jääkärilippu - louhijp27/wp-content/uploads/... · siviilitehtävissä 44 vs, poliisi,luotsit...
TRANSCRIPT
Jääkärilippu Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukko-
osastolippu.
Jääkärilippu vihittiin Kuninkaallisen Preussin
Jääkäripataljoona 27:n edessä Libaun
(Liepajan) Pyhän Kolminaisuuden Kirkossa
(Trinitatiskirkko)13. helmikuuta 1918. Lipun
vihki jääkäri, teologian ylioppilas Hannes
Anttila. Jääkärit vannoivat lipun ääressä
sotilasvalan Suomen lailliselle hallitukselle.
Pataljoona siirtyi välittömästi
jumalanpalveluksen jälkeen Suomeen
lähteviin laivoihin. Lippu oli kootun pataljoonan
edessä viimeisen kerran Vaasan paraatissa
26.helmikuuta 1918. Tämän jälkeen jääkärit
siirrettiin hallituksen joukkojen johtajiksi ja
kouluttajiksi.
Jääkärilippua kannetaan tänä
päivänä valtiollisissa
paraateissa kunniapaikalla
heti kolmikielekkeisen
Valtiolipun jälkeen.
Sortokaudet loivat vastarinnan ja
synnyttivät itsenäisyysliikkeet
Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja
keinot olivat hyvin erilaisia.
Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia
erityisesti Nylands Nation ja Pohjalainen Osakunta.
Nämä liikkeet kokoontuivat marraskuun 20.päivänä
1914 Ostrobotnian kassahuoneessa.
Tavoite irrottaa Suomi Venäjästä!
Turvaudutaan voimakeinoihin
Päätettiin hankkia sotilaskoulutusta Ruotsista tai Tanskasta.
Maat kieltäytyivät puolueettomuuteensa vedoten. Päätettiin
kääntyä Venäjän vihollisen Saksan puoleen.
Ylioppilaat Walter Horn ja Bertel Paulig matkustivat
Tukholmaan, jossa he yhdessä tohtori Gummeruksen kanssa
laativat kirjeen Saksan sotilasviranomaisille.
Tammikuussa Saksa päätti antaa muutaman viikon kurssilla
sotilaskoulutusta 200 suomalaiselle saksankielentaitoiselle
ylioppilaalle Lockstedter Lagerissa noin 50 km Hampurista
pohjoiseen
Pfadfinder -kurssi
Ensimmäiset 55 jääkäriä saapuivat Lockstedter Lageriin
25.helmikuuta 1915
Maaliskuun lopulla miehiä oli 162. joista
39 oli Saksasta mukaan tulleita opiskelijoita,
kurssi jatkui ja pitkittyi useilla viikoilla
Kurssin johtajana oli Saksan partioliikkeen johtaja,
majuri Maximilian Bayer
Majuri Maximilian
Bayer
Syntyi 11.5.1872 Karlsruhessa
Kaatui rykmentinkomentajana
Verdun 25.10.1917
Haudattu Mannheimiin
Suomalaiset jääkärit pystyttivät
haudalle muistokiven 1920-
luvulla
Kuva otettu talvella 1917 Riianlahdella
Ausbildungsruppe Lockstedt
(LoLa) Berliinissä varatuomari Fritz Wetterhoff vaikutti ratkaisevasti, että Wilhelm II allekirjoitti 28.8.1915 käskyn, jolla Pfadfinder -kurssi laajennettiin 2 000 miehen vahvennetuksi jääkäripataljoonaksi. Värväystoiminta kohdistui aluksi Saksassa oleviin suomalaisiin ja sekä organisoinnin jälkeen salaiseen värväykseen Suomessa.
Suomessa värväystä johti Aktiivinen komitea ja sen tukena oli Keskuskomitea. Näissä oli jäseniä kaikista porvaripuolueista, sekä siviilihenkilöitä että entisiä tsaarinvallan sotilaita. Sosiaalidemokraatit jäivät ulkopuolelle, mutta Yrjö Mäkelin, Oskari Tokoi ja K.H.Wiik suhtautuivat liikkeeseen myönteisesti .
Saksasta lähetettiin jääkäreitä värväystehtäviin ja organisoimaan
etappeja erityisesti länsirannikolle ja Itä- sekä Pohjois-Suomeen.
Lockstedter Lager
Lockstedter Lager
tämän päivän Hohenlockstedt Alue oli Preussin Armeijan ampuma- ja harjoitusalue, jolla saattoi olla
samanaikaisesti yli 10.000 sotilasta. Alueella koulutettiin pääasiallisesti
jalkaväkeä ja tykistöä. Kasarmialue oli rakennettu kuten pysyvä varuskunta-
alue. Nykyisin alue on Hohenlockstedtin kunnan keskustaajama ja kasarmit
ovat asuntoina teollisuus- ja liiketiloina tai gallerioina..
Pfadfindereitä ja konekiväärikoulutusta
Jääkärien koulutustausta
Akateeminen loppututkinto 52 hyvä kielitaito
Ylioppilas 270 tyyd. kielitaito
Lukio 19 ”
Osa lukiota 81 ”
Keskikoulu 163 vältt. kielitaito
Kansakoulu 946 ei kielitaitoa
Ei koulua 366 ”
Yhteensä 1897
Jääkäreiden ammatit
Koululaisia n. 200 keskik. tai lukio
Työläisiä 513
Maanviljelijöitä 268
Kalastajia 17
Yrittäjiä ym. 148
Merimiehiä 132 pääll. ja miehistöä
Virkamiehiä n. 50 pol,tulli,luotsi,op
Muita n. 100
Karkea jako 1/3 työläisiä, 1/3 maanvilj, 1/3 opisk.
”Läpileikkaus” Suomen kansasta
Itärintamalla
Kesäkuu 1916 – Helmikuu 1917 Misse -joen suot ja pusikot
Riianlahden rantaharjulla
Itärintamalla 30.5.1916 - 25.3.1917
Kaatuneita ja kad. 13 (15)
Haavoittuneita 49
Siviilityöhön 15
Karanneita (venäläisten puolelle) 4
Työleirille (Bahrenfelt) 69
Poistettu (sairaat ) 20
Kuolleita (taudit) 74
Työleirille kaikkiaan, 254
joista takaisin pataljoonaan 32
Pataljoonassa 203 saksal. ja 1254 suomal.
Kotiinpaluu Aiemmin kouluttajina Suomessa 100 noin
Vaasaan 18.1.1918 85
Vaasaan 25.2.1918 950
Vapaussodassa yhteensä 1261
Saksaan jäi 13.2.1918 noin 600 jääkäriä
Myöhemmin 1918 n. 250
Vuonna 1919 n. 300
Muihin maihin yli 10 USA?
Saksaan lopullisesti 15 naimisissa ?
Edelleen kadoksissa n.40, NL 22 ?
Puolustusvoimissa, RVL:ssä ja suojeluskunnissa palveli myöhemmin
palanneita noin 250. Heimosotiin osallistui noin 160 jääkäriä. Altona –
Bahrenfeldissä olleista tuli yht 30 ups ja aliups. Noin 250 jääkäriä ei
kotiinpaluun jälkeen pukeutunut missään vaiheessa sotilaspukuun.
Kokonaispoistumaksi voidaan laskea nämä 250 miestä. Eli alle 20 %.
Vaasan paraati 26.2.1918
Jääkäritappiot 1918
Kaatuneet 131
Haavoittuneet 238
Yhteensä 365 = n. 30 %
Tampereella 61
Raudussa 18
Viipurissa 11
Muualla 41
Heimosodat 1918 – 22 erikseen
Jääkärit talvisodassa
Talvisotaan 774
Rintamatehtävissä 494
Kotijoukoissa 236 Sk, varikot, KoulK
Siviilitehtävissä 44 VS, poliisi,luotsit
Ylin johto kenraalit 14 PM, AK, Div
Rykmenttiporras 62 (36 komentajaa)
Pataljoonaporras, pstot 100 (83 komentajaa)
Perusyksiköt, ptrit 98 (65 päällikköä)
Muut tehtävät 42 joukkueet, tjat ym
Kaatuneet 18
Jääkärit jatkosodassa
Jatkosotaan osallistui 710 (57 %)
Rykmenttiporras 36 (25 komentajaa)
Pataljoonaporras 64 (50 komentajaa)
Perusyksikköporras 64 (66 päällikköä)
Muut rintamatehtävät 34
Kaatuneet 21
Jääkärikenraalit puolustusvoimien
komentajina 1928 - 1959
Aarne Sihvo 1926-1933 ja
1946-1953
Hugo Österman 1933-1939
Erik Heinrichs 1945
Jarl Lundqvist 1945-1946
Kaarlo Heiskanen 1953-1959
Jääkärikenraalit
ja Mannerheim-ristin ritarit Yhteensä 49 jääkäriä saavutti kenraalin arvon.
Heistä mainittakoon:
- jalkaväenkenraali Erik Heinrich
- jalkaväenkenraali Taavetti Laatikainen
- kenraaliluutnantti Lennart Oesch
- kenraali V.Valve (viimeinen jääkäri, meriv )
- kenraaliluutnantti Jalmar Lundqvist (ilmav)
- kenraalimajuri Erkki Raappana (RVL)
- kenraalimajuri Uno Fagernäs
- kenraalimajuri EinarVihma
- kenraalimajuri Albert Puroma (RVL)
- jalkaväenkenraali PaavoTalvela
- jalkaväenkanraali Eino Armas Martola (YK)
- kenraaliluutnantti Woldemar Hägglund
Yteensä 20 jääkäriä nimitettiin Mannerheimristin
Ritariksi.
Heistä mainittakoon:
- jvkenr Erik Heinrich, 1.lk Mannerheimristi
- ev Ruben Lagus, no 1, 22.7.41
- kenrm Paavo Talvela , no 2, 3.8.41
- ev Erkki Raappana, no 3, 3.8.41
- evl Auno Kuiri, no 128, 19.6.44
- ltn Albert Räsänen, no 40, 19.11.41
- ev Albert Puromaa, no 96, 18.10.42
- Ev Berndt Polon , no 80, 23.8.42
- Evl Viljo Laakso, no 191, 17.5.1945
Evl Laakso osallistui Lapin sotaan toisen
jalkansa menettäneenä . Hän oli
viimeinen ritariksi sodanajan ansioista
nimitetty.
Jääkärien perinteet
Jääkäriliitto 1922 – 1988
Jääkärisäätiö 1988
Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry 1972
Muistomerkit ja -laatat
• Suomessa n. 250 kpl ja
Jääkärimuseo
• Ruotsissa n. 10 kpl
• Saksassa 1 ja museo
• Latviassa 3 ja näyttely
• Virossa 3 kpl
Jääkärihaudat kansallisia
muistomerkkejä
Haudalla jääkärihautamerkki