1

Ehkäisevä työ ja peruspalvelut -työryhmä

KEHITTÄMIS-

KOHDE

TAVOITE

KONKREETTISET MENE-

TELMÄT

MITTARIT

VASTUUTAHO, KO-

KOONKUTSUJA JA AI-KATAULU

TOTEUTUNEET TOI-MENPITEET/MUUTA

HUOMIOITAVAA

PÄIHTEETTÖ-MYYDEN AR-VOSTAMINEN

Alle 18-vuotiaiden päihteettö-myys

Ehkäisevän päihdetyön viikko (vko 45) Tiiviimpi yhteistyö järjestöjen kanssa – järjestöfoorumi Kummiyrityksiä päihteettömien tapahtumien järjestämisen yhteyteen Nollatoleranssin laajentaminen esim. järjestöihin ja koulutiloi-hin

Toteutuneiden tempausten, tiedotuksen määrä Viikolle osallistuneiden tahojen määrä Osallistuneiden järjestöjen mää-rä Osallistujien tyytyväisyys Kummiyritysten määrä Päihteettömien tilojen, tapahtu-mien määrä/järjestetyt tapahtu-ma

Ehkäpä -ryhmä, koor-dinointi ehkäisevän päih-detyön yhdyshenkilö Ehkäpä -ryhmä, koor-dinointi ehkäisevän päih-detyön yhdyshenkilö Ehkäpä – ryhmä haastaa yrityksiä mukaan Nuorisotoimi ja Ehkäpä – ryhmä

Osallistuttiin Ruusukuja 76- perhe- ja lähisuh-deväkivallasta kerto-vaan näyttelyyn vkolla 43 (2009 ja 2010), näyt-tely toteutettiin yhteis-työssä NNKY:n, Poh-janmaa-hankkeen, vi-ranomaisten ja 3.sektorin kanssa. Ept-viikolla (2009) jär-jestettiin lääkefoorumi apteekkihenkilöstölle ja lääkäreille yhteistyössä Pohjanmaa-hankkeen kanssa. Järjestöjen ja lääninhal-lituksen kanssa suunni-teltiin järjestöyhteistyö-ta-pahtumaa, ei toteu-tunut vähäisen osallis-tujamäärän vuoksi Toteutetaan vuosien 2010-2011 aikana Nuorisotiloissa alkoho-lin-käyttö on kielletty. Muutkin lasten ja nuor-ten tilat tulisi saada päihteettömiksi.

2

6 lk. päihdekyselyt ja teemail-lat vanhemmille 7 lk. elämystunneli Ryhmäyttäminen (uudet oppi-laat sekä 7. lk että 2. aste) Kouluterveyskysely ja siitä saadun tiedon entistä parempi hyödyntäminen (vanhempainil-lat, viranhaltijat, luottamus-henkilöt) Nuorten päihdemittarin käytön laajentaminen

Tehtyjen kyselyjen määrä ja tulokset Vanhempainiltojen määrä, osal-listujamäärä/tavoite Kävijämäärä (oppilaat ja van-hemmat), oppilaiden palaute Vanhempien palaute Ryhmäyttämisessä mukana olleiden ryhmien mää-rä/aloittaneet ryhmät Oppilaiden ja opettajien palaute Kouluterveyskyselyn tulokset: päihteiden käyttö, tupakointi Järjestettyjen palautetilaisuuksi-en määrä Osallistujamäärä Mukana olleet organisaatiot Oppilaitosten määrä, jossa käy-tössä/kaikki oppilaitokset

Alakoulujen johtajat, terve-yskeskus, A-klinikka ja poliisi yhteistyökumppanei-ta Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö ja yläkoulu-jen rehtorit Yläkoulujen ja oppilaitos-ten rehtorit, kaupungin ja seurakunnan nuorisotyö Koulutoimi tilaa kyselyn. Koulutoimi, terveyskeskus ja Ehkäpä-ryhmä vastaa-vat palautetilaisuuksien järjestämisestä. Terveysyhtymä hakenut hankerahaa, jonka avulla palkataan yksi th ja pyri-tään ottamaan päihdeseula laajempaan käyttöön 2. asteella. Terveydenedis-tämisen johtaja

Koulut toteuttavat, ter-veydenhoitajat mukana Elämystunneli toteutet-tiin syksyllä -09, poik-keuksellisesti 8.luokkalaisille, tunneli osallistuivat kaikki sei-näjokiset 8.luokkalaiset lukuun ottamatta Stei-ner-koulu, sairaala-koulu ja Ylistaron koulu, vanhempainilta järjes-tettiin, johon osallistui n. 400 vanhempaa. Palau-te oli sekä oppilailta että vanhemmilta hyvää. Kaikille 7. luokkalaisille järjestetään ryhmäyty-mistä. Kouluterveyskyselyn julkistamistilaisuus pi-dettiin 26.4.2010. Yläasteelle pitäisi saa-da päihdemittari.

3

Tiedotetaan säännöllisesti kotiintuloaikasuosituksesta Liikuntasuositukset Huomaa ajoissa – opas 7. tai 8.lk vanhemmille Jibbo.net tiedotuskanavan hyödyntäminen Matala puuttumisen kynnys ja yhteistyö vanhempien kanssa, nollatoleranssi ja työntekijöillä matala kynnys puuttua ja il-moittaa vanhemmille

Toteutunut tiedotus, määrä ja tiedotustavat Poliisin palaute Lasten ja nuorten arkiliikunnan määrä, opinnäytetyö Kouluterveyskysely: päihteiden käyttö Kävijämäärä sivuilla, erityisesti päihde- ja mielenterveyssivus-toilla Huoliseula Poliisin sosiaalityötekijän tilastot

Koulutoimi, nuorisotoimi Koulutoimi Ehkäpä -ryhmä Nuorisotoimi/nuoriso-tiedottaja Kouluterveydenhuolto ja koulutoimi vastaavat koko ikäluokan seulonnasta. Kaupungin ja seurakunnan nuorisotyö. Päihdekäytön valvontavastuu on poliisil-le. Poliisin sosiaalityönteki-jä mukana tarvittaessa.

Koulut tiedottavat van-hemmille Ilkka-lehdessä artikkeli v.-09 Huomaa ajoissa-opas Huomaa ajoissa-opasta päivitettiin ja painatettiin kaikille 7.- ja 8.luokkalaisille, ainakin Ylistaron ja yhteiskoulu ovat jakaneet viime vuonna oppaita. Jibbo-sivustojen kävi-jämäärä on noin 50.000, joista 51 % on seinäjokisia.

Riski- ja hu-malajuomisen oleellinen vähentäminen

Kriittisyys alkoholin anniske-lussa ja myynnissä (kaupungin edustustilaisuudet, urheiluta-pahtumat, päihteettömät tilat)

Päihteettömien tilaisuuksien määrä Alkoholinmyynti-trendi (Sotka-net) Päihtyneiden säilöönottotilastot (poliisi) Päihteistä johtuvien väkivaltari-

Kaupunginhallitus

4

Vastuullinen anniskelu ja alko-holinmyynti-koulutus Neuvottelut kokeilusta ravinto-loiden aukioloaikojen lyhentä-misestä Katujuopotteluun puuttuminen Mini-interventio, puheeksiotto ja sen kirjaaminen kaikissa peruspalveluissa (esim. äitiys- ja lastenneuvolat, työterveys- ja opiskelijaterveydenhuolto, terveyskeskusvastaanotto, sosiaalitoimi)

kosten määrä (poliisin tilastot) Järjestettyjen koulutusten mää-rä Osallistujamäärä Osallistujat/asiakaspaikat Aukioloajat Päihteistä johtuvien väkivaltari-kosten määrä (poliisin tilastot) Toimenpiteiden määrä (poliisin tilastot) Poliisien määrä työvuorossa iltaisin, öisin ja viikonloppuisin Koulutusten määrä Osallistujamäärä Organisaatioiden määrä, joissa mini-interventio käytössä ja sitä käyttävien työntekijöiden määrä

Lääninhallitus / Pohjan-maa-hanke /Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Lääninhallitus Poliisi Perusterveydenhuollon johtava ylilääkäri, työterve-yshuollon johtava lääkäri, sosiaalityön päällikkö

Koulutus järjestettiin keväällä 2009 yhteis-työssä Lääninhallituk-sen ja Pohjanmaa-hankkeen kanssa Järjestettiin yhdessä Lääninhallituksen ja Preventiimin kanssa ehkäisevän päihdetyön perusteet-koulutus ke-väällä 2009, Preventiimin ja Poh-janmaa-hankkeen kanssa.

Kaupunkilais-ten tietoisuu-den lisäämi-nen päihtei-den vaikutuk-sista

Säännöllinen tiedottaminen (esim. riskijuomisen rajoista lehdissä) Osallistuminen valtakunnalli-siin kampanjoihin (mm. Lasi-nen lapsuus)

Toteutunut tiedotus Mukana olevien organisaatioi-den, tahojen määrä

Ehkäpä – ryhmä Pohjanmaa-hankkeen tiedottaja Ehkäpä – ryhmä

Sähköistä tiedotusta yhteistyötahoille ja eri verkostoille Tehtiin kumppanuusso-pimus Nuorisoalan eh-käisevän päihdetyön osaamiskeskus Preven-tiimin kanssa ”Välitä nuoresta - älä välitä” -kampanjaan osallistuminen keväällä 2010

5

LAPSIPERHEI-DEN ELÄMÄN-HALLINTA

Vastuullinen vanhemmuus

Mielenterveys- ja päihdestra-tegian avulla tuetaan ja ediste-tään Lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman ja Lastensuojelu-suunnitelman toteutumista. Huomioidaan erilaiset perheet - tuki lapsiperheille (vertais-ryhmät kokoon luontevissa tilaisuuksissa ) Vanhemmuuden roolikartta otetaan käyttöön (esim. päivä-kodit) Avoin päiväkoti - toiminnan lisääminen, alueellinen perhe-ryhmä ts. arjen taitojen harjoit-telu yhdessä. Seurakunnan perhekerho Lapsiperheiden kotipalvelun laajentaminen.

Tavoitteiden saavuttamista voi-daan seurata mm. siitä, kuinka Lapsi- ja perhepoliittinen ohjel-ma ja Lastensuojelusuunnitelma toteutuvat Vertaisryhmien määrä Osallistujapalaute Päiväkotien määrä, joissa rooli-kartta käytössä/kaikki päiväkodit Avointen päiväkotien, perhe-ryhmien määrä Osallistujapalaute Niiden perheiden määrä, jotka saavat palvelua/tarve Toteutunut/tavoite, johon ollaan tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveystoimi Päivähoito, koulutoimi, seurakunta Päivähoidon yksiköiden vastuuhenkilöt Päivähoito, seurakunta Sosiaalityö, Lapsi- ja per-hepoliittinen ohjelma

Palveluissa korostu- neita haasteita - työttömyys - päihdeongelmat 5-10 %:lla, - lastensuojelusuunn. - vanhempien masen-nus ja muut mielenter-veyspulmat ->tukea vanhemmuu- teen tarvitaan enem-män (lähiverkostojen puute ) Vertaisryhmiin ohjataan ( MLL, srk) Lapsi- ja perhekohtai-sessa lastensuojelussa vanhemmuuden rooli-kartta käytössä Järjestötalo ruokakurssit perheille -tukihenkilötoiminta Lapsiperheiden kotipal-velukokeilu neuvolan kanssa osana Kaste-hankkeen toteuttamista 1 päivä/viikko Lapsiperheiden kotipal-velu ( kaupunki) mark-kinointi Toimeentulotukiyksi-kössä ja mielenterveys-kuntoutuksessa koulu-

6

Raskauden aikainen tuki ja valmennus sekä lapsiperhei-den ohjaus ja neuvonta vas-tuulliseen vanhemmuuteen (mm. arjen ja pettymysten sietämiseen) Päivähoidon, koulun ja kodin yhteistyö. Koulukiusaamisen ehkäisyyn tähtäävät toimet Perheen, lapsen ja nuoren huomioiminen myös aikuisten palveluissa, kun vanhemmalla on pitkäaikaissairaus Lapsen ja nuoren kehityksen tukeminen erityisesti silloin, kun vanhemmalla on mielen-terveys-, päihdeongelma tai syrjäytymisvaara (perinnölli-syyden katkaisu)

Ohjaukseen osallistuneet äi-dit/synnyttäneet Järjestettyjen yhteistyötapaa-misten ja vanhempaintapaamis-ten määrä Yksiköiden määrä, joissa esim. TLP-menetelmiä käytössä Yksiköiden määrä, jossa esim. TLP-menetelmiä käytössä Lapsille ja nuorille järjestettyjen tukitoimien määrä, esim. VERTTI-kurssit

Terveyskeskus vastaa perhevalmennuksesta Päivähoito ja koulutoimi Terveys-, sosiaali- työvoi-ma-, työterveys-, ym. ai-kuista tapaavat tahot. Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma, Lastensuojelu-suunnitelma. Päivähoito, koulu, nuorisotoimi, järjes-töt

tus tänä keväänä Valmennukseen osallis-tum.aktiivista kaikille neuvolakäyn- neille isät tulleet enemmän mu-kaan Masennusäitien hoito-ketju toimiva, perheen tukem. malli tekeillä ( EPSHP, tk) Moniammatillinen yh-teistyöverkosto toimiva tk, päivähoito ym. Haasteena toimivat peruspalvelut - lääkäripula - rokotussuma th- työssä - uusi lastenneuvola-asetus 1.7.09 ¤ asetus määrittää mi-nimitason palveluille -lääkäripalveluista vain 50% saatavissa uusina haasteina ¤ etsivä työote ¤ laajennetut perheta-paamiset ¤ LENE-menetelmän käyttöönotto leikki-ik.

7

NUORTEN MIE-LENTERVEYS JA ELÄMÄN-HALLINTA

Elämänhallin-nan tukemi-nen ja syrjäy-tymisen eh-käisy, ml. nuorten media-kriittisyyden ja mediaturvalli-suuden kehit-täminen

Olemassa olevat hyvät toimi-jat: Kaks´Kättä –työpajan toiminta Etsivän työn hanke Nuorisoasema Steissi Seurakuntien nuorisotyö, kau-pungin nuorisotyö, erityisnuo-risotyö Järjestöt Tuetun asumisen lisääminen myös nuorille Ns. nivelvaiheen edelleen kehittäminen, ”saattaen vaih-taminen” Terveystarkastusten kehittä-minen kutsuntoja varten Aikalisä-toiminnan kehittämi-nen Nuorten rikos- ja riita-asioiden sovittelu Vanhempainillat ja koulujen mediakasvatus

Tuettujen asuntojen mää-rä/tarve Yhteistyötapaamisten määrä Mukana olevat ta-hot/organisaatiot Asiakasmäärä Palveluskelpoisten määrä % Keskeyttäneiden määrä Aikalisä – toiminnassa mukana olevat/palveluksen ulkopuolelle jäävät Sovitteluun tulleiden tapausten määrä Järjestettyjen vanhempainiltojen määrä, osallistujamäärä. Me-diakasvatus opetussuunnitel-missa

Kaupungin sosiaali- ja nuorisotoimi toimivat aloit-teentekijöinä Koulutoimi, Etsivän työn hanke, Kaks`Kättä-työpaja, nuorisotoimi Terveyskeskus Aikalisä-ohjaajat Sovittelutoimisto Oppilaitosten rehtorit

PILARI- Lasten- ja nuorten tukipalvelut aloitti toiminnan 2010: Steissi, koulupsykologit, nuorisotoimi, seurakun-ta, erityisped. konsult., opisk.terv.huoll.lääkärit. Perheneuvola kesäk. 2010 PILARI: OPO-hanke+nuorisotoimi :”Kesäohjaamo” = ni-velvaiheen ohjausta koulupaikkaa vaillejää-neille. Kutsuntatark. opiskelu-terveydenhuollossa, loput TK:ssa. Aikalisä tehty tutuksi opiskelu-terv.huollonterveydenhoitajille ja - lääkäreille.

Mielentervey-den edistämi-nen ja tuke-minen

Oppilashuoltotoiminnan edel-leen kehittäminen yläkouluis-sa, 2. asteella ja AMK:ssa: Yhteisöllisyyden ja osallisuu-

Oppilashuoltoryhmien mää-rä/oppilaitokset Tapaamistiheys Oppilaskunnat/oppilaitokset

Oppilaitosten oppilashuol-to, rehtorit, kaupungin ja seurakunnan nuorisotoimi, nuorisovaltuusto

1

1

Mielenterveyspalvelut -työryhmä

KEHITTÄMIS-

KOHDE

TAVOITE

KONKREETTISET MENE-

TELMÄT

MITTARIT

VASTUUTAHO, KOKOON-KUTSUJA JA AIKATAULU

TOTEUTUNEET TOIMENPI-TEET/MUUTA HUOMIOITA-

VAA

MIELENTER VEYSTYÖN JOHTAMISEN SELKIYTTÄMI-NEN JA VANKIS-TAMINEN

Seinäjoen kau-pungin organisaa-tion on nimetty vastuuhenkilö / -taho, joka koor-dinoi mielenter-veyspalveluiden kokonaisuutta

Työryhmä esittää, että kau-pungin organisaatioon nime-tään mielenterveystyöstä vas-taava henkilö/taho. Tämä voisi olla ns. SAS-johtoryhmä. SWOT -analyysi kaupungin mielenterveystyöstä

Kaupungin organisaa-tiokaaviossa näkyy selvästi johtaja/vastuutaho

Strategian seurantaryhmä

Mielenterveyden SAS-ryhmää ei ole perustettu. Asiakasoh-jausjärjestelmä tulisi perustaa. Haettu psyk.sairaanhoitajan tointa vuodelle 2010 kehittä-mään ja perustamaan SAS-toimintaa, karsiutui budjetista SWOT-analyysi liitteenä

Kustannustietoi-suus

Avo- ja laitoshoidon (peruster-veydenhuolto, erikoissairaan-hoito, sosiaalitoimi) kustannus-ten jatkuvaan seurantaan luo-daan järjestelmä Palveluiden vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Tutkitun tiedon, kokemustie-don ja erilaisten mittareiden hyödyntäminen Palvelujärjestelmän ja toimin-tamallien kehittäminen yhdes-sä asiakkaiden ja läheisten sekä potilasjärjestöjen kanssa

Psykiatrisen avo- ja sairaa-lahoidon nettokustannuk-set/asukas Sosiaalipalvelut Kustannusten vertailu eri paikkakuntien välillä (Kok-kola tai Rauma) Avo- ja laitoshoidon asia-kasmäärien ja käyntien seuranta vuosittain Päätösten teon perustumi-nen erilaisiin tietolähteisiin Palveluinnovaatioiden mää-rä Kokemusasiantuntijoiden määrä yhteistyössä

Sosiaali- ja terveystoimi SAS-johtoryhmä Sosiaali- ja terveystoimi SAS-johtoryhmä Sosiaali- ja terveystoimi SAS-johtoryhmä Sosiaali- ja terveystoimi

psykiatrisen laitoshoidon kus-tannukset v. 2009 4,8 milj.€ (sama kuin vuonna 2007), hoitopäiviä 13.088. Tavoite psykiatrian laitoshoidossa 0,5 sair.sijaa/ 1000 asukasta eli noin 10.220 hoitopäivää. Depressiohoitajia 2: käynnit 1762 asiakkaat 541 Perustason mielenterveystyön kokonaiskoordinoinnin orga-nisointi käynnistymässä (mie-lenterv. edistäminen, varhai-nen puuttuminen, avosh, kun-toutus, asuminen)

2

2

(palveluinnovaatiot, uudenlai-set tavat toimia)

Potilasjärjestöjen määrä yhteistyössä

TURVALLINEN ASIAKKUUS JA PALVELUJÄR-JESTELMÄN TOIMIVUUS

Riittävä palvelui-den kirjo ja tar-koituksenmukai-nen hoidon por-rastus

Perustehtäväkuvaukset ja QPR-mallinnus paljastavat aukot ja päällekkäisyydet. Kuvauksen yhteydessä on mahdollista myös tiedottaa ja tarvittaessa selkiyttää lähete-käytäntöjä.

Tehtyjen perustehtävän kuvausten yhteenveto Mallinnusten toteutuminen

Kunkin yksikön esimiehet vastaavat siitä, että kuvaus tehdään

Kuvauksia ja mallinnusta ei ole tehty. Ikääntyvien hoitoon lisää re-sursseja - masennus - päihteet ja mielenterveysongelmaiset Nuorten psykiatrista osaamis-ta perustasolle Terveyskeskuksen psykiatrin työpanos

Joustava siirty-minen peruspal-veluiden sisällä ja erikoissai-raanhoidon välil-lä

Palveluohjaus ja saattaen vaihtaminen Yhteistyöryhmä vaativiin asia-kastilanteisiin Kotiutushoidon palvelut mie-lenterveystyöhön Osastopotilaiden haastattelu-tutkimus Laaditaan palveluopas kau-pungissa olevista mielenterve-yspalveluista, pohjana perus-tehtävän kuvaukset.

Palveluohjauksen piirissä olevien asiakkaiden määrä ”Väliinputoajien” määrä Ryhmän toimintaan osallis-tuvien tahojen määrä Käsiteltyjen asiakastapaus-ten määrä Asiakastyytyväisyys Kotiutushoitajaresurssi perusterveydenhuollossa Kotiutushoitajan asiakas-määrä Potilaiden kokemustiedon analysointi Palveluoppaan laadinta-työssä mukana olevien ta-hojen määrä Palveluoppaan jakelu

Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimi esit-tää ryhmän perustamista Terveystoimi Pohjanmaa-hanke Esim. opinnäytetyönä vuoden 2009 aikana

Kotiutushoitaja – pääpaino somatiikassa Psykiatrisen osaston kehittä-minen tarpeita vastaavaksi.

3

3

Tiedossa oleviin palvelurakenteen ongelmiin rea-goiminen

Ympärivuorokautisten kuntout-tavien asumispalveluiden li-sääminen ja monipuolistami-nen Asumispalveluiden laadun nostaminen ja huomioiminen esim. palveluita kilpailutettaes-sa. Päivätoiminnan lisääminen ja monipuolistaminen, osallistu-misen esteiden poistaminen (esim. saattajapalvelu) Turvataan ns. matalan kyn-nyksen ja kriisitoiminta kartoit-tamalla mahdollisuudet julki-sen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. MTKL:n ns. kahvilatoiminnan käynnis-täminen Omaisten ja läheisten tukemi-nen Omaisjärjestön toiminnasta tiedottaminen: tukihenkilötoi-minta ja vertaisryhmät Omaisneuvojan kotikäynnit Järjestöyhteistyö Kansalaisopiston päiväryhmi-en kehittäminen elämänhallin-taa ja selviytymistä tukevam-paan suuntaan.

Ympärivuorokautisten asu-mispaikkojen määrä Ajan tasalla olevien hoito- ja kuntoutussuunnitelmien määrä, tavoite/toteutunut Palveluntuottajien määrä, joilla laatusertifikaatti Kilpailuttamisessa laa-tu/hinta –suhde tavoi-te/toteutunut Päivätoimintapalveluihin kattavuus (osallistuneiden määrä/tarve) Yksiköiden määrä, joissa toimintamalli omaisten huomioimisesta Toteutunut tiedotus Kotikäyntien määrä Kansalaisopiston päiväryh-mien määrä ja sisältö Osallistujamäärä

Kaupungin sosiaali- ja terve-ystoimi yhdessä yritysten ja järjestöjen kanssa Palveluntuottajat vastaavat omalta osaltaan toiminnan laadusta, mutta kokonaisvas-tuu palvelun tilaajalla Kaupungin sosiaali- ja terve-ystoimi yhdessä yritysten ja järjestöjen kanssa Kaupungin sosiaali- ja terve-ystoimi. Mielenterveys-yhdistys, srk, Seinäjoen kau-punki, Pohjanmaa-hanke, EPSHP, Vertaisuudessa on voimaa –hanke Kunkin yksikön työntekijät ja esimiehet. Tiedottaminen yhteistyössä omaisjärjestön kanssa. Kansalaisopisto

kaupungin palveluiden piirissä noin 300 mt-asiakasta Asumispalveluissa 86 asia-kasta (2010) V. 2009 132 hlöä päivätoiminnoissa 51 hlöä kuntoutusohjaukses- sa 18 työhön valmennuksessa 21 avotyötoiminnassa Vuonna 2009 haettu RAY:ltä hankerahaa matalan kynnyk-sen päivätoimintaa, ei saatu

4

4

Ammattitaitoinen henkilökunta

Aktiivinen henkilökunnan rek-rytointi Henkilöstön hyvinvointi Johtamiskulttuuri Henkilöstön mitoitus Palkkapolitiikka Täydennyskoulutus

Pätevän henkilöstön määrä % Epäpätevän henkilöstön määrä % Vakituisen henkilökunnan määrä % Henkilökunnan vaihtuvuus Työhyvinvointi, työssä jak-saminen Sairauspoissaolojen määrä Henkilöstön mää-rä/laatusuositukset Palkkaus/maan keskiarvo Täydennyskoulutukseen osallistuminen työpäi-vä/työntekijä

Kaupungin henkilöstöhallinto linjaa, yksiköiden esimiehet

Sosiaali- ja terveyskeskuk-sessa ammattitaitoinen henki-löstö

Avainhenkilöiden nimeäminen

Palvelujärjestelmää kuvattaes-sa nimetään kustakin yksiköstä yhteyshenkilö, joka vastaa yksikön yhteistyöstä ja yhtey-denpidosta muuhun palvelu-verkostoon Asiakkaan elämäntilanteeseen paneudutaan kokonaisuudes-saan, mm. asumiseen ja ta-loudelliseen tilanteeseen

Yksiköiden määrä, joissa nimetty yhdyshenkilö Asiakastyytyväisyys

Yksiköiden esimiehet Potilasjärjestöt seuraavat Toimintayksiköt

5

5

Tarpeenmukai-nen yksilöllinen hoito

Erityisryhmien palveluiden kehittäminen mm. maahan-muuttajien ja vammaisten pal-velut Säännölliset hoito- ja palvelu-suunnitelmat silloin, kun asia-kas on hoidon tai kuntoutuk-sen piirissä

Maahanmuuttajille tarjolla olevien palveluiden määrä Vammaisille henkilöille tar-jolla olevien palveluiden määrä Ajan tasalla olevien hoito- ja kuntoutussuunnitelmien määrä, tavoite/toteutunut

Sosiaali- ja terveystoimi Palveluiden tuottajat

Vammaispoliittinen ohjelma valmistuu v. 2010 Hoito- ja palvelusuunnitelmien yhteensovittamista käynnistel-ty

Palveluista tie-dottaminen

Palvelukartta kaupunkilaisille Palveluiden tuottajien www-sivujen päivittäminen Yhteistyö tiedotusvälineiden kanssa

Palvelukartan painos- ja jakelumäärä Päivitettyjen sivujen määrä Toteutunut tiedotus

Sosiaali- ja terveystoimi Palveluntuottajat ja sivujen ylläpitäjät

6

6

Päihdepalvelut –työryhmä

KEHITTÄMIS-

KOHDE

TAVOITE

KONKREETTISET MENETEL-

MÄT

MITTARIT

VASTUUTAHO, KOKOON-KUTSUJA JA AIKATAULU

TOTEUTUNEET TOI-MENPITEET/MUUTA

HUOMIOITAVAA

ASUNNOTTO-MUUDEN POISTAMINEN

Asunnotto-muuden ennal-taehkäisy ja varhainen puut-tuminen on-gelmiin

Kaupungin sisälle kehitetään asumisen tukemiseen liittyvää koordinointia perustamalla ns. ASSO-työryhmä. Toiminnasta tiedotetaan laajasti kaikkia yhteis-työtahoja. Tukitoimet asumiseen ja elämän-hallintaan Yhteistyö asuntotoimen ja SEVA-Sin kanssa. Jatketaan ja tiedotetaan olemassa olevista hyvistä käytännöistä (mm. Home sweet home –projekti, Suojakodin tukitoimet, yhteistyö kotihoidon kanssa). Peruspalveluiden osaamisen vah-vistaminen (vrt. ennaltaehkäise-vän työn ja peruspalveluiden työ-ryhmän matriisi)

Työryhmän kokoontumisten määrä Toimintaan osallistuneiden määrä Osallistuneiden organisaatioi-den määrä Erilaisten asumisen tukitoimien toteutunut määrä Yhteistyötapaamisten määrä Toteutuneen tiedotuksen mää-rä ja laatu Järjestettyjen koulutusten määrä Osallistujamäärä Häädöt häiriökäyttäytymisen vuoksi vähenevät % Vuokrasopimusten purut vä-henevät % Asunnottomien määrä Laitos-hoidossa olevien asunnottomi-en määrä.

Sosiaali- ja terveyskeskus vas-taa koollekutsumisesta Kaupungin sosiaali- ja terveys-keskus

Asso-työryhmää ei ole perustettu koska tuettu-asumispalveluyksikölle ei saatu tarvittavaa mää-rärahaa. tukiasuntokäyntejä 170 ja akuutteja käyntejä 8 sevaksen kanssa neu-votteluja liittyen tuettuun asumispalveluyksikköön ja sopivan kiinteistön löytymiseen koulutusta ei ole järjeste-ty v. 2009 asunnottomia 29 ja laitoshoidossa olevien asunnottomien määrä 4 suojakodilla 8 hlöä selvitä: ovatko häädöt ja vuokrasopimusten purut vähentyneet? .

7

7

Luoda porras-teinen asumi-sen malli, jossa on huomioitu erilaisen tuetun asumisen tar-peet mm. - vapautuville vangeille on asunto - asunnottomuus ei ole syy laitos-hoitoon - asumisen polku on kuvattu

Asumisen tukitoimia kehitetään sekä niiltä osin, jotka koskettavat huoneenvuokralakia että sosiaali-huoltolain mukaisten asumispal-veluiden osalta. Asuntopoliittiseen ohjelmaan kirja-taan toimenpiteitä, jotka kosketta-vat erityisryhmien asumista. Kehitetään ja otetaan käyttöön kirjallinen sopimus käytännöistä ja asiakkaan sitouttamisesta. Asut-tamiseen ja asumiseen tukea tarvitsevalle asiakkaalle laaditaan selkeä asumisen suunnitelma, jossa on nimetty vastuutahot. Kehitetään sosiaalihuollon asu-mispalveluita yhteistyössä 3. sek-torin ja yksityisten palveluntuotta-jien kanssa: - nykyisestä Suojakodista tulee

arviointi- ja starttiasumisyksik-kö, joka sijaitsee Lukkarilassa Peräseinäjoella

- aloitetaan yhteistyöneuvottelut järjestöjen ja muiden palvelun-tuottajien kanssa asumispalve-luiden tuottamisesta: jatko-asumispaikka/tukiasuminen, alkoholidementikot ja 2dg-asiakkaat

- vuoden 2010 talousarvioon varataan määräraha asumis-palveluyksikön toiminnan aloit-tamiseen

Asuntopoliittisen ohjelman seuranta ja arviointi Sopimuskäytännön piirissä olevien asiakkaiden määrä Toteutuneiden suunnitelmien määrä/tehtyjen suunnitelmien määrä Erilaisten asumisen tukipalve-luiden, asumispalveluiden määrä. Asumisen ja asuttamisen arvi-ointi, ”oikea ihminen oikeassa paikassa”: Asiakastyytyväi-syyskysely vuosittain Työntekijöille kysely Päihteiden käytön vuoksi päät-tyneiden psykiatrisen kuntout-tavan asumisen asiakassuh-teiden määrä

Sosiaalityön päällikkö (asunto-poliittisen ohjelman päivittämis-aikataulu) SEVAS, sosiaalitoimi valmiste-lee mallia ja kutsuu kokoon en-simmäisen tapaamisen (konsul-toidaan Kokkolaan asiasta). Sosiaali- ja terveyskeskus (erit. päihdetyö) vastaa yhteisneuvot-telujen järjestämisestä ja kilpai-luttamisesta. Yhteistyökumppa-neina mm. SEVAS ja Seinäjoen srk Opiskelijayhteistyö kyselyjen toteuttamisessa

luotu kolmikantainen yhteistyösopimusasumi-sesta erityistä tukea tarvitseville asumisen turvaamiseksi = päihde-huollon jalkautuva työpa-ri, asiakas ja sevas. suojakodin muutto Perä-seinäjoelle ei toteudu. pidetty kaksi neuvottelua sosiaalipsykiatrien yhdis-tyksen kanssa liittyen 2 dg-asukkaiden asu-misyksikköön, yht.työsopimusta ei syn-tynyt. Saatu määräraha ja kilpailutettu alkodemen-tikoille asumis- ja kun-toutusyksikkö, toiminta on alkanut 1.1.2010. Tuetun asumispalvelu-yksikön määräraha v. 2010 karsiutui.

8

8

IKÄÄNTYVIEN PÄIHDEPALVE-LUT

Palvelujärjes-telmä pystyy vastaamaan ikääntyvien päihteiden käyttäjien hoi-don ja tuen tarpeisiin

Selvitys ikääntyvien päihdeon-gelmasta ja siitä seuraavat toi-menpiteet (mm. koulutus). Kaikille 75 vuotta täyttäville teh-dään kysely, jossa kysytään mm. alkoholin käytöstä. Kotihoito ottaa puheeksi ja puut-tuu niihin tapauksiin, jotka tulevat ilmi. Otetaan käyttöön ikäihmisille räätälöity Audit-kysely ja selkiyte-tään päihdehoidon polkua. Koulu-tusta asiasta (ks. edellä) Toimintamallin tarkentaminen kotihoidon, Ikäkeskuksen, sosiaa-lityön ja päihdetyön välillä Selvitetään ikäihmisten päihteiden käytöstä johtuvien terveydenhuol-

Järjestettyjen koulutus luku-määrä Osallistujamäärä Alkoholia runsaasti käyttävien määrä/asiakasmäärä Asiakastapausten määrä Tehtyjen Audit-kyselyjen mää-rä/asiakasmäärä Riskikuluttajien määrä/tehdyt kyselyt Hoitoon ohjausten lukumäärä Käyntien määrä

SONet BOTNIA, päihdepalve-luiden kehittämishanke (Sirpa Tuomela-Jaskari) ja Pohjalais-maakuntien vanhustyön kehit-tämisyksikkö-hanke (Päivi Niira-nen). Selvitys valmistuu 2/2009 Ikäkeskus ja kotihoito Kotihoito Vanhustyön kehittämisyksikkö-hanke, Päihdepalveluiden kehit-tämishanke, E-P:n muistihäiriö- ja dementiayhdistys, Ikäpä-ryhmä Päihdetyön johtaja SONet BOTNIA, päihdepalvelu-jen kehittämishanke (Sirpa

Kotihoidon henkilöstölle koulutus 9.11.2009 ai-heesta Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet / Koukkari, Sari Osallistujia 97 Selvitys on valmistunut keväällä 2009: Päivi Nii-

ranen & Sirpa Tuomela-Jaskari Haasteena ikäihmisten päihdeongelma? : Selvitys ikäihmisten päihdeongel-man esiintyvyydestä pohja-laismaakunnissa. 2009 ISBN 978-952-5336-95-5 SeAMK julkaisut ja julkai-sumyynti http://kirjasto.seamk.fi/Suomek-si/Haluatko_palvelua/Julkaisumyynti.iw3 Kysely on vapaaehtoi-nen ja tehdään n. 75-80 %:lle 75-vuotiaista sei-näjokisista, Ikäkeskus toteuttaa vuosittain Ikäpä-työryhmä on ni-mennyt hoitopolku-työryhmän, jonka tehtä-vänä on mallintaa ikään-tyneen päihdeongelmai-sen hoitopolku. Työryh-mä on kokoontunut ker-ran syksyllä -09, seur.kok. 1.2.2010

9

9

lon käyntien määrä. Tuomela-Jaskari) yhteistyössä terveyskeskuksen ja erikoissai-raanhoidon kanssa.

PALVELUJÄR-JESTELMÄN KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ TOIMIJOIDEN KESKEN

Päihdetyöllä on oma vastuulää-käri ja perus-terveydenhuol-toon on sijoitet-tu A-klinikan terveydenhoita-ja

Päihdetyöhön nimetään oma vas-tuulääkäri. A-klinikalle peruste-taan uusi terveydenhoitajan toimi, jonka sijoituspaikka on peruster-veydenhuolto

Päihdetyön henkilöresursoin-ti/tarve

Psykososiaalinen keskus esittää vuoden 2010 talousarvioon A-klinikan terveydenhoitajaa. Päihdelääkärin nimeämisestä vastaa terveyskeskus.

Välittäjä-hankkeen kaut-ta terveyskeskukseen on palkattu 1.11.2009 alka-en päihdehoitaja, jonka kohderyhmänä on alko-holin suurkuluttajat sekä päihdeosaamisen tartut-taminen työntekijöihin

Opioidikor-vaushoidon järjestäminen asetuksen mu-kaisesti

Opioidikorvaushoidon arviointiin luotu hoitosysteemi on toimiva

Vieroitushoitoon ja korvaus-hoidon arviointiin ohjautunei-den asiakkaiden mää-rä/arvioitu tarve

Päihdetyö, perusterveydenhuol-to, erikoissairaanhoito

Ltk on tehnyt päätöksen korvaushoidon aloittami-sesta 1.1.2010 alkaen. Korvaushoitaja nimetty ja sopimus lääkäripalve-luista tehty

Ns. kaksoisdiag-noosiasiakkaan hoitopolun sel-kiyttäminen

2dg-työryhmä laatii oman matrii-sin, joka on sekä päihde- että mielenterveystyöryhmän ”alamat-riisi”

Pohjanmaa-hanke koordinoi Erillinen matriisi

Lähisuhde- ja perheväkivalta-ohjelman val-mistuminen

Laaditaan ohjelma uudelle Seinä-joen kaupungille, sovitaan työnja-osta ja toimintakäytännöistä

Osallistujamäärä, organisaatiot

Sosiaali- ja terveyskeskus. Ai-kaisintaan vuonna 2009

Seinäjoki on ollut muka-na Kauhajoen seudulla tehdyssä Lähisuhdevä-kivallan tekemisessä. Lisäksi Seinäjoella on työstetty Aune Flinckin johdolla lähisuhdeväki-vallan ehkäisyohjelma. Näiden pohjalta edetään käytännön tasolla.

Lasten ja koko perheen huo-mioiminen sil-loin, kun aikui-nen perheenjä-sen on päihde-

Perhe- ja lapsikeskeisyyden juur-ruttaminen päihdetyön käytäntöi-hin Koulutus lasten huomioimisen työmenetelmistä, esim. Toimiva

Perhetapaamisten määrä päihdeyksiköissä Kuinka monen perheen koh-dalla on tehty yhteistyötä per-heneuvolan ja Steissin kanssa

Psykososiaalinen keskus Sosiaali- ja terveyskeskus

Toimiva lapsi-menetelmä koulutus ostettu ja järjestetty maalis-huhtikuussa. Koulutukseen osallistui koko päihdehuollon hen-

10

10

palveluiden pii-rissä

lapsi ja perhe –menetelmät

Kuinka monen perheen koh-dalla on käytetty TLP-menetelmiä Koulutusten määrä Koulutukseen osallistuneiden määrä

kilökunta.

SELVIÄMIS- JA KATKAISUHOI-TOASEMAN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Toiminnan ke-hittäminen en-tistä paremmin tarpeita vastaa-vaksi.

Kehittämistyö alkaa sisäisenä kehittämistyönä

Kuormitusprosentti Asiakastyytyväisyyskysely Sidosryhmäkysely

Psykososiaalinen keskus v. 2009 katkaisuhoi-toaseman käyttöaste 47 % ja selviämisaseman 29 %:a, käyttöaste yht. 43 %. Ostettu ulkopuoliselta konsultilta kehittämispäi-viä 6, laatukäsikirja val-mistunut keväällä 2010. Asiakas- ja sidosryhmä-kyselyä tehdään v. 2011 aikana. Palvelun orga-nisoinnista on pyydetty sopimuskuntien lausun-not 31.03.2011 mennes-sä. Asiaa käsitellään vuoden 2011 aikana.

11

11

Kaksoisdiagnoosityöryhmä

KEHITTÄMISKOHDE

TAVOITE

KONKREETTISET ME-

NETELMÄT

MITTARIT/SEURANTA

VASTUUTAHO JA

AIKATAULU

TOTEUTUNEET TOI-MENPITEET/MUUTA

HUOMIOITAVAA

NS. KAKSOISDIAG-NOOSI ASIAKKAAN HOIDON JA KUNTOU-TUKSEN KEHITTÄMI-NEN.

Hoidon porras-tus

Yhteistyön li-sääminen ja tiedonkulun varmistaminen päihdehuollon ja psykiatrian välillä

Tavoitteena on luoda yh-teistyömalli, jolla varmis-tetaan se, että asiakas saa tarvitsemansa palve-lun - systemaattinen arvioin-

ti ja hoitomalli - manuaali

Masennustalkoot II, Ma-sennus- ja päihdetyön tutkimus- ja kehittämis-hanke Henkilöstön kouluttami-nen arviointi- ja hoitomal-lin mukaisiin päihdeon-gelman tunnistamis- ja hoitomenetelmiin

järjestetään koulu-tusta peruspalvelui-hin alkoholiongel-maisen ja 2dg-asiakkaan hoidosta

toteutetaan seuran-tatutkimus koulutuk-sen vaikuttavuudes-ta

toimintamalli on kehitet-ty 2010 loppuun men-nessä toimintamallin laadin-nassa mukana olleet organisaatiot

koulutuspalaute seurantatutkimuksen tulokset

Pohjanmaa-hanke, EPSHP, Seinäjoen terveyskeskus, A-klinikka Pohjanmaa-hanke EPSHP / Olli Kampman

Toimintamalli ja tutkimus käynnistynyt lokakuussa 2009 Mukana osasto T8, psy-kiatrinen poliklinikat: Alajärvi (Lappajärvi), Alavus (Töysä, Kuorta-ne), Kauhava ja Lapua, Sjoki. 2dg- koulutuskokonai-suus 2007–2008 Palautteet kerätty, analy-sointi Olli Kampman /ajankohta?

Tavoitteena on muuttaa sekä perus- että erityis-palveluiden työntekijöi-den asenteita myöntei-semmäksi ns. 2dg-asiakkaita ja heidän hoi-tomahdollisuuksiaan kohtaan

Päihdeongelmien var-hainen tunnistamien ja huomioiminen hoitoa valittaessa Päihdeongelman arvioin-ti Auditilla ja mini-intervention käyttö

mini- intervention, mo-tivoivan haastattelun sekä Auditin käytön toteutuminen. Kysely? päihdediagnoosien määrä kuolleisuuden vähe-neminen (kuolinsyyti-lastot)

hoidon keskeyttänei-den määrä seuranta Auditin, mini-intervention käytöstä vuosittainen kysely?

Pohjanmaa-hanke, päihdeylilääkäri, 2dg- työryhmä EPSHP

EPSHP

2dg- työryhmä: EPSHP:ssa käyttöön A-klinikan yhteydenottolo-make Asennetyö mukana kai-kessa toiminnassa. EPSHP:n alkoholin suur-kuluttajan tunnistaminen ja puheeksioton työryh-män toimet -Hal työ (huumeet, alk-poholi, lääkkeet/ raskaa-na olevat -eri somaattiset sairaudet +alkoholi (kolmoisdiag-noosi)

12

12

Riittävä resursointi: dep-ressiohoitajat, päihdehoita-jat, lääkäri

-EPSHP:n tutkimus /Auditin käyttö Päihdehoitaja aloittanut Päihdeylilääkäri aloit-taa1.2.10

Erityistä huomiota kiinni-tetään nuorten aikuisten akuutteihin mielenterve-ysongelmiin (ahdistus, masennus, itsetuhoisuus)

Nuorten päihdemittarin käytön kattavuus koulu- ja opiskeljaterveyden-huollossa epäselvää

13

13

Mielenterveystyön/-palveluiden SWOT-analyysi

Seinäjoen mielenterveys- ja päihdestrategian seurantaryhmä 30.11.2009

VAHVUUDET

- Seinäjoella on kotiin vietäviä palveluja sekä perusta-

solla (kotisairaanhoidossa 3 psyk. sh) että erikoistasol-

la (kotikuntoutuspoliklinikka)

- yhteistyö erikoissairaanhoidon ja kotisairaanhoidon

välillä

- kaksi depressiohoitajaa terveyskeskuksessa

- MTK:n lääkäriresurssit parantuneet

- vaikeampiin häiriöihin selkeät seulonta- ja hoitolinjat

- ns. 2dg-asiakkaiden hoito parantunut, päihteiden käyt-

tö otetaan kaikkien asiakkaiden kanssa puheeksi

MTK:ssa

- yhteistyö A-klinikan kanssa käynnissä, yhteiset työn-

tekijäpalaverit

- lähetemäärät erikoissairaanhoitoon vähentyneet tehos-

tuneen depression perustason hoidon ja selkiytyneen

hoitoon lähettämisen kriteeristön ansiosta

- erikoissairaanhoidossa erilaisia vaihtoehtoja (mm.

ensikertalaiset, uusiutuvat psykoosit, psykogeriatria,

depressio, akuuttipsykiatrian poliklinikka, kotikäyn-

nit)

HEIKKOUDET

- laitoshoitopainotteisuus

- lievempien häiriöiden ja tiettyjen erityisongelmien

(mm. ADHD)seulonta- ja hoitolinjat epäselvät sekä

perus- että erikoissairaanhoidossa

- eri organisaatioiden välisiin lupiin, vaitiolovelvolli-

suuteen ym. liittyviä käytännön haasteita

- yhteistyötä A-klinikan ja MTK:n tulee edelleen kehit-

tää

- erikoissairaanhoidossa erilaisia vaihtoehtoja, palvelu-

valikoiman hajanaisuus

- kilpailutusosaaminen

- vaikeampi löytää kuntouttavaa asumispaikkaa henki-

lölle, jolla sekä mielenterveys- että päihdeongelma

MAHDOLLISUUDET

- muuttovoittokaupunki → verotulot

- trendi laitoshoidon vähentäminen ja panostaminen

avohoitoon

- päihdehoitajakokeilu käynnistynyt Välittäjä 2009-

hankkeen/Pohjanmaa-hankkeen kautta

- Mieli 2009 – suunnitelma ohjaa kehittämään ”yhden

oven” – periaatetta

- tulossa päivystyshoidon kriteerit

- mahdollisuus peruspalveluiden mielenterveys- ja

päihdeosaamisen päivittämiseen Välittäjä 2009-

hankkeen/Pohjanmaa-hankkeen avulla

- mielialahäiriöiden ja psykoosien jo toimivan hoi-

to/palveluketjun mallintaminen esim. perehdyttämisen

välineeksi Välittäjä 2009-hankkeen/Pohjanmaa-

hankkeen avulla

- päihdeongelman (ja ahdistuneisuushäiriön) palvelu-

ketjun mallintaminen ja toimintamallin kehittäminen

UHAT

- muuttovoittokaupunki → osa paikkakunnalle muutta-

vista tarvitsee myös psykiatrista hoitoa, lisääntyvä

palveluiden tarve

- päihdelääkäripalvelut puuttuvat

- 2dg-asiakkaiden lisääntyvä määrä, hoidon tarpeen

lisääntyminen ja siihen vastaaminen

- kuntoutusyksiköistä ostetaan yhä enemmän paikkoja,

kuntoutusyksiköistä tulee ihmisten pysyviä asuinpaik-

koja

- koulutuksen ja hoidon ulkopuolelle jäävät nuoret

aikuiset kasvava, vaikeasti tavoitettava ryhmä

- toimimaton/epäselvä hoidon porrastus perus- ja eri-

koistason välillä

- väliinputoajia humalaiset, esim. itsetuhoiset henkilöt,

joille ei löydy hoitopaikkaa (ei katko eikä psykiatrinen

osasto oikea paikka)

- katkon henkilökuntavahvuus poikkeustilanteissa liian

pieni

- yleiset, kielteiset asenteet mielenterveys- ja päihdeon-

gelmia kohtaan

8

den lisääminen. Koulukiusaa-misen ehkäisyyn tähtäävät toimet Nuorten masennuksen var-haista havaitsemista kehite-tään. Järjestetään koulutus hyvistä käytännöistä (Sateen-varjo-hanke)

Yhteisten tapahtumien määrä oppilaitoksissa, Nuorisovaltuus-ton toiminta Tukioppilastoiminta Koulutukseen osallistuneiden määrä Yksiköt, tahot, organisaatiot, joista osallistujia

Terveyskeskus järjestää koulutuksen yhdessä täy-dennyskoulutusyksikön kanssa

IKÄÄNTYVIEN MIELENTERVE-YS JA ELÄMÄN-HALLINTA

Mielenterveys- ja päihdeon-gelmien eh-käisy

Perustetaan ikäihmisten eh-käisevään päihdetyöhön, hoi-toon ohjaukseen ja hoitoon perehtyvä työryhmä (Ikäpä) Erityistä huomiota kiinnitetään eläkkeelle siirtyviin. Tässä korostetaan eläkeläisjärjestö-jen roolia hyvinvointia tuke-vassa työssä.

Tuetaan ikääntyvien elämän-hallintaa ja selviytymistä – perustetaan ikäihmisten neuvoloita, joissa tehdään etsivää työtä ja säännöllisiä terveystarkastuksia – riskiryhmien tunnistaminen 75 vuotta täyttäneille tehdään terveystarkastukset

Työryhmään osallistuneiden organisaatioiden määrä Työryhmän toteutunut toiminta Järjestöjen toiminnassa mukana olevien eläkeläisten määrä % Kansalaisopiston toimintaan osallistuvien eläkeläisten määrä Ikäihmisten neuvolapalveluiden piirissä olevien määrä Tukihenkilöiden määrä Terveystarkastukseen osallistu-neet % / kaikki 75-vuotiaat

Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö koordinoi Työterveyshuolto, eläke-läisjärjestöt, kansalaisopis-to Terveyskeskus v. 2010, Ikäkeskus Seurakunnat Järjestötalo /tukihenkilövälitys Kaupunkiosaseurat ja -yhdistykset Ikäkeskus Kotihoito

Ikäpä perustettiin syk-syllä 2008. Liitteenä jäsenluettelo. Keväällä 2010 valmis-tuu Ikääntyneen päih-deongelmaisen hoito-polku-mallinnus. Ikäpä-työryhmä yhdes-sä Seinäjoen kansa-laisopiston kanssa jär-jesti syksyllä 2010 pilot-tina valmennuskurssin eläkkeelle siirtyville. Liikuntaystäviä ikäihmi-sille oli vuoden 2010 alussa 26. Tukihenkilöi-tä on Seinäjoen seudul-la 65, joista 10-15 toimii yli 65 v. tukena. Ikäkeskuksen palve-luohjaajat tekivät v. 2009 hyvinvointia edis-täviä kotikäyntejä 75 vuotta täyttäneille 373, mikä on 69,4 % 75 vuotta täyttäneistä.

9

Kehitetään perustason mielen-terveystyötä huomioiden mm. depression ja muistihäiriöiden etsivä työ, esitetään kotihoi-toon lisättäväksi psyk. sai-raanhoitajan toimi Pyritään edistämään kaupun-kilaisten yhteisöllistä vastuuta

Perusterveydenhuollon psyk. sairaanhoitajien määrä / tavoite Asukasyhdistysten aktiivinen toiminta

Kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Sofy-toimikunta

Kotihoidossa toimii 3 psykiatrian sairaanhoi-tajaa Kantaseinäjoen ja Peräseinäjoen alueella. Tavoitteena on, että psykiatrinen sairaanhoi-taja olisi joka alueella.

Kaupunkilais-ten tietoisuu-den lisäämi-nen ikääntyvi-en riskijuomi-sen rajoista

Ikäkeskus tiedottaa Luennot mm. Kivipurossa Yhteistyö kaupungissa olevien eläkeläisjärjestöjen kanssa

Järjestettyjen tiedotustilaisuuk-sien määrä Osallistujamäärä Toteutuneet luennot ja muu tiedotus Osallistujamäärä

Ikäkeskus Ikäpä-ryhmä Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö

Syksyllä 2010 mahdolli-sesti tulossa yleisöluen-to aiheesta alkoholi ja lääkkeet 2009 järjestettiin ikäih-misten elämyspolku Kivipuron toimintakes-kuksessa yhteistyössä mm. kolmannen sekto-rin kanssa, osallistujia n. 200 ikäihmistä

AMMATTITAI-DON VAHVIS-TAMINEN PE-RUSPALVE-LUISSA

Vahvistetaan henkilöstön mielenterve-ys- ja päihde-työn osaamis-ta kaikissa peruspalveluis-sa: mm. sosi-aali-, terveys-, nuoriso- ja koulutoimi

Otetaan käyttöön peruspalve-luiden tasolla varhaisen ha-vaitsemisen ja tuen menetel-mät: Varhainen puuttuminen Hupu, Mini-interventio Masennusseula, väkival-taseula, MTEA-kurssi, Beards-leen perheinterventiot

Järjestettyjen koulutusten mää-rä Osallistuneiden organisaatioi-den ja henkilöstön määrä Seurataan menetelmien käyttöä ja jatkotoimenpiteiden määrä

Budjetteja laadittaessa huomioidaan koulutustar-peet ja esitetään riittäviä resursseja. Yksiköiden esimiehet vastaavat osal-taan siitä, että henkilöstö pääsee koulutukseen. Kukin työntekijä vastaa omasta kouluttautumises-taan ja osaamisen ylläpi-tämisestä. Työyhteisöt vastaavat siitä, että valittu-ja menetelmiä käytetään, tässä keskeistä on asen-noituminen ja motivaatio Koulutuksen järjestämis-vastuu on esimiehillä ja koulutusorganisaatioilla

Päihdetyön perehdyt-tämiskoulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä kolmannelle sektorille 3/09. Kotihoidon henkilöstölle syksyllä -09 koulutus . Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet. Koulutussuunnitelma vuodelle 2010: 5.5. aikuis- ja opiskelija-terveydenhuollossa työskenteleville Päih-teet puheeksi / koulutta-jana dosentti Mauri

10

Aalto Vkolla 21 Ikääntyminen ja päihteet- koulutus ikääntyvien parissa työskenteleville / Kou-luttajina Harriet Finne-Soveri ? ja Koukkari Syksyllä Päihteet pu-heeksi-koulutus lääkä-reille ja vastaanottotoi-minnassa työskentele-ville / kouluttajana do-sentti Mauri Aalto

Yhteistyön kehittäminen ja tiivistämi-nen

Verkostoituminen ja työnteki-jöiden vertaistuki. Konsultaatio Ammattilaisverkoston hyödyn-täminen, esim. Ehkäpä- ja Ikäpä -työryhmien toiminnan vahvistaminen Selkiytetään salassapitosää-döksiä, jottei vaitiolovelvolli-suus ole este kaupunkilaisen ja asiakkaan avun ja tuen saamiselle. (esim. ns. Kokko-la-passi)

Yhteistyötapaamisten määrä Ehkäpä-ryhmän toiminnassa mukana olevien organisaatioi-den määrä Työryhmien toimintakertomus Poikkihallinnollisten koulutusten määrä

Jokainen työntekijä Ehkäpä-ryhmä Ikäpä-ryhmä Kaikki viranomaiset, apu-laiskaupunginjohtaja

Liitteenä työryhmien osallistujalistat ja tehtä-vät ja tavoitteet.

Tuetaan hen-kilöstön moti-vaatiota ja jaksamista

Varmistetaan se, että työnoh-jaus on kaikkien saatavilla. Toimintaa kehitetään saadun palautteen perusteella. Palau-tetta kerätään henkilöstötilin-päätösten, työilmapiirimittaus-ten, työterveystarkastusten yhteenvetojen avulla.

Työnohjaukseen osallistuneiden määrä Henkilöstötilinpäätös Työilmapiirimittaukset Työterveystarkastukset TYHY/TYKY-suunnitelmat ja raportit

Työnantaja ja esimies Palautetta keräävät mm. työterveyshuolto, henkilös-töhallinto. Palautteen hyö-dyntämisestä vastaavat yksiköiden esimiehet ja työntekijät. Kaupungin henkilöstöhal-linto Esimies vastaa työyksi-köissä palautejärjestelmän

Seinäjoen kaupungissa on kiitettävästi mahdol-listettu henkilöstön kou-lu-tukseen osallistumi-nen ja kehityskeskuste-lujen käyminen. Käy-tössä varhaisen tuen malli. Henkilöstöhallin-non ja työterveyden-huollon kesken järjeste-tään ns. laajempia neu-votteluita. Esim. masennussaira-

11

Palautejärjestelmän kehittämi-nen: arkinen palaute hyvin tehdystä työstä omassa työyh-teisössä Työyhteisön hyvinvoinnin yllä-pitäminen ja vahvistaminen

Palautejärjestelmän olemassa-olo Kehityskeskustelut Työntekijöiden hyvinvointi, työs-sä jaksaminen: Sairauspoissa-olojen määrä, henkilöstön pysy-vyys Henkilöstötilinpäätös Työyhteisön vetovoimaisuus, imago

toimivuudesta Jokainen työntekijä vastaa osaltaan, esimiehet Jokainen työntekijä vastaa osaltaan, esimiehet

uksia ei ole enempää kuin muilla työpaikoilla. Seinäjoen kaupungin työntekijöiden keski-määräinen sairaus-poissaoloaika oli v. 2009 14 vrk. V. 2009 eläkkeellejää-vistä oli 81 % vanhuus-eläkkeelle jääviä. Ta-voite on 75 %, joten tavoite toteutui.

12

Ehkäisevän päihdetyön työryhmä EHKÄPÄ

Jäsenluettelo

Sosiaali- ja terveyskeskus

Sosiaalityön tulosalue

- Saukko, Päivi, sosiaalityön päällikkö

- Koukkari, Sari, sairaanhoitaja, ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, puheenjohtaja

- Leppänen, Minna, psykososiaalisen keskuksen johtaja

- Salmela, Pirkko, ohjaaja

- Ollikainen, Anneli, sosiaalityöntekijä

- Vuorio, Sonja, sosiaalityöntekijä

- Pajaniemi, Janne, perhekeskuksen johtaja

Terveydenhuollon tulosalue

- Ahonen, Anne, terveydenhoitaja

- Nevala, Päivi, terveydenhoitaja, sihteeri

Lasten päivähoidon tulosalue

- Ikola, Eija, päivähoidon aluejohtaja

Sivistyskeskus

Perusopetuksen tulosalue

- Noponen, Jari, rehtori

Erityispalveluiden tulosalue

- Vaissalo, Tuija, koulukuraattori

Nuorisotoimen tulosalue

- Hautamäki, Pekka, nuorisotoimen johtaja

13

Muut edustajat

- Vienola Arto, erityisnuorisotyöntekijä, Seinäjoen seurakunta

- Lintala, Urpo, rikosylikomisario, Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos

- Kurikka, Sirpa, osastonhoitaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

- Tuomisto, Anu , psykologi, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

EHKÄPÄ-työryhmän tehtävät ja tavoitteet

EHKÄPÄ-ryhmä on ehkäisevän päihdetyön moniammatillinen päihdeasioiden asiantuntijaryhmä,

jonka toiminnan kohderyhmänä ovat erityisesti lapset ja nuoret.

Työryhmän tavoitteena on:

- edistää ja toteuttaa omalta osaltaan Seinäjoen päihde- ja mielenterveysstrategiaa

- ehkäisevän päihdetyön sisällyttäminen eri ammatti-ryhmien toiminta-ajatukseen

- vanhemmuuden tukeminen

Työryhmän tehtävänä on:

- tukea ja koordinoida ehkäisevän päihdetyön toteutumista suunnitelmallisena, jatkuvana ja

muuntuvana

IKÄPÄ- TYÖRYHMÄ

Jäsenluettelo

Sosiaali- ja terveyskeskus

Sosiaalityön tulosalue

- Koukkari, Sari, sairaanhoitaja, ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, puheenjohtaja

- Saukko, Päivi, sosiaalityön päällikkö

- Kontturi, Jaakko, kotihoidon johtaja

- Leppänen, Minna, psykososiaalisen keskuksen johtaja

- Ollikainen, Anneli, sosiaalityöntekijä

14

- Takala, Hannele, sosiaalityöntekijä

Vanhustyön tulosalue

- Saarinen, Anneli, vanhustyön johtaja

Terveydenhuollon tulosalue

- Kojola, Marita, ylihoitaja

- Ylihärsilä, Oili, terveyden edistämisen johtaja

- Syrjälä, Sirpa, osastonhoitaja

- Pippola, Pauliina, lääkäri

- Finnilä, Elina, sairaanhoitaja

- Kurhela, Marja-Leena, sairaanhoitaja

Muut edustajat

- Salo, Tuomo, diakoni, Seinäjoen seurakunta

- Kulmala, Tarja, Kivipuron toimintakeskus

- Vatanen, Riitta, toiminnanjohtaja, Seinäjoen Järjestötalo

- Rajamäki, Satu, Tukihenkilövälitys, Seinäjoen Järjestötalo

- Niiranen, Päivi, kehittämiskoordinaattori, Ikäkaste

- Moinio, Terttu, Seinäjoen Ikäneuvosto

- Rauhala, Liisa, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Pohjanmaa-hanke

- Salo, Tuula, koulutussuunnittelija, Seinäjoen seudun ammattikorkeakoulu

- Välimäki, Maija, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry

IKÄPÄ -työryhmän tehtävät ja tavoitteet

IKÄPÄ -työryhmä on viranomaisten, järjestöjen ja seurakuntien edustajista muodostuva asiantunti-

jatyöryhmä. Jäsenistö koostuu vanhus- ja / tai päihdetyön toimijoista.

Työryhmän tavoitteena on:

- edistää ja toteuttaa omalta osaltaan Seinäjoen päihde- ja mielenterveysstrategiaa.

15

- edistää ja tukea ikäihmisten turvallista ja hyvää arkea vaikuttamalla olosuhteisiin ja

ikäihmisten parissa tehtävään päihdetyöhön.

Työryhmän tehtävänä on:

- mahdollistaa ehkäisevän päihdetyön työotteen käyttöön ottoa kaikilla toimintasektoreilla

mm. jakamalla tietoa, kouluttamalla ja tukemalla erilaisten toimintamallien käyttöön ottoa.

- esittää kannanottoja ja tehdä esityksiä mm. mm. päihdeongelmaisen ikäihmisten hoitopolus-

ta (ikäihmisten ohjaaminen oikeanlaisen avun piiriin).