isto

ckp

ho

to

Säätiön hallitus 2016–2019Stiftelsens styrelse 2016-2019 Puheenjohtaja Seppo Kaakkola, professori (h.c.)Ordförande Seppo Kaakkola, professor (h.c.)

Varapuheenjohtaja Kaarina Vaaraniemi, varatuomariViceordförande Kaarina Vaaraniemi, vicehäradshövding

Jäsenet Ariel Gordin professori (h.c.) 2.11.2016 saakka Martti Leppänen, DI Pekka T. Männistö, professori (emer.) Juha Rinne, professori 14.12.2016 alkaen Esko Seppänen, KTK

Medlemmar Ariel Gordin, professor (hc) t.o.m. 2.11.2016 Martti Leppänen, diplomingenjör Pekka T. Männistö, professor (emer.) Juha Rinne, professor fr.o.m. 14.12.2016 Esko Seppänen, ekon.kand

Säätiön asiamies Terhi Pajunen-Mäkelä, VTMStiftelsens ombudsman Terhi Pajunen-Mäkelä, pol.mag

Tilintarkastus Tilintarkastusyhtiö Soinio & Co.Revisor Tilintarkastusyhteisö Soinio & Co.

Suomen Parkinson-säätiöFinlands Parkinson-stiftelse

2 3

VUOSIKERTOMUS 2016

SUOMEN PARKINSON-SÄÄTIÖ – NUOREN TUTKIJAN TUKENASeppo Kaakkola, hallituksen puheenjohtaja, professori (h.c.) ......................................... 4

FINLANDS PARKINSON-STIFTELSE STÖDJER UNGA FORSKARESeppo Kaakkola, styrelseordförande, professor (h.c.) ....................................................... 6

ARVOJA METSÄSTÄKaarina Vaaraniemi, varatuomari, hallituksen varapuheenjohtaja .................................... 9

TIE ENTAKAPONIIN - COMT-ESTÄJÄN KEHITYS 1980-LUVULTA NYKYPÄIVÄÄNProfessori (emer.) Pekka T. Männistön haastattelu, toim. Hannu Niiranen...................... 11

PARKINSON-POTILAS JA EUTANASIAEsko Seppänen, kauppatiet.kand., hallituksen jäsen ..................................................... 15

SYVÄAIVOSTIMULAATIOSTA APUA VAIKEISIIN TAPAUKSIINNeurologian dosentti Eero Pekkosen haastattelu, toim. Hannu Niiranen ....................... 18

TOIMINTAKATSAUS 2016Terhi Pajunen-Mäkelä, VTM, säätiön asiamies ............................................................... 21

TULOSLASKELMA JA TASE ........................................................................................... 24

MYÖNNETYT APURAHAT 2016 .................................................................................. 26

isto

ckp

ho

to

Etu- ja takakannen kuvat istockphoto

Suomen Parkinson-säätiö tukee Parkin-

sonin tautia ja muita liikehäiriösairauk-

sia, kuten dystoniaa sekä Huntingtonin

tautia koskevaa tieteellistä tutkimusta

jakamalla apurahoja tutkijoille.

Säätiö on perustettu vuonna 1995, ja

ensimmäiset apurahansa säätiö jakoi

vuonna 1997. Säätiön perusti Suomen

Parkinson-liitto ry Sylvia Sjölundin tes-

tamenttilahjoituksen perusteella.

Säätiö on Säätiöiden ja rahastojen

neuvottelukunta ry:n jäsen ja sitoutu-

nut noudattamaan hyvää hallintotapaa

toiminnassaan. Säätiön y-tunnus on

1568053-9.

2 3

Suomen Parkinson-säätiö tukee Parkinsonin tau-tia ja muita liikehäiriösairauksia koskevaa tieteel-listä tutkimusta jakamalla apurahoja tutkijoille. Koko toiminnan ajan periaatteena on ollut tukea erityisesti nuoria, tutkimusuransa alkuvaiheessa olevia tutkijoita. Viime vuosina on tuettu varsin runsaasti myös osallistumista ulkomaisiin kong-resseihin, edellyttäen että tutkijalla on niissä oma esitys. Näiden lisäksi säätiöllä on kohdeapuraha, jolla tuetaan tutkimustyön suorittamista ulkomai-sessa keskuksessa.

Ensimmäiset apurahat jaettiin vuonna 1997. Vuo-teen 2016 mennessä säätiö on tukenut suoma-laista liikehäiriösairauksien tutkimusta runsaalla miljoonalla eurolla.

Säätiön apuraha vapauttaatutkimustyöhön

Tutkijan uran alussa tutkimustyö tähtää väitöskir-jan valmistumiseen. Rahoituksen saaminen voi olla vaikeaa, ja kilpailu apurahoista on tiukkaa. Myös julkista tutkimusrahoitusta on vähennet-ty. Pienempikin tuki voi auttaa väitöskirjan lop-puunsaattamiseen ja tutkimusuran jatkumiseen. Suomen Parkinson-säätiö näyttää onnistuneen tehtävässään hyvin, sillä 20-vuotisen historian-sa aikana se on tukenut 54 väitöskirjan valmis-tumista.

Tuetut väitöskirjatutkimukset ovat suurimmal-ta osalta liittyneet Parkinsonin tautiin, mutta mu-

kana on ollut muutamia dystoniaan ja Huntig-tonin tautiin liittyviä tutkimuksia. Väitöskirjojen aiheet ovat olleet moninaisia, alkaen solututki-muksista ja päättyen potilastutkimuksiin. Usei-ta säätiön tukemia väitöskirjoja on valmistunut mm. COMT-entsyymiin ja sen estäjiin, hermon kasvutekijöihin sekä aivojen kuvantamiseen liit-tyvistä tutkimuksista. Valtaosa niistä on julkaistu kansainvälisissä korkeatasoisissa tiedejulkaisuis-sa, mikä onkin tärkeää suomalaisen tutkimuksen esiintuomiseksi maailmanlaajuisesti.

2010-luvulla säätiö on tukenut matka-apurahoilla yhä enemmän nuorten tutkijoiden osallistumista kansainvälisiin kongresseihin. Näissä tutkija pää-see esittämään henkilökohtaisesti omia tuloksi-aan ja tutustumaan muihin saman aihepiirin tut-kijoihin, mikä voi johtaa jatkossa pitkäaikaisiin ja hedelmällisiin yhteistyökuvioihin. Kongressi-en yleisesitelmistä osallistuja saa myös nopeasti ajankohtaisen tilannekatsauksen tutkimusaihee-seensa liittyen. Usein kotiin tuomisena on uusia ideoita omaan tutkimukseen liittyen. Pyrkimykse-nä on saada nuoria tutkijoita verkostumaan, mikä nykyisin on melkeinpä edellytys korkeatasoisen tutkimustyön suorittamiseksi.

Tutkimus tulee myös potilaanhyödyksi

Kaiken säätiön tukeman tutkimustyön perimmäi-senä tarkoituksena on koitua potilaan hyödyk-si. Soluilla ja eläimillä tehtävä perustutkimus ei

SUOMEN PARKINSON-SÄÄTIÖ – nuoren tutkijan tukena

Seppo Kaakkolaprofessori (h.c.) hallituksen puheenjohtaja

Kaiken säätiöntukeman tutkimustyön

perimmäisenätarkoituksena on koitua

potilaan hyödyksi.”

4 5

suoraan välttämättä vaikuta potilaiden hoitoon, mutta sitä tarvitaan sairauden syntyyn ja hoitoon tarvittavien uusien tietojen pohjaksi. Lähempä-nä potilaita on luonnollisesti heidän keskuudes-saan tehtävä tutkimustyö eli kliininen tutkimus. Sen suorittamiseen on täällä hyvät edellytykset, sillä monet suomalaiset potilaat ovat halukkai-ta tutkimukseen ja tutkijoiden lailla sitoutunei-ta sen vaatimiin määräyksiin. Suomessa on myös hyvät rekisteritiedot potilaista ja sairauksista. Va-litettavasti kliininen tutkimus, ja erityisesti lää-ketutkimus näyttää viime vuosina vähentyneen. Osin tämä saattaa liittyä monimutkaisiksi koettui-hin lupajärjestelmiin. Aivan viimeaikaiset tilastot osoittavat, että kliinisen tutkimuksen aallonpoh-ja on ohitettu. Tämä näkyi myös säätiön apura-hahakemuksissa, joista kliiniseen tutkimukseen liittyviä oli enemmän vuonna 2015 kuin vuon-na 2014.

Monet säätiön aikanaan tukemat nuoret tutkijat ovat myöhemmin toimineet lääkäreinä ja muina asiantuntijoina liikehäiriösairauksissa. Potilaiden kannalta on tärkeää, että käytettävissämme on lii-kehäiriöihin perehtyneitä kliinisiä asiantuntijoita. Nuoren tutkijan tukeminen voi koitua potilaan hyödyksi myös asiantuntemuksen kautta, vaikka varsinainen tutkimusura ei jatkuisikaan.

Tutkimusrahoituksen turvaamisen haasteet

Vuonna 2016 säätiö sai 43 apurahahakemusta, ja haettu apurahamäärä oli lähes miljoona euroa. Säätiö pystyi myöntämään apurahan 24 hakijal-le jaetun summan ollessa yhteensä 93 570 euroa.Hakemusten määrän perusteella tarvetta olisi paljon enempäänkin, mutta säätiön kyky rahoit-taa tutkimusta on rajallinen. Säätiön omaisuus on sijoitettu asunto-osakkeisiin, metsäomaisuuteen, talletuksiin, pörssiosakkeisiin ja joukkovelkakir-jalainoihin. Korkotason ollessa alhaalla sijoitus-toiminnan tuotot ovat vähentyneet. Myös kilpailu lahjoituksista on ollut tiukkaa. Säätiön hallitus on joutunut miettimään varojen sijoittamista sääntö-jen mukaisesti varmalla ja tuloa tuottavalla taval-la, viime vuosina entistä enemmän asunto-osak-keisiin. Lahjoituksena saatu Sysmän metsätila on tärkeä, pysyvä ja vakaa tulonlähde. Vuonna 2015 säätiö solmi Metsäliitto Osuuskunnan kanssa hoi-topalvelusopimuksen kuudeksi vuodeksi. Metsä-omaisuutta hoidetaan pitkäjänteisellä suunni-telmalla luonnonsuojelunäkökohdat huomioon ottaen.

Vuoden 2016 alusta vuoden 2017 loppuun säätiöllä on Poliisihallituksen myöntämä ra-hankeräyslupa. Tarkoituksena on kerätä varoja 20-vuotisjuhla-apurahaa varten, joka kohdistuu Parkinsonin taudin ja muiden liikehäiriöiden tut-kimukseen.

Säätiön hallitukseen uusiasiantuntijajäsen

Säätiön hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä, joista kolme on liikehäiriösairauksiin perehtyneitä lää-käreitä, kaksi Parkinson-liiton valitsemaa maallik-kojäsentä ja yksi talouden asiantuntija.

Säätiön hallituksessa 16 vuoden ajan toiminut professori Ariel Gordin ilmoitti erostaan syksyllä 2016. Hallitus kiittää professori Gordinia hänen monipuolisesta ja uutterasta toiminnastaan Suo-men Parkinson-säätiön hyväksi.

Loppuvuodesta 2016 hallitus valitsi uudeksi asiantuntijajäseneksi professori Juha Rinteen Tu-rusta. Vuosia valtakunnallisessa PET-keskukses-sa Turussa toiminut ja kansainvälisesti arvostettu liikehäiriösairauksien tutkija on mm. selvittänyt Parkinson-potilaiden aivomuutoksia käyttämäl-lä positroniemissiotomografiaa eli PET-kuvausta. Hän on ohjannut useita väitöskirjatutkijoita, joi-den tutkimusta myös säätiö on tukenut. Toivotan professori Juha Rinteen lämpimästi tervetulleeksi mukaan säätiön hallitukseen.

Monet liikehäiriösairauksien tutkimustyön tu-lokset ovat koituneet potilaiden hyödyksi. Edel-leen kuitenkin esimerkiksi Parkinsonin taudin perimmäinen syy on selvittämättä. Suomen Par-kinson-säätiö pyrkii omalta osaltaan tukemaan laadukkaita liikehäiriösairauksiin liittyviä tutki-mushankkeita sekä erityisesti nuoria, innovatiivi-sia tutkijoita Suomessa.

4 5

Finlands Parkinson-stiftelse stödjer vetenskaplig forskning som är inriktad på Parkinsons sjukdom och andra motoriska störningar genom anslag till forskare. Idén bakom verksamheten har alltid va-rit att i synnerhet ge stöd till unga forskare i början av karriären. Under de senaste åren har man ock-så frikostigt stött forskarnas deltagande i utländska kongresser förutsatt att de ger en presentation där. Stiftelsen delar också ut ett inriktat anslag för forsk-ningsvistelse utomlands.

De första anslagen delades ut 1997. Fram till år 2016 har stiftelsen stött forskning kring motoris-ka störningar i Finland med drygt en miljon euro.

Tack vare anslag från stiftelsenkan forskare koncentrera sig på

forskning

För unga forskare i början av karriären är målet med forskningen att kunna avsluta sin doktorsavhand-ling. Det kan vara svårt att få finansiering, och kon-kurrensen om anslag är hård. Den offentliga finan-sieringen för forskning har också skurits ned. Även mindre anslag kan hjälpa forskare att avsluta sin doktorsavhandling och fortsatta med sin forskarkar-riär. Finlands Parkinson-stiftelse tycks ha lyckats väl med detta, eftersom den under sin 20-åriga historia har gett stöd till 54 doktorsavhandlingar.

De flesta av avhandlingarna som har fått stöd har varit inriktade på Parkinsons sjukdom, men det har

även funnits några som handlat om dystoni och Huntingtons sjukdom. Teman för avhandlingarna har varierat stort, från cellforskning till patientstu-dier. Flera avhandlingar som har fått stöd av stif-telsen har varit inriktade bl.a. på forskning kring COMT-enzym och dess hämmare, nervtillväxt-faktorer samt hjärn-avbildning. Största delen har publicerats i högklassiga internationella veten-skapliga publikationer. Detta är av mycket stor be-tydelse när det gäller att lyfta fram finländsk forsk-ning globalt.

Under 2010-talet har stiftelsen satsat allt mer på reseanslag till unga forskare som deltar i interna-tionella kongresser. Dessa ger forskare möjlighet att personligen presentera sina fynd och lära kän-na andra forskare inom samma område, vilket kan senare leda till långvarigt och fruktbart samarbe-te. Allmänna presentationer ger också kongress-deltagaren en snabb översikt över vad som är ak-tuellt inom det egna forskningsområdet. Forskare återvänder ofta hem med många nya idéer för sin egen forskning. Syftet är att främja nätverksskapan-de bland unga forskare, något som i dagens läge kan nästan sägas vara en förutsättning för att kun-na utföra högklassig forskning.

Även patienter får nytta av forskning

Det främsta syftet med all forskning som stöds av stiftelsen är att det ska gynna patienter. Grund-forskning på celler och djur har inte nödvändigt-vis någon direkt effekt på vård av patienter, men

FINLANDS PARKINSON-STIFTELSE– stödjer unga forskare

Seppo Kaakkolaprofessor (h.c.) styrelseordförande

Det främsta syftet med all forskning som stöds

av stiftelsen är att det ska gynna patienter.”

6 7

den behövs för att få ny kunskap som hjälper oss att förstå hur sjukdomen uppstår och hur den ska behandlas. Klinisk forskning, dvs. forskning bland patienter, ligger naturligtvis närmare patienterna. I Finland har vi goda förutsättningar för denna typ av forskning eftersom många patienter är villiga att delta i forskningsstudier, och i likhet forskar-na, beredda att efterfölja deras krav. Det finns ock-så goda registerdata över patienter och sjukdomar i Finland. Tyvärr verkar det som om klinisk forsk-ning, och i synnerhet antalet läkemedelsprövning-ar, har minskat under de senaste åren. Detta kan delvis vara en följd av tillståndsförfaranden som upplevs som komplicerade. Den allra senaste sta-tistiken visar dock att vågdalen i klinisk forskning har passerats. Detta syns också i ansökningar som inlämnats till stiftelsen: år 2015 var antalet ansök-ningar inriktade på klinisk forskning större jämfört med 2014.

Många unga forskare som beviljats anslag av stif-telsen har senare arbetat som läkare och andra sakkunniga inom motoriska sjukdomar. För pa-tienter är det mycket viktigt att vi har kliniska ex-perter som är insatta i motoriska störningar. Stöd till unga forskare kan också gynna patienter i form av sakkunnighet även om den egentliga forskar-karriären inte fortsätter.

Utmaningar med att tryggaforskningsmedel

År 2016 fick stiftelsen 43 ansökningar om anslag, och den totala summan som ansöktes uppgick till nästan en miljon euro. Stiftelsen kunde bevilja an-slag till 24 ansökare. Summan som delades ut var 93 570 euro.

Enligt antalet ansökningar är behovet mycket större än så, men stiftelsens förmåga att finansiera forsk-ning är begränsad. Stiftelsens egendom är place-rad i bostadsaktier, skogsegendom, depositioner, börsaktier och masskuldebrevslån. Avkastning från investeringarna har minskat p.g.a. den låga ränteni-vån. Konkurrensen om donationer har också varit hård. Stiftelsens styrelse har varit tvungen att funde-ra på hur tillgångarna kan placeras enligt reglerna på ett tryggt sätt som ger god avkastning; under de senaste åren har man i allt större grad satsat på bo-stadsaktier. Skogshemmanet i Sysmä som stiftelsen fått som donation är en viktig, bestående och sta-bil inkomstkälla. År 2015 ingick stiftelsen ett avtal med Metsäliitto Osuuskunta om skogsskötsel i sex års tid. Skogsegendomen sköts enligt en långsiktig plan med hänsyn till naturskydd.

Stiftelsen har tillstånd för penninginsamling fr.o.m. början av 2016 t.o.m. slutet av 2017 utfärdat av Polisstyrelsen. Syftet är att samla in medel för ett 20-årsjubileumsanslag för forskning inriktad på Par-kinsons sjukdom och andra motoriska störningar.

Ny sakkunnigmedlem tillstiftelsens styrelse

Stiftelsens styrelse har sex medlemmar: tre läka-re insatta i motoriska störningar, två lekmannale-damöter som väljs av Finlands Parkinson-förbund samt en sakkunnig inom ekonomi.

Hösten 2016 meddelade Professor Ariel Gordin, som medverkat i stiftelsens styrelse i 16 år, om sin avgång. Styrelsen tackar professor Gordin för hans mångsidiga och ihärdiga insats för Finlands Par-kinson-stiftelse.

I slutet av 2016 valde styrelsen professor Juha Rinne från Åbo till ny sakkunnigmedlem. Professor Rin-ne, en internationellt ansedd forskare i motoriska störningar som i många år varit verksam vid det na-tionella PET-centret i Åbo har bl.a. studerat hjärn-förändringar hos Parkinson-patienter med hjälp av positronemissions-tomografi (PET). Han har hand-lett många doktorsavhandlingar som även har stötts av stiftelsen. Jag hälsar professor Juha Rinne varmt välkommen till stiftelsens styrelse.

Många av de resultat som nåtts inom forskning in-riktad på motoriska störningar har gynnat patien-ter. Trots detta är t.ex. den underliggande orsaken bakom Parkinsons sjukdom dock ännu okänd. Fin-lands Parkinson-stiftelse vill för sin del stödja hög-klassiga forskningsprojekt kring motoriska stör-ningar, och framför allt unga innovativa forskare i Finland.

6 7

Mar

kku

Lep

istö

8 9

Testamentti

Suomen Parkinson-säätiö sai vuonna 1997 pe-rinnönjaossa vastaanottaa Marita Routelan tes-tamenttimääräyksellä Sysmästä metsätilan, jon-ka merkitys säätiön tarkoituksen toteuttamiselle, Parkinsonin taudin tutkimukselle, on ollut merkit-tävä. Metsätila sai toimitetussa lohkomisessa ni-mekseen Routela.

Testamenttiin sisältyi ehto, jonka mukaan maa-omaisuus on säilytettävä säätiön omistuksessa ja omaisuuden tuotto käytettävä Parkinson-taudin tutkimukseen. Tämän toiveen täyttäminen on sää-tiön hallitukselle kunnia-asia.

Metsä sijoituksena

Metsä on säätiön sijoitussalkussa merkittävä tuo-ton lähde ja tärkeä riskin hajauttaja. Metsäsijoitus on vakaa, ja kasvaa talouden markkinaheilahte-luista riippumatta. Puun hinnan vaihteluista huo-limatta metsän tuotto on aikaa myöten tarjonnut hyvän inflaatioturvan. Metsä ei kuitenkaan anna tuottoa nyt eikä tulevaisuudessa, ellei sitä hoide-ta hyvin. Se vaatii osaamista, aikaa ja läsnäoloa. Metsänomistajan tärkeimpiä velvollisuuksia on pitää huoli siitä, että esimerkiksi hakkuut, taimi-en istutukset, harvennushakkuut ja muut metsän-hoitotoimenpiteet tehdään ajallaan.

Onneksi metsän oikeaan hoitoon on tarjolla

ARVOJA METSÄSTÄ

asiantuntija-apua. Sitä Parkinson-säätiön hallitus-kin on hakenut ja saanut alusta lähtien. Paikal-linen metsänhoitoyhdistys ja alan palvelua tar-joavat yritykset ovat olleet, ja ovat jatkossakin tärkeitä ja välttämättömiä, jotta arvokas metsä-omaisuus tuottaisi ja säilyisi. Metsätalouden am-mattilaisten avulla on laadittu metsäsuunnitelma, jonka mukaan puuta hakataan myyntiin, taimia istutetaan ja harvennetaan. Hyvässä metsässä on tasaisesti sekä suurimman osan tuotosta tarjoavaa myytävää tukkia että nuorta metsää ja taimikkoa. Taimikoiden hoito onkin tulevien tuottojen kan-nalta olennaisen tärkeää.

Metsän hoitaminen on edellyttänyt myös uusi-en metsäteiden rakentamista ja vanhojen kun-nostamista. Päätöksen kaikista suunnitelman eh-dottamista toimenpiteistä tekee kuitenkin metsän omistaja, tässä tapauksessa omistajan edustaja-na hallitus. Termit päätehakkuu, ennakkoraiva-us, taimikoiden harvennus ja varhaisperkaus ovat tulleet jo tutuiksi.

Ei pelkästään tuottoa

Vaikka metsänhoidon avuksi on kehitetty monen-laisia sähköisiä informaatiopalveluita, joita seuraa-malla näkee metsän tilanteen lähes reaaliajassa, ei säätiön hallitus ole halunnut jättäytyä pelkästään niiden antamaan informaatioon. Ne ovat hyvä ja tärkeä apu, mutta parhaan käsityksen metsästä saa käymällä paikan päällä katsomassa.

Kaarina Vaaraniemi varatuomarihallituksen varapuheenjohtaja

Parhaan käsityksenmetsästä saa käymällä

paikan päälläkatsomassa.”

8 9

Noin 3–4 vuoden välein on hallitus retkeillyt metsässä ammattilaisten opastamana. Näen vie-läkin silmissäni 10 vuotta sitten istutetun, nuoren kuusikon kauneuden aurinkoisessa rinteessä.

Metsälaki, luonnonsuojelulaki ja vesilaki voivat asettaa metsän käytölle rajoituksia, joiden tarkoi-tuksena on suojella ja turvata eläimille, luonnolle tai vesistöille arvokkaita alueita. Tällaisia arvok-kaita elinympäristöjä on myös säätiön metsässä. Metsän lahjoittaja, Marita Routela, oli jo muo-dostanut tilalle yksityisiä suojelualueita, ja säätiö on lisännyt niitä. Alueita on tarkoituksella jätetty myös kuntalaisten yleiseen virkistyskäyttöön.

Meillä Suomessa on onneksemme voimassa jo-kamiehenoikeus, eivätkä luonnonsuojelualu-eetkaan estä alueilla kulkemista, sienestystä ja marjastusta. Paikalliset hirviseuratkin voivat met-sästää sopimuksen mukaan maanomistajan luval-la. Säätiönkin metsä on siis kokonaisuudessaan kaikkien luonnossa liikkujien käytössä. Pyrimme myös hoitamaan sitä niin hyvin, että siellä liikku-essa silmät iloitsevat ja mieli rauhoittuu.

(Lähteinä on käytetty Sijoittaja.fi-sivustoa ja OP Taloudessa-lehteä)

Met

sä G

rou

p

10 11

Yhteisvaikutuksenansiosta potilas voi

nauttia oireettomasta elämästä joka päivä

1–2 tuntia pitempään.”

Pekka T. MännistöFarmakologian ja lääkekehityksen professori (emer.)hallituksen jäsen

TIE ENTAKAPONIINCOMT-estäjän kehitys 1980-luvulta nykypäivään

Noin 400 vertaisarvioitua kansainvälistä julkai-sua ja 34 väitöskirjaa ohjannut Pekka T. Männis-tö on yksi maamme kokeneimmista professo-reista onnistuneen soveltavan lääketutkimuksen alueella. Hänen aloitteestaan alkaneen kehitys-työn seurauksena syntyi uudentyyppinen yh-distelmälääke, joka paransi merkittävästi Par-kinsonin taudin hoidossa perinteisesti käytetyn valmisteen vaikutusta.

Emeritusprofessori Männistö, 70, tutki uransa al-kuvuosina mm. litiumin vaikutusta kilpirauhasen toimintaan sekä aivolisäkehormonien erityksen säätelyä. Valmistuttuaan lääketieteen ja kirurgi-an tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1974 hän jatkoi farmakologista tutkimustyötään mm. Kansasin yliopistossa. Yhdysvalloista palattuaan hän siirtyi jonkin ajan kuluttua kuudeksi vuodek-si lääketehdas Orionin palvelukseen ja käynnisti joukon farmakologisia tutkimusprojekteja, joiden tavoitteena oli suomalaisen alkuperäislääkkeen kehittäminen. Yksi tutkimushaaroista keskittyi Parkinsonin taudin hoitoon.

Painopiste aivoista periferiaan

Parkinsonin taudin oireiden ja riittämättömän dopamiinituotannon yhteys oli oivallettu jo 1950-luvun lopulla. Koska dopamiini ei pääse aivoihin ulkopuolelta, keksittiin 60-luvulla käyt-tää sen aivoissa dopamiiniksi muuttuvaa esiastet-ta, levodopaa.

– Suun kautta annosteltuna se hajoaa kuitenkin pääosin jo suolessa, mikä yhdessä tarvittavien suurten annoskokojen kanssa aiheuttaa runsaas-ti haittavaikutuksia, Männistö kertoo.– Niitä voidaan estää aivoihin pääsemättömällä karbidopalla, mutta levodopa-karbidopa-hoidon aikana suolessa muodostuu COMT-entsyymin vaikutuksesta suuria määriä 3-OMD-nimistä hyö-dytöntä, mahdollisesti jopa haitallista yhdistettä.

Tuntui siis loogiselta keskittyä COMT-entsyymin toiminnan estämiseen, mutta Männistön yllätyk-seksi niin ei ollut tehty.– Jo 70-luvulla oli kehitelty lääkeaineita, kuten MAO-estäjiä, jotka estävät dopamiinin ja toisen välittäjäaineen, 5-HT:n hajoamista, mutta varsi-naisia COMT-entsyymin estäjiä ei ollut tai ne oli-vat liian laajavaikutteisia tai jopa toksisia, hän kertoo. – Havaitsin tässä selkeän mahdollisuuden uuden hoitomenetelmän kehittämiseen. Tarkoituksena-ni oli ensin löytää tehokas aine estämään aivojen dopamiinin ja noradrenaliinin hajoamista, kun-nes hoksasimme, että kannattikin keskittyä levo-dopan metabolian estämiseen aivojen ulkopuo-lella, Männistö sanoo. – Kun suun kautta annetun levodopan hajoami-nen sekä dopamiiniksi että 3-OMD:ksi estetään, moninkertainen määrä lääkkeenä annetusta le-vodopasta kulkeutuu aivoihin ja muuttuu siellä dopamiiniksi. Huomionarvoista on, että MAO-estäjät eivät vaikuta lainkaan levodopan metabo-liaan, hän korostaa.

10 11

Tehokasta tiimityöskentelyä

Karbidopa oli jo vakiintunut levodopan yhtey-dessä käytetyksi estäjäksi, kun Pekka T. Männistö ryhmineen esitteli sen vaikutuksen tehostamiseen tähtäävän, COMT-estäjiä koskevan lääkekehitys-projektinsa vuonna 1982.– Onnistuimme kehittämään toimivan COMT-es-täjän alkuperäismolekyylin perusrakenteen vain noin kolmessa vuodessa, Männistö toteaa.– Oli huikea hetki, kun seulontakokeet osoittivat kehittämiemme uusien nitro-katekolirakenteisten aineiden jopa tuhatkertaistavan COMT-eston te-hon! Näiden joukosta löytyivät pian sekä nite-kaponi, jolla kliiniset kokeet aloitettiin, että en-takaponi, joka lopulta valittiin jatkokehitykseen. Emme tainneet kohottaa samppanjalaseja, mutta jokainen ymmärsi meidän tehneen jotain hyvin merkittävää, hän muistelee.– Emme tosin olleet yksin, sillä sveitsiläinen lää-ketehdas Roche löysi samoihin aikoihin vastaa-van perusrakenteen. Saimme toisistamme tie-tämättä omille yhdisteillemme riippumattoman patenttisuojan, mutta heidän kehittämänsä tol-kaponin menestys katkesi myöhemmin hankaliin maksavaikutuksiin.

Orion toi entakaponin markkinoille laajojen tur-vallisuus- ja monipuolisten farmakologisten tut-kimusten jälkeen tuotemerkeillä Comtess® ja Comtan® vuonna 1998. Suunnitteilla oli kuiten-kin alusta asti hyödyntää entakaponia osana mo-nipuolista yhdistelmävalmistetta.

– Hyvin nopeasti mieleemme tuli yhdistää levo-dopa, karbidopa ja entakaponi samaan valmis-teeseen, koska ne kaikki ovat yhtä lyhytvaikuttei-sia. Lisäksi molempia entsyymiestäjiä tarvitaan vain sinä aikana, kun levodopaa on imeytymässä suolesta, toteaa Männistö tutkimusryhmän kehit-tämästä ”triple-therapysta”, josta on vuosien saa-tossa tullut vakiintunut levodopahoidon muoto.

Kompakti ja tehokas kombinaatio

Pekka T. Männistö oli jo siirtynyt Kuopion yliopis-toon tutkimaan toiseen kohde-entsyymiin koh-distettavaa PREP (POP) -estäjää, kun Orion re-kisteröi viiden vuoden potilaskokeiden jälkeen kaikkia kolmea vaikuttavaa ainetta sisältävän lääkkeen kauppanimellä Stalevo® vuonna 2003.– Lopputulos oli hyvin käytännöllinen tabletti, josta onnistuttiin kaiken lisäksi teknisesti teke-mään erittäin pienikokoinen, Männistö kiittelee.– Yhdistelmävalmisteen teho perustuu siihen, että dopamiini tavallaan pakotetaan aivoihin estämäl-lä levodopaa hajoamasta liian aikaisin dopamii-niksi sekä hyödyttömäksi, vereen ja sisäelimiin kertyväksi 3-OMD-aineenvaihduntatuotteeksi, hän sanoo.– Suolistossa hajoamistuotteet vain huonontaisi-vat levodopan pääsyä aivoihin sekä aiheuttaisivat pahoinvointia ja muita haittavaikutuksia. Hajoa-mista estävät karbidopa ja entakaponi eivät pää-se aivoihin, joten reitti perille on auki vain levo-dopalle.

Entakaponista erikseen ja osana yhdistelmäval-mistetta on tullut merkittävä tuote Orionille ja lip-pulaiva koko suomalaiselle lääkekehitykselle. En-takaponituotteet ovat edelleen Orionin myydyin tuoteryhmä, jonka menekkiin geneeristen valmis-teiden ryntäys markkinoille on vaikuttanut paljon ennustettua vähemmän.

COMT-esto lisää potilaan laatuaikaa

Parkinsonin taudin varhaisvaiheessa levodopa-lääkitystä pyritään lykkäämään esimerkiksi MAO B -estäjillä tai dopamiinia matkivilla dopamiinia-gonisteilla. Vasta oireiden pahentuessa aloitetaan levodopahoito, jota tuetaan estäjä- tai muulla li-sälääkityksellä.– Joidenkin neurologien mielestä levodopan vai-kutus voi ajan myötä heiketä, joten hoitoa kan-nattaisi viivyttää ja jatkaa tavallaan toisesta pääs-tä, Pekka T. Männistö kertoo.– Niin tai näin, levodopa on kaikesta huolimat-ta Parkinsonin taudin lääkehoidon kulmakivi ja kaikkein tehokkain oireita poistava hoito, hän to-teaa ykskantaan.– Se parantaa oloa sellaisenaan, ja yhdessä enta-kaponin ja karbidopan kanssa vaikutusaika pite-nee niin, että potilas voi nauttia elämästä töiden ja harrastusten parissa joka päivä usein ratkaise-van tunnin, pari kauemmin, Männistö painottaa.Tablettivahvuuden ja annostelutiheyden sopiva valinta on hoitovasteen ja haittavaikutusten opti-maalisen suhteen kannalta ratkaisevaa.

12 13

Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita infuu-sio- tai muuta invasiivista hoitoa.

COMT-tutkimus jatkuu edelleen

Männistö kertoo, että Parkinsonin taudin lääke-hoidossa ei entakaponin jälkeen ole keksitty mi-tään merkittävää uutta.– Portugalilainen Bial on tosin juuri rekisteröinyt COMT-estäjän, jonka sisältämän opikaponin vai-kutus kestää kokonaisen vuorokauden.

Tähän asti valmisteita on pitänyt ottaa useita ker-toja päivässä, mutta uuden, erikseen otettavan ai-neen pitkävaikutteisuudella on myös kääntöpuo-lensa.– Voidaan kysyä, onko elimistön jatkuva COMT-esto terveellistä? Ainakaan se ei ole tarpeellista. Kyseessä ei nimittäin ole mikään täysin tarpeeton entsyymi, joka tulisi pitää salvattuna 24/7, Män-nistö muistuttaa. – Sillä on oma tärkeä tehtävänsä useiden luon-nossa ja ravinnossa esiintyvien aineiden, kuten flavonoiden ja polyfenoleiden hajottamisessa. Mielestäni on ihan hyvä, että COMT välillä toi-puu, ja siihen lyhytvaikutteinen entakaponi antaa mahdollisuuden joka kolmas tunti.Männistö pitääkin nykyistä yhdistelmävalmistetta melko valmiina tuotteena.– Korkeintaan lisäisin estovaikutuksen tehostami-seksi vielä hieman karbidopan suhteellista mää-rää, mutta jostain syystä tätä ideanpoikasta ei yri-

tyksistäni huolimatta ole saatu realisoiduksi.Professori Pekka T. Männistö kertoo lopuksi kii-vaimman COMT-tutkimuksen kohdistuvan tällä hetkellä aivan uusiin käyttöaiheisiin.– Häiriöt aivojen dopamiinijärjestelmässä liit-tyvät myös skitsofreniaan, jonka esiintyminen vastaavasti on sidoksissa COMT:n geneettisen

Säätiö kiittää lahjoittajia tuesta

LahjoittajatChristian Andersson, Erik Jungell, Jenni Lipponen,Carl Sjöblom, Sera Syvänen, Pekka Torppi, Matti Vesala ja Finnferries

KeräyksetPaavo Haapasaaren muistolle, Kauko Rajasen muistollesekä Pirkko ja Pekka Männistön merkkipäivälle.yht. 7 515,00 €

Apurahakeräys yhteisölahjoitus yli 850 euroaWärtsilä Oyj2 000,00 €

Testamenttilahjoitus dystoniatutkimukseenSuomen Parkinson-liitto ry/Pia Hirvikallio

24 239,38 €

Toimittaja Hannu Niiranen, Libenter

monimuotoisuuteen. Viimeisimmissä omissa tut-kimuksissamme esimerkiksi totesimme, että kun hiiriltä puuttui COMT-entsyymin tietty muoto, niiden käyttäytyminen matki skitsofrenian joitain oireita uskomattoman tarkasti.

Yritysten ja yhteisöjen tekemät vähintään 850 euron suuruiset lahjoitukset säätiölle ovat lahjoit-tajalle verovähennyskelpoisia tuloverotuksessa 50 000 euroon saakka per verovuosi. Säätiötä koskeva verohallituksen nimeämispäätös A3/3570/2013 on voimassa vuosina 2014 - 2018.

ApurahakeräysPOL-2015-6206 ajalle 1.1.2016-31.12.2017

12 13

isto

ckp

ho

to

14 15

Suomessa on käyty aktiivista kansalaiskeskuste-lua eutanasiasta. Kreikan kielellä sana ”eu” mer-kitsee ”hyvää” ja ”thánatos” ”kuolemaa”. Euta-nasia on siis suomeksi ”hyvä kuolema”. Hyvä kuolema kuuluu kaikille.

Parkinsonin tauti

Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 200 vuotta sii-tä, kun tohtori James Parkinson kuvaili nimeensä kiinnittyvän neurologisen taudin. Nykyisin tiede-tään, että se aiheutuu aivojen tiettyjen hermo-solujen vähittäisestä tuhoutumisesta. Syytä siihen ei tiedetä, mutta tuhoutuminen johtaa keskusher-moston liikekäskyjä välittävän dopamiinin puut-teeseen, mikä tekee Parkinsonin taudista liikehäi-riötaudin.

Monet potilastoverini (meitä parkkiksia on kaiken kaikkiaan yli 16 000) kokevat eutanasiakeskuste-lussa itseensä kohdistuvan uhan; että heidän päi-vänsä päätetään vastoin omaa tahtoa eutanasial-la. Mutta ei syytä siihen huoleen! Eutanasiaan ei jouduta, vaan se saadaan.

Kuoleman jouduttamisesta

Eutanasia perustuu toisen henkilön (lääkärin) po-tilaalle antamaan kuolinapuun. Se on laillistettu Kolumbiassa, Hollannissa, Belgiassa, Luxembur-gissa ja vuodesta 2016 alkaen Kanadassa.

Eutanasian vaihtoehto on avustettu itsemurha, jossa potilas itse ottaa lääkärin hänelle kirjoitta-man ja kuolemaan johtavan lääkeannoksen. Se on käytössä Sveitsissä sekä kuudessa Yhdysval-tain osavaltiossa (Oregon, Washington, Vermont, Montana, Kalifornia ja Colorado).

Suomessakaan ei avustettu itsemurha ole rikos. Monet lääkärit kertovat anonyymisti, että he ovat auttaneet kuolemaan johtavasta taudista kärsiviä ja kuolemansa nopeuttamista toivovia potilaita it-semurhaan antamalla heidän käyttöönsä tarvitta-vat lääkeaineet.

Kolmas tapa jouduttaa kuolemassa olevan poti-laan kuolemaa on palliatiivinen sedaatio, jos-sa potilas nukutetaan lääkkeillä ikuiseen uneen. Eutanasian vastustajat sanovat sellaista kuolemaa luonnolliseksi, mutta minusta se on muutamalla päivällä pitkitetty eutanasia.

Erilaisissa mielipidetutkimuksissa eutanasian on ollut valmis hyväksymään 75–85 prosenttia suo-malaisista (ja puolet lääkäreistäkin).

Kansalaisaloite hyvästä kuolemasta

Olin ensimmäinen allekirjoittaja eutanasian lail-listamista vaatineessa kansalaisaloitteessa, johon tuli parin kuukauden aikana 63 000 kannattajail-moitusta.

”Eutanasiansaamiselle ei riitä se,

että ihmisellä on halu kuolla.”

PARKINSON-POTILASja eutanasia

Esko Seppänenkauppatieteiden kandidaatti hallituksen jäsen

isto

ckp

ho

to

14 15

Aloite lähetettiin eduskuntaan, jossa 119 viime vaaleissa valituksi tullutta kansanedustajaa oli Yleisradion vaalikoneessa kannattanut eutanasi-an sallimista.

Kansalaisaloitteemme mukaan eutanasia on tar-koitettu niille kanssaihmisillemme, joiden kär-simykseen ja tuskaan ei ole tarjolla riittävää lie-vitystä hyvässäkään palliatiivisessa (= taudin oireiden mukaisessa) hoidossa, eikä parhaim-massakaan saattohoidossa. Kärsimys ei aina ai-heudu fyysisistä kivuista. Esimerkiksi ALS-tautia sairastavan potilaan eutanasian perusteena voi olla hengityksen lamaantuminen.

Eutanasian ensisijaisena tavoitteena ei ole elä-män lyhentäminen, vaan kipujen ja kärsimyk-sen torjuminen. Toki kärsiä pitää saada vapaasti, mutta siihen ei pidä suostua, että yhdet joutuvat kärsimään sietämättömiä kipuja joidenkin toisten uskonnollisen vakaumuksen perusteella.

Kansalaisaloitteeseen on kirjattu niin tiukat kri-teerit eutanasian saannin ehdoksi, että se ei ole kaikkien halukkaiden saatavilla. Vaikka Hollantia on arvosteltu liian löysistä kriteereistä, siellä tie-detään vuosittain noin 50 000 ihmisen haluavan, ja vain noin 5000 kansalaisen saavan eutanasi-an. Eutanasian saamiselle ei riitä se, että ihmisel-lä on halu kuolla.

Tiukat kriteerit

Kansalaisaloitteen mukaan eutanasian voi saa-da vain täysi-ikäinen, oikeustoimikelpoinen ja täysissä ruumiin ja sielun voimissa oleva henki-lö, joka sairastaa kuolemaan johtavaa tautia, ja joka on lääkäreiden arvion mukaan siihen lähitu-levaisuudessa kuolemassa. Ehtona on, että saira-us tuottaa potilaalle sellaisia sietämättömiä kipu-ja tai aiheuttaa sellaisia kärsimyksiä, joita ei kyetä lääkkeillä torjumaan. (Nykyisin sellaisia ongel-mia ratkotaan lääkäreiden tekemin päätöksin pit-kitetyllä eutanasialla eli sedaatiolla.)

Eutanasia perustuu aina potilaan omaan, toistu-vaan pyyntöön. Kukaan ei voi pyytää eutanasiaa kenenkään muun puolesta. Ei kukaan, eikä ke-nenkään muun puolesta.

Mitä tekemistä tällä kaikella onParkinsonin taudin kanssa?

Kun monet Parkinson-potilaat ovat ahdistuneet vaatimuksista eutanasian käyttöönotosta, siihen ovat epäilemättä vaikuttaneet mielipiteet, joita on käytetty eutanasian laillistamista vastaan. Jos eutanasiasta käytetään perintönä abortin ehtojen lieventämisen ajalta sellaisia sanoja kuin ”mur-ha” ja ”tappo”, jos sitä vastustetaan natsi-Saksan

lääkäreiden ihmiskokeiden perusteella, tai jos sen laillistamisen väitetään perustuvan vanhus-ten hoivakulujen säästötarpeisiin, monet muutkin kuin parkkikset rupeavat pelkäämään elämänsä puolesta. Se ei ole tarpeen.

Hoitotahto on potilaan oma tahto

Jos potilaalla ei ole muuta sairautta, joka täyttää eutanasian saamisen ehdot, harva Parkinsonin tautia sairastava potilas saa eutanasian. Alzhei-mer-potilaat ja dementikot taas eivät saa euta-nasiaa, jos he eivät enää kykene itse ilmaisemaan omaa tahtoaan.

Jos emme enää elämämme loppusuoralla kyke-ne kertomaan muille omaa tahtoamme, meidän pitää ilmaista se ennalta. Siihen tarkoitukseen on netissä kirjallisia hoitotahtolomakkeita (osoittees-sa: www.hoitotahto).

Jokaisella ihmisellä pitää olla oikeus arvokkaa-seen, armorikkaaseen ja kivuttomaan lähtöön ja helliin jäähyväisiin.

16 17

Mar

kku

Lep

istö

16 17

DBS-hoidon onnistumi-sen kannalta avainase-massa ovat leikkausta

edeltävät ja sen jälkeen tehtävät toimenpiteet.”

DBS (DBS eli Deep Brain Stimulation) on eden-neen Parkinsonin taudin oireita lievittävä hoito, jossa aivoihin asennetaan kohdetumakkeita sti-muloivat elektrodit. Neurologin, neurokirurgin ja neuropsykologin yhteistyönä toteuttama vaa-tiva kirurginen ja tekninen menetelmä edellyt-tää soveltuvuustutkimuksia ennen operaatiota sekä säätötoimenpiteitä sen jälkeen.

Neurologian dosentti Eero Pekkonen on Suo-men johtavia syväaivostimulaation asiantuntijoi-ta. Vuonna 2006 hän teki kollegansa, professori Seppo Kaakkolan kanssa Parkinsonin taudin hoi-tomenetelmistä keskustellessaan tärkeän havain-non.– Tajusimme, että meillä oli syväaivostimulaati-on toteutuksessa vielä paljon parantamisen va-raa, hän muistelee.– Perehdyttyäni asiaan tarkemmin selvisi, että DBS-hoitoketjuumme ei kuulunut lainkaan syste-maattista prekirurgista skriinausta, eli ennen toi-menpidettä tehtäviä tutkimuksia, joilla seulotaan leikkauksesta eniten hyötyvät potilaat. Vastaavas-ti hoidon jälkeen stimulaattorin ohjelmointi oli puutteellista.Tilanne oli pitkälti sama koko maassa, vaikka en-simmäiset DBS-kokeilut Suomessa oli tehty jo 1990-luvun puolivälissä Helsingissä ja Oulussa.– Innostuin syväaivostimulaatiosta toden teolla, kun ymmärsin hoidon lupaavat kehittämismah-dollisuudet, Eero Pekkonen sanoo.

Sähkövirta korvasi veitsen

Parkinsonin taudin kirurginen hoito oli pitkään aivotumakkeisiin kohdistuvaa, luonteeltaan tu-hoavaa hoitoa.– Ranskalainen neurokirurgi Alim Louis Benabid käytti 1980-luvun lopulla oikeaa leikkauskoh-taa etsiessään apunaan elektrodia. Yllätyksekseen hän huomasi pelkän sähköstimulaation vähentä-vän potilaan vapinaa, Pekkonen kertoo.

Havainto johti DBS-hoidon kehittämiseen ja käy-tännössä lopetti perinteiset leikkaukset, joiden määrä oli jo 1970-luvulla romahtanut levodopa-lääkehoidon myötä.– Tumakkeiden tuhoaminen aiheuttaa pysyviä muutoksia, joita ei voi jälkeenpäin kumota. Sti-mulaatio sitä vastoin on hoitoa, jossa voidaan milloin tahansa palata lähtöpisteeseen, Eero Pek-konen korostaa.

DBS-leikkauksessa potilaan kalloon porataan kaksi pientä reikää, joista aivoihin viedään ohu-et johtimet.– Neurokirurgi ohjaa johtimien päässä olevat elektrodit tarkasti kohteisiinsa, yleisimmin aivo-jen molemminpuoleisiin subtalaamisiin tumak-keisiin, Pekkonen kuvailee.– Virtansa elektrodit saavat rintakehällä ihon alla olevasta, suunnilleen tulitikkuaskin kokoisesta generaattorista. Elektrodit ja generaattori on kyt-ketty toisiinsa ihon alla kulkevalla johdolla.

SYVÄAIVOSTIMULAATIOSTAapua vaikeisiin tapauksiin

Eero Pekkonenosastonylilääkärineurologian dosenttineurologian klinikka, HYKS

18 19

apua vaikeisiin tapauksiin

Kolmivaiheinen tutkimus

Nykyaikaisessa DBS-hoitoketjussa korostuvat itse operaatiota ennen sekä sen jälkeen tehtävien toi-menpiteiden merkitys onnistuneelle hoitotulok-selle.– Kun potilas tulee syväaivostimulaatiolähetteen kanssa klinikalle, kartoitamme tilanteen yhdessä hänen kanssaan. Indikaatio stimulaattorihoidolle täyttyy, jos potilaalla on pahoja motorisia tilan-vaihteluita tai tahattomia liikkeitä optimaalises-ta lääkityksestä riippumatta, Pekkonen luettelee.

Ennen hoidon aloittamista potilaan on läpäistävä kolmivaiheinen tutkimus.– Vuodesta 2006 lähtien potilaan soveltuminen DBS-hoitoon on varmistettu pään magneettikuva-uksella, neuropsykologisella tutkimuksella sekä levodopa-vastetta mittaavalla testillä. Stimulaa-tiohoito lievittää lääkkeelle reagoimatonta vapi-naa sekä nyrkkisääntönä kaikkia niitä oireita, joi-ta levodopakin edes lyhytaikaisesti lievittää.

DBS-hoito ei silti sovellu aivan kaikille. Karke-ana ikärajana pidetään 70 vuotta, josta voidaan poiketa tilanteen mukaan. Myös potilaat, joilla on dementia, vaikea masennus tai psykoosi jou-dutaan rajaamaan hoidon ulkopuolelle, vaikka nämä muuten siihen soveltuisivatkin.

Monipuolista säädettävyyttä

Positiivisen hoitopäätöksen saaneen tulee vielä ennen leikkausta hyväksyä siihen kuuluvat riskit.– Toimenpiteeseen liittyy 1–5 % mahdollisuus aivoverenvuotoon. Käytännössä esimerkiksi HYKS:issä viime vuonna operoiduista 47 poti-laasta vain yhdelle kehittyi lievä pinnallinen vuo-to, eikä siitäkään koitunut hänelle pysyvää hait-taa, dosentti Eero Pekkonen kertoo. Vuotoriski on sitä pienempi, mitä kokeneempi on neurokirurgi.– Lisäksi aina, kun elimistöön viedään vierasesine, mukana on myös tulehdusriski. Yleisimmät komp-likaatiot ovat kuitenkin puheen kankeutuminen tai tasapainon huonontuminen, joita onneksi voidaan vähentää stimulaattoria säätämällä.

Teoreettisesti säätövaihtoehtoja on yli 10 000, mutta järjestelmään ohjelmoidaan turvalliset sää-tövarat, joiden sisällä potilas voi itse vaihdella eri tilanteisiin sopivia vaikutusryhmiä.– Kävellessään hän voi esimerkiksi valita liikku-mista, ja keskustellessaan puhetta parantavan käyttöalueen, Pekkonen mainitsee. Valinta teh-dään generaattoriyksikön kanssa lähiyhteydellä kommunikoivan kaukosäätimen avulla.

Huomaamatonta hoitoa taustalla

– Hoidon onnistumisen kannalta avainasemassa ovat leikkausta edeltävät huolelliset tutkimukset,

oikein asennettu elektrodi sekä operaation jäl-keen tehtävä, useita säätökertoja sisältävä ohjel-mointi, Pekkonen alleviivaa.– Kun potilaalle on löydetty sopivat säädöt, hän voi parhaimmillaan unohtaa koko stimulaatto-rin vuosikausiksi ja antaa sen vain tehdä työtänsä päivästä toiseen.

Generaattorin toimintaikä riippuu käytettävästä jännitteestä sekä sähköimpulssin taajuudesta ja leveydestä. – Virtalähde on vaihdettava paikallispuudutuk-sessa tehtävässä pikku operaatiossa virrankulu-tuksesta riippuen noin 5 vuoden välein. Käytettä-vissä on myös ladattavia akkuja, joiden elinkaari on kymmenisen vuotta.

Akkuteknologian ja muun elektroniikan edistys-askeleet hyödyttävät myös DBS-hoidon kehitty-mistä.– Alan uusinta tekniikkaa edustavat suunnattavat elektrodit, joiden keilamainen sähkökenttä on perinteistä ympärisäteilevää tarkempi ja aiheut-taa vähemmän haittavaikutuksia.

Hoitoonohjaus tehtävä ajoissa

Parkinsonin taudin etenemistä ei voida pysäyttää, mutta ajoissa aloitettu DBS-hoito parantaa mer-kittävästi potilaan elämänlaatua. Vaikka tilanne on parantunut, moni Parkinson-potilas lähetetään edelleen DBS-arvioon liian myöhään.

18 19

isto

ckp

ho

to– Taudin myöhäisessä vaiheessa asennetusta sy-väaivostimulaattorista ei todennäköisesti saada parasta mahdollista hyötyä. Lähete DBS-keskuk-seen kannattaakin kirjoittaa heti, kun optimaali-sella lääkityksellä ei enää saada tyydyttävää vas-tetta potilaan motorisiin oireisiin, Eero Pekkonen sanoo.– Levodopa-lääkitys voidaan usein puolittaa tai jopa lopettaa kokonaan joksikin aikaa, kun DBS-hoitoa tuetaan dopamiinin tavoin vaikuttavalla agonistilääkkeellä.Useimmiten levodopan käyttö joudutaan kuiten-kin aloittamaan uudestaan.– Oireiden edelleen pahentuessa kannattaa sti-mulaattoria vielä säätää, ennen kuin harkitaan esimerkiksi jatkuvaa levodopainfuusiota, Pekko-nen sanoo.– Uusilla säädöillä on kyetty lievittämään motori-sia oireita, vaikka stimulaatiohoidon aloituksesta olisi kulunut useita vuosia.

Toimittaja Hannu Niiranen, Libenter

20 21

Terhi Pajunen-MäkeläVTMasiamies

Säätiö vastaanotti apurahakeräykseen

merkittäviä lahjoituksia yksityisiltä henkilöiltä.

TOIMINTAKATSAUS1.1.–31.12.2016

Apurahasäätiön perustehtävä

Säätiö jakaa vuosittain apurahoja Parkinsonin tautia ja muita liikehäiriösairauksia, kuten dys-toniaa sekä Huntingtonin tautia koskevaan tie-teelliseen tutkimukseen.

Säätiön apuraha on tarkoitettu ensisijaisesti nuo-rille, väitöskirjaansa tekeville tutkijoille. Mui-ta myöntämisen kriteereitä ovat tutkimuksen so-piminen säätiön tarkoitukseen, sen tieteellinen merkittävyys, kliinisyys, eettinen lupa ja muun rahoituksen määrä.

Apuraha voidaan myöntää tutkimus-, kohde- tai matka-apurahana.

Hallituksen asiantuntijajäsenet toimivat hake-musten arvioijina. Arvioijan mahdollinen jääviys todetaan apurahojen käsittelyvaiheessa.

Säätiön periaatteena on pitää vuosittain myön-nettävien apurahojen määrä pitkällä tähtäimellä samalla tasolla. Apurahat jaetaan keräyslahjoitus-varoista ja omaisuuden useamman vuoden keski-määräisestä nettotuotosta tasoittaen näin tilikau-sivaihteluita.

Toimintavuoden apurahat julistettiin haettavak-si joulukuussa 2015. Tutkijat hakivat apurahaa ja raportoivat sen käytöstä pääosin säätiön verkkosi-vujen sovelluksella. Hakua pidettiin osin työlää-nä ja sitä yksinkertaistettiin vuonna 2016.

Säätiö vastaanotti 43 hakemusta, mikä oli lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Tämä kertoo osittain siitä, että Suomessa liikehäiriöalan tutkimus on aktiivista, mutta heijastaa myös ylei-sesti kiristynyttä tutkimusrahoitusta.

Säätiö myönsi 24 apurahaa, määrältään yhteen-sä 93 570 euroa. Osa apurahoista nostettiin vasta vuoden 2017 alussa. Työskentelyapurahat myön-nettiin verottomina, muusta työstä virkavapaalla toteutettavina. Säätiö tuki näin päätöksellään tut-kimustyötä 41 työskentelykuukaudella eli lähes kolmella ja puolella vuodella.

Apurahojen saajien tutkimukset kattoivat mo-nipuolisesti Parkinsonin taudin eri puolet. Poti-lastutkimuksia, mukaan lukien aivojen kuvan-taminen, rahoitettiin hiukan enemmän kuin kokeellisia projekteja.

Apurahan saajat julkistettiin Suomen Parkinson-liiton kevätkokouksessa 16.4.2016. Näistä FT Katri Sääksjärvi esitteli tutkimushankkeensa poti-lasjärjestön liittokokousväelle 12.11.2016.

Omaisuuden hoito ja talous

Säätiön omaisuus on sijoitettu metsäkiinteistöön, asunto-osakkeisiin, talletuksiin, pörssiosakkeisiin ja joukkovelkakirjalainoihin.

Lahjoituksia säätiö sai yhteensä 33 754,38 euroa. Lahjoittajat esitellään sivulla 13.

20 21

Säätiön sidottu pääoma on 85 383,53 euroa, ja tilikauden taseen loppusumma oli 4 140 435,55 euroa.

Säätiöllä on kirjallinen sijoitusstrategia, jonka ta-voitteena on, että sijoitukset jakaantuvat niiden riskitason huomioiden tasapainoisesti eri vaih-toehtojen kesken. Sijoituspäätökset tehdään pit-källä, noin 10 vuoden jänteellä. Sijoituksista pyydetään tarjouksia ja päätökset valmistellaan hallituksen työryhmässä. Hallitus seuraa sijoitus-omaisuuden kehittymistä neljännesvuosittain.

Säätiön aktiivisen sijoitusomaisuuden tavoiteja-kautumassa lyhyiden korkomarkkinasijoitusten osuudeksi asetettiin noin 20 %, pitkien korkosi-joitusten noin 15 %, osakesijoituksien noin 50 % ja sijoitusasuntojen noin 15 %.

Sijoitustoiminnan tuottoa syntyi tilikaudella yh-teensä 357 169,97 euroa, josta nettotuotoksi muodostui ennen arvonalentumiskirjauksia 280 335,93 euroa. Metsätalouden osuus nettotuotos-ta oli 46,8 %, osinko- ja korkotuottojen 44,8 % ja asuntovuokrauksen 8,4 %.

Osakkeiden ja joukkovelkakirjalainojen ar-vonalentumista kirjattiin hyvän kirjanpitotavan mukaan niin, että arvonalentumisen palautuk-sen nettomääräksi tuli 2 533,02 euroa. Arvopa-perisalkun markkina-arvo oli 84 % kirjanpitoar-voa suurempi ja sen vuoden kokonaistuotto oli Osuuspankin raportin mukaan 13,5 %.

Tilikauden tulos oli 104 583,11 euroa.

Testamenttilahjoituksena saadun Sysmässä si-jaitsevan metsäomaisuuden ehtona on, että met-säkiinteistö pysyy säätiön omistuksessa ja että puunmyynnistä saatu tuotto käytetään säätiön tarkoituksen toteuttamiseen.

Metsää hoidetaan vuonna 2016 päivitetyn hoi-tosuunnitelman mukaisesti. Säätiön metsäomai-suuden hoitopalveluista vastaa kilpailutuksen pe-rusteella Metsäliitto Osuuskunta vuosina 2016 - 2021. Säätiö on myös Päijät-Hämeen metsän-hoitoyhdistyksen jäsen.

Säätiön hallitus tutustui syksyllä Sysmän metsä-kiinteistöllä tehtyihin hoitotoimenpiteisiin yhdes-sä asiamiehen, metsänomistajanaapurin ja Met-säliiton edustajien kanssa.

Säätiöllä on neljä sijoitusasuntoa ja kaksi auto-hallipaikkaa toimitilakäytössä olevan huoneiston lisäksi. Kaikki kohteet ovat vuokrattuina.

Hallinto

Säätiön hallituksen jäsenistä vähintään puolel-la on oltava Parkinsonin tautiin tai liikehäiriöihin kohdistuva, osoitettu tieteellinen pätevyys. Halli-tus koostuu kolmesta asiantuntijajäsenestä, talou-den asiantuntijajäsenestä sekä kahdesta Suomen Parkinson-liiton nimeämästä maallikkojäsenestä.

Hallitus on esitelty aloitussivulla sekä puheenjoh-tajan katsauksessa.

Säätiön taloushallinto, sijoitusasuntojen vuokra-us sekä vuosikertomuksen ja markkinointimate-riaalien tuottaminen hoidetaan yhteistyöyritysten toimesta.

Säätiön viestinnässä keskeisenä on vuosikerto-mus, joka tavoittaa Parkinson-potilaat ja heidän omaisensa potilasjärjestön Parkinson postia -leh-den avulla. Lisäksi säätiö tuki ohjelmalehtisellä Helsingforsnejdens Parkinson-klubbenin järjestä-mää Parkinson-symposiumia, joka pidettiin Hel-singissä 31.10.2016. Potilaille on tärkeää saada tietoa sairaudesta ja tutkimuksesta omalla äidin-kielellään.

Säätiön verkkosivuilla on hallituksen jäsenten laa-timia asiantuntija-artikkeleita Parkinsonin taudista ja muista liikehäiriösairauksista sekä tietoa säätiös-tä, apurahoista ja lahjoitusmahdollisuuksista.

Lähipiiritoimet

Säätiölain edellyttämä lähipiirikäytäntö hyväk-syttiin hallituksessa 4.4.2016 ja se löytyy myös säätiön verkkosivuilta. Suomen Parkinson-liitto on säätiön perustaja ja kuuluu säätiön lähipiiriin. Liitolle maksettiin puitesopimuksen mukaan Na-rinkkatorin tapahtumapaikasta sekä julkaisu- ja postituspalvelusta yhteensä 6 330,36 euroa.

22 23

Hallituksen jäsenille maksettiin kokouspalkkio sekä kirjoituskorvaus artikkeleista. Lisäksi asian-tuntijajäsenille maksettiin apuraha-arvioinnista työkorvaus sekä korvattiin International Parkin-son and Movement Disorders Societyn jäsenyys.

Säätiön hallituksen jäsenten palkkiot ja työkorva-ukset sekä asiamiehen palkka olivat 56 785,30 euroa. Säätiön osa-aikaisena asiamiehenä toimii VTM Terhi Pajunen-Mäkelä. Kirjanpidosta vasta-si Azets Insight Oy ja tilintarkastusyhtiönä toimi Oy Soinio & Co ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Osmo Soinio. Tilintarkastusyhtiön palkkiot olivat 3 174,40 euroa.

Lähipiiriin kuuluvat apurahan saajat tarkistetaan maksatuslomakkeen täyttämisen yhteydessä. Apurahan saajista Markku Partinen on Suomen Parkinson-liiton liittohallituksen puheenjohtaja. Apuraha 3 200 euroa myönnettiin unitutkimuk-sen tutkimushenkilön palkkaukseen. Muita sääti-ön lähipiiriin kuuluvia apurahan saaneita henki-löitä ei tullut tietoon.

Säätiöllä ei ole lainoja, lainanantoa, takauksia tai muita vastuita lähipiiriin kuuluvien henkilöiden tai yhteisön kanssa.

Uusille yhteistyöyrittäjille ja vuokralaisille toimi-tettiin lista säätiön lähipiiristä tarkistettavaksi su-kulaisyhteyksien osalta. Asuntojen vuokralaiset eivät kuulu säätiön lähipiiriin.

Yhteenveto toimintavuodesta janäkemys tulevasta

Suomessa tehdään paitsi korkealaatuista liikehäi-riöiden perustutkimusta, myös potilastutkimus-ta, joka kuitenkin on vähentynyt. Valitettavaa on, että osin työlään lupamenettelyn vuoksi suoma-lainen lääketutkimus on kutistunut.

Tutkimustoiminnan julkiset tuet ovat yleisesti vä-hentyneet, mikä heijastelee myös säätiön apu-rahojen kasvaneeseen kysyntään. Tällä hetkel-lä säätiö arvelee apurahahakemusten määrän ja myönnön pysyvän vähintään nykyisellä tasolla.

Säätiön omaisuuden hoidossa on ollut haasteel-lista löytää korkosijoituksille vaihtoehtoisia ma-talan riskin sijoituskohteita. Korkotaso on ollut jo pitkään alhaalla ja säätiön omaisuuden tuotot ovat näiden sijoitusten osalta vähentyneet.

Myös lahjoitusten määrä on pysynyt vähäisenä, sillä kilpailu lahjoituksista on kiristynyt ja talou-den vaikea tilanne on heijastunut myös niihin. Hajautettu sijoituspolitiikka ja metsäomaisuuden tasainen, hallittavissa oleva tuotto takaavat kui-tenkin säätiölle mahdollisuuden rahoittaa tutki-musta vuosittain melko vakiintuneella summalla.

isto

ckp

ho

to

22 23

TULOSLASKELMA 1.1.2016 - 31.12.2016 1.1.2015 - 31.12.2015Varsinainen toiminta Varojen käyttö Jaetut apurahat -88 484,37 -103 593,55Kulut Henkilöstökulut -66 920,01 -65 642,99Poistot ja arvonalentumiset -3 586,52 -3 599,18Muut kulut -52 411,20 -63 010,73Kulut yhteensä -122 917,73 -132 252,90Tuotto- ja kulujäämä -211 402,10 -235 846,45 Varainhankinta TuototSaadut lahjoitukset 24 239,38 0,00Keräysten tuotot 9 515,00 13 080,00Kulut Keräysten kulut -638,12 -43,47Varainhankinta yhteensä 33 116,26 13 036,53Tuotto- ja kulujäämä -178 285,84 -222 809,92 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Osinkotuotot 101 520,51 92 147,81Muut tuotot (ml. metsä) 180 789,04 70 980,03Vuokratuotot 34 866,58 27 916,25Korkotuotot 35 891,12 45 226,53Arvonalennusten palautukset 4 102,72 0,0Tuotot yhteensä 357 169,97 236 270,62Kulut Korkokulut -0,49 0,00Vuokrakulut -11 318,42 -8 260,51Muut kulut (ml. metsä) -61 412,41 -30 269,39Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista -1 569,70 -44 740,56Kulut yhteensä -74 301,02 -83 270,46Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 282 868,95 153 000,16Tilikauden tulos 104 583,11 -69 809,76Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 104 583,11 -69 809,76

Suomen Parkinson-säätiö sr y-tunnus 1568053-9

24 25

isto

ckp

ho

to

TASE Vastaavaa

Vastattavaa

31.12.2016 31.12.2015PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 3 548,48Aineettomat hyödykkeet yhteensä 0,00 3 548,48Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt 756 845,67 756 845,67Koneet ja kalusto 114,11 152,15Aineelliset hyödykkeet yhteensä 756 959,78 756 997,82Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 2 391 441,78 2 201 405,06Muut saamiset 628 613,94 916 846,14Sijoitukset yhteensä 3 020 055,72 3 118 251,20PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 3 777 015,50 3 878 797,50

VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Muut saamiset 0,96 1 049,24Siirtosaamiset 16 364,90 33 349,62Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 16 365,86 34 398,86Rahat ja pankkisaamiset 347 054,19 139 974,47VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 363 420,05 174 093,33Vastaavaa yhteensä 4 140 435,55 4 053 170,83

Vastattavaa OMA PÄÄOMA Peruspääoma 85 383,53 85 383,53Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 3 891 020,44 3 960 830,20Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 104 583,11 -69 809,76OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 4 080 987,08 3 976 123,97VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot 0,00 20 000,00Ostovelat 3 941,25 14 026,13Muut velat 24 516,59 2 022,06Siirtovelat 30 990,63 40 718,67Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 59 448,47 76 766,86VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 59 448,47 76 766,86Vastattavaa yhteensä 4 140 435,55 4 053 170,83

24 25

“Apurahasaajien tutkimuksista usea pyrkii selvittämään Parkinsonin tau-

din syntymekanismeja. Tutkimuk-sen kohteena ovat muun muassa

mikrobien osuus taudin synnyssä, geneettiset muutokset suomalaisilla potilailla, aivojen tulehdusmuutos-

ten merkitys Parkinsonin taudissa sekä kasvutekijöiden hoidolliset

mahdollisuudet. “

Työskentelyapuraha väitöskirjaavarten yhteensä 47 700 euroa

(8 henkilölle)

• Aho Velma, FM, 6 800 euroa, aiheenaan Parkinson’s disease and the microbiome beyond the bacteria, Helsingin yliopisto, Biotekniikan instituutti.• Al-Abdulrasul Haidar, LL, 8 500 euroa, aihee-naan Neuroinflammaatio Parkinsonin taudissa, Positroniemissiotomografiatutkimus [11C]PBR28 –merkkiainetta käyttäen, Turun yliopisto, PET-kes-kus.• Albert Katrina, FM, 6 800 euroa, aiheenaan The effects of neurotrophic factor CDNF on an in vitro and in vivo alpha-synuclein overexpressi-on Parkinson’s model, with a focus on endoplas-mic reticulum stress, Helsingin yliopisto, Biotek-niikan instituutti. • Leino Sakari, PsM, proviisori, 6 800 euroa, ai-heenaan Nikotiinin levodopan aiheuttamia dys-kinesioita lievittävät vaikutukset ja niitä välittä-vät nikotiinireseptorialatyypit Parkinsonin taudin eläinmallissa, Helsingin yliopisto, Farmasian tie-dekunta.• Penttinen Anna-Maija, FM, 6 800 euroa, ai-heenaan Hermokasvutekijöiden neuroprotektiivi-set ja neurorestoratiiviset vaikutukset Parkinsonin taudin eläinmallissa, Helsingin yliopisto, Biotek-niikan instituutti.• Siitonen Ari, LL, 4 500 euroa, aiheenaan Ge-netics of Parkinson’s disease in Finland, Oulun

yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta. • Sääksjärvi Katri, ETM, 3 000 euroa, aiheenaan Diet, lifestyle factors, metabolic health and risk of Parkinson’s disease – A prospective cohort study, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.• Ylikotila Pauli, LL, 4 500 euroa, aiheenaan Perinnölliset tekijät Parkinsonin taudin synnyssä, Turun yliopisto, TYKS.

Apuraha muuhun tieteelliseentutkimukseen yhteensä 19 200 euroa

(4 henkilölle)

• Kallioniemi Elisa, DI, 3 500 euroa, aiheenaan Syväaivostimulaatio (DBS)-elektrodien optimaali-nen paikan määritys diffuusio-tensori-traktografi-an avulla, Kuopion yliopistollinen sairaala.• Partinen Markku, LKT, neurologian dosent-ti, 3 200 euroa, aiheenaan Unihäiriöiden merki-tys Parkinsonin taudin kehittymiseen. PARKSLEEP 2 seurantatutkimus, Helsingin uniklinikka, Vital-med.• Rissanen Eero, LT, 5 500 euroa, aiheenaan Imaging central nervous system adenosine A2A receptors in Parkinson’s disease using positron emission tomography, Turun yliopisto, PET-kes-kus.• Salminen Outi, FaT, 7 000 euroa, aiheenaan Non-dopaminergic drug targets to treat levodo-pa-induced dyskinesia in Parkinson’s disease, Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta.

APURAHAT 2016 Suomen Parkinson-säätiön myöntämät

26 27

Kohdeapuraha yhteensä 11 000 euroa (1 henkilölle)

• Savolainen Mari, FaT, 11 000 euroa, aihee-naan Multiple system atrophy models and tre-atments, suorituspaikka Center for Brain Repair, Rush University, Chicago, USA.

Matka-apuraha yhteensä 15 670 euroa (11 henkilöä)

• De Lorenzo Francesca, MSc, 1 300 euroa, Helsingin yliopisto, Biotekniikan instituutti. • Isotalo Juuso, LK, 1 300 euroa, Turun yliopis-to, TYKS.• Joutsa Juho, LT, dosentti, 2 100 euroa, TYKS neurologian klinikka. • Julku Ulrika, Proviisori, 2 400 euroa, Helsin-gin yliopisto,Farmasian tiedekunta. • Kinos Sirppa, VTL, 1 300 euroa, Turun ammat-tikorkeakoulu ja Suomen Parkinson-liitto. • Leikas Juuso, Proviisori, 500 euroa, Itä-Suo-men yliopisto, Farmasian laitos. • Martikainen Kirsti, LT, 1 300 euroa, Suomen Parkinson-liitto. • Mertsalmi Tuomas, LL, 970 euroa, HYKS. • Mäkinen Elina, LK, 1 300 euroa, Turun yliopis-to, TYKS. • Svarcbahs Reinis, MSc. Pharm., 2 400 euroa, Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta. • Sääksjärvi Katri, ETM, 800 euroa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

 

Myönnettyjen apurahojen euro- ja kappalemäärä sekä hakemusten kappalemäärä

1997 - 2016 on myönnetty 204 apurahaa, yhteismäärältään 1 074 972 €. Apurahan on saanut yhteensä 123 tutkijaa, sillä osa on saanut apurahan useampana vuonna.

26 27

Suomen Parkinson-säätiö srPorthaninkatu 6 A 19

FIN-20500 TURKUpuhelin 0400 824 438

saatio@parkinsonsaatio.fiwww.parkinsonsaatio.fi