jari siivari suokas-työpaja 19-1-2017

FT Jari Siivari

Fingredient Oy

19.1.2017

Luonnonkasvien

mahdollisuuksia ja

markkinanäkymiä

Copyright Fingredient Oy/FT Jari Siivari

Fingredient Oy

• Perustettu 2013, toimitilat Tampereella

• Taustalla 20 vuoden kokemus kasvien kemiasta ja kasviuutteiden valmistuksesta

• Kasviperäisten uuteaineiden T&K

• Kasviperäisten ingredienttien tuotanto ja markkinointi

• Kosmetiikan turvallisuusarviot

• Kosmetiikkavalmisteiden kehittäminen

• Lisäravinnevalmisteiden kehittäminen


POHJOISEN LUONNON AINUTLAATUISUUS

Suuri valon ja lämmön vuosivaihtelu tekee Pohjolan luonnosta

ainutlaatuisen maailmassa.

Luonnonoloihimme sopeutuakseen kasvit ovat kehittäneet hyvin tehokkaita

puolustusmekanismeja metaboliaansa.

Samat ainesosat, jotka suojaavat kasveja, voivat toimia myös ihmisen

hyödyksi.

Pohjoisen kasvit ovat erittäin rikkaita flavonoidien ja luonnon polyfenolien

lähteitä.


LUOMUVILJELY JA LUOMUMETSÄT

TUOTTAVAT PUHTAITA RAAKA-AINEITA

Suomen metsistä yli 97 % olisi sertifioitavissa luomukeruualueiksi nykyisiä

metsänhoitokäytäntöjä muuttamatta.

Jo nyt Suomessa on maailman suurin luomukeruualue, 11,6 miljoonaa

hehtaaria. Se on 30 % maailman kaikesta luomukeruualasta ja lähes 38 %

Suomen maapinta-alasta.

Metsiä on luomutettu 4H-järjestön toimesta, ja Lapin metsät ovat lähes

kokonaan luomumetsiä.

Lapin metsistä löytyvät raaka-aineet tarjoavat mahdollisuuksia tuottaa

puhtaita pohjoisen raaka-aineita.


Funktionaaliset elintarvikkeet tunnetaan

• Funktionaalisten elintarvikkeiden tutkimus on Suomessa maailman huipputasoa, ja suomalaiset ovat tuoneet markkinoille useita innovatiivisia raaka-aineita

• Mm. Puuperäisistä raaka-ainevirroista on löytynyt useita mielenkiintoisia innovaatioita:

• Koivusokeri eli Ksylitoli 1970-luvulla (Turun yliopisto, Suomen sokeri)

• Puunjalostuksen sivuvirroista eristetty Benecol kasvistanoli 1990-luvulla (Raisio)

• Kuusen oksatyvien HMR-lignaani (kasviestrogeeni) 2000-luvulla (Hormos Medical)


- BIOAKTIIVISTEN RAAKA-AINEDEN MAAILMANMARKKINOIDEN ON

ARVIOITU ON ARVIOITU NOUSEVAN 33,8 MILJARDIIN USD

VUOTEEN 2018 MENNESSÄ.

- TERVEYS- JA HYVINVOINTITUOTTEISIIIN KESKITTYNEITTEN

ELINTARVIKKEIDEN MARKKINAT OVAT ARVIOLTA NOIN 734

MILJARDIN USD LUOKKAA VUONNA 2013

- Japanissa myydään mustikkauutetta noin 50 miljoona USD

arvosta/vuosi

- Suomalaisilla raaka-aineilla on mahdollisuuksia päästä mukaan

markkinoille muun muassa eksoottisen alkuperän, puhtauden,

poikkeuksellisen runsaan ravintosisällön ja vastuullisen tuotantoketjun

ansiosta.

TERVEYSTUOTTEIDEN MAAILMANMARKKINAT


Markkinatrendejä, esimerkkinä Japani

• Väestön ikääntyminen lisää tarvetta terveyttä edistäviin tuotteisiin

• Paljon yhden hengen talouksia, joissa voi toteuttaa yksilöllistä aikataulua ja sisältöä ruuan suhteen.

• Terveyttä edistävät välipalat ovat etenkin työssäkäyvien naisten suosiossa

• Turvallisuus ja luotettavuus korostuvat terveystuotteissa

• Kuluttajat ovat halukkaita uutuuksiin ja kokeilemaan uusia terveyttä edistäviä tuotteita

• Terveysväittämien osalta annettu tuottajille helpotuksia 2016

• Toisaalta halvemmalla hinnalla kilpailevat private label tuotteet vievät osan brändituotteiden markkinoista

• Kilpailuasetelma Japanissa on kuitenkin haasteellinen ja tuotteiden elinkaari voi olla hyvin lyhyt (>1000 tuotelanseerausta vuosittain)


Terveysjuomat Japanissa

• Japanissa erilaisia juomatuotteita myydään hyvin yleisesti katujen varsilla olevista juoma-automaateista.

• Automaattien sisältö on pääasiassa erilaisista kylmänä juotavia yrttitee- ja kahvivalmisteista, sekä erilaisia marjoja ja yrttejä sisältävistä maustevesiä.

• Perinteiset sokeroidut virvoitusjuomat ovat selvästi väistyneet terveellisempien vaihtoehtojen tieltä. Juomien hintataso on myös erittäin edullinen, vain 100-150 jeniä (noin 1 euro) 150-300 ml pulloissa.


Kansainvälisesti potentiaalisia luonnonkasveja Pohjois-Suomessa - Luonnonmarjat

• Luonnonmarjat (Mustikka, puolukka, hilla, karpalo, tyrni…) • Marjanpoimintaan on kehittynyt vuosikymmenien kuluessa tehokas

logistinen keruuketju, ja alkuvaiheen jalostustoimintaa (pakastus ja puhdistus)

• Viimeisen kymmen vuoden aikana ulkomaiset poimijat ovat tulleet täydentämään ja korvaamaan ikääntyvää paikallisväestöä

• Etelä-Amerikan pensasmustikka, Puola ja Ukraina pitävät hintatason alhaisena

• Tyrnin vienti on haastavampaa, koska tyrniä ja tyrnivalmisteita tuotetaan runsaasti myös Aasiassa


MARJATEOLLISUUDEN TALOUDELLINEN

MERKITYS .

Suurin osa (noin 95%) Suomesta vietävästä marjasta viedään

sellaisenaan pakastettuna tai jatkojalostetaan edelleen kohdemaan

yrityksissä kuluttajatuotteiksi.

Suomessa on tehty useita elintarvike- ja terveystuote-innovaatioita, ja

kotimaassakin olisi mahdollisuuksia kehittää marjojen jatkojalostusta.


Metsämarjoista syntyy Superfoodeja ja luonnonkosmetiikkaa

Esim. Mustikan fraktiointi

Marja 100 kg

Siemen

3 kg

Kuorijauho

17 kg

Mustikkauute 1 kg Mehufraktio

80 kg Marjajauho 15 kg

Mysliseokset

Lisäravinteet

Silmälääke

Kosmetiikka

Mehut, Juomat

Luonnonvärit

Superfoodit

Hillot, hyytelöt

siemenöljy

mehutiiviste

pakastemarja

Raaka-aine Pääfraktiot Teolliset raaka-aineet Jalosteet


Mustikan antosyanidiinit

• Flavonoidien kaltaisia molekyylejä,

joilla on havaittu monia terveys-

vaikutuksia

• Skandinaavisessa metsämustikassa

korkea antosyaanipitoisuus

• n. 0.5% tuoremarjassa

• n. 2% kuivatussa marjassa


HILLANMARJAN JA LEHDEN TERVEYDELLISESTI

VAIKUTTAVAT AINESOSAT

Luontainen E- ja C vitamiinin lähde

Luontainen foolihapon lähde

Flavonoidit ja polyfenolit

Ellagiinitanninit ja ellagiinihappo

Kasvisterolit ja kasviestrogeenit (lignaanit)

Omega 6 ja Omega 3 –rasvahapot

Suurin osa Suomen hillasta kerätään Lapista !


Kansainvälisesti potentiaalisia luonnonkasveja Pohjois-Suomessa - Sienet

• Sienet (Pakuri, matsutake, herkkutatti…)

• Kaikilla sienillä suuret satovaihtelut tekevät raaka-aineesta hyvin haastavaa

• Parhaiten onnistunut herkkutatin vienti (Dalla Valle Oy). Parhaana vuonna yli toimitettu 80 rekkalastia Italiaan.

• Pakurilla hyvä markkina kotimaassa, mutta esimerkiksi Aasiassa hankala kilpailutilanne (kiinalainen ja venäläinen pakuri hallitsevat markkinoita)

• Kotimaassa kaupallista pakuria liikkunee n. 10 000 kiloa vuodessa

• Matsutake olisi erittäin arvokas Japanissa, mutta logistiikka hankalaa, (sieni pitäisi saada metsästä perille 48 tunnissa).


Kansainvälisesti potentiaalisia luonnonkasveja Pohjois-Suomessa- Lääkerohdokset ja yrtit

• Kihokki • Erikoistuote, kokonaismäärä nykyisin lienee vain muutamia satoja kiloja

vuodessa

• Suopursu • Erikoistuote, kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi, potentiaalia sillä raaka-

ainevarat ovat mittavat

• Ruusujuuri • Lapissa viljellään erittäin korkealaatuista ruusujuurta, mutta

maailmanmarkkinahinta on niin alhainen, ettei vienti onnistu

• Sianpuolukka, koivunlehti, Islanninjäkälä, mustikanlehti, vuorenkilpi tms kuivatut raaka-aineet….

• Eurooppa myy pakattuna ja kuivattuna samaan hintaan kuin poimijan keruupalkka on täällä….


Mitä vientimarkkinoille tarvitaan ?

• Myyntityötä ja yrittäjyyttä

• Hyvä tarina ja markkinointimateriaali

• Lapin luonto, Luomu ja puhtaus ja perinnekäyttö Suomessa antavat hyvän pohjan materiaaleille

• Tutkimustietoa (LUKE, yliopistot, VTT…, mutta pyörää ei kannata keksiä uudelleen)

- Kasvien tutkimustieto auttaa osaltaan kokoamaan hyvän taustatarinan

• Terveysvaikutuksille kliinistä näyttöä

- Kansainvälisillä messuilla ostajan yleisin kysymys on ”Do you have any clinical data?”

- Yrityksellä on oltava valmiudet satojen tuhansien panostukseen, jos haluaa omalle tuotteelleen riittävän näytön.

• Tunnettava lainsäädäntö ja huomioitava sen rajoitukset

• EVIRA, FIMEA, TUKES ja tietenkin kohdemaan lainsäädäntö.

• Hygienia, säteily, raskasmetallit, säilöntäaineet jne…


Onnistumisen esteet kansainvälistymisessä

Meillä vain pieniä toimijoita, joiden raha ei riitä messunäkyvyyteen, ja tuotantokapasiteetti rajallinen

• Pitäisi pystyä kiertämään alan messuilla ja panostamaan mainontaan, jolloin markkinoinnin vuosipanostus on satoja tuhansia euroja.

• Suuryritykset edellyttävät kumppaniltaan ISO-laatujärjestelmän, GMP:n jne…, jonka pitäisi ulottua läpi koko tuotantoketjun

• Vrt. North American Blueberry Association, Indena tai Horphag Research


Onnistumisen esteet kansainvälistymisessä

2. Kansainvälinen kauppa ei ole hanketoimintaa vaan bisnestä…

- Edellyttää kaikilta osapuolilta riskinottoa ja visiota siitä mitä voisi parhaimmillaan tapahtua.

- Hankkeessa riittää kun lähdetään metsäretkelle, ja tullaan näyte-erän kanssa kotiin

- Pahimmillaan hanketoiminta voikin passivoida riskinottoa ja marjanpoiminnan tapaista urakkatyötä, jossa kerätty tavaraerä määrittelee palkan suuruuden

- Yrityskumppani taas odottaa saavansa tasalaatuista tavaraa ja 100% toimitusvarmuutta.

- Kun mietitään raaka-ainevirran jalostusketjuja, niin muutaman tuhannen euron arvoinen paikallinen erikoisuus voi olla tärkein ainesosa satojen tuhansien tuotantoerässä ja usean miljoonan markkinointikampanjassa.

- Keruutoiminnan epäonnistuminen tai iso hintojen tai laadun vaihtelu on aina erittäin vahingollista.


LUONNONTUOTTEIDEN TULEVAISUUS?

• Liiketoimintamahdollisuuksia tarjoaa etenkin terveyttä ja pohjoisen luontoa korostavat jalosteet, jotka voivat olla joko elintarvikkeina myytäviä, tai kosmetiikkavalmisteita.

• Juomat, mehut, hillot, yrttiteevalmisteet olisivat helposti tuotteistettavia tuotteita

• Elintarvikejalosteiksi luetaan myös luontaistuotteet, lisäravinteet ja Superfood jalosteet, jotka tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

• Myös Kosmetiikkajalosteet voivat tarjota mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia


Onnistumisen kannalta tärkeintä ei ole resurssien määrä, vaan se miten niitä hyödynnetään…


jari siivari suokas-työpaja 19-1-2017

Science