is maatalousliite 25092014

Sivut 16–17

Torstaina 25. syyskuuta 2014

Maidossa

tulevaisuus

Tiina Tynkkynen-Hieta

Sivut 28–29 Sivut 26–27

Niskasen

tilalla

tuumasta

toimeen

Pasi Immonen

hyötykäyttää lantaa

Jukka

hentilä

on tuore

iisäntä

Aittomäen tilal-Aittomäen tilal-la Kiuruvedellä la Kiuruvedellä on uusi pihatto-on uusi pihatto-navetta. Kuvassa navetta. Kuvassa Kaisa Huttunen Kaisa Huttunen Jumin kanssa.Jumin kanssa.

Torstaina 25. syyskuuta 2014 IISALMEN SANOMAT1616 MAATALOUSMAATALOUS

TEEMAseppo votkin

Vieremäläinen maatalousyrittä-jäpari Jukka (27) ja Venla Hen-tilä (29) ottivat tämän vuoden alussa virallisesti Liepeelän ti-lan hoitoonsa.

Sukupolvenvaihdos onnistui nuorten yrittäjien mielestä hyvin.

– Olisi voinut olla vaikeampaa-kin, Venla tuumii.

– Luopujan kannalta on tietys-

ti usein vaikeaa, kun luopuu elä-mäntyöstään, Jukka pohtii.

Ennen sukupolvenvaihdosta ti-la toimi maatalousyhtymänä vii-si vuotta. Tällöin nuorenparin kanssa työskenteli Jukan isä Jouni.

Jukan mielessä oli tilan jatka-minen, mutta hieman eri tavalla.

– Vanhemmat erosivat vuonna 2007, jolloin ostin äidin osuuden. Viiden vuoden aikana tuli opetus-ta ja tehtävät jakaantuivat, Juk-ka tuumii.

NYT JUKKA ON talon isäntänä, kun ennen hän oli siellä töissä. Miten meininki muuttui?

– Nyt ehkä ajattelee enemmän tulonmuodostusta.

Isä Jouni lähti metsäkonekoulu-tukseen 57-vuotiaana. Hän auttaa paljon konehommissa.

– Isä ei enää käy neuvomassa, ehkä oppi tuli siinä viiden vuo-den aikana.

Nuori yrittäjäpari miettii tuo-tannon kehittämistä.

– Ehkä nurmen viljelemistä pi-täisi tehostaa. Toisaalta, jos kan-nattavuus lypsykarjassa pysyy, sen määrä voisi kasvaa. Mutta pi-tää katsoa muuta-ma vuosi.

Maatilalla ei ole vielä ollut harjoit-telijoita, mutta asi-aa voidaan harkita.

– Harjoittelijaa pi-tää kouluttaa, kos-ka sen pitää tehdä monenlaista. Pitää katsoa ehkä myöhemmin. Siinä on tuuristakin kiinni, min-kälainen harjoittelija tulee, paris-kunta miettii.

AGROLOGIKSI opiskellut Venla kertoo, että hän on toiminut ai-na eläimien kanssa.

– Silloin, kun olin nuori, piti mel-kein tapella, kuka pää-see hoitamaan hevosia.

Venla on kotoisin Vehmersalmelta.

Jukka ja Venla ovat olleet yhdessä viisi vuotta ja naimisissa kolme vuotta. Per-

heen ensimmäinen lapsi, tyttö, syntyi kolme vuotta sitten.

Tällä hetkellä nuoripari asuu ta-lossa alakerrassa, isä yläkerrassa ja mummo vieressä olevassa talossa.

Maitopoika ja Pin Up-

tyttö maataloustöissä ➤ Sukupolvenvaihdos tehtiin maatalousyhtymän kautta.

Venja ja Jukka Hentilä toivottavasti tulevan ravihevosen, Vilttermanin kanssa.

❞Olisi voinut olla vaike-ampaakin.

IISALMEN SANOMAT Torstaina 25. syyskuuta 2014 1717MAATALOUSMAATALOUS

Liepeelän tila ➤ Perustettu vuonna 1933. ➤ Perheessä Jukka ja Venla sekä kolmevuotias

tytär Iina. ➤ Peltoa on 65 hehtaaria, metsää 55 hehtaaria. ➤ 30 lypsävää. ➤ Maatalousyhtymä 2008 – 2013

❞Silloin kun oli nuori, piti melkein tapella, kuka pääsee hoitamaan hevosia.

Aktiivinen SPV-tila -hanke ➤ Edistää maatalouden sukupolvenvaihdoksia

Pohjois-Savossa. ➤ Alkoi syksyllä 2012, mukana yli 238 maatilaa. ➤ Tavoitteena säilyttää vahva perusmaatalo-

us Pohjois-Savossa ja turvata perusraaka-ainei-den saanti alueella toimiville jalostuslaitoksille ja vahvistaa näin jalostuslaitosten mahdollisuuksia pysyä jatkossakin Pohjois-Savossa.

➤ Edesauttaa hyvissä ajoin tehtyjen, hyvin suunniteltujen SPV-kauppojen toteutumista ja osaltaan turvaa kannattavan yrittämisen edel-ly-tykset jatkaville tiloille.

➤ Tukee myös kasvinviljelytilojen ja karjatilojen yhteistyön tiivistämistä, jotta peltoala voitaisiin entistä paremmin hyödyntää aktiivisessa maata-louskäytössä.

➤ Valmistumassa myös tutkimus sosiaalisten suhteiden kehittymisestä sukupolvenvaihdoksen aikana ja useita opinnäytetöitä.

➤ Toteuttajat: Savonia ammattikorkeakoulu ja MTK-Pohjois-Savo. Kuuluu Savonian Maitota-lou-den kehittämisohjelma–hankekokonaisuuteen.

Venla ja Jukka Hentilä ovat nyt lypsykarjati-lallisia.

Annamaija Herola

– Isä muuttaa sinne siinä vai-heessa, kun mummo ei enää pär-jää yksin, Jukka visioi.

SEKÄ JUKKA että Venla ovat kun-nostautuneet muuallakin kuin maa-taloustöissä. Jukka voitti tänä vuon-na Maitopoikakilpailun ja Venla on tämän vuoden Pin Up -tyttö.

Lisäksi Venla on harrastanut raveja pitkään ja nytkin hänellä on kolmevuotias hevonen, josta pitäisi tulla ravuri. Hevosen nimi on Viltterman.

Venla on treenannut ravihevo-sia pitkään ja Jukkakin on innos-tunut raveista, ainakin avustajana.

Olen Heila-lehmä ja lypsän maitoni Maitomaalle. Ne maksavat maidostani huippuhintaa, mutta vaikka herunkin hyvin, ne tahtovat vieläkin lisää maitoa.

Auttakaa minua hyvät siskot ja viestikää emännillenne ja isännillenne, että Maitomaa tarvitsee lisää maitoa!

Lue lisää: maitomaa.fi

MAITOPULA

Maitomaa Facebookissa

Ota yhteyttä: Etelä-Savo ja Karjala Seija Silvennoinen, puh.050 350 9626Pohjois-Savo ja Keski-Suomi Pertti Ruokola, puh. 050 350 9643

Aidosti lähellä ihmistä.

Osuuspankki Poppia

Suomen parasta pankkipalvelua!POP Pankista saat erinomaista henkilökohtaista pankkipalvelua. Vahvuutemme on nopea tavoitettavuus, mutkaton päätöksenteko

sekä ystävällinen ja osaava henkilökunta. Tule kokemaan tämä itse.Tervetuloa pankkiimme neuvottelemaan asiakkuudestasi.

Talo

ustu

tkim

us O

y /

Kan

sallin

en a

siaka

spal

velu

pala

utet

utki

mus

200

1-20

07 ja

200

9-20

12.

Puhe

luhi

nnat

(alv

24 %

): Ki

inte

ästä

ver

kosta

0,0

835

€/pu

h +

0,07

02 €

/m

in, m

atka

puhe

limes

ta 0

,083

5 €/

puh

+ 0,

1717

€/

min

.

IISALMI Riistakatu 7 / KIURUVESI Niemistenkatu 4 LAPINLAHTI Linnasalmentie 26 / VIEREMÄ Petterintie 2

Puh. 020 7911 200 www.poppia.fi


TEEMAtiina tynkkynen-hieta

Iisalmessa keskustellaan lokakuun lopussa joukolla suomalaisen maa-talouden tulevaisuudesta. Tarkem-min sanottuna Savonia-ammatti-korkeakoululla järjestetään 29. lo-kakuuta AgriFuture-seminaari ja messupäivä, joka on kaikille maa-taloudesta kiinnostuneille avoin. Erityisesti paikalle toivotaan maatalousyrittäjiä.

Tilaisuudessa esitellään vii-me vuosina käynnissä ollei-

den hankkeiden tuloksia. Käy-tännössä näitä pääsee näkemään myös seuraavana päivänä maati-lakäynneillä.

– Tämä on hankkeiden yhteinen tapahtuma, Maitotalouden kehit-tämisohjelma -hankkeen projek-tisuunnittelija Anne-Mari Heik-kinen kiteyttää.

Nykyiset hankkeet ovat päätty-mässä tämän vuoden lopussa.

Seminaarissa ja messuilla maa-talousalalla työskentelevät ja vai-kuttavat pääsevät kohtaamaan ja verkostoitumaan.

– Maatalousyrittäjälläkin on pal-jon toimijoita, joiden kanssa hän tekee yhteistyötä.

– Tapahtuman tarkoitus on myös

saada esimerkiksi viljelijöiltä ja opiskelijoilta ideoita ja tietoja ongelmakohdista, joita hankkeil-la voisi jatkossa ratkoa, Heikki-nen ja Maito -hankkeen projek-tipäällikkö Hilkka Kämäräinen kertovat.

TAPAHTUMAN pääpuhujaksi tu-lee Henk Mulder Eu-komission maatalouden ja maaseudun ke-hittämisen pääosastolta.

– Kutsuimme komissiosta hen-kilön, joka voisi kertoa maidon ja muiden maataloustuotteiden markkinoista tulevaisuudessa. Mitä esimerkiksi maitokiintiöi-den poistuminen Eu-komission

näkökulmasta tarkoittaa, ja miten sen ennakoidaan

vaikuttavan Suomes-sa, maatilatalouden lehtori Kati Par-tanen kysyy.

– Eu:ssa on meillä yhteinen maatalouspoli-tiikka. Komis-sio määrittää poliittisesti sen raame-ja. Ja iso

osa ke-

hittämisrahasta, jolla hankkei-ta pyöritetään, on Eu:sta. Halu-amme tietää, millaisia odotuksia komissiolla meiltä on, millaisia hankkeita meidän pitäisi viedä eteenpäin.

Toisaalta nyt on tilaisuus viedä viestiä myös toiseen suuntaan.

– Kerromme, että täällä tehdään aktiivista kehittämistyötä, ei jää-dä odottamaan markkinoita tai si-tä, että joku muu tuottaisi meille ruokaa, Partanen korostaa.

SEMINAARISSA ovat mukana mo-net yhteistyökumppanit, kuten MTK, MTT, meijeriteollisuus, hankkeita hallinnoiva Ely-keskus, neuvontaorganisaatio ProAgria.

– Toivotaan, että lihatalot ja fi-nanssimaailma eli rahoittajat tu-levat nekin mukaan.

Seminaarin ja messuosastojen lisäksi tarjolla on pieniä luento-ja ja alustuksia. Illalla keskuste-lu jatkuu iltajuhlassa, joka sekin on kaikille avoin.

– Tapahtumassa halutaan vies-tittää, että meillä on osaamista, yhteistyötä, intoa ja uskoa maa-talousalaan. Kehittäminen ei on-nistu yksin vaan vaatii monia toi-mijoita.

Maitoa huomennakin

Annam

aija Herola

➤ Savonia-ammattikorkeakoulun AgriFuture kutsuu keskustelemaan maataloudesta.

Seminaaria ja messuja järjestää iso joukko väkeä, mukana myös Savonian opiskelijoita. Edessä (vas.) Heini Friman ja Marja Viitala, toisessa rivissä Maija Suhonen, Hilkka Kämäräinen, Katriina Pylkkänen ja Arja Ruokojärvi, kolman-nessa rivissä Ardita Hoxha Jahja, Anne-Mari Heikkinen ja Mirja Kontio sekä ta-kana Kati Partanen ja Pasi Eskelinen.

❞❞Nyt on tilai-Nyt on tilai-suus viedä suus viedä viestiä myös viestiä myös toiseen toiseen suuntaan.suuntaan.

Savon Ympäristösuunnittelu OyJätevesien käsittelyasiat:

- suunnittelu, valvonta ja konsultointi

P. 050 548 2337

Harjutie 20, 71910 Alapitkä Jouni [email protected]

Ostetaan / noudetaanMETALLI- JA RAUTAROMUA

AUTOT ym.Romutodistus.

Valtuutettu vastaanottopiste.

ROMUKOLMIOp. 0400 515 088

”Kääkeehän kurkkoomassa”kotisivuja: www.sihvontila.com

Esko ja Tuula VoutilainenPaasikoskentie 16, 73250 Korpijärvi

Sähköposti: [email protected] Esko Voutilainen 0400 340 416

MAATALOUSMAATALOUS 1919 IISALMEN SANOMAT Torstaina 25. syyskuuta 2014

Ruokaketju on puhuttanut niin kuluttajia kuin tuottajiakin tänä syksynä. Turvallisuus ja terveys ovat tärkeitä kaikille. Lähiruo-ka ja luomu kiinnostavat. Hin-ta tosin vaikuttaa kuluttajien lo-pullisiin ostopäätöksiin.

Myös markkinahäiriöt ovat tulleet tutuksi, erityisesti maito-markkinoilla. Maitosektori kär-sii nyt Venäjän vastapakotteista. Venäjän vientiin tarkoitetut ale-hintaiset tuotteet ovat käyneet hyvin kaupaksi siellä, missä niitä on kuluttajille ollut tarjolla.

Maidontuottajalle nämä pa-kotteiden seuraukset tuntuvat konkreettisesti tilipussissa, kun maidosta ei saakaan yhtä hy-vää hintaa kuin aiemmin. Myös tuotantopanosten hintojen nou-sua on havaittavissa.

Säilörehussa kesän 2014 sää oli kohtuullisen suotuisa huoli-matta alkukesän kylmyydestä ja keskikesän helteistä. Sato oli lä-hes poikkeuksetta hyvä, mutta laadussa saattaa olla vaihtelua.

Viljasadossa on taas havaitta-vissa laajaa vaihtelua niin mää-rällisesti kuin laadullisestikin. Muita viljelijää mietityttäviä asi-oita ovat tulevat muutokset tuki-politiikassa. Miten tulevat muu-tokset vaikuttavat jokapäiväi-

seen työhön ja toimeentuloon.Byrokratia ei tunnu ainakaan

kevenevän.

MYÖS hanketoimijoilla on sa-donkorjuu lähestymässä vanhan ohjelmakauden (2007 – 2013) hankkeissa. Uusi ohjelmakausi on jo alkanut, mutta hakemuksia ei ole vielä voitu jättää.

Myös tarkemmat reunaehdot tulevan ohjelmakauden hank-keille ovat vielä hämärän pei-tossa rahoittajillakin.

Toivottavasti sähköinen hake-musjärjestelmä Hyrrä saadaan pian pyörimään. Koneistoa on hiottu ja teemoja koottu ja ver-kostoja luotu näiden teemojen ympärille.

MAATALOUDESSA kehittämis-työtä tarvitaan edelleenkin. Tär-keää on saada tutkimus, koulu-tus ja neuvonta kohtaamaan ja toimimaan yhdessä viljelijän hy-väksi. Tähän meillä maitover-kostossa on hyvät mahdollisuu-det ja jo pitkät perinteet.

Aluetalouden kannalta mai-don- ja lihantuotanto koetaan tärkeäksi. Onneksi myös rahoit-tajat ymmärtävät tämän ja tu-kevat hyviä hankkeita.

Hanketoimijoiden tehtävä on pyrkiä kahdensuuntaiseen tie-donvaihtoon, jotta työtä teh-dään oikeiden asioiden paris-sa. Viljelijöiden ongelmia pi-tää pystyä ratkaisemaan myös hanketoiminnan kautta ja uusia

menetelmiä, toimintamalleja ja hyviä käytänteitä on pystyttävä levittämään laajasti.

Savonia-ammattikorkeakoulu on omalta osaltaan valmis otta-maan vastuuta maatalouden ke-hittämishankkeissa. Savoniassa on tänä syksynä aloittanut ennä-tysmäärä uusia agrologiopiske-lijoita. Näin tulevat maaseudun

toimijat saavat jo opiskeluvai-heessa hyvän tuntuman niin tut-kimukseen kuin neuvontaankin.

TUTKIMUSTA tarvitaan ja esi-merkiksi MTT Maaningalla on satsannut erityisesti maidon-tuotannon teknologiaan ja nur-mitutkimukseen.

Nyt on toisaalta jalkautettava lopuillaan olevien hankkeiden tulokset käytäntöön ja uutta ohjelmakautta ajatellen kootta-va ideoita ja puettava ne uusiksi hankkeiksi.

Loppuvaiheessa olevien hankkeiden tuloksiin on mah-dollisuus tutustua mm. Kone-Agrian Viisastu vartissa -semi-naarissa Jyväskylässä 10.10. sekä Savonian AgriFuture -tapahtu-massa Iisalmessa 29.10. sekä ti-lakohteissa 30.10.

Tästä maatalousliitteestä saat esimerkkejä hanketoiminnan tuloksista. Tule tapahtumiin myös ideoimaan uusia kehittä-miskohteita.

HILKKA KÄMÄRÄINEN

projektipäällikkö

ANNE-MARI HEIKKINEN

projektisuunnittelija

maitotalouden

kehittämisohjelma

Kehittämistyötä tarvitaan!

Anne-Mari Heikkisen ja Hilk-ka Kämäräisen mielestä vil-jelijöiden ongelmia pitää pystyä ratkaisemaan myös hanketoiminnan kautta. Nä-mä Maatalous-teemasivut esittelevät päättyneen ohjel-makauden hanketuloksia.

❞Tärkeää on saada tutki-mus, koulutus ja neuvonta kohtaamaan ja toimimaan yh-dessä viljelijän hyväksi.

Jalostustavoitteemme:

Parempaatuottoa sinulle.

Terve ja tuottava eläin on karjatilallisen elinkeinon kivijalka. Varmista tulevaisuuden taloudellinen tulos valitsemalla oikeat kumppanit karjasi jalostukseen.

www.vikinggenetics.fi www.faba.fi


TEEMA

tiina tynkkynen-hieta

Kaisa Huttusen navettaa Kiu-ruveden Aittojärvellä valaise-vat tänä kesänä laitetut led-va-lot. Koko pihattonavetta on uu-si. Elokuun lopussa vasta otettiin lehmät sisälle.

Huttuselle ledit olivat pakon sanelema juttu: niiden laittami-nen tuli yksinkertaiseksi paljon

halvemmaksi kuin perinteisem-mät monimetallit tai elohopea-höyrylamput.

– Uuden navetan tilalla oli en-nen vanha laakasiilo ja latokui-vuri. Jos perinteiset valot olisi halunnut, isompi pääkeskus ja kaapeli olisi pitänyt laittaa. Le-di kuluttaa niin paljon vähem-män sähköä, ettei tarvinnut su-lakekokoa uusia.

Huttunen tunnustaa ledit myös

muuten käteviksi, esimerkiksi säh-kökatkoksen tullen. Sähköjen pa-latessa ne toipuvat samantien eikä syttymiseen tule viivettä.

– Jos räpsysähköä on tarjolla, monimetallivalaisin ei ehdi syttyä ollenkaan, kun se sammuu taas, sähköasentaja Teuvo Blomberg kiuruvetisestä sähköliike TT-säh-köpalvelusta kertoo.

Ledeille sai Aittomäkeen koh-tuuhintaisen varavalojärjestelmän.

– Sähkökatkon sattuessa valo riit-tää niin kauan, että aggregaatin ehtii laittaa käyntiin, jos on tarvis.

AITTOMÄESSÄ ledin vahvuudek-si on huomattu myös tasainen va-laistus. Vähemmän kuluttavia le-dejä on mahdollista laittaa tilaan useampia kuin enemmän kulutta-via monimetallilamppuja.

Näin katvealueita ei jää.– Minkäänlaista paloriskiäkään

ei pölyn vuoksi ole, kun valaisimi-en lämpötila on alhainen, Blom-berg muistuttaa.

Ledit ovat rynnänneet navetoi-

Lehmä uudessa ➤ Kaisa Huttusen pihatossa säästetään sähköä led-valoilla.

Erkka -energiatehokas tuotantorakennus -hanke

➤ Selvittää, kuinka lypsykarjati-lat voivat parantaa taloudellista kannattavuuttaan vähentämällä energiankäytöstä ja -tuotannosta aiheutuvia kustannuksia.

➤ Lähtökohtana energiatehok-kuuden lisääminen ja omavarai-nen energiantuotanto uusiutuvilla energianlähteillä. Kohderyhmänä tilat, neuvojat ja rakennussuun-nittelijat.

➤ Toteutusaika: 1.9.2011 – 31.12.2014 hyödyntä-en Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan, luonnonvara-alan, energiatekniikan sekä raken-nus- ja sähkötekniikan osaamista.

➤ Osa Maitotalouden kehittämis-ohjelmaa.

➤ TKI-asiantuntija Pasi Eskeli-nen p. 044 785 66 36, [email protected], erkka.savonia.fi.

Jumi pääsi vasta muut-Jumi pääsi vasta muut-tamaan uuteen pihat-tamaan uuteen pihat-toon. Kaisa Huttunen toon. Kaisa Huttunen on tyytyväinen uuteen on tyytyväinen uuteen navettaan, jossa on ta-navettaan, jossa on ta-sainen valo.sainen valo.


valossa

Navetan uusi valaistus tuo Aittomäelle sääs-töä tulevina vuosina.

Ledit yleistyvät, ja tämä näkyy myös nave-toissa. Uusissa navetoissa ne alkavat kuulua vakiovarustukseen.

Teuvo Blom-berg tietää, että ledien kestävyys punnitaan vasta vuosi-en mittaan.

Pasi Eskeli-nen kiittää valaistuk-sessa koitu-vaa säästöä.


hin vasta parin viime vuoden ai-kana. Niiden yleistyminen yhteis-kunnassa on siis saavuttanut kar-jasuojatkin.

– Ne ovat olleet odotettua pa-rempia kestävyydeltään. Hinta on tullut alas, puolittunut, Blomberg ja TKI-asiantuntija Pasi Eskeli-nen Erkka-hankkeesta, Savonia-ammattikorkeakoulusta kertovat.

– Tällä hetkellä uusiin navetoi-hin varmaan lähes kaikkiin laite-taan led-valaistus, vielä vuosi sit-ten ehkä vain noin puoleen.

Vanhoihin navetoihin niiden vaihtoa punnitaan yleensä siinä

vaiheessa, kun valaisinrunkoja pitää uusia.

– Tilojen korkeus rajoittaa ledin käyttöä. Kovin matalassa nave-tassa valonheittimelle ei oikein ole tilaa.

LEDIT OVAT edelleen ”tavallisia” valaisimia vähän kalliimpia.

– Mutta kun kuluttavat vähem-män, ne maksavat itsensä takai-sin parissa vuodessa.

Jos verrataan ledin ja monime-tallivalaisimen käyttöä, säästö voi olla jo kymmenen vuoden ajalta yli 20 000 euron luokkaa.

Kaisa Huttunen

➤ Maatalousyrittäjänä vuo-desta 2002.

➤ Kotoisin Kiuruveden Ait-tojärveltä, asuu kotitilallaan. Aittomäen tilalla 46 lehmää.

➤ Perheeseen kuuluu mies ja kolme lasta, kissa ja koira.

➤ Harrastuksena lähinnä työnteko.

Voita ja kermaa monenlaistaOta pannu ja lettua paista!

Rahkaa, jätskiä herkullistaKelpaa monta kauhallista!

Jogurttia, viiliä kotimaista,Ei toisaalla oo samanlaista

Kiitos Pielaveden,Keiteleen ja Kiuruveden maidontuottajille!

MAITO


TEEMAseppo votkin

Ammoisina aikoina maatalous ja tietotekniikka eivät useinkaan liittyneet samaan ihmiseen. Näin ei ole enää. Nykyään tietoverkot ja pilvipalvelut ovat mitä tavalli-sinta arkea maatalousyrittäjille.

Tietoverkkojen ja pilvipalve-lujen avulla päästään maatalo-udessakin irti tiettyyn paikkaan sidotusta työstä, laitteita voi-daan etäohjata melkein mistä tahansa.

Pilvipalvelut mahdollistavat tie-tojen tarkistuksen ja tallennuk-sen siltä missä itse on, esimerkik-si navetalta tai traktorin hytistä.

Vieremäläinen maanviljelijä Heikki Juntunen otti lypsyro-botin käyttöön vuonna 2006. Lai-te helpottaa lypsypuolta, mutta työmäärä on pysynyt ennallaan.

– Työn sisältö vain on hieman eri-laista. Työssä voi keskittyä eläin-ten tarkkailuun ja tuotannon oh-jaukseen, raskaan lypsytyön si-jaan, Juntunen sanoo.

Entä jos tulee sähkökatko?– Mikäli tilalle tulee sähkökatko

ukkosen – tai minkä tahansa syyn – vuoksi, varasähkövirta käynnis-tyy 10 sekunnin päästä. Maatilal-le sähkövirta on ehdottoman tär-

keää, kuten vesi ja toimivat tie-toverkot.

Juntunen korostaa, että maati-lojen toiminnan ja eläinten hy-vinvoinnin vuoksi vedensaanti on turvattava kaikissa tilanteissa.

– Langattomat yhteydet ovat osoittautuneet haavoittuviksi sähkökatkon sattuessa, tukiase-milla sähköä riittää vain muuta-maksi tunniksi. Valokuituverkko on toimintavarmempi, sillä kyt-kinkeskukset sijaitsevat yleensä taajamissa, joissa on toimivampi sähköverkko.

PILVIPALVELUITA käytetään jo-ka päivä.

– Laitteiden etäkäyttö on nor-maalia. Koneita voi ohjailla pait-si tietokoneen, myös kännykän kautta. Koko ro-bottia voi ohjata kännykällä.

– Etäkäyttömah-dollisuudet toi-mivat kännykän kautta. Voi vaik-ka katsoa robot-tia pellon laidal-ta. Robotti myös soittaa ilmoituksen, jos on joku ongelma, Juntunen selvittää.

Toiminnot voi myös vaikka kes-keyttää ja käynnistää kännykällä.

– Mutta tietokoneella se on hel-pompaa.

Laitteiden huoltopalvelut toimi-vat etäyhteydellä yhtä hyvin kuin asentaja olisi paikan päällä. Vain, jos tarvitsee vaihtaa komponent-teja, on asentajan tultava paikalle.

MAATILAN valvontakamerat toi-mivat tietoverkon välityksellä, eläinten hyvinvointia voi tark-kailla mistä tahansa ja saada hä-lytyksen mahdollisista kutsumat-tomista vieraista.

– Myös netti on tärkeä. Katso-taan säätietoja ja haetaan puinti-säitä. Netti on paljon muutakin. Tietoa haetaan moneen eri asi-aan; tukiasiat, erilaiset hakemuk-set, vakuutukset ynnä muut asi-at. Tietysti on muistettava viih-dekäyttökin, ei liikaa aherrusta, Juntunen tuumii.

Netti on myös entistä tärkeämpi kauppapaikka. Varaosia ja tarvik-

keita voi etsiä ver-kon kautta sekä ha-kea tietoa koneista ja laitteista.

– Käytettyjä konei-ta voi etsiä Euroo-pan markkinoilta ja tuoda itse Suomeen, siinä voi säästää pal-jon ja saada juuri

sellaisen koneen kuin tarvitsee.Maatalouskaupatkin ovat teh-

neet omat verkkokauppansa, jois-ta voi tilata vaikka lannoitteita ja

kasvinsuojeluaineita.Toimivat verkkoyhteydet ovat

elintärkeät pilvipalveluissa, enti-sellä adsl-yhteydellä ei uskaltaisi siirtyä pilvipalveluihin. Nykyinen valokuituyhteys on jo riittävän varma. Myös kännykän yhteydet alkavat olla riittävän nopeita ja varmoja.

– KAIKKI MUU ON säilynyt paitsi lypsäminen. Nyt tilalla on järjes-telmän ylläpito ja valvonta. Teh-tävät ovat muuttuneet, eivät vä-hentyneet, TietoTila-hankkeen projektipäällikkö Tuomo Tikka-nen MTK-Pohjois-Savosta kertoo.

Pilvipalveluista Delavalin-robot-titietokone on yhteydessä Ruotsiin ja viljelysuunnitelma on WebWi-sun ohjelma. Myös Office 365 on Juntusella pilvipalveluna.

Pilvipalveluissa on paljon etu-ja, tietojen ja kalentereiden käyt-täminen ja jakaminen maatilan jäsenten kesken on yksi. Tieto-ja voi myös käyttää mistä tahan-sa ja jakaa vaikka neuvonnan tai kirjanpitäjän kesken.

Tiedot ovat tallessa palveli-milla, vaikka oma kone menisi rikki. Pilvipalvelut vain edellyt-tävät toimivia tietoverkkoja ja luotettavia palvelun tarjoajia, jotka eivät katoa tai käytä tie-toja kaupallisesti.

Juntusen mielestä esimerkik-si maataloustukien hakeminen nykyään on helpompaa. Ohjel-

ma vielä huomauttaa, jos hake-muksessa on virheitä.

– Webwisuun siirryttäessä otet-tiin käyttöön myös mobiwisu, jol-loin kaikki työt saa merkittyä tie-tokantaan jo pellolla ja järjestelmä on ajan tasalla heti. Myös päivi-tykset ovat automaattisesti ajan tasalla. Office 365:stä minulla on aina uusin, ajan tasalla oleva ver-sio, Juntunen sanoo.

HALLINNON verkkopalvelut yleis-tyvätkin nopeasti lähitoimipistei-den lakkautuksien myötä. Palve-luja tehtäessä ei riittävästi oteta huomioon viljelijöiden tarpeita.

– Palvelu ei menesty, jos se ei tuo käyttäjille lisäarvoa ja help-pokäyttöisyyttä. Turhaa byrokra-tiaa tulisi myös karsia. Osin sitä voitaisiin tehdä ohjelmien ja pal-velujen rajapintoja kehittämällä, jolloin sovellukset keskustelisivat keskenään ilman käyttäjän toimia. Tässä on vielä paljon kehitystyö-tä, jossa hankkeilla on tehtävän-sä, Tikkanen sanoo.

Pilvipalveluja

maanviljelijälle ➤ ”Työ on hieman erilaista, mutta sitä riittää.” Juntulan tila

➤ Heikki ja Anna-Mari Juntunen, lapset Aleksi (5) ja Emilia (10).

➤ Lehmiä 60 ja noin 60 vasik-kaa.

➤ Peltoalaa 93 hehtaaria.

❞Kaikki muu on säilynyt paitsi lypsä-minen.

Heikki Juntunen käyttää tietokoneillaan monia laitteita.

Tietotila- hanke ➤ Tavoitteena vastata tilojen

tietoteknisiin tarpeisiin ja tukea maatilojen menestymistä ja maa-seudun asutusta ylläpitämällä tietoteknistä osaamista, varmis-tamalla laajakaistayhteyksien toimivuus sekä kehittämällä yh-teistyötä tietoteknisiä palveluja tarjoavien tahojen sekä palveluja käyttävien asiakkaiden välille.

➤ Toimenpiteet: 1. palvelujen tuottajien ja käyttäjien yhteis-työ, 2. tulevaisuuden kehittämis-tarpeet, 3. nykyaikainen tiedon-siirto.

➤ Vastuutahot ja vastuulliset toteuttajat: Savonia-ammattikor-keakoulu ja MTK-Pohjois-Savo.

➤ Yhteistyökumppanit: maati-lat, Pohjois-Savon kunnat, alu-een muut oppilaitokset, ProAgria Pohjois-Savo, Ely-keskus.

➤ Hankeaika: 1.1.2013 – 31.12.2014.

➤ Projektipäällikkö Tuomo Tik-kanen/MTK Pohjois-Savo.

➤ Facebook www.facebook.com/Tietotila

Seppo Votkin


Vasikat ovat nautatilan tulevaisuus ja vastasyntyneen vasikan hyvä hoito on erittäin tärkeää. Vasik-ka tarvitsee ternimaitoa mahdolli-simman pian syntymänsä jälkeen.

Parasta vastasyntyneelle vasi-kalle on ensimmäisen lypsyn ter-nimaito. Se sisältää runsaasti vas-ta-aineita, muita valkuaisaineita, rasvaa, energiaa, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä muita va-sikan vastustuskyvyn ja kasvun kannalta erittäin tärkeitä aineita.

Vasikka syntyy maailmaan il-man taudinaiheuttajilta suojaa-via vasta-aineita. Siksi sen pitää saada niitä ternimaidosta.

Vasta-aineiden imeytyminen va-sikan elimistöön hidastuu nopeas-ti syntymän jälkeen, joten vasik-ka tarvitsee ternimaitoa mahdolli-simman pian syntymänsä jälkeen.

Vasikka tarvitsee myös terni-maidosta saamaansa energiaa py-syäkseen lämpimänä ja terveenä.

TERNIMAIDON vasta-ainepitoi-suudet vaihtelevat suuresti poi-kineiden eläinten välillä, ja siksi ternimaidon laatua eli vasta-ai-nepitoisuutta kannattaa mitata. Mittaaminen pitäisi ottaa käyt-töön varsinkin niillä tiloilla, joil-la vasikat sairastavat.

Mittaamiseen tilalla voidaan käyttää kahta eri mittaria, refrak-tometriä (Brix-0-32 %) tai kolo-strometriä. Näitä mittareita saa ostaa meijereiden tai teurasta-moiden kautta sekä maatalous-kaupoista.

Mittaamalla ternimaidon laa-tua, pakastamalla hyvälaatuista ternimaitoa ja juottamalla vasi-kat mahdollisimman pian syn-tymän jälkeen voidaan varmistaa vasikoiden hyvä vastustuskyky.

MOLEMMAT mittarit ovat luotet-tavia ja niiden käyttö on helppoa, edullista ja nopeaa.

Kolostrometri mittaa maidon ominaispainoa, jonka tiedetään riippuvan mm. vasta-aineiden mää-rästä. Refraktometri taas on op-tinen laite, jolla määritetään va-lon taittumiseen perustuva Brix % -luku.

Maidon sisältämä laktoosi, ki-vennäis- ja hivenaineet, rasva ja valkuaisaineet muodostavat kiin-toaineksen, jonka määrä refrakto-metrillä voidaan määrittää. Mitä korkeampi mittarin antama luku on, sitä todennäköisemmin mai-dossa on runsaasti vasta-ainei-ta, koska ne ovat suuria valku-aisaineita.

Molempia mittareita voidaan siis käyttää tilalla mittaamaan ter-nimaidon laatua, vaikka ne eivät mittaakaan ternimaidon vasta-ainepitoisuutta suoraan. Se voi-daan tehdä vain laboratoriossa.

KOLOSTROMETRIN etuna on käy-tön helppous, sillä siinä on mitta-asteikko huonolle, välttävälle ja

hyvälle ternimaidolle eikä erillisiä raja-arvolukuja tarvitse muistaa.

Refraktometri taas on hieman tarkempi kuin kolostrometri eikä se rikkoudu yhtä helposti. Refrak-tometriin laitetaan tippa maitoa ja tulos luetaan katsomalla lait-teeseen valoa vasten.

Laitetta käyttäessä täytyy tie-tää raja-arvot, jotka voi myös tar-kistaa laitteen mukana tulevasta käyttöoppaasta.

Jos Brix-0-32 % refraktometrin tulokseksi saadaan alle 22, on ter-nimaito huonolaatuista (alle 20) tai välttävää (20 – 22), jolloin si-tä ei kannata juottaa vastasynty-neelle vasikalle ensimmäisenä maitona, jos vain parempaa terni-maitoa on saatavilla. Hyvälaatui-sen ternimaidon tulos on yli 22.

TERNIMAIDON laadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä ei ole ai-emmin tehty laajaa tutkimusta Suomessa.

Kestävä karjatalous -hankeen ternimaitotutkimuksessa on nyt kerätty yli tuhat ensimmäisen lyp-syn ternimaitonäytettä Pohjois-

ja Etelä-Savosta, Kainuusta sekä Pohjois-Karjalasta.

Tulokset valmistuvat loppuvuo-desta ja niistä kerrotaan alan leh-dissä. Tutkimusryhmä haluaa esit-tää erityiskiitokset kaikille tutki-mukseen osallistuneille tiloille!

Kirjoittaja on ELL Ann-Helena Hokkanen, Kesto -kestävä kar-jatalous -hankkeesta.

Ternimaidon laatu

selville mittaamalla ➤ Vastasyntynyt

vasikka tarvitsee ternimaitoa suojakseen mahdollisimman pian.

Kesto -kestävä karjatalous

➤ Tavoitteena edistää nautojen terveyttä ja tätä kautta tuotannon kannattavuutta vasikasta poistolehmään saakka. Tavoitteena myös tuoda uutta ja syventävää tietoa viljeli-jöille ja erilaisten asiantuntijatahojen palveluiden kehittä-miseen.

➤ Muodostuu neljästä työpaketista: 1. Kesto Vasikoiden alkukasvatus, 2. Kesto Maidontuotanto, 3. Tiedon siirto. 4. Hankkeen koordinointi.

➤ Hankeaika: 16.11.2012 – 31.12.2014. ➤ Toteuttajat: MTT, Savonia-amk, Atria Nauta. ➤ Projektipäällikkö: Annu Palmio, MTT. ➤ Rahoittaja : Pohjois-Savon Ely-keskuksen maaseutura-

hasto.

Kolostrometri.

Refraktometri.

Vasikka syntyy maailmaan ilman taudinaiheuttajilta suojaavia vasta-aineita. Siksi sen pitää saada niitä ternimaidosta.

Marja Viitala

Marja Viitala

Annamaija Herola

Kodikkaita juttuja. p. 040 828 4672

RETOSPERÄN KONEURAKOINTI - Lietteen levitykset- Kasvinsuojelutyöt- Lautasmuokkaukset


Leena Kärkkäinen

Liharoturisteytyk-Liharoturisteytyk-sillä saadaan nau-sillä saadaan nau-danlihantuotanto-danlihantuotanto-eläimiin parempia eläimiin parempia kasvutuloksia ja kasvutuloksia ja enemmän lihak-enemmän lihak-kuutta. Kuvassa he-kuutta. Kuvassa he-reford- ja limousin-reford- ja limousin-risteytysvasikat.risteytysvasikat.

Lypsykarjan uusilla jalostusme-netelmillä voidaan nopeuttaa kar-jan perinnöllisen tason nousua.

Sukupuolilajitellun siemenen käyttö tehostaa jalostusta, koska seuraavan sukupolven vanhem-miksi valittavien lehmien ja hieho-jen määrää voidaan vähentää, jol-loin karsintarajaa voidaan nostaa.

Genomisessa valinnassa eläimen genomia tutkitaan geenimerkkien avulla. Näin saaduilla genomisil-la jalostusarvoilla arvosteluvar-muus on korkeampi kuin suvun perusteella laskettu odotusarvo.

Jos genomista valintaa käyttää suunnitelmallisena jalostusme-netelmänä, pitäisi koko ikäluokan lehmävasikat tutkituttaa.

Pohjoissavolaisille lypsykarja-tiloille tehdyn tutkimuksen mu-kaan uusien jalostusmenetelmien käyttö lisäsi perinnöllistä edis-tymistä.

Genominen valinta oli tässä suhteessa tehokkaampaa kuin sukupuolilajitellun siemenen käyttö. Kaikkein tehokkainta perinnöllinen edistyminen oli, kun käytettiin sukupuolilajitel-tua siementä ja genomista valin-taa yhdessä.

UUSIEN jalostusmenetelmien käy-tön kannattavuus lypsykarjatiloil-la jäi heikoksi Maili-hankkeessa tehdyssä tutkimuksessa, kun niitä käytettiin joko yhdessä tai erik-seen tuottamaan koko uudistu-sikäluokka.

Uusien jalostusmenetelmien avulla syntynyt sukupolvi ei pys-tynyt maksamaan menetelmien aiheuttamaa lisähintaa parantu-

neella tuotannollaan.Genominen valinta tulisi kan-

nattavaksi, jos yhden määrityksen hinta olisi alle 41 euroa. Sukupuo-lilajitellun siemenen käytössä pi-täisi sen sijaan sekä hintaeron la-jittelemattomaan siemeneen alen-tua että tiineyttävyyden parantua, jotta käyttö tulisi kannattavaksi.

Yksittäisille karjan huippueläi-mille uusia jalostusmenetelmiä kannattaa käyttää.

Liharotusiemennysten käyttöä lisäämällä lypsykarjatiloilla on mahdollista parantaa naudanli-hantuotannon tehokkuutta.

MAILI-HANKKEEN tutkimusosi-oissa selvitettiin risteytyseläin-ten kasvu- ja teurasominaisuuk-sia puhtaisiin maitorodun nau-toihin verrattuna.

Tutkimusaineistona käytettiin valtakunnallista teurasaineistoa. Lisäksi kasvatuskokeessa vertail-tiin puhtaiden maitorotuisten ja risteytyssonnien rehun käyttöä.

Limousin on tällä hetkellä eni-ten käytetty rotu maitotilojen li-harotusiemennyksissä Suomes-sa. Seuraavaksi eniten on käy-tetty aberdeen angus ja blonde

d’Aquitaine rotuja. Käytössä ovat myös charolais-, simmental- ja hereford-rodut.

Rotujen välillä on selviä ero-ja kasvu- ja teurasominaisuuk-sissa. Liharoturisteytysten käyt-tö paransi sonnien kasvua, lisäsi teuraspainoa ja paransi ruhojen lihakkuutta puhtaisiin ay- ja hol-stein-sonneihin verrattuna.

Suurimmat teuraspainot ja kor-keimmat nettokasvut saavutettiin charolais-, simmental- ja blonde d’Aquitaine -roduilla risteytet-täessä. Ruhojen lihakkuus para-ni eniten blonde d’Aquitaine -, limousin ja charolais-rodun ris-teytyksiä käytettäessä.

RISTEYTYSTEN paremmat teu-rasominaisuudet näkyvät myös tuottajan saamassa tilityshinnas-sa. Laskelmien perusteella blonde d’Aquitaine -, charolais-, limou-sin- ja simmental-risteytyksillä eläinkohtainen teurastili on 19 – 23 prosenttia suurempi puhtaisiin ay-sonneihin verrattuna.

Angus ja hereford-risteytyksil-lä tilityshinta jää matalammalle tasolle ollen kuitenkin 11 – 12 pro-senttia suurempi kuin puhtaalla

Siementä

vai genomiaa

➤ Maili-hanke tutki lypsykarjan uusien jalostusmenetelmien käytön kannattavuutta ja liharoturisteytyksiä.

Maili -hanke

➤ Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille maito- ja li-hanautatiloille ja naudanlihantuotantoketjulle.

➤ Maito- ja liharoturisteytysvasikoiden taloudellinen merkitys maidon- ja lihantuottajalle.

➤ Uusien jalostusmenetelmien käyttöönoton edistäminen lypsykarjatiloilla. ➤ Hankkeen tutkimusosiossa Arto Huuskonen tutki eri liharoturisteytysten

teurasominaisuuksia ja Leena Kärkkäinen lypsykarjan uusien jalostusmene-telmien käytön kannattavuutta.

➤ Savonia-ammattikorkeakoulu hallinnoi. ➤ Yhteistyökumppaneina MTT:n ja Helsingin yliopiston lisäksi monia mai-

toja lihantuotantoketjussa toimivia tahoja. ➤ Rahoittaja Pohjois-Savon Ely-keskuksen maaseuturahasto. ➤ Toteutusaika: 1.1.2011 – 31.12.2014. ➤ Projektipäällikkö Hilkka Kämäräinen, [email protected]

ay-sonnilla.Kasvatuskokeessa ei havaittu

merkittäviä eroja sonnien rehun syönnissä eri rotuyhdistelmien välillä. Näin ollen erot teurasti-lityksessä kuvaavat hyvin rotujen välistä taloudellista eroa loppu-kasvattajan kannalta.

Kirjoittaja Leena Kärkkäinen on Maili-hankkeen tutkija.

Seija Kärkkäinen Maitoaho ay:stä vasikoiden kanssa.


Moni eläinlääkäri on lähtenyt am-mattiinsa Englannin nummilla pitkissä saappaissa asteleva Ja-mes Herriot esikuvanaan.

Millainen on ammatin todelli-suus ja kariseeko glamour hek-tisessä arjessa? Sirpa Rytkösen Eläinterveydentekijät -hankkeelle tekemässä opinnäytetyössä selvi-tettiin tuotantoeläinlääkärin työ-oloja ja työssä jaksamista Poh-jois-Savossa.

Eläinlääkärit ovat tyytyväisiä kou-lutukseensa, joka antaa hyvät val-miudet vaihtelevaan ja haasteelli-seen työhön. Myös alueellinen täy-dennyskoulutus koettiin hyväksi.

Tuotantoeläinlääkäri on useim-miten kunnan palveluksessa ja työ-hön kuuluu tuotanto- ja harraste-eläinten hoito. Samalla eläinlää-käri on asiakaspalvelija.

Lisäksi tehtävinä on terveyden-huoltokäyntejä, näytteenottoja ja valvontatehtäviä lausuntoineen ja todistuksineen.

ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOLAKI velvoittaa kunnat järjestämään ympärivuorokautiset eläinlääkä-ripalvelut, minkä vuoksi ammat-ti on raskas.

Ammatin ikävimmäksi puo-leksi eläinlääkärit kokivat juuri päivystysvelvollisuuden ja työ-sidonnaisuuden. Viikkotyöaika

on 35 – 50 tuntia ja päivittäinen työaika 12 – 15 tuntia.

Tiheimmillään päivystyksiä on joka kolmas arkiyö ja joka kolmas viikonloppu. Päivystysviikonlo-pun työvuoro kestää jopa 80 tun-tia. Tämän lisäksi arkipäivystys voi olla sekä edeltävällä että seu-raavalla viikolla.

Eläinlääkäreille kertyy hyvin päivystysvapaita, mutta niitä ei aina voi pitää potilasturvallisuu-den vaarantumisen vuoksi.

AMMATIN HYVIÄ puolia ovat vah-va kollegiaalisuus ja töiden järjes-telyn vapaus. Onnistumisen ilo hoitotoimenpiteissä ja positiivi-sen palautteen saaminen antavat työlle mielekkyyttä.

Työn yleinen arvostus ja muka-vat asiakaskontaktit ovat tärkeitä. Eräs haastateltavista totesikin että ”meillä on asiakkaana isäntiä, jotka panevat eläimen vaikka solmuun, jotta sun on helppo työskennellä”.

Esimiehen merkitys työhyvin-vointiin on tärkeää: häneltä odo-tetaan mm. hyviä vuorovaikutus-taitoja, empaattista asennetta ja tasapuolisuutta. Hänen tulisi or-ganisoida työt sujuvaksi ja jous-tavaksi – jopa yli kuntarajojen.

Lisäksi hänen tulisi kyetä luo-maan eläinlääkäritiimille ongel-maton työntekomahdollisuus ja ratkaista mahdolliset konflikti-tilanteet.

ELÄINLÄÄKÄRI voi ajaa viikon-loppupäivystyksen aikana satoja

kilometrejä. Turvallisuusriskeistä suurimmaksi koettiin autolla aja-minen väsyneenä.

Seuraavaksi suurin uhka on eläin-ten riittämätön hallinta hoitoti-lanteessa. Mutta se, että eläin ruh-joo lääkäriä on niin yleistä, että haastatellut pitävät sitä työhön kuuluvana.

Sitovasta ja raskaasta ammatista huolimatta haastatellut eläinlää-kärit voivat kohtuullisen hyvin.

Päivystykset ja niiden kehittä-minen vaativat jatkossa lisää pa-nostusta, samoin asiakkaiden oh-

jeistus eläinlääkärin tuloa varten.Yhteisvastaanotot tulee säilyttää.

Kun kysyttiin pisintä työpäivää te-kevältä eläinlääkäriltä, onko hän-tä kaduttanut, alalle lähteminen, hän vastasi: ”Tämä on edelleen se unelmaduuni, johon lähdin.”

Kirjoittaja Katriina Pylkkänen on Eläinterveydentekijät- hankkeen projektipäällikkö ja Sirpa Rytkö-nen oli (on jo valmistunut) Savo-nia ammattikorkeakoulun agro-logi AMK aikuisopiskelija, joka teki hankkeelle opinnäytetyönsä.

Edelleen se

unelmaduuni ➤ Sirpa Rytkönen selvitti opinnäytetyössään

tuotantoeläinlääkäreiden työoloja ja jaksamista.

Opinnäytetyö ➤ Tutkimukseen haastateltiin kuuttatoista Pohjois-Sa-

vossa toimivaa tuotantoeläinlääkäriä v.2013. ➤ Pohjois-Savossa on 38 tuotantoeläinlääkäriä, joista

naisia 87 prosenttia ja miehiä 13 prosenttia. ➤ Alueella on ajoittain ollut vajausta eläinlääkäreiden

määrässä ja sijaisten saanti on paikoin ollut vaikeaa.

Tutkimus paljasti muun muassa, että työn yleinen arvostus ja mukavat asiakaskontaktit ovat tärkeitä eläinlääkärin työssä. Kuvassa eläinlääkäri nupouttaa vasikkaa.

Elte -eläinterveyden tekijät -hanke

➤ Tarjoaa Itä-Suomessa toimiville eläinlääkä-reille mahdollisuuksia syventää osaamistaan tuotantoeläinten ja hevosten hoidossa.

➤ Tavoitteena luoda pohjaa eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutuksen vakinaistamiselle alu-eella.

➤ Runsaasti koulutuksia eläinlääkäreille, tuot-tajille ja talliyrittäjille.

➤ Vuosittain kahdelle tuotantoeläinlääkäriksi erikoistuvalle mahdollisuus puolen vuoden jak-soon tutkimus- ja kehittämishankkeissa Helsin-gin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ohjauksessa.

➤ Hankeaika 1.1.2011 – 31.12.2013. ➤ Rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto ESR, Poh-

jois-Savon Ely-keskuksen alueen kehittämisyhti-öt, ItäMaito, Kuopion kaupunki, Nilsiän kaupunki ja Siilinjärven kunta.

➤ Koulutusohjelmien toteutuksesta vastaavat Savonia amk ja Ylä-Savon ammattiopisto.

➤ Asiantuntijaorganisaatioina mukana Evira, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Suo-men Hevostietokeskus ry.

➤ Hankevetäjä: Katriina Pylkkänen p. 044 785 6611, [email protected].

Anni Nieminen

Teurastamo Kiuruvedelle – tuoretta ja maukasta lähilihaa kuluttajalleYläsavolainen lihantuottaja,oletko kiinnostunut olemaan mukana teurastamon perustamisessa?Teurastamon toiminta käynnistyy lokakuussa 2015. Ota yhteyttä:Ylä-Savon Kehitys Oy/ Lähilihan jatkojalostusmallit –hankeprojektityöntekijä Juha Karhapää, puh. 040 158 1119 [email protected]


TEEMAtiina tynkkynen-hieta

Korpikannan tilalla Varpaisjär-vellä on jo parina talvena sepa-roitu lietelantaa.

– Olin siitä aikaisemmin kuul-lut, mutta vuonna 2012 Anu Rossi soitti ProAgriasta ja kysyi, kiin-nostaisiko pitää separointinäy-tös tilalla, kertoo Pasi Immonen.

Tila on maatalousyhtymä, jossa

on Immosen lisäksi kolme muu-ta osakasta.

Näytös pidettiin, ja sen jälkeen Korpijärven kone-asema oy, jossa Immonen on osakkaana, otti ko-neen vuokralle, jotta separointi voisi jatkua osakkaiden tiloilla. Nyt suunnitellaan jo kiinteän se-paraattoriaseman laittamista na-vetan yhteyteen, niin monia hyö-tyä menetelmästä on.

Lannan separointi tarkoittaa, et-

tä lietelannasta erotellaan karke-ampi ja nestemäinen aines.

– Työmäärä tasaantuu, kun kom-postoitavan kuiva-aineksen voi le-vittää myöhemmin. Nestemäinen aines on nopea levittää, se ei tuki letkuja lietemultaimessa tai let-kulevittimessä, ja levityskustan-nukset jäävät pienemmiksi. Ai-nes imeytyy maahan paremmin, ja rehuhygienia paranee, Immo-nen luettelee.

Separoitu aines pystytään aja-maan pellolle kevyemmällä ka-lustolla, joten pelto ei tiivisty ja satotaso pysyy korkeampana.

– Myös ravinnekuormitus pelloilla tasaantuu, ja nurmi kasvaa paremmin. Lietesäi-liöstä vapautuu tilaa, kun kuiva-aine saadaan erilleen.

SEPAROINTI auttaa täsmä-lannoituksessa. Lannan kuiva-aineessa on fosforia, neste-mäisessä typ-peä. Jos fosfo-ria esimerkik-

si on jo pellolla tarpeeksi, riittää typ-pilannoitus

nestemäisellä jakeella.

– Kuljetuk-sessa sääste-

tään, kun ei tarvitse kaikkea

lantaa viedä, Arja

Lannan separointi? ➤ Ylä-Savossa heräilee innostus menetelmään, joka tehostaa

viljelyä ja parantaa peltojen kasvua.

Lannan se-paroinnis-ta on mo-nia hyötyjä, mutta se ei vielä ole yleistä Poh-jois-Savos-sa. Tämä separaattori on varustet-tu diesel-ag-grekaatilla, hydraulisella lietepumpul-la ja poisto-kuljettimel-la, jolla saa kuiva-aineen näppärästi kärryn kyy-tiin.

Heikki Saarelainen

❞Separointi auttaa täs-mälannoi-tuksessa.

Tehdasuudet alkuperäiset turbot henkilöautoista raskaaseen kalustoon,

Turbojen huollot

Puh. 050 55 99 295 - Porovedentie 121, 74160 Iisalmiwww.iisalmenturbohuolto.fi

TURBOT puh. 050 55 99 295

Sirviön Metalli OySonkajärventie 135, 74120 IisalmiPuh. (017) 825 947, 0400 578 471

- Navettakalusteet ja tarvikkeet- Ritilät- Rakennusten teräsrakenteet- Myös asennettuna

www.sirvion-metalli.fi


Mitäs se on?

Rae- eli Ravinnehävikit euroiksi -hanke ➤ Ylimaakunnallisena Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. ➤ Mukana 170 maatilaa, joista Pohjois-Savosta 80. Niistä 56 Ylä-Savosta. ➤ Toteutusaika 1.6.2011 – 31.12.2014. ➤ Tavoitteina tehostaa erityisesti lannan ravinteiden hyödyntämistä ja vä-

hentää vesistöjen ravinnekuormaa sekä tuottaa testattua tietoa mm. Itä-Suo-men alueella parhaiten sopivista lannan käsittelymenetelmistä.

➤ Tietotaitoa viljelijöille mm. tilakohtaisella neuvonnalla, teemapäivillä ja työnäytöksillä.

➤ Savonia ammattikorkeakoulu koordinoi hanketta, toteutuksessa mukana alueelliset ProAgriat, MTT Maaninka, Syke ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyh-distys.

➤ Pohjois-Savon Ely-keskuksen rahoittama (Eu-rahoituksen osuus 45 %, val-tion osuus 55 %).

➤ Projektipäällikkö Arja Ruokojärvi p. 044 785 5569, [email protected], rae.savonia.fi.

Kun lietelannan kanssa on kuitenkin puljattava, miksi sitä ei hyötykäyttäisi viimeisen päälle, ajattelee 140 lehmän maitoti-lallinen Pasi Immonen.

Maatalousyhtymä Immonen

➤ Osakkaina Veljekset Pasi ja Antti Immonen sekä tä-män vuoden loppuun vielä heidän vanhempansa Pekka ja Birgitta Immonen.

➤ Maitotila, 140 lehmää, kahden robotin navetta ra-kennettiin 2010.

➤ Yhtymä perustettiin 2009.

➤ Sijaitsee Varpaisjärven Korpijärvellä.

Ruokojärvi Savonia-ammattikor-keakoulusta huomauttaa.

– Nestemäistä jaetta voidaan myös pumpata kauemmas etä-säiliöön, raaka lietelanta on sii-hen liian tuhtia. Lietevaunulla ei tarvitse ajaa edestakaisin.

Täsmälannoituksen ansiosta ostoapulantaa tarvitaan vähem-män, Pasi Immonen huomauttaa.

Kasvinsuojelun tarvetta sepa-rointi vähentää siten, että kom-postointi maaduttaa kuiva-ainees-ta rikkakasvien siemenet. Neste-jakeeseenkaan niitä ei yleensä jää, kun ne puristuvat kuiva-aineeseen.

On separoinnilla ympäristönä-

kökulmansakin. Kun separoitu liete imeytyy maahan tehokkaas-ti, valumia ei tule. Kompostointi puolestaan vähentää hajuhaittoja.

SEPAROINTI on levinnyt Pohjois-Savoon viimeisen vuosikymme-nen aikana. Sitä käytetään kui-tenkin vasta muutamilla tiloilla, erityisesti juuri Varpaisjärvellä Korpijärven suunnalla.

Yleensä lanta separoidaan me-kaanisesti koneella. Kemiallista menetelmää tutkitaan Savonialla.

– Sian lietelannalle kemiallinen on havaittu toimivaksi, mutta nau-dan lietelanta on erilaista. Sille

menetelmät on tarkoitus yhdis-tää. Mekaanisen puristamisen jäl-keen kemiallisella menetelmällä voisi saada loputkin fosforit tal-teen, Ruokojärvi sanoo.

Hän uskoo, että separointi yleistyy.– Investointikustannuksethan se-

paraattorissa on, joten ihan pienel-lä tilalla se ei ehkä kannata. Mutta urakointi voisi olla siihen ratkaisu.

Pasi Immosen mielestä uuden kokeileminen kannatti myös se-parointiasiassa.

– Turha jäädä paikoilleen polke-maan. Kehitys menee muuallakin eteenpäin, miksei maataloudes-sa. Tehokkuutta haetaan.


Tuomo Nousiainen, puh. 040 842 3287Pasi Partanen, puh. 040 701 3236

Sähkötöissäpalvelee!

Suunnittelu, asennus ja tarvikkeet.

LOPUT VARASTOSSA

OLEVAT LEIKKURIT

SYYSHINNOINrahoitus jopa 0% korolla

PERÄKÄRRY KAUPAN PÄÄLLE! (ARVO 490 €)

SPORTSMAN 500 EFI FOREST 4X4 EUT DLX

JUHLATARJOUS VAINUHLATARJOUSUU VA

7 990 €€€ +tk99900 €€€sh. 8 990 €

(sh. 360,-)

43540,9 cm3, 1.6 kW, 4,2 kg

Takuu 2v

www.proservice.fiMYÖS HUOLTO, VARAOSAT JA VARUSTEET

Palvelemme ma–pe 8–17Kilpivirrantie 2, IISALMIPuh. (017) 825 444

345 FR RAIVAUSSAHA45,7 cm3, 2,1 kW, 8,5 kg

(sh. 765,-)((s(s(s(sh(shshshhhss 77. 7766695,-Takuu 2v

3 TERÄN VARUSTUKSELLA!

(sh(sh 3. 360,60,-)-)))TT299,-

Risto Röytiö 050 353 0864 Esittelen koneet KoneAgriassa B-hallissa

KONEKENTÄN SYYSSIIVOUS, SUORAN KAUPAN HINNAT mm.

Farmi CH 160- hakkuri vm-04, 3.000.- alv 0 %

Pöttinger Novacat 305 ED niittomurskain, vm-09 8.500.- alv 0 %

Samson 8.5 (+ paripyörät) kuivalannan levitinvaunu 7.900.- alv 0 %

Skara 540 pyörä-äes vm-02 3.500.- alv 0 %

Poikkea hyville kone- kaupoille: Koskentie 2, KIURUVESI

MF 165 + UkkoMestari kaivukone + 3 kauhaa yht. 4.500.- alv 0 %

Piha täynnä uusia ja käytettyjä koneita.

• kaivinkonetyöt• kaikki maa-ainekset ja kuljetukset

UKONMÄEN SORA KyLauri ja Ahti Kärkkäinen

auto 040-352 5995 (Ahti), 0400-571 222 (Lauri)

TAKSIPALVELU • 1+6 hlö taksi paarivarustuksella

• 1+8 hlö taksi paari- ja invavarustuksellaPuh. 040-509 2250, 0400-373 259

Sähkötöitä!Meiltä sähkötyöt pienistä suuriin asennuksiin. Teollisuushallit, rivitalot, omakotitalot, kesämökit, autotallit, pihavarastot, ukkossuojaus, varavoima-järjestelmät, pihavalot ym...

POHJOIS-SAVON SÄHKÖ JA AUTOMAATIO OYwww.sahkotyot.fi

050 432 1228 / 0400 721 054


TEEMA

seppo votkin

Nykyään maatilakoot kasvavat eikä tilaa enää pyöritetä pelkäs-tään kotiväen voimin. Työnteki-jän hankkiminen ei kuitenkaan ole välttämättä helppoa. Tässä vaiheessa Tuuma -hanke tuo apua.

– Meillä on ollut tässä hankkees-sa mukana noin 60 tilaa ja työn-hakijoita on ollut monta sataa, projektipäällikkö Katariina Ha-kola sanoo.

Tuuma-hanke loppuu tämän kuun lopussa, mutta työntekijöitä tarvi-taan maatiloille tulevaisuudessa-kin. Hanke julkaisi keväällä Maa-tila työnantajana -oppaan.

Hakola ja projektityöntekijä Jen-ni Pietikäinen ovat etsineet tiloja ihan käytännössä vaikkapa kah-vitilaisuuksissa.

– Löydämme tiloja, jotka halua-vat rekrytoida työntekijän. Sitten teemme hakuilmoituksen te-toi-mistoon, saamme hakemuksia ja katsomme sitten tilannetta työn-antajan kanssa. Osan deletoimme heti, jos hakija ei sovi. Esimerkiksi jos haetaan suomenkielistä työn-tekijää ja hakemus on englannik-si, Hakola kertoo.

Tuuma-hankkeen kautta tiloil-le on tullut 28 työntekijää. Nai-set huomauttavat, että tilan työt saattavat järjestyä muillakin kei-noilla kuin työllistämällä.

TYÖVOIMAN palkkaaminen ei ole välttämättä ihan yksinkertaista.

– Kaikissa käytännön jutuissa autetaan. Osa hankkeessa muka-na olleista ei ollut ikinä palkannut väkeä, Pietikäinen tietää.

Tälle tilalle tuli noin 40 hake-musta. Kuusi niistä otettiin haas-

➤ Tuuma -hanke auttaa, jos lisä-työvoimaa tarvitaan.

Riitta Kumpulainen

Tuuma -hank-keen projekti-työntekijä Jenni Pietikäinen ja ravitilan isäntä Timo Niskanen huoltavat From Amerik -nimistä hevosta.

Rekrytointi voi olla hankalaaRekrytointi voi olla

Muuttuvat Ravinnerajat -teemapäivätPäivän teemassa käydään läpi muun muassa asiaa uudesta nitraattiasetuksesta sekä uudesta ympäristökorvausjärjestelmästä. Lisäksi pohditaan ilmastonmuutok-sen vaikutuksia maatalouteen. ti 28.10.2014, 9:30–15:00, Joenvarren seurahuone, Rannantie 20, Rapakkojoki ke 29.10.2014, 9:30–15:00, Gasthaus Lastulahti, Nurmeksentie 856, Nilsiä ti 4.11.2014, 9:30–15:00, Mansikkaharjun lomakeskus, Kalmalahdentie 8, Leppävirta to 6.11.2014, 9:30–15:00, Savonia-ammattikorkeakoulu, Haukisaarentie 2, Iisalmi Mahdollisuus etäosallistumiseen Webex-yhteyden kautta.

Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia! TERVETULOA!

Tarkemmin päivistä ja ilmoittautuminen: pohjois-savo.proagria.fi tai puh. 020 747 3650 Lisätietoja: Paula Antikainen, 040 673 9465, [email protected]

Tupaillat Ylä-Savon alueella: 11.11. Lapinlahti, 11.11. Vieremä, 13.11. Kiuruvesi, 19.11. Lapinlahti

Osallistu kirjanpidon kuitit kuntoon -kampanjaan!

Toimita kuitit syyskuun aikana kirjanpitoasiantuntijallemme - niin osallistut KoneAgria-konenäyttelylippujen arvontaan.

pohjois-savo.proagria.fi, puh. 020 747 3650

Ota yhteyttä, niin tehdään juuri sinun yrityksesi tarpeisiin sopiva tilipalvelupaketti -

* MVL-verotus: Antti Valta, 0400 380 201 ja Tuomo Rissanen, 040 563 8749* Muut yrittäjät: Kirsi Rantonen, 040 672 0252

Tilaa viljelysuunnitelma nyt syksyn kausihintaan! Kysy WebWisua!


Tuuma -hank-keen projekti-päällikkö Kata-riina Hakola ja projektityönte-kijä Jenni Pie-tikäinen esit-televät Maatila työnantajana -opasta.

Rekrytointi voi olla hankalaahankalaa

tatteluun ja yksi lopulta palkattiin.Vieremäläisen Timo Niskasen

tilalla on ravitalli, jonne Tuuman avulla hankittiin uusi työntekijä.

– Työntekijän tarve tuli, kun työ-määrä lisääntyi. Yksin toimiessa työllistäminen olisi saattanut jää-dä, Niskanen arvioi.

Niskasen ravitallissa on noin 20 hevosta, osa niistä on omia.

Niskanen tutustui oppaaseen, ja siitä ajatus palkkaamiseen lähti.

– Oppaasta on ollut hyötyä. Palk-kaaminen on ehkä vaikeinta, ja pi-tää myös tietää työnantajan vel-vollisuudet. Nykyisin kyllä tie-toa saa netistä, mutta se voi olla monelle mutkan takana, Niska-nen jatkaa.

Tilalle löytyi työntekijäksi Si-ni Remes Kiuruvedeltä. Hän te-kee töitä viitenä päivänä viikossa.

MAATILOILLE haetaan töihin jon-kun verran.

– Alan vaihtajiakin aina löytyy. Kaupankassa saattaa haluta maa-tilalle, Pietikäinen kertoo.

Töitä haetaan kauempaakin. Rovaniemeltä ja Helsingistä on tullut hakemuksia. Tuuma-hank-keen opasta on jaettu lähialueen kirjastoihin, yhteistyökumppa-neille sekä tiloille, jotka ovat ol-leet mukana.

Opas löytyy myös verkosta, osoit-teesta www.maatila2020.savonia.fi.

Tuuma -hanke ➤ Tavoitteena selvittää maatilojen työvoimatilan-

ne ja työvoimatarpeet sekä löytää keinot vastata maatilojen kasvaviin työvoimatarpeisiin.

➤ Julkaisi Maatila työnantajana -oppaan. ➤ Toteutusaika 1.1.2012 – 30.9.2014. ➤ Toteutetaan yhdessä Ylä-Savon ammattiopis-

ton kanssa. Keskeisenä kumppanina Pohjois-Savon te-toimisto.

TULE OSALLISTUMAAN AgriFuture -TAPAHTUMAAN!Markkinat muuttuu, miten tilasi menestyy muutosten myötä?

Tule hakemaan työkaluja menestymiseen ja ilmoittaudu AgriFuture -tapahtumaan 29.-30.10. Savonia-amk, Haukisaarentie 2, Iisalmi

Ohjelma sisältää tietoa maatalouden ajankohtaisista muutoksista, hankkeiden tuloksista ja tulevaisuuden menestystekijöistä. Tapahtuma on suunnattu maatalousyrittäjille ja maaseudun toimijoille.

29.10.2014 seminaarin pääpuhujana on Henk Mulder, maatalouspääosasto (DG AGRI), Euroopan komissio, maito ja liha-osaston johtaja

Kaksipäiväinen tapahtuma pitää sisällään: Seminaareja Messut Iltavilli Tilavierailuja

Tervetuloa verkostoitumaan ja jakamaan ideoita kanssamme!

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: maito.savonia.fi

Holvaamaton automaattinen syöttölaite

murskeviljalle, kivennäisille, panimoiden

ja elintarviketeollisuuden sivutuotteille,

kuten perunarehulle, rypsimixerille ja

mäskille.

• Tiivis, ruostumaton teräsrakenne

• Pyörivä leikkuuterä

• Koot 4m³, 6m³ ja 8m³

• Liitettävissä Pellon Graphics-

ohjaukseen

Pellon Crimbox Säästä ruokinnan rehuraaka-aineiden kustannuksissa!

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com


TEEMAseppo votkin

Maske trimmaa maidontuottaji-en osaamista Ylä-Savossa. Työ-tehoseuran erikoistutkija Janne Karttunen toteuttaa Ylä-Savos-sa Maske-hanketta yhdessä Sa-vonia-ammattikorkeakoulun ja ProAgria Pohjois-Savon edusta-jien kanssa.

– Maske on yhtäkuin maitotalo-uden osaamiskeskittymän vahvis-tamista. Tämä seutukunta on val-takunnan parasta maidontuotan-non aluetta. Koska tästä halutaan pitää kiinni, on sekä tutkimuksen, opetuksen, asiantuntijapalvelui-den että maidontuottajien osaa-mista trimmattava edelleen. Täs-tä on etua myös alueen vahvalle meijeriteollisuudelle.

Samaan aikaan, kun osa maati-loista lopettaa tuotannon, jatka-vat maatilat yleensä kasvattavat tuotantoaan. Jos maatila laajen-taa voimakkaasti, myös työvoi-man johtamiseen pitää kiinnit-tää entistä enemmän huomiota.

– Voimakkaasti laajentavan tilan kokonaisuuden hallinta on haas-tavaa. Esimerkiksi tässä voimme omalta osaltamme auttaa, Kart-tunen valottaa.

Tuotantoaan voimakkaasti laa-jentavat lypsykarjatilat tarvitse-vat entistä laajempaa ja syvälli-sempää johtamisosaamista. On hallittava maatalouden biologi-set ja tekniset tuotantoproses-sit sekä osattava johtaa omaa ja toisten työtä.

KARTTUSEN mukaan kaikilta hank-keen kohdetiloilta löytyi asioita, jotka tehtiin hyvin ja joista mui-denkin kannattaa ottaa oppia.

Kaikki tilat muun muassa tekivät tilayhteistyötä, olivat ulkoistaneet peltotöitään, käyttivät vastuuva-kuutettujen Eu-avustajien palve-luita ja kuuluivat maatalousyrit-täjien työterveyshuoltoon.

– Kaikilta tiloilta löytyi myös jotakin, jota voisi parantaa. Esi-merkiksi lypsyrutiineissa oli mo-nella trimmaamisen varaa. Pienet muutokset lypsyllä voivat merki-tä suurissa karjoissa satoja sääs-tyviä työtunteja vuodessa.

Tiloille laaditaan parhaillaan ohjeita, jotka vastaavat esille nousseisiin kehitystarpeisiin. Samalla pohditaan, miten TTS kykenee yhdessä Savonian ja Pro-Agrian asiantuntijoiden kanssa opastamaan voimakkaasti laa-jentavia lypsykarjatiloja työn-käytön hallinnassa nykyistäkin

paremmin.Tulokset kootaan TTS:n maa-

taloustiedotteeseen. Lisäksi ne käydään tilojen sekä hankkeen toteuttajien kanssa läpi.

Maske trimmaa

maito-osaamista

➤ Hyvät ja huonot käytännöt syynissä.

Maske –maitotalouden osaamiskeskittymän vahvistaminen

➤ Selvitetään yläsavolaisilta lypsykarjatiloilta kehittä-mistarpeita työnkäytössä, työkuormituksessa ja tuotan-toprosesseihin liittyvässä logistiikassa. Lisäksi kehite-tään TTS:n, Savonia-amk:n ja ProAgria Pohjois-Savon asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.

➤ Hankeaika: 1.9.2013 – 31.12.2014. ➤ Rahoittaa Ylä-Savon Kehitys Oy. ➤ Yhteyshenkilöinä TTS:ssa Janne Karttunen, Savonia-

amk:ssa Hilkka Kämäräinen ja ProAgria Pohjois-Savossa Mika Repo.


Ylä-Savo on valtakunnan parasta maidontuotantoaluetta.

RISTO RÖYTIÖ KYKoskentie 2, Kiuruvesi, puh. 050 353 0864, www.ristoroytio.com

ja edustus meillä!

5800Maksimoi tuottavuus.

25 000 €+alv +rahti

Ke 1.10. Kiuruvedellä US-POWER koeajopäivä,Pilkemaster-esittely, Konekentän syyssiivous-tarjouksia.

Tervetuloa!

- tehokas, luotettava, kestävä- takuu 24 kk/1600 h- trukkipiikit ja kauha koneen mukana- paino työkunnossa 5800 kg- nostovoima 2000 kg

Olen esittelemässäKoneAgrian B-hallissaKoneFarmin jaTurun Konekeskuksen osastolla.Tervetuloa tutustumaan

Haenyt!

Hakeminen ja lisätietoja osoitteessa:www.ysao.fi/koulutuskalenteri

ww

w.y

sao.

fi

Yrittäjäntie 23,74130 IISALMIPuh. 0400 827 251,Fax (017) 272 5555

Osaavissa käsissä tulevaisuus

Eläinalan ammattilaiseksi

Eläintenhoitajan ammattitutkinto,Eläinhoitolan osaamisala sekä5.1.2015–26.2.2016. Haku 28.11.2014 mennessä. Kysy lisää! Laura Leinonen, [email protected],p. 0400 799 843.

Eläinkaupan osaamisala5.1.2015–26.2.2016. Haku 28.11.2014 mennessä.Kysy lisää! Laura Leinonen, [email protected],p. 0400 799 843.

maatalousalan perustutkinto eläintenhoitaja/maaseutuyrittäjä/maatilatyöntekijä14.1.2015–26.8.2016. Haku 30.11.2014 mennessä.Kysy lisää! Liisa Antikainen puh. 0400 792 803, [email protected]

Kengityksen alkeiskurssi21.1.2015–28.2.2015. Haku 15.12.2014 mennessä.Koulutus on tarkoitettu hevosalalla toimiville,jotka ovat kiinnostuneet kengityksestä.

Kysy lisää! Tuovi Huttunen,[email protected], p. 0400 793 135.

,,II

7 7 2251,51,1151,5555555

suus

Ylä-Savon ammattiopistossa Alkavaa aikuiskoulutusta

HakewwwwwwwwwwOOOOOOOOOsOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO

ou u usjoj tka ov

Kysytuovi.

is maatalousliite 25092014

Documents