sari himanen suokas-työpaja 19-1-2017
TRANSCRIPT
© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus
Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia -hanke Sari Himanen, Bertalan Galambosi ja Marika Laurila Luonnonvarakeskus (Luke)
Karkotteiden ja kasvinsuojelun raaka-aineita kosteikoilta
Uusia tuotteita luonnonkasveista – tutkimuksesta tuotekehitykseen Oulu 19.1.2017
Kuva: Sari Himanen
© Luonnonvarakeskus
Kasvinsuojeluaineiden käytön kehitys maataloudessa
2 25.1.2017
Kuva: http://www.tukes.fi/Tiedostot/Kemikaalituotteet/kasvinsuojeluaineet/PPP_AGRIC_%20myynti_53_15_FI.pdf
© Luonnonvarakeskus
Kasvinsuojeluaineiden käyttö maa- ja puutarhataloudessa ja metsätaloudessa 2015
3 25.1.2017
Taulukko: http://www.tukes.fi/Tiedostot/Kemikaalituotteet/kasvinsuojeluaineet/Yhteenveto_2015_fi.pdf
Metsätalous 60% (sis. urea)
Maa- ja puutarhatalous
40% 74% 4% 19% 3%
0,17%
79% 6% 13% 2%
© Luonnonvarakeskus
Uusia torjuntakeinoja ja valmisteita kasvinsuojeluun tarvitaan
• Nykyisten tehoaineiden ja valmisteiden poistuminen • Vastustuskyvyn kehittymistä kohde-eliöissä • Luomutuotannon tarpeisiin soveltuvia valmisteita vähän • Pysyvyys, kertyvyys, myrkyllisyys vaikuttavat riskeihin –> osa nykyisistä suuremman riskin tehoaineista halutaan korvata • Myös haittaeläinten (hyttyset, punkit, sisätilojen tuholaiset, jyrsijät)
torjuntatarve voi lisääntyä
• Monet nykyiset torjunta-aineet ovat synteettisiä analogeja luonnon yhdisteistä (esim. pyretroidit, neonikotinoidit)
• Luonnonaineilla voi olla laaja vaikuttavuus –> tutkimusta tarvitaan tunnistamaan mitkä hyödyllisiä ja turvallisia
4 25.1.2017
Kuvat: Sari Himanen
© Luonnonvarakeskus
Luonnonkasvien rikas kemia
• Kasvit tuottavat laajaa kirjoa sekundaariyhdisteitä -> toimivat mm. puolustautumisessa tuholaisia vastaan, kasvien keskinäisessä kilpailussa jne. -> laaja bioaktiivisuus
• Terpenoidit ja fenoliset yhdisteet yleisimpiä sekundaariyhdisteryhmiä kasveissa
• Vaikuttavat lajiominaisuuksiin kuten tuoksu ja maku yrteissä, tietyt yhdisteet myrkyllisiä
• Hyödynnetty laajasti perinteisesti • Kaupallisessa hyödyntämisessä usein haasteena
koostumus- ja pitoisuusvaihtelu alueellisesti ja kasviyksilöiden välillä sekä nopea hajoavuus
• Sekundaariyhdisteiden analytiikka ja prosessoinnin kehittäminen mahdollistanut hyödyntämistä niin ruoka-, lääke- kuin kemianteollisuudessa
5 25.1.2017
© Luonnonvarakeskus
Kasvien haihtuvat yhdisteet vaikuttavat hyönteisiin
• Monet kasvintuholaiset suunnistavat ravintokasvien luo niistä haihtuvien yhdisteiden houkuttamana
• Erilaisia vaikutustapoja: – Karkotekasvit: peittävät houkuttavia tuoksuja tai karkottavat:
perinnetietoa erityisesti yrttien hyödyntämisestä karkottamaan kasvintuhoojia, esim. sekaviljely
– Ansakasvit: keräävät tuholaisia suojaten viljelykasvia – Kasviperäiset uutteet ja yhdisteet –> taudit, tuholaiset, rikkakasvit
• Myös hyttyset hyödyntävät hiilidioksidia ja ihmisen erittämiä hajuyhdisteitä -> havaitsemisen häirintä kemiallisilla yhdisteillä toimii myös hyttys- ja punkkikarkotteissa
6 25.1.2017
Kuva: Sari Himanen
© Luonnonvarakeskus
SUOKAS-hanke kartoittaa kosteikkokasvien kiinnostavia ominaisuuksia
• Osana SUOKAS-hanketta kartoitetaan tutkimuskirjallisuutta kosteikkokasvien kemian vaikutuksista kasvintuhoojiin ja haittahyönteisiin
• Tavoitteena arvioida kasvien potentiaalia uusien karkote- ja kasvinsuojelusovellusten kehittämisessä
• Tulossa kirjallisuuskatsaus 2017 • Keskeisimmät lajit:
– Suopursu (Rhododendron tomentosum Harmaja)
– Suomyrtti (Myrica gale)
7 25.1.2017 Kuvat: Sari Himanen
Kuva: Sari Himanen
© Luonnonvarakeskus
Suopursu (Rhododendron tomentosum) Harmaja, aiemmin Ledum palustre L.
• Kanervakasveihin (Ericaceae) kuuluva tuoksuva, ainavihanta monivuotinen varpukasvi -> keruu vaatii maanomistajan luvan
• Esiintyy pohjoisella vyöhykkeellä: Pohjois-Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Aasia
• Kosteilla, happamilla kasvupaikoilla kuten soilla • Tunnetaan engl. nimillä Marsh Labrador tea,
Northern Labrador tea, Wild rosemary • Sukulaislajeja: bog labrador tea R. groenlandicum (P-Amerikka ja Grönlanti) western Labrador tea R. neoglandulosum (P- Amerikan läntiset osat)
8 25.1.2017
Suopursun yleisyys Suomessa
© Luonnonvarakeskus
Suopursun perinne- ja nykyinen käyttö
• Suopursu sisältää myrkyllistä ledolia: seskviterpeeni, joka vaikuttaa suurina määrinä ihmisen hermostoon (krampit, paralyysi, hengityksen lamaantuminen), tuoksukin voi aiheuttaa päänsärkyä
• Myrkytystietokeskus: Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.
• Käytetty perinteisesti mm. syöpäläisten karkottamiseen, oluen maustamiseen, palovammoihin, reumaattisiin vaivoihin, hyönteisten puremiin
• Tutkimusta käynnissä suopursun lääkinnällisistä vaikutuksista ja bioaktiivisuudesta
• Kerätty yli 10 vuoden ajan 4H:n toimesta Suomessa -> rohdoskäyttöön Keski-Eurooppaan, villan värjäykseen
• R. groenlandicum –laji: ’the grandmother of herbal teas’ Amerikassa, Kanadassa ja Grönlannissa, teellä pieninä määrinä kahvin tapaan stimuloiva vaikutus, liiallista käyttöä vältettävä
9 25.1.2017
Kuva: Sari Himanen
© Luonnonvarakeskus
Keskeisimpiä yhdisteitä: suopursu
10 25.1.2017
Suopursun haihtuvassa öljyssä ledolin ja palustrolin lisäksi useita mono- ja seskviterpeenejä
Kuva: Dampc & Luczkiewicz (2015) J Sci Food Agric 95: 1577-1583.
Öljysaanto korkein nuorissa versoissa/lehdissä: 1.52-1.75%
Tislausajan pidentäminen (4h) lisää öljysaantoa ja hapettuneiden seskviterpeenien saantoa, vähentää monoterpeenien saantoa (Raal ym. 2014)
Ledolipitoisuus vaihtelee lähes nollan ja 30% välillä eri populaatioissa
Korkeimmat ledol- ja palustrol-pitoisuudet öljyssä huhti- ja lokakuussa, versoissa kukinnan aikaan toukokuussa (Butkiene & Mockute 2011)
© Luonnonvarakeskus
Erityispiirre: Suopursun haihtuvat yhdisteet voivat pidättyä naapurikasvien pinnoille ja vaikuttaa niiden tuholaispaineeseen
Mekanismia testattiin kaalikoilla (Plutella xylostella L.) laboratorio-oloissa
11 25.1.2017
-> suopursualtistus vähensi kaalikoin munintaa…
… ja houkuttavuutta kaalikoin toukille matalassa lämpötilassa:
Lähde: Himanen SJ, Bui TNT, Maja MM, Holopainen JK (2015) BMC Ecology 15 (16).
Kuva: Jarmo Holopainen.
© Luonnonvarakeskus
Karkottavuuden mekanismien testausta: suopursu ja parsakaali kentällä / Luke ja Itä-Suomen yliopisto
12 25.1.2017
Lähde: TNT Bui, Jarmo K Holopainen, Sari J Himanen (julkaisematon aineisto)
Kaalikoita vähemmän suopursu-parsakaali sekaviljelyssä
Leikattu suopursu pistelähteenä ei vaikuttanut kaalikoimäärään
© Luonnonvarakeskus
Suopursu-uutteen vaikutus metsäpuiden tuholaisiin Itä-Suomen yliopisto / Jarmo Holopaisen ryhmä
13 25.1.2017
-> Suopursu-uute karkotti molempia lajeja, käytetty uuteaine vaikutti Lähde: Egigu MC, Ibrahim MA, Yahya A & Holopainen JK (2011) Entomologia Experimentalis et Applicata 138: 162-174.
Tukkimiehentäi Hylobius abietis Lehtikuoriainen Phyllodecta laticollis
© Luonnonvarakeskus 14 25.1.2017
Tukkimiehentäin syöntivioitus väheni suopursu-uutteella
Lehtikuoriaisen P. laticollis syöntivioitus väheni suopursu-uutteella
Lähde: Egigu MC, Ibrahim MA, Yahya A & Holopainen JK (2011) Entomologia Experimentalis et Applicata 138: 162-174.
© Luonnonvarakeskus
Suomyrtti (Myrica gale L.)
• Suomyrttikasveihin (Myricacea) kuuluva voimakastuoksuinen pensas, jolla lehdissä, varressa ja kukinnoissa haihtuvaa öljyä
• Esiintyy yleisimmin meren ja järvien rannoilla, joskus myös soilla
• Leviää maarönsyjen avulla, typensitojabakteerien isäntälaji
• Käytetty perinteisesti oluen maustamiseen, väriaineeksi, lääkerohtona, haittahyönteisten torjuntaan…
• Myrkytystietokeskus: Suomyrtti on myrkytön.
15 25.1.2017
Suomyrtin yleisyys Suomessa
Kuva: Sari Himanen
© Luonnonvarakeskus
Suomyrtin haihtuvan öljyn koostumus: vaihtelua populaatioissa
• Skotlantilaisissa ja suomalaissa populaatioissa: – Tislatun öljyn saanto: lehdet 0.05-0.29 %, kukinnot 0.97% – Öljysaanto korkein alkukesästä – Pääyhdisteet mono- ja seskviterpeenejä: α-pineeni (20-39%), 1,8-sineoli
(2.5-24%), germakreeni (0.4-13%), γ-cadinene (8.4-21%) • Useita kemotyyppejä: esim. Yhdysvaltalaisessa kannassa myrseeni (29.1%)
ja limoneeni (14.6%) olivat dominoivia Lähde: Svoboda ym. (1998) Flavour and Fragrance Journal 13: 367-372
16 25.1.2017
Kuva: Bertalan Galambosi. Suomyrtin viljelykokeita Karilassa.
© Luonnonvarakeskus
Suomyrtillä ja suopursulla puutiaiskarkottavuutta
17 25.1.2017
Kuva: El-Seedi ym. (2012) J. Med. Entomol. 49(5): 1067-1075
Paperikaarnamyrtti Suomyrtti Suopursu
Koiruoho
Aaprottimaruna Neilikka
Pietaryrtti Sitruunaeukalyptus
© Luonnonvarakeskus
Maailmalla suopursua ja suomyrttiä punkkikarkotteissa (mm. Montana Farmacy)
18 25.1.2017
Koostumus: Organic cane Alcohol and essential oils of: Rhododendron tomentosum, Tagetes minuta, Chamaecyparis nootkatensis, Artemesia absinthium, Myrica gale, Juniperus virginia, Eucalyptus citriodora & Origanum majorana
Koostumus: Organic Olive and apricot oil, Beeswax and essential oils of: Rhododendron tomentosum, Tagetes minuta, Chamaecyparis nootkatensis, Artemesia absinthium, Myrica gale, Juniperus virginia, Eucalyptus citriodora & Origanum majorana
Kuvat: Montana Farmacy
© Luonnonvarakeskus
Suopursu ja suomyrtti karkottavat myös hyttysiä (Aedes sp.)
19 25.1.2017
Laboratoriokokeessa: • Suopursun etyyliasetaattiuute 83.5 % karkotevaikutus • Suomyrtin etyyliasetaattiuute 82.1 % karkotevaikutus Kenttäkokeessa: • Suomyrtin tai suopursun 1% haihtuva öljy asetonissa -> ei vaikutusta • Suomyrtin tai suopursun heksaaniuute -> karkotevaikutus Lähde: Jaenson ym. (2006) Journal of Medical Entomology 43: 113-119.
Suomyrtti kotimaisissa kokeissa (Galambosi ym.) -> suomyrtin teho osoitettu hyttysiin -> Raaka-aineen riittävyys ongelma?
© Luonnonvarakeskus
Myös eläimille, ruhjeisiin yms.
Reumaan, kihtiin ym. lihas- ja nivelkipuihin
Hyönteisten puremiin, haavoihin ym.
Yskään ym. hengitys- tievaivoihin
Suopursutuotteita maailmalla
Hyttyskarkotteeksi
© Luonnonvarakeskus
Muita kiinnostavia kirjallisuuslöydöksiä: Suomyrtin myrigalone tulokas- ja haittalajien torjunnassa? Luhtavuohennokan diterpeenit ?
• Suomyrtin yhdiste Myrigalone A -> esti muiden lajien siementen itämistä, sekä Fallopia (japanintatar)-haittalajin kasvua laboratoriokokeessa
Lähde: Popovici ym. (2011) Molecules 16: 2323-2333.
• Luhtavuohennokka (Scutellaria galericulata) tuottaa klerodaani diterpeenejä -> estävät mm. koloradonkuoriaisen syöntiä.
Lähde: Bozov ym. 2014 J. BioSci. Biotech. 161-164.
21 25.1.2017
Luhtavuohennokan yleisyys
© Luonnonvarakeskus
Kasvinsuojeluaineita ja karkotteita säätelee ja valvoo Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES
Biosidit:
• kemiallisia aineita, valmisteita tai pieneliöitä, joiden tarkoitus on tuhota, torjua tai tehdä haitattomaksi haitallisia eliöitä, estää niiden vaikutusta tai rajoittaa niiden esiintymistä.
• vaikutusmekanismi mikä tahansa paitsi ainoastaan fysikaalinen tai mekaaninen.
• esim. ihon ja pintojen desinfiointiaineet, tuholaistorjunta-aineet, teollisuudessa ja teollisuustuotteissa käytettävät säilytys- ja puunsuoja-aineet (22 valmisteryhmää käyttötarkoituksen mukaan).
http://www.tukes.fi/biosidit
22 25.1.2017
III Tuholaistorjunta: 14. Jyrsijämyrkyt, 15. Lintumyrkyt, 16. Nilviäis- ja matomyrkyt ja muiden selkärangattomien torjuntaan käytettävät valmisteet, 17. Kalamyrkyt, 18. Hyönteis- ja punkkimyrkyt sekä muiden niveljalkaisten torjuntaan käytettävät valmisteet, 19. Karkotteet ja houkutteet, 20. Muiden selkärankaisten torjunta
Kasvinsuojeluaineilla tarkoitetaan valmisteita, joita käytetään:
• suojelemaan kasveja tai kasvituotteita kasvintuhoojalta (tuhoeläinten ja kasvitautien torjunta-aineet)
• tuhoamaan haitallisia kasveja tai kasvin osia tai estämään kasvien haitallista kasvua (rikkakasvien torjunta-aineet)
• vaikuttamaan kasvien elintoimintoihin muulla tavoin kuin ravinteina (kasvunsääteet)
• vaikuttamaan kasvituotteiden säilyvyyteen, jollei näihin aineisiin ja valmisteisiin sovelleta elintarvikelisäaineita koskevia erityissäännöksiä
http://www.tukes.fi/kasvinsuojeluaineet
© Luonnonvarakeskus
Biosidit: EU säätelee tehoaineita, Tukes valmisteita Suomessa
• EU:n sivuilla hyväksytyt ja kielletyt tehoaineet: http://ec.europa.eu/health/biocides/active_substances_en
• Biosidiasetus (EU) N:o 528/2012 säätelee biosidivalmisteiden asettamista saataville markkinoilla ja niiden käyttöä (siirtymäaika 2024 asti)
• Suomessa kemikaalilaki 599/2013 määrää mm. asetuksen valvonnasta ja biosidineuvontapalvelun perustamisesta
• Suomessa Tukes valvova viranomainen: luvat uusille biosidivalmisteille ja neuvonta uusien tehoaineiden hakemisesta
• Uusi asetus mahdollistaa myös EU:n laajuisen biosidivalmisteen luvan hakemisen: Lupahakemuksen vastaanottaa Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) ja luvan myöntää EU-komissio.
• Suomessa hyväksytyt biosidivalmisteet: Biosidirekisteri: http://biosidit.tukes.fi/kemikaaliprosessit/biweb.nsf/viewDefault?OpenView
Biosidisten torjunta-aineiden rekisteri: http://bta.tukes.fi/kemikaaliprosessit/mtaweb.nsf/viewDefault?OpenView (98 valmistetta)
23 25.1.2017
© Luonnonvarakeskus
Esimerkki: Suomessa hyväksytty luonnonainepohjainen hyttys/punkkikarkote (valmistuttaja Symppis International)
24 25.1.2017
Tehoaine: geranioli (E) 3,7-dimethyl-2,6-octadien-1-ol 7 g/kg. Ihmisille, hevosille, koirille, kissoille. Hyttysten, punkkien, kärpästen karkottamiseen. TUKES FI rekisteröintinumero: 887/713/2012 Valmistaja: ranskalainen AB7 Industries
© Luonnonvarakeskus
Kasvinsuojeluvalmisteiden hyväksyminen
• Kasvinsuojeluaineiden tehoaineet arvioidaan yhteisesti EU:ssa, päätökset komission tietokannassa: http://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/eu-pesticides-database
• Tukes valvoo ja hyväksyy kasvinsuojeluvalmisteet ja niiden käytön ehdot Suomessa, hyväksytyt Kasvinsuojeluainerekisterissä: https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/
• Hyväksymisestä säädetään kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetussa asetuksessa (1107/2009/EY). http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kasvinsuojeluaineet/Valmisteiden-hyvaksyminen/
• Uusien aineiden tutkimus- ja koetoiminta edellyttää luvan hakemista Tukesista. • Minor use-hakemuksella voi hakea hyväksytylle valmisteelle käytön laajennusta.
25 25.1.2017
© Luonnonvarakeskus
Tukesin sivuilla ohjeellista hinnastoa
26 25.1.2017
Biosidit:
Tehoaineen hyväksymishakemus Tehoaineen ja edustavan valmisteen arviointi ensimmäisessä valmisteryhmässä 138 000-338 000 Tehoaineen arviointi, kun kyseessä on mikro-organismi 69 000-169 000 Tehoaineen ja edustavan valmisteen arviointi seuraavissa valmisteryhmissä 46 000-69 000
Valmisteen lupa Valmisteen lupa viitejäsenvaltiona 30 000-96 000 Valmisteen lupa viitejäsenvaltiona, kun valmiste ja ehdotetut käytöt on arvioitu tehoaineen arvioinnin yhteydessä 9 600-19 200 Kasvinsuojeluaineet:
Tehoaineen hyväksymishakemus Biologiset tehoaineet 105 000-150 000 Kemialliset tehoaineet 210 000-300 000 Tehoaineen uudelleenarviointi 20 000-150 000
Valmisteen lupa Vyöhykearviointi, Suomi esittelevänä jäsenvaltiona 60 000-85 000 Vyöhykearviointi, Suomi esittelevänä jäsenvaltiona, esimerkkivalmiste tehoainearvioinnissa 25 000 - 60 000 Vyöhykearviointi, Suomi ei esittelevänä jäsenvaltiona 6 000-15 000 Pääsääntöisesti muuhun kuin kasvinsuojeluainekäyttöön tarkoitettu tai vähäriskinen valmiste 4 000-10 000 Kasvinsuojelun hätätilanteet (120 vrk) 1 100 Käyttölaimennusvalmiste 2 500-15 000 Rinnakkaisvalmisteen lupa 1 100
© Luonnonvarakeskus
Tukesin sivuilla ohjeellisia käsittelyaikoja
Biosidit päivää
Kemikaalilain mukaiset biosidivalmisteen hyväksymispäätökset (tavallinen) 365
Kemikaalilain mukaiset biosidivalmisteen hyväksymispäätökset (rinnakkaisvalmisteeksi katsottavat tai vastaavat biosidivalmisteet sekä lisänimen hyväksyminen)
90-180
Kasvinsuojeluaineet
Laajennus vähäiseen käyttötarkoitukseen (minor use) 365
Lupa testata biologista tehokkuutta ja käyttökelpoisuutta 420
Lupa tutkimus- ja koetoimintaa varten 60 Luvan muuttaminen (esim. käytön laajennus) 365
EU:n kasvinsuojeluaineasetuksen (1107/2009) mukaiset käsittelyajat
Rinnakkaisvalmisteiden kauppaa koskeva lupa 45+10
Valmisteen hyväksyminen (esim. vastavuoroinen hyväksyminen) 120
Vyöhykearviointi 365
27 25.1.2017
© Luonnonvarakeskus
Prosessi voi siis olla pitkä, vaatia paljon työtä ja rahaa…
• Raaka-aineen saatavuuden ja pitoisuusvaihtelun arviointi, pääkomponenttien tunnistaminen ja mahdollinen erottaminen
• Tehokkuuden osoittaminen tutkimuksin • Valmisteen kehittely • Monipuolinen riskinarviointi (ympäristö, eliöt jne.) • Kustannus vs markkinoiden laajuus
28 25.1.2017
Kuvat: Sari Himanen
© Luonnonvarakeskus
mutta ei mahdoton… Esimerkkejä luonnonaineisiin pohjautuvista kasvinsuojeluvalmisteista EU:ssa
Mevalone™ 3AEY, Eden Research Plc, UK Harmaahomeen torjuntaan rypäleiltä Kreikassa, haettu käyttöön Bulgariassa ja Italiassa, tuotenimi 3logy Italiassa Tehoaineet: Geranioli, eugenoli ja thymoli
Bioxeda, Xeda International, FR Hyväksytty varastotautien torjuntaan omenalla, päärynöillä, persikalla Espanjassa, Ranskassa, Italiassa. Tehoaine: Mausteneilikkaöljy (eugenoli pääkomponentti).
BIOX-M, Xeda International, FR Hyväksytty varastoperunalle itämisenestoon BE, DE, DK, ES, FR, IT, NL, PT, SE, UK, haettu AT Tehoaine: Viherminttuöljy (Mentha spicata), pääkomponetti (R)-carvone
Barrier H, Barrier Animal Healthcare, UK Hyväksytty haittakasvina esiintyvän myrkyllisen jaakonvillakon (ragwort, Senecio jacobaea) torjuntaan UK:ssa Tehoaine: Sitronellaöljy: Citronellal, geraniol, citronellol, geranyl acetate
29 25.1.2017
Kuva: Eden Research
© Luonnonvarakeskus
Biosidejä monenlaisista raaka-aineista: metsäpuiden taimituotantoon, kotipuutarhoihin
Morsuvin, haittaeläinkarkote (jyrsijät, hirvieläimet), Nivus (hirvieläimet) Hyväksytty: Saksa, Itävalta, Tsekki, Ranska, Slovakia, Portugali
Tehoaine: kalaöljy, mäntyöljy Trico, haittaeläinkarkote (hirvieläimet) Hyväksytty: AT, CZ, DE, DK, EE, FI, FR, HU, IT, LT, LV, SE, SI
Tehoaine: lampaanrasva Öljy-vesiemulsio
30 25.1.2017
© Luonnonvarakeskus
Uusia käyttösovelluksia luonnonaineille?
Hyönteisverkkojen tai muiden katekankaiden käsittely tehoaineella? Esim. avomaan puutarhatuotannossa hyönteisverkot kaalikasveilla yleisesti käytössä, myös biohajoavia katteita rikoilta suojaamaan: käsittely karkotteena toimivalla luonnonaineella lisätorjuntatehoa tuomaan? Vrt. markkinoilla alfa-sypermetriinikäsiteltyä suojaverkkoa (Storanet) kirjanpainajaa ja muita varastotuholaisia vastaan
31 25.1.2017
Tuotekuvat: k-maatalous.fi
© Luonnonvarakeskus
Uusia käyttösovelluksia luonnonaineille?
• Feromonit: lajien sisäisen kemiallisen kommunikaation yhdisteitä, esim. pariutumiseen, puolustukseen liittyviä
• Feromonien tietokanta: http://www.pherobase.com/ • Feromonien hyödyntäminen kasvinsuojelussa -> lajispesifinen menetelmä, ei
jäämiä • Houkuttavia feromoneja käytetään tarkkailussa tai pyydystämisessä
• Feromoneja valmistettavissa käyttäen luonnonkasveja raaka-aineena? • Karkotteita joita vapautetaan feromonien tapaan?
32 25.1.2017
Yhdistetty kirjanpainajan houkutusferomoni ja alfasypermetriinikäsitelty verkko
Tuotekuva: k-maatalous.fi Feromoniansa. Kuva: Biotus Oy.
© Luonnonvarakeskus
Luonnosta monipuolisesti uusia raaka-aineita
• Monia raaka-ainelähteitä pohjoisen luonnossa: Puuperäiset, luonnonkasviperäiset, mikrobien tuottamat, luonnonmarjojen bioaktiiviset yhdisteet
• Luonnon raaka-aineista jakeita eri käyttötarkoituksiin (lääkeaineet, kasvinsuojelu, biosidit, luontaiset väri- ja aromiaineet)
• Kotimaisen jalostusasteen nostaminen • Suo- ja kosteikkokasvit yksi uusi avaus • Yritysten kiinnostus?
33 25.1.2017
Torjunta: Haittahyönteiset
Rikkakasvit Kasvitaudit Tuholaiset Tulokaslajit
Muut käyttötarkoitukset:
tee, ravintolisä, väriaine jne.
Kuvat: Sari Himanen
© Luonnonvarakeskus
Kiitos!
25.1.2017 34
© Luonnonvarakeskus 35 25.1.2017 Teppo Tutkija