Petra Pohjola on Vantaan Lucia-neito, sivu 19

Sirp

a Pä

ivin

en

4310.12.09

etsijä

Johanna IIVanaInen panee joulun jazziksi sivu 3

ParIsuhde paremmaksi opaskirjoilla sivu 5

Jouni hynynen marisee itselleen ja Jumalalle

JanI saxeLL tapasi gurujaan amerikassa sivut 8–9

keskiau

keama

Pauli Juusela päätoimittaja

10.12.2009

Arkipiispa ja arkkipiispaKirKossa on avoinna kaksi johtavaa piispan virkaa, kun arkkipiispa Jukka Paarma ja Helsingin piispa Eero Huo-vinen ovat jäämässä eläkkeelle.

Ehdokasasettelu arkkipiispan vaa-lissa päättyy 14. joulukuuta. Tähän mennessä mukaan on ilmoittautunut — tai suostumuksensa on antanut, kuten asia kirkollisessa kielessä hie-nosti sanotaan — viisi ehdokasta. Heistä vahvimmilla vaikuttaisivat ole-van nykyinen Mikkelin piispa Seppo Häkkinen ja Turun piispa Kari Mäki-nen. Pakkaa sekoittavat Suomen Lä-hetysseuran johtaja Seppo Rissanen, Helsingin yliopiston dogmatiikan pro-fessori Miikka Ruokanen ja turvapai-kanhakijoiden puolustajana julkisuut-ta saanut Turun Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen.

EhdoKasjouKKoon saadaan lisävä-riä, jos vantaalaisen pastorin Juha Luodeslammen kannattajat saavat kymmenen nimeä valitsijayhdis-tykseen. Luodeslampi karnevalisoi vaaleja Facebookissa. Kuten narreil-la keskiaikana, hänellä on oivallisia teesejä, jotka kysyvät, onko keisarilla vaatteita.

Luodeslammen mukaan jumalan-palveluksen kellonaikaa ei tarvitse enää sovittaa aamulypsyyn, tuulipu-kujen kahina pitäisi julistaa kauneim-maksi liturgiseksi musiikiksi, leipäjono on rakkauden ja perisynnin ilmaus ja Jeesus ei käske kyttäämään kenen-kään seksielämää tai sukupuolta, vaan rakastamaan myös niitä, jotka kyttää-vät. Luodeslampi pyrkii arkkipiispan sijasta ”arkipiispaksi”. Tähän sopii hä-nen maanläheinen teesinsä: ”Asioille voi jotain, jos niille tekee jotain”.

Arkkipiispan vaalin jälkeen ovat vuorossa Helsingin piispanvaalit. Piis-pa Huovinen ajoitti eläkkeelle lähtön-sä siten, että joku arkkipiispan vaalissa hävinnyt voi halutessaan ehtiä ehdol-le. Eri asia sitten on, jaksaako kukaan heistä vaalirumbaa kahteen kertaan. Niinpä Helsingissä lienee suurimmak-si osaksi omat ehdokkaat.

valitaanKo EnsimmäinEn naispiispa Helsinkiin? Ehkä, mutta itse veikkaan ennemmin Kuopiota tai Espoota. Es-poon hiippakuntasihteeri Irja Askola oli Häkkisen vastaehdokkaana Mik-kelissä ja hänet on mainittu piispa-ehdokkaana myös Helsingissä sosiaa-lietiikan professori Jaana Hallamaan ohella. Kuopiossa Wille Riekkisen seuraajaksi on tarjolla kaksikin vahvaa naista: ekoteologi Pauliina Kainulai-nen ja Kuopion Puijon seurakunnan kirkkoherra Jaana Marjanen.

Kirkonkellot varoittavat ilmastonmuutoksestaLauantaina 13. joulukuuta kello 15 Van-

taalla kumisevat kirkonkellot osana kan-sainvälistä Ilmastohälytys-tempausta.

Kellojen soitto etenee maailmalla aalloittain siten, että kellot soivat joka maassa kello 15 paikallista aikaa viiden minuutin ajan.

Hakunilassa kirkon kellot soivat vähän muita kirkkoja myöhemmin, vasta 14.30. alkavan konsertin päätyttyä. Pyhän Laurin kirkon kellot eivät soi lainkaan kirkossa pi-dettävän vihkimisen vuoksi.

Ekumeenisen Ilmastohälytys -tapahtu-man kutsujina ovat olleet Kirkkojen maail-manneuvosto sekä Tanskan kirkot. Tapah-tuma järjestetään samaan aikaan kun Köö-penhaminassa käydään YK:n ilmastoneuvot-teluita. Neuvotteluiden tarkoitus on saada kaikki maat ilmastotalkoisiin niin sanotun Kioton pöytäkirjan jälkeen, eli vuodesta 2013 eteenpäin.

vElanmaKsun aiKa7–18. joulukuuta käytäviin Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluihin kokoontuu valtio-miesten lisäksi myös kansalaisjärjestöjen ja kirkkojen edustajia.

Suomesta Kööpenhaminaan neuvotteluita seuraamaan lähtevät muun muassa Kirkko-jen maailmanneuvoston ilmastotyöryhmän jäsen Ilkka Sipiläinen, Kirkon Ulkomaan-avun ilmastonmuutosasiantuntija Katri Suo-mi, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen sekä Suomen Ekumeeni-sen neuvoston pääsihteeri isä Heikki Hut-tunen.

Kirkkojen erityisenä huolenaiheena on, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ensimmäisenä kaikkein köyhimmissä maissa. Tästä syystä vauraiden maiden pitäisi tehdä kaikkensa päästöjen vähentämiseksi ja tukea köyhempiä maita sopeutumisessa ilmaston-muutoksen seurauksiin sekä siirtymisessä vähäpäästöisempään teollisuuteen.

— Kirkkojen maailmanneuvostolla ei ole konkreettisia ehdotuksia, mitä köyhimpien auttamiseksi tulisi tehdä. Uskoisin, että pu-hutaan kuitenkin kymmenien, ellei sadan miljardin tuesta, Ilkka Sipiläinen arvioi.

— Kyse ei kuitenkaan ole hyväntekeväi-

syydestä, vaan velan maksusta. Ilmaston-muutos on pitkälti vauraiden teollisuusmai-den aiheuttama, Sipiläinen muistuttaa.

tEhoKas, mutta rEilu sopimusSuomen evankelisluterilaisen kirkon toiveena on, että Kööpenhaminassa syntyisi tehokas ja oikeudenmukainen päätös. Tehokkaalla tar-koitetaan sitä, että ilmaston lämpeneminen pystyttäisiin rajoittamaan kahteen asteeseen, johon on vielä mahdollista sopeutua, vaikka seuraukset ovatkin vakavat.

Oikeudenmukaisuus edellyttää, että lasku

ilmastonmuutoksesta ei lankea niiden mak-settaviksi, jotka ovat vaikuttaneet ongelman syntyyn vähiten, mutta joiden mahdollisuu-det torjua ilmastonmuutosta ovat heikoim-mat.

Ilkka Sipiläinen suhtautuu neuvottelui-hin toiveikkaasti, vaikka ilmastonmuutoksen torjumisen tavoista onkin erimielisyyksiä.

— On erittäin positiivista, että neuvotte-luihin osallistuvat 192 maan valtuuskunnat. Erityisesti Kiinan liikahtaminen tässä asiassa on hyvä merkki.

Hanna Antila

hElsingin hiippaKunnan tuomio-kapituli on julistanut Hakunilan seurakunnan kirkkoherran viran haettavaksi. Hakuaika virkaan päättyy 4.1. kello 15. Nykyinen kirk-koherra Reijo Liimatainen eroaa virastaan 1.3. alkaen ja siirtyy hiip-pakunnan dekaaniksi.

vantaan KulttuurisEpäKsi on valittu Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Burhan Hamdon. Valinta on tun-nustus arvokkaasta työstä kanta-suomalaisten ja maahanmuutta-

●

●

U u t i s i a m y ö s w w w . v a n t a a n l a u r i . f i

Lokakuussa 2006 poltetun Kaivokselan kirkon kohtalo on yhä epäselvä, mut-ta kirkon rakennushistoria ei. Siitä on

perusteellinen artikkeli tuoreessa Helsingin Pitäjä 2010 -vuosikirjassa.

Vuosikirjan päätoimittajan Jukka Hakon ja arkkitehti Markku Toivakan tekstistä sel-viää, että Kaivokselan kirkko oli mukana jo alueen alkuvaiheen suunnitelmissa, vaikka rakennus valmistui vasta 1969.

Arkkitehti Aarne Ehojoki piirsi Kaivok-selan asuin- ja muut rakennukset ja esitte-li kirkon luonnospiirustuksia 1963. Kirkon paikka oli määritelty jo kaavoitustöiden yh-teydessä pari vuotta aiemmin. Kirkko oli olennainen osa ensimmäistä suomalaista aluerakentamiskohdetta.

Länsi-Vantaan alueelle perustettu Van-taan seurakunta toivoi alun perin punatii-listä rakennusta, mutta kirkon väriksi tuli valkoinen viereisen koulun mukaisesti.

Valmistuvalle kirkolle oli todellinen tar-ve. Ihmisiä muutti seurakunnan alueelle jat-kuvana virtana ja kasteita oli tuhat vuodessa. Aiemmin jumalanpalveluksia oli toimitettu Kaivosrinteentie 1–3 G:n kellarissa ja ensim-mäiset ehtoollisvälineet oli lainattu puolus-tusvoimilta.

Kaivokselan kirkon lisäksi Helsingin Pi-täjä 2010 -vuosikirjassa käsitellään muun muassa kivikautisia kaivauksia Vantaankos-ken maisemissa ja Helsingin Pitäjän vaiheita Suomen sodan 1808–1809 aikana.

Kaivokselan kirkko korvasi kellarin

Han

s von

Schan

tz

Heurekassa on 11.12. Tähtien yö.

Van

taan

kosk

en s

eura

kun

ta

Kaivokselan kirkko 1970-luvun alussa. Ristin paikka vaihdettiin myöhemmin kirkkosalin seinään.

Markku

Mattila

Rekolan kirkon kellot varoittavat 13. joulukuuta ilmastonmuutoksesta.

jien välillä. Hamdon on kotoisin Syyriasta ja asunut Suomessa 20 vuoden ajan. Hamdon sai kaupun-gin nettisivujen äänestyksessä yli 60 prosenttia äänistä.

tiEdEKEsKus hEurEKassa viete-tään perjantaina 11.12. kello 15–24 Tähtien yö -tapahtumaa. Kaikkiin tapahtuman ohjelmiin ja Heure-kan näyttelyihin on tuolloin vapaa pääsy. Ohjelmassa on muun mu-assa rakettitiedettä, tähtileffoja, kaukoputken rakennusta ja plane-taarioesityksiä.

●

KirKon diaKoniarahaston avus-tushakemusten määrä on kas-vussa. Tänä vuonna ylitetään 500 kappaleen raja, kun hakemuksia edellisvuonna oli noin 400. Yleisin syy taloudelliseen ahdinkoon on fyysinen sairaus. Irtisanomiset ja lomautukset ovat lisänneet talou-dellista ahdinkoa, samoin pikavi-pit. Avustushakemukset Kirkon diakoniarahastoon tulevat seura-kuntien kautta.

●

�

Johanna Iivanainen ei olisi uskaltautunut laulajaksi ilman ystäviä ja opettajia.

Teini-ikäisenä Johanna Iivanainen kuun-teli radioista kaikenlaista musiikkia ja nauhoitti kiinnostavia kappaleita kase-teille. Erityisesti häntä sykähdytti jazz.

— Ei sitä pidetty mitenkään kum-mallisena, musiikkilukiossamme oli

paljon samanhenkisiä. Meillä oli musiikkima-ratoneja ja kävimme jazz-jameissa, 33-vuotias Johanna Iivanainen muistelee.

Pianon lisäksi hän soitti nuorena sakso-fonia ja rumpuja, mutta laulajanuraa hän ei suunnitellut.

— Laulu on ollut aina osa minua, mutta olin tosi innostunut soittamisesta. Myöhem-min soittopuolen opiskelusta on ollut hirmu paljon hyötyä, hän arvioi.

Iivanainen ei kuitenkaan ollut niitä oppi-laita, joilla oli kova esiintymisvietti, päinvas-toin. Lavalle laulamaan Johanna saatiin vasta, kun yksi ystävistä suutahti hänelle kykyjen piilottelusta.

— Olen tarvinnut paljon samanhenkisiä ihmisiä ympärilleni. Ilman ystäviä ja opetta-jia, jotka potkivat eteenpäin, olisin varmaan jäänyt laulajana sellaiseksi yksin huoneessa fiilistelijäksi.

Lukion jälkeen Johanna Iivanainen ha-ki opiskelemaan musiikkikasvatusta, sillä se tuntui ainoalta paikalta, johon hän voisi päästä.

— En ollut hyvä muussa kuin musiikissa. Kaverit sanoivat, että hae Sibelius-Akatemi-aan tai Helsingin pop- ja jazz-konservato-rioon, mutta en minä halunnut Helsinkiin, kertoo Oulussa varttunut Iivanainen.

Niinpä hänestä tuli musiikkikasvatuksen opiskelija. Mutta ajatus opinnoista Helsingissä jäi kaivelemaan. Opiskeltuaan vuoden musiik-kikasvatusta hän uskaltautui Helsingin pop- ja jazz-konservatorioon opiskelemaan laulua.

— Alan opiskelu voi viedä tekemisen palon, kun tietoa tulee koko ajan lisää ja vertaa itseään muihin. Minä kuitenkin tarvitsin opiskelua.

— Olin hankala oppilas, sillä halusin pi-tää tiukasti kiinni luonnollisuudestani. Opin kuitenkin paljon kehostani ja varsinkin siitä, miten tunnistaa jännityksen ja mitä sille voi tehdä, Iivanainen arvioi.

jazz pErustuu KommuniKaatioonEtelä-Suomeen muuttamisen myötä Johanna Iivanaisen ura alkoi muotoutua sellaiseksi kuin se nykyään on, monista kokoonpanoista ja projekteista koostuvaksi kudelmaksi. Hän on laulanut muun muassa Antti Sarpila Swing Bandissa, Korpi Ensemblessä, Otto Donnerin Free For All -kokoonpanossa, Eero Koivistoi-sen yhtyeessä sekä duona miehensä Mikko Iivanaisen kanssa.

— Olen tehnyt monenlaista, mutta se ei ole ollut suunniteltua. Asiat ovat vain men-neet niin. Joku on kuullut lauluani ja kysynyt mukaan. Yhdessä soittaminen on opettavais-ta, jazzhan perustuu kommunikointiin.

Vuonna 2004 Iivanainen julkaisi soolo-levynsä Silence, jonka kappaleet hän on itse säveltänyt ja sanoittanut. Lisää soolomateri-aalia on tulossa.

— Omien kappaleiden esittäminen on aina jotenkin henkilökohtaisempaa. Olen todella hidas tekemään uutta musiikkia, varsinkin sanoituspuoli tuntuu vaikealta.

lupa olla ujoNykyään Johanna Iivanainen nauttii lavalla olosta. Siihen pisteeseen hän on päässyt opet-telemalla sietämään ja käsittelemään jänni-tystä sekä antamalla itselleen luvan olla oma, joskus ujokin itsensä.

Hänen mielestään vaikeinta mutta ihanin-ta on esiintyä pienissä paikoissa kuten klu-beilla, joissa yleisö on lähellä ja lavalta voi nähdä ihmisten ilmeet. Hakunilan kirkossa sunnuntaina 13.12. Iivanainen esittää ballade-ja sekä uusia ja vanhoja joulusävelmiä yhdessä pianisti Olli Ahvenlahden ja saksofonisti Ee-ro Koivistoisen kanssa. Kirkkoon Johanna Ii-vanainen tulee aina mielellään esiintymään.

— Kirkoissa tulee aina jotenkin harras olo. Tuntuu siltä, että ihmiset ovat jotenkin auki-naisempia ja herkempiä, hän kuvailee.

Hanna Antila

Lavalle patistettu

Joulupukin kollegaostosrauhaa toivottava joulupuk-ki tv:ssä on kaukana alkuperäises-tä esikuvastaan. Legendan mukaan 300-luvulla Myran piispa, Pyhä Niko-laus, kilautteli öiseen aikaan kultaa köyhien perheiden ikkunoista sisään. Nykypukki on sekoitus hollantilais-ta Sint Klaasia, amerikkalaista Santa Clausia, brittiläistä Father Christma-sia, juutalaista Hanukkah-miestä ja Coca Cola Companyn brändipukkia valjastettuna milloin minkäkin yri-tyksen etuja ajamaan.

harva miEltää joulupukin esikuvaa hiippakuntamme piispan Eero Huovi-sen kollegaksi. Toisin kuin joulupukki, Eero-piispa on päättänyt jäädä eläk-keelle ensi syksynä. Ansaitusti mutta isot saappaat jälkeensä jättäen.

Piispaspekulaatiot käyvät kuumi-na. Piispan virka ja piispapeli muo-dostavat yhden kirkollisen vallan har-maista linnakkeista. Niihin sisältyvää vallankäyttöä on vaikea hahmottaa. Piispan valitsevat 1200 äänioikeutet-tua, joista puolet on pappeja ja puo-let seurakuntaneuvostojen ja kirkko-valtuustojen valitsemia maallikko-valitsijoita. Systeemi on mystisempi kuin paavinvaali, jonka toimittami-seen sentään tarvitaan tiiliä, laastia, olkia ja kasa vanhoja miehiä.

Pari viikkoa sitten Kirkko & kau-punki -lehden päätoimittaja räväytti pääkirjoituksen, jossa hän toivoi Hel-singin piispaksi viisasta naista. Se oli hyvä toive, sillä toisin kuin joulupu-killa, piispalla ei tarvitse olla partaa. Ja koska viisaita naisia kirkossa on paljon, olisi jo korkea aika saada yksi heistä piispaksi.

valta itsEssään ei ole vaarallista. Sitä käyttää aina joku. On tärkeää tiedos-taa, että eri kandidaatit painottavat eri asioita ja tukiryhmillä on saman-suuntaiset intressit. Siksi piispaakaan ei valita sukupuolen tai persoonan mukaan. Piispa käyttää valtaa monis-sa tärkeissä kysymyksissä ja on sato-jen pappien paimen. Tehtävään ei rii-tä ihan kiva ansioluettelo tai muikea hymy. Siihen tarvitaan viisautta.

Tämän lehden lukijoista alle pro-sentti on äänioikeutettuja touko–ke-säkuisessa piispanvaalissa. Siinä ei paljon lohduta, että valtaosa saa ihan itse valita kotiinsa Helsingin piispan muinaisen kollegan nykyversion ko-tinsa pakettien jakajaksi. Jokaisella on silti mahdollisuus käyttää vaikut-tamisen lahjojaan. Kannattaa aloittaa kirkkokahveilta. Siellä on keskimää-räistä enemmän äänioikeutettuja.

J o h a n n a I i v a n a i n e n e s i i n t y y j a z z - t ä h t i e n j o u l u k o n s e r t i s s a s u 1 3 . 1 2 . k l o 1 4 . 3 0 H a k u n i l a n k i r k o s s a .

Johanna Iivanainen karttoi nuorempana esiintymislavoja, mutta on oppinut nauttimaan yleisölle laulamisesta.

Sini Pen

nan

en

Antti SiukonenFleim-nuorisomedian

päätoimittaja

�

Markku

Mattila

Seija Einola, 48Miten raamatunluku sopii työ-

aamuun, kuurojen diakoni Seija Einola?

— Vantaa on minulle viides seu-rakuntatyöpaikka. Aikaisemmissa ei ole luettu Raamattua joka päivä yhdessä, vaan ainoastaan työpaik-ka- tai muiden kokousten alussa. Aina kun työpäiväni alkaa toimis-tolta, yritän olla mukana.

Mitä ajatuksia raamatuntekstit ovat herättäneet?

— Tekstit ovat synnyttäneet spontaaneja kommentteja, joissa raamatuntekstit on liitetty nyky-asioihin. Erityisesti mieleeni on jäänyt, miten Aamoksen kirjassa asetutaan köyhien ja maahanmuut-tajien puolelle. Myös Hesekiel ar-vostelee kaikenlaista vääryyttä ja niitä, jotka ottavat korkoa koron päälle, kuten tehdään vaikkapa pi-kavipeissä.

Pisteillä 1–5, paljonko annat raamatunlu-vulle?

— Annan 5+ pis-tettä. Aamukahvi yh-distettynä Raamatun sanaan on kokonaisval-tainen työpäivän aloitus.

Pontus Salmi, 47Miten raamatunluku sopii

työaamuun, yhteisen seurakunta-työn päällikkö Pontus Sami?

— Tapa oli aloitettu ennen kuin tulin taloon. Uuden testamentin lukeminen oli aloitettu toukokuus-sa 1993, ja Vanhaan testamenttiin siirryttiin vuonna 1996. Perheneu-vonnan Asta Lustig on ollut yksi kantavia voimia. Kerrallaan on luet-tu vain pieni pätkä, usein ei edes kokonaista lukua.

Mitä ajatuksia raamatuntekstit ovat herättäneet?

— Esiin nousee Raamatun rosoi-suus ja inhimillisyys. Tekstien tun-ne- ja muu skaala on laaja. Monet kirkolliseen kieleen nykyään kuu-lumattomat asiat nousevat esiin, kuten Jumalan viha, kosto, synti ja rangaistukset. On syntynyt yhteis-kunnnallis-eettisiä ja jumalakuvaa

koskevia pohdintoja. Pisteillä 1–5, paljonko

annat raamatunlu-vulle?

— Annan 4,5 pis-tettä. Menemisiin pai-nottuvan työni takia olen päässyt mukaan

vain harvoin.

Leena Nurminen, 64Miten raamatunluku sopii

työaamuun, diakoniakeskuksen sihteeri Leena Nurminen?

— Olen aikaisemmin ollut sih-teerin tehtävissä toisenlaisissa työpaikoissa, yksityisellä puolel-la, valtiolla ja järjestössä, enkä ole törmännyt tällaiseen tapaan. Kun työnpaikkana on seurakunta, tun-tuu raamatunluku luontevalta ja sopivalta.

Mitä ajatuksia raamatuntekstit ovat herättäneet?

— Minun aikanani on luettu vain Vanhaa testamenttia. On ollut mielenkiintoista huomata, miten Vanhassa testamentissa viitataan siihen, että tulevaisuudessa maa-ilmalle syntyy Vapahtaja. Myös se on selvinnyt, että niille, jotka kunnioittavat ja pelkäävät Juma-lan nimeä, käy hyvin, mutta muille huonosti.

Pisteillä 1–5, paljonko annat raamatunluvulle?

— Annan tavalle 5 pistettä. Var-jele tapaa, niin tapa varjelee sinua.

Ulla-Maija Vilmi

Miten Raamattu toimi kyytipoikana aamukahville?

Yli KYmmEnEn vuodEn uraKKa valmistui keskiviik-kona 2.12. kun Raamattu saatiin luettua läpi Vantaan seurakuntien yhteisen seurakuntatyön toimistossa.

50 %

Taru Toivonen, 27, tekee koiriensa Jipon ja Kamun kanssa pitkiä lenkkejä metsässä.

20 % 30 %

Saara Vu

orjo

ki

KotKalainEn Synnyin Kotkassa. Muutim-me Vantaalle Rajakylään ollessani 10-vuotias. Se oli iso muutos. Kaikki kaverit jäivät Kotkaan. Suostuin muuttamaan Vantaalle, mikäli muuttaisimme kak-sikerroksiseen taloon. Niin sitten tehtiin.

liEKsalais-sipoolainEn Äitini on kotoisin Lieksasta. Lieksaan olisi kiva muuttaa, mutta siellä ei ole töitä. Kun olin lapsi, vietimme kaikki lomat Lieksassa. Ehkä sieltä tulee kaipuuni luonnonlähei-syyteen. Kaksi vanhempaa serkkutyttöäni harrastivat hevosia. Minä olin tietysti mu-kana. Touhusimme hevosten kanssa kaikki lomat. Myöhemmin teini-ikäisenä vietin paljon aikaa Sipoossa ratsastuskoululla.

vantaalainEnOlen asunut yli puolet elämästäni Van-taalla. Käyn Helsingissä työssä. Koulu-tukseltani olen restonomi. Asuimme puolisoni kanssa kuusi vuotta Helsin-gissä Roihuvuoressa, mutta muutim-me viime kesänä Nissakseen. Ulkoi-len koirieni kanssa kolmesta neljään tuntia päivässä. On kiva, kun täällä on kunnon metsiä missä lenkkeillä.

Miten sinä luet Raamattua? Kerro

osoitteessa www.van-taanlauri.fi/pisteita.

Vantaalla voi kulkea jouluun eri puolilla kaupunkia.

Korson Ankkapuiston pe-rinteinen joulupolku jär-jestetään 10. kerran. Polun varrelle on rakennettu sei-

mi, jonka äärellä nuoret esittävät jouluevankeliumin tapahtumat. Evankeliumi nähdään kello 15, 16 ja 17. Tiernapojat kajauttavat lau-lunsa ja tarinansa evankeliumien välissä kello 15.30 ja 16.30. Tier-napoikina esiintyy Korson seura-kunnan pappeja.

Seurakunta osallistuu myös joulupolun kuusenkoristelukilpai-luun. Tänä vuonna kuusen ovat koristelleet lastenohjaajat.

Kivistön kirkon joulupolku on koko perheen tapahtuma, jossa voi tulla ja mennä. Seurakuntasalissa on tarjolla joulupuuroa ja kirkos-sa lauletaan joululauluja puolen tunnin välein. Ensimmäinen yh-teislauluhetki alkaa kello 15.15 ja kestää noin 15 minuuttia.

Ulkona voi vaellella hiljaisuu-den polulla, jossa on jouluun liit-tyviä tekstejä ja seimiasetelma.

— Polulla saattaa tavata myös paimenen. Oma taskulamppu kannattaa ottaa mukaan, vaikka

polulla onkin kynttilälyhtyjä, ker-too pastori Pasi Kilpeläinen Van-taankosken seurakunnasta.

Kivistön kirkon joulupolun yh-teydessä järjestetään lelukeräys. Kirkolle voi tuoda ehjiä, puhtai-ta ja käyttökelpoisia leluja, joita ei enää tarvitse. Kivistön alueen vanhempainyhdistys toimittaa ne uusille leikkijöille.

Martinlaakson seimiretki on noin puolen kilometrin reitti, joka alkaa Martinkeskuksesta. Mat-kalla askarrellaan Martinristissä ja syödään puuroa. Lopuksi tul-laan seimelle, jossa ovat vastassa Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi ihka elävien lampaiden kanssa.

— Ennen seimelle tuloa otam-me valon mukaan, vihjaa pastori Ulla Pohjolan-Pirhonen Van-taankosken seurakunnasta.

Seimiretkille lähdetään Mar-tinkeskuksen ala-aulasta kello 15, 15.30, 16, 16.30, 17 ja 17.30. Retkelle kannattaa ottaa oma puurolauta-nen ja lusikka. Suurin osa matkas-ta kuljetaan ulkona.

Joulupolku su 13.12. klo 15–18 Ankkapuistossa Korsossa

Seimiretki su 13.12. klo 15–18 Martinlaaksossa

Joulupolku-tapahtuma su 20.12. klo 15–17 Kivistön kirkolla

●

●

●

Kaksi joulupolkua ja seimiretki

Vantaa 102,4 MHz

Bää, sanoo Martinlaakson lammas.

Ritva Tu

om

i

�

Lempeä ja lämpöäKirjat opastavat elämään ihmisiksi niin parisuhteessa kuin perheessä.

Darian Leader: Ikuisesti sinun? Parisuhdeopas ihmisille jotka vihaavat pari-suhdeoppaita. Teos 2009.

Eniten Darian Leaderin kirjasta saavat luultavasti irti kirjojen ja elokuvien maailmaan uppoutu-neet älyköt, joilla on taipumusta kuvitella itsensä ja tuttavapiirin-sä romaanihenkilöiksi tai Freu-din potilaskertomuksiksi. Psyko-analyysin perusteiden tuntemus siis auttaa lukijaa. Romaaneista kannattaisi tuntea ainakin Daph-ne du Maurierin Rebekka — sii-hen nimittäin viitataan usein.

Kirjan suomenkielinen nimi on hieman harhaanjohtava. Todelli-suudessa kyse ei ole oppaasta ei-kä aina parisuhteestakaan, vaan ihmisenä elämisen kummallisista pakkoliikkeistä ja tiedostamat-tomista koukeroista, joita Leader tulkitsee psykoanalyytikon am-mattitaidolla.

Leader on havainnut, että yk-sityiskohdat ovat rakkauden synnylle tärkeitä. Ja usein samat yksityiskohdat, joista välttämät-tä ei olla edes tietoisia, tulevat esiin myös suhteen lopussa. Kannattaa siis tarkkailla, millaiset kehykset ensitapaamisella on, sillä usein rakkaussuhteen alku ja loppu ovat symmetrisiä.

”Monet antautuvat uuteen suh-teeseen vain jotta he voisivat näytellä jonkin pikku tragedian vielä kertaalleen, uuden kump-panin kanssa.”

Arto Juurakko: Ryppyjä rakkaures. Parisuhtehen patolokiaa III. Minerva 2009.

Käsillä on harvinaisuus: miehille suunnattu runokirja, jonka ai-heena on rakkaus. Jos tarkkoja ollaan, kohderyhmänä ovat ete-läpohjalaiset miehet, joilla on ko-kemusta pitkästä parisuhteesta ja myös sen vastamäistä. Mutta kuinka moni mies tarttuu kirjaan, jonka kannessa on ruusu — vaik-ka kuinka nuukahtanutkin? ”Lam-pahan kaluama vaivaaskoivu” ehkä puhuttelisi paremmin.

Tämä on jo kolmas osa Arto Juu-rakon Parisuhtehen patolokiaa -sarjassa. Kirja sisältää Etelä-Pohjanmaan murteella miehen näkökulmasta kirjoitettuja tuokiokuvia parisuhteen pinta-lommoista ja pahemmistakin rypyistä. Erotakin ehditään. Juurakko leikkii vähäpuheisen ja hitaanpuoleisen miehen stereotyypillä, mutta onnistuu olemaan tuore ja vastaansano-mattoman hauska.

Jos sille vähäpuheiselle ja hitaan-puoleiselle miehelle antaa aikaa ajatella asiat valmiiksi, saattaa törmätä varsinaiseen ajatusten Kyrönjokeen, jolla on vankka näkemys elämän menosta, itses-tään ja rakkaudesta. Kannattaa siis odottaa muutama vuosi tai vuosikymmen.

”-- ku valitit äireelle, not-ten mää ikää tua ruusuja tai muuta hem-piää. Viimme vuannaki sait uuret ketjut polokupyörähän!”

Kirsti Ijäs: Arvot asuvat kotona. Ajatuksia perhearvoista. Kirjapaja 2009.

Kirsti Ijäksen, pitkän uran teh-neen perhetyön ammattilaisen, kirja on oletettavasti suunnattu lapsiperheiden vanhemmille, mutta samanmielisintä luki-jakuntaa se löytänee iso-vanhemmiksi ehtineistä.

Kirja lähtee oletuksesta, että ny-kyvanhemmat tarvitsevat tukea arvokasvatuksessa ja kestävien arvojen etsinnässä. Ovatko kol-me–nelikymppiset vanhemmat kuitenkaan nykymaailman ilmiöi-den keskellä ihan niin avuttomia kuin eläkeikäinen kirjoittaja uskoo heidän olevan — tai ehkä itse on? Ijäksen viestin voisi tiivis-tää muotoon ”perinteet kunni-aan”, eikä siinä ole mitään pahaa. Se, että nykyperheen arvot ovat erilaiset kuin edellisellä sukupol-vella, ei kuitenkaan vielä kerro siitä, että arvot olisivat hukassa.

Kun masennus ja yksinäisyys ovat lähestulkoon kansantauteja, on hyvä oivaltaa, että tietoisuus omista juurista ja perheeltä saa-tu tuki ja hyväksyntä ovat niihin tehokasta ennaltaehkäisyä ja vastalääkettä. Ja toisaalta: kaikki eivät ole yhtä onnekkaita, kaikki perheet eivät ole turvapaikkoja tai elämän eväspakkaamoja.

”Joskus tuntuu siltä kuin perin-teisiä arvoja noudattavat aiheut-taisivat joissakin arvostelijoissa syyllisyyden tunteita, joista tullaan vihaisiksi. On sietämä-töntä, että on vielä omituisen vanhanaikaisia ihmisiä ja että he kaiken lisäksi väittävät olevansa onnellisia.”

Eva Sanner: Iloa ja intohimoa. Otava 2009.

Takakansiteksti lupaa, että kirja auttaa erityisesti pitkäaikaisessa parisuhteessa olevia pitämään suhteensa elävänä ja kiinnosta-vana.

Toimittaja ja terapeutti Eva Sanner muistuttaa, että seksi ei ole viihdettä ja kicksejä vaan parhaimmillaan kohtaamista ja läsnäoloa. Niiden edellytys taas on itsensä tunteminen ja hyväksyminen ja vastuun otta-minen omista tarpeistaan. Yksi toimivan suhteen salaisuuksista on itsenäisyys. Kirjassa on pal-jon pohdittavia kysymyksiä ja käytännön harjoituksia: pidä seksipäiväkirjaa, anna myönteis-tä palautetta, hierokaa toisianne, ottakaa toisistanne eroottisia kuvia…

Älkää käyttäytykö kuin työtove-rit tai sisarukset, käskee Sanner niitä, jotka ovat huolissaan suh-teen hiipumisesta. Jos suhteen alussa ei ole voimakasta kipinää vaan enemmänkin ystävyyttä, suhde usein laimenee ystävyy-deksi. Suhteen perusta on halu, joka ei ole vain fyysistä vaan myös henkistä kiinnostusta tois-ta kohtaan.

”Seksi voi olla keino kehittyä pi-kemmin kuin keino tappaa aikaa tylsänä lauantai-iltana.”

Kenelle?

Millainen kirja?

Mielen- kiintoista

Sitaatti

teksti Kaisa Halonen

Toimivat ihmissuh-

teet vaativat työtä, kuten puhumisen opettelua ja kumppanin hieromista.

Juh

a Tuo

mi/R

od

eo

�

Psykoterapeutti saate-taan sekoittaa psyko-logiin. Psykoterapeutti voi kuitenkin olla pe-ruskoulutukseltaan esimerkiksi lääkäri, sairaanhoitaja tai teo-logi. Psykoterapeuteille

on oma koulutuksensa, joka kestää 3–6 vuotta. Psykoterapeutti Eeva Elorinteellä on kaksi tutkintoa.

— Valmistuin sairaanhoitajaksi siihen aikaan, kun töitä ei riittänyt kaikille ja niinpä jatkoin opiskelua kasvatustieteen maisteriksi, kertoo Elorinne.

Samalla hänessä heräsi myös syvempi kiinnostus terapiatyöhön. Elorinne hakeutui psykoterapiakou-lutukseen ja omaan terapiaan.

— Tutkimusmatka mielen ja suhteiden maailmaan ja psykotera-peutiksi opiskelu oli silmiä avaavaa. Aloin katsoa elämää avarakatsei-semmin ja elämästä tuli mielek-käämpää ja mielenkiintoisempaa.

eeva elorinTeen pääTyö on Järvenpään seurakuntaopistolla. Sen ohessa hän ohjaa ryhmäana-lyyttisia psykoterapiaryhmiä ja te-kee työnohjauksia.

— Ryhmäterapiaan tullaan op-pimaan itsetuntemusta ja paran-tamaan vuorovaikutussuhteita. Parhaassa tapauksessa ryhmäana-lyysissa tapahtuu tiedostamista, toisten kuulemista, oivaltamista ja ymmärrystä.

Ryhmäanalyyttisessa ryhmässä istutaan piirissä ja keskustellaan. Tärkeää siihen osallistuvalle on, et-tä hänellä on halu ja tarve puhua omista asioistaan — mutta saako ryhmässä puhua mitä sylki suuhun tuo?

— Periaatteessa kyllä. Ihmisen ajatukset ovat kuitenkin yhteydessä toisiinsa, joten siinä mielessä ei ole mitään syljen tuomaa juttua, sanoo Elorinne.

— Kun antaa vapaan assosiaa-tion kulkea, ihmisen sisältä alkaa tulla tärkeitä asioita esille. Vaikka joskus voi näyttää siltä, että joku kerrottu asia ei ole omasta mieles-tä oleellinen, se voi kuitenkin olla merkittävä avaus. Kuinka se olisi muuten tullutkaan mieleen?

yleensä ryhmissä puhutaan ih-missuhdeongelmista, lapsuudenko-kemuksista ja vaikeuksista vuoro-vaikutussuhteissa. Kokoontumisis-sa ei kuitenkaan ole pakko puhua, saa myös olla rauhassa hiljaa.

— Mutta usein käy niin, että pikkuhiljaa kokoontumisien myötä alkaa tulla tilanteita, joissa halu-aakin sanoa jotakin. Ja joskus käy myös niin, että jonkun ryhmäläisen hiljaisuus alkaa ihmetyttää ja ryh-män jäsenet nostavat asian esille, Eeva Elorinne kertoo.

Ryhmän jäsenet ovat toisilleen peilejä. Peilistä etsitään ja löyde-tään yleensä samanlaisuutta. Par-haimmillaan ryhmässä voi saada kokemuksen siitä, että peili alkaa-kin näyttää monivivahteisempaa ja tarkempaa kuvaa itsestä ja nostaa näkyviin puolia, joita ei ole edes havainnut aiemmin.

— Ryhmässä saa puhua juuri niistä asioista, joista ei ole koskaan voinut puhua kenellekään. Kun saa asiansa sanottua, huomaa, että muillakin on samanlaisia tai sa-

mantyyppisiä kokemuksia tai että ainakin joku ryhmäläisistä ym-märtää itseä. Erilaiset kokemukset alkavat yhteisen käsittelyn avulla tulla elämän voimavaraksi, sanoo Elorinne.

Ryhmäanalyyttisessa ryhmässä painopiste ei kuitenkaan ole ihmi-sen menneisyydessä.

— On hyvä tulla tietoiseksi siitä, mitä menneisyydessä on tapahtunut ja miten ne kokemukset vaikuttavat esimerkiksi ryhmässä. Painopiste on kuitenkin nykyisyydessä, siinä miten oppia katsomaan uusien sil-mälasien läpi itseä ja myös muita.

ryhmäanalyyTTisessa ryh-mässä on yleensä 6–8 henkilöä ja kokoontumisien määrä sovitaan etukäteen. Kokoontumisissa ei ole ennalta sovittua aihetta, vaan pääasia on, että osallistujat saavat puhua vapaasti. Ennalta määrätty aihe rajoittaisi vapaata keskustelun-virtaa. Tärkeää kaikkien ryhmään osallistuvien kannalta on se, että osallistujat sitoutuvat käymään koko terapian loppuun asti, vaikka tuntuisi miltä.

— Ei kannata hämmästyä eri-laisia ja ihmeellisiä tunteita, joita ryhmäterapia voi herättää. Olo voi tuntua epätodelliselta ja mieleen saattaa nousta kysymys, että mi-hinköhän sitä on oikein tullut. Tär-keää on, että sanoo tuntemuksensa ääneen, rohkaisee Eeva Elorinne.

Ryhmän tavoitteet luodaan en-simmäisellä kokoontumiskerralla. Jokaisella olisi hyvä olla myös hen-kilökohtainen tavoite.

— Mitä selkeämpi tavoite on, sitä helpompi on seurata, miten sii-hen pääsy etenee. On hyvin toden-näköistä, että terapiassa voi saavut-taa myös jotain sellaista, mitä ei ole lähtenyt ollenkaan hakemaan.

Elorinne on kokenut, että terapia-

Kyytiä sairaalle

Tarve puhua

”Oivaltami-nen käy nopeasti, mutta muut-tuminen on pitkä prosessi.”

Jani Lau

kkanen

prosessia käydessä alkaa tulla us-kallusta ajatella vaikeitakin asioita. Useinhan ne torjutaan tai siirretään huomiseen.

— Kun alkaa työstää omia asi-oitaan, jossain vaiheessa huomaa, että kykenee valitsemaan vapaasti ja ottamaan vastuun tekemisistään, ajatuksistaan ja tunteistaan. Elämä muuttuu. Pitää vaan muistaa, että oivaltaminen käy nopeasti, mutta muuttuminen on pitkä prosessi.

ryhmäTerapia sopii Eeva Elo-rinteen mielestä periaatteessa ke-nelle vain. Mutta toiset voivat ensin tarvita yksilöterapiaa. Alkuhaas-tattelujen avulla pyritään selvittä-mään, onko nyt oikea aika liittyä ryhmään.

— Ryhmäterapia on omalla ta-vallaan haastavampaa kuin yksilö-terapia. Siinä on monta suhdetta, ja sehän on meille ihmisille luon-tainen tila. Yksilö ei ole koskaan ir-rallinen ryhmästä. Ihminen syntyy aina ryhmään ja yksilöä määrittävät kaikki ne ryhmät, joihin hän on kuulunut tai kuuluu.

Elorinteen mukaan ihminen on sosiaalisen ympäristön tuotos: mei-hin vaikuttaa se, millaisissa suh-teissa olemme eläneet.

— Ryhmäterapiassa voi tulla oivallus siitä, että voi lähteä ko-keilemaan uusia tapoja hahmottaa itseään ympäröivässä maailmassa.

Nina Riutta

Ryhmäanalyyttinen psykoterapiaryhmä alkaa ma 18.1. klo 18–19.30 seurakun-tien perheasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa. Ohjaajina psykoterapeutti Eeva Elorinne ja erikoissairaanhoitaja Kirsi Laaksonen. Tiedustelut ja ilmoit-tautumiset p. 09 830 6330. Ryhmä kootaan haastattelujen perusteella.

Ryhmäterapiassa voi oppia kääntämään huonot kokemuk-set voimavaraksi ja löytää itsestään uusia puolia.

— Erilaiset kokemuk-set voivat yhteisen käsittelyn avulla tulla elämän voi-mavaraksi, toteaa Eeva Elorinne.

�

Suurissa kaupungeissa on totuttu sii-hen, että pelastuslaitokset hoitavat sairaankuljetuksia. Se tuntuu luon-tevalta, kun palomiehiä on koko ajan lähtövalmiina.

— Koko maan tasolla pääosan sairaankuljetuksista hoitavat kuitenkin yksityiset yritykset. Pelastustoimesta ja sairaankuljetuksesta säädetään jopa aivan eri laeissa, kertoo operatiivinen johtaja Janne Paul Uudenmaan sairaankuljetus Oy:stä, USKista.

Suomessa toimii vajaa kaksisataa sai-raankuljetusyritystä. Vantaallakin on toiminut yksityinen sairaankuljetusyritys 1960-luvulta alkaen. Perinnettä jatkava USK on syntynyt 2000-luvulla.

— Tänä vuonna USK on hoitanut van-taalaisten sairaankuljetuksista 40 pro-senttia eli noin 7000 kyytiä, kertoo USKin toimitusjohtaja Ville Peisa.

Vantaa, niin kuin muutkin Keski-Uu-denmaan kunnat, on uskonut pelastus- ja sairaankuljetustehtävänsä liikelaitoksena toimivalle Keski-Uudenmaan pelastuslai-tokselle. Se puolestaan ostaa osan palve-luista ulkopuolisilta yrityksiltä.

tYöntEKijästä tuli YrittäjäVille Peisa oli ensin työntekijänä yrityk-sessä.

— Sitten minut houkuteltiin yhdeksi omistajista. Se on alalla aika tavallista. Harva ryhtyy sairaankuljetusyrittäjäksi pystymetsästä, toteaa Peisa, joka omistaa nykyään USKin yhdessä Janne Paulin ja ambulanssien käyttökunnosta huolehti-van Lassi Pohjolan kanssa.

Peisa valmistui alun perin lähihoitajak-si ja hankki myöhemmin lisää koulutusta. Paulilla on vanhempi lääkintävahtimesta-ri-sairaankuljettajan koulutus.

— Pohjakoulutukseksi tarvitaan jokin terveydenhoitoalan koulutus, tätä nykyä hyviä ovat ensihoitaja tai sairaanhoitaja. Lisäksi tarvitaan jatkuvaa työpaikkakou-lutusta, kertoo Peisa.

tEhtävät vaihtuvat lEnnossaSairaankuljetusta tehdään työpareina. US-Kissa kaikki parikymmentä työntekijää

työskentelevät kaikkien kanssa satunnaisen listan mukaisesti. Ambulansseja on viisi.

— Kun työparin molemmat jäsenet osaa-vat kaikkia töitä, voivat kuljettaja ja hoitaja vaihtaa tehtäviä tilanteen mukaan vaikka lennossa. Joskus on tarpeen, että potilasta taltuttelee isompi mies. Humalainen mies-potilas uskoo taas usein paremmin naisen sanaa, kertoo Janne Paul.

— Meidän kuljetuksistamme valtaosa on kiireettömiä. Kiireellisiä kuljetuksia on joka viides ja hätätapauksia noin joka kymmenes, toteaa Ville Peisa.

Kiireettömän kyydin pitää päästä paikalle 120 minuutissa, jonkin verran kiireellisen 30 minuutissa ja hätätilanteen 8 minuutissa.

— Siinä ajassa auto ehtii noin kahdeksan kilometrin päähän. Olemme pystyneet hoi-tamaan jokaisen tehtävämme tavoiteajassa, Peisa kertoo.

Tavoiteaikojen lisäksi työlle on laadulli-sia vaatimuksia.

— Ensihoidossa on vastuulääkäri, joka työskentelee HUSin palkkalistoilla Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tiloissa ja toi-mii myös Medi-Helin lääkärinä. Hän tekee toimintamallit eri tilanteita varten. Siinä mapissa riittää melkoisesti opeteltavaa, Pei-sa sanoo.

Vastuulääkärin lisäksi sairaankuljetus-ta valvoo Valvira. Sen selvitettäväksi on mennyt pari vantaalaisvalitusta vuodessa. Oikeuteen asti on koko maassa mennyt yksi tapaus vuodessa.

nopEita ratKaisujaSairaankuljettajien puheista selviää, että ala on vaativa.

— Minuutissa tai kahdessa joutuu rat-kaisemaan, mikä on juuri siinä tilanteessa

ja sen hetkisen tiedon varassa oikea tapa toimia. Myöhemmin, syytekijöiden, tausto-jen ja laboratoriokokeiden tulosten selvittyä, tapaus voi näyttää aika lailla toiselta, kertoo Ville Peisa.

Työssä liikutaan koko ajan elämän nur-jalla puolella.

— Työhön kuuluu myös vaitiolovelvol-lisuus. Jaksaminen voi joutua koetukselle, kun työpaineita ei voi purkaa esimerkiksi kotona. Työparin jäsenet pitävät huolta toi-sistaan, ja tilanteita voidaan purkaa työyh-teisössä, jatkaa Janne Paul.

Yrittäjien paineita lisää kilpailutus. USK voitti itselleen vantaalaisten sairaankulje-tuksen puolitoista vuotta sitten. Näinä päi-vinä selviää, toteutuuko sopimukseen kuu-luva optio kahden vuoden jatkoajasta.

Ulla-Maija Vilmi

— Jokaisen kansalaisvelvollisuus on soittaa hätätilanteessa numeroon 112. Sieltä saa neuvoja, ja se aktivoi tarvittaessa ensihoitoketjun, sanoo sairaankuljetusyrittäjä Ville Peisa.

”Joskus on tarpeen, että potilasta taltuttelee isompi mies. Humalainen miespotilas uskoo taas usein paremmin naisen sanaa.”

Saara Vu

orjo

ki

Tähteä seuraamassa

Taivaalle nousi outo tähti. Se oli idän viisaille miehille merkki siitä, että kuningas oli syntynyt. Miehet seura-sivat tähteä, joka opasti heidät Betlehemiin. Siellä he osoittivat kunnioitustaan vastasyntyneelle Jeesus-

lapselle ja palasivat sitten omaan maahansa. (Matteuksen evankeliumin 2. luku)

Tähtitieteilijä Esko Valtaoja, millainen oli tuon ajan oppineiden tietämys tähtitaivaasta?

— Kyllä he taivaan kirkkaat kiintotähdet hyvin tunsivat ja seurasivat myös tarkoin planeettojen liikkeitä taivaalla. Eli jos taivaalla tapahtui jotain odottamatonta, se notee-rattiin kyllä — jo pelkästään sen vuoksi, että laiska tähdis-täennustaja saattoi joutua korvaamaan hengellään huoli-mattomuutensa, kun tuli antaneeksi kuninkaalle huonoksi osoittautuneita neuvoja.

Voiko taivaalle yhtäkkiä syntyä tähdeksi tulkittava valoilmiö, joka liikkuu?

— Ikävä juttu hyvän tarinan kannalta, mutta ei. Ainoa tieteen tuntema taivaalle ilmestyvä uusi valo, joka vie-lä liikkuukin, on pyrstötähti, ja sellaisen itämaan tietäjät olisivat kyllä tunnistaneet. Kirjassa toisensa jälkeen on yritetty selittää tieteelliseltä kannalta, mikä Betlehemin tähti olisi voinut olla, mutta mikään luonnollinen ilmiö ei käyttäydy siten kuin evankeliumi kuvaa. Ihmeet ovat sitten asia erikseen.

Minkä tähtitaivaan ilmiön toivot vielä joskus itse näkeväsi?

— Olisihan se kiva nähdä oikein komea pyrstötähti, sellainen yli koko taivaankannen ulottuva, joita aina muu-taman sadan vuoden välein ilmestyy. Läheinen supernova olisi myös komea näky, tietysti olettaen, ettei se olisi liian läheinen.

Pauli Juusela

Mat

ti P

ikku

jäm

sä

Asiantuntijat kommentoivat Raamatun henkilöiden elämäntilanteita nykypäivän näkökulmasta.

Kyytiä sairaalle

Tarve puhua

�

TOISENLAINEN AMERIKKAJani Saxell on Yhdysval-loissa tutustunut ame-rikkalaisiin, joilla ei ole dollarinkiilto silmissä.

Kirjailija-toimittaja Jani Saxell, 37, innostui amerikkalaisesta kulttuurista jo koululaisena. Varsinkin sarjakuvat ja rooli-pelit kiinnostivat.

— Kielitaito ei ollut silloin vielä kovin vahva, joten etsin sanoja englannin sanakirjasta, kun luin jotain supersankari-sarjaa.

Muutaman kerran murrosikäinen po-jankloppi pääsi isänsä kanssa jopa käymään Yhdysvalloissa.

vaihtoEhtoväKEä tapaamassaMyöhemmin aikuisena ja oman yhteiskun-nallisen kiinnostuksen herättyä Jani Saxell koki myös vahvan vastareaktion.

— Amerikan Yhdysvallat alkoi tympiä.

Etenkin sen sotilaallinen ja taloudellinen vallankäyttö sekä George W. Bushin presi-denttikausi.

— Toisaalta pyrin koko ajan pitämään mielessä, että vallalla olevien lisäksi Ame-rikasta löytyy toisenlaisiakin visioita. Sieltä löytyy kirjailijoita, taiteilijoita, tutkijoita, yh-teiskuntakriitikoita ja uskonnollisia piirejä, jotka ajattelevat asioista toisin kuin Suomeen kantautuva valtavirta.

Toisinajattelijoiden ja -eläjien maailmaan tutustuminen ei ole mahdotonta Suomestakaan käsin. Amerikkalaisia kirjoja ilmestyy tuoreel-taan suomeksi ja netin avulla pääsee sujuvasti seuraamaan vaihtoehtolehtien kirjoittelua.

Viime vuosina Jani Saxell on kuitenkin myös käynyt paikan päällä ja tavannut vaih-toehtoväkeä kirjaprojektiaan varten. Heidän joukostaan hän esittelee kolme, jotka erityises-ti ovat antaneet hänelle ajattelemisen aihetta.

radiKaali rauhanrabbi Jani Saxellin tärkeimmiksi kokemat ajattelijat eivät ole nuoria radikaaleja, vaan elämää näh-neitä ja vakaumuksensa koetelleita ihmisiä.

Rauhanrabbi Michael Lerner on 1960- ja 1970-lukujen opiskelija-aktiivi, joka oli aika-naan organisoimassa mielenosoituksia natsi-johtajien armahdusta, USA:n imperialismia ja Vietnamin sotaa vastaan.

Kun jotkut mielenosoittajista lähtivät vä-kivallan tielle, joutui myös Lerner syytetty-jen penkille.

— Silloinen FBI:n päällikkö J. Edgar Hoover luonnehti Lerneriä yhdeksi Yhdys-valtain vaarallisimmista rikollisista. Samoja sanoja hän oli käyttänyt myös tohtori Mar-tin Luther Kingistä.

Lerner irtisanoutui väkivaltaisista tove-reistaan. Juutalaista teologiaa ja yhteiskun-tafilosofiaa opiskellut tuomariperheen poika halusi toimia väkivallattomasti Kingin ja Mahatma Gandhin esimerkkiä noudattaen.

— Lerner muistelee yhä, miten naisten, mustien ja seksuaalivähemmistöjen asemaa pystyttiin aikanaan parantamaan tavalla, jo-ta edes myöhemmät arvokonservatiivit vuo-sikymmenet eivät ole tehneet tyhjäksi.

”ihmisEt Kaipaavat jotaKin, johon usKoa” Michael Lerner turhautui yliopistouraansa, koska se oli niin kaukana tavallisesta arjes-ta. Hän työskenteli parinkymmenen vuoden ajan yksityisessä tutkimuslaitoksessa, jossa perehtyi työssä käyvien keskiluokkaisten amerikkalaisten elämään ja asenteisiin.

— Tutkimuksen mukaan monet heistä kärsivät yksinäisyydestä, ihmissuhdeshop-pailusta ja avioeroista, turruttavasta työelä-

mästä, materialismista ja poliittisesta kor-ruptiosta. Samaan aikaan heillä on henkinen kaipuu johonkin suurempaan ideologiaan, toive siitä, että olisi jotain johon uskoa.

Viime vuosikymmeninä esiin marssinut uskonnollinen oikeisto on jollain tavalla on-nistunut vastaamaan tuohon kaipuuseen.

65-vuotias Michael Lerner parantaa nyky-ään maailmaa muun muassa toimittamalla Amerikan mitassa marginaalista Tikkun-leh-teään, jolla on satatuhatta lukijaa. Lukijoihin kuuluu myös presidentti Barack Obama, jolle Lerner on epävirallinen henkinen neu-vonantaja.

Michael Lerner kannattaa rauhaa, suvait-sevaa uskonnollisuutta, sosiaalista oikeuden-mukaisuutta ja nykyaikaista Marshall-apua, joka suuntautuisi maailman köyhiin maihin. Rauhaa hän toivoo myös Israelin ja Palestii-nan väliseen konfliktiin.

— Lerner on hyvä esimerkki siitä, miten vahvasti periaatteellinen ihminen pystyy esit-tämään ajatuksiaan niin, että myös maltilliset ihmiset ymmärtävät niitä, eikä viestiä silti tuhota kompromissiin, arvioi Jani Saxell.

tiEtEisKirjailija lE guinTieteiskirjailija Ursula K. Le Guinin kirjoja luetaan paljon myös Suomessa. Maameren tarinoita, Läntisen rannan tarinoita ja muita

käännöksiä on ilmestynyt peräti 17. Jani Saxell luki Le Guinin kirjoja lukioi-

käisenä, eikä olisi voinut kuvitella pääsevän-sä koskaan tapaamaan itse kirjailijaa.

79-vuotias Ursula K. Le Guin on hänkin ehtinyt vastustamaan rasismia ja Vietnamin sotaa.

— Le Guin ei ole kuitenkaan kritisoinut vain oman maansa hallintoa ja käytäntöjä. Hän piti mielessään myös Neuvostoliiton ja itäblokin maiden ihmisoikeusrikkomukset ja otti kantaa niihin.

— Monella fantasia- ja tieteiskirjailijalla on pessimistisiä maailmanlopun ajatuksia, mutta Le Guinin kirjoissa on ainakin häiväh-dys utopismia ja elämänuskoa.

Le Guinille intiaanit ovat läheisiä siksi, että hän tapasi heitä lapsuudenkodissaan. Hänen isänsä Alfred Kroeber oli antropolo-gi, joka tutki alkuperäisiä amerikkalaisia.

värillistEn päähEnKilöidEn puolEllaMonet Ursula Le Guinin kirjojen päähenki-löt ovat värillisiä, mutta kustantamoilla on ollut taipumus muuttaa heidät valkoisiksi kirjojen kansikuviin. Tästä asiasta Le Guin on joutunut loputtomalta vaikuttavaan kä-denvääntöön kustantajien kanssa.

Muutakin kummasteltavaa riittää. Le Guin ei voi käsittää, kuinka ihmiset muka

vasta nyt kuulevat tiedemaailman varoituk-sia siitä, että ihmiset tuhoavat luonnon ta-sapainon. Le Guin muistaa itse kuulleensa asiasta koko aikuisikänsä.

— Vaikka Le Guin sanoo olevansa ag-nostikko, hän on käsitellyt kirjoissaan en-nakkoluulottomasti myös uskontoa. Hänen mielestään uskonto koskettaa ihmisen ole-massaolon tärkeitä ja hyviä puolia. Häntä kiinnostaa taolaisuus ja aasialainen filosofia yleisemminkin, Jani Saxell kertoo.

maahanmuuttajiEn auttajaAmerikasta löytyy yhä toisintoimijoita ja -tekijöitä. Yksi heistä on 52-vuotias sandie-golainen Enrique Morones. Katolinen lii-kemies ja ammattiurheilija luopui urastaan köyhien meksikolaisten, ”laittomien” maa-hanmuuttajien vuoksi. Hän työskentelee pa-rikymmentä vuotta sitten perustamassaan Border Angels ihmisoikeusjärjestössä.

Border Angels on uskonnollispohjainen järjestö, jonne toivotetaan tervetulleeksi eri uskontojen kannattajat. Uskonnolliset jär-jestöt ovat muutenkin USA:n uuden kansa-laisoikeustaistelun kärjessä.

Järjestö aloitti jakamalla laittomille maa-hanmuuttajille vaatteita ja huopia tai vettä, vuodenajan mukaan. Huomion kohteena ovat myös kansalaisoikeusasiat. Haasteet

ovat vain lisääntyneet, kun USA:n ja Meksi-kon välille on rakennettu muuria estämään maahanmuuttoa ja huumekauppaa.

— Muuri ja rajavartiointi ovat tehneet USA:n puolelle tulemisen hengenvaaral-liseksi. Maahan joudutaan pyrkimään nyt autiomaan tai vuoriston kautta. Siellä voi eksyä, kuolla janoon tai paleltua hengiltä. Ihmissalakuljettajat voivat hylätä tai ryöstää, Jani Saxell valottaa karua todellisuutta.

On arvioitu, että viimeisten kahdentoista vuoden aikana 5000–10 000 maahanmuut-tajaa olisi kuollut.

”vaihtoEhtoja on vähän”Jani Saxell on pohtinut paljon Enrique Mo-ronesin kanssa käymäänsä keskustelua mek-sikolaisten maahanmuuttajien tilanteesta.

— On mietittävä, millaisista oloista meksikolaiset ihmiset lähtevät liikkeelle. Käytännössä vapaakauppasopimukset ovat tuhonneet Meksikon oman maataloustuo-tannon, joten vaihtoehtoja on vähän: päätyä johonkin huumekartellien riivaamaan Mek-sikon suureen kaupunkiin ja töihin kan-sainväliseen hikipajaan tai pyrkiä rajan yli pohjoiseen, jossa palkat ovat paremmat.

Tilanteen irvokkuutta lisää se, että jo ai-kaisemmin USA:han päässeet maahanmuut-tajat joutuvat paiskimaan töitä yhtiöissä, jot-

ka rakentavat suojamuuria tai pidätyskeskuk-sia heidän maanmiehiään varten.

— Myös monilla matalapalkka-aloilla, hoi-totyössä ja lastenhoitajina perheissä, ollaan valmiita hyödyntämään maahanmuuttajien tilannetta ja pakkoa löytää työtä toisinaan hinnalla millä tahansa.

Entä intian gurut?Amerikan-opas Jani Saxell ei halua verrata omia amerikkalaisia gurujaan nykyään niin suosittuihin intialaisiin siksi, ettei ole käynyt Intiassa. Maa kyllä kiinnostaa.

— Ehkä moni menee Intiaan aika henki-lökohtaisista syistä, hakemaan henkisyyttä ja oikeaa elämäntapaa. Varmaan jotain vastaavaa löytyisi Amerikastakin.

Jani Saxell on kuitenkin etsinyt ja löytänyt Amerikasta ihmisiä, joita kiinnostaa ennen kaikkea sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja se, miten lähimmäisiä pitäisi kohdella.

Gurujen lisäksi hän on tavannut lukemat-toman määrän tavallisia amerikkalaisia, jotka korttelissaan tai kaupunginosassaan kierrät-tävät tavaroita, suosivat reilun kaupan tuot-teita ja luomua sekä järjestävät puistojuhlia kodittomille. Myös näistä löydöistä Jani Saxell kertoo tänä syksynä ilmestyneessä kirjassaan Vaihtoehtoinen USA (Avain 2009).

Ulla-Maija Vilmi

Alcatrazin vankila.

Golden Gate -sillan hätäpuhelin.

Rauhanrabbi Michael Lerner.Rajaenkeli Enrique Morones.

Sausaliton suomalaissyntyinen hippi.

Chiganopark San Diegossa.

�

TOISENLAINEN AMERIKKARauhankahvila San Franciscossa

San Francisco.

Kun jotkut mielenosoittajista lähtivät vä-kivallan tielle, joutui myös Lerner syytetty-jen penkille.

— Silloinen FBI:n päällikkö J. Edgar Hoover luonnehti Lerneriä yhdeksi Yhdys-valtain vaarallisimmista rikollisista. Samoja sanoja hän oli käyttänyt myös tohtori Mar-tin Luther Kingistä.

Lerner irtisanoutui väkivaltaisista tove-reistaan. Juutalaista teologiaa ja yhteiskun-tafilosofiaa opiskellut tuomariperheen poika halusi toimia väkivallattomasti Kingin ja Mahatma Gandhin esimerkkiä noudattaen.

— Lerner muistelee yhä, miten naisten, mustien ja seksuaalivähemmistöjen asemaa pystyttiin aikanaan parantamaan tavalla, jo-ta edes myöhemmät arvokonservatiivit vuo-sikymmenet eivät ole tehneet tyhjäksi.

”ihmisEt Kaipaavat jotaKin, johon usKoa” Michael Lerner turhautui yliopistouraansa, koska se oli niin kaukana tavallisesta arjes-ta. Hän työskenteli parinkymmenen vuoden ajan yksityisessä tutkimuslaitoksessa, jossa perehtyi työssä käyvien keskiluokkaisten amerikkalaisten elämään ja asenteisiin.

— Tutkimuksen mukaan monet heistä kärsivät yksinäisyydestä, ihmissuhdeshop-pailusta ja avioeroista, turruttavasta työelä-

mästä, materialismista ja poliittisesta kor-ruptiosta. Samaan aikaan heillä on henkinen kaipuu johonkin suurempaan ideologiaan, toive siitä, että olisi jotain johon uskoa.

Viime vuosikymmeninä esiin marssinut uskonnollinen oikeisto on jollain tavalla on-nistunut vastaamaan tuohon kaipuuseen.

65-vuotias Michael Lerner parantaa nyky-ään maailmaa muun muassa toimittamalla Amerikan mitassa marginaalista Tikkun-leh-teään, jolla on satatuhatta lukijaa. Lukijoihin kuuluu myös presidentti Barack Obama, jolle Lerner on epävirallinen henkinen neu-vonantaja.

Michael Lerner kannattaa rauhaa, suvait-sevaa uskonnollisuutta, sosiaalista oikeuden-mukaisuutta ja nykyaikaista Marshall-apua, joka suuntautuisi maailman köyhiin maihin. Rauhaa hän toivoo myös Israelin ja Palestii-nan väliseen konfliktiin.

— Lerner on hyvä esimerkki siitä, miten vahvasti periaatteellinen ihminen pystyy esit-tämään ajatuksiaan niin, että myös maltilliset ihmiset ymmärtävät niitä, eikä viestiä silti tuhota kompromissiin, arvioi Jani Saxell.

tiEtEisKirjailija lE guinTieteiskirjailija Ursula K. Le Guinin kirjoja luetaan paljon myös Suomessa. Maameren tarinoita, Läntisen rannan tarinoita ja muita

käännöksiä on ilmestynyt peräti 17. Jani Saxell luki Le Guinin kirjoja lukioi-

käisenä, eikä olisi voinut kuvitella pääsevän-sä koskaan tapaamaan itse kirjailijaa.

79-vuotias Ursula K. Le Guin on hänkin ehtinyt vastustamaan rasismia ja Vietnamin sotaa.

— Le Guin ei ole kuitenkaan kritisoinut vain oman maansa hallintoa ja käytäntöjä. Hän piti mielessään myös Neuvostoliiton ja itäblokin maiden ihmisoikeusrikkomukset ja otti kantaa niihin.

— Monella fantasia- ja tieteiskirjailijalla on pessimistisiä maailmanlopun ajatuksia, mutta Le Guinin kirjoissa on ainakin häiväh-dys utopismia ja elämänuskoa.

Le Guinille intiaanit ovat läheisiä siksi, että hän tapasi heitä lapsuudenkodissaan. Hänen isänsä Alfred Kroeber oli antropolo-gi, joka tutki alkuperäisiä amerikkalaisia.

värillistEn päähEnKilöidEn puolEllaMonet Ursula Le Guinin kirjojen päähenki-löt ovat värillisiä, mutta kustantamoilla on ollut taipumus muuttaa heidät valkoisiksi kirjojen kansikuviin. Tästä asiasta Le Guin on joutunut loputtomalta vaikuttavaan kä-denvääntöön kustantajien kanssa.

Muutakin kummasteltavaa riittää. Le Guin ei voi käsittää, kuinka ihmiset muka

vasta nyt kuulevat tiedemaailman varoituk-sia siitä, että ihmiset tuhoavat luonnon ta-sapainon. Le Guin muistaa itse kuulleensa asiasta koko aikuisikänsä.

— Vaikka Le Guin sanoo olevansa ag-nostikko, hän on käsitellyt kirjoissaan en-nakkoluulottomasti myös uskontoa. Hänen mielestään uskonto koskettaa ihmisen ole-massaolon tärkeitä ja hyviä puolia. Häntä kiinnostaa taolaisuus ja aasialainen filosofia yleisemminkin, Jani Saxell kertoo.

maahanmuuttajiEn auttajaAmerikasta löytyy yhä toisintoimijoita ja -tekijöitä. Yksi heistä on 52-vuotias sandie-golainen Enrique Morones. Katolinen lii-kemies ja ammattiurheilija luopui urastaan köyhien meksikolaisten, ”laittomien” maa-hanmuuttajien vuoksi. Hän työskentelee pa-rikymmentä vuotta sitten perustamassaan Border Angels ihmisoikeusjärjestössä.

Border Angels on uskonnollispohjainen järjestö, jonne toivotetaan tervetulleeksi eri uskontojen kannattajat. Uskonnolliset jär-jestöt ovat muutenkin USA:n uuden kansa-laisoikeustaistelun kärjessä.

Järjestö aloitti jakamalla laittomille maa-hanmuuttajille vaatteita ja huopia tai vettä, vuodenajan mukaan. Huomion kohteena ovat myös kansalaisoikeusasiat. Haasteet

ovat vain lisääntyneet, kun USA:n ja Meksi-kon välille on rakennettu muuria estämään maahanmuuttoa ja huumekauppaa.

— Muuri ja rajavartiointi ovat tehneet USA:n puolelle tulemisen hengenvaaral-liseksi. Maahan joudutaan pyrkimään nyt autiomaan tai vuoriston kautta. Siellä voi eksyä, kuolla janoon tai paleltua hengiltä. Ihmissalakuljettajat voivat hylätä tai ryöstää, Jani Saxell valottaa karua todellisuutta.

On arvioitu, että viimeisten kahdentoista vuoden aikana 5000–10 000 maahanmuut-tajaa olisi kuollut.

”vaihtoEhtoja on vähän”Jani Saxell on pohtinut paljon Enrique Mo-ronesin kanssa käymäänsä keskustelua mek-sikolaisten maahanmuuttajien tilanteesta.

— On mietittävä, millaisista oloista meksikolaiset ihmiset lähtevät liikkeelle. Käytännössä vapaakauppasopimukset ovat tuhonneet Meksikon oman maataloustuo-tannon, joten vaihtoehtoja on vähän: päätyä johonkin huumekartellien riivaamaan Mek-sikon suureen kaupunkiin ja töihin kan-sainväliseen hikipajaan tai pyrkiä rajan yli pohjoiseen, jossa palkat ovat paremmat.

Tilanteen irvokkuutta lisää se, että jo ai-kaisemmin USA:han päässeet maahanmuut-tajat joutuvat paiskimaan töitä yhtiöissä, jot-

ka rakentavat suojamuuria tai pidätyskeskuk-sia heidän maanmiehiään varten.

— Myös monilla matalapalkka-aloilla, hoi-totyössä ja lastenhoitajina perheissä, ollaan valmiita hyödyntämään maahanmuuttajien tilannetta ja pakkoa löytää työtä toisinaan hinnalla millä tahansa.

Entä intian gurut?Amerikan-opas Jani Saxell ei halua verrata omia amerikkalaisia gurujaan nykyään niin suosittuihin intialaisiin siksi, ettei ole käynyt Intiassa. Maa kyllä kiinnostaa.

— Ehkä moni menee Intiaan aika henki-lökohtaisista syistä, hakemaan henkisyyttä ja oikeaa elämäntapaa. Varmaan jotain vastaavaa löytyisi Amerikastakin.

Jani Saxell on kuitenkin etsinyt ja löytänyt Amerikasta ihmisiä, joita kiinnostaa ennen kaikkea sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja se, miten lähimmäisiä pitäisi kohdella.

Gurujen lisäksi hän on tavannut lukemat-toman määrän tavallisia amerikkalaisia, jotka korttelissaan tai kaupunginosassaan kierrät-tävät tavaroita, suosivat reilun kaupan tuot-teita ja luomua sekä järjestävät puistojuhlia kodittomille. Myös näistä löydöistä Jani Saxell kertoo tänä syksynä ilmestyneessä kirjassaan Vaihtoehtoinen USA (Avain 2009).

Ulla-Maija Vilmi

USA:n ja Meksikon rajalla.

San Francisco.

Katusoittajia Seattlessa.

Ursula K. Le Guin.

Sausaliton suomalaissyntyinen hippi.

Chiganopark San Diegossa.

Vuode San Diegon kadulla.

Jani Saxell New Yorkissa.

�

Mies katosi Eedenistä itään

Aluksi on selvitettävä, puhutaan-ko nyt roisina raikulitaiteilijana tunnetun ”Hynysen” vai Jounin kanssa.

Edellinen on raskasta rockia soittavan Kotiteollisuuden lau-laja-lauluntekijä ja kirjailija, jol-ta on ilmestynyt taannoin me-nestyslevy Ukonhauta sekä sa-manniminen kirja. Räiskyvältä boheemilta on ilmestynyt tänä vuonna toinenkin suomalaisen äijän sielunelämää luotaava teos

Mies katosi.Jouni Kalervo Hynynen, 39, taas on mukava,

välitön ja rokkitähden kukkoilua karttava, katu-viisas karjalaisveikkonen Lappeenrannasta.

— Meikäläisen keekoilu julkisuudessa ärsyt-tää joskus itseänikin. Se, mikä toimii Hynysen elämässä, ei toimi Jounin arjessa.

— Välillä mietin, mikseivät nuo persoonat voisi olla yhtä, mutta olisihan se piinaavan tyl-sää kaikille, jos olisin esiintyjänä oma asiallinen itseni. On kivaa lähteä keikoille ja jättää aivot narikkaan, Jouni nauraa ennen Kotiteollisuuden keikkaa Keravalla.

uskonnollinen spekuloinTi puskee alva-riinsa yhtyeen lyriikoiden läpi. Levyjen nimet kertovat tästä: Aamen, Eevan perintö, Tomusta ja tuhkasta, Helvetistä itään, Iankaikkinen, Kuollut kävelee…

— Toki mie haen joskus myös sitä oikeaa Juma-laa, mutta ehkä Jumalan jatkuva sijoittaminen sa-noituksiin on enemmän oman itseni hakemista.

— Joudun pyörittelemään samoja kysymyksiä kerrasta toiseen, kun en löydä vastauksia. Us-konnolliset aiheet ovat aina yhtä vaikeita, Jouni Hynynen tunnustaa.

Hänestä ikuisten kysymysten pitääkin olla ikuisia.

— Kyse on niin suurista asioista, ettei näin pieni pää pysty niitä ratkaisemaan, vaikka ne pyörivätkin päässä koko ajan.

— Uskonnon kautta on kuitenkin hienoa poh-tia elämäänsä. Kristinuskosta jo pentuna opitut asiat, säännöt ja maailmankuva ovat kuin sokkeli pinnan alla. Sitä vasten on hedelmällistä peilata kaikkea, mitä on tullut tehtyä.

Jouni Hynynen kirjoittaa harvoin tekstejä, joissa kuvataan hienosti asiansa hoitaneita ihmi-siä. Sellainen ”sievistely oksettaisi”.

— Jostain syystä tekstit lähtevät yleensä huo-nommuuden tunteesta.

Onko tunne sukua synnintunnolle?— On toki. Miulla on lähtökohtana, että tästä

mitä mie teen, ei hyvää seuraa. Mie oon liian hy-väonninen ja mukavasti pärjäävä siihen nähden, miten elän.

— Odotan koko ajan jotain rangaistusta. Siitä johtuu, että mie vähättelen itseäni ja tekemisiäni: eihän ne voi olla mitenkään merkityksellisiä tai hyviä…

”enkä minä TäTä kirjoiTTanuT / tämän kir-joitti ikävä tai kaiho. – – Iankaikkinen / kulkee isäntänä pelloillaan / ihmisen sielu taskussaan / ihmisen sydän rinnassaan”, veisaa Kotiteollisuus.

Jounista tuntuu toisinaan kuin laulut tulisivat ylhäältä annettuina.

— Joskus ajattelen romanttisen näkemyksen mukaisesti, että joku antaa laulut miulle ja että miuta on siunattu tällä lahjalla.

— Arkeen palatessa tajuaa, että todennäköises-ti se laulu syntyi sisään kertyneestä matskusta.

Itsekriittinen taiteilija arvioi edustavansa ”hy-väntuulista kyynisyyttä”.

— Harrastan ihmeellistä virnuilua itselle ja muille. Vaimo valittaa, etten ota mitään vakavasti. Jos joku yrittää päästä vakavaan keskusteluun, miun pitää vaikka pieraista. Kun oikein miettii, on hämmentävää huomata, että eihän tämä virnuilu oo mitään ihmisen elämää.

— Ja kuitenkin mie oon ihan tyytyväinen. Otan elämän vastaan tällaisenaan. Ahdistus ja hyvä olo kuuluvat samaan pakettiin.

suomalaisen miehen nousu ja uho suhteessa Korkeimpaan on Kotiteollisuus perusaiheita. Mies seisoo sielu palellen suon laidassa ja pui nyrkkiä taivaalle, kun halla on vienyt viljan, viinanpiru kiusaa ja vaimo valittaa.

Eikä Jumala välttämättä vastaa, vaikka sille kuinka huutaisi ja kiroaisi.

Äijä saattaa olla elämään ja Jumalaan petty-nyt mutta silti jonkin sortin suhteessa Yläkerran ukkoon.

Jouni Hynysen uskontokritiikki nousee siitä ihmetyksestä, että jos Jumala kerran on luonut maailman, miksei hän pidä siitä parempaa huolta.

— Meidät on jätetty tänne ajelehtimaan. Tätä perusajatusta mie viljelen biiseissä. Jos myö ol-laan Jumalan lapsia, miksei hän tee mitään meitä auttaakseen?

— Maapallo on kuin iso lastentarha. Täällä myö tapellaan ja painitaan keskenämme. Istumme yksin jätettyinä hiekkalaatikolla, eikä kukaan tule kertomaan, mitä nyt pitäisi tehdä.

— Tulisi uusi vedenpaisumus ja pistäisi taas asiat järjestykseen. Täytyisi tapahtua jotain val-tavaa, että usko Korkeampaan palautuisi. Muuten puhe Jumalasta jää romanttiseksi höpinäksi, jota miekin harrastan.

Mistä tuo pessimismi kumpuaa?— Voisi tietysti ajatella, että nälänhädistä, so-

dista ja sellaisista. Mutta miulla kaikki tekstit lähtevät loppujen lopuksi oman navan ympäriltä.

— Kun oma elämä ei ole balanssissa, olen eh-kä tuudittautunut ajatukseen, ettei ylhäältä tule apua. En näe Jumalan vaikutusta siinä tavassa, miten elän.

— On olo, ettei kukaan pidä miusta huolta, kun mie pyörin täällä.

”rukoilemme Toki yhä / mutta rukouksemme ovat / kuin susien ulvontaa kuulle”, Hynynen kir-joittaa Mies katoaa -runoteoksessa.

Luterilaiseen kirkkoon kuuluva ja lapsensa kastanut ex-isonen ei ole rukoillut ”kaavamaises-ti” sitten teinivuosien. Hän arvelee silti useimpien ihmisten rukoilevan, kunkin tavallaan. Jumalan vaikenemista vastaan kapinoivalla taiteilijalla on oma tapansa.

— Melkein jokainen miun biisi on niin kuin rukous, katse sisäänpäin — ja ylös. Teksteissäni on usein hakeva, rukouksenomainen sävy.

Albumilla 7 Kotiteollisuuden yrmeät äijät on kuvattu levynkansiin kädet ristissä kirkonpen-kissä. Bändin synkeiden kappaleiden perusteella Jumalan on melkeinpä oltava olemassa jo siksi, että jotakin tahoa voisi syyttää ihmiskunnan kurjuudesta.

— Vaikka vanhan liiton ukot ja seuroissa kävi-jät olivat olevinaan uskovaisia, niin ne käänsivät saman tien seurojen jälkeen hihat ylös. On kiva ajatus, että Jumala on olemassa, mutta miun pitää rakentaa silti oma elämäni itse.

— Asiat eivät parane pelkästään rukoilemalla, mutta välillä on kuitenkin käytävä rukoilemassa, Jouni pohtii.

Laulu Isä meidän päättyy kyseiseen rukouk-seen, joka käydään läpi kokonaisuudessaan. Sitä ennen annettu katsaus maailman tilasta on loh-duton: ”Piru on merrassa.”

Jouni Hynynen on hakusessa itseltään ja Jumalalta.

10

Mies katosi Eedenistä itään

Jumala kulkee pimeässä kansansa hylkäämänä ja lastensa jättämänä kuin kärsivä Kristus, jolle suosio satojen ihmisten on vaihtunut syytöksiin.

Jouni Hynynen pelkäsi etukäteen, että rukous-laulu nostaisi rähinän.

— Kyse ei ole rienauksesta, päinvastoin. Mutta sitähän kukaan ei kuitenkaan ymmärrä, joten turha selittää.

koTiTeollisuuden kappaleeT eivät ilmennä niinkään Jumalan etsimistä kuin odottamista. Että jotakin ihmistä suurempaa ilmaantuisi sit-tenkin, ja että se Suuri ja Tuntematon rikkoisi hiljaisuutensa. Tule esiin, jos olet. Tässä seison ja odotan, enkä muuta voi.

Eikö tuo adventin ajasta ja asenteesta muistut-tava odottamisen ajatus lähesty jo uskonnollista kokemusta?

— Näin se on. Ensin tulee turhautuminen, mutta seuraavassa hetkessä jo toivotaan, että Ju-mala näyttäytyisi ja muistuttaisi olevansa ole-massa.

— Mie toivon löytäväni sisäisen rauhan, mutta koen olevani levoton tyyppi. En osaa asettua pai-koilleni, vaan odotan aina parempaa aikaa.

Kotiteollisuuden teksteissä toistuu syytös, et-tei Jumalaa näy maailmassaan.

Mutta kurjemmissa maankolkissa ja ”Jumalan hylkäämissä” paikoissa Jumala näyttää paradok-saalisesti olevan vahvasti läsnä varsinkin köyhien ja kärsivien arjessa: he saavat Jumalalta toivoa sekä voimaa auttaa itseään ja toisiaan.

Ja eivätkö lukuisat suomalaisetkin usko Juma-laan, rukoile ja yritä elää uskonsa innoittamana ihmisiksi — eli Jumala vaikuttaa yhä myös täällä?

— Ehkä mie odotan Jumalalta liikaa liian no-peasti. Olen varmaan niin perkeleen kyyninen kaikkia ihmisiä, itseäni ja maailmaa kohtaan. En mie tiiä. Koko ajan on fiilis, että jos en ole var-muuden vuoksi pessimistinen, saatan menettää jotakin.

— Onhan se surullista ja kornia, että myö hy-vinvoivat ihmiset kehdataan marista Jumalalle. Miten paljon myö oikein vielä vaadimme? miettii Jouni Hynynen.

Janne Villa

— Jostain syystä tekstini lähtevät yleensä huo-nommuuden tunteesta, Jouni Hynynen sanoo.

Sirpa Päivin

en

”Vieraalla maalla oon maan päällä! Ihmisen poika eksyy täällä! Ei ole paikkaa, johon voisin raskaan pääni kallistaa, taivaasta olen tiputettu, sinne tänne riepoteltu.”

”Luoja varjele vakainen Jumala ikuinen kaitse todista, että mul on henki. Torju Perkele pahainen Piru katala piekse tukehduta pullon henki.”

”Kuten kansa on hukassa ilman johtajaansa, on maailma eksynyt ilman Jumalaansa.”

~

~

Lainauksia Jouni Hynysen lauluista.

11

www.goisrael.com

Lähde mukaan ihmeelliselle matkalle Raamatun maahan. Käymme Raamattu matkaoppaanamme Jerusalemissa, Nasaretissa, Galileassa, Genesaretinjärvellä, Vuorisaarnan vuorella, Öljymäellä ja muilla kristinuskon historiaan kuuluvilla myyttisillä paikoilla. Järjestämme ryhmämatkoja, joilla et ainoastaan tutustu Raamatun maahan vaan saat myös tilaisuuden löytää itsesi ja rentoutua Israelin lämmössä ja auringossa.

Lisätietoja löydät osoitteesta www.goisrael.com

Kulje kristinuskon jalanjäljissä– tee matka pyhille paikoille Israeliin.

Edullisia tarjouksia Toiviomatkojen suorilla tilauslennoilla Helsingistä Tel Aviviin 14.2. 21.2. 28.2.

Tai ota yhteyttä matkatoimistoosi!

Alkaen € 695/vko

www.toiviomatkat.fi Puh. (09) 5657170

1�

U l k o m a i s i a r o m a a n e j a

PaossaKuka pakenee väkivaltaa, kuka itseään ja entistä elämäänsä. Syksyn kään-nösromaaneissa ihmiset joutuvat lähtemään.

Rikottu maaKim Echlin: Kadon-neet. Tammi 2009.

Kanadalaisen Kim Echlinin romaani Kadonneet kertoo rakkaudesta, joka on poikkeuksellisen sitkeää lajia.

Kertomus alkaa siitä, kun 16-vuoti-as Anne rakastuu Sereyhin, itseään muutamaa vuot-ta vanhempaan kambodžalaispoikaan, joka on Kanadassa paos-sa punakhmerien hirmuhallintoa. Mutta kun Kambodžan rajat avautuvat, Serey palaa koti-maahansa etsimään sinne jäänyttä perhettään.

Kuluu kymmenkunta vuotta, mutta Anne ei unohda suurta rakkauttaan. Lopulta hänen on matkustettava Phnom Penhiin etsimään Se-reytä.

Anne löytää Sereyn, mutta myös rikotun maan, jossa on muutaman vuoden aikana kuol-lut kaksi miljoonaa ihmistä, osa on tapettu, osa on menehtynyt nälkään ja sairauksiin. Pian hän huomaa, etteivät julmuudet ole vieläkään ohi, ettei maassa, jota hallitaan pelon voimalla, ole kukaan turvassa.

Annen ja Sereyn rakkaustarina toimii aluksi kuin suojaava verho, jonka raoista välillä kurkis-tetaan Kambodžan raakaan historiaan ja yksit-täisten ihmisten kertomuksiin. ”Täällä oli ihan yleistä, että ihmiset olivat kadottaneet jonkun. Yhtä yleistä kuin että heiltä puuttui käsi tai jalka.”

Kun kuolleita ja kärsineitä on paljon, heidän tarinansa alkavat tuntua samalla tavalla etäi-sen anonyymeiltä ja toistensa kaltaisilta kuin ne loputtomat pääkallot, joilla Kambodžan kan-sanmurhaa on havainnollistettu. Mutta sitten julmuuden aalto nielaisee myös romaanin pää-henkilöt, ja lukija huomaa eläytyvänsä fiktiivis-ten hahmojen kohtaloon.

Kaisa Halonen

Sodalta piilossaOwen Sheers: Vasta-rinta. Otava 2009.

Walesilainen runoilija, toimittaja ja kirjailija Owen Sheers näyttää tuntevan lampaan-hoidon. Niin tarkasti hänen esikoisromaa-ninsa kuvailee pie-nessä walesilaisessa kylässä asuvien nais-ten päivittäistä arkea. Elämää värittää huoli ja selviytymisen halu, sillä aviomiehet ovat yksissä tuumin viestiä jät-tämättä lähteneet vastustamaan saarelle tun-keutuneita miehittäjiä.

Kirjassa kuvataan vaihtoehtoista todellisuut-ta, jonka toteutumista pelättiin toisen maail-mansodan aikana: Normandian maihinnousun epäonnistumista ja Hitlerin natsiarmeijaa mie-hittämässä Britanniaa. Viipyilevään kerrontaan limittyy monia tasoja ja trillerin aineksia.

Syrjäiseen naisten asuttamaan kylään lähe-tetään pieni miehittäjäarmeijajoukko suoritta-

maan salaista tehtävää. Lähestyvä ankara talvi saa kylän naiset suostumaan yhteistyöhön vi-hollisten kanssa. Miehet auttavat naisia raskais-sa töissä, ja hauras ystävyyskin tuntuu olevan mahdollista.

Kevään tultua kylän eristyneisyys alkaa mur-tua. Jäljelle jää kysymys, voiko ympärillä sotiva maailma antaa pienelle yhteisölle anteeksi sen, että se hetkeksi unohti viholliskuvansa ja eli sovussa ja ystävyydessä.

Susanna Saxell

Suloista laastariaAnna Gavalda: Lohduttaja. Gummerus 2009.

Kukapa keski-ikään ehtinyt ei olisi saanut ainakin muutamaa kolhua, kulumaa ja ryppyä — niin ruumii-seensa kuin mieleen-säkin? Näihin sielun pieniin naarmuihin on suloista laastaria ranskalaisen Anna Gavaldan uusin ro-maani Lohduttaja.

Lohduttajan pää-henkilö on 47-vuoti-as arkkitehti Charles Balanda, jonka elämä ja parisuhde tuntuvat kuihtuneilta. Avovaimoa ei voi suudella, kun hänellä on kasvonaamio. Mat-katyö vie voimat ja ajan.

Sitten yllättävä kuolinviesti herättää eloon menneisyyden.

Ehkä on vähän kliseistä kertoa siitä, kuin-ka keski-ikäinen mies pistää asiat elämässään uuteen tärkeysjärjestykseen. Viis keittiön laa-dukkaista pintamateriaaleista, kun maaseudul-ta löytyy ränsistynyt talo, jossa on hurmaavan epäsovinnainen emäntä ja laumoittain lapsia ja eläimiä.

Gavalda vastaa kuitenkin kaiherrukseen, jon-ka moni itsessään tunnistaa: voisiko olla mah-dollista jättäytyä pikkuporvarillisten kuvioiden ulkopuolelle, löytää yhteys ja aidompi, mielek-käämpi elämä?

Harvalta onnistuu tämä tyylilaji, jota tekisi mieli kutsua ranskalaiseksi: tarkkaan annostel-tu boheemius maustettuna tragikomedialla ja pienillä piristävillä tunnemyrskyillä. Gavaldalta se sujuu — hän on jo aiemmissa teoksissaan näyttänyt olevansa sen mestari.

Kaisa Halonen

Irti menneisyydestäJoyce Carol Oates: Haudankaivajan tytär. Otava 2009.

Jacob Schwart pakenee perheensä kanssa Hit-lerin vainoja Yhdysvaltoihin. Mies saa töitä hau-tausmaan hoitajana, ja perhe asettuu asumaan hautausmaalla sijaitsevaan mökkiin.

Haudankaivajan tyttäressä Joyce Carol Oates kertoo Jacobin kolmannen lapsen, New Yorkin satamassa syntyneen Rebeccan, tarinan.

”Sinä olet syn-tynyt täällä, sinulle ne eivät tee pahaa”, ennustaa haudan-kaivaja tyttärelleen. Rebeccan on vaikea uskoa veljiään, kun he kertovat millaisia vanhemmat Saksassa asuessaan olivat: he nauroivat ja kävivät oopperassa.

Hautausmaan mökissä elää eristäy-tynyt perhe, jota hal-litsee katkeroitunut isä. Hän opettaa lapsensa kaihtamaan kaupungin asukkaita, niitä muita.

Rebecca haluaa unohtaa ja aloittaa uuden elämän, mutta saa huomata menneisyyden kuvioiden toistuvan. Unohdettu seuraa tiiviisti mukana, unissa ja pelkotiloissa.

Tuottelias amerikkalaiskirjailija Joyce Ca-rol Oates käsittelee tarinassaan selviytymistä, rakkautta, natsien vainoja ja perheväkivaltaa. Myös Oatesin teosten pääteema, naisen asema amerikkalaisessa yhteiskunnassa, on vahvasti läsnä. Kirjailija ei kaunistele raakoja elämän-kohtaloita.

Ensi alkuun puuduttavan pitkältä tuntuva teos tempaa lopulta mukaansa niin, ettei si-tä malttaisi laskea kädestään. Viimein Rebecca tuntuu tekevän sovinnon elämänsä kanssa.

Susanna Saxell

Philippe Claudel kuvaa hienovaraisesti kärsiviä ihmisiä ja heidän mielenliikkeitään.

VarjoihmisiäPhilippe Claudel: Varjojen raportti. Otava 2009.

Ranskalaisen Philippe Claudelin toi-nen suomennos, Varjojen raportti on vakuuttava ja järkyttäväkin lu-

kukokemus. Kirjan tapahtumat sijoittuvat jon-

nekin täsmentämättömään saksalaisen kielialueen kylään. Eletään natsivallan loppumisen ensimmäisiä vuosia. Sota on jättänyt mystiseen ja omalakiseen kylään syvät arvet, ja asukkaat yrittävät kaikin tavoin kieltää tapahtuneet asiat.

Kaikki alkaa siitä, kun kylässä vuoden asunut muukalainen Anderer on sur-mattu. Tapahtunutta dokumentoimaan syyllisyydentuntoiset kyläläiset pyytävät Brodeckia, joka on itsekin alun perin muualta tullut. Brodeck on paitsi kirjan kertoja, myös sen päähenkilö, jonka so-dan aikaisiin kärsimyksiin palataan yhä uudelleen takautumin.

Tapahtumien keskushenkilö on kui-tenkin Anderer. Hän tulee ulkopuolisena havainnoimaan kyläläisten arkielämää ja laittaa tapahtumat liikkeelle kuin Wo-land Mihail Bulgakovin Saatana saa-puu Moskovaan -kirjassa.

Andererista voi löytää myös Kristus-hahmon. Hän on eräänlainen peili, joka näyttää ihmiset sellaisina kuin he ovat. On tahoja, jotka eivät kestä totuutta, ja totuuden paljastajasta on päästävä eroon.

Claudel kuvaa loistavasti miljöötä, ih-misiä ja heidän peloista syntyviä mielen-liikkeitään. Salaperäisyys, hienovarainen vertauskuvallisuus ja kärsiviä ihmisiä kuvaavien lauseiden kirkkaus tekevät lukukokemuksesta unohtumattoman. Varjojen raportti asettaa Claudelin eu-rooppalaisen kirjallisuuden eturiviin.

Hannu Kylkisalo

Fran

cesc

a M

anto

van

i

1�

Upeasti uudistunut lehti

uskosta, toivosta ja

rakkaudesta.

Osta omasiLehtipisteistä tai tilaa:

puh. 020 754 2333,www.askellehti.fi

Haavan hoitoon!PIHKASALVA 10 %

Hoitaa haavat ja palovammatpainehaavastanirhaumaan!

PIHKALAKKA 30 % Tehokas kynsisieneen!

Tieteellisesti tutkittu teho kynsisienenaiheuttajia vastaan.

Apteekista. Kotimaiset Lääkelaitoksen rekisteröimät tuotteet.

www.repolar.com

Koulutetut naisetlaittavat myös omat lapsensa kouluun.”

KKl”Oikeus oppia (Toim. Minna Peltola)

Koulutus auttaa näkemään!Tyttöjen koulutus on avain kestävään kehitykseen NepalissaSuurin osa maailman lukutaidottomista on köyhien maiden naisia. Suomen Lähetys-seura tukee tyttöjen ja naisten koulutusta Nepalissa. Koulutus ja lukutaito-ohjelmat lisäävät tietoa terveydestä ja hygieniasta, toimeentulosta, omista oikeuksista sekä ympäristön suojelusta.

Auta ihmisiä näkemään elämässään uudet mahdollisuudet.

Lahjoita joulukeräykseen!Soitto 0600 01515 (14,94 e + pvm)Tekstiviesti lähetä viesti JOULU5 (5 euroa) tai JOULU10 (10 euroa) numeroon 16160Netti www.mission.fi/joulukeraysPankki tilinumero 800014-161130, viestiksi JOULU09

Kiitos lahjastasi. Rauhallista joulua!

Keräyksen tuotosta osa menee diakoniatyöhön ja osa koulutusohjelmiin Namibiaan ja Tansa-niaan sekä Palestiinalaisalueelle ja Ruoshuin koulun jälleenrakentamiseen Kiinassa.

Keräysluvat: Manner-Suomi ajalle 1.1.2009 – 31.12.2010, OKH626A/ 3.12.2008/Etelä-Suomen lääninhallitus. Ahvenan-maa ajalle 1.1.2009 – 31.12.2009, nro 225 K14/6.11.2008/Ahvenanmaan maakuntahallitus.

--

Mielenkiintoinen Kilterinrinne 8Myyrmäen Kilterinmäkeen on valmistumassa tammikuun lopussa vuonna 2010 tyylikäs kerrostalo, jossa on mielenkiintoiset asuntopohjat. Avarat olohuoneet ovat joko tupakeit-tiö- tai keittokomeroratkaisuilla. Asunnoissa on lasitetut parvekkeet tai istutuksin rajatut asuntopihat. Talossa on lisäksi ulkoiluväline- ja lastenvaunuvarastot, kuivaushuoneet sekä viihtyisä saunaosasto. Kiinteistössä on kaapeli-tv -verkko ja laajakaistayhteydet valokuitutekniikalla toteutettuna. Kilterinmäki sijaitsee Myyrmäen juna-aseman lähellä, Kauppakeskus Myyrmannia vastapäätä. Alueella on loistavat ulkoilu- ja liikuntamah-dollisuudet.

asuntotyypit m2 kpl vuokra €/kk

1 h+kk+alk 47,0 1 7141 h+tupak 52,0 1 7752 h+kk 50,5 26 774 - 8202 h+k 60,5 9 849 - 8822 h+tupak 63,0 11 918 - 9633 h+tupak 76,0 12 1 030 - 1 0703h+tupak 83,5 2 1 150 - 1 161

Vesimaksu sisältyy vuokraan. Vakuusmaksu on 250 €. Varallisuusrajat.

Kun haluat tuntea iloa asumisessa, valitse Kilterinmäestä uusi kotisi ja täytä asunto-hakemuksesi jo tänään nettiosoitteessa: www.vvo.fi.

VVO-kotikeskusSalomonkatu 5 B, 2.krs., 00100 HelsinkiAvoinna ma-pe 8.30-15.30Puh. 020 508 3442www.vvo.fi

Yrity

snum

eroih

imme

(020

508 x

xxx)

soitta

mine

n mak

saa S

oner

an hi

nnas

ton m

ukais

esti

kotim

aan l

anka

puhe

limes

ta so

itetta

essa

8,21

snt/p

uhelu

+2 sn

t/min

ja ma

tkapu

helim

esta

8,21 s

nt/pu

helu

+ 14

,9 sn

t/min.

ESITTELYsu 13.12. klo 13 - 15

www.vianaturale.fi

Monipuolisin öljykoostumus:Kala-, helokki-, tyrni-, pellavan-siemen- ja herukansiemenöljyä

Koko kehon hyvinvointiin:- erittäin hyvä sydämelle ja verenkierrolle- hyvä vaikutus ihoon ja niveliin- suojaa soluja härskiintymiseltä- tärkeä aivotoiminnalle- hoitaa herkkiä limakalvoja

OTA MONIPUOLINEN Omegat – JA VOI HYVIN!

NYT KAIKKI RASVAHAPOT SAMASTA

KAPSELISTA!”Suosittelen!”

KOKO PERHEEN

Omegat3-6-7 -9

Joulumyyjäiset la 12.12. klo 11-14 Tikkurilan kirkollaRiisipuuroa ja rusinasoppaa, kahvia, pullaa, piparia,joulutorttuja... Lahjatavaraa, leivonnaisia, käsitöitä,

arpajaisia sekä kirpputori.Tervetuloa! Tuotto lähetystyölle.

1�

Teesimme ovat ehdoton rehellisyys, luotettava ja korkea ammatti-taito sekä hyvä ja inhimillinen palvelu. Palkkiomme ovat kohtuulliset;esim. osakkeista 3 % sisältäen alv:n toteutuneesta myyntihinnasta.

Näitä arvoja noudattaen olemme toimineet alueella jo 20 vuotta.Ota rohkeasti yhteyttä ja liity tyytyväisten asiakkaittemme joukkoon!

Virtatie 9, Myyrmäki, Vantaa • puh. (09) 5893 9060 • fax. (09) 5893 9061www.lkvtuijahurme.fi • info@lkvtuijahurme.fi

Laillistettu kiinteistönvälitystoimisto

Tapaamisiin pian,

Pia p. 0400 649412

Tuija p. 040 501 8599

Seija p. 040 824 6202

Onko perheessäsi

HUOLTA MUISTISTA TAI MUISTISAIRAUS?Helsingin Alzheimer-yhdistyksen HOPEA – perheprojektin toimintaon tarkoitettu työikäisille ja heidän perheilleen. Autamme teitä yhdessä ottamaan puheeksi tilanteen herättämiä kysymyksiä ja tunteita. Keskusteluihin voit tulla yksin, puolisosi tai perheesi kanssa. Työparina perheesi kysymyksissä on perheterapeutti ja psykodraamaohjaaja.Ohjelmassamme on - yksilö- pari- ja perhetapaamiset - ryhmä työikäisille sairastuneille - ryhmä muististaan huolestuneille - ryhmä pariskunnille (3 viikonloppua) muistisairaus-diagnoosin saaneilleRAY:n tuella keskustelut ja ryhmät ovat maksuttomia. Viikonloppuryhmissä on omavastuumaksu. Ajanvaraus: Sanna Aavaluoma 044 257 1305 tai Tarja Tammelin 044 257 1306sähköposti: hopea@alzheimer-hki.com

Kun haluat kohottautua

arjen yläpuolellearjen yläpuolelle

www.radiolux.fi

M u s i i k k i a t a l v i - i l t o i h i n

Rahvaan ralleja ja pyhiä laulujaBob Dylan: Christmas in the Heart. Sony Music 2009.

Bob Dylanin 2000-lu-vun levyt ovat menneet koko ajan syvemmälle bluesin ja amerikkalai-sen musiikkiperinteen juurille. Tätä on tukenut Yhdysvalloissa esitetty Dylanin suosittu radio-ohjelmasarja Theme Time Radio Hour, jossa hän on esitellyt amerikkalaista musiikkiperinnettä 1940- ja 50-luvuilta eri teemoin, kuten vaikkapa kappalein kahvista, junista ja joulusta.

Dylan on nyt tehnyt oman joululevynsä van-han perinteen hengessä. Tuloksena on itseiro-nista tulkintaa ja komeaa soittoa, sillä yhtyeessä on mukana muun muassa Los Lobosista tuttu David Hidalgo.

Levykannen vanhassa piirroksessa ajellaan korskealla valjakolla ja takakannen seesteisissä tunnelmissa tietäjät näkevät taivaalla Betlehe-min tähden. Dylan ei siis vierasta sen enempää rahvaan ralleja (Here Comes Santa Claus ja Must Be Santa) kuin pyhimpiä herkistelyjäkään (O´ Come All Ye Faithful ja O´ Little Town of Betle-hem).

Christmas in the Heart ei ole ehkä kaikkein muistettavimpia joululevyjä, mutta Dylanin ras-pikurkkuinen ja vaihtoehtoinen kiekko herättää ihmetyksen sekaista hyvää tuulta. Mikä parasta, Dylan ei ole alentunut ilmeisimpiin duettoihin eturivin nykyvokalistien kanssa, vaan on tehnyt kaiken omaan jääräpäiseen tyyliinsä.

Hannu Kylkisalo

Körttivirsi kohtaa keskiajanVox Silentii ja Samuli Korkalainen: Kuule minua. Herättäjä-Yhdistys 2009.

Kuule minua -levyllä Vox Silentii -yhtyeen naiset Hilkka-Liisa Vuori ja Johanna Korhonen laulavat yhdessä Samu-li Korkalaisen kanssa körttivirsiä keskiaikai-seen tyyliin.

Molemmissa, näen-näisesti kaukana toisistaan olevissa perinteissä, on yhteistä sävelmien polveileva kulku, viipyi-levä, harras tunnelma ja koruttomuus. Yksiää-ninen säestyksetön laulu noudattaa keskiajan traditiota, ja laulusta muodostuu helposti syvää rukousta.

Jos näitä lauluja keskittyy rauhassa kuun-telemaan, voi todeta, että hengitys tasaantuu ja syvenee. Lauluissa on kirkkaiden ja puhtai-den sävelten lisäksi levollinen tunnelma, joka tarttuu. Esimerkiksi Soi virteni kiitosta Herran on ihanaa kuultavaa illan tullessa.

Eila Jaatinen

Talven taikaa ToscanassaSting: If on a Winter´s Night. Deutsche Grammophon 2009.

Brittiläinen The Police -yhtyeen riveistä ja soo-louraltaan tuttu Sting on paitsi ihmisoikeus- ja ympäristönsuojelu- myös talvi-ihminen.

Sting on voinut elää jo pitkään toiveidensa talvia, sillä rahasta ja va-paa-ajan asunnoista ei ole pulaa. Uuden levyn äärimmäisen askeetti-sessa ja pelkistetyssä kannessa Sting samoilee Toscanan lumisissa maisemissa koiransa kanssa ja leukaa pukee asiaan kuuluva talviparta.

Stingiltä toivottiin joululevyä, mutta hän ha-lusi tehdä yleisemmän ylistyksen suosikkivuo-denajalleen.

Kristillinen musiikkiperinne on albumin kes-kiössä. Sting on valinnut levylleen muun muassa 1400-luvun Brittein saarilta peräisin olevan kap-paleen God Rest You Merry, Gentlemen ja saman aikaisesta Saksasta laulun Lo How a Rose E’er Blooming. Mukana on täysin tunnelmaan sulau-tuen myös esikristillistä aineistoa.

Soittajat ovat huippuluokkaa, ja sävyt yhty-vät rauhallisesti kansanmusiikin, jazzin, kirkko-musiikin ja popin akselilla.

Stingin talvilevy on yllättävän täysipainoinen kokonaisuus, jonka parissa voi viettää mietteli-äitä hetkiä. Stingin perusihailijoille levy voi olla vieras ja sisäänpäin kääntynyt, mutta hiljentymi-seen ja äärimmäisestä musikaalisuudesta nautti-miseen se on helposti hankittavaa ylellisyyttä.

Hannu Kylkisalo

Täytekakkua kermavaahdollaReijo Ikonen ja Lasse Riutamaa: Tenorissimo. Aikamedia 2009.

Tenorissimoksi ristityllä äänitteellä tenorit Reijo Ikonen ja Lasse Riuta-maa laulavat osittain makeasti ja osittain ko-ruttomasti kirjavan vali-koiman lauluja.

Levyllä on niin Finlan-dia-hymni pitkän urkujohdanto-osan kera kuin myös O sole mio, johon on tehty hengelliset

sanat. Vanha napolilainen lauluhan ei ole alun perin hengellinen ollenkaan.

Klassinen Panis Angelicus on sovitettu kaa-noniksi. Ooppera-aariakin on mukana, Praise Ye Verdin oopperasta Attila.

Sovitukset ovat usein liian ”kauniita”. Kun laulu itse on jo äärimmäisen tunnelmallinen, ei siihen enää tarvittaisi helisevää harppua eikä nyyhkivää selloa.

Puhtaimman ja koruttomimman elämyksen tuottavat laulut Isä meidän ja Mua siipeis suojaan kätke.

Eila Jaatinen

Pappa Haydnin sinfonioitaHaydn: Early London Symphonies. Sony Classical 2009.

Säveltäjä Franz Joseph Haydn on jälleen ajan-kohtainen, sillä hänen kuolemastaan on 200 vuotta.

Vaunusepän ja pesi-jän köyhään perheeseen vuonna 1732 syntynyt musikaalinen poika joutui kuusivuotiaasta toi-mimaan pikkupalvelijana, kunnes hänet lähe-tettiin Wienin Tapaninkirkon kuorokuluun, jossa hän sai perusteellisen musiikkisivistyksen.

Parin harhailuvuoden ja tilapäistöiden jäl-keen Haydn palkattiin Itävalta-Unkarin mahta-van Esterhazy-ruhtinasperheen hovimuusikok-si. Vaikka hovisäveltäjä oli vain keittiön takana asuvaa palvelusväkeä, hän sai käyttöönsä hyvän orkesterin ja laulajat — ja ennen kaikkea vapaat kädet tehdä musiikillisia kokeita.

Ahkera Haydn loi hoviaikanaan mittavan tuotannon: sonaatteja, kvartettoja, oopperoita, messuja, lauluja ja oratorioita.

Viimeiset vuotensa Haydn vietti osin Lon-toossa ja osin Wienissä juhlittuna säveltäjänä ja lopulta muistiltaan heikentyneenä vanhuk-sena.

Haydnin musiikille on ominaista selkeys ja

vakaus sekä iloisuus ja ikävyys vuoron perään. Lontoossa sävelletyt sinfoniat olivat hänelle vie-lä kypsän iän uusi aluevaltaus, ja niitä soitetaan maailmalla edelleen runsaasti.

Yksi kauneimmista juhlavuoden äänitteistä on varmasti Haydn: Early London Symphonies, jossa Clevelandin orkesteria johtaa George Szell. Levyllä kuullaan muun muassa hauska Koska meitä käsketään -teemaa varioiva sinfo-nia.

Eila Jaatinen

Epätavallisen kaunis enkelilevyAnneliina Koskinen: De Angelis. Alba 2009.

Enkelin äänellä laulava Anneliina Koskinen on julkaissut hämmästyttä-vän aikamatkan medita-tiiviseen rukouslauluun. Levyllään De Angelis (En-keleistä) Koskinen laulaa yksiäänisiä, säestykset-

tömiä lauluja 100-luvulta barokkiin asti. Levy alkaa 300-luvun hymnitekstillä, jota

seuraa Aurinkohymni noin vuodelta 130. Minimalistisesti kulkevat melodiat ovat rau-

hoittavia. Vaikeaksi ne tekee kiire: näitä ruko-uksia on kuunneltava samalla hiljaisella kärsi-vällisyydellä kuin millä ne ovat syntyneet ja vaeltaneet Euroopassa ristiin rastiin. Osa on pää-tynyt meillekin muun muassa Piae Cantiones -kokoelmissa.

Pieni voi kasvaa suuren synnyttäjäksi, kir-joittaa levyn tekijä, joka on tutkinut aineistonsa todella tarkkaan. Osa suomennoksistakin on hänen.

Kristallinkirkkaan sopraanolaulunsa lisäksi Koskinen soittaa viittä eri huilua ja viisikielistä kannelta. Laulut kertovat kristityn ikävästä ja ilosta maan matkalla. Enkelit, linnut ja lintuen-kelit ovat herkkiä symboleita. Inkeriläinen vaina-jansaattolaulu on upea esimerkki läheltä kotoa.

Eila Jaatinen

Anneliina Koskinen laulaa kristallin-kirkkaasti.

1�

OstetaanOstamme kirjat, lasi, posliini,huonekal., soittimet, taulut, keräily-kokoelmat, kuolinpesät, muuttoyli-jäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto.p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja,maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjentyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja,etikettejä, kunniamerkkejä ym.Arviointipalvelu. p. 792 851.Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

Vuokrata halutaan

Palveluja tarjotaan

MUUTOT JA KULJETUKSET1-2 miestä ja iso pakettiauto.Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOUKSET 25€/h(kotital.väh. 60%). P. 040 764 6933, 040 583 8775. www.loistopalvelut.fi

Pohojalaasta luotettavuutta !ja osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.- Huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.- LVIS -työtPohjanmaan Rakennuspyörä Oy00520 Hki, puh. 040 543 7055.

UUSI ILME KEITTIÖÖN - uudet ovet - tasot - saranat ja vetimetRUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejäIlmainen tarjous ja mittauspalvelu.Kotitalousvähennys tehdystä työstä.www.ergadesign.fiERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

KOTISIIVOUSTA kotiapua, ikkunanpesua

OLK palvelut meiltä aina parasta!040 762 5615 Leena

Kotitalousvähennys (-60%)

KYLPYHUONE- ja SAUNAREMONTTIsuoraan tekijältä luotettavasti.Sertifi oitu märkätila-asentaja.

EN-Asennus040 727 0943

Terveydenhoitoa

JALKAHOITOATerveyden hoitoalan jalkahoitaja tarjoaa jalkahoitopalvelua:

- kovettumien, känsien, syylien poistoa- kynsien hiontaa ja kiillotusta- jalkojen hierontaa- jalkakuorinta ja -naamio ym.- tarvittaessa päkiän, kantapään kevennyksiä ja ihosuojauksia

LahjakortitTeen myös koti- ja laitoskäyntejä.

T:mi Jalkahoito R-L Suokaspuh. 044 294 1155Ompelijankuja 4 A

01260 VANTAA (Itä-Hakkila)

Kokoproteesit 600€ pariYksi kokoproteesi 350€

Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

suuhygienistin hoitopaketti:hammaskiven ja värjäytymienpoisto ja fl uoraus 59 €

Ajanvaraus 622 2727

Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoaHammaslääkäri Beata Heikkinen

☎

HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio

Särkypäivystys

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä)

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

Hautauspalveluja

Täyden palvelun toimistoHakaniemi puh. 010 76 66500 Töölö puh. 010 76 66530Itäkeskus puh. 010 76 66590 Leppävaara p. 010 76 66610 Tapiola puh. 010 76 66570 Tikkurila puh. 010 76 66560 Myyrmäki puh. 010 76 66600 Kerava puh. 010 76 66550Hyvinkää puh. 010 76 66580

Lisätietoja saat:www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fiPÄIVYSTYS 24 h: 050-347 1555

(0,0821 /puhelu + 0,119 /min)

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTOKyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

Uomatie 4, 01600 Vantaa, MyyrmäkiNeuvontapalvelu ja ajanvaraus

p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy HAUTAKIVET

K&P

Joulun toivelahjat meiltä!

Lisää ideoita löydät hoitolastamme!Tervetuloa!

Elegia Day Spa FredaFredrikinkatu 20, 00120 Helsinkip. (09) 666 050, info@elegiadayspa.fi

Elegia Day Spa KasarmitoriPohjoinen Makasiinikatu 4,00130 Helsinki, p. (09) 2289 0408kasarmitori@elegiadayspa.fi

www.elegiadayspa.fi

LAHJAKORTTI Dermalogica -kasvohoito 95€l

LAHJAKORTTI Riisiwasabi -kuorintaja lämpöhieronta vartalolle 78€

l

l STRESS RELIEF SET hellii ihoa ja mieltä!Suosikkituotteet kokonaisvaltaiseen rentoutumiseen

Hammashoitoa

I www.bible.fi | puh 010 838 6520 Suomen Pipliaseura

[ s

aata

van

a m

yös

kirj

akau

po

ista

]

- markkinoiden laajin raamattuvalikoima -

TEEMAMUKIT Heljä Liukko-Sundströmin maalaamat laadukkaat mukit.

UUSI TESTAMENTTI JA PSALMIT Trendikkäät, ekohenkiset kannet.

UUSI TESTAMENTTI MP3Ainutlaatuinen kuuntelukokemus.

SEIMIAIHEINEN JOULUKORTTI Heljä Liukko-Sundströmin maalaus.Kortissa on jouluevankeliumi.

Piplia-seurasta

| puh 010 838 6520

Lahjoita ihmishenkiä pelastava katastrofi apupaketti – nyt vain 35€. Anna lahjaksi rohkeasti kristillisiä ja maailmaa

muuttavia lahjoja. Jouluksi tai ihan milloin vain. www.taivaanlahja.net

Unikkotie 5, Vantaa(Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225,päivystys 0400 612256

Av. ma-pe 9-17Luotettavaa hautausalan

palvelua 30 vuottaTikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Kauttamme saat juuri Sinun tilanteeseesija toiveisiisi valikoitua sopivaa läsnäoloa jaseuraa mm.- ulkoiluun- kulttuuritapahtumiin- yksinäisiin päiviin tai iltoihin- avuksi lääkäri- ja kaupassakäynteihin- henkiseksi tueksi vaikeisiin hetkiin- itselle ja lähimmäiselle

Huom! Useimmista palveluistammesaa 60 %:n kotitalousvähennyksen

www.seuralainen.fipuh. 044 2075226, 044 0385745

www.lastenkirkko.f i

Joulukalenter i

Pe 11.12. klo 18 Herännäisnuorten kuoron joulukonsertti Alppilankirkossa, Kotkankatu 2, Hki.Su 13.12. klo 10 KirkkopyhäHämeenkylän kirkossa, Auratie 3.Saarnaa Jyrki Knuutila.Klo 10 Kirkkopyhä Malmin kirkossa, Kunnantie 1, Hki. Saarnaa SamuliKorkalainen, mukana Veisuuveljet.Klo 16 Jouluveisuut Seuratuvalla,Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Outi Lantto, Ilkka Mattila ja Veisuuveljet.Ti 15.12. klo 18 Nurmijärven srk-keskuksessa, Kirstaantie 5-7.

HERÄNNÄISSEURAT

1�

Vantaan seurakunnat 10.12.–17.12.

neuvotteluihin. Kirkkojen maail-manneuvoston kampanjalla halu-taan saada ihmiset huomaamaan ilmastonmuutoksen vaarat. Kauneimmat joululaulut su 13.12. klo 18, Kari Pekka Kinnu-nen ja Ursula Hynninen. Korson Soittokuntaa johtaa Heikki Elo. Kolehti Suomen Lähetysseuralle.Katulähetyksen jouluinen puurojuhla ke 16.12. klo 11, Ris-to Auvinen ja Ursula Hynninen. Juhla alkaa kirkossa yhteisellä hartaudella ja päättyy yhteiseen ruokailuun seurakuntasalissa. Juhlaan osallistuaksesi tarvitset kutsukortin, jonka voi noutaa diakoniatoimistosta tai kirkko-herranvirastosta.Kauneimmat joululaulut ke 16.12. klo 18, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen sekä seurakun-takuoro. Kolehti Suomen Lähe-tysseuralle.Joulujuhla vanhemmalle väel-le to 17.12. klo 11. Juhla alkaa kirkossa yhteisellä hartaudella ja päättyy jouluiseen ateriaan seu-rakuntasalissa. Juhlaan ilmoittau-tuminen kirkkoherranvirastoon. Joululounas (10 euroa) makse-taan juhlassa. Joulukonsertti to 17.12. klo 19, Vantaan musiikkiopiston puhal-linsoittajat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.Joulukonsertti pe 18.12. klo 19. Korson Mieslaulajia johtaa Pekka Itkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

niKinmäEn sEuraKuntaKoti

Surviaisenkuja 1

Kauneimmat joululaulut ma

14.12. klo 18, Sanna Heikurinen ja Kirsi Vikman. Kolehti Suomen Lähetysseuralle.

nuorillE

Nuorten kahvilat nuorisotilassa su ja ke klo 17–20. Dooris pe klo 19. Syyskauden viimeinen Doo-ris pe 18.12. Joulutauon jälkeen kahvilat avoinna jälleen pe 8.1. alkaen.Nuorten puurojuhla ke 16.12. klo 18.

lapsillE ja pErhEillE

Puuroa ja joulutouhuja perhe-kerhoissa ma 14.12. klo 12 kirkol-la, ti 15.12. klo 9 seurakuntakoti Mikaelissa, ti 17.12. klo 9 Vallino-jan kerhohuoneessa, pe 18.12. klo 9 Kulomäen seurakuntakodissa ja pe 18.12. klo 9 Nikinmäen seu-rakuntakodissa. Kerhot jälleen avoinna to 7.1. alkaen.

muuta

Joulupolku Ankkapuistossa su 13.12. klo 15–18. Tule seimen ää-relle. Jouluevankeliumi tasatun-nein klo 15, 16 ja 17. Tiernapojat klo 15.30 ja 16.30.Jouluisin näyteikkuna -kisa 15.12. asti. Korsolaiset liikkeet ovat jälleen koristaneet ikkunan-sa. Mikä on mielestäsi jouluisin? Äänestyslipukkeita saa kisassa mukana olevista liikkeistä.

KastEttu

Noel Patrik Samuel Kokkonen, Tuure Viljami Santanen, Miika Elias Pesonen, Mika-Matti Johan-nes Kaunisto, Jonas Hans Pato-meri, Sanni Tuulia Järvinen, Heidi

Eveliina Aho, Venla Emma Ilona Laitinen.

avioliittoon KuulutEttu

Mikko Eero Olavi Ruuti ja Annas-tina Eliisa Tuomainen.

hautaan siunattu Eino Ilmari Talja 85 v, Veikko Rou-vinen 84 v, Kari Ensio Toikkanen 58 v.

RekolaKirKKohErranvirasto

Kustaantie 22, p. 830 6700.

Virasto on avoinna arkisin klo 9–15. Päivystävä pappi arkisin klo 11–14 p. 830 6707.Tilojen ja toimitusten varauk-set arkisin klo 11–14 p. 830 6707, muulloin p. 830 6700.

diaKoniatoimisto

Päivystys tiistaisin ja torstaisin klo 10–12 kirkolla, p. 830 6706.

rEKolan pYhän andrEaan KirKKo

Kustaantie 22, p. 830 6710, 050 590 3495.

Rukouspiiri to 10.12. klo 18.30, syksyn viimeinen.Aamurukouspiiri su 13.12. klo 9.2. adventtisunnuntain messu su 13.12. klo 10, liturgia ja saarna

HakunilaKirKKohErranvirasto

Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Perjan-taisin suljettu.Tilojen ja toimitusten varauk-set p. 830 6500Päivystävä pappi tavattavissa p. 830 6507 ma–to klo 10–14.Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

diaKoniatoimisto

Puhelinneuvonta ja ajanva-raus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277. Päivystys tiistaisin klo 9–11 Län-simäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

haKunilan KirKKo Hakunilantie 48, p. 830 6512

Perjantai-ilta Jeesuksen seu-rassa 11.12. klo 18. Yhdessäoloa laulun, sanan ja jutustelun mer-keissä. Reijo Kujansuu vierailee. Perhemessu su 13.12. klo 11. Sa-ri Kokkonen, Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Lapset saavat tuoda kir-kon kuuseen joulukoristeen.Joulutapahtuma alkaa heti mes-sun jälkeen. Tarjolla joulupuuroa & kahvia. Joulupukki vierailee klo 12.45. Toivejoululaulujukeboksi, voit kuulla yllättävän version tu-tusta laulusta. Myös yhteislaulua. Pidä kiinni narusta -katsotaan kenen naru voittaa, maksu 50 s/naru. Lapset saavat askarrella itselleen rooliasut ja pääsevät mukaan joulukuvaelmaan joko aasiksi tai enkeliksi. Jazz-tähtien konsertti klo 14.30 päättää joulutapahtuman. Johan-na Iivanainen, laulu, Olli ”Puppe” Ahvenlahti, piano ja urut, Eero Koivistoinen, saksofoni. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e tai 5e/opis-kelijat, työttömät, eläkeläiset.Kenen talo on kaunein? Leivo yhdessä, yksin tai kaksin pipar-kakkutalo ja tuo valmis talo sel-lofaaniin pakattuna Hakunilan kirkon keittiöön pe 11.12. klo 8–16 tai su 13.12. klo 11 men-nessä. Mukaan leipurien nimet ja yhteystiedot. Joulutapahtumaan osallistujat äänestävät suosikki-talon! Voittaja palkitaan. Palkinto arvotaan myös äänestäneiden se-kä kaikkien talojen kesken. Senioriklubin joulujuhla ma 14.12. klo 13.Nyt on rukouksen aika ma klo 18. Tule rukoilemaan yhdessä.Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille kiinnostuneille.Raamatun lukua, keskustelua ja rukousta ti 15.12. klo 18. Syys-kauden viimeinen.Päivärukous ke klo 12.30.Ikäihmisten joulukirkko ja kirk-kokahvit ke 16.12. klo 13. Kaija Laalo-Lipponen, Kristiina Nurmi, Ulla-Maija Järviö, Laura Alho.Avoin aamurukous to 17.12. klo 8. Diakoniatyön joulujuhla ma 21.12. Aloitus kirkkosalissa klo 11. Kirkkohetken jälkeen tarjolla joulupuuroa, kahvia ja kinkku-voileipiä.Taiteilija Marjatta Haapamäen maalauskurssille on vielä paik-koja vapaana tammikuun ryh-mään. Kokoontumiskerrat 12.1., 19.1. ja 26.1. klo 18–20.30. Kurssin hinta 21 euroa sisältää kaiken ma-teriaalin ja opetuksen. Ilmoittau-tuminen virastoon p. 830 6500.

länsimäEn KirKKo

Kerokuja 9, p. 830 6623

Olohuone avoinna joka arkipäivä klo 11–14. Tule nauttimaan kuppi kahvia, tapaamaan muita ihmisiä, surffaamaan netissä tai lukemaan päivän lehti. Maanantaisin klo 11–12 maksuton aamiainen.Messua ei ole su 13.12. Katso Hakunilan kirkko.Kauneimmat joululaulut su

13.12. klo 18. Seppo Suokunnas, Kristiina Nurmi.Vivace -lapsikuorojen joulu-konsertti ti 15.12. klo 19. Johtaa Tommi Varis.

pYhän annan lastEnKirKKo

Koulutie 11

Lasten kauneimmat joululau-lut la 12.12. klo 14.30. Heli Peitsa-lo, Juha Paukkeri.HowManyMothers-lauluyhty-een perinteinen joulukonsert-ti ma 14.12. klo 19. Johtaa Heli Peitsalo. “Kun nukkuu lapsonen” – uusia ja vanhoja joulun säveliä, lämmintä tunnelmaa. Lopuksi glögitarjoilu. Vapaa pääsy, ohjel-ma 5 e.Kauneimmat joululaulut to 17.12. klo 19. Kaija Laalo-Lippo-nen, Heli Peitsalo.

nuorillE

Nuorten joulumessu ja -juhla su 13.12. klo 16. Vaaralan kirkos-sa.Lepaani ti 15.12. klo 18. Vaaralan kirkossa.

KastEttu

Neo Olavi Leiqvist, Neea Annii-na Kettunen, Paavo Sisu Oskari Mattila, Jemina Anastacia Desi-ree Nyman, Ukko Petteri Hyrske, Aino Sofia Isoaho, Miikka Antero Saminpoika Kauppinen, Janette Virmelä.

hautaan siunattu

Matti Eemil Ikäläinen 70 v, Kalle Antero Heikkinen 63 v.

Hämeen- kylä

KirKKohErranvirasto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–16.Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13, p. 830 6455Diakoniatoimisto päivystää ma 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 830 6472.Vahtimestari p. 830 6459, 050 382 3400.

hämEEnKYlän KirKKo

Auratie 3, p. 830 6459

Messu, 3. adventtisunnuntai 13.12. klo 10. Herättäjän kirkkopy-hä. Saarna TT Jyrki Knuutila, litur-gia Jukka Nevala. Messun jälkeen Siionin virsiseurat ja kirkkokahvit. Seuroissa puhuvat Knuutila, Ne-vala ja kappalainen Anna-Kaisa Inkala.Lasten joulukirkot to 10.12. klo 9.15. Elämyksellisessä kirkkohet-kessä mukana pastori Matti Hyry, lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulún, kanttori Hannu Lehtikan-gas sekä lastenohjaajat. Mielenterveysväen kirkkopyhä to 10.12. klo 13. Mukana pastori Jouni Salko, diakoniatyöntekijä Anne Puumala ja kanttori Anne Viljamaa.Kotikirkon joulujuhla to 10.12. klo 18.30. Ei joulua ilman juhlaa. Ei piirileikkiä kuusen ympärillä, mutta yllätyksellistä ohjelmaa maittavien tarjottavien äärellä. Mukana seurakunnan työntekijät. Lasten kauneimmat joululau-lut la 12.12. klo 16. Musiikkikoulu Musike ja Hämeenkylän Muskari. Mukana pastori Juha Ropponen ja kanttori Anne Viljamaa.Sun etehes, lapsi Beetlehemin, su 13.12. klo 16 Valon Kaiku -ka-marikuoron joulukonsertti, joh-taa kanttori Pekka Soranummi.LC Vantaa-Hämeenkylä jou-lukonsertti su 13.12. klo 18. Hannu Niemelä, baritoni, Han-nu Lehtikangas, urut ja piano, Tuomelan koulun lapsikuoroa johtaa Hanna Perkola-Musikka. Konsertin jälkeen kahvitarjoilu. Adventtitervehdys kirkkoherra Jukka Nevala.Varhaisnuorten joulujuhla ti 15.12. klo 18 kirkon nuorisotilas-sa.

Kauneimmat joululaulut ke 16.12. klo 19. Mukana pastori Ju-ha Ropponen.

lammasKuja 2 b KErhohuonE

Kauneimmat joululaulut ti 15.12. klo 13. Lähetys- ja aikuis-työn sihteeri Riitta Ahonen aloit-taa glögitarjoilun jo klo 12.

vapaalan sEuraKuntatalo

Vanha Hämeenkyläntie 9

Kauneimmat joululaulut ma 14.12. klo 19. Mukana lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen ja kanttori Anne Viljamaa.

muuta

Kauneimmat joululaulut ke 16.12. klo 13.30. Pähkinärinteen senioritalossa.Kauneimmat joululaulut to 17.12. klo 18.30 Ravintola La Carambas-sa Vapaalassa os. Vapaalantie 2. Illalliskortteja á 21 e saa ostaa kirkkoherranvirastosta ja ravin-tolan ovelta ennen tilaisuuden alkua. Yllätä itsesi, ystäväsi, puo-lisosi hyvällä ruualla ja kauneim-milla joululauluilla. Mukana kap-palainen Anna-Kaisa Inkala, lähe-tys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen, kanttori Anne Viljamaa sekä Etiopian lähetti Pirkko Num-mela Suomen Lähetysseurasta.Matka Saksaan ja Sveitsiin 6.–11.9.2010. Näemme Oberam-mergaun kärsimysnäytelmän ja Baijerin lumoavia alppimaisemia. Hinta 2.435 e. Vastuullisena jär-jestäjänä Lomalinja Oy ja matkan johtajana rovasti Veli-Matti Hyn-ninen. Tiedustelut kappalainen Anna-Kaisa Inkala p. 050 518 5912 ja lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen p. 0400 558 308. Pyydetään mahdollisimman no-peata ilmoittautumista.

KastEttu

Bella Aleksandra Marion Tuome-la, Niina Linnea Lehtinen, Nico Angelo Keskinen, Lila Ella Emi-lia Suominen, Stella Anna-Liisa Lahtinen.

avioliittoon KuulutEttu

Kalle Olavi Kivi ja Laura Helena Rantakari.

hautaan siunattu

Viljo Eemil Auer 77 v, Seppo An-tero Vertanen 56 v, Olavi Antero Sinisalo 56 v, Tiina Maaria Poh-jonen 42 v.

KorsoKirKKohErranvirasto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, kor-son.papit@evl.fi.

diaKoniatoimisto

Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti, ke ja pe klo 10–12.

Korson KirKKo ja sEuraKuntaKEsKus

Merikotkantie 4, p. 830 6558

Vanhemman väen piiri to 10.12. klo 13, Antti Kupiainen ja Anne Saviranta.Naisten saunailta to 10.12. klo 18 Kotkansiivessä.SPR:n verenluovutus pe 11.12. klo 14–19. Ota mukaan henkilö-todistus.Naisten aamukahvit la 12.12. klo 9–11, Sari Vapaavuori. Aamun ai-heena Kahden maan kansalainen. Aamupalan hinta 2 euroa.Kolmannen adventtisunnun-tain messu su 13. 12. klo 10, Lau-ra Mäntylä ja Ursula Hynninen. Kolehti Suomen Lähetysseuran nimikkoläheteillemme Nina ja Markus Ilomäelle.Kirkonkellot soivat su 13.12. klo 15 ilmastonsuojelun puolesta. Kellojensoitto liittyy Kööpenha-minassa pidettäviin YK:n ilmasto-

Vantaankoskella aloit-taa ensi vuoden alus-sa keikkapankki, joka

välittää vanhuksille saatta-jia lääkäriin, kirkkoon tai asioiden hoitoon. Vapaa-ehtoiset saattajat sitoutu-vat vain yhteen tehtävään kerrallaan.

— Kotipalvelu kyselee meiltä aika ajoin vapaa-ehtoisia saattajia avuksi. Keikkapankilla voimme koota ihmisiä, jotka halua-vat tehdä keikan kerrallaan, kertoo diakoniatyöntekijä Kirsti Savolainen, joka vastaa vapaaehtoistoimin-nasta Vantaankosken seu-rakunnassa.

— Toivomme mukaan ihan tavallisia ihmisiä. Il-moittautumisen yhteydessä sovin henkilökohtaisen ta-paamisen. Pyrin keskuste-lemaan aina uusien vapaa-ehtoisten kanssa.

Ennen toiminnan alkua keikkapankkilaiset kutsu-taan yhdessä koolle. Heille myös järjestetään pari ker-

taa lukukaudessa työnoh-jausta.

— Tarjoamme keikka-pankin palvelua vain van-taankoskelaisille avun tar-vitsijoille, laajemmin em-me pysty toimimaan, sanoo Savolainen.

Ilmoittautumiset Kirsti Savolaiselle, p. 050 588 3355 tai kirsti.savolainen@evl.fi.

Keikkapankki aloittaa vuoden 2010 alussa Vantaankosken seurakunnassa

Heitä keikka – lähde saatille

Jani Lau

kkanen

Nuoret aikuiset äänessäTikkurilan ja Myyrmäen kir-koissa konsertoi Qoro Quan-do, joka on vuonna 2001 Vaskivuoren vanhoista lukio-laisista koottu kamarikuoro. Nyttemmin mukaan on liitty-nyt laulajia muualtakin ja kuo-rossa laulaa parisenkymmentä nuorta aikuista.

— Laulamme niin klassisia kuin modernejakin suomalai-sia kuorolauluja, viihdemu-siikkia sekä kirkkomusiikki-teoksia, sanoo kuorossa vuo-desta 2003 asti laulanut Virpi Köyhäjoki.

Joulukonsertissaan kuoro laulaa romanttis-klassisia ja jatsahtavia kappaleita sekä perinteisiä joululauluja.

— Johtajamme Jori Män-nistö on sovittanut monet esittämämme kappaleet, esi-merkiksi Kulkusista laulamme hänen sovittamansa jännit-tävän version, kertoo Köyhä-joki.

Konserttiin on vapaa pää-sy, ohjelma maksaa 10 euroa.

Qultaisimmat joululaulut ke 16.12. klo 20 Tikkurilan kirkossa ja pe 18.12. klo 19 Myyrmäen kirkossa

Muutoksia konserttien alkamisaikoihinKahden konsertin muutetut alkamisajat eivät ehtineet Vantaan seurakuntien joulu-konserttiesitteeseen eivätkä Vantaan Laurin viime nume-ron konserttitietoihin.

Valon Kaiku -kamarikuoron joulukonsertti on Hämeenky-län kirkossa sunnuntaina 13.12. kello 16 (ei kello 15). LC Vantaa-Hämeenkylän joulukonsert-ti on Hämeenkylän kirkossa sunnuntaina 13.12. kello 18 (ei kello 16.30).

1�

Mikko Matikainen, musiikki Sirk-ku-Liisa Niemi. Kolehti Elisa Nou-siaisen työn tukemiseen Hong-kongissa Suomen Lähetysseuran kautta.Yläovi auki aikuisille maanan-taisin klo 18–21.Aamurukoushetki tiistaisin klo 9–10.

asolan sEuraKuntatalo

Asolantie 6

Raamattupiiri to 10.12. klo 18, syksyn viimeinen.Kauneimmat joululaulut ti 15.12. klo 19.

rautKallion KErhohuonE

Rautkalliontie 4

Ikäihmisten iltapäiväpiiri maa-nantaisin klo 13.Rukouspiiri perjantaisin klo 19.

nuorillE

Nuorten messu ja joulujuhla to 10.12. klo 18 kirkolla.Nuorten sähly perjantaisin klo 18–19 Rekolanmäen koulussa, sisäpelitossut ja urheiluvaatteet mukaan.

lapsillE ja pErhEillE

Pyhäkoulun joulujuhla su 13.12. klo 10 kirkolla päiväkerhotiloissa.Lasten kauneimmat joululau-lut su 13.12. klo 13, joululauluja erityisesti lapsille yhdessä laulaen sekä Vivido-lapsikuoron tahdit-tamana kanttori Riina Matikaisen johdolla.

muuta

Joululahjaverkko on kirkko-salissa 22.11.-13.12. Voit antaa nimettömänä lahjasi seurakun-tamme alueella asuvalle lapsel-le, joka muuten saattaisi jäädä ilman joululahjaa. Lahjaksi voit antaa uutta tai itsetehtyä tavaraa ja vaatetta. Lapuissa saattaa olla myös lahjatoive tai esimerkiksi lapsen lempiväri, jotta lapselle mieluisan lahjan hankkiminen olisi helpompaa. Ota verkosta lapsen lappu itsellesi ja tuo pa-ketoidut ja lapsen lapulla varuste-tut paketit kirkkoherranvirastoon viimeistään ma 14.12. Hartaushetki to 17.12. klo 15 Lee-na-kodissa (Et. Rastitie 12), Vappu Olsbo.

KastEttu

Elli Ida-Maria Pitkämäki.

hautaan siunattu

Antti Aukusti Laitila 58 v.

TikkurilaKirKKohErranvirasto

Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15. Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226. Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi

askarruttavista asioista tai kysy-mään seurakunnan toiminnasta.

diaKoniatoimisto

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

pYhän laurin KirKKo

Kirkkotie 45, p. 830 6621

Peltolan koulun musiikkiluok-kien joulukonsertti pe 11.12. klo 18. Esiintymässä musiikkiluo-kat 7.-9.lk. Luokkaesityksiä, sekä orkesteri ja kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 5/3e.Kauneimmat joululaulut la 12.12. klo 18, kanttorina Samppa Laakso.3. adventtisunnuntain messu su 13.11. klo 12, Maria Koukkari, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Tapio Tuovila soittaa messussa G. F. Telemannin Fantasian 9, h-mol-li, sooloviululle.Variantin joulukonsertti “Laula kaikki maa” su 13.12. klo 18. Kon-sertin johtaa Hilkka Kangasniemi. Konsertissa kuullaan joululauluja eri puolilta maailmaa. Vapaa pää-sy. Ohjelman hinta 10 e ovelta ja kuorolaisilta.Kauneimmat joululaulut su 13.12. klo 21, kanttorina Iina Kati-la, mukana Quo Vadis-kuoro.Kauneimmat joululaulut ma 14.12. klo 18, kanttorina Samppa Laakso, mukana Corvus Laurencij -kuoro.Mielenterveyskuntoutujien ja omaisten joulukirkko ti 15.12. klo 13, alkoholiton ehtoollinen. Meiju Suvaksen joulukonsertti ti 15.12. klo 19.Inkeriläispiirin joulutilaisuus ke 16.12. klo13.30 hartaus ja muisto-kynttilöiden sytytys. Sen jälkeen joulujuhlintaa Pakarituvalla.Pekka Laakson joulukonsertti ke 16.12. klo 20.30.

tiKKurilan KirKKo

Asematie 12, p. 830 6223

Jouluhartaus lapsiperheille pe 11.12. klo 9.30, mukana nukke-teatteri Valkovilla.Jouluhartaus lapsiperheille pe 11.12. klo 10.30, mukana nukke-teatteri Valkovilla.Laulupiiri pe 11.12. klo 13 kahvi-ossa, Simo Santaranta.Myyjäiset la 12.12. klo 11–14. Tarjolla riisipuuroa, rusinasop-paa, kahvia ja joululeivonnaisia. Myytävänä leivonnaisia, käsitöitä, lahjatavaraa yms. Arpajaisia: herk-kukori, pika-arpa ja onnenpyörä lisäksi kirpputori. Tuotto seura-kunnan lähetystyön hyväksi. JouluPOP-messu la 12.12. klo 18. Artistivieraana Janna Hurmerinta. Liturgina Katariina Stewart, saar-najana Riikka Wikström. Bändiä liidaa Make Perttilä ja POP-kuoroa Inna Vintturi. Lastenhoito järjes-tetty klo 17.30 alkaen. Messun jäl-keen tarjolla glögiä ja pipareita.3. adventtisunnuntain messu, maahanmuuttajien kirkkopy-hä su 13.12. klo 10. Heikki Leppä, Kristiina Kartano, Iina Katila. Mes-sun jälkeen kirkkokahvit.

Kauneimmat joululaulut su 13.12. klo 19, kanttorina Simo Santaranta.Arabiankielinen raamattupiiri su 13.12. klo 16 aikuisten kerho-huoneessa.Winkut (nuorten leskien ver-taistukiryhmä) su 13.12. klo 15-19 saunailta, Unikkotie 5 a B. Tiedustelut: Hanna Raunu p. 050 384 8481.Jouluhartaus lapsiperheille ma 14.12. klo 9.30, mukana nukke-teatteri Valkovilla.Jouluhartaus lapsiperheille ma 14.12. klo 10.30, mukana nukke-teatteri Valkovilla.Raamattu läpi kolmessa vuo-dessa ma 14.12. klo 18 kahviossa, pastori Jaakko Hyttinen. Viikoit-tain kokoontuva lukupiiri, jonka puitteissa on tarkoitus lukea Raa-mattu läpi kolmessa vuodessa. Mukaan voi liittyä matkan var-rella! Tikkurilan laulajien joulukon-sertti ma 14.12. klo 19. Johtaa Ari Häyrinen ja solisti Pekka Laakso. Pianistina Sanna-Liisa Untamala. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kirkon ruokailun joulujuhla ti 15.12. aloitetaan klo 12 hartau-della kirkossa, jonka jälkeen jou-lujuhla kahviossa.Lähetyksen päiväpiiri ti 15.12. klo 13 neuvotteluhuoneessa.Kauneimmat joululaulut lapsil-le ti 15.12. klo 10.Jouluhartaus lapsiperheille ke 16.12. klo 9.30, mukana nukke-teatteri Valkovilla.Jouluhartaus lapsiperheille ke 16.12. klo 10.30, mukana nukke-teatteri Valkovilla.Kauneimmat joululaulut ke 16.12. klo 18, mukana Omalla ää-nellä -lauluryhmä. Viikkomessut alkavat jälleen 13.1.Qoro Quandon Qultaiset Jou-lulaulut–konsertti ke 16.12. klo 20. Johtaa Jori Männistö. Johan-na Kahila ja Sonja Rantalainen, viulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Maksullinen glögitarjoilu ennen konserttia.Kauneimmat joululaulut lapsil-le to 17.12. klo 10.Kauneimmat joululaulut to 17.12. klo 13.Ilosanomapiiri to 17.12. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck. Miesten ilosanomasolu to 17.12. klo 18 takkahuoneessa.

ilolan sEuraKuntatalo

Soittajankuja 1, p. 050 341 4132

Kauneimmat joululaulut lapsil-le pe 11.12. klo 9.30. Kauneimmat joululaulut lapsil-le pe 11.12. klo 11.Kauneimmat joululaulut la 12.12. klo 15.Koko perheen keidashetki la 14.11.klo 16–18. Lastenhoito järjestetty. Ruokailuhetki klo 17 (aik.2e, lapsi1e). Tiedustelut Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

KartanonKosKEn sEuraKuntaKoti

Hagelstamintie 20

Kartanonkosken käsityöläisten myyjäiset la 12.12. klo 10-16.

Nuorten aikuisten ilosanoma-piiri ke 16.12. klo 17.30.

ristipuron sEuraKuntatila

Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Naisten rukouspiiri pe 11.12. klo 18, Toini Härmälä.Kauneimmat joululaulut su 13.12. klo 18.

Ylästön sEuraKuntatilat

Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Kauneimmat joululaulut to 17.12. klo 18.

lapsillE ja pErhEillE

Päiväkerhotoiminta päättyy vii-kolla 51 ja aloittaa 7.1.Avoimet päiväkerhot päättyvät vk 50 ja aloittavat 7.1.Perhekerhot päättyvät viikolla 50 ja aloittavat viikolla 2.Pyhäkoulut sunnuntaisin Tikku-rilan kirkolla klo 10-11, Ilolassa klo 11–12 (Soittajankuja 1), Karta-nonkoskella klo 11–12 (Hagelsta-mintie 20).

varhaisnuorillE

Varhaisnuorten kerhot päätty-vät viikolla 50 ja aloittavat vii-kolla 3.MiniWalkers 10-14-vuotiaille pe 11.12. klo 15-18.

nuorillE

Nuorisotila, Unikkotie 5 C

TeemaWalkers – Joulu pe 11.12. klo 19–22. Mese-päivystys su 13.12. klo 19–21.Nuorten joulujuhla ti 15.12. klo 18–20.Kauneimmat joululaulut ja nuorten avoimet ovet Ylästössä to 17.12. klo 18.

muuta

Malminiityn eläkeläistenkerho ma 14.12. klo 12 Malminiityn 16 B-talossa.Laatokka-Ääninen risteily 18.-23.7.2010. Bussi Tikkurila-Pietari-Tla ja risteily Neva-Valamo-Syväri-Kizhi-Neva. Hinta 598-1268 e/hlö hytistä riippuen, sisältää matkat, ryhmäviisumin ja täysihoidon laivalla (5 yötä). Matkanjohtajat: Sirpa Jalokinos p. 09 8306 247 Tikkurilan srk sekä Kalevi Niemi p. 0400-449928 ja Tarmo Jantu-nen p. 0400 736617 Lähetyskirp-pis Patina.

KastEttu

Romeo Luca Kristian Raunio, Miki Eetu Aleksi Saastamoinen, Tilda Helena Kysenius, Terhi Ellen Es-kola, Lukas Emil Anton Pirhonen, Eino Aleksanteri Ahonen, Valtteri Arvo Aleksi Mannila, Joakim An-

ton Alexander Muona, Lilja Nea Amanda Vainionpää, Sampo Veik-ko Viljami Knaappila, Ella Anniina Liimatainen

avioliittoon KuulutEttu

Gabriele Faucitano ja Kati Johan-na Korpi, Janne Tapio Soivio ja Heidi Johanna Nihtilä.

hautaan siunattu

Eeva Esteri Vuoltio 95 v, Pentti Valdemar Waltzer 79 v, Martta Helena Markomäki 78 v, Keijo Jo-hannes Hiltunen 68 v.

Vantaan- koski

KirKKohErranvirasto Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja peTilojen ja toimitusten varaus p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

diaKonia

Päivystykset

Myyrmäki, Louhela ja Kaivok-sela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736. Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

mYYrmäEn KirKKo

Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppui-sin toiminnan mukaan.Lapsiperheiden joulukirkko to 10.12. klo 10.15. Joulun sanomaa lapsille katsellen, kuunnellen jalaulaen.Julkonsert med luciaspel to 10.12. klo 18.30. Järj. Musikinsti-tutet Kungsvägen i Vanda. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.Vaskivuoren lukion kuorojen joulukonsertti pe 11.12. klo 19. Vaskivuoren lukion kamarikuoro, tyttökuoro ja mieskuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e. Järj. Vaskivuo-ren lukio.Kauneimmat joululaulut la 12.12. klo 16.Vantaan Naislaulajien jou-lukonsertti la 12.12. klo 18.15. Vantaan Naislaulajat johtajana Ari Pärnänen, VanDaamit johtajana Kaisa Pärnänen, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Järj. Vantaan Naislaulajat.Messu su 13.12. klo 10. Saarna Ris-to Pottonen, liturgia Heli Ojaleh-to, kanttori Eveliina Pulkkinen.Kellojen joulu su 13.12. klo 18.15. Käsikelloyhtye Sonuksen joulu-konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.Vantaan Laulun ja Oltermanni-en perinteinen joulukonsertti ma 14.12. klo 19. Mieskuoro Van-taan Laulu johtajana Jori Männis-tö ja Vantaan Laulun Oltermannit

Kun Johannes vankilassa kuuli Kristuksen teoista, hän lähetti opetuslapsensa kysymään: ”Oletko sinä se, jonka on määrä tulla, vai pitääkö mei-dän odottaa toista?”

Matt. 11:2–3

Oma uskoni tuntuu väljähtyneeltä ja nuh-juiselta. Pikkuhiljaa Raamatun luku on hii-punut ja rukouskin tuntuu jäävän lapsen tasolle. Ajoittain tuntuu, että on vain töissä

Jeesuksen firmassa.Toista olisi, jos olisin kuin hurskas Johannes Kas-

taja. Hänen äitinsä Elisabet oli Jeesuksen äidin Marian hyvin-kin läheinen serkku, joten jo lapsuudessaan pikkuserkkujen on täytynyt tuntea toisensa ja leikkiä ja kasvaa yhdessä.

Johannes eli aikuisiässä hurskasta elämää autiomaassa ja saarnasi ihmisille parannusta. Hän sai jopa kastaa Jeesuksen, jolloin taivaasta kuului Jumalan ääni ja kyyhkynen laskeutui Jeesuksen päälle vahvistaakseen kolmiyhteisen Jumalan läs-näolon. Kukaan ei voinut uskoa vahvemmin kuin Johannes.

Kuitenkin, kun Johannes joutui vankilan pimey-teen ja kylmään, hänen sisältään kumpusi epäusko. Hän lähetti oppilaansa kysymään Jeesukselta, onko hän todella odotettu Messias.

Tunnen salaista lohdutusta. Jokaisella on nähtä-västi epäuskon hetkensä. Jeesus osoittaa vastauk-

sessaan Johannekselle Vanhan testamentin kirjoituksia ja lupauksia, jotka käyvät toteen Jeesuksen elämässä. Minunkin on viisainta syventyä sanan äärelle ja rukoillen etsiä Jeesus-ta, lohtua ja uutta uskoa. Vain sanaan turvautumalla voin vakuuttua ja vahvistua. Joulu olkoon Messiaan tuloa meille jokaiselle.

Terho Kettunen Korson seurakunnan nuorisotyönohjaaja

Heikkona hetkenä

Vantaan seurakunnat 10.12.–17.12.

Ensi sunnuntai on 3. adventtisunnuntai. Sen aihe on Tehkää tie Kuninkaalle. Alttarilla on violetti tai sininen liina ja kaksi kynttilää. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 85:9–14, Jer. 3:21–25, 1. Kor. 4:1–5 ja Matt. 11:2–10.

jouluinen popmessu la 12.12. klo 18 Tikkurilan kirkossa. Artistivieraana Janna Hurmerinta, liturgina Katariina Stewart ja saarnaajana Riikka Wikström. Bändiä johtaa Make Perttilä ja popkuoroa Inna Vinttu-ri. Lastenhoito järjestetty. Glögi- ja piparitarjoilu.

1�

johtajana Ari Pärnänen sekä mo-lempien kuorojen pienryhmiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e (ai-kuiset) ja 5 e (lapset, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät). Lapsiperheiden joulukirkko ti 15.12. klo 10.15. Joulun sanomaa lapsille katsellen, kuunnellen jalaulaen.Vantaan musiikkiopiston jou-lukonsertti ti 15.12. klo 19. Vapaa pääsy.Raamattupiiri ke 16.12. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Mukana Kai-sa ja Erkki Halme. Martinlaakson koulun ja lukion joulukonsertit ke 16.12. klo 19 ja 21. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Kivistön KirKKo

Laavatie 2, p. 050 341 8381

Lapsiperheiden joulukirkko pe 11.12. klo 10.15. Joulun sanomaa lapsille katsellen, kuunnellen ja laulaen.Marja-Vantaan musiikkiopisto Musaiikin joulusoittajaiset la 12.12. klo 16. Lasten soittoesityk-siä. Vapaa pääsy.Kauneimmat joululaulut su 13.12. klo 18.Miesten saunailta ke 16.12. klo 18.30–21. Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan.

sEutulan KappEli

Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Kauneimmat joululaulut su 13.12. klo 16.

martinristi

Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Rukouspiiri to 10.12. klo 18–19.30 ruots. kerhohuone. Seimiretki su 13.12. klo 15–18. Martinristissä ja ympäristössä. Matkan varrella askartelua, puu-roa ja seimi, jonka luona Joosef, Maria, Jeesus-lapsi ja lampaita. Lähdöt Martinkeskuksen kauppa-keskuksen ala-aulasta klo 15.00, 15.30, 16.00, 16.30, 17.00, 17.30. Ota retkelle mukaan oma lauta-nen ja lusikka puuroa varten. Naisten raamattupiiri ma 14.12. klo 18.30–20 diakonian työhuo-ne.Lapsiperheiden joulukirkko to 17.12. klo 10.15. Joulun sanomaa lapsille katsellen, kuunnellen jalaulaen.Laulupiiri to 17.12. klo 18.30–20.30 srk-sali.

Kaivosristi

Kaivosvoudintie 3

Israelpiiri ti 15.12. klo 18–19.30. Kauneimmat joululaulut ke 16.12. klo 18.

nuorillE aiKuisillE

Vantaankosken nuoret aikuiset kokoontuvat to 10.12. klo 18–21 Kaivosristin seurakuntakodissa (Kaivosvoudintie 3). Jouluaskar-telua, teetä, laulua ja yhdessäoloa ja jouluprojektin suunnittelua.

varhaisnuorillE

Koululaisten talvileiri Holmassa Nurmijärvellä 22.–24.1. alakoulu-laisille. Tiedossa mäenlaskua ja ulkoilua sekä askartelua ja muuta kivaa. Leirin hinta 45 e. Ilm. ja tied. Ann-Marie Ahlsten, p. 040 746 5626. Ilmoittautumiset 17.12. mennessä.

lapsillE ja pErhEillE

Päivä-, vekkuli- ja perhekerhot kokoontuvat viimeistä kertaa en-nen joulua viikolla 51. Kevätkausi alkaa viikolla 2.Iltapäiväkerhot toimivat 22.12. saakka ja jatkuvat 7.1.

muuta

Joululahjavinkki Mitä ostaa ih-misille, joilla on jo kaikkea? Vaik-kapa puuntaimia, henkilöpaperit, koulutusta tai vuohi kehitysmais-sa asuville. Kirkon ulkomaanavun Toisenlaisia lahjoja on saatavana kirkkoherranvirastosta. Katso myös www.toisenlainenlahja.fi.Mariakodin vaatevarastoon Myyrmäen kirkolla ei toistaiseksi oteta vastaan tavaraa.

KastEttu

Emmi Mikaela Koivisto, Peppi Wil-

helmiina Pietilä, Ilmo Okko Juhani Pasanen, Jimi Kristian Venho, Elli Ilona Orvokki Kiiskinen, Siiri Pauli-na Kähönen, Maija Sofia Kallunki, Juhani Askonpoika Liinakoski.

avioliittoon KuulutEttu

Harri Juhani Laakso ja Hanna-Maija Kirvesmäki.

hautaan siunattu

Aune Leinonen 94 v, Suoma Hur-nanen 90 v, Aune Emilia Tervajär-vi 82 v, Ilkka Tapani Koskivaara 80 v, Matti Mähönen 77 v.

Vanda svenska

pastorsKansliEt Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må-fre kl. 9-13.

vErKsamhEt

Högmässa sö 13.12. kl. 10 i Hel-singe kyrka S:t Lars, Ola Byfält och Anu Paavola.Efter högmäs-san kyrkkaffe i kaffestugan Lau-rentius, Luciatåg. Högmässa sö 13.12. kl. 12 i S:t Martins kapell i Myrbacka kyrka, Ola Byfält.Barnens julkyrka må 14.12. kl. 9.30 i Asola församlingshem till-sammans med daghemmet Ulri-ka, Asolavägen 6.Dickursby skolas julandakt ti 15.12. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Ola Byfält.Har du visor min vän?-allsång on 16.12. kl. 14, i Folkhälsanhu-set Vallmovägen 28. Sångledare Gunnar Weckström, vid pianot Håkan Wikman.Mårtensdals skolas julandakt to 17.12. kl. 10 i Myrbacka kyrka, Ola Byfält.Foibekretsen i Foibe servicehus to 17.12. kl. 14. Julandakt med nattvard.

döda

Mary Margareta Örthén 87 år, Jarl Olof Fröding 72 år.

döpta

Robert August Alexander Or-rström.

YhteisetpErhEnEuvonta

Ryhmäanalyyttinen psykote-rapiaryhmä alkaa ma 18.1. klo 18–19.30 perheasiain neuvotte-lukeskuksessa, Unikkotie 5 a A. Ohjaajina psykoterapeutti Eeva Elorinne ja psykiatrinen erikois-sairaanhoitaja Kirsi Laaksonen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset perheasiain neuvottelukeskuk-seen ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17, p. 09 830 6330.Valoa vanhemmuuteen -ryhmä alkaa ti 19.1. klo 18–19.30 per-heasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs. Ryhmä on tarkoitettu vanhemmille, joilla on perheessä 4–10-vuotiaita lapsia. Tavoitteena on tukea ja vahvis-taa lapsen ja vanhemman välistä myönteistä vuorovaikutusta ja et-siä erilaisia keinoja kasvatustilan-teisiin. Ohjaajina perheneuvojat Hellevi Hilska-Salonen ja Leena Jokinen. Ilmoittautumiset 22.12. mennessä perheasiain neuvotte-lukeskukseen p. 09 830 6330.

diaKoniatYö

Diakonia-asukkaiden tapaami-nen to 10.12. klo 16–17.30 Oloti-lassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Ilmoittautuminen viimeistään 7.12. Ritva Aarniolle, p. 050 573 63574 tai ritva.aarnio@evl.fi.

KEhitYsvammaistYö

Nuortenilta pe 11.12. klo 18–20 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Aiheena advent-ti. Uusille osallistujille mukaan huoltajien yhteystiedot. Lisätie-toa Kristiina Tuohimaa-Salminen p. 050 433 4232.

Lucia-neito Petra Pohjola varoo katso-masta varpaisiinsa.

Vantaa on saanut tänä vuonna Lucia-neitoja kaksin kappa-lein. Valtakunnalliseksi valon-tuojaksi valittiin vantaalainen Ellen Husberg ja Vantaan

omaksi Luciaksi Petra Pohjola. Tar-kalleen ottaen Petra on lainaa naa-purista.

— Asun ja opiskelen Helsingissä. Vantaalla käyn laulutunneilla, sillä olin kuullut, että musiikkiopistossa on tasokas opetus, Petra kertoo.

Lucia-neidoksi 22-vuotias Petra päätyi juuri musiikkiharrastuksensa kautta. Hän opiskelee klassista laulua Vantaan ruotsinkielisessä musiikki-opistossa ja on ollut Lucia-kuorossa monena vuonna. Lucia-neitonakin hän on ollut ala-asteella.

— Kai minut sieltä musiikkiopis-ton kuorosta tänä vuonna bongattiin. En oikein tiedä, miten tämä valinta-prosessi eteni. Minulta vain kysyttiin, haluaisinko tällaiseen mukaan.

Kokemuksensa ansiosta Petra Poh-jola tietää, että luvassa on liikuttavia, hauskoja ja jännittäviä esiintymisiä Lucia-neitona.

joulun aloittava pErinnEPetra Pohjola on kaksikielinen, mutta käynyt ruotsinkieliset koulut. Nyt hän

opiskelee kolmatta vuotta biologiaa Helsingin yliopistossa. Lucian päivä merkitsee hänelle joulun alkua ja pe-rinnettä, josta hän tahtoo pitää kiinni.

— Lucia kuuluu jouluuni. Muita joulunajan traditioitani ovat Tunte-maton sotilaan katsominen telkka-rista itsenäisyyspäivänä, kynttilöiden polttelu ja glögin juominen kavereit-ten kanssa.

Lucia-perinteen Petra uskoo säily-neen siksi, että ihmiset pitävät valoa tuovan Lucia-kulkueen katsomisesta ja kauniin musiikin kuuntelemisesta.

Ala-asteella Luciana olo oli Pet-rasta ihanaa ja jotenkin epätodellista, mutta esiintyminen jännitti. Sittem-min esiintymisestä on tullut helpom-paa, kunhan muistaa olla varovainen.

Nyt häntä jännittää jo siksikin, että hän on keskivertonaista monta senttiä pitempi ihan ilman kyntti-läkruunuakin.

— Se on sellaista tasapainoilua. Lucia-kruunu päässä ei saa katsoa varpaisiin.

— Yksi mieleen jäänyt keikka oli, kun ostoskeskuksessa jouduimme kii-peämään tikapuita esiintymiskorok-keelle, kynttilät kädessä ja Lucialla vie-lä kruunukin päässä, Petra muistelee.

itKEvä mummo jäi miElEEnVantaan Lucia esiintyy ainakin van-hustentaloissa, kirkossa, kirjastossa ja lentokentällä.

— Lentokentällä on hauskaa esiin-tyä ja seurata ihmisten reaktioita, kos-ka kaikki eivät välttämättä edes tiedä,

mikä tällainen Lucia-kulkue on, Petra kuvailee.

Antoisimpia esiintymispaikkoja Lucia-saattueelle ovat kuitenkin van-hainkodit.

— Vaikka olin silloin ala-asteella, muistan vieläkin, kuinka kerran yk-

si vanha nainen vanhainkodissa itki, kun me lauloimme. Vanhainkodissa tuntee itsensä arvostetuksi.

Petra Pohjola ei tunne Lucian elä-mäntarinaa kovin hyvin, mutta tietää tämän olleen toivon tuoja ja sokeiden ja näkövammaisten suojelupyhimys.

Lucia eli Sisiliassa 200–300-lukujen taitteessa ja kuoli legendan mukaan vainottuna käännyttyään kristityksi.

— Jos on tärkeästä asiasta kyse, voin minäkin puolustaa sitä ja taistel-la, mutta marttyyriksi en rupea, Petra arvioi omaa aatteellisuuttaan.

Hanna Antila

Vantaan Lucia kruunataan Myyrmäen kirkossa to 10.12. klo 18.30.

”Muistan vieläkin, kuinka yksi vanha nainen vanhain-kodissa itki kun me lauloimme.”

Kaamosajan kruunupääLucia-neito Petra Pohjolalle kaamosaika ei ole vaikeaa, vaikka välillä tekisikin mieli nukkua vähän enemmän.

Jani Lau

kkanen

Adventtikirkko ke 16.12. klo 10–10.45 Pyhän Laurin kirkossa. Pastori Lea Karhinen ja diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen. Kir-kossa esiintyy Kolohongan toi-mintakeskuksen lauluryhmä.

KuulovammaistYö

Viittomakielinen kohtaamis-paikka ke 16.12. klo 12–14 Oloti-lassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Viittomakielen tulkkaus. Joulu-hartaus, joulupuuro ja joululau-luja. Tapio Laine.Viittomakielinen perhekerho to 17.12. klo 9.30–11.30 Tapanilan

kirkolla, Veljestentie 6, Helsinki. Joulujuhla.Viittomakielinen joulukirkko pe 25.12. klo 15 Effata-kappelissa (Tuomiokirkon sivukappeli), Halli-tuskatu 7, Helsinki. Kuurojenpap-pi Elina Jokipaltio ja kuurojendia-koni Päivi Korhonen.

päihdEtYö

Naistenryhmä to 14.12. ”Rakkaus elämäni voimavarana” Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Lisä-tietoa päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen p. 050 381 8774.

olotila

Unikkotie 5 a (Vehkapolku)

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.Joulujuhla ke 16.12. klo 12–15. Adventin ajan hartaus klo 12, diakoniapastori Lea Karhinen. Klo 12.30 alkaen hyväntekeväi-syyspuuroa niin kauan kuin sitä riittää. Puuron tuotto Suomen Lähetysseuran joulukeräykseen. Klo 13 laulamme yhdessä joulu-lauluja. Klo 14 Valkoinen ruusu -ryhmä esittää improvisaatiote-atteria.

vantaan sEuraKuntiEn KEsKusrEKistEri

Unikkotie 5 B, p. 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Vir-katodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

1�

j K r .2 0 0 9k o o n n u t H e l i K u lm a v u o r i

Jo rappukäytävässä leijailee ylikäytetyn puuterin ja hajuveden pisteliäs haju. Maija asuu neljännessä kerroksessa, johon hissi minut vaivoin jaksaa nos-taa. Soitan ovikelloa — mitään ei tapahdu. Soitan

toisen kerran — ei ääntäkään. Kurkkaan postiluukusta — haalistunut väliovi seisoo tylynä edessä.

Lopulta huomaan ovenkarmin toisella puolella säh-köisen soittokellon. Kertapainallus riittää ja Mozartin sävelet raikuvat koko rappukäytävään.

Pienen yösoiton loppupuolella väliovi napsahtaa auki. Maija on kotona. Varmuusketju ja lukko avautuvat rauhallisesti. ”Maijahan se siinä”, huokaan. Yhdeksän-kymmentä vee. On se hurja ikä.

Kun henkisen sumuverhon keskeltä alkavat hah-mottua tutut piirteet, Maija huojentuu. Hänen kasvoil-leen leviää maailman kaunein hymy. ”Onko se Mikko, voi mahoton?” Hän unohtaa hetkeksi, ettei enää selviä

ilman rollaattoria ja rutistaa puolta pitempää miestä niin, että kylkiluut rutisevat.

Juomme Maijan kanssa kahvit. Muistelemme aiko-ja, jolloin Maija leipoi pullia ja minulle maistui. Olisin syönyt kaikki Maijan tekemät pullat, ellei äiti olisi tullut väliin. Seurakuntatalon keittiö oli minulle maailman pyhin paikka. Luulin joskus, että Maija asuu siellä. ”Oisit sinä saarnannutkin, vaan eipä vielä annettu”, Maija virnistää.

Kun kahvit on juotu, Maija nousee ja ottaa jää-kaapin päällä olevasta laatikosta keksipaketin. ”Nämä minä ostin ihan vaan sitä varten, että jos vaikka joku tulisi käymään”, Maija selventää. ”Avaa sinä, kun sul-la on notkeammat sormet”, hän jatkaa. Ja minähän avaan. Kääntelen ruskeaa keksipakettia kädessäni. Sil-miini osuu viimeinen käyttöpäivä 11.10.2006.

Mikko Salmi

Jani Lau

kkanenJos vaikka joku tulisi käymään…

10.12. Jutta on alkuaan saksankielinen muunnelma hepreankielisestä nimestä Juudit, joka tarkoittaa juutalaisnaista. Saksassa nimen suosioon ovat vaikuttaneet useat Jutta-nimiset pyhimykset.Suomessa Jutta yleistyi tytönnimenä jonkin verran 1960-luvulla. Suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin se tuli vuonna 1995. Tänä vuonna 15 tyttöä on saanut nimen Jutta.

●

●

●

Onnea, Jutta!

juuri Kun olEmmE kovalla vaivalla opetelleet valmistamaan curryt ja guacamolet, sinisim-pukkaliemet ja sushit, on pakko myöntää, että muotitietoisimpia ruuanvalmistajia ovat mummot.

Lieneekö syynä taantuma vaiko pelko suomalaisten kotiruokien katoamisesta, mutta aikakauslehdet ovat täynnä silakkalaa-tikko-, tilliliha-, lihapulla- ja vadelmakiisseli-reseptejä. Eikä siinä vielä kaikki: blogeissa, televisiossa ja lehdissä kudotaan, virkataan, parsitaan ja tuunataan vanhaa mieluummin kuin heitetään pois — aivan kuten tarkan mummonmarkan mummokin teki.

Eivätkä silakkapihvit ja siskonmakkara-keitot tee paluuta vain tavisten keittiöihin,

oravanmEtsästYsKausi alkoi adventtina ja jatkuu tammikuun loppuun, kerrottiin ra-diossa. Asiaa kommentoimaan oli pyydetty kukas muu kuin Uudenmaan riistapäällikkö Reijo Orava.

Kyseessä ei kuitenkaan ollut vitsi, sil-lä koko maassa noin 10 000 oravaa uhkaa seuraavien kahden kuukauden aikana hen-genmeno. Uudellamaalla kurreja pyyde-tään parisataa, lähinnä niiden aiheuttamien haittojen takia. Ne kun tuppaavat kaivautu-maan esimerkiksi rakennusten eristeisiin.

Uutisessa ei kuitenkaan ehdotettu, et-tä Suomessa näin lama-aikana palattaisiin oravannahkatalouteen. Pajatsoihinkin niitä on hankala tunkea. Vielä 1950-luvulla orava kuitenkin oli Suomen tärkein turkiseläin.

Sana raha tarkoitti alun perin oravan-nahkaa. Oravalla on myös Vantaa-ulot-tuvuus. Tikkurila oli aikoinaan merkittä-vä oravannahkojen kauppapaikka, mistä kertoo paikannimi. Tikkuri on kymmenen oravan nippu.

hannu-pEKKa björKman tekee hienon roolityön Timo Koivusalon uudessa elokuvassa Täällä Pohjantähden alla. Hän on kylän kirkkoherra. Lämmin ja kiltti ihminen, ja tiukan paikan tullen täysin tahdoton ja vahvan vaimonsa talutusnuorassa.

Traagiseksi kirkonmiehen päättä-mättömyys kasvaa, kun ajat muuttuvat ja kylän torpparit ja työläiset alkavat vaatia oikeuksiaan. Hulppeassa pappi-lassa asustava rovasti Salpakari jähmet-tyy vanhoihin asemiinsa.

Erityisesti nuoressa katsojasukupol-vessa herää ihmetys, miksi elokuvan

pappi asettuu sisällissodassa yksiselit-teisesti rikkaiden puolelle ja on ham-paaton auttamaan punaisia sotavan-keja sodan jälkiselvittelyissä.

Väinö Linnan monikerroksiseen ja vivahteikkaaseen romaaniin perustuvas-sa elokuvassa kirkkoherra Salpakari on monen tulen välissä. Hänellä on omat heikkoutensa, mutta hänessä myös ki-teytyy jotain yleispätevää kirkon ja työ-väestön suhteesta vuoden 1918 sodassa.

Kirkko oli asettunut laillisen hal-lituksen puolelle, mutta se oli myös puolustusasemissa vasemmiston ta-holta nousevaa kritiikkiä kohtaan.

Parinkymmenen vuoden kuluttua asetelma oli kuitenkin jo aivan toinen. Monet papit toimivat talvi- ja jatko-sodassa sotilaspappeina, ja heillä oli merkittävä rooli tavallisten sotamies-ten sielunhoitajina.

Nämä niin sanotut asevelipapit jat-koivat työtään tavallisen kansan parissa myös sotien jälkeen, ja heidän työstään kasvoi nykyisin tunnettu suomalainen kansankirkko. Uutena työmuotona he aloittivat kirkossa muun muassa per-heneuvonnan, joka syntyi alunperin auttamaan sodan kolhimia ja toisistaan vieraannuttamia pariskuntia.

Apua! Pakko löytää turvakoti.

Vaimo vie ja kirkkoherra Salpakari vikisee.

Mummo tuli muotiin

Lama-ajan rahayksikkö?

Pappi sodassa

Vispipuuro löytyy lapsuuden makumuistoista.

vaan myös ruuanlaiton huiput palaavat nyt perusasioihin. Esimerkiksi julkkiskokki Hans Välimäen uusi keittokirja on nimel-tään Mummola (Otava 2009) ja esittelee perinteisiä kotiruokareseptejä ja säilöntä-ohjeita. Välimäen mukaan kirja on kunnian-osoitus lapsuuden makumuistoille.

Lohdutuksena kaikille kotikokeille kirja sisältää tarinan siitä, kuinka Michelin-tähtiä ja kokkikilpailuvoittoja napsinut Välimäki ei saa poikaansa syömään itse valmista-maansa pinaattikeittoa. Ehkäpä häneltä puuttuvat vielä ne aseet, joita mummoilla on: iän tuoma auktoriteetti ja kyky lahjoa lapsukaiset lupaamalla jälkkäriksi pannaria ja mansikkahilloa.

”Jo seitsemänvuoti-aana olin tosin va-

koillut samaa poikaa ikkunasta — hän

treenasi soittamista seurakuntakeskuksen kellarissa, minä kävin samassa rakennukses-

sa iltapäiväkerhoa.”Vihreiden kansanedustaja Janina Andersson kertoo ensi kosketuksesta nykyi-

seen mieheensä Anna-leh-dessä 49/09

Ismo

Pekkarinen

/Lehtiku

va

Sami R

epo

�0