itsesÄÄtÖinen oppiminen
DESCRIPTION
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN. Jonna Malmberg Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET). LUENNON OSA-ALUEET. ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN ITSESÄÄTÖISEN OPPIMISEN TUKEMINEN ESIMERKKI SCAMO TUTKIMUSHANKKEESTA Itsesäätöisen oppimisen tukeminen käytännössä. LET. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
Jonna MalmbergOppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET)
LUENNON OSA-ALUEET
• ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
• ITSESÄÄTÖISEN OPPIMISEN TUKEMINEN
• ESIMERKKI SCAMO TUTKIMUSHANKKEESTA– Itsesäätöisen oppimisen tukeminen
käytännössä
LET
Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET) toimii Oulun yliopistossa Kasvatustieteiden tiedekunnassa. Yksikön tutkimuksen ja opetuksen tärkeimpänä sisältönä ovat oppimistutkimus ja teknologian hyödyntäminen oppimisen tukena. Tutkimusyksikön henkilökunnan asiantuntemus kohdistuu oppimisen sosiaalisiin, kognitiivisiin ja motivationaalisiin prosesseihin. Tutkimme yksilöiden ja ryhmien oppimista eri oppimisympäristöissä ja suunnittelemme teknologiaa hyödyntäviä oppimisen malleja käytäntöön.
TOISIN SANOEN..
• Tutkimus keskittyy oppimistieteisiin • LEARNING SCIENCES
• Tavoitteena on ymmärtää millaista on laadukas oppiminen ja miten sitä voi tukea erilaisissa oppimisen ympäristöissä.
• MITKÄ OVAT HYVÄN OPPIJAN OMINAISUUKSIA?
ITSESÄÄTÖINEN OPPIJA
• Itsesäätöinen oppija on itse vastuussa omasta oppimisestaan.
• Itsesäätöinen oppija tunnistaa omat heikkoutensa ja vahvuutensa erilaisissa oppimisen tilanteissa. – On tietoinen erilaisista oppimisen
strategioista– Haluaa käyttää näitä strategioita
saavuttaakseen oppimistavoitteensa– Osaa käyttää oppimisen strategioita
tilanteen edellyttämällä tavallaZimmermann, 2001, Winne & Perry, 2001
Itsesäätöinen oppiminen edellyttää..
…tietoisuus omista heikkouksista ja vahvuuksista
…taitoa ja tahtoa vastata strategisesti oppimisen haasteisiin…
…vaihtelee, aina oppimistilanteesta riippuen…
Volet & Järvelä, 2000; Hadwin, Järvelä & Miller, 2011
• Itsesäätely on taito, joka syntyy vuorovaikutuksessa sen ympäristön kanssa, missä oppimista tapahtuu
• Kokemuksen ja opittujen taitojen myötä.
ITSESÄÄTELYÄ VOIDAAN SIIS OPPIA JA OPETTAA!
1) Tarkkailemalla (Oppilas havaitsee toiminnan pääpiirteet)
2) Toistamalla (Toistaminen opitussa kontekstissa)3) Mallintamalla (Strukturoitu konteksti)4) Itsesäätöinen oppiminen (Eri konteksti – ilman
struktuuria)
(Zimmerman, 2001; Palincsar, 1998).
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
1. Ymmärrys tehtävästä2. Tavoitteen asettaminen ja oppimisen
suunnittelu3. Strategian käyttäminen4. Reflektointi
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
1. Tehtävän ymmärry
s
Metakognitiivinen
tieto tehtäväst
ä ja itsestä
suhteessa
tehtävään
Winne & Hadwin, 1998
Metakognitiivinen tieto tehtävästä ja itsestä
• Tehtävä– Aikaisemmat kokemukset, vaatimukset,
arviointi, luonne, vaikeustaso
• Strategia– Miten strategiaa kannattaa käyttää? Mitä
strategiaa olen käyttänyt aikaisemmin? Oliko se toimiva?
• Itse– Aikaisempi tieto – Uskomukset, joita yksilöllä on omista
resursseista organisoida ja toteuttaa toimintoja, jotta suoriutuisi tehtävästä toivotulla tavalla
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
1. Tehtävän ymmärrys
2. Tavoitteen asettamine
n ja suunnittelu
Oppimisorientaatiot
Strategian valinta
Winne & Hadwin, 1998
Oppimisorientaatio ja strategian valinta
• Suoritustavoite– Tehtävän ulkoisista vaatimuksista selviytyminen
• Oppimistavoite– Tähtää oppimiseen
• TEHTÄVÄKOHTAISET TAVOITTEET
STANDARDIT ja KRIITEERIT sille, millainen on valmis tehtävä
• Suunnitelma, miten toimia jotta tehtävä täyttää ne standardit ja kriteerit jotka sille on asetettu (valmis tehtävä).
• Tarkoituksenmukaisen strategian valinta: ”Miten minun kannattaa edetä tehtävässä? ”
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
1. Tehtävän ymmärrys
2. Tavoitteen asettamine
n ja suunnittelu
Oppimisen monitorointi
ja kontrollointi
3. Strategian käyttämine
n
Winne & Hadwin, 1998
Monitorointi ja kontrollointi
1) Oman ymmärryksen monitorointi Ymmärränkö mitä opiskelen?
2) Toimiiko käyttämäni strategia?
• Jos en ymmärrä• Vaihdan strategiaa
Vaihdan strategiaaJOS EN VIELÄKÄÄN YMMÄRRÄ?
MONITOROINTI
KONTROLLOINTI
Kurssi onkin luultua haastavampi…
Yleensä kuitenkin pärjään näissä..
HETKONEN!!! Minunhan piti siis aloittaa TUOSTA ja
VASTA SITTEN…Eli strategiani on siis
ENSIN valita pääasiat ja VASTA sitten..
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
1. Tehtävän ymmärrys
2. Tavoitteen asettamine
n ja suunnittelu
Oppimisen monitorointi
ja kontrollointi
3. Strategian käyttämine
n
Winne & Hadwin, 1998
Tehtävä olikin luultua haastavampi…
Minusta ei ole mihinkään..
Jos nyt kuitenkin äkkiä tästä huitaisen tämän...
MITÄ MUUTA OPPILAS VOI MAHDOLLISESTI TEHDÄ TUOSSA TILANTEESSA?
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
1. Tehtävän ymmärrys
2. Tavoitteen asettamine
n ja suunnittelu
3. Strategian käyttämine
n
4. Arvioiminen
Winne & Hadwin, 1998
ARVIOIMINEN
• Lapset eivät yleensä tunnista niitä syitä joista onnistuminen tai epäonnistuminen johtuu.
• Lapset haluavat esittää itsensä parhaassa mahdollisessa valossa.
• Sosiaalisesti taitava – ns. suosittu lapsi
• On tärkeää käydä konkreettisesti läpi niitä asioita joista onnistuminen tai epäonnistuminen johtuu.
ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
1. Tehtävän ymmärrys
2. Tavoitteen asettamine
n ja suunnittelu
3. Strategian käyttämine
n
4. Arvioiminen
Winne & Hadwin, 1998
ARVIOIMINEN
a) Metakognitiivinen tieto- Itse- Tehtävä- Strategia
b) Metakognitiivinen taito - Strategian tarkoituksen mukainen käyttö
Uskomukset omista kyvyistä suoriutua tulevaisuudessa vastaavista tehtävistä.
ITSESÄÄTELYTAITOJEN OPPIMINEN
ITSESÄÄTELYTAITOJEN VAHVISTAMINEN LUOKKAHUONE KONTEKSTISSA
1. Opittavan asian sitominen oppilaiden omaan kokemusmaailmaan. Mielekäs tehtävä
2. Anna oppilaiden itse valita tehtävän ”vaikeustaso”
3. Anna tukeaa) Tehtävän ymmärryksen
muodostamisessab) Tehtävän eri vaiheiden ja
kokonaisuuden hahmottamisessa4. Vertaistuki (Help seeking)5. Prosessin arvioiminen osaksi käytäntöjä
Perry, 1998; Perry & VandeKamp, 2000
Sally is teaching a ninth grade English class. Her goal is for students to learn how to write various kinds of paragraphs. After showing some examples and talking with the class about the structure of a narrative paragraph, Sally asks the students to write one themselves. She writes the assignment on the chalkboard as she explains it to the class but notices that quite a number of students start talking to each other while her back is turned. As students work on the assignment, Sally circulates around the room. She re-explains the task to some students and reminds others to focus on their work. She notices that many students seem lost and that only a few students are doing a good job of following her very detailed instructions
(Butler & Cartier, 2004)
…Itsesäätelytaitoja voidaan oppia jos pedagoginen konteksti on rakennettu siten, että se antaa oppilaille mahdollisuuden harjoitella näitä taitoja myönteisessä ja turvallisessa oppimisympäristössä…
• Itsesäätely on taito, joka syntyy vuorovaikutuksessa sen ympäristön kanssa, missä oppimista tapahtuu
• Kokemuksen ja opittujen taitojen myötä.
ITSESÄÄTELYÄ VOIDAAN SIIS OPPIA JA OPETTAA!
1) Tarkkailemalla (Oppilas havaitsee toiminnan pääpiirteet)
2) Toistamalla (Toistaminen opitussa kontekstissa)3) Mallintamalla (Strukturoitu konteksti)4) Itsesäätöinen oppiminen (Eri konteksti – ilman
struktuuria)
(Zimmerman, 2001; Palincsar, 1998).
• Millainen on itsesäätöinen oppija?
• Miten sinä voisit tukea itsesäätöistä oppimista omassa opetuksessasi?
27
- MOTIVAATIO JA ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN: ANALYYSI JA INTERVENTIO OPPIMISEN TAITOJEN
KEHITTÄMISESTÄ PERUSKOULUSSA Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke 2007-2009
1) Teoreettinen tavoite: Mitä on motivaatio itsesäätöisessä oppimisessa ja mistä motivaatio koostuu?
2) Sovellus: Voidaanko motivaatiota ja strategista oppimista tukea yhdistämällä teknologian tarjoamia keinoja?
ScaMo
TUTKIMUKSEN KONTEKSTI
• Tutkimukseen osallistui (n=19) neljännen luokan oppilasta
• Luonnontieteiden jakso, kesto 5 viikkoa• Pedagoginen konteksti oli suunniteltu tukemaan
itsesäätöistä oppimista– Avoimet ongelmat– Työskentelyjärjestys vapaa– Oppimisympäristö
• Oppilaat työskentelivät gStudy oppimisympäristössä, joka tukee luetun sisällön prosessointiin tarkoitettujen strategioiden aktivoimisessa (Winne & al. 2005).
Kuvaus Scamon ”pedagogisesta mallista” (Pintrich, 2000)
VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHEET 3-5 VAIHE 6 VAIHE 7
ITSE-SÄÄTELY
SRLHarkinta
Sitoutuminen
SRLSuunnittelu
Käynnistäminen
SRLMonitorointi
Kontrolli
SRLMonitorointi
Kontrolli
SRLReflektioReagointi
(OPPIMIS)- TAVOITTEET
JA TOTEUTUS
Kontekstinluominen
- Oppimis-ympäristön mieleenpalauttaminen: gStudyn muistelu tunti
- Aiheeseen tutustuminen:
Aiheesta keskustelu, jutteleminen, omien kokemusten kertominen yms.
> Opiskeltavan aiheen merkitykselliseksi tekeminen
> Oppilaiden sitouttaminen
Tietoperustan varmistaminen
- Aikaisemman tiedon aktivointi: (opettajan ”johdanto”), MIELLEKARTTA siitä, mitä asioita aiheesta tietää yms.
- Oppimisjakson eri vaiheiden hahmottaminen: Opettaja esittelee jakson suunnittelman
> Tavoitteiden asettaminen
Perustiedon hankkiminen
Yksilötyöskentely aiheen tärkeimmistä teemoista
- Opettajan ”alustukset”- Aiheen työstäminen
kitissä strukturoidusti (kysymyksiin vastaaminen, omien kysymysten tekeminen yms.)
> motivaation tukeminen
> kognitiivisten strategioiden käyttö oppimisen tukena
> SRL ”harjoittelu”
Ymmärryksen syventäminen
Yksilö- ja ryhmätyöskentelyä aiheen alateemoista
- Aiheen työstäminen kitissä
(yksilötyöskentely), tiedon jakaminen teemaryhmässä (ryhmä-työskentely)
> motivaation tukeminen
> kognitiivisten strategioiden käyttö oppimisen tukena
> SRL > tiedon jakaminen
Yhteenveto ja jaettu asiantuntijuus tms.
- Ryhmätöiden esitys- Miellekartan teko
koko aihealueesta yms.
OPPIMIS-YMPÄRISTÖ
gStudy –Oma kitMuistelutunnit
gStudy –Oma kit- Miellekartta
aikaisemman tiedon pohjalta
-“Taktiikkakirjastossa” suunnitelma työskentelyn etenemisestä
gStudy –Oma kit- Kitti/kitit aiheen
perusteemoista- alleviivaus,
muistiinpanot, miellekartta yms.
gStudy –ryhmän jaettu kit
- Kittien/muistiinpanojen jakaminen
gStudy –ryhmän jaettu kit
- Ryhmätyöt?- Miellekartta
ARVIO OMASTA ONNISTUMISESTA
TAVOITTEEN ASETTAMINEN
Monitorointi
Kontrolli
TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN
Harkinta
Suunnittelu Käynnistämine
n
Reflektio Reagointi
Winne et al., 2006
Tietoisuus Tehtävä kohtainen
tavoite Motivationaalinen
tavoite
ScaMo
Järvelä, Järvenoja & Malmberg, 2011
STRATEGINEN TUKI
STRATEGINEN TUKI
TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT
• Strategian valinta ja käyttö vaikuttaa oppimisen laatuun myös lapsilla
• Niin kognitiivsesti kuin motivationaalisestikin suotuisissa oppimistilanteissa ”hyvät ja ”heikot” oppilaat käyttävät samantyyppistä oppimisstrategiaa – Muistiinpanojen tekeminen.
TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT
• Ne oppilaat, joiden tilannesidonnainen motivaatio oli korkea, kokeilivat enemmän erilaisia strategioita opiskelunsa aikana.
• Motivaatio vaikutti myös siihen, millaisia strategioita oppilaat kertoivat käyttävänsä.
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 151
2
3
4
LONGEST LEARNING PATTERN INCLUDING ALL TACTIC TYPES (6/6)
1= Label: Important information2= Link notes in concept map3= Make note in concept map
4= Label=Interesting information
Tact
ic t
ypes
Järvelä, Järvenoja & Malmberg, 2011
TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT
• Haastavissa oppimistilanteissa heikot oppilaat tunnistavat, että he eivät ymmärrä oppimaansa
TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT
• Haastavissa oppimistilanteissa menestyksekkäät oppilaat valikoivat oleellisen tiedon ja luokittelevat tietoa sen ominaisuuksien perusteella
• Miten sinä voit omassa työssäsi ottaa huomioon itsesäätöistä oppimista edistävät tai estävät tekijät ?
TEKEMÄLLÄ, OPISKELEMALLA JASITOUTUMALLA LÖYTYVÄT MENESTYKSEN POLUN RASTIT
Miller & Meece, 1997; Wolters, 1999; Hadwin, Järvelä & Miller 2011
KIITOS! Kysymyksiä?