ii yli-ii kiiminki sanoma oulun seutu muhos ylikiiminki - vkk … · 2015. 3. 30. · tauno runtti,...

1MetsäSanoma 1/2015

MetsäSanoma

IIYLI-II

KIIMINKI

OULUN SEUTUYLIKIIMINKI

MUHOS

Iin, Kiimingin, Muhoksen, Oulunseudun, Yli-Iin ja Ylikiimingin Metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti 1/2015

Puukauppa hiipui alkuvuonna Tukin hinta kääntyi laskuun. Kuusitukkia ei juurikaan haluta.

Kuitupuun hinta alakantimissa

Metsänomistajat

Energiapuun ostokysyntä romahti ja hinta laskussa.

Klapikauppa pitää pintaansaKemeratuki poistui.

Uutta tukimuotoa odotellaan.

Puunkuljetukset ja autot talvella lujilla

Haastattelussa Harri Siikaluoma Kuusamosta

Vesakontorjuntalennot palaavatOulun alueella myrkytetään ja

kuvataan uutta kotimaista elokuvaa

Urheiluagenteissa

Jäälin ihmiskuula Antti Aarnio

Formulasirkuksen satoa

Minna Kauppi Ongelmatalvi

2 MetsäSanoma 1/2015

kuun alun julkaisussa, mutta voiton vievät näillä näky-min nyt muut. Toivottavasti ei näin käy, vaan jokin han-ke saadaan pystyyn ja kuitu-puulle uusia osoitteita.

Jos joskus on pitänyt to-deta, niin todetaan jälleen kerran. Puun ostajia tulee, puunostajia menee. Puun-korjuun urakoitsijoita tulee, puunkorjuu-urakoitsijoita menee ja nyt uutena aihee-na sellutehtaita tulee, ja sel-lutehtaita menee. Se on vain ajan trendi nykypäivässä, jonka kanssa tulee elää.

Kauniita kevätpäiviä kai-kille toivottaen,

Timo MikkolapäätoimittajaMetsäSanoma

Pääkirjoitukset

Kestääkö nykyinen tieverkosto metsäteollisuuden lisääntyvät maantiekuljetukset?Alempi tieverkosta ja yksityistiet ovat kovilla, mikäli metsäteollisuuteen saadaan 10 mil-joonan kuution lisäykset raakapuunkäyttöön sekä sen oheistuotteiden jatkokuljetukset satamiin. Mikäli tieverkkoa ei huolehdita ja sen annetaan edelleen rapistua, ei kehitys mene haluttuun suuntaan.

Puutavara-autojen pituu-det ja kuormakoot ovat nykysäädännön ansios-ta kasvaneet. Kuormakoot ovat kasvaneet yli kymmen kiintokuutioiden kuormil-la ja perävaunujen pituudet kasvaneet hieman yli met-rin. Tämä tuo luonnollisesti myös käytännön muutoksia metsäautotieverkostoihin sekä pieniin yksityisteihin, joilla suoritetaan puutava-ran kaukokuljetusta. Entinen kääntöpaikka ei enää riitä, tien kantavuus joutuu lujille ja mikäli ajetaan sulan maan aikana. Kaikki heijastuu myös talvikuljetuksiin. Van-hat perinteiset talvitiepohjat eivät sellaisenaan enää kan-na, vaan teiden tulisi olla le-veämpiä ja kääntöpaikkojen isompia. Kaikki tämä lisää kustannusta operatiivisella sektorilla kaukokuljetuksen toteutuksissa. Jokiylityk-set, pienet poikkiojat, isomat ojat ja suuremmat vesistö-jen ylitykset vaativat enem-män työtä ja jäädyttämistä raskaamman rekan kuljetus-

reitille. Ja talvet ovat osoitta-neet haasteellisuutensa.

Alemman tieverkon ja yksityisteiden osuus kasvaa tulevaisuudessa. Metsäau-toteiden käytöstä on tutkit-tu, että ainoastaan n. 25 % on metsätalouden käytössä puutavaran ajoon. Mitä on sitten kaikki muu autoilu? Aivan niin, niihin lukeutu-vat metsästäjät, marjastajat, koiran ulkoiluttajat, met-sänhoitotöitä tekevät met-sänomistajat, polttopuuta omaan käyttöön puuhaste-lijat, vapaa-ajan asunnolle matkustavia, henkilöitä tien-käyttäjänä riittää moneen ju-naan.

Ja tähän sarjaan kun lisä-tään tienkäytön ja varasto-paikkoina puulle rajoittavat yksityismaanomistajat, on metsäautotie sirkus val-miina. Milloin nousee esil-le tapauksia, kun kielletään varastointi metsäautotien varteen, milloin peritään yli-määräistä tiemaksua ilman hoitokunnan päätöstä. Löy-tyy esimerkki, että pääte-

tystä puunkuljetusmaksusta on epäselvyyttä siitä, kuka sen maksaa. Onpa jopa eräs metsällinen yhtiö alkanut vaatia varastointimaksua puille, jotka on varastoitu oman tilan kohdalla, mis-sä metsäautotie kulkee. On-gelmatapauksia löytyy nyt ja jatkossakin.

Mikäli viimeaikaiset met-säteollisuuden investoinnit toteutuvat ja energia puun käyttöä lisätään, lisääntyy pelkästään ns. pyöreän puu-tavaran kuljetukset reippaas-ti yli 10 miljoonan kuutiolla. Tämän lisäksi energiapuun energiahuolto tuo yli 5 mil-joonan kaukokuljetuksen varastopaikoilta voimalai-toksien energiapuupisteille. Sanomattakin on selvää, että nykymuotoisena, kirjava-na tiehoitokuntina nykyiset yksityistiet eivät voi vasta-ta uumoiltuihin kasvaviin käyttöasteisiin. Tieverkoston nykyinen kunto ei paranna kuljetuksien kustannuste-hokkuutta ja kasvua.

Maa- ja metsätalous kat-taa koko Suomen ja pitää monet paikkakunnat elin-voimaisena. Metsäalan me-nestys näkyy Suomessa työpaikkoina, tulevaisuu-den investointikohteena, puunmyyntitulon tuojana metsänomistajille sekä vien-titulon tuojana verotulojen kautta yhteiskunnalle.

Jälleen ongelmallinen korjuutalviTalvet eivät ole veljeksiä kes-kenään, sanotaan. Sanonta osuu hyvin kohdilleen, jos vertaillaan kolmea edellistä talvea. Yleisilme talvikeleil-le puunkorjuuta ja kauko-kuljetusta ajatellen on lauha talvikeli. Kun edellistalvena silmiinpistävää oli alueem-me vähälumisuus ja verrat-tain lyhyt pakkasjakso, voi nykyistä talvea tituleerata runsasluminen, mutta lauha talvikeli.

Talvitiet eivät jäädy, mi-käli pakkaslukemat eivät saavuta -25 asteen pakkas-jaksoja, joiden tulisi kestää viikko pari. Nyt ongelmak-

si tuli lisäksi hauduttava ja suojaava lumikerros. Lin-komiehillä riittää töitä, ja kaikki näkyy viimekädes-sä korjuun kustannuksissa. Tämä trendi tulee varmasti jatkossakin näkymään sinä, että talvikelpoleimikot hin-noitellaan entistä alhaisem-paan kantorahatasoon. Tai jopa siihen, että leimikkoja ei osteta lainkaan.

Puunkorjuun ongelmien lisäksi metsänomistajille on siunaantunut puunostajien haluttomuus puukauppaan sekä läpi asti oleva puun hinnan lasku. Yhtälö on ollut huono koskien puun myyjää ja puun ostajaa. Edellistal-ven leimikoista on ollut puo-let korjaamatta ja uusi talvi

ei paranna tilannetta. Tukin sahauksesta saatavan saha-tavaran hinta on ollut las-kussa varsinkin kuusitukin kohdalla ja tämä laski tu-kin hintaa. Kuitupuusta on ylitarjontaa, joka tyrehdytti kaupan ja laski puun hintaa. Edellisvuoden lauha talvi ei purkanut energiapuun va-rastoja ja uutta energiapuu-ta ei näin ollen enempää haluta. Pitäisikö tulkita asi-aa niin, että muutoin menee hyvin? Metsäteollisuus sel-vinnee talouslamasta parem-min kuin kanssakilpailijat teknologia-alalla, ja pystyvät maksamaan omistajilleen eli osakkeenomistajille koh-tuullisen osingon viimevuo-tisesta toiminnastaan.

Jälleen viritellään keskus-telua puunkorjuuyrittäjien suorilla toimituskaupoil-la puun ostajan kans-sa. Tämä aikaisemminkin mainitsemani kaavailu tai kuinka sanoisin haavei-lu nostaa päätään jälleen milloin missäkin metsä-alan foorumeissa. Se, että metsänomistaja tekisi suo-ran sopimuksen puunkor-juun urakoitsijan kanssa leimikon toteutuksesta ja puukaupasta, eikä metsän-hoitoyhdistystä tarvita täs-sä välissä, on vielä pitkässä juoksussa. Aika ja tuleva historia näyttää, toteutuu-

Paperin valmistuksen piiris-tä on herunut hyviä uutisia metsäteollisuuden uutisoin-nissa. Metsäteollisuus on menossa investointiaallok-koon. Jo satojen investoin-tien lisäksi Metsä Group suunnittelee Äänekoskel-le 1,1 miljardin biotuotelai-tosta, suomeksi sanottuna sellutehdasta. Samaan uutis-ryhmään ilmoitti Finnpulp, meille kaikille niin rakas tu-leva savolaisyritys 1,4 mil-jardia euroa maksavan sellutehtaan perustamis-ta Kuopion pohjoislaidalle. Virisi jälleen jopa keskus-telua ja uutisointia rakkaan kotikaupunkini Haapajär-ven Oksamassa hankkees-ta. Jälleen on nostettu esille alueelle perustettava sellu-keittolaitos. Investoinnin hinta liikkuisi luonnollises-ti samalla tasolla miljardin

Puunkorjuun urakoitsijatko puunostajiksi?ko Suomessa järjestelmä koskaan. Törmään mm. neuvontatyön tiimoilla ta-pauksiin, jossa puunkorjuu urakoitsija on pelkästään hakkuutyöstä perinyt tukin teolle ruhtinaallisen 36 eu-ron tekotaksan. Oman ky-län mies oli maltillisempi ajotaksan kohdalla, joka jäi hieman alle 4 euron, joka vastaa hyvinkin keskiver-toa puunkorjuun ajotak-saa sopimusurakoinnissa. Ahneudella puunkorjuuty-tössäkään ei ole rajaa, kos-ka tietämätön työn tilaaja, tässä tapauksessa novii-si metsänomistaja on ollut

se, joka työstä maksaa. Ei jäänyt tukille paljon kanto-rahaa. Parempi vaihtoehto olisi ollut korjuuttaa yhdis-tyksen hankintapalvelua apuna käyttäen. Hallinto-kulut puun jatkomyynnissä olisi ollut samat.

Jatkossa kannatta kysyä aina metsänhoitoyhdistyk-sestä, mikä olisi kohtuul-linen korjuutaksa. Tosin mikäli on metsänhoitoyh-distyksen jäsen. Neuvon-tapalvelu koskee jatkossa vain jäseniä. Muu neuvonta on maksullinen sille, joka ei ole yhdistyksen jäsen. Niin se vain menee.

Metsäteollisuus kokeilee rajojaaneuron molemmin puolin. Rakentajasta ja toimijasta ei tosin ole vielä selvyyttä. Sel-vitys työtä on tehty ja sitä jat-kettaneen. Muistan hanketta viritellen jo 80 luvulla, joka aika ajoin nostaa silloin täl-löin päätään. Taustahenki-löt mahdolliselle hankkeelle on vielä mitä ilmeisimmin haun alla, mutta odotellaan rauhassa.

Eikä tämä vielä tähän-kään pääty helmikuun lopulla artikkelia kirjoitta-essani silmiini iskeytyi uusi pommi Kemijärven sellu-hankkeesta. Herää heti ky-symys. Kuka on hankkeen takana? Sahaussuku Savos-ta vaiko rohkeat koillismaan sahakeisarit? Vai onko ken-ties jopa molemmat? Huh huh! Olen luullut että ko-vimmat uutispommit tulee Metsäsanoma lehden huhti-


Metsänhoitoyhdistykset

Metsähoitoyhdistys Oulun Seudun kesäretki Tampereelle 25.-27.6.2015Lähtö torstaina aamusella ja paluu lauantaina iltasella.

Majoittautuminen uusi hieno Sokos-hotelli Torni (25 kerrosta) aivan Tampereen keskustassa.

Mukavaa ohjelmaa, mm Pyynikin kesäte-atteri komedia Veera Niemisen romaanin poh-jalta Avioliittosimulaatto-

Metsänhoitoyhdistys KII-MINKI järjestää jäsenilleen perinteisen metsäretken, joka suuntautuu Savon kautta Pohjois-Karjalaan Joensuun maisemiin.

ri, Työväenmuseo Werstas, höyrykonemuseo, tutustu-minen Metsänhoitoyhdistys

Pirkanmaan toimintaan. Käynti Näsinneulassa ja tie-tysti torilla nauttimassa vaikka mustaa makkaraa.

Bussi mukana koko ret-ken ajan, ei siis paljoa käve-lymatkoja.

Retken hinta 300 €/hlö si-

”Minä lähden Pohjois-Karjalaan …Retken ajankohtana on

28-30 elokuuta. Retken hinta on 280 €/henkilö, majoituk-set hotelleissa kahden hen-gen huoneissa, aamupalat ja mahdollisia sponsoroitu-

ja ruokailuja yhteistyökump-paneiltamme. Metsäaiheisia vierailuja, tehdaskäyntejä, metsäopetusta, kilpailuja, tu-tustumista ym. mukavaa. Oh-jelma ja matkareitti selkiytyy

sältää matkat, majoitus 2h huoneessa, aamupalat, 3 krt päivällinen ja pääsyliput.

Ilmoittaudu mahdolli-simman pian, kuitenkin 15.4. mennessä Seija 044 579 6226. Mukaan mahtuu 46 henki-löä ilmoittautumisjärjestyk-sessä.

Annikki Pesola, Muhos, Muhoksen MhyRuonala Pentti, Yli-Ii, Yli- Iin MhySauvola Antti, Hailuoto, Oulun Seudun MhyTauno Runtti, Ylikiiminki, Ylikiimingin MhyEila Sivonen, Oulu, Kiimingin MhyValma Turtinen, Ii, Iin Mhy

Toimikunta kiittää lukijoitaan aktiivisuudesta. Capi-tals tähden Joni Saarenpään potkaisemat mutapallot löy-tyivät sivuilta: 4, 11, 16, 22, 29.

Tiedustelimme ja arvuutimme paikkakuntia ja Uta-järvihän se oli kaikissa oikea vastaus. Mielenkiintoisia artikkeleita osio jakaantui tasaisesti koko lehden sivus-toille.

Onnea voittajille ja kiitokset kisaan osallistumisesta!lähempänä reissua. Mukaan

mahtuu 45 osallistujaa. Lisätietoja retkestä ja Il-

moittautumiset kesäkuun 15 päivään mennessä Timo Mikkola 0400 560 498 .

MetsänomistajatPOHJOIS-KARJALA

Retkelle mennään taas johonkinpäin Suomea

..Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa oi jospa...

YLI-II

?

??

Seurailkaa ilmoittelua Rantapohjassa kesällä.

Yli-Iin metsänhoitoyhdis-tys järjestää jälleen vuo-den 2015 aikana tehtyjen nuorenmetsänhoitohank-keiden välisen kilpailun, jossa palkintona arvotaan raivaussaha.

Kilpailun palkintona arvotaan kaikkien vuoden aikana tehtyjen hankkei-den kesken raivaussaha.

Sahasta kilpaillaan

taas

Jatkosta palautelipun liittämisestä lehteemme ja itse kilpailusta/palaute ”lipareesta” päätätte te itse lukijat! Kts. Lehden kilpailulipuke.

Arvonnan suoritti kiiminkiläinen ex liiga-kiekkoilija Antti Aarnio. Palkinnot on nou-dettavissa omasta metsänhoitoyhdistyk-sestä.

MetsäSanoma kilpailun palauteosion

voittivat seuraavat henkilöt

Esiintyjänä onSauli ja

Ekstaasi

Tervetuloa!

Järjestämme yhdessä Joloksen Nuorisoseuran kanssa

la 2.5.2015 tanssit Joloksen Römölässä

Tarkemmin ilmoitus Rantapohjassa.Lisätietoa

nettisivuillamme.


ENSIHARVENNUS TOINENHARVENNUS PÄÄTEHAKKUU Alin Korkein Alin Korkein Alin KorkeinMäntytukki 33,00 43,00 40,00 46,65 47,70 53,00Kuusitukki 33,00 43,00 40,00 46,65 47,00 52,00Mäntykuitu 8,00 14,00 13,00 15,50 16,00 19,00Kuusikuitu 8,00 14,00 13,00 15,50 16,00 19,00Koivukuitu 9,00 14,00 13,00 15,5 16,00 19,00Mäntyparru / pikkutukki 15,50 24,00 20,00 24,15 20,00 27,00Kuusiparru / pikkutukki 15,50 24,00 20,00 24,15 20,00 27,00Karsittu energiaranka havu 9,00 12,00 Karsittu energiaranka koivu 9,00 12,00 Energiapuu karsimaton 4,50 7,00 3,00 4,00 2,00 HANKINTAHINNAT Alin Korkein Mäntytukki 57,00 62,00Kuusitukki 57,00 60,00Mäntykuitu 26,00 30,00Kuusikuitu 26,00 30,00Koivukuitu 27,00 30,00Mäntyparru 35,00 40,00Kuusiparru 35,00 40,00Karsittu energiaranka havu 20,00 26,00Karsittu energiaranka koivu 25,00 26,00Energiapuu karsimaton 16,00 21,00

KANTOHINNAT MAALISKUU 2015

IIYLI-II

KIIMINKI

OULUN SEUTU YLIKIIMINKI

MUHOS

Puukaupan seuraava siirto

Puukaupassa odottava tunnelmaVuoden 2014 puukauppa alkoi koko Pohjois-Suomessa vilkkaana. Kesälomiin tultaessa puuta oli Metlan tilastojen mukaan myyty Pohjois-Suomen yksityismetsistä 2,2 mil-joonaa kuutiometriä, 50 % enemmän kuin edeltävällä viisivuotisjaksolla keskimäärin. Syksyt ovat perinteisesti olleet vilkasta ai-kaa puukaupassa, mutta vuosi 2014 oli tästä poikkeus. Leudon edellistalven jäljiltä kaikilla ostajilla oli varannoissaan runsaasti talvilei-mikoita.

Markku EkdahlMetsäSanoma

Loppuvuotta kohti epävar-ma markkinatilanne sahata-varamarkkinoilla, varsinkin kuusisahatavaran osalta, heijastui tukkikauppaan, ei-vätkä hieman yskähdellen käyneet kuitutehtaatkaan puukauppatilannetta hel-pottaneet. Energiapuun kil-pailukyky on ollut huono jo pidemmän aikaa – lama on painanut niin kivihiilen kuin CO2 –päästöoikeuksienkin hintaa.

Uusi vuosi ei ole tuo-nut, ainakaan vielä, muu-tosta puukaupan suuntaan. Tammi-helmikuun osal-ta puukauppamäärissä ol-laan selvästi edellisvuosia perässä. Puunostajat keskit-tyvät koko kaluston voimin

käyttämään toisen perät-täisen huonon talven vä-hät talvikelit hyväkseen ja hakkaamaan edellistalvelta siirtyneet leimikot. Loppu-vuodesta hieman alamäkeen luisuneet puun hinnat ei-vät myöskään ole innosta-neet puunmyyjiä leimikon tekoon. Sahatavaran jalos-tuksen kannattavuus oli lop-puvuonna heikko, joten tukin osalta nykyinen hin-tataso puolustanee paik-kaansa, mutta kuiduttavalla teollisuudella maksuvaraa olisi. Suomen kolme suu-rinta metsäteollisuusyri-tystä tekivät vuodelta 2014 liikevoittoa noin 12 euroa jokaisella käyttämällään raa-kapuukuutiometrillä. Omis-tajien varallisuus karttui siis vuodessa saman verran kuin kuitupuuta 60 vuotta kasvat-taneen metsänomistajan.

Kelien lämpenemisen myötä puukaupan vireen odotetaan kuitenkin para-nevan. Kelirikkoleimikoita ei ostajien varannoissa kos-kaan ole liikaa. Kuituteh-

taat pyörivät nyt täydellä kapasiteetilla, vaikka sahat ovatkin ilmoittaneet tuo-tannonrajoituksista alku-vuodelle. Metsänomistajan kannalta oleellisinta on yh-dessä puumarkkinatilanteen tuntevan metsänhoitoyhdis-tyksen neuvojan kanssa pa-ketoida omasta metsästään sellainen leimikko, jolle täs-sä markkinatilanteessa on kysyntää, tarjousten kilpai-luttamista unohtamatta.

Metsäalalta on kuultu myös hyviä uutisia. Uusia investointihankkeita on il-moitettu eri puolilta Suomea yhteensä lähes 10 miljoonan kuution vuosittaisen puun-käytön lisäyksen verran. Keitele Groupin uusi saha Kemijärvellä on käynnisty-nyt, Äänekosken suunnitel-tu biotuotetehdasinvestointi heijastuu myös Pohjois-Poh-janmaalle. Vanhoja konei-ta kunnostetaan eri puolilla Suomea ja uusia on suun-nitteilla myös Kuopioon ja Kemijärvelle. Ylä-Lapinkin metsänomistajat saivat hy-vän uutisen, kun Inarista Peuravuonon sahan hank-kinut ostajaryhmä ilmoitti aloittavansa ratapölkkyjen sahaamisen tulevana kesä-nä. Myönteistä virettä on siis näkyvissä.

Edunvalvonta uuteen asentoonViime vuodenvaihtees-sa kääntyi yksi lehti met-säalan historiassa. Syksyllä kannettiin viimeiset lakisää-teiset metsänhoitomaksut. Metsänhoitoyhdistykset jat-

kavat nyt lakimuutosten jälkeen jäsenmaksun ja pal-velutuottojen turvin metsän-omistajan edunvalvontaa ja metsäpalveluiden tuottamis-ta metsänomistajille. Edun-valvonnan maakunnallinen väliporras, metsänomista-jien liitot, purettiin välistä pois ja metsänhoitoyhdis-tykset liittyivät suoraan MTK:n jäseniksi. Metsän-omistajaliitoista siirtyi 11 metsäasiantuntijaa MTK:n metsälinjan palvelukseen, Rovaniemelle palkattiin uu-tena Samuli Kokkoniemi, P-S Metsämarkkinat Oy:öön siirtyneiden Jukka Aulan ja Kimmo Karjalaisen tilal-le. Allekirjoittanut Oulussa ja Heikki Rahko Kajaanis-sa jatkavat maakunnallista metsänomistajien edunval-vontatyötä MTK:n metsälin-jalla.

Metsäalalla on paljon toi-mijoita ja yrityksiä, kaikkia tarvitaan ja niillä on paik-kansa, mutta metsänomis-tajan puolta pitää vain ja ainoastaan oma organisaa-tio: metsänhoitoyhdistykset ja MTK. Edunvalvontarin-tamalla paukut keskitetään tänä keväänä eduskuntavaa-leihin. Jokaisen metsänomis-tajan on syytä tutkailla oman alueen kansanedustajaeh-dokkaiden lupauksia sekä tekoja metsänomistukseen ja metsätalouteen liittyvien lakien käsittelyssä eduskun-nassa. Laittakaa ehdokkaat tiukoille maakuntakierrok-silla ja vaalitenteissä, tehkää kiperiä kysymyksiä ja muis-takaa äänestää. Vain äänes-tämällä voit vaikuttaa.


Puukaupan seuraava siirto

Energiapuumarkkinoilla ei piristymisen merkkejäNäin vaalien alla kaikki puhuvat kauniisti siitä, kuinka kotimainen uusiutuvaa metsäenergia tuo työtä ja toimeentulo koko Suomeen. Va-litettavasti arki on energiapuu markkinoilla paljon karumpaa. Pikainen soittokierros alu-een energiapuu toimijoille paljastaa, että va-rastot ovat täynnä, ja kulutus lauhan talven johdosta vähäistä.

Mikko HarjuMetsäSanoma

Biowatin Metsäpalvelu-päällikkö Timo Marttila kertoo, että ”kesäkorjuukel-poisia” leimikoita ostetaan rajoituksetta, mutta talvi kohteita jää tältä vuodel-ta korjaamatta ja kesäkoh-teiden mukana tulee aina myös talvi kuvioita, joten puhtaita talvikorjuu koh-teita emme voi nyt ostaa” kertoo Marttila. Kesän hin-tataso on Marttilan mukaan sama tai hiukan aikaisem-

paa kesää heikompi. ”Va-rastojen ollessa täynnä ei hankintaeriä voida tällä hetkellä ostaa lainkaan” pa-hoittelee Marttila.

Samalaista viestiä tulee myös toiselta isolta ener-giapuun ostajalta Vapol-ta. Hankintaesimies Mikko Korhonen kertoo, että ”energiapuumarkkinoil-la” tilanne on tällä hetkellä vaikea. Tällä hetkellä ky-syntää ei käytännössä ole kuin karsitulle rankapuulle ja senkin hankinta on hyvin aluekohtaista. Kaksi lauhaa talvea peräkkäin ja Oulun

Energian Toppilan voima-laitoksen remontti ovat pie-nentäneet toimitusmääriä, mikä on johtanut varasto-jen kasvamiseen. Näiden seikkojen vuoksi hankin-taa on jouduttu rajoitta-maan. Jatkossa hankintaan tuo epävarmuutta päättyvä kemeratuki ja eduskunnan käsittelyssä olevan metsä-hakkeen sähköntuotantotu-en mahdolliset muutokset”.

Sekavaa onIin toiminnanjohtaja Eero Alaraasakka ei pitkän met-sämiesuransa aikana muista näin sekavaa ja poukkoile-vaa energiapuu politiikkaa mitä viimevuosina on ollut. - ”Nyt on jo vuodesta 2007 tullut joka vuosi uusia aika rajoja milloin uusi kemera tulee voimaan. Aina se on jäänyt tulematta. Nykyinen tilanne on jo surkuhupai-suudessaan uusi ennätys. Vanha laki loppuu huhti-kuussa, eikä uudesta laista

Sahateollisuuden merkitys kasvussaSahatavara oli Suomen neljänneksi tärkein vientiartikkeli vuonna 2014. Sahatavaran ja jalosteiden viennin arvo oli yhteensä yli 1,5 miljardia euroa. Vientimäärä oli yhteensä noin 7 miljoonaa kuutiometriä ja kokonais-tuotanto lähes 11 miljoonaa.

Viime vuoden alkupuo-liskolla kysyntä oli hyvä, markkinat vetivät, mut-ta tilanne heikkeni vuoden loppuun mennessä. Keski-määrin sahateollisuuden tulos oli kuitenkin kohtalai-nen. Alkanut vuosi näyttää kuitenkin taas suhteellisen synkältä. Kotimainen ra-kentaminen laski edelleen viime vuodesta ja lasku näyttää jatkuvan edelleen ollen jo nyt alhaisimmillaan viimeiseen pariin kymme-neen vuoteen. Geopoliittiset riskit ja konfliktit lisäävät markkinoiden epävarmuut-ta ja valuuttakurssien, lä-hinnä Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan, heikenty-minen euroon ja dollariin nähden heikentävät suo-malaisen sahateollisuuden kilpailukykyä. Sahatavara-varastot ovat nousseet en-nätystasolle Suomessa ja myös Ruotsissa. Viime vuo-si oli hyvä puukauppavuo-

si ja sahojenkin varannoissa on nyt hyvin tukkeja. Saha-tavaran markkinahintojen hiipuminen on kuitenkin johtanut sahat tilanteeseen jossa varannoissa olevien tukkien hinta on liian kor-kea sahatavarasta saata-vaan hintaan. Näinhän se on kyllä käynyt monesti en-nenkin.

Suomalainen sahateol-lisuus on kuitenkin pikku hiljaa noussut siitä kuopas-ta johon se tipahti vuon-na 2008. Suomalaiselle sahatavaralle kyllä ostajat löytyvät kunhan kustan-nuskilpailukyky on kohdal-laan. Suomalaisen sahurin vientikilpailukykyä heiken-tää kotimaan korkea kus-tannustaso jota, vuoden alusta voimaan tullut, rik-kidirektiivi heikentää vielä lisää. Öljyn hinnan laskun vaikutus on kompensoinut tilannetta niin, että rahdit eivät juurikaan nousseet,

mutta kilpailijamailla, joilla rikkidirektiivin vaikutus on pienempi, rahdit laskivat.

Pölkky lisännyt tuotantoaanPölkky Oy:n sahojen tuo-tanto viime vuodelta oli yhtiön historian korkein ja liikevaihto nousi lähes 160 miljoonaan euroon. Ti-lanne oli siis keskimäärin sama kuin muillakin sahoil-la. Puukauppaa on tehty al-kuvuodesta suhteellisen hyvin, tukin kantohinta-kehitys on oikeaan suun-taan. Ongelmaksi näyttää muodostuvan kuitupuun jonkin asteinen ylitarjon-ta varsinkin pohjois- Suo-messa. Myös energiapuun kysyntä suhteessa ener-giapuun hakkuumahdol-lisuuksiin on olematonta, pohjoisessa lämmöntuotan-toon käytettävän poltto-aineen kysyntä heikkenee vuosi vuodelta joten täy-tyy rohkeasti lähteä keinoja energiapuun ohjaamiseksi sähköntuotantoon. Sahojen sivutuotteiden jalostaminen sähköksi lisäisi metsistä tu-levan energiapuun kysyn-tää. Sahat tuottavat suuria määriä biopolttoaineita joi-ta joudutaan kuljettelemaan

ole vielä mitään varmuutta. Varmaa kuitenkin on, että huhti - heinäkuun aikana ei saa tehdä Kemera töitä, mikäli niihin haluaa val-

tion tuet. Näin hukkaam-me miltei kolme kuukautta parasta energiapuun tekoja kuivumisaikaa ” harmit-telee Alaraasakka. ”Uudelle

eduskunnalla on paljon teh-tävää, mikäli energiapuun käyttöä halutaan oikeasti li-sätä” jatkaa Alaraasakka.

pitkien matkojen päähän poltettavaksi. Järkevintä ja ekologisinta olisi jalostaa si-vutuotteet sähköksi siellä, missä ne syntyvät. Tähän tarvitaan riittävää tasoa ole-va syöttötariffi.

Kuiduttavan teollisuu-den suurinvestointisuun-nitelmat ovat olleet viime kuukausien ja viikkojen ko-huotsikoita. Metsä Grou-pin tehdas Äänekoskelle on etenemässä hyvää vauh-tia, joskaan lopullista pää-töstä sen rakentamisesta ei ole vielä julkistettu. Kuopi-on ja Kemijärven hankkeet lienevät vielä suunnittelu-asteella ja niiden toteutu-minen on joka tapauksessa vasta vuosien päässä. Mi-käli kaikki nämä hankkeet toteutuisivat suunnitellus-ti, tarkoittaisi se yhteensä yli 10 miljoonan kuutiomet-rin lisähakkuita pelkästään kuitupuulle, tukkia näis-tä hakkuista tulisi lähes toi-nen mokoma ja lisäksi vielä energiapuu. Saas nähdä mi-ten käy.

Hannu Virranniemi, Pölkky Oy

” Suomalainen sahateollisuus on

kuitenkin pikku hiljaa noussut siitä kuopasta johon se tipahti vuonna

2008.


MetsäSanoma uutiset

Kiimingin mhy:n valtuusto päätti hakea MTK:n jäsenyyttäMaaliskuun kevätkokouksessa hallituksen esitys hakea jäsenyyttä sai yksimielisen kan-natuksen. Ns. tilikokouksen aiheita edel-lisvuoden toiminnallisten ja taloudellisten tuloksien lisäksi, oli päätettävä MTK:n jäse-nyyshakemuksesta ja sen lisäksi sääntömuu-tokset MTK:n jäsenyyden takia.

Ennen kokousta yhdistyksen toimihenkilöt ja hallitus jul-kaisivat henkilön, joka palkit-tiin ensimmäisenä henkilönä Kiimingin metsänhoitoyh-distyksessä ns. SISU SAHA palkinnolla. – ”Hän on met-sänomistaja, joka on esi-merkillään ollut aktiivinen, yhteistyössä tunnollinen, pitkällä ajalla kiinnostu-nut aidosti metsänhoitoyh-distystyötä niin valtuuston jäsenenä kuin itsenäisenä urakoitsijana. Lisäksi hän on sekä käyttänyt erittäin usein yhdistyksen palve-luita ja on ollut erittäin ak-tiivinen toiminnassaan metsissään kaiken tavoin, selvitti hallituksen puheen-johtaja Pentti Jokikokko avauspuheessaan.

Palkittu metsänomista-ja on Antero Grönlund Kii-mingistä. Teot puhuvat

puolestaan.-” Viime vuoden kevät-

kokouksessa MTK:n jä-senyysasia jäi pöydälle ja jatkokäsittely siirrettiin tä-män kokouksen käsittelyyn asioiden keskeneräisyyksi-en takia. Niitä olivat mm. jäsenmaksu, yhdistyksen mahdollinen jäsenmäärä muutosten jälkeen, säännöt, sertifioinnin toteutus ja en-nen kaikkea metsänomis-tajaliiton toiminta jatkossa, selvensi Jokikokko avauspu-heissaan. Syyskokouksessa oli aistittavissa jo valtuus-tossa ja hallituksessa vihreää valoa itse varsinaiselle asial-le, mutta edettiin valtuuston päätöksien mukaisesti, päät-tää Jokikokko.

Kokouksen loppuosi-ossa metsäneuvoja Tatu Laakkonen selvitti esityk-sessään puunkorjuun kat-

konta aineiston tilastointia, katkonnan merkitystä puu-kaupassa sekä puunkorjuun

Uusi toiminnanjohtaja Muhoksen metsänhoitoyhdistyksessä

Tapio KylmänenMuhoksen Mhy:n hen-kilöstö muuttuu hieman huhtikuu 2015 alussa. Toi-minnanjohtaja Pertti Moila-nen siirtyy Jynnikkala Oy:n

hankintaesimieheksi ja met-sätalousinsinööri Tapio Kylmänen siirtyy uudeksi toiminnanjohtajaksi.

Uusi metsäneuvojan toi-

Hallituksen puheenjohtaja Pentti Jokikokko ja toiminnanjohtaja Timo Mikkola luovuttivat Antero Grönlundil-le ensimmäisen SISU SAHAN.

Puunkorjuun valvontatyössä tullaan sanktifioimaan muun muassa ylipitkät kannot hakkuutyömailla.

valvontatyötä puunkorjuu-urakoitsijoiden tekemisis-tä, tekemättä jättämisistä ja

puutteista toteutuksen laa-dussa. Lopuksi MTK:n alu-eellinen metsävastaava

Markku Ekdahl kertoi ajan-kohtaiset puumarkkinatilan-teet ja lakimuutosasiat.

mi Muhoksen metsänhoi-toyhdistykseen on ollut avoinna ja hakuprosessi on vielä kesken.



Rajapyykkien ja rajalinjojen hakuaOulun Seudun, Muhoksen, Ylikiimingin ja Yli-Iin yhdistykset ovat yhteistuumin hank-kineet ns. tarkkuus GPS - laitteen. Laite on samanmoinen kuin maanmittauslaitoksen maanmittareilla.

Juhani HeikkinenMetsäSanoma

Metsänomistajilla on kaut-ta aikain suurimpana on-gelmana ollut hukassa olevat pyykit ja rajat. Koska maanmittauslaitoksen ra-jankäynnit ovat arvokasta toimintaa, tulee yhdistyk-siin usein kyselyjä rajojen aukaisupalveluista. Nor-maaleilla jokamiehen GPS – laitteilla ei saada riittä-vää tarkkuutta, sillä +/- 10 metriä ei riitä. Yhdistyksien hankkimalla laitteella pääs-tään jopa parhaillaan muu-taman sentin tarkkuuteen, jos pyykkien niin sanottu RS - luku on riittävän pieni. Ja jos pyykit ovat selvillä, saadaan pyykkien välinen raja paikannettua muuta-

man sentin tarkkuudella.

Maanmittaustoiminto oikeus vain maanmittauslaitoksella Maanmittauslaitoksella on yksinoikeus laittaa raja-pyykkejä, niinpä pyykki-en laittamiseen yhdistyksen porukalla ei ole oikeutta. Maanomistajat voivat kui-tenkin halutessaan kes-kenään sopia hävinneen pyykin paikan, joten met-sissä toiminta ei katkea epä-tietoisuuden takia.

Tällainen GPS laite mak-saa reilusti toistakymmen-tätuhatta euroa ja vuotuiset käyttökulut ovat kahden tuhannen euron luokkaa. Tämän takia rajojen ja pyykkien hausta joudutaan perimään vähän normaa-

Yli-Iissä urakoitiin vuonna 2014 ennätysmäärä Nuorenmetsän hoitoa

Mikä naurattaa? Mikot Mäkelä ja Harju nauravat, että nyt Shinshowankin Juha Raappana löytää palstojen rajat.

lia tuntikorvausta isompi hinta mutta arvion mukaan yhdistyksen hakemana

se tulee maksamaan noin puolet siitä mitä se maksa virallisena maanmittauslai-

toksen rajankäyntinä. Jos raja- ja pyykkiongelma pul-pahtaa esiin, niin yhteys yh-

distykseen ja ongelma alkaa ratkeamaa.

Yli-Iin mhy:n alueella tehtiin Nuorenmetsänhoitoa vuonna 2014 kaikkiaan 775 ha.

Tehty työmäärä jakaantui noin 300 hehtaariin taimikon-hoitoa ja reiluun 470 hehtaarin 02 kehitysluokan nuoren met-sän hoitoa, joista suurimmalta osalta kerättiin myös energia-puuta yhteensä 17500 m3.

Kaikkien hankkeiden kes-ken arvotaan Valtuuston ke-vät kokouksessa raivaussaha.

NMH 2005 - 2014 Yli-Iin mhy:n alueella



Yli-Iin MHY:n uusien jäsenten välinen arvontaMhy Yli-Ii lähetti lop-puvuodesta infokirjei-tä metsänomistajille, jotka eivät ole olleet mhy:n jä-seniä tilojen pienuuden vuoksi aikaisemmin. Jä-senhakemuksen palautti 34 uutta jäsentä joiden kesken

Iin metsänhoitoyhdis-tys oli sertifioinnin au-ditointivuorossa viime syksynä. DNV Oy:n audi-toija Christian Hornborg kävi auditoimassa Iin met-sänhoitoyhdistyksen toi-minnan 14.10., käyden myös maastokohteilla ja työmailla.

Ruusuja ja risuja sertifioinnin auditoinnistaPEFC metsäserti-fioinnin auditoin-tikierros käytiin Pohjois-Suomessa lokakuussa. DNV Cer-tification Oy:ltä toi-mintaamme olivat auditoimassa Rolf Arnkil, Aki Jouhiaho, Janne Levula ja Chris-tian Hornborg. Poik-keamia sertifioinnin kriteereistä löytyi au-ditoinneissa suurin piirtein edellisvuosi-en mukainen määrä, kohteet toki hieman vaihtuivat. Osa aikai-semmin poikkeamia aiheuttaneista vir-heistä oli saatu kun-toon, mutta uusiakin ilmeni.

Markku EkdahlMetsäSanoma

Pääaudioija Rolf Arn-kil kiitti metsänomistaji-en ja yritysten yhteistyön tuottaneen hyviä tulok-sia taimikonhoidossa, jossa metsäohjelman tavoiteta-so ylitettiin kaikilla alueilla. Myös korjuuvauriot onnis-tuttiin nyt kaikilla alueilla painamaan tavoitetason (4 %) alle. Vesiensuojelukou-

arvottiin palkintoa.Arvonnassa joka suo-

ritettiin hallituksen ko-kouksen yhteydessä 19.2 arpaonni suosi Eini Jämsää (200 € lahjakortti) sekä Tuo-mo Kyngästä ja Sirkka Olli-kaista (metsurin pusero)

Pertti MoilanenJunnikkala OY:n uusi hankintaesimies

Sertifiointitarkastus IissäIin Mhy selvisi auditoin-nista lähes puhtain pa-perein, korjattavaa oli seuraavissa asioissa:1. Yhden työntekijän kans-

sa ei ollut tehty kirjal-lista työsopimusta

2. Hakkuukoneen oven turvakytkin oli ohitettu

3. Urakoitsijan aliurakoit-sijalta puuttui kirjalli-nen sopimus.

Muuten Iin Mhy:n toi-minta oli hoidettu hyvin ja sertifioinnin kriteerien mukaisesti, eikä tarkasta-jalla ollut moittimista.

lutukseen on viime vuosina satsattu paljon. Parannus-ta onkin tapahtunut, mut-ta edelleen löytyi muutama huonosti hoidettu kunnos-tusojituksen vesiensuoje-lu, pari kriteerien kieltämää uudisojitusta sekä kunnos-tusojituksia liian karuilla kohteilla. Pohjois-Suomen sertifiointitoimikunnan pu-heenjohtaja Markku Ekdahl muistuttaakin, että myös sertifiointiin sitoutuneiden metsänomistajien on huo-lehdittava siitä, että kun-nostusojituksia tehdään vain sallituilla kohteilla (ke-mera-rahoituskelpoiset) eikä uudisojituksia tehdä. Kriteerien kieltämät uu-disojitukset ja karujen mai-den kunnostusojitukset olivat tälläkin kertaa kaikki

metsänomistajien omatoi-misesti tekemiä. Myös ve-siensuojelutoimenpiteet on tehtävä tarkasti suunnitel-man mukaan. Koneenkul-jettajilla ei ole lupaa poiketa vesiensuojelusuunnitelman ohjeista, vaikka maanomis-taja toisin toivoisikin. Myös muokkauksen suojavyö-hykkeet vesistöjen varsilla on tehtävä ohjeiden mukai-sesti.

Tällä kertaa pari koh-taa aiheutti meille myös vakavan poikkeaman. Ku-lotuksen tavoitteisiin ei vieläkään päästy Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuus-sa, hyvästä yrityksestä ja toimijakohtaisesta kulotus-suunnitelmasta huolimatta. Jokaisen toimijan vastuul-la on nyt etsiä ja toteuttaa

riittävä määrä kulotukseen tai säästöpuuryhmien polt-toon sopivia kohteita. Myös metsänomistajilta toivo-taan aktiivisuutta asiassa. Säästöpuuryhmien polt-to on kulotusta helpompaa ja riskittömämpää, luon-nonhoidon kannalta sil-lä saavutetaan silti riittävä monimuotoisuus.

Jokainen sertifiointiin si-toutunut urakanantaja on samalla sitoutunut käyttä-mään töissä vain sertifioin-tiin sitoutuneita yrittäjiä. Vain yksittäisiä, satunnai-sia töitä saa teettää sertifi-ointiin sitoutumattomilla yrittäjillä. Tämä kriteeri ai-heutti meille myös vakavan poikkeaman, koska Lapista löytyi muutama sertifioin-tiin sitoutumaton yrittäjä, jotka olivat tulleet esille jo vuoden 2013 audioinnissa, eivätkä vielä olleet liittyneet sertifiointiin.

”Paperityöt” olivat audi-toinnissa esillä muutenkin. Metsänomistajia koskien oli taasen muutamalta metsän-omistajalta jäänyt metsän-käyttöilmoitus tekemättä ja löytyipä yksi uudistamis-velvoitteen laiminlyönti-kin. Uudistamisvelvoitehan säilyy myös uusitussa met-sälaissa, muistuttaa Mark-ku Ekdahl. Yrittäjiä ja urakanantajia koskien on sosiaaliset kriteerit sekä ti-laajavastuulain mukaiset asiat saatava nykyistä pa-remmalle tolalle. Työter-veyshuollon lakisääteinen järjestämisvelvollisuus ei ollut kaikille yrittäjil-le selvää, sopimusasioita oli ”suupuheilla” niin uraka-nantajilla kuin yrittäjilläkin.

Lisätietoja:Heikki Pietikäinen, Junnikkala Oy

0500 282 556

Junnikkala OY:n Oulun alueen uudeksi hankinta-esimieheksi on valittu mti Pertti Moilanen Muhoksel-ta.

Pertti on monipuolisen taustan omaava 49-vuotias metsätalousinsinööri ja tu-

lee Junnikkalaan Muhoksen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan tehtävis-tä. Pertti asuu Muhoksel-la joka on sopivasti alueen keskeinen puupitäjä. Pert-ti aloittaa työt 13.4.2015 al-kaen.

Rami Tuohimaa sertifiointitarkastuksen haastattelussa.



Valtakunnallinen metsä-keskus aikoo vähentää työntekijöidensä määrää 50 henkilöllä.

Suurin osa vähennyk-sistä toteutetaan eläke-järjestelyin. Enintään 18 työntekijää irtisanotaan.

Lisäksi harkitaan koh-dennettuja lomautuksia,

Helsingin hovioikeus päät-ti marraskuussa, etteivät metsänomistajien vaateet vahingonkorvauksista ole vanhentuneita. Se kumosi näin käräjäoikeuden aikai-semman ratkaisun.

Metsäyhtiöt valittivat kartellijutussaStora Enso, Metsäliitto (nykyinen Metsä-Group) ja UPM hakevat valituslupaa vahin-gonkorvauskanteiden vanhenemista kor-keimmalta oikeudelta.

Käräjillä käsittely ei jat-ku, ennen kuin korkein oi-keus on ratkaissut asian. Jos korkein oikeus ei anna va-lituslupaa, hovioikeuden tuomio jää voimaan. Lähde. MT-STT

Metsäpalveluyritys Otso aloitti helmikuussa Yt neuvottelut, jossa tarkoi-tuksena on vähentää hen-kilöstöä saatujen tietojen mukaan jopa lähes sata. Irtisanottujen mahdolli-nen määrä on suuri, sillä Otson henkilökunta koos-tuu noin 270 henkilön ko-konaismäärästä.

- ” Tavoitteena on vuotuisen kustannus-ten alentaminen viidel-lä miljoonalla eurolla. Muutoksen yhteydessä organisaatiomalli, henki-löstön toimenkuvat sekä resurssit arvioidaan uu-delleen, kertoo johtaja Kari Lundell.

Otso perustettiin vuon-

Otsolla rajut vähennystarpeet

na 2013 ja sinne siirrettiin Suomen metsäkeskuksen metsäpalvelut. Tavoitteena on Otson yhtiöittäminen tämän vuoden loppuun mennessä.

Myös taimitarhoilla Yt neuvottelut talven aikanaOtso hallinnoi ja omistaa myös taimitarhoja kuten Sotkamossa olevan yrityk-sen nimeltään Pohjan Tai-men. Myös siellä on tullut tarkasteluun yhtiön toi-minta ja mahdolliset jat-kotoimenpiteet. Mitään päätöksiä esim. Katin Tai-mitarhan kohdalla ei tässä vaiheessa ole tietoa.

Stora Enso aikoo keskittyä vahvemmin puurakenta-misen tuotteisiin, joita käy-tetään entistä enemmän kaupunkirakentamisessa, yhtiö kertoo.

- ”Olemme keskittyneet nyt ratkaisemaan korkean rakentamisen teknisiä ratkai-suja, koska haluamme olla mukana kaupunkirakenta-misessa, jossa mennään yhä korkeammalle, kertoo puu-rakentamisen liiketoiminta-johtaja Matti Mikkola.

Mikkola toivoo isojen ra-kennusliikkeiden mukaan lähtöä puurakentamiseen.

Sijoittajien tärkeimpä-nä houkuttimena hän pitää puurakentamisen nopeutta. Kuluttajat puolestaan arvos-tavat uudistuvaa materiaa-lia, joka tuottaa miellyttävän sisäilman.

MT

Stora Enso panostaa puurakentamiseen

Metsäkeskus vähentää väkeä

jotka ratkeavat lopulli-sesti lähiaikoina. Suomen metsäkeskuksen julkisis-sa palveluissa työskenteli tämän vuoden alussa 590 henkilöä. Nyt suunniteltu vähennys on kahdeksan prosenttia.

MT


kaiden kannattaa huomioida eduskuntavaalikampanjassa metsänomistajien näkökul-mia. Pakkokeinoilla ei met-sätaloutta kehitetä, on se viesti, jonka minä olen saa-nut metsänomistajilta. Tätä viestiä kannattaa Arkadian-mäelle tähtääviltä varmis-tella, ennen kuin äänensä uurnaan laskee.

Mikko TiirolaMetsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.Petäjävesi

Vieraskirjoittaja

Toukokuuta kohtiEduskuntavaalien alla on kiihtynyt keskuste-lu siitä, miten puumarkkinoita pitää kehittää, kun metsäteollisuuden puun käyttö kasvaa. Luontojärjestöt ovat varoitelleet biodiversi-teetin köyhtymisestä ja metsäteollisuus on yhtenä rintamana lähtenyt vaatimaan passii-visten metsänomistajien aktivointia ennak-koveromalliksi ristityllä metsänomistusmak-sulla. Täytyy myöntää, että on ollut vaikeuksia pysyä rauhallisena näiden avausten kanssa.

Luontojärjestöille olen esit-tänyt kysymystä, että lai-tatteko te koskaan asioita tärkeysjärjestykseen? Uu-siutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö vastaan töp-selistä tuleva kivihiilellä tuo-tettu sähkö. Minä uskon, että myös luonnon kannalta

metsien kestävä käyttö ser-tifiointineen on viisasta. Hy-vin hoidetut metsät eivät ole luontoarvojen ja virkistys-käytön vastakohta – päin-vastoin. Metsien käyttö pelastaa maailman.

Iso metsäteollisuus ei oi-keasti ole huolissaan puun

riittävyydestä. He ym-märtävät metsätilastoja ja tietävät, että puuta on. Ky-symys puusähkön tuki ja metsätilojen sukupolven-vaihdoshuojennus kiis-toissa onkin kuitupuun hinnasta ja puunkorjuu lo-gistiikan hallinnasta. Puu-markkinoiden perisynti on tukki- ja kuitupuumark-kinoiden täydellinen eriy-tyminen. Kuitupuusta ei käytännössä ole kilpailua, vaan kaikki puumarkkinoi-den hintavaihtelut kohdis-tuvat tukkiin. Sellukuidun hinta on 2000-luvun alusta reaalisesti laskenut noin 20 ja kuusikuidun yli 40 pro-senttia. Kuitupöllin hinta ei ole korreloinut metsäteolli-suuden tuloksentekokyvyn tai lopputuotemarkkinoi-

den hintakehityksen kanssa. Metsäyhtiöiden tuloksente-kokyky sellupuun jalostuk-sessa on 2010-luvulla ollut parinkympin luokkaa per ja-lostettu raakapuupuumot-ti. Kuitupuun hinnassa tämä ei ole näkynyt kuin negatii-visesti. Vaikka sellun hinta elää markkinoiden muka-na, on pöllin hinta ollut kuin koomaan vaipuneen aivo-käyrä ja sitä metsäteollisuus vahtii ”pissihaukan” tavoin.

Paras tapa huolehtia puu-markkinoista, on huoleh-tia, että koko ketjun kaikki lenkit menestyvät. Hirvit-tävän vaikeaa on ollut ym-märtää, että metsäteollisuus on lähtenyt eduskuntavaa-lien alla vetämään niitä vankkureita, joilla metsän-omistajille - siis raaka-ai-

PEFC-sertifioinnin toteutus uudistuiMarkku EkdahlMetsäSanoma

PEFC-metsäsertifioin-tia on toteutettu Suomes-sa vuodesta 1999 lähtien. Tällä hetkellä Suomen met-sistä noin 95 % on PEFC sertifioitu. Sertifiointi on toteutettu alueellisena ryhmäsertifiointina metsä-keskusalueittain. Alueelli-sessa ryhmäsertifioinnissa ovat olleet mukana niin alu-een metsänomistajat kuin metsätalouden parissa toi-mivat yritykset ja organi-saatiot. Metsänomistajat

ovat liittyneet PEFC-serti-fiointiin metsänhoitoyhdis-tyksen jäsenyyden kautta.

MHY-lain ja met-sänomistajajärjestön muutosten myötä PEFC-sertifioinnin toteutus uu-distui vuodenvaihteessa. Alueelliset ryhmäsertifikaa-tit siirrettiin MTK:n, Metsä-teollisuus ry:n ja Suomen Sahat ry:n yhdessä perus-taman uuden yhdistyksen nimiin. Kestävän metsätalo-uden yhdistys ry hallinnoi alueellisia ryhmäsertifikaat-teja jatkossa. Metsänomis-tajan ei tarvitse muutoksen

neen tuottajille – vaaditaan lisärasitteita. Erityistä kum-mastusta on herättänyt se, että näillä vankkureilla istuu myös Metsäliitto osuuskun-ta, jonka pitäisi kaiken logii-kan mukaan toimia toisin. Toivottavasti osuuskunnan edustajistovaaleissa keskus-tellaan tästä asiasta tänä ke-väänä.

Huhtikuussa ovat tärkeät eduskuntavaalit. Suomessa on yli 4 miljoonaa äänioike-utettua. Neljä vuotta sitten äänioikeuttaan käytti lähes 3 miljoonaa, kun äänestys-prosentti jäi 70,5 %:n. Viime vaaleissa suurin puolue eli Kokoomus sai himpun alle 600 000 ääntä. Metsänomis-tajia on Suomessa enemmän. Näistä luvuista voi päätel-lä, että puolueiden ja ehdok-

MTK:n terveiset

takia tehdä mitään, vaan metsänhoidoyhdistyksen jäsenillä sertifikaatti jatkuu automaattisesti.

Miksi kannattaa olla mukana PEFC- ryhmäsertifioinnissa?- Ryhmäsertifiointi säästää kustannuksissa, jolloin se on metsänomistajan kan-nalta kannattavin valin-ta. Yritykset haluavat yhä useammin ostaa sertifioi-tua puuta, joten metsän-omistajan puunmyynnin ja luonnon monimuotoi-

suuden turvaamisen kan-nalta PEFC-sertifiointi on järkevä valinta. Riippumat-ta siitä, mitä kautta met-sänomistaja ilmoittautuu mukaan sertifiointiin, on hänen metsiensä täytettä-vä samat sertifioinnin vaati-mukset. Puun myyjän tulee varautua siihen, että ennen puukaupan sopimista tulee myyjän ilmoittautua sertifi-oinnin piiriin, mikäli ei ole mhy:n jäsenenä ryhmäserti-fioinnissa. Erillinen ilmoit-tautuminen PEFC:n piiriin on puun myyjälle maksul-linen.

Kuitupöllin hinta ei ole korreloinut metsäteollisuuden

tuloksentekokyvyn tai lopputuotemarkkinoiden hintakehityksen kanssa.

”

Jättöpuuryhmät ovat osa sertifiointia.


Puunkorjuu

Suuret varastot hidastavat jälleen energiapuukauppaaPuskaradio paljastaa, että kaikki kamppai-levat nyt samojen ongelmien kanssa. Läm-min talvi jälleen ja Toppila kakkosen pitkään jatkunut laitevika, on vähentänyt menekkiä merkittävästi. Nyt terminaalit ja varastot ovat puuta täynnä, joten uusia energiapuueriä ei osteta.

Timo MikkolaMetsäSanoma

Turveruukin ostovastaava Timo Vanhala näkee Oulun alueen ja ympäristökun-tien energiapuun markki-nat pitemmällä aika välillä kuitenkin valoisana. Puuta Pohjois-Suomessa riittää ja sille riittää myös käyttöä. - ”Haketusurakoitsijoiden ja energiapuun korjuu ura-koitsijoiden päiväunet hakekasojen- ja valmiin ener-giapuunrangan alitarjonnas-ta voi keveästi unohtaa. Aika

on nyt tämä, ei kovinkaan ruusuinen, kertoo Vanhala. Lyhyen tähtäimen näkymät ovat nyt tosiaankin synkem-mät. Toppilan voimalaitok-sen turpiini vika piti pitkään Toppila kakkosen kylmänä, mikä vähensi Oulu seudun puun polttoa merkittävästi. Lisäksi viime lämmityskau-den pieni menekki kasvat-ti viime vuoden varastoja. ”Nyt joudummekin rajoit-tamaan ostoa, jotta varastot eivät kasvaisi liian suurik-si” kertoo Vanhala. Oman ongelmansa ostoihin teki

vuoden alussa muuttunut Kemera lainsäädäntö, päät-tää Vanhala.

Vapon hankintaesimies Mikko Korhonen kertoo, että paras kysyntä tällä het-kellä on karsitulle ener-giapuulle. Karsimattoman energiapuun sekä metsätäh-teiden ostoa rajoitetaan yli-suurten varastojen takia.

Vapolla isot turvevarastotVapo on kasvattanut merkit-tävästi energiapuun lisäksi myös muuta polttoaineva-rastojaan. Yhtiöllä oli viime vuoden lopussa lähes kah-den vuoden kysynnän ver-ran eli 19 terawattituntia energiaturvetta varastoitu-na. Tämä tietää vaikeita ai-koja turveurakoitsijoille.

Vapon syys-joulukuun liikevaihto oli 159 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vastaavaan aikaan liikevaih-

Energiapuu muutenkinPuun osto tyssäsi täysin, toisin kuten pitiUusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuk-sesta on vuodelle 2020 ase-tettu 38 % tasolle ja silloin tukimuotoja ei pitäisi olla. Energiapuun tulisi soutaa omilla airoillaan ilman yh-teiskunnan tukea. Kovat ovat haasteet. Tietäneekö kukaan energiapuun kanssa suuntaviittoja suunnittele-va turhantärkeä käytännön elämästä vieraantunut toi-mikuntalainen, kuinka työntäyteistä operaatiot energiapuun korjuu ja to-teutukset ruohonjuuritasolla todellisuudessa ovat? Tus-kinpa tietävät. Kohteita oli-si valtavasti, mutta tekijöitä ja toteuttajia on vähän.

Energiapuun korjuu itse

työnä on hidasta ja tuotot jäävät kieltämättä pieniksi, mutta toteutuksen lopputu-kokset ovat tärkeitä; nuori metsä tulee hoidettua, vaik-ka hoito on ollutkin todel-lisen hyvän metsähoidon laiminlyöntiä. Eri asia on, jos kaikki kuitupuuksi kel-paava pistetään polttoon. Siitä asiasta on Metsäteol-lisuus ry ottanut vahvasti kantaa tulevissa tukipoliitti-sissa keskusteluissa. Metsän-hoitoyhdistyksille tarjotaan paljon energiapuun ensihar-vennuskohteita, ja niitä ei tule väheksyä toimeksian-toina, mikäli toimintaa on tarkoitus jatkaa metsänomis-tajan tavoitteiden saavutta-miseksi.

Energiapuusta on tul-lut uusi puutavaralaji, jota kannattaa kerätä tai korja-ta kohteista, jotka ovat sil-le toimintamallille sopivia; oksamassat päätehakkuu-kohteilta sekä ensikertai-set harvennukset, ja miksei myös toiskertaiset kohteet. Mutta, mutta…

Mustia pilviä taivaallaMahdollinen KEME-RA - lain muutos lopetti energiapuun korjuun totaa-lisesti. Mahdollinen PETU tukimuoto kaatui samoin mahdottomuuksiin EU:n byrokratiassa. Tämä tu-lee väistämättä näkymään energiapuun hinnoittelus-sa. Ensiharvennuskohteiden

hinnasta lähtee alustavas-ti ainakin 7-10 € pois, joten vähennys kohdistuu suo-raan ostajalle maksetta-vaan kantorahahintaan. Nyt kun puhtaan energiapuun korjuukohteesta, kantora-ha-arvot ovat liikkuneet leimikkokohtaisesti 4-12 € välimaastossa, riippuen onko kyseessä karsittu ran-ka vai karsimaton risuran-ka. Ensiharvennuskohteet seisahtuvat huhtikuun puo-lessa välin, koska uusiin hankkeisiin pitäisi olla en-nakkosuunnitelma, tuki-muotoa ei ole tiedossa ja ohjeistusta suunnitelmien tekoon ei ole olemassa. Ko-neurakoitsijoilla on hiljainen kevät tulossa.

Kiiminkiläinen nuorimies Janne Huttula, joka peri klapituotantobisnekset kotitilallaan isältään Hei-kiltä on luottavainen tule-vaisuuteen.

– ”Vaikka viime vuon-na tehtyä klapivarastoa on vieläkin jäljellä, uutta tehdään ja uskotaan kau-pan käyvän myös tänäkin

toa kertyi 207 miljoonaa euroa. Liiketulos parani edellisvuodesta, ja syyskau-

den oli 14,1 miljoonaa euroa. Tilikausi päättyy vasta huh-tikuun lopussa.

Aika näyttää, mihin ta-soon turpeen nosto päätyy ensi kesänä.

Entä polttopuun myynti?

Klapikauppaan uskotaan edelleenvuonna. Meille onkin siu-naantunut jo ajan saatossa vakio ostajakanta, joka ti-laa säännöllisesti klapita-varaa. Uutta koivuklapia tehdään päivittäin tuo-reesta koivurangasta, jota on toimittanut muun mu-assa Kiimingin metsänhoi-toyhdistys.

Janne Huttula uskoo vahvasti polttopuiden menekkiin jatkossakin.


Puunkorjuu

Kemera ensiharvennuksissa menossa loppukiriYli-Iin mhy:n korjuupalveluleimikoilla on talven aikana puuta hakattu ennätystahtiin. Myös koneita metsiin on ollut verrattain hy-vin saatavissa johtuen mm. muutamien yrit-täjien sopimustilanteiden muuttumisesta ai-empien urakanantajien kanssa.

Mikko MäkeläMetsäSanoma

Heikohkon kuitupuumark-kinatilanteen vuoksi on korjuuta painotettu voimak-kaasti KEMERA kelpoisiin ensiharvennuksiin, joista on energiapuuksi kerätty karsi-matonta energiapuuta sekä huomattavasti lisääntynei-tä määriä karsittua energia-puuta.

Turti-Set Oy:n kolme Sampoa hakkasivat hiihtolo-maviikolla Kaleva Esan met-sässä Tannilassa leimikkoa, josta kaikki pikkutukkia pie-nempi puu kerätään talteen karsittuna energiapuuna. Pikkutukki leimikolta toi-mitetaan Karvosen sahalle ja energiapuu Turveruukki Oy:n terminaaliin.

Pienillä ja ketterillä Sam-

po harvestereilla työjäljestä saadaan osaavien kuljettaji-en toimesta laadukasta jäl-keä. Aikaisemmin tehdyn ojituksen ja nyt tehtävän harvennuksen jälkeen pui-den järeytyminen tukki-puiksi tulee varmuudella olemaan nopeaa. Energia-puu savotointia metsässä on ollut helpompaa tehdä kun metsä puhdistui tykkylu-mesta. Myöskään kovat pak-kaset eivät tänä talvena ole töitä keskeyttäneet. Metsän-omistaja Esa Kavela kiittelee myös yhdistyksen korjuu-palvelun joustavuutta, sillä leimikolta pystytään samal-la korjaamaan myös omaan polttopuukäyttöön jonkin verran koivuja ja omaa työ-panosta on pystytty hyö-dyntämään muun muassa leimikon talvitien teossa.

Ylikiimingin metsänhoitoyhdistys suoritti korjuupalveluna avohakkuuta 3,0 hehtaaria. Ajomatka oli 350 metriä ja puuta kertyi kaikkiaan 484 m3. Maapohja oli turvekangasta, elikkä se oli suopohjaista. Korjuun suoritti talvella Juhani Tuohimaa Risto Tuohimaa ky:stä.

Haapakuitua 3,1 m3 kantohinta 8,00 euroaKoska pohja oli suopohjaista, puustossa oli runsaasti tyvi-mutkaa, joka rajoitti sahapuun saantoa. Rungon keskijäreys oli vaatimattomat 121 litraa.

Samu Turtinen tarkistaa koneen mittalaitteelta että pikkutukkia on kertynyt noin 20 % koko puumärästä.

Kyllä se nyt lähtee metsä kasvuun toteaa Mhy:n korjuupalveluun tyytyväinen metsänomistaja Esa Kaleva.

Kun energiapuu kerätään karsittuna, jää metsään ravinteeksikin vielä oksat ja lat-vat.

Hakkuussa lähteneet puutavaramäärät ja kantohinnat:Mäntytukki 46,1 m3 kantohinta 50,00 euroaMäntypikkutukki 63,3 m3 kantohinta 20,00 euroaMäntyparru 29,3 m3 kantohinta 20,00 euroaMäntykuitu 124,8 m3 kantohinta 20,00 euroaKuusitukkitukki 46,4 m3 kantohinta 46,00 euroaKuusiparru 24,9 m3 kantohinta 20,00 euroaKuusikuitu 47,6 m3 kantohinta 20,00 euroaKoivukuitu 99,1 m3 kantohinta 17,00 euroa

Päätehakkuuleimikko Ylikiimingissä


Puunkorjuu

Metsäkeskus innostaa metsänomistajia sähköjohtojen vierimetsien hakkuisiinOikein hoidetut sähköjohtojen vierimetsät lisäävät merkittävästi sähkötoimituksen luo-tettavuutta. Metsäkeskus on edistänyt keski-jännitteisten sähköjohtojen ja junaraiteiden vierimetsien hoitohakkuita noin 2000 km:n matkalta eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata EAKR-hankkeessa.

Vierimetsiä hoidat näin:• Ensiharvennustehdäänajallaanhavupuitasuosien.Lehti-

puita poistetaan ensimmäisenä.• Taimikonhoito tehdään ajoissa, jotta puut järeytyisivät.

Lehtipuut poistetaan taimikonhoidossa. Järeät puut eivät kaadu helposti.

• Siemen-taisäästöpuitaeijätetäniinlähellesähköjohtoja,että ne kaatuessaan ulottuisivat johtojen päälle.

• Linjallepäin taipuneet jaoksiakasvattaneetpitkätpuuttulee poistaa.

• Metsätulisiuudistaaajoissa,jottapuuteivätalkaisilahoa-maan ja kaatumaan linjoille.

• Metsänviljelyssä siemeniä ei kylvetä eikä taimia istutetajohtoalueelle (6-10 m leveä alue johdon alla). Johtoaluet-ta ei muokata.

• Eri-ikäisrakenteinenmetsänhakkuu sopii usein vierimet-sän hoitoon, jolloin hakataan pääasiassa isoja puita pois.

• Vierimetsänhoidossasuositaankuusta,koskaseeitaivutykkylumen painosta.

Irmeli RuokanenMetsäSanoma

Noin 5500 metsänomis-tajaa on saanut kirjeen ja kartan, jossa näkyy sähkö-johtoja mahdollisesti uh-kaavat riskipuut ja kaikki palstan hakkuusuositukset. Metsänomistajille on suositel-tu hakkauttamaan riskipuita sähköjohtojen ja junaraiteiden vierimetsistä muiden hakkui-den yhteydessä.

Metsänomistajat-lehden levikkialueella noin 2500 metsänomistajaa sai tiedon sähköjohtojen vierimetsien riskipuista ja niiden hoito-suositukset metsäkeskukses-ta Haapajärven, Pyhäjärven, Nivalan, Haapaveden, Kär-sämäen, Pyhännän, Siikalat-van, Limingan, Lumijoen,

MOTTI-MetsäSanoma tutkiiKertymät ja kantohinnat:Mäntytukki 152,3 m3 46€/m3

Mäntypikkutukki 15,5 m3 26€/m3

Kuusitukki 28,4 m3 46€/m3

Kuusipikkutukki 4,9 m3 26€/m3

Havukuitu 123,1 m3 15€/m3

Koivukuitu 94,9 m3 15€/m3

mutta vielä hyvinkin kasvu-ikäistä ja harvennuksen jäl-keen järeytyminen pääsee jatkumaan kun kasvutilaa on taas enemmän. Tukkia kertyi yhteensä 180,7 m3 ja pikkutukkia 20,5 m3. Kuitu-puun osalta kertymät olivat havulle 123,16 m3 ja koivul-le 94,91 m3. Hakkuu suo-ritettiin syksyllä ja puut ajettiin pinoon odottamaan pakkasia. Kaukokuljetus puolestaan aloitettiin heti alkutalvesta pakkasen ja lu-men tultua.

Veli-Hannu PesämaaMetsäSanoma

Yli-Iin Metsänhoitoyhdis-tyksen korjuupalvelu suo-ritti harvennushakkuun syksyllä 2014. Kohteena oli pääasiassa kuivahkon- ja tuoreen kankaan männik-köä. Sekapuustona kuusta ja erityisesti pellon laidois-sa voimakkaasti hieskoi-vua. Kohde oli kooltaan 6 hehtaaria ja kehitysluokal-taan varttunutta kasvatus-metsää. Puusto oli järeää,

Siikajoen ja Vihannin kun-nissa vuoden 2014 aikana. Tiedotus tehtiin vain laser-keilatuilla alueilla, mistä oli uusin metsävaratieto saa-tavissa. Metsäkeskus piti neljä tiedotustilaisuutta met-sänomistajille tällä alueella. Metsänhoitoyhdistyksien toi-mihenkilöt olivat aktiivisesti mukana tilaisuuksissa edistä-mässä vierimetsien hakkuita.

Metsäkeskus ei toteu-ta vierimetsien hakkuita. Hakkuusuositukset tuotiin metsänomistajille tiedoksi. Metsäkeskuksen tavoitteena on, että metsänomistajat hak-kauttaisivat sähköjohtojen vierimetsät metsäalan toimi-joilla työturvallisuuden takia. Metsänomistaja voi hakkaut-taa vierimetsäkuviot esimer-kiksi metsänhoitoyhdistyksen

korjuupalvelun avulla mui-den hakkuiden yhteydessä.

EU-rahoitteisessa ”Tuu-li- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja kulkuvarmuuden turvaa-miseksi Pohjois-Pohjanmaal-la” – kehittämishankkeessa metsänomistajille lähetet-tiin yhteensä 5500 tiedotet-ta mahdollisista riskipuista ja hakkuusuosituksista sekä järjestettiin kymmenen tie-dotustilaisuutta eri puolilla maakuntaa. Vierimetsien hak-kuiden edistämiseksi myös puunostajia on aktivoitu hoi-tohakkuisiin.

Riskipuista tiedottamisen lisäksi hankkeessa kehitettiin malli laserkeilausaineiston ja metsävaratiedon yhdistämi-sestä sähköjohtojen riskipuu-karttojen tekemiseksi.

Nuorehkot, hoitamatto-mat lehtipuita sisältävät metsät suurin ongelma sähkönsiirrolleYli puolet sähköjohdoista si-jaitsee metsäisillä alueilla, minkä vuoksi johdot ovat alt-tiita kovan tuulen, myrskyn tai lumikuorman takia kaa-tuville tai taipuville puille. Keskijänniteverkon sähkön-jakelun keskeytyksistä noin puolet aiheuttaa sähköjohto-jen päälle kaatuneet tai sii-hen nojaavat puut. Sähkön jakelun keskeytysten määrää voitaisiin vähentää selvästi toteuttamalla riittävät metsä-hoitotoimenpiteet johtoaluei-den vierimetsissä ajoissa.

Ongelman johdoille aihe-uttavat lähinnä nuorehkot lehtipuita ja mäntyjä sisäl-tävät hoitamattomat metsät, jotka taipuvat lumen alla tai kovassa tuulessa johdoille. Harvennuksissa tulisi poistaa

ensisijaisesti lehtipuita ja jät-tää kasvamaan kuusia, koska kuuset eivät taivu lumikuor-man alla. Puiden harventa-minen vahvistaa jäljellejääviä puita, jolloin ne eivät taivu herkästi.

Maanomistajalla on oi-keus mutta ei velvollisuutta poistaa mahdollisesti säh-könjakelua uhkaavat puut. Vierimetsät on hyvä harven-taa tai avohakataan ajallaan myös hyvän metsänhoidon ja metsänomistajan talou-dellisen puustosta saaman edun takia. Verkonhaltijal-la on puolestaan oikeus pois-taa yksittäisiä, sähkönjakelua mahdollisesti vaarantavia puita myös johtoalueiden ulkopuolelta vierimetsistä. 1.9.2013 voimaan tullut säh-kömarkkinalaki velvoittaa sähköverkonhaltijoita huo-lehtimaan entistä paremmin sähkönsiirrosta.

Suomessa on kovat pai-neet lisätä merkittävästi keskijänniteilmajohtojen vie-rimetsien hoitotoimenpitei-tä, koska maakaapelointi on kallista. Maakaapeloinnin korkeammat kustannukset maksaisivat sähkönkuluttajat korkeampina siirtomaksuina.

Vierimetsien puiden kaataminen on

vaarallistaMetsäkeskus korostaa, että sähköjohtojen vierimetsien hakkuut ovat ammattitai-toa vaativia ja turvallisuu-den takia ne on viisasta toteuttaa koneellisesti mo-

tolla. Jos joku kuitenkin haluaa kaataa puita itse, kannattaa lukea työturval-lisuushallinnon ohjeita en-nen töihin ryhtymistä.

Metsä- keskuksen

tavoitteena on, että metsänomista-jat hakkauttaisivat

sähköjohtojen vierimetsät metsäalan toimijoilla

työturvallisuuden takia.

”


Metsätalous ja urakointi

Pikahaastattelussa rumpaileva puutavara-autoilija

Harri SiikaluomaAmmatti oli melko selvä valinta, koska puu-tavara autoja oli pihamaa täynnä jo pikku-pojasta lähtien. Olen tyytyväinen ammatin-valintaani, vaikka nuoruusvuosina veri veti myös näyttelijän ammattiin. Kävin pääsy-kokeissakin teatterikorkeakouluun, mutta läpimurtoa sinne alalle ei tullut, joten ratin takana ollaan, kertoilee Harri Siikaluoma Sii-kaluoma Ay:stä


Mikä ammatinvalinnassa kiinnostaa?-” Se, että maisemat vaihtuu, itsenäinen työ, saa ajella maa-seudulla ja tarvittaessa kaupungeissa, varastoilta eri tehtaille ja terminaaleille. Tämän on tietynlaista omatoimista yksin-touhuilua.

Mikä ammatissasi risoo eniten?-” Kaikkea ei voi kertoa perhelehdessä, mikä risoo. Kuiten-kin nostaisin esille tiukan liikennevalvonnan, lepo ja ajoai-kasäännöksen, joita on vaikea sovittaa yhteen ajo aikojen kanssa. Lupaviidakko samoin on raskassoutuista ja hidas-ta. Mutta niiden säännösten alla ollaan, ja niiden kanssa on elettävä. Kausiluontoisuus tuo omat harmit ja epätasainen ajotilanne vaikeuttaa rytmittää lomat ja työajat keskenään. Toivoisin puuterminaaleja lisää, jotka edesauttavat säännöl-lisemmän ajorytmin. Kilpailu alalla on myös kovaa, joka tuo lieveilmiöitä tälle alalle.

Millaiset näkymät puutavara autoilijoilla on?-” Mielestäni hyvät. Uusia investointeja on tulossa ja kumi-rullilla liikutaan edelleenkin suurimmalta osin. Koulutus-ta olisi lisättävä ja nuoria uusia kuskeja saatava tälle alalle enemmän.

Mitä mieltä olet teiden kunnosta?-” Liian vähän satsataan metsäautoteihin, tiet on jätetty usein oman onnensa nojaan. Tiehoitokuntien tulisikin ryhdistäy-tyä ja korostaa tien varsinaista merkitystä, eikä pelkästään lanattavan pintamurskeen riittävyyttä. Rekat ja kuormakoot kasvavat. Se on haaste metsäautoteille ja muillekin pien- ja penkkateille.

Onko kalustokehitys oikealla tiellä?-” On. Nyt on saatu akselimäärien lisäyksillä ja muilla sään-nöksillä kasvatettua kuormakokoa 60 tonnista 76 tonniin.

Taustalla Trafin hakemus EU:lta, joka hyväksyin painomuu-tokset 2013. Olemme lisäksi hakeneet toimintalupaa viiden vuoden koeajalle 100 tonnin yksiköiden toimintaan puuta-varan kuljetuksessa. Lupa ei ole vielä heltinyt vaan on jäänyt byrokratian rattaisiin.

Miten vapaa-aika kuluu?-” Talvella lasketellaan, päivittäin kuskataan lapsia harras-tusten pariin ja pari kertaa viikossa on musiikkipitoiset tree-niharrastukset Pölkky Bändin kanssa.

Pölkky Bändi esiintyikin toissa vuonna Kiimingin Koitelin MHY:n metsäpäivillä. Kerro lisää harrastuksestasi.-” Musiikki kiinnosti myös pikkupojasta asti, ja rumpalin pestissä kului nuoruusvuodet eri kellaribändeissä Kuusa-mossa, ja joissakin tapahtumissa oltiin lämppäreinä ja osal-

listuttiin mm. rock -kisa skaboihin. Fanitettiin tietysti Zero Nineä ja hullaannutettiin yleisöä, tarvittaessa. Kerran fir-man illanistujaisissa ”Pölkkyläinen”Mikko Luikku herätteli ajatusta yhteissoitoista , ja sillä tiellä ollaan edelleen Pölk-ky Bändin kanssa. Meillä on takana jo kolmet valtakunnalli-set Firma Rock kilpailut Helsingissä ja kymmenkunta kertaa vuodessa keikkoja eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Eli ol-laan siis käyty muuallakin soittamassa, kuten se entinen mummo sanoikin sopivasta, että ”menkää muualle soitta-maan”, päättää Harri Siikaluoma.

Teillä on myös näytelmätaidetta yrityksessä?-” Kyllä. Setäni Sakari Siikaluoma viettää parhailla 50vuotis taiteilijavuotta ja esiintyy parhaillaan näyttämöllä ”Mielen-säpahoittajan” roolissa.

Tästä ja muustakin lisää syksyn MetsäSanoma lehdessä.

Harri Siikaluoma ja kuitukuorma Ouluun.

Metsäautoteiden kunto ja hoito on haasteellista. Pölkky Bändi esiintymässä Koitelinkosken lavalla.


Metsätalous ja jalostus

Siikaluomat Historiaa ja taustaaSiikaluomat -yhtiön juuret kuljetustoimin-nassa ulottuvat aina 1950 –luvulle, jolloin Lauri ”Lassi” Siikaluomalla oli Kuusamossa linja-autoyritys yhdessä Sakari Ervastin kans-sa.

Vuonna 1959 Lauri aloitti puutavarakuljetukset hank-kimalla ensimmäisen puuta-vara-autonsa. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1962, hän laajensi kuljetustoi-mintaa hankkimalla toisen puutavara-auton. Samana vuonna hän jäi myös pois linja-autoyrityksestä, jonka toimintaa Sakari Ervasti jat-koi.

Vanhin pojista, Kimmo, aloitti oman yritystoimin-tansa vuonna 1973 ja keskim-mäinen, Matti perusti oman kuljetusyrityksensä vuonna 1975. Nuorin pojista, Saka-ri, aloitti yrittäjänä yhdessä Laurin kanssa vuonna 1977.

Lauri jätti yritystoimin-tansa kokonaisuudessaan Sa-kari ja Sinikka Siikaluomalle vuonna 1988, jääden itse viettämään ansaittuja eläke-päiviä.

Vuonna 1989 Sakari li-säsi kalustoaan ostamal-

la yhden puutavara-auton ja yhden hakeauton Kim-molta, joka lopetti yritystoi-minnan 1990-luvun alussa. Myös Matti ja Sirkka Siika-luoma laajensivat yritystään lisäämällä kalustoa 1980- ja 1990-luvuilla. Matin nuo-rempi poika, Harri, lähti mukaan vanhempiensa yri-tykseen vuonna 1995.

Venäjän liikenne aloitet-tiin vuonna 1964 ja se on jat-kunut aina näihin päiviin saakka. Aluksi ajot olivat enimmäkseen Oulu yhtiölle Oulun Toppilaan. Samoihin aikoihin kalustoa lisättiin yh-den auton verran.

Laatujärjestelmä Siika-luomien kuljetusyrityksillä on ollut voimassa vuodesta 1998 lähtien.

Marraskuussa vuonna 2004, Matti, Sakari, Harri, Sirkka ja Sinikka perustivat yhdessä perheyhtiön, Siika-luomat avoin yhtiö, yhdis-

täen näin voimansa yhdeksi suuremmaksi yritykseksi.

Siikaluomien pitkäaikai-sin asiakas on ollut Oulu yh-tiöt, myöhemmin Veitsiluoto ja Stora Enso.

Vuonna 2005 yritys aloit-

Taimia metsään Roinilan taimistostaPari vuotta sitten Oulussa asuva It- insinöö-ri päätti tehdä ison elämänmuutoksen ja ruveta maanviljelijäksi vaimonsa kotitilalla. Maanviljelystä oli harjoiteltu jo joitakin vuo-sia sivutoimisesti, joten pariskunnalla oli aa-vistus siitä mihin he olivat ryhtymässä.


Roinilan taimisto sijaitsee Oulujoen varressa Utajärven kunnanpuolella lähellä Mu-hoksen rajaa. Oulusta matkaa tilalle on noin 50 km. Tilalla viljellään viljaa, tänä vuonna viljelyksessä noin 65 ha. ”Eu -suomessa tila on sen verran sen pieni, että tilalle oli kek-sittävä jotain muutakin tuloa. Olin jo joitakin vuosia kas-vattanut männyn ja kuusen taimia omaan käyttöön. Vä-hitellen kypsyi ajatus ruve-ta kasvattamaan taimia myös

myyntiin” muistelee karta-non isäntä Mikko Takala.

Kesällä 2012 ruvettiin ra-kentamaan kasvihuonetta ja vuotta myöhemmin saa-tiin ensimmäinen erä män-tyä ja kuusta myyntiin. Nyt Roinilan taimisto voi kas-vattaa kasvihuoneessa puo-li miljoona yksi vuotiasta tainta vuodessa. Määrä voi-daan kaksinkertaistaa jos rinnalla kasvatetaan 1,5 vuo-tiasta tainta. Nämä taimet kasvaa osan ajasta ulkoken-tällä. Kaksi kolmasosaa tai-mista on kuusta ja loput mäntyä. Myös koivua, leh-

tikuusta ja mustakuusta on tarjolla. ”Kuusta meiltä saa sekä yksi, että kaksivuoti-sena, männyn pyrimme pi-tämään jatkossa pelkästään yksivuotisena ” kertoo Taka-la. Suurin osa taimista menee alueen Metsänhoitoyhdistyk-sille. ”Metsähallitukselle ja metsäfirmoille pitäisi olla tar-jota miljoonia taimia vuodes-sa, joten siihen leikkiin me olemme liian pieniä. ”jatkaa Takala. Suurin haaste tässä hommassa on markkinointi. Uutena toimijan vie aikansa oppia tuntemaan alueen toi-mijat ja saamaan heidän luot-tamuksensa” jatkaa Takala.

Oulun Seudun Metsän-hoitoyhdistys on tyyty-väinen Roinilan taimiston ostamiinsa taimiin. Erityisesti toimihenkilöt kiittelevät toi-mitusten joustavuutta.- ”Jos tänään tilaa, niin huomen-na on taimet palstan laidalla” voidaan kehuskellen mainita.

ti Q-Team -kuljetukset asi-akkainaan Metsähallitus, Pölkky Oy ja Lappipaneli.

Nykyisin yritys toimii kahdeksalla puutavara-au-tolla ja yrityksessä on omis-tajien lisäksi 14 kuljettajaa.

” Nykyisin yritys toimii kahdeksalla puutavara-autolla ja yrityksessä on omistajien lisäksi

14 kuljettajaa.

Mikko Takala taimitarhalla.



Jäsenkatoako metsänhoitoyhdistyksissä?Aleemme sanomalehti sitoutumaton Kaleva uutisoi 31. joulukuuta otsikoilla ”jäsenkatoa luvassa keväällä”. Lisäotsikossa luki raflaa-vaan sävyyn ”metsänomistaja antaisi lähtö-passit metsänhoitoyhdistysten nuotiomak-karan paistajille”. Mistä on kysymys ja mistä tarpeesta näin iltapäivälehtien mukaiseen otsikointiin lähdettiin julkaisemaan kyseistä STT:n ostoartikkelia?


Selvitetäänpä taustaaArtikkeli oli alkujaan STT:n myynnissä oleva juttu, jon-ka oli kirjoittanut toimitta-ja Reino Pasanen. Artikkeli oli siis lehtien ostettavissa ja julkaistavissa omine tai ehdotettuine otsikoineen. Artikkelissa haastateltiin kuopiolaista metsänomis-tajaa, joka oli mitä ilmei-simmin ollut tyytymätön tavalla tai toisesta alueensa metsänhoitoyhdistykseen. Taustatoimittajan roolis-sa selvitin kyseisen tausta-henkilön roolin suhteessa omaan metsänhoitoyhdis-tykseen. Vastaukseksi sain metsänomistajan jäämisen rannalle edellisissä mhy:n valtuustovaaleissa. Tämä lienee ollut tuskin ainut syy alkuperäisen artikke-lin tekoon. Haastateltava vertailee paikallisen met-sänhoitoyhdistyksen ak-tiivisuutta äitinsä 200 hehtaarin metsäomaisuu-den hoitoon siinä, ettei hä-neen olla oltu yhteydessä 40 vuoteen. Metsänomis-tajan mielestä lisäksi koko metsäala on valtio valtios-sa. Sekavuutta aiheutta-vat eri katto-organisaatiot, Tapiot, Metsähallitukset, Metsäkeskukset ja eri met-

Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöillä ei ole aikaa nuotiomakkaroiden pais-toon. Sitä vastoin vierailevalla Pölkky Bändillä Kuusamoista oli sellaiseen aikaa Kiimingin metsäiltamien väliajalla Koitelin Sahasaaressa.

säyhtiöt. – ”Nuotiomak-karanpaistajat joutaisivat saada kyytiä”, hän murah-taa. Mitähän organisaatiota kuopiolainen metsänomis-taja tässä tarkoittaneen, kun edellisissä lauseissa hän kri-tisoi metsänomistajien ään-ten hukkuvan sekavassa ja monitasoisessa järjestövii-dakossa, joissa on omat hal-linnot? Tuskin hän tässä yhteydessä tarkoitti suora-naisesti sitä, että metsänhoi-toyhdistyksen toimihenkilöt istuvat vain nuotiolla, kuten Kalevan uutisotsikosta saa sen kuvan.

Paikallinen metsänhoi-toyhdistyksen toiminnan-johtaja Pekka Sahlman toteaakin artikkelissa, ettei aika riitä lämmittelyyn nuo-tion ääressä, sillä heilläkin on jokaista toimihenkilöä kohden lähes sata metsän-omistajaa neuvottavanaan. Sahlmannin mukaan yh-distyksistä on eronnut vas-ta parin prosentin verran ja valtakunnallisen tutkimuk-sen mukaan viitisen pro-senttia aikoo varmasti jättää yhdistyksen. Nähtäväksi jää, moniko kääntää yhdis-tystoiminnalle selkänsä.

Artikkelissa kerrottiin myös kattavasti metsän-hoitoyhdistystoiminnas-ta, niiden jäsenmääristä, metsänyhdistyslaista ja tu-levasta muutoksesta. Sa-moin artikkelissa tuotiin

selvästi esille yhdistyksien metsäpalvelut ja niiden saa-tavuus, järjestösidonnaisuus ja järjestöorganisaatiomuu-tokset metsänhoitoyhdistys-kentällä.

Otsikointi ei siis näin ol-lenkaan tai pääpiirteiltään vastannut pääpiirteittäin ar-tikkelia, josta herääkin kysy-mys, miksi näin otsikoitiin? Alkuperäisen kirjoituksen artikkeli, joka julkaistiin Sa-von Sanomien sivuilla, oli otsikointina huomattavas-ti helläkäteisempi metsän-hoitoyhdistyksiä kohtaan, koska siinä ei leimattu toi-mihenkilöitä makkaran-paistajiksi ja se, että onko nyt voimassaoleva 5 % jä-senhävikki ja keväällinen lopullinen lopputulos, kun jäsenmaksut ovat maksussa.

Miten on ”jäsenkato” lehtemme alueella?Pikainen tarkistus jäsene-rojen suhteen lehtemme alueen metsänhoitoyhdis-tyksistä oli vuoden vaihtees-sa alle 2% (1,4%) . Kirjallisia irtisanomisilmoituksia on tullut kaikkiaan kuuden metsänhoitoyhdistyksen alueella yhteensä 71 kpl ja jäsenmäärä yhdistyksissä yhtyeensä on kaiken kaik-kiaan 4730. Lisäksi uusia ns. pieniä metsätiloja on ilmoit-tanut jäsenhalukkuutensa metsänhoitoyhdistykseen.

Toki nyt kun uudet jä-senmaksut tulevat postin kautta ja maksuun, metsän-omistaja harkitsee jäsenyys-asian henkilökohtaisesti. Nyt kun uudet jäsenmaksu-laput on valtakunnallisesti postitettu, tuli yhdistyksiin runsaasti soittoja mm. tilo-jen pinta-aloista, metsää ei enää omisteta ja on myy-ty toiselle, omistajuus on muuttunut, osoitetiedot ovat muuttuneet, viitenu-

mero on väärä, näitä tuli kaksin kappalein, henkilö on kuollut jne. Tämä kuulu asiaan ja näin saadaan met-sänhoitoyhdistyksissä päi-vitettyä metsänomistajan ja jäsenen omistajuustilanne, ja se, että jatkaako tiedotta-misen piirissä, eli jäsenenä. Oman lukunsa muodosta-vat ne, joita on aina risonut metsänhoitomaksu ja jot-ka eivät yleensäkään käy-tä yhdistyksien palveluita, eivätkä muutoinkaan hal-litse metsäalan kiemuroi-ta. Näistä tapauksista saisi mukavan satiirisen kirjan-kin kirjoitettua haastattele-malla metsätoimihenkilöitä aiheesta. Lopulliset jäsen-määrät metsänhoitoyhdis-tykset tietävät vasta kesän jälkeen, kun jäsenmaksut on maksettu. Yhdistyksil-lämme on tietty arvio, kuin-ka moni jatkaa jäsenenä. Se heijastuu suoraan palvelui-den käyttäjämäärään.

Summa sum mariumOlisiko Kalevan toimituksen kuitenkin pitänyt taustatie-toja hakemalla haastatella alueemme metsänhoitoyh-distyksien toimihenkilöitä, ennen kuin julkaisi kyseisen artikkelin. Oulussa, jossa sanomalehti Kalevan pää-paikka sijaitsee, löytyy jopa neljä eri metsänhoitoyhdis-tystä. Vaihtoehtoja siis oli-si löytynyt haastatteluun ja kommenttien antoon. Onko sanomalehti Kalevan mie-lestä metsänhoitoyhdis-tyksen toimihenkilöt työajoillaan pelkkiä nuotiomakkaran paistajia?

Mitä tähän vastaa pää-toimittaja Kyösti Karvonen, jonka on myös kerran ollut lehtemme palstoilla mm. Kolumnin roolissa?

Yrityksistä huolimatta emme saaneet vastauksia esittämiimme kysymyksiin nuotiomakkaranpaistajis-ta, onko lukijaa ohjattu otsi-koinnilla harhaan, artikkelin ostotoiminnasta ja yleisesti siitä, miten lehti näkee met-sänhoitoyhdistyksen lähitu-levaisuudessa?


TAPIO SILVA Oypuh. 0294 32 6000

www.tapio.fi

Hyvistä siemenistä kasvaa tuottava metsä

II, Olhava, tilan pinta-ala 28,96 ha. Puuta kaikkiaan 1.440 m3. Tilalla saa-ressa 2 palstaa, yleiskaavassa vapaa-ajanrakennuspaikka saareen. Hp. 58.000 euroa.OULU, Ylikiiminki, määräalan pinta-ala n. 51,6 ha hehtaaria, joka kokonaan kasvullista metsämaata. Puuta kaikkiaan 2.547 m3, josta tukkia 822 m3. Hp.75.000 euroa. OULU, Isokangas, määräala pinta-ala n. 29,4 ha, josta metsämaata 25,6 ha. Puuta kaikkiaan 2.362 m3, josta tukkia 214 m3. Hp. 41.000 euroa.OULU, Ylikiiminki, määräalapinta-ala n. 14,5 ha, josta metsämaata 13,5 ha. Puuta kaikkiaan 665 m3, josta tukkia 171 m3. Todennäköinen mah-dollisuus saada poikkeuslupa vapaa-ajanrakennukselle. Hp. 30.000 euroa.

POHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINATMyytävänä Oulun seudulla:

Juhani Heikkinen, metsätalousinsinööri, julkinen kaupanvahvistaja, LKV Puh.0400-287288 Sähköposti: [email protected]

Kiimingin mhy:n asiakasKeskeisellä paikalla suositulla Iso-Syötteen vapaa-ajan keskuksessa MHY SYÖTEKIEPPI jäsenistöään varten. Huoneiston välittömäs-sä läheisyydessä ladut, rinteet, kelkkareitit, ravintolat ja retkeilykohteet.

Lisätietoja mhy Kiiminki puh. (08) 8161 036

VALINNANVARAA LÖYTYY.SOITA JA VARAA AJOISSA!

Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.Metsänhoitoyhdistykset ja MTK

Minna Kauppi tässä moi

Yksilöurheilijakin tarvitsee rinnalleen hyvättaustajoukot. Metsänomistajan puolta tässä maassapitää vain ja ainoastaan metsänhoitoyhdistys, jostasaat kattavat jäsenedut ja palvelut.

Oman metsänhoitoyhdistyksesi palvelut jayhteystiedot löydät osoitteesta www.mhy.fi

Välirinne 8, 90940 Jääli. Puh. 020 741 5777

Katsastus Kiimingillä avajaiset ke 1.4.

Kiimingin katsastuskonttori Välikylässä ei ehtinyt pitkään olla poissa toiminnasta, kun uusi yrittäjä Liisa Laukka käynnistää tiloissa katsastustoiminnan keskiviikkona 1.4. kello 9.

Parin vuoden ajan Laukka on tarjon-nut katsastuspalvelua Hiirosessa Ferrarin F1-autoa muistuttavassa tilassa. Kiimin-gin Välikylän katsastusasema on hänelle entuudestaan tuttu, sillä hän on toiminut siellä katsastussihteerinä usean vuoden ajan.

Välikylän uudistetuissa tiloissa voi-

daan palvella erityisen hyvin myös ras-kasta kalustoa. Tilat ja laitteet soveltuvat siihen hyvin. Tarkoituksena on huomioida entistä joustavammalla ja ripeämmällä toiminnalla myös ammattiautoilijoita.

Liisa Laukka haluaa panostaa eri-tyisesti aitoon asiakaspalveluun sekä asiakaskokemukseen ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa. Myös Katsastus Kiimingin tilojen suhteen on haluttu sat-sata, tuomalla taidetta toimipisteeseen eli Kimmo Takaraution Route 66-tyylinen henkeä salpaava seinämaalaus.

Tervetuloa!

www.katsastusoulu.fi


TURTI-SET OY

Lallinkuja 8, 91210 Jakkukyläpuh. 0400 381 574, 0400 652 888

• Harvennushakkuut ja ajotyöt kokonaisurakointina • Linkoukset ym. lumityöt • Kaivinkonetyöt • Ym. alaan kuuluvat työt • Maton- ja poppanan kuteet• LP-langat• Loimilangat (loimet myös luotuna)• Muut langat ym. käsityötarvikkeet• Kankaat ompeluun ja halleille käsipyyhkeeksi• Putkiresorit

METSÄKONEURAKOINTIR. Tuohimaa Ky

Näätämönkuja 1, KIIMINKI0400 585 080

soita 08 2377 9501

Tarkistuta nyt katon kunto, sulava lumi ja jää voi aiheuttaa vaurioita.• Uusi katto 2 päivässä!• Tuomme tullessamme, viemme mennessämme – siistit pihat.• Kauttamme myös rahoitus.

Jos risa katto masentaa, pojat uuden asentaa!

Paikalliset pojat!

www.laaturemontti.fiO u l u n y k s i k k ö

BIOMEGA OYBIOMEGA OYOstamme tienvarteen toimitettuja energiapuita, risuja, kantoja ja rankoja.

Otamme myös vastaan Martinniemen terminaaliin tonteilta tulevat kannot, risut ja puhtaat kierrätyspuut.

Tarvittaessa järjestämmemyös kuljetukset.

0400 388 500 • 08 562 3000 toimisto@biomega

METSÄALAN KOKONAISURAKOINTIA

KANNOLTATEHTAALLE

Soita 0400 391 855

Mukava on olla,kun palvelumaksut ovat nolla!Asiakkaittemme peruspankkipalvelutpysyvät edelleen ilmaisina, kuten esim.* VISA-KORTIT (Electron, Debit, Debit/Kredit ) ..... 0 €* VERKKOPALVELUSOPIMUS ................................... 0 €* TILIOTE ..................................................................... 0 €* e-LASKUT ................................................................ 0 €* MAKSUPALVELU ..................................................... 0 €* SUORAMAKSU ......................................................... 0 €* LASKUN MAKSU ..................................................... 0 €* LAINAN AUTOMAATTISEN VELOITUKSEN PALVELUMAKSU ..................................................... 0 €

Muista myös Utajärven Osuuspankin jäsenen bonu-setu: kun Op-bonuksesi eivät kulu peruspankkipalvelujenpalvelumaksuihin, voit käyttää ne täysimääräisinä mui-den palveluiden tai Pohjolan vakuutusten maksuihin!Maksuttomien päivittäispalveluiden sekäOp-bonusten lisäksi saat Utajärven Osuuspankistamyös kaikki muut OP-Pohjola-ryhmän keskittämisedut,kuten ilmaisen Ostoturva-vakuutuksenOP-Visalla.Lämpimästi tervetuloa asiakkaaksemme!

Puh. (08) 5421 136 Sähköposti: [email protected]: www.op.fi/utajarvi

- itsenäinen ja vakavarainen pankki Oulujokivarressa









Kysy myös tileistä ja määräaikaistalletuksista!

TUKKIVALTAISIAMÄNTY- JA KUUSILEIMIKOITA

PYSTY- JA HANKINTAKAUPOIN

Tuppitie 11 90820 KELLOp. 5615 200, 0400-584 924fax. 5615 [email protected]

OSTETAANOSTETAAN

www.mhy.fi/metsanomistaminen

Peeaa Oy Pasi Perätalo

• Metsäkoneurakointi• Maarakennusurakointi, purkutyöt,

iskuvasarointi, vesakonmurskaus

Kestinraitti 185, 91300 YlikiiminkiPuh. 0400 437 502

Kaivu-urakointi Tapio HyryPeltolantie 16, 95130 Hyryoja

Kaivinkonetyöt15 tonnintela-alustaisellakaivinkoneella

MetsäojituksetMätästykset

Puh. 0400 127 481 Korjaamo Peltolantie [email protected]

Vastaava päätoimittaja Timo MikkolaToimituskunta Juhani Heikkinen, Eero Alaraasakka, Mikko Mäkelä, Mikko Harju, Pertti MoilanenToimitustyö Timo MikkolaSivunvalmistus ja taitto VKK-Media Oy Painopaikka Suomalainen Kirjapaino Kajaani

MetsäSanoma

Julkaisija Metsänhoitoyhdistys

METSÄHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

www.mhy.fi


Hirsikoulukampus raivaa tietä hirrelle julkisrakentamisessaMaailman suurin hirsikou-lukampus valmistuu Pudas-järvelle kevään 2016 aikana. Aiemmin ei ole missään to-teutettu vastaavaa julkis-ta rakennuskokonaisuutta modernista massiivihirres-tä. Noin 8500 asukkaan Pu-dasjärvelle hanke on erittäin merkittävä ja saanut laajas-ti huomiota kotimaassa sekä myös kansainvälistä huomi-ota.

Rakennettava koulu on lähes 800 oppilaan moder-ni oppimisympäristö. Sa-malla avataan tietä hirrelle osallistua mittavalle uudelle julkisen rakentamisen toimi-alalle. Rakennuskomplek-sissa on neliöitä 9800, joihin sijoitetaan ala- ja yläkoulu-jen lisäksi lukiolaiset ja kan-salaisopisto.

Rakennusmateriaaliksi oli valikoitunut hirsi, koska se on kestävä ja terveellinen vaihtoehto. Vihreää kultaa kasvaa Suomessa enemmän

kuin sitä pystytään nykyi-sin käyttämään. Pudasjär-ven hirsikoulun tarvitseman 2100 kuutiometrin puumää-rän kasvaminen tapahtuu kasvukauden aikana Suo-men metsissä kymmenessä minuutissa.

Paikallista hirsiosaamista hyödyntäenTyöt rakentamisalueella al-koivat toukokuussa 2014 massanvaihdolla ja varsi-nainen rakentaminen syk-syllä 2014. Pääurakoitsijana toimii Lemminkäinen Talo Oy, joka on tilannut hirsi-osat asennettuina paikal-liselta Kontiotuote Oy:ltä. Rakennuksen arkkitehti-suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy.

Hirsikampuksen työ-maalla paiskii töitä 44 hen-kilöä, joista noin puolet on

paikallisia. Projekti työl-listää merkittävästi pu-dasjärvisiä myös muilta aloilta: teollisuudesta, kul-jetustyöläisiin, konemiehiin, jätehuoltoon ja siivousliik-keisiin, sekä paljon muuta.

Etenkin pudasjärveläi-nen hirsiosaaminen on edus-tettuna. Pudasjärveläinen Kontiotuote Oy toimittaa ra-kennukseen yli 28 kilometriä hirttä, josta valtaosa on järe-ää 275 millimetrin vahvuis-ta lamellihirttä. Se tarkoittaa noin 2 100 kuutiometriä, joi-den valmistamiseen tarvi-taan 8 300 kuutiota pyöreää puuta. Kaikki tuo raaka-aine on ostettu lähialueen metsis-tä ja jalostettu Pudasjärvellä. Hirsirakentamiseen käytetyt varat jäävät aina hyödyn-tämään kotimaan kansan-taloutta. Raaka-aineeseen käytetyt rahat menevät kan-torahatuloina metsänomis-tajille ja koko valmistusketju on kotimaista työtä.

Suunnitelmien mukai-sessa aikataulussa on pysyt-ty ihailtavan hyvin, kertoo liiketoimintajohtaja Esa Kemppainen Lemminkäi-seltä. Kampukselle rakenne-taan neljä rakennusta, joista kolme ovat hirsirakenteisia ja yksi on betonirunkoinen. Vastaava mestari Esa Yli-suutala lupaa, että hirsityöt valmistuvat toukokuussa ja vesikattotyöt heinäkuun puoliväliin mennessä. Sen jälkeen voidaan panostaa si-sätöihin. Viimesilaukset py-ritään tekemään toukokuun

Pudasjärven hirsikoulu viistokuva pohjoisen suunnalta. Taustalla oleva sininen on koulun vieressä virtaava Iijoki.

2016 loppuun mennessä.

Ratkaisu huoneilmaongelmiinHankkeen suunnittelus-sa hyödynnetään hirren erityisominaisuuksia. Hirsi-rakenteisten tilojen valaistus-olosuhteet, hirren akustiset ja kosteutta tasaavat ominai-suudet vaikuttavat positii-visesti huoneilmanlaatuun. Puupinta on tunnetasol-la positiivinen, lämmin ja puhdas materiaali, joka edistää rauhallisen ja luo-van oppimisympäristön ra-kentamista. Tavoitteena on hyödyntää näitä hirren po-sitiivisia ominaisuuksia eri-tyisesti nuorten ja aikuisten terveyttä ja hyvinvointia edistävällä tavalla.

Tällä huimalla koulu-hankkeella on tarkoitus etsiä uusia ratkaisuja yleisem-minkin julkisia rakennuksia vaivaaviin huoneilmaongel-miin. Muun muassa Opetta-jien Ammattijärjestö OAJ on julistanut selvityksen, jonka mukaan sisäilmaongelmat ovat huomattavan yleisiä suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa.

- Pudasjärven kaupun-gin omistamissa 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuis-sa kiinteistöissä on esiinty-nyt paljon sisäilmaongelmia. Sen sijaan viime vuosina ra-kennetuista hirsirakentei-sista toimistorakennuksista

Hirsikoulurakennustyömaa on herättänyt laajaa kiin-nostusta myös kansainvälisesti. Kuvassa kiinalaisliike-miesryhmä tutustumassa koulun hirsirakennelmiin. Oikealla Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Jalo Poi-jula ja vieraiden isäntänä ollut Rovaniemen Hirsitalot Oy:n toimitusjohtaja Timo Kähkönen.

Peruskiven muurauslaastia laittamassa Kaarina Daa-vittila, joka Pudasjärven kaupunginjohtajana eläk-keelle viime syyskuussa siirtymiseen saakka vei sin-nikkäästi eteenpäin hirsikoulun rakentamisasiaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen (keskellä) sa-noo Pudasjärven kaupungin hirsirakentamisen ole-van erimerkillistä koko Suomen alueella. Vasemmalla kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Riekki ja oikealla viime syksystä lähtien kaupunginjohtajana toiminut Tomi Timonen.

Hirsikoulun rakennustyömaa vierellä kulkevalta Oulu Kuusamo valtatieltä katsot-tuna. Hirsityöt valmistuvat toukokuussa ja vesikattotyöt heinäkuussa.

Hirsirakenteinen Pikku-Paavalin päiväkoti valmistui syksyllä 2014 hoitopaikaksi yli sadalle lapselle. Uudet tilat ovat saaneet hyvää palautetta henkilökunnalta ja lapsilta.

sekä 1200-neliöisestä päivä-kodista on saatu käyttäjiltä niin hyvää palautetta, että Pudasjärven kaupunki päät-ti jatkaa valittua hirsiraken-tamisen linjaa myös uudessa koulukampuksessa, toteaa Kontiotuote Oy:n toimitus-johtaja Jalo Poijula.

Pudasjärvellä on jo saa-tu hyviä kokemuksia hir-sirakennuksista julkisen sektorin käytössä. Hirsira-kenteinen Pikku-Paavalin päiväkoti valmistui syksyksi 2014 hoitopaikaksi yli sadal-le lapselle. Uudet tilat ovat saaneet hyvää palautetta

henkilökunnalta sekä tieten-kin tärkeimmiltä asiakkailta: lapsilta. Hirsi materiaalina luo viihtyisän ja lämpimän ympäristön, sekä oikealla suunnittelulla kaikille pien-ryhmille on luotu rauhalliset erilliset tilat.

Lisäksi tällä hetkellä aina-kin Tyrnävällä, Kuhmossa ja Laukaassa on menossa kou-lujen rakentaminen puusta.

Jenny Kärki, Heimo Turunen


KoneurakointiMika Veikkolainen

Juurussuontie 65 A

90310 Oulu

040 566 9794

Kuivaniemi

Pentti SoikkoMetsäkoneurakointi, hakkuut ja harvennukset

0400 399 170

Pohjoinen ääni

Pirkko Mattila

pirkkomattila.fi

123

kansanedustaja

Yhteistyössä voimaa!

www.niilokeranen.com

Eduskuntavaalit 19.4.2015 | Ennakkoäänestys 8.-14.4.2015

Niilo Keränen | 044 989 2135 | [email protected]

Suomi ja Sote Kuntoon

Eduskunnassa tarvitaan työelämäkokemusta, sosiaali- ja terveysalan osaamista sekä tervettä järkeä! Siksi Niilo, pohjoisen tavallinen ihmi-nen, lääkintöneuvos, veteraanikansanedustaja, kirjailija ja perheenisä!

Niilo Keräneneduskuntaan!

Suomi on saatava kuntoon. Ihmisille hyväksi

asua ja elää.

63Metsäkone-urakoinnin ammatti-taidolla suorittaa

Metsä Aalto OyMaalismaantie 1217 91210 Jakkukylä

Teemu AaltoPuh 0400 295268Sp. [email protected] WWW.METSA-AALTO.FI

AnttiRANTAKANGASPOHJOISEN KANSAN EDUSTAJA

WWW.RANTAKANGAS.FI

Joko saa sanoa

Onko metsäteollisuudella leimikon rajat hukassa?Metsäteollisuus ry haluaa vauhdittaa puun saamista markkinoille veroluonteisel-la metsätilamaksulla. Tämän ehdotuksen Juha Marttila torjui kovin sanoin.

Keskustelu on juuttu-nut kovin yleiselle tasolle. Mielestäni asiaa olisi syytä pohtia hieman eri perspek-tiivistä.

Kenen kustannettavak-si tulisi järjestelmän vaatima metsätilojen veroluokitus entisen pinta-alaverojärjes-telmän tapaan? Tuskin teol-lisuus sitä haluaa tehdä. Ilman luokitusta maksu oli-si pelkästään umpimähkään määrätty rangaistusmak-su maapohjan omistamises-ta eikä se liittyisi lainkaan puun tuottamiseen.

Maapohjan tuottokyvyn erilaisuuden vuoksi pelkkä yksi hehtaarimaksu kohteli-si eri metsänomistajia epäoi-keudenmukaisesti. Metsissä olevat tuottamattomat alu-eet pitää pystyä poistamaan metsän alasta maksua mää-rättäessä.

Saadaanko metsätila-maksulla edes luokitus-

ta maksettua, koska puun myyntitulon verotusta ei ole tarkoitus muuttaa? Kiinteis-töverossakin verotettavalla omaisuudella on verotusar-vo, jolla on perusta todelli-sissa arvioissa.

Metsäteollisuus on viime aikoina käsittääkseni pyrki-nyt itse vähentämään omaa metsän omistustaan. koske-tuspinta oikeaan metsään lienee kadonnut samassa yhteydessä. Ehkä olisi hyvä myös selvittää esitetyn mak-sun suhde Suomessa vallit-sevaan oikeuskäsitykseen ja oikeuskäytäntöön. Etukä-teen perittäisiin maksu, joka luvataan takaisin, jos myy puuta.

Kenelle puuta saa tai pitää myydä?Tässä kohdassa on syytä tut-kia kilpailulainsäädäntöä. Entä metsänomistajan puun jatkojalostus ja jopa oma ko-titarvekulutus?

Onko veron takaisin saa-misen ehto myydä puuta vain Metsäteollisuus ry:n jä-senille? Entä jos puumarkki-

nat ovat hetkellisesti tukossa ylitarjonnan tai teollisuuden ostohaluttomuuden takia? Metsämaksun takaisin saa-minen on siis täysin epävar-maa, vaikka metsänomistaja haluaisi myydä puuta. Met-sämaksun tiellä on aivan lii-kaa käytännön ongelmia.

Teollisuuden ja MTK:n välinen jatkuva eipäs-juu-pas- väittely voidaan lopet-taa, koska esitetty järjestelmä olisi todennäköisesti aivan liian kallis saataviin tuloihin nähden eikä sen tasapuo-lisuutta metsänomistajien kesken pystytä takaamaan.

Ehkäpä metsäteollisuu-den kannattaisi ensin poh-tia, mitä se itse voi tehdä puumarkkinoiden virkistä-miseksi ennen kuin pyrkii vaatimaan valtiota rankaise-maan puuta myymättömiä metsätilallisia. Ilmaisena vinkkinä annan kuitupuun tarkistamisen reilusti ylös-päin. Samalla teollisuudel-ta poistuu alituinen tarve pyrkiä estämään kuitupuun polttaminen energiaksi.

Mika Uotila

www.mhy.fi

Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja ja yrittäjyy-den edellytyksiä. Lasten, nuorten, perheiden

ja ikääntyvien hyvinvointi tulee turvata konkreettisin teoin ja yhteiskuntamme tulee rakentaa kestävien arvojen varaan. Sellaisia arvoja ovat koti, uskonto ja isänmaa.”

– KANSANEDUSTAJAEHDOKAS SAMI PIKKUAHOPerheenisä, Sairaanhoitaja, Yrittäjä

Ilmoi

tuks

en m

aksa

ja: P

arem

man

arje

n pu

oles

ta ry

Vaalilehti ilmestynyt: www.samipikkuaho.fi

Myynti: Kimmo Junttila Puh. 045-674 96 26

ww

w.w

assl

ov.

se

Lankapuhelimesta: 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min (alv 24%), matkapuhelimesta: 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min (alv 24%).

Lakkapää Oulu | Nuottasaarentie 4Puh. 010-7557 300 | Avoinna arkisin 8 - 17

Tervetuloa!

Olemme aina valmiina tekemään työnäytöksen liikkeessämme!

PILKEMASTER EVOSuomen suosituin ja nopein klapikone- Ø 36 cm puulle- automaattinen syöttö- 4 m kääntyvä elevaattori omalla hydrauliikalla.

(Sis alv.)21900 €

Myyntimenestys malli!

PATRUUNA 4169 & 9 Hydraulinen esiohjaus, 9tn vaunu aisaohjauksella, 3:lla karikalla, huippuvarusteetHyvitämme vanhasta toimivasta kärrykuormainpaketista 7000,- sis alv

Kevään rahoitustarjous:30 kk korko 0€Tilinhoitomaksu 7€/kk kaikkiin klapikoneisiin ja metsäkuormaimiin

Stihl

kultahammas

kovapalaketju

kaupanpäälle!

Kampanja voimassa

31.5.2015 asti.

UUTUUS!

Syöttörulla

Metsänomistajan ja klapintekijän

asiointipaikka Oulussalakkapaa.com


Metsänomistajat

Klapien tekijöiden parfyymi

Hien ja pihkantuoksun sekoitusYli-Iiläinen metsänomistaja Esko Ahola on poikiensa kanssa jo usean vuoden ajan naut-tinut hiihtolamasta perinteisen klapisavotan parissa. Kun kävin Eskon luona mittaamassa talven aikana tuttavan taimikonhoitokoh-teelta kerätyt energiapuut, tuli mieleen Tääl-lä pohjantähden alla kirjan päähenkilö eli Koskelan Jussi.

Mikko MäkeläMetsäSanoma

Syksyllä taimikonhoito koh-teella aloitettu ja talven ai-kana moottorikelkalla ja traktorilla omalle rantteelle hankittujen rankojen eteen on hikoiltu sen verran mon-ta tuntia, että laiskemmalla pyörähtää pääkopassa jo no-pea laskutoimitus ja ajatus; saishan sauna- ja leivinuu-nipuut hankittua helpom-

minkin.Koko homman ja savotan

juoni onkin siinä, että ranko-jen hommaaminen otetaan kuntoilun ja mielenvirkistä-misen kannalta. Polttopuu savottaan on lähdetty hu-vin, viihteen ja urheilun kannalta. Tuore ja juuri sa-hattu puu tuoksuu hyvälle. Metsät tulevat hoidettua ja oma kunto kohenee samalla. Polttopuiden hankinnan ja käytön kustannuksista ja jär-kevyydestä voidaan olla toki

montaa eri mieltä, mutta jo-kainenhan saa laskea lop-putuloksen omien arvojensa mukaan.

Eskon ja hänen vaimon-sa Raakelin kotitaloudessa polttopuut ovat varsinaisen lämmitysjärjestelmän rin-nalla käytettävä lisälämmön lähde. Lisäksi puulla ole-va ulkosauna lämpiää miltei joka ilta ja hieman työlääm-min lämmitettävä savusau-na silloin tällöin.

Metsänomistaja

Sirkka ArolaJo 60-luvulla tapahtui ns. sukupolvenvaih-dos, isämme luovutti Muhoksella sijaitsevan tilan meille kahdelle sisarukselle. Tilan hoito jäi isälle sopimuksella, että hän hoitaa met-sän ja pitää sen kunnossa niin kauan kuin jaksaa eli tässä tapauksessa yli 80-vuotiaaksi. Myöhemmin tilalla suoritettiin halkominen ja saimme kumpikin omat palstat.

Tapio KylmänenMetsäSanoma

Viimeiset 20 vuotta olen hoi-tanut itsenäisesti metsäpals-taani. Koska en aikaisemmin ollut aktiivisesti mukana, marjareissuja ja polttopuun

Eskon kanssa laskeske-limme, että jokaista yksittäis-tä rankaa on ennen klapeiksi valmistumista käsitelty kä-sin kuudessa eri vaiheessa. Ennen kesää on sitten vielä edessä klapien pinominen.

Taimikonhoitokohteel-ta maahan valmiiksi kaade-tut puut on ensin karsittu ja läjätty metsässä pinoihin. Lumien tultua puita on ru-vettu ajamaan moottorikel-kalla metsäautotien varteen.

Ja koska tänä talvena lun-ta tuli reilummin, niin pino-ja joutui lumen alta jo vähän kaivamaankin. Tien varres-sa rangat on purettu kyy-distä ja myöhemmin sitten lastattu traktorin peräkär-ryyn ja tietenkin käsin, jotta ei illalla tarvitse lähteä kun-tosalille. Ja kun valmetilla on sitten kuorma saatu kotiin on se käsin purettu sievään pinoon odottamaan hiihto-loma viikkoa, jolloin rankoja

ruvetaan syöttämään klapi-koneeseen.

Maanomistaja, jonka nuo-ren metsän hoitokohteelta energiapuuksi kerätyt ran-gat on kerätty hyötyy Eskon ja poikien työstä energi-puutuen eli 7 €/kuutio ver-ran. Tosin tällähetkella EU:n notifoitavana olevan uuden kemeralain myötä tällainen mahdollisuus jää pois.

Leppäpuut poltetaan savusaunassa ja koivuhalkoja tarvitaan leiviuunissa rieskantekopäivinä. Kuvassa savo-tan kymppi Esko Ahola.

Hyvällä koneella saadaan hiihtolomaviikon aikana kasaan komea läjä klapeja. Pojat Jaakko ja Mikael ovat jo kokeneita koneenkäyttäjiä.

hakureissuja lukuun otta-matta, piti kaupunkilais-metsänomistajana hankkia ”ammattitaito” kursseilta, joita onneksi on tarjolla. Vuo-den kestävä naisille tarkoitet-tu kurssi oli mielestäni hyvä ja monipuolinen.

Metsäsuunnitelma teh-tiin Muhoksen metsänhoi-toyhdistyksen toimesta ja suunnitelman mukaan, usein metsänhoitoyhdistyksen aloitteesta, olen suorituttanut hoitotyöt palstoilla.

Juuri nyt tarkastelun koh-teena oleva taimikonhoitotyö on tehty n. 20 vuotta sitten kaadettuun mänty voittoi-seen alaan. Sen havainnon tein, että siemenkylvönä teh-ty taimikko on tiheä ja ilman hoitotyötä ei tuleva sukupol-vi tulisi saamaan palstalta kunnon tukkipuuta niin kuin tavoite olisi.

Tärkeää on, että metsän-hoitotyöt urakoitsijan toimes-ta tehdään pieteetillä, aivan

kuin hoitaisivat omaa metsää. Tässä asiassa metsänhoitoyh-distyksellä on merkittävä rooli urakoitsijaa valitessaan. Omistajaa usein kauhistuttaa moton jättämät jäljet metsäs-sä, mutta paluuta vanhaan ei ole, näin minullekin on todis-tettu monta kertaa. Taimikon-hoito suoritetaan kuitenkin ”käsityönä” ja jälki oli sen mukainen, siisti ja laadukas ja hinta kohdallaan Keme-ra tuen jälkeen. Harvennus-hakkuun osalta hinnoissa oli neuvottelun varaa. Metsän-omistajan on seurattava hin-takehitystä ja muutenkin pysyä ajan tasalla, varsinkin nyt, kun on tapahtumassa muutoksia metsälain puit-

teissa. Metsänhoitomaksu jää pois ja tilalle tulee jäsenyys Metsänhoitoyhdistykseen. Omalta osaltani aion liittyä jäseneksi, koska muuten pai-

kallinen tuntemus ja henkilö-kohtainen kontakti asioiden hoidossa jäisi pois, tietenkin varauksella, että jäsenmaksut ovat kohtuulliset.

Oululainen metsänomistaja Sirkka Arola tarkistamas-sa vasta hoidettua taimikkoa ja toteaa olevansa tyy-tyväinen metsuri Risto Määtän tekemään työhön.


Metsänomistajat

Kalastaja ja metsänomistajaPaavo Junttila on juuri tullut mereltä kalasta, kun kurvaan pihaan haastattelua tekemään. Paavo on Hailuotolainen met-sänomistaja. Metsä on tullut tutuksi pie-nestä pojasta lähtien oman isän perässä kulkiessa ja oppia ot-taessa.

Anna TaskilaMetsäSanoma

70-luvulta asti koristejäkä-län keruu oli kesäisin työl-listävä ja metsähommat talvisin. Vuonna 1983 Paavo lunasti tilan vaimonsa kans-sa ja jatkoi tilan hoitoa. Met-sänhoitokursseja on tullut käytyä maatalouden perus-koulutuksen lisäksi muuta-mia. Nuorempana Paavo teki taimikonhoitoja metsänhoi-toyhdistyksen metsurinakin. Jäkälän keruu jäi pois jossain vaiheessa ja päivätyöt tulivat kuvioihin. Työuran aikana metsänhoito oli vähemmäl-lä, mutta nyt reilun vuoden

Vain taivas rajanaRaimo JokikokkoMetsäSanoma

Vuonna 1986 ensimmäises-sä metsätaloussuunnitelmas-sa tilan kokonaispuusto oli 3500 m3. Nyt uudessa suun-nitelmassa luku on jo 18 000 m3. Tänä aikana metsiä on hakattu tasaisesti koko ku-luneen ajan. Ensimmäinen merkittävä työ oli jokivar-ressa Niittyniemen pelto-jen metsitys rauduskoivulle vuonna 1995. Alueelle istu-tettiin myös jonkin verran lehtikuusta, mutta myyrät ehti ne suuremmaksi osaksi syödä suihinsa. Nyt alueella huojuu noin 13 metriä pitkä rauduskoivikko jonka Jukka on jo pariin kertaan harven-tanut. Puustoa tässä ajassa kertynyt 97 m3 / ha ja kasvua 4,85 m3 / ha/ v. Koivikko on tosi mallikkaassa asennossa ja ihan Suomi elokuva ”ai-nesta”.

Panostuksia tulevaisuuteenKunnostusojitukset on saa-tettu jo aikaa sitten kuntoon. Ojituksen yhteydessä myös penkkatiet parannettiin. Li-

Tienrakennusinsinöörin hommista maailmalta 90 luvun taitteessa kotiutunut Jukka Inkala sai tilansa metsät tuolloin hoidettavakseen. Jukan tila sijaitsee Ylikiimingissä Jokikokon ky-lällä. Tila on noin viidesosa aikanaan 1600 luvulla olleesta isommasta noin 1640 ha:n tilasta. Moni sukupolvi on tilalle ehtinyt jättää omat jälkensä ajan saatossa noista ajoista.

eläkkeellä oltuaan, Paavolla on taas ollut enemmän aikaa keskittyä metsähommiin.

Metsässä työskennelles-sä saa liikuntaa ja työn jälki näkyy heti. Pitkällä tähtäi-mellä tehdyt metsänhoito-työt kannattavat. Nytkin on harvennettu sellaisia met-siä jossa itse on ollut aikoi-naan istuttamassa. Myös luonnon ihmeet ja työn te-kemisen vapaus viehättävät. Metsistä onkin vuosien var-rella tullut keräiltyä luonnon tekemiä taideteoksia kotiin talteen. Polttopuun teko on jokavuotista hommaa. Talo lämpiää puilla ja niitä täytyy

olla kuivamassa aina seuraa-van vuoden tarpeet. Omaa ammattitaitoa Paavo haluaa pitää myös yllä. Esim. met-sätaitokilpailut olisivat hyvä keino mitata omaa taitoaan.

Metsänhoitoyhdistys on tullut vuosien aikana tutuksi kun neuvojat ovat poikenneet talossa milloin milläkin asi-alla. Paavon isä oli aikanaan metsänhoitoyhdistyksen pu-heenjohtajanakin. Paavo on tyytyväinen metsänhoitoyh-distyksestä saamastaan pal-velusta. Tulevaisuus näyttää hänen mielestään valoisal-ta. Metsänhoitoyhdistyk-sellä on nyt näytön paikka

ja metsänhoitoyhdistysten täytyy vastata nykyajan pal-veluvaatimuksiin. Hyvällä palvelulla, puukaupan osaa-misella, kontaktin säilyttä-misellä ja metsänomistajien kouluttamisella saadaan täy-tettyä metsänomistajien tar-peet.

” Metsässä työskennellessä saa liikuntaa ja

työn jälki näkyy heti.

säksi pihalla on tonneittain metsään Urea typpilannoi-tetta kangasmaille. Juk-ka lannoittaa sopivin ajoin muutamia kymmeniä heh-taareja omalla kalustollaan.

HankintahakkuutaMiehellä on virtaa niin että ranteita pakottaa. Nytten-kin on useita satoja kuutioi-ta puuta tien varressa. Mies hakkaa niin päätehakkuut kuin harvennuksetkin itse.

”Kunnon vuoksi ja kun on sopivasti aikaa”. Pui-den metsäkuljetus omalla kalustolla onnistuu vaivatta. Metsien käsittely on nykyi-sin vapaampaa ja se on hyvä asia. Puun ostajilta tarjous-hintoja pyytäessään Jukka on leikkisästi sanonut että ” ylärajaa ei ole , vain taivas on rajana”.

Metsätöiden vastapai-noksi jääkiekko kiinnostaa. Illalla miehen askeleet joh-taa kohti Oulun energia-hallia. Jossa Kärpät kohtaa Jypin.


Metsänomistajat

Omatoiminen metsäkoneiden Pelle Peloton

Antti BergKiimingin metsänhoitoyhdistyksen hallituk-sen jäsen, Antti Berg, on tehnyt ansioitu-neesti energia- sekä kuitupuuta metsistään jo satoja kuutioita. Bergillä on traktorissaan Pentin Paja Oy:n tekemä Naarva S23 sykehar-vesteri, joka soveltuu polttopuiden tekoon, energiapuunkorjuuseen, ensiharvennuksiin sekä integroituun korjuuseen.

Tatu LaakkonenMetsäSanoma

Puu katkeaa giljotiinikatkaisulla aina 23cm läpimittaan saak-ka. Traktoriin ei tarvitse tehdä lisähydrauliikkaa sekä välte-tään lisänappien asennus, koska kaikki liikkeet suoritetaan kuormauskouran venttiilillä. Tästä syystä Naarva S23 on yk-sinkertainen ja kevyt (235kg) käyttää. Puu kaatuu maanveto-voiman ansiosta jonka jälkeen venttiilin suuntaa vaihtamalla puu voidaan karsia. Giljotiini suorittaa katkaisun kun syke ajetaan ääriasentoon ja paine nousee. Lisätietoja Naarvasta saat osoitteesta www.pentinpaja.fi

Pikahaastattelu:Kerro jotain itsestäsi ja työhistoriastasiAsun vaimoni ja lapsien Kiimingin Huttukylästä, tilalla jos-sa olen syntynyt ja kasvanut. Tilan paikalla on ollut asutus-ta kivikaudelta saakka. Olen eläköitymisen kynnyksellä, ja aikaa metsieni hoitoon eläkepäivien harrastuksena nyky-ään on. Varsinaisen työurani aikana toimin ICT-alan tutki-mus- ja koulutustehtävissä yliopistossa ja ammattikorkeassa. Lyhyehköt jaksot olin myös Nokialla ja VTT:llä. Oulun am-mattikorkeassa (aik. Teknillinen oppilaitos) vierähti ajastani yhteensä yli 26 vuotta; ensin opetin pääasiassa radiotekniik-kaa ja viimeiset viisi vuotta vedin painettavan teknologian EU- ja TEKES-rahoitettuja kehityshankkeita. Kaikki tekniik-ka, koneet ja erityisesti elektroniikka kiinnosti maalaistalon poikaa jo lapsena ja vaikutti uravalintaani.

Kerro suhteestasi metsään ja millainen on metsänomistajahistoriasi?Luonto, maa ja metsä ovat olleet minulle aina tärkeitä ja myös vastapainona kiireiselle työlle tekniikan parissa. Vaimoni kanssa ostimme pienen metsäpalasen 80-luvulla. Vuonna 1992 ostin kotitilani, jonka peltoja viljelin sivutoimisesti pa-rikymmentä vuotta. Metsäasioista innostuin niin paljon, että 90-luvun alkuvuosina suoritin ilta- ja viikonloppuopintoina metsätaloustuottajan tutkinnon Vallinkorvan metsäoppilai-toksella. Pellot olen pari vuotta sitten antanut vuokralle tai-tavan aktiiviviljelijä hoidettavaksi.

Olet tehnyt Kiimingin metsänhoitoyhdistykselle energia- ja kuitupuuta omatoimisesti. Kerro hieman ”motostasi”.Viljelystä vapautunutta traktorikalustoa olen varustellut metsäkäyttöön eläkepäivien harrastuksen varmistamisek-si. Jo vuonna 2004 hankin Pentin Pajan valmistaman giljo-tiinilla toimivan pienen kaatopään. Myöhemmin asensin siihen radio-ohjauksen ja keruukäpälät työn tehostamisek-si. Radio- ohjauksen antenniratkaisun suunnittelin alkupe-räistä toimivammaksi. Pellon laidoilta ja vähän muualtakin ollen muutaman vuoden aikana kerännyt kasoihin energia-puuta, jonka markkinoinnin on hoitanut MHY Kiiminki. Viime syksynä vaihdoin keräävän kaatopään Pentin Pajan valmistamaan keveään sähköttömään sykeprosessoriin S23. Tällä pystyy tekemään karsittua energiarankaa ja kuitupuu-takin. Tuottavuus riippuu tietenkin koneen käyttäjästä, mut-ta se ei ole varsinaisten metsäkoneiden tasoa. Mittalaitetta tässä yksinkertaisessa prosessorissa ei ole. Risujen keräämi-nen energiapuuksi on tällä haastavampaa ja hitaampaa kuin edellisellä kouralla. Isommat hakkuut olen ainakin toistai-seksi suosiolla jättänyt Mhy:n korjuupalvelun tehtäväksi

Millaisiin haasteisiin olet törmännyt hoitaessasi metsääsi koneellisesti?Korjuuolosuhteet lämpimänä talvena ovat hankaloittaneet koneella kulkemista soiden yli, koska pohjat eivät ole jää-tyneet. Tämä on ollut vaikutusta kuljetukseen ja palstalle kulkuun. Hieman myös ongelmia on tuottanut metsäsuun-nitelman ja todellisuuden väliset erot kuvioilla. Metsäpo-litiikan epävarmuus energiapuunhintaan on vaivannut

energiapuunkorjuun kannattavuutta. Metsänhoito on pit-käjänteistä työtä, kun taas politiikka ajattelee lyhytjänteises-ti. Tässä on suurin epäkohta nykyisessä metsäpolitiikassa. Energiapuun hinnan huono ennakoitavuus on suurin haaste.

Millaisia muita työlajeja teet metsissäsi?Taimikonhoitoja olen tehnyt palstoillani ja odottamassakin on paljon raivaussahatöitä. Koska tekniikka on aina kiinnos-tanut, niin nyt täytyy vain keksiä jokin helpompi tekniikka taimikonhoitoon, ettei lyhytjalkaisena tarvitse taimikkoon mennä. Istutukset hoidamme itse. Hulluimpana keväänä is-tutimme 15 000 kuusentainta, ja näidenkin istutuksien taimi-konhoito on ajankohtainen lähivuosina.

Timo Mikkola ja Antti Berg pinomittaamassa tehtyjä puita.

Energiapuille pinolappuja Tatu Laakkosen toimesta.

” Ei epäillystäkään, mikä on Antin suosikki joukkue”.


Metsänomistajat

Metsä kasvaa hoidettunaJalmari Kaisto oli metsäteknikko ja Oulu-yhtiön työnjohtaja Iissä ja Yli-iissä. Pohjois-Iin karhunsaaresta hän oli hankkinut jossain vaiheessa 15 hehtaarin palstan, jossa oli 9,5 ha vanhaa metsää. 60-luvun alussa tuskin oli tavallista, että metsä hakattiin avohakkuulla. Sellaisen hakkuun hän kuitenkin teki.

Eero AlaraasakkaMetsäSanoma

Lieneekö nähnyt valtion metsissä hyviä esimerkke-jä. Olihan siellä jo 10-luvulla uudistettu avohakkuulla ja kylvöllä metsiä. Juha Kaisto, hänen poikansa, kertoo: ”Kä-vimme isän kanssa palstalla,

jossa oli iso aukko. Isä sanoi, että tähän ruvetaan rakenta-maan lentokenttää. Ja minä uskoin. Metsätalousinsinöö-ri Pertti Tervonen muistaa, että hän kävi isänsä kanssa paikalla ja sen, että Jalmari oli vaimonsa kanssa kylvö-hommissa. Mies teki laikun kuokalla ja vaimo pani sie-

Puun hintataulukko

Iin mhy:n toimintakerto-muksista koottu tauluk-ko, joka antaa realistisen kuvan puun hintatasos-ta, koska mukana on elinkustannusindeksi.

80-luvulla harvennukset ja uudistamiset hinnoi-teltiin samalle tasolle. Parilta vuodelta puuttuu tiedot. Diagrammeista nähdään, että tukin hin-ta on siedettävä, mutta kuitupuun hinta masen-tava.

Taulukko on tarkka, vaik-ka ja koska se perustuu ”näppituntumaan” ja siinä eivät yhtiöiden ja metsähallituksen isot kaupat sekoita. Markat saa euroiksi jakamalla kuudella.

Avohakkuu1962 ja kylvö

Toinenharvennus

2014

Ensi-harvennus

1997

Uudistus2030

-70 -80 -90 -00 -10 -20

400

130

m³/ha

293

220

135

210

368

75

300

200

100

JALMARI KAISTON METSÄN KEHITYS 1962-2030

VANHAMETSÄ

?m³

HAKATTU PUUSTO

KASVAVA PUUSTO

KOKONAISPUUSTO

menet laikkuun.Kuivahkolla kankaalla,

niin kuin tuo alue oli, käy-tetään yleisesti kylvöä, kos-ka se onnistuu lähes aina, jos siemenillä on hyvä itä-

vyys. 60-luvulla muokkaus-koneita ei ollut, joten laikku piti itse tehdä. Jos alue ei hei-nity tai pahasti vesoitu, on seuraava toimenpide taimi-konhoito noin 15-20 vuoden kuluttua, tässä tapauksessa 70-luvun lopulla. Ensimmäi-nen kaupallinen harven-nushakkuu tehdään noin 35 vuoden iässä. Tämä koh-de on kehittynyt juuri en-nusteen mukaisesti, koska harvennushakkuuvuosi oli 1997. Silloin työn teki Veit-siluoto Oy:n metsuri Toi-vo Laurila. Juha Kaistolla on tarkkaan muistissa hak-kuussa kertynyt puumää-rä. Se oli 700 m3, eli 74 m3/hehtaarilta. Puusto sai kas-vaa rauhassa viime joulu-kuuhun 2014 saakka, jolloin Iin Metsänhoitoyhdistyk-sen korjuupalvelulla tehtiin toinen harvennus. Lähtevä

puumäärä oli silloin 766 m3 eli 80 m3 hehtaarilta ja tukin osuus 40 % ja pikkutukin 18 %. Kasvamaan jäänyt puu-määrä on 135 m3/hehtaaril-la ja tukin osuus arviolta 60 %. Oletettu uudistamisaika on vuosien 2025-2030 välillä, jolloin hakattava puumää-rä lienee lähellä 200 m3/ha, koska arvioitu kasvu on täl-

lä hetkellä 5 m3/vuosi. Tu-kin osuus nykymitoilla on uudistamisvaiheessa arviol-ta 85 %. Tällaisiin tuloksiin päästään myös nykyisillä uudistamiskohteilla, mikäli metsänhoitotyöt ja ensihar-vennukset tehdään niin kuin metsänhoitoyhdistyksissä opastetaan.

0

50

100

150

200

250

300

350

400

19831984

PUUN HINNAT IISSÄ VUOSINA 1984-2014Markkaa

19851987

19881989

19901991

19921993

19941995

19961997

19981999

20002001

20022003

20042005

20062007

20082009

20102011

20122013

20142015

1986

MätharvennusKUUSITUKKIKutharvennusHAVUKUITUHavuharvennusKOIVUKUITUKoivuharvennusElinkustannusindeksi

MÄNTYTUKKI


Eduskuntavaalit 2015MetsäSanoma julkaisee tässä numerossa eduskuntavaalien teemasivut. MetsäSano-man toimitus kysyi kaikilta Oulun vaalipiirin nyt eduskunnassa olevilta puolueilta kolme ajankohtaista kysymystä, joihin puolueiden kansanedustajaehdokkaat vastasivat. Näitä kysyimme ja näin eri ehdokkaat vastasivat.

1. Miten Pohjois-Suomen puulle saataisiin lisää paikallista käyttöä?

2. Voiko mielestäsi kuitupuuta käyttää energiantuotantoon Pohjois-Suomessa?

3. Tulisiko perintö - ja lahjavero poistaa metsätilan sukupolven vaihdoksissa?

Kom

men

tti Kansanedustaja ehdokkailla on paljon hyviä ideoi-

ta paikalisen puun käytön lisäämiseen. Positiivista on, että kaikilla puolueilla on ainakin vaalipuheissa halua ja tahtoa lisätä metsiemme käyttöastetta ja lisätä puun paikallista jalostusta. Kaikkien ehdokkaiden mielestä Pohjois-Suomeen sopii ainakin yksi isompi tehdas, hyö-dyntämään pohjoisen lisääntyviä puuvaroja. Myös tut-kimukseen ja uusiin innovaatioihin kaikki ehdokkaat ovat valmiita panostamaan.

Maaliskuun alussa eduskunta hyväksy lain jossa kui-tupuun käyttöä energiatuotannossa vaikeutetaan. Täs-

sä kysymykseen paikalliset ehdokkaat olivat hallituksen kanssa eri mieltä. Kaikki olivat valmiita käyttämään paikallista kuitupuuta myös lämpövoimalaitosten kat-tiloissa. Vihreiden Kela ei ilmeisesti tiennyt, että metsä-teollisuus yrittää estää kuitupuu mittaisen puun polttoa kun vastasi kysymykseen, että mikä estää.

Perintö- ja lahjaveron poistoon tai ainakin huojen-nuksiin oli Vasemmistoliiton Sarkkista lukuun ottamatta valmiina kaikki ehdokkaat. Metsätilojen pirstoutuminen ja iso perikuntien määrä nähtiin ongelmana, jota vero-tuksen avulla voitaisiin helpottaa.

Kaikki ehdokkaat tuntuvat ymmärtävän hyvin metsi-en merkityksen Pohjois-Suomen hyvinvoinnin kannalta. Toivottavasti kauniit vaalipuheet muuttuvat aktiivisek-si työksi, mikäli portit eduskuntaan aukeavat. Onnea kaikille ehdokkaille vaaleihin ja lukijat, MUISTAKAA KÄYDÄ ÄÄNESTÄMÄSSÄ.


Outi ErvastiKM, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, apulaisjohtaja

1. Pitää satsata uusiin, biotalo-uteen liittyviin innovaatioihin. Metsäala ei ole auringonlaskun ala vaan täynnä uusia mahdolli-suuksia. Metsästä peräisin olevia biomassoja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa mitä mielikuvi-tuksellisimmissa tuotteissa ja rat-kaisuissa.

Valtion pitää muuttaa tukipoli-tiikkaa niin, että tukea suunnataan biotalouden ratkaisuihin, mm. bio-

energian kehittämiseen ja tuot-tamiseen. Esimerkiksi uusiutuvan energian tukea pitäisi siirtää tuu-livoimasta bioenergiaratkaisuihin. Näin edistettäisiin myös metsien hyötykäyttöä.2. Kuitupuulle ei ole tällä hetkel-lä riittävästi markkinoita. Sellu-teollisuudelle menee vain osa tarjolla olevasta kuitupuusta, ja käyttökohteita tarvittaisiin enem-män. Havukuitua voi siis aivan hy-

vin käyttää energiantuotantoon. Polttoteknisesti se sopii lämmön-tuotantoon turpeen kanssa.3. Perintöverosta pitäisi vähitellen luopua kokonaan. On kohtuuton-ta, että perintöveron maksami-seksi perinnönsaaja joutuu joko ottamaan runsaasti velkaa tai hak-kaamaan metsän. Erityisen tärke-ää on, ettei perintöverottamisella hankaloiteta elinkeino- ja yritys-toimintaa.

Perintöveron laskemisella tai poistamisella olisi myönteinen oh-jausvaikutus: Isot metsätilat säi-lyisivät yhtenäisempinä, kun niitä ei olisi tarpeen pirstoa perinnön-saajien kesken. Metsätilojen yhte-näisenä pysymistä edistäisi myös se, että kuolinpesälle asetettaisiin määräaika omistuksen ratkaisemi-selle.

Lahjaveron tulisi olla maltilli-nen, jotta se kannustaisi tekemään

suunniteltuja ratkaisuja omaisuu-den siirtämiseksi lapsille.

Metsät ovat suomalaisten kansallisomaisuutta ja metsän-hoito arvokasta ympäristön- ja maisemanhoitoa. On myös yh-teiskunnan etu, ettei verotuksella lannisteta metsänomistajaa vaan kannustetaan pitämään huolta metsäomaisuudesta.

Juhani Kela

1. Puurakentamisen lisääminen myös kerrostaloihin.Sellutehdas Kemijärvelle. Energiapuun käytön lisääminen.2. Mikä Estää.3. Ainakin huojentaa jos ei kokonaan pois.

Pirkko Mattila Kansanedustaja

1. Vaaliteemani on ”lähellä tuotettu ja kulutettu - elintarvikkeet ja ener-gia”. Julkisissa hankinnoissa tulee painottaa kotimaista uusiutuvaa lä-hellä tuotettua energiaa. Kunnat ja

julkisyhteisöt ovat siinä avainase-massa.

Metsäklusterin ammattitaidosta on pidettävä huolta metsänkorjuus-ta tieteelliseen työhön koko ketjun osalta. Tämä tarkoittaa koulutuksen aloituspaikkojen pitämistä Pohjois-Pohjanmaalla. Samoin Pohjoisen Suomen teollisista työpaikoista ja perussahateollisuudesta on pidet-tävä kiinni. Lisää käyttöä saataisiin, jos rakennettaisiin uusi sellutehdas tai muuta biojalostukseen liittyvää teollisuutta.

Kansallisesti on edistettävä vien-tiä ja perusväylien kunnossapidosta huolehdittava. Puu liikkuu teitä pit-kin. Emme saa myöskään liikasään-telyllä jarruttaa elinkeinoelämämme

edellytyksiä. Lasken tähän myös yri-tysverotuksen ongelmat.

Vaalityössäni on tarkoitus järjes-tää huhtikuun alkupuolella Oulus-sa seminaari, jonka teemana ovat ”metsänhoitoon ja -kasvuun perus-tuvan energiapuun korjuun ja käy-tön vaikutus metsätalouteen” ja ”puurakentamisen laajentamisnäky-mät lähitulevaisuudessa”. Lisäksi on tarkoitus selvittää bioenergiatuo-tantoon soveltuvien raaka-aineiden, kuten puun ja turpeen mahdolli-suuksista CHP-energian tuotannos-sa.2. Metsänhoidossa tulevaa puu-ta pitää käyttää aina, miten se on kannattavinta hyödyntämistä, vaik-ka CHP-energiantuotantoon. Jos

kuitupuusta tarjotaan 8 euroa ja energiapuusta 15-18 euroa, käyt-tötarkoituksessa on huomioitava myös aluetaloutta hyödyttävä tapa.

Lapin metsien kasvun ennuste-taan nousevan kuutiosta jopa nel-jään kuutioon vuodessa ilmaston lämpenemisen vuoksi. Jos hiilija-lanjäljellä on merkitystä, niin pidän ensisijaisena puun paikallista hyö-dyntämistä. Vaikka suurteollisuus näyttäisi olevan mustasukkainen mahdollisten uusien puunostajien vuoksi, kokonaistaloudellinen vai-kutus tulee huomioida.

Metsillä on suurta merkitys-tä aitona hiilinieluna. Metsät ovat luontainen aurinkopaneelimme si-toessaan aurinkoenergiaa biomas-

saksi yhteyttämisen myötä. 3. Metsätaloudesta näyttäisi tule-van entistä ammattimaisempaa, kun puulle keksitään uusia käyttö-muotoja ja tilakokoja ollaan suuren-tamassa. Sukupolvenvaihdoksessa verotuksen tulisi kohdentua myyn-tituloihin. Suurten metsätilojen kohdalla perintö- ja lahjaverotus vaikeuttavat sukupolvenvaihdosta.

Metsänomistajien keski-ikä oli-si hyvä saada alemmaksi. Peri-aatteessa sekä kannustimet että houkuttimet sukupolvenvaihdosten nopeuttamiseksi puuttuvat. Met-sän hakkuilla voidaan rahoittaa su-kupolvenvaihdoksia, mutta se syö tasetta. Uusi metsälaki on jo heiken-tänyt metsien vakuusarvoja.

Jos tila myydään tai lahjoitetaan suvun ulkopuolelle, verotus suori-tetaan voimassa olevan lainsäädän-nön mukaan. Helpottaaksemme pirstaloituneen metsänomistuksen ongelmia, nopein tapa on muuttaa verotusta.

Meillä on liikaa metsiä, joiden olemassa olosta kukaan ei tunnu tie-tävän. Kuolinpesillä on paljon met-siä, eikä sen tulisi olla pitkäaikainen omistusmuoto. Nämä metsät ovat kiistatta vajaatuotolla, Ruotsissa tämä perintäkaaren kautta pirstaloi-tuminen ja ”häviäminen” on estetty lainsäädännöllä. Kaudella 2007-11 tehtiin jo merkittävää lainvalmiste-lutyötä yrittäjämäisemmän metsä-omistuksen aikaan saamiseksi.

Hanna SärkkinenFilosofian maisteri

1. Puulle on haettava käyttöä aktiivisesti ja monialaises-ti, risut, kuusikot tai tukkipuu pitää hyödyntää niille sopi-vimmassa muodossa. Tämä vaatii monipuolista teollisuutta, jota valtion on tuettava, tarvittaessa vaikka yhtenä omistajis-ta. On tärkeää nostaa puutuotteiden jalostusastetta ja kehit-tää uusia puutuotteita. Mahdollisia puun käyttötapoja ovat perinteisen paperi- ja selluteollisuuden lisäksi puurakenne-teollisuus, metsähakkeen energiakäyttö sekä uudenlaiset innovaatiot, kuten puuraaka-aineen käyttäminen esim. vaat-

teiden raaka-aineena. Suomalaisessa metsä- ja paperiteollisuudessa olennais-

ta on panostaa laatuun ja erikoistuneisiin korkean arvonlisän tuotteisiin. Puun energiakäytön toimitusketjut ja taloudel-linen kannattavuus täytyy saattaa kuntoon. Uudenlaisia puuinnovaatioita ja siihen liittyvää tutkimus- ja tuotekehi-tystä pitää tukea myös julkisen sektorin toimesta.2. Hakkuutähteiden lisäksi kuitupuuta voidaan käyttää ener-giatuotannossa nykyistä enemmän. Sen sijaan esim. kanto-

jen laajasta energiakäytöstä tulisi pidättäytyä metsäluonnon köyhtymisen takia. Järeää ja puuteollisuudelle kelpaavaa tukkipuuta ei ole syytä käyttää energiantuotannossa.3. En kannata perintöveron poistamista, eikä valikoiva perin-töveron poisto olisi käsittääkseni perustuslain mukaan mah-dollistakaan.

Tytti TuppurainenKansanedustaja

1. Tarvitaan uusia investointeja. In-vestoinnit ovat tarpeen erityisesti pieniläpimittaisen puun jalostami-seen.

Raaka-aineesta ei ole pula, sil-lä metsänkasvu ylittää hakkuumää-rät. Pelkästään Lapin metsien kasvu metsätalousmailla noin 11,5 milj. m3/v, kun hakkuukertymä on ollut vain reilu kolmannes tästä (2006–

2010, 4,2 milj. m3/v).Modernit biojalostamot on Poh-

jois-Suomelle suuri mahdollisuus. Metsäteollisuus elää uutta nou-sua. Suunnitelmat Kemijärven mah-dollisesta biojalostamosta ovat enemmän kuin tervetulleita ja jo tehdyt investointisuunnitelmat ja päätökset, kuten Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas, vai-kuttavat positiivisesti myös Pohjois-Suomeen.

Tällä hetkellä kaikkein kilpai-lukykyisimmät sijaintipaikat uu-delle bioteollisuudelle ovat juuri Pohjois-Suomessa. Olemme keskel-lä metsävaroja. Kainuukin on jälleen kiinnostava sijaintipaikka havusellun ja muun biotalouden kannalta.

Panostus infrastruktuuriin on erittäin tärkeää. Tieverkon, myös

alempiasteisen, on oltava kunnos-sa. Haapajärvi- Ääneskoski –rata on kunnostettava. Hyvällä infralla ja ny-kyaikaisella teknologialla pohjoisen puun kilpailukykyä voidaan merkit-tävästi parantaa.

Ongelma perinteisen energiakäy-tön lisäämiselle on se, että käyttöpis-teitä ei ole harvan asutuksen vuoksi vastaavasti kuin eteläisessä Suomes-sa.

On syytä myös patistaa passiivisia metsänomistajia pitämään huolta omaisuudestaan. On hälyttävä tieto, että jopa kolmanneksessa maamme talousmetsissämme ei metsänkäyt-töilmoitusten perusteella ole 30 vuoteen tehty mitään. Puun saata-vuudelle tästä voi kehkeytyä pullon-kaula.

2. Pieniläpimittaisen puun osal-

ta Pohjois-Suomessa ei ole riittä-västi jalostuskapasiteettia. Tällöin puun energiakäyttö on perusteltua. Vaihtoehto energiakäytölle on, että puut jäävät metsään ja metsät hoi-tamatta, mikä vaikuttaa taas tuleviin hakkuumahdollisuuksiin. Jalostus-kelpoista puuta ei tietenkään ensisi-jaisesti pidä polttaa.

Kaikki puun energia- ja muuta-kin käyttöä hankaloittava ja kustan-nuksia lisäävä byrokratia on erityisen hankalaa Pohjois-Suomessa, sillä pitkien etäisyyksien ja harvan asu-tuksen takia puun kilpailukyky on eteläistä Suomea heikompi.

3. Puun tarjontaan vaikuttaa kes-keisesti metsänomistajan keski-ikä sekä metsien hakkuumahdollisuu-det.

Luonnonvarakeskuksen tutki-

musten mukaan metsänomistajien keski-iän nuorentuminen 10 vuo-della lisäisi puun tarjontaa 3 miljoo-naa kuutiometriä vuodessa. Tällä hetkellä metsänomistajien keski-ikä on 61 vuotta. Metsätilojen sukupol-venvaihdosten edistäminen olisi puumarkkinoiden toimivuuden kan-nalta ehdottomasti selvittämisen ar-voinen asia.

Toisaalta, mikäli haluamme edis-tää metsiin perustuvaa biotalout-ta, myös metsätalous tulisi nähdä entistä enemmän elinkeinotoimin-tana ja yrittäjyytenä. Niille metsän-omistajille, jotka haluavat kehittää elinkeinoaan, tulisi luoda järkevät su-kupolvenvaihdosjärjestelmät aivan kuten muussakin yritystoiminnassa. Nyt verotehokkain malli menee kuo-leman ja perinnönjaon kautta.

Luonnonvarakeskuksen mukaan järkevä metsätilojen sukupolven-vaihdosmalli olisi kansantalouden kannalta positiivinen jo lyhyellä ai-kavälillä, vaikkakin suora perintö- ja lahjaverokertymä vähenisikin.

Huojennuksen toteuttamiseen on useita tapoja. Yksi on perintö- ja lahjaverohuojennus. Toinen var-teenotettava malli on huojennuksen toteuttaminen esimerkiksi metsävä-hennyksen kautta. Huojennus ei voi olla vastikkeeton tulonsiirto met-säomistajille, vaan edellyttäisi yri-tysmäistä toimintaa aivan kuten muillakin toimialoilla.

Tätä on pohdittava osana teol-lisuuden puuhuollon turvaamista, kuitenkin niin että mahdolliset vero-muutokset ovat sovitettavissa julki-sen talouden tilaan.

Mirja VehkaperäKansanedustaja

1. Puuta liikkeelle. Hyvin hoidetut metsät, hoitosuunni-telmat ja puun kantohinta tulee olla kohdillaan. Puusta on moneksi. Siksi puun jalostusmuotoja ja energia-arvoa on monipuolistettava. Rakentaminen, muotoilu, uuden tekno-logian hyödyt esiin uusina puutuotteina. Energiapuulle yksi yhtäläinen tukiaste ja maksimoidaan yhteishyöty turpeen käytön kanssa.

Odotan metsäteollisuuden investointeja myös Pohjois-

Suomeen. Ja sopii meille hyvin biopolttoainelaitoskin. Val-tion on oltava mukana vauhdittamassa isoja investointeja.2. Kyllä. Puun jalostusarvoa kuitenkin syytä kehittää kuitu-puun osalta.3. Metsätöiden pirstaloituminen on suuri ongelma tällä het-kellä. Ja vauhti näyttää vain kiihtyvän. Nyt 20-25 prosenttia metsänomistajista ei ole myynyt tai hoitanut metsäänsä 30 vuoteen. Onkin tärkeä saada metsätilojen sukupolvenvaih-

dos kuntoon. Esimerkkinä voidaan pitää maatalouden mal-lia tai uudistaa perintö- ja lahjaverotusta.


Metsän hoito

Kemialliset vesakontorjuntalennot alkavat OulussaTaimikoiden hoito on lähes tyrehtynyt alu-eemme metsänhoitoyhdistyksissä Oulun ja sen ympäristökuntien alueella. Metsien ser-tifiointia huolehtiva PEFC sertifikaattijärjestö onkin antanut vakavan poikkeaman alueem-me taimikonhoidon osalta. Lehtipuusto syö ja tappaa elinvoimaisen havupuutaimikon.


Vaihtoehdot ovat siis nyt vä-hissä. Metsureita ei enää tai-mikonhoitokohteisiin ole. Ja jos olisi, niin metsänomistajat eivät tilaa töitä taimikonhoi-toa kaipaaville kohteilleen. Myös Kemera lain uudistus heikensi laiminlyöntikohtei-den eli nuoren metsän hoito kohteiden toteutuksia. Niitä ei voi nyt tehdä ja ne tarvit-sevat ennakkosuunnitelman, jolle kaavaketta tai kansan-kielellä sanottua blankettia ei löydy.

Suurimmat taimikonhoitorästit Oulunseudun ulkolohkollaAlue kuuluu pääsääntöi-sesti ns. Sanginjoen ul-kometsäpalstaan, jonka pääomistajana on Oulun kau-punki. Lähinnä metsäalue on pääosiltaan talousmet-sää, mitä nyt arvokasta luon-toarvona muutamaa pientä korpipainannetta lukuun ot-tamatta. Suurimmaksi ongel-maksi onkin kertynyt Oulun poliittinen suhtautuminen metsäalueen hoitoon, ja mitä siellä tehdään ja mitä ei saa tehdä. Kismaa alueen hoidos-ta jatkuu vuodesta toiseen. Tästä syystä metsien kehi-tys, erityisesti taimikoiden osalta on tyrehtynyt huoles-tuttavasti. Kokonaisalaltaan metsäala on niin merkittä-vä, että sen vaikutus poh-jois-pohjanmaallakin tuntuu valtavasti. Näin ei siis voi-da jatkaa. Sertifikaattia ei siis voida myöntää ilman muu-

toksia.

Helikopterilennot alkavat huhtikuun ensimmäisenäAlustavan lentoruiskutus-ohjelma mukaisesti vesa-kontorjuntalennosta alkavat huhtikuun ensimmäisenä ja kohdistuvat lentolevityskoh-teena helikopterilevitykse-nä entisen Ylikiimingin, nyk. Oulun ja Muhoksen rajamai-semissa Pirttijärvellä. Alueel-la on ennestään historiallista taustaa ja kokemusta aikai-sempien vesakontorjunta kohteiden toteutuksissa, jol-loin toteuttajana lentolevi-tyksessä oli Metsähallitus.

Välittömästi tämän jäl-keen lennot suuntautuvat Ka-limen lammen ympäristöön, joissa on havaittu suuria leh-tipuuvaltaisia vesottumia havupuutaimikoiden osal-ta. Kopterilennoista Oulun Seudun metsänhoitoyhdis-tyksen osalta vastaavana toi-mivana toiminnanjohtaja Mikko Harju pitääkin tätä uut-ta aluevaltausta 2010 luvulla merkittävänä linjansuunta-uksena taimikonhoitoon. –” Sanginjoen metsähehtaari-määrät ovat lähes 25 000 heh-taaria, josta nyt myrkytetään noin 3800 hehtaaria. Aikai-semmin ei vesakontorjuntaa ole suoritettu helikopterilla, päättää Harju.

–” Kiimingin Saarises-sa testataan ns. matalia täsmälentoja, koska taimik-kopinta-alat ovat alle heh-taarin kokoisia, kertoo Timo Mikkola Kiimingin met-sänhoitoyhdistyksestä. - ” Kustannukset ovat silti huo-

mattavasti pienemmät, kuin perinteisesti metsurityönä tehtynä. Enemmän minua huolettaa tuo Harjun Mikon pahoinvointi helikopterin kyydissä, päättää Mikkola.

Myös filmiteollisuus kiinnostui hankkeestaSolar Films Oy on ottanut yhteyttä Kiimingin metsä-hoitoyhdistykseen kuultaan vesakonlevityshankkeesta. Parhaillaan mm. Kumme-lisarjoista tuttu näyttelijä ja elokuvatuottaja Heikki Vi-hinen on tuottamassa jat-ko-osaa aikoinaan Tv:ssäkin esitetylle komedialle Kät-käläinen. -” Soitto Mhy Kii-minkiin varmisti meille asian todeksi ja olemme parhail-laan kuvaamassa ensi syk-syksi elokuvateattereihin tulevaa uutta komediaa Kät-käläinen 2:sta ja osallistum-me kuvausmateriaalilla Sanginjoen lentolevitykseen

ominen näyttelijäkaartimme kanssa, kertoo tuottaja Vihi-nen. -” Hieno homma, ettei meidän tarvinnut itse ryhtyä leikkiin mukaan lentokonein tai helikopterein. Tavallaan helikopterit ovat tätä päivää ja näin nostaa Kätkäläinen kakkosen arvoa nykypäivän komediamaailmassa, päät-tä Vihinen. Elokuvan tuottaa Solar Filmsin päätuottaja mo-guli Markus Selin. Pääosaa esittää Kummeleista tuttu Timo Kahilainen ja sivuosis-sa näyttelee mm. Heikit Sil-vennoinen sekä Hela. Tämä yhteistyö tuo luonnollisesti myös massii Oulun seudun ja Kiimingin metsänhoitoyh-distyksille.

Perinteinen DDT torjunta-aine uudestaan käyttöönHelikopterilentojen vahvis-tetuksi torjunta-aineeksi on vahvistunut perinteinen ja välillä myynnistä poistet-tu DDT levästön torjunta-ai-ne. Aine on nestemäistä ja sopii hyvin helikoptereiden ruiskutustankkeihin. Aine on hyvä vesakon tappaja ja riittoisa kuin Fairy konsa-naan. Yhdellä lentotunnilla on arvioitu saavutettavan vä-hintään kymmenen jopa kah-denkymmenenkin hehtaarin käsittelyalueen. Ruiskutetul-le aineelle ja työlle voi lisäk-si hakea valtion rahoitusta Kemera lain mukaan. Tuki-avustus työhön on 30 % ja materiaaliavustus lähes 80%.

Ei siis epäilystäkään jatkoa ajatellen, miksi lentolevitykset palaavat tai-mikonhoitotyöhön. Lehdis-

tölle ja yleisölle järjestetään oma näytöslento, jossa han-ketta esittelevät karttoineen ja lentosuunnitelmineen toi-minnanjohtajat Mikko Harju ja Timo Mikkola. He ovat jo hyvin perehtyneet lentokop-tereiden mahdollisuuksiin metsänhoidossa. -” Tästä on hyvä jatkaa uutta taimikon-hoitotoimintaa”, selventävät Harju ja Mikkola metsänhoi-toyhdistyksistä. Kopterilen-toihin ja ensitoteutuksiin on lehdistö ja muut uteliaat va-paasti osallistuvissa ensim-

mäinen huhtikuuta klo 10:00 ja lentolähtöpaikka Kalimen lammen nuotiopaikan park-kipaikka Kiimingin Huttu-kylän Saarisessa. Vihdoinkin toimihenkilöillä on myös mahdollisuus paistaa mak-karaa työaikana. Samoin toivomme alueemme sano-malehtien toimittajien saa-puvan myös paikalle, kun kerrankin metsänhoitoyhdis-tystoiminnasta on jotain uut-ta ja positiivista kertomaa. Tervetuloa!

-” Nyt laitetaan taimikot kerralla kuntoon, veistelee Harju.

Vihinen, Kahilainen, Silvennoinen, ja Kela valmiina elokuvan kuvauksiin.

-” Täältä tullaan Sanginjoki.

-” DDT on perinteisesti paras käytettävissä oleva myrkky helikopteri levitykseen, kertoo Mikkola.


Ajankohtaista

Aku Ankassa esitetyssä Mik-ki Hiiri – sarjakuvassa Musta Pekka on joutunut kiipeliin puun kuljetuksessa lauhan talven vuoksi. Lumen runsas sataminen ennen kovempia

Mikki Hiiri ajan hermollapakkasia on estänyt rou-dan puremisen maaperään, joka hankaloittaa puunkor-juun lähi- ja kaukokuljetusta myös Mustalla Pekalla.

Monella kuljetusyrittä-

jällä, kuin myös korjuu-ura-koitsijalla, on jäänyt kalustoa kiinni suolle tehdyille talvi-teille sekä kosteampiin koh-tiin suometsissä. Onneksi yrittäjillä on vakuutukset.

Opp

poe

ika

Luak

kone

n

Luakkonen. Oli huono päivä.

Auto ei mennyt aamulla katsastuksessa läpi. Jäälin

valoristeyksen kohdalla kamera välähti punaisia päin ajosta. Toisessa risteyksessä välähti

kamera ylinopeudesta.

Ai jaa, välähti vai?

Moottoritien rampilla yks naisautoilija tuli kylkeen ja ajoin

ojanposkeen. Sakot tuli liikenteen vaarantamisesta molemmille. Raksilan

marketin pihalla unohtui laittaa parkkikiekko ja 30 euron sakko

oli tuulilasissa.

Siis Raksilassa?

Ja p****le kytät tutkas paluumatkalla Kuusamontiellä

ylinopeussakot ja otti kortin pois !!!

Ja muuten männöö hyvin?

Suomen metsäkeskus on ke-rännyt metsätietoa omaan Metsään.fi –palveluunsa jo usean vuoden ajan. Täl-lä hetkellä palvelussa on metsätietoja noin 2/3 met-sänomistajista. Metsän-hoitoyhdistys voi saada metsikkötiedon käyttöön-sä vain erillisellä valtakirjalla. Metsikkötieto sisältää mm. puustotietoja sekä kartta-kuviot. Mhy liittää tiedot järjestelmäänsä, jolloin se täydentää jo olemassa ole-via tietoja metsistä. Tietoja ylläpidetään ja päivitetään sitä mukaa, kun metsässä tehdään hoitotöitä tai hak-kuita. Ajantasainen tieto hel-pottaa metsänhoitotöiden ja puukaupan suunnittelua.

Tällä asiakirjalla voit

Entistä sujuvampaa palvelua – suostumus metsätiedon käsittelyyn

antaa suostumuksen met-sätietojesi käsittelyyn. Suostu-muksen perusteella Suomen metsäkeskuksen tietojärjes-telmään sisältyvät metsä-tietosi voidaan luovuttaa omalle Metsänhoitoyhdistyk-sellesi ja avata käyttöyhteys tietoihisi Metsäkeskuksen tarjo-amassa sähköisessä palvelussa. Metsänhoitoyhdistys voi käsi-tellä tietoja ja liittää ne omiin tietojärjestelmiinsä. Tietojen luovutus voi tapahtua metsä-keskuksen tarjoaman sähköi-sen palvelun kautta tai muulla välineellä.

Leikkaa tämä lomake irti lehdestä. Toimita täytetty ja

allekirjoitettu lomake omaan

metsänhoitoyhdistykseesi.

K-18

Viihde

Mies tuli hirvimetsältä ko-

tiin hieman yrmeän näköi-

senä.- No, osuiko? ajatteli vaimo

keventää tilannetta.

- Osui, mies vastasi yks-

kantaan.- Missä se on? Veitkö kel-

lariin?- En, kun sairaalaan.

- Milloin metsästäjä maksaa laskunsa?- Eräpäivänä.

- Joko patruunat lop-puivat, kysyi vaimo mieheltään, joka oli aa-mutuimaan lähtenyt met-sälle,mutta unohtanut silmäla-sinsa yöpöydälle.- Ei vaan koirat.

Miksi sudenmetsästys on saaliin osalta saletti juttu?- Jos susi saadaan ammut-tua, hyvä on, ja jos ei mitään saada, niin hukka tuli.

Mies oli sorsajahdissa ja pääsi ampumahollille. Hän luuli sor-san kuolleen, mutta tapasikinputoamispaikalle tullessaan vain suuren sammakon räpiköimässä.- Höyhenet lähti, vaan silti se elää, hän ihmetteli.

- Mistä parhaiten tietää, mil-loin hirvenmetsästys on alka-nut?- Metsästä lemahtaa selvä Koskenkorvan haju.

- Ammuin viime syksynä

kolme hanhea.

- Ihanko totta? Olivatko

ne villejä?- Eivät, mutta niiden

omistaja oli.

Kahden pohjoismaan päämiehet olivat fasaa-nijahdissa. Saalista las-kettaessa joukosta löytyi yksi harakka, jota hieman ihmeteltiin. Sitten sel-visi, että kesken ajon ha-rakka lennähti herrojen eteen. Vieras osoitti lintua ja kysyi isännältä, mikä on linnun nimi suomek-si. Paukkeen takia hän ei kuullut vastausta, vaan sanoi:- Va sa ni?Tällöin mukana ollut mi-nisteri, jolla oli heikko kielitaito, paukautti hara-kan hengiltä.

Englantilainen matkailija

oli ollut hirvenmetsästysai-

kaan Suomessa lomailemas-

sa ja palattuaan takaisin

kotimaahansa hän kertoi

Suomesta:- On se Suomi järjestäy-

tynyt maa, siellä on kaikil-

la juopoilla punaiset lakit

päässä.

-Hirviporukan johtaja mesosi eräälle seurueen jä-senelle:- On siinäkin hirvenmetsäs-täjä, ensin ammut koiran, sitten lehmän ja nyt vielä tuon ajomiehen!- Äläs nyt. Eihän tämä niin huonosti mennyt. Tuon ka-verin sukunimi on nimit-täin Hirvi.

Metsästysvitsit:


Puun käyttö ja jalostus

Latopuita kuorimassa kuori-juhollaTiukkasyinen kuivan kankaan mänty menee halvalla, jos se myydään yhtiölle nykyhin-nalla. Jos puu on keskeltä 15 cm paksu ja 5 metriä pitkä eli 90 litraa, niin sen pystyhinta ensiharvennuksessa on noin 15 euroa/m3 eli 1,35 euroa/kappale.

Eero AlaraasakkaMetsäSanoma

Siksi onkin halpaa raken-taa siitä jotain, esimerkik-si latoja ja muita varastoja. Ladon teossa toki on monia työvaiheita, joista kuorimi-nen on työläin, jos se teh-dään käsin. 50-60- luvuilla kehitettiin puiden kuorin-taan monen mallisia konei-ta. Kuori-Juhoa valmistettiin satoja kappaleita Mäntsä-lässä 60-luvulla ja vuonna 1964 sen hinta oli 1940 mark-kaa. Kone oli yksinkertainen ja vaati vähän tehoa. Paavo Päkkilä Iistä hankki sellaisen

Harmaaleppä puunjalostuksen raaka-aineenaPioneerikasvina tunnettu harmaaleppä AL-NUS INCANA on kautta aikain ollut tärkein savustuksessa käytetty puulaji. Se on sitä edelleenkin ainakin Suomessa, vaikka maa-han tuodaankin puristeina mitä erilaisempia brikettejä. Lisäksi suuret kalanjalostajat käyt-tävät savustukseen nestesavua.

”Hailuodossa on leppälastu-ja tehty vuodesta 1996 lähin-nä teollisuuden tarpeisiin. Pari vuotta sitten hankittiin briketöintiin sopiva kone ja sillä valmistetaan automaat-tiseen syöttöön soveltuvia brikettejä. Automaattisyötti-miä käyttävät lähinnä kalan kylmäsavustusta harjoit-tavat yrittäjät. Tasainen savunmuodostus koko pro-sessin ajan on helpoiten hoi-dettavissa syöttimellä, joka syöttää uuden briketin vas-tukselle esim. 20 minuutin välein.

”Olemme testanneet

briketin käyttöä nykyään suuren suosion saaneis-sa sähkösavustimissa, joilla valmistetaan lämminsavu-kalaa. Tulokset ovat olleet hyvin myönteisiä. Poikkeuk-sena oli testi, jossa testaus-ta suorittava henkilö aloitti ruokajuomien nauttimisen kesken prosessin ja savustus jatkui seuraavaan aamuun. Pieneen savustimeen riittää yksi ”keksi” savustuskertaa kohden. Savustus on äärim-mäisen helppoa. Kalat ja bri-ketti savustimeen ja töpseli seinään. Helppous madaltaa kynnystä ryhtyä savustus-

puuhiin. Tällainen savustus onnistuu myös taajamissa.

” Me valmistamme brike-tit hienoksi jauhetusta kuo-rettomasta harmaalepästä. Puristettavan massan tulee olla erittäin kuivaa, jotta se pysyy kasassa. Prosessin ai-kana massaan lisätään 0,1 % pitkäkuituista gollagee-nia, jolla varmistetaan brike-tin pysyminen kuosissaan. Gollageeni on elintarvikete-ollisuudessa yleisesti käytet-ty sidosaine, jota käytetään mm makkaran valmistuk-sessa.

Tuotetta on tällä hetkellä saatavissa verkkokaupasta, mutta jatkossa myös savus-tustarvikkeita myyvistä liik-keistä.

Alussa mainitsemani le-pän latinankielinen nimi juontaa juurensa kotikutoi-seen EU byrokratiaan. Mai-niot virkamiehemme ovat päättäneet, että kalaa ei voi myydä ilman näkyvillä ole-

vaa latinankielistä nimeä. Tästä luonnollinen jatkumo lienee se, jotta myös savus-tukseen käytettävällä lepällä tulee näkyä kaikkialla myös nimi latinaksi. On hyvä en-nakoida tulevaa.

-”Toivokaamme hyviä kalakelejä ja sitä, että uusi

kalastuslaki ei estä koko-naan kalastusta maassam-me. Samoin on syytä toivoa myös savustuksen säilyvän ruoanvalmistuksen keinova-likoimissa. EU:ssa on ajoit-tain väläytelty savustuksen kieltämistä vaarallisena. Suurin syy lienee pohjaton

kateus meidän kulinaristi-sista nautinnoista, päätän tä-hän kertomukseni Veljekset Suomelan puolesta

Lauri Suomela HAILUOTO

itselleen ja kunnosti laakerit ja muut kuluvat osat ja kuo-rii nyt puita itselleen ja myös muille harrastuspohjal-ta. Työn jälki on tasainen ja tarkka. Käsin ei saa noin hy-vää jälkeä. Risto Alaraasakka on rakentamassa kesämökil-leen autotalli –varastoraken-nusta ja hän piti maisemaan sopivana latomallista ra-kennusta. ’Nyt kun kuivim-mat kuukaudet ovat tulossa ja puut ovat vielä jäässä, on paikallaan kuoria puut niin ei tarvitse pihkaisia puita kä-sitellä. Ja tuo Paavon kone on ehdoton tähän työhön’, sanoo hän.

laikka kuorii, spiraali painaa laikkaa vasten ja pyörittää ja yläosa vetää

Kuorimakone tekee siis-tin jäljen

Paavo Päkkilä, Pekka Nyman, Risto Alaraasakka ja Kuori-Juho aurinkoisella työ-maalla.


Metsänhoito

Suometsänhoito hanke MuhoksellaMetsänomistaja Jukka Kariojan metsäpals-talla Muhoksen Kylmälänkylässä on menossa kokonaisvaltainen suometsienhoidon työ-maa. Palsta kuuluu Muhoksen ja Limingan rajamailla sijaitsevan Pääkallon alueen uusja-kohankkeeseen, jonka yhtenä toimenpitee-nä palstalle toteutetaan kunnostusojitus.

Tapio KylmänenMetsäSanoma

Metsänhoitoyhdistys Mu-hos hoiti alueen ensiharven-nukset, ojalinjojen hakkuut ja tuhkalannoituksen talvella 2015. Kunnostusojitukset to-teutetaan ensi kesän aikana.

Kyseinen alue siirtyi Ju-kan omistukseen vuonna 1972. Alue oli tuolloin luon-non niittyä, huonokasvuista rämettä ja soistunutta kan-gasta. Vuonna 1978 palstal-

ta hakattiin kaikki ainespuun mitat täyttävä kehityskel-voton puusto pois. Oli siellä surkean näköistä ja näkymät olivat joka suuntaan esteettö-mät, muistelee maanomistaja muutaman vuosikymmenen takaista näkymää. Palsta oji-tettiin 1982 ja ojituksen an-siosta palstalle on syntynyt kehityskelpoinen nuori met-sä.

Metsänomistaja pyysi vii-me kesänä Metsänhoitoyh-distys Muhokselta tarjouksen

alueen harvennuksesta. Tiuk-kojen neuvotteluiden jälkeen osapuolet pääsivät sopimuk-seen ja työt aloitettiin ensin syksyllä, mutta märän syk-syn takia hakkuut siirret-tiin tehtäväksi vasta talvella. Maanomistaja huolehti itse ennen hakkuiden aloittamis-ta kulkuyhteydet palstalle ra-kennuttamalla penkkatien ja liittymän yleiseltä tieltä.

Ensiharvennusaluetta oli hieman yli 20 hehtaaria. Alue oli kokonaan Keme-ra-kelpoisen nuorenmetsän-hoidon kriteerit täyttävää. Puuta hakkuussa lähti rei-lut 1000 m3, joka oli lähes kokonaan karsittua rankaa. Tämän tyyppisten kohtei-den korjaaminen karsittu-na rankana energiapuuksi on erittäin hyvä vaihtoeh-to. Mikäli hakkuu olisi tehty normaalina pöllihakkuuna, olisi kertymä jäänyt arviol-ta puoleen siitä mihin tällä hakkuutavalla päästiin. Kar-sittuna puusta jää vielä neu-las- ja latvusmassa metsään, eikä sitä viedä pois niin kuin kokopuukorjuussa. Hakkuu-tapaan ja -jälkeen maanomis-taja oli tyytyväinen, joskin muutamissa paikoissa puus-ton tiheys oli jäänyt hänen mukaansa hieman turhan ti-heäksi. Maanomistaja pitää Kemera-tukijärjestelmää tär-keänä, jotta tämän tyyppi-set metsät saadaan ylipäänsä hoidettua kuntoon.

Taimikon varhaishoito turvaa taimikon ensiaskeleetTaimikon varhaishoidon perustarkoituksena on varmistaa metsän uudistamisen onnis-tuminen ja auttaa pientä taimikkoa kasvuun lähdössä. Terminä varhaishoito on monelle tuttu, mutta se sisältää kolme erilaista var-haishoidon työmenetelmää.

Veli-Hannu PesämaaMetsäSanoma

Kuten alku kappaleessa tuli ilmi varhaishoidon tarkoi-tuksena on siis auttaa uutta

taimikkoa sen alkuvaiheissa. Maanomistajalta varhaishoi-to vaatii aikaa ja viitseliäi-syyttä, mutta sillä saatavat tulokset ovat palkitsevia. Varhaishoito on terminä laa-jempi käsite ja se jaetaankin

kolmeen eri osa-alueeseen täydennysistutukseen, hei-näntorjuntaan ja taimikon varhaisperkaukseen.

Täydennysistutus on toi-menpide, johon joudutaan, mikäli uudistaminen on jos-takin syystä epäonnistunut. Epäonnistuminen voi olla to-taalista tai vain tietyllä osalla tapahtunutta. Täydennysis-tutuksen tarve kannattaa selvittää uudistetulla alueel-la heti ensimmäisen koko-naisen kasvukauden jälkeen. Tässä vaiheessa havaittu täydennysistutuksen tarve tarkoittaa sitä, että vanhaa muokkaus jälkeä pystytään hyödyntämään täydennyk-sessä.

Heinäntorjunta on tärkeä työmenetelmä rehevillä kas-vupaikoilla, missä heinät ja horsmat voivat tukahdut-taa taimen jo alkuvaihees-sa. Heinäntorjuntaa tehdään taimien ympärillä, joko me-kaanisesti tai kemiallises-ti. Mekaaninen torjunta tapahtuu, joko polkemalla tai jollakin apuvälineellä. Kemiallinen torjunta puo-

lestaan tehdään siihen tar-koitetulla torjunta aineella. Molemmilla tavoilla voi-daan saavuttaa onnistunut lopputulos. Mekaaninen torjunta joudutaan yleensä toistamaan 2-3 vuotena pe-räkkäin, kun kemiallisessa torjunnassa riittää yksi ker-ta. Mekaaninen torjunta vaa-tii viitseliäisyyttä, mutta siitä saatava liikunnallinen hyöty ja luonto elämys on monin-kertainen verrattuna kemial-liseen vaihtoehtoon.

Kolmas osa-alue on tai-mikon varhaisperkaus raivaussahalla. Varhaisper-kauksessa tärkeää on eri-tyisesti sen ajoittaminen oikeaan aikaan. Jos perka-usta laiminlyö useamman vuoden on lehtipuu vesak-ko jo ohittanut pääpuulajin ja aiheuttanut kasvun hi-dastumista ja pahimmassa tapauksessa laatukin jo kär-sii. Kun huomataan että leh-tipuu vesakko alkaa nousta esimerkiksi männyn rinnal-le, ja on havaittavissa että sii-tä on kohta haittaa männylle, on aika varhaisperkaukselle.

Varhaisperkauksessa poiste-taan pääasiassa pääpuulajin kanssa kilpaileva lehtipuus-to. Huomio erityisesti kas-vatettavan puuston taimen ympärillä olevaan lehti-puustoon, sillä aukkokohtiin esimerkiksi koivu saa jää-dä täydentäväksi sekapuus-toksi. Männyn taimikoissa haapa pyritään poistamaan kokonaan. Pääpuulajis-ta voidaan poistaa selvästi huonolaatuiset yksilöt. Mi-käli kyseessä on kylvöalue, voidaan kylvötuppaita har-ventaa perkauksen yhtey-dessä.

Taimikon varhaishoito avustusten piiriin?Ahkera metsänomistaja saa palkinnon varhaishoidos-taan ajan kuluessa. Ajoissa huolehdittu varhaishoito pi-tää taimikon kasvutahdin ja laadun hyvänä sekä pienen-tää samalla taimikolle aina haitallisten tuhojen riskiä. Varhaishoitoon ei ole ny-kyisessä tukijärjestelmässä myönnetty avustusta, mut-ta tulevana kesänä voimaan

Tuhkan kuormaus käynnissä.

Maanomistaja työmaakäynnillä.

Koska osa hoidetusta alu-eesta kärsi ravinnehäiriön aiheuttamasta heikosta kas-vusta ja puun laadusta, oli seuraava hoitotoimenpide tuhkalannoitus. Tämä työ-vaihe sovittiin vasta helmi-kuun lopulla. Hanke laitettiin pikaisesti vireille ja työt saa-tiin käyntiin pikavauhtia. Lannoitusalueeksi valikoitiin mäntyvaltaiset ravinnehäiri-östä kärsivät alueet. Lannoi-tettavaa aluetta kertyi reilut 10 ha ja tuhkaa levitettiin 43 tn. Tuhkan maalevitykselle oli optimaaliset olosuhteet, koska harvennuksen jäljiltä

palstalla oli valmiiksi jääty-neet ajourat.

Tässä metsänhoidon hankkeessa maanomista-ja sijoittaa takaisin metsään n. 40 % saadusta puukaup-patulosta ojituksen ja tuh-kalannoituksen muodossa. Maanomistajan tavoitteena on saada metsä tuottamaan keskimääräistä paremmin.

-”Kovin paljoa ei oma-kohtaista kokemusta tuh-kalannoituksesta vielä ole, ainoastaan yksi aikaisempi hanke viime talvelta. Odo-tukset ovat kuitenkin suuret, koska lannoitus tehtiin so-

pivassa vaiheessa kasvua ja hyviä tutkimustuloksiahan aiheesta kyllä löytyy. Tar-koituksena ei ole haaskata rahaa, vaan saada tuhkalan-noituksella metsästä rahalle parempi tuotto, kertoo maan-omistaja.

Varsinkin kun harven-nuksen jälkeen jäävän puus-ton tiheys on riittävä ja investointien tuoma lisäkas-vu huomioidaan, voidaan jo noin 10 vuoden kuluttua alueella suorittaa markkina-hakkuu, jossa kertymä on jo osaksi tukkipuuta.

tulevassa uusi laki näyttäi-si ainakin tällä hetkellä tuen myös varhaishoitoon. Tar-kemmat speksit uudesta tu-kijärjestelmästä saadaan varmasti tietoon kevään ja alkukesän aikana. Loppuun vielä kaksi nyrkkisääntönä metsänomistajalle joka halu-aa turvata nuoren taimikon alkukehityksen. Käy tarkas-tamassa alle metrin mittai-nen taimikkosi vuosittain. Ja kysy neuvot varhaishoitoon omasta Metsänhoitoyhdis-tyksestäsi.


Veronurkka

VeronurkkaVero- ja kausiveroilmoitukset viime vuodelta on taasen täytetty. Helmikuu vilahti yhdessä hujauksessa, töissä ei paljon kelloa tarvinnut vilkuilla, eikä aika todellakaan tullut pitkäk-si. Mukava kuukausi, tapasin paljon metsän-omistajia, omia tuttuja asiakkaita, ja paljon uusia Oulussa asuvia, mutta muualla metsää omistavia henkilöitä. Verokurssin järjestim-me helmikuun alussa, osanottajia oli noin 160 henkilöä, hyvä niin, verotus kiinnostaa.

Seija TorvelaMetsäSanoma

Verohallinnolta olemme myös saaneet kiitettävää pa-lautetta metsänomistajien veroneuvonnassa. Lomak-keet tulevat oikein täytetyik-si, tuotot ja kulut sekä muut verotukseen vaikuttuvat asi-at huomioitu.

Verohallinto suosittelee, että veroilmoitus annettai-

siin sähköisesti. Lisätietoja sähköisestä ilmoittamisesta saa esim. Verohallinnon il-moita verkossa-sivulta.

Yhdistyksissä neuvom-me myös sähköisten il-moitusten täyttämisessä. Lisäksi voimme metsän-omistajien valtuuttamina lähettää veroilmoituksia Kat-so-tunnisteella. Paperinen veroilmoitus on kuitenkin käytössä, uskoisin, vielä pit-

kään.Taasen tuli veroilmoi-

tuksia täytettäessä vastaan tärkeä seikka; kuitit kannat-taa kerätä, vaikka summat tuntuisivat pieniltä. Mikäli metsästä ei tuloja olisikaan, syntyneen metsätalou-den alijäämän voi vähentää muista ansiotuloista tai pää-omatuloista. Muistiinpano-kirja, johon menot kirjataan kuittien mukaan, helpottaa paljon vuoden lopussa ve-roilmoituksen täyttämistä.

Matkapäiväkirjaan, met-sätalouden matkojen vähen-tämiseksi, syntyneet matkat kannattaa kirjata heti, vuo-den lopussa kilometrien muistelu on turhan työlästä puuhaa.

Myös kuolinpesien kan-nattaa ilmoittaa pienetkin menot, vaikka mitään tulo-ja ei olisikaan. Kun kuolin-pesä saa tuloja esimerkiksi puun myynnistä, voi vuosi-

en aikana kertyneet tappiot vähentää.

Harkinnanvaraiset ve-rovähennykset esimerkiksi mönkijät ja moottorikelkat on perusteltava verottajalle.

Hankinnoissa ja niiden vähentämisessä auttaa usein maalaisjärki. Koska verottaja on tarkka siitä, miten esim. mönkijää käytetään metsä-taloudessa, verovelvollisella tulee olla näyttöä, että tehty hankinta on metsätalouden käytössä.

Omien polttopuiden ajo ei riitä perusteluksiKannattaa myös muistaa, ai-nakin puukaupan yhteydes-sä, että mikäli metsätila on hankittu vastikkeellisesti v. 1993 ja sen jälkeen, on tilalle syntynyt metsävähennysoi-keus. Suurissa puukaupois-sa kyse on tuhansien eurojen veroedusta.

Kannattaa muistaa myös-kin se asia, että jos veroil-moitusta täytettäessä jäi jokin tulo tai meno ilmoit-tamatta, veroilmoitusta voi täydentää sen jättämisen jäl-keen.

Tällä hetkellä näyttää, että talvi oli lyhyt, mutta pi-meä. Nyt päivien pidentyes-sä, toivottavasti aurinkokin,

Vieraskirjoittajat

Turve ja hakeasioissa tapahtuu

Mutta ei tässä vielä kaikki,Eduskunta käsitteli ei-len turpeen veron alenta-mista. Tähän asti meille on kerrottu turpeen veron alen-tuvan ja samalla hakkeen tuen nousevan 1.1.2016. Nyt eduskunta kuitenkin valtiovarainvaliokunnan

mietinnön pohjalta kytki met-sähakkeen rajauksen sekä turpeen veron alentamisen toisiinsa. Eli näyttäisi, ettei turpeen vero alene ennen kuin laki metsähakkeen ra-jauksista saadaan säädettyä. Tämä tapahtuisi vasta notifi-oinnin jälkeen. Valtiovarain-

valiokunnan mietinnössä viitataan muun muassa sii-hen, että metsäteollisuuden raaka-aineen saanti kilpailu-kykyiseen hintaan halutaan turvata

Eli valtioneuvosto antaa jossain vaiheessa asetuksen, jolla laki saatetaan voimaan. Notifioinnin kestosta ei ole tietoa. Energian tuottajat sekä metsätalouden toimijat ovat epävarmassa asemassa jatkossakin. Kivihiilen käyt-tö jatkuu.

Halutessaan valtioneu-vosto voi antaa asetuksen heti lain hyväksymisen jäl-

keen. Toinen käsittely, jossa laki hyväksyttäneen on luul-tavasti perjantaina.

Mielenkiintoista on myös se, että vaalien jälkeen meillä on uusi hallitus, joka voi teh-dä asetuksia oman harkin-tansa mukaan. Epävarmuus kuitenkin jatkuu. Toivotta-vasti seuraavalla hallituskau-della pystytään järkevään lainsäädäntötyöhön

TerveisinMarko Mäki-HakolaElinkeinopäällikköMTK Metsälinja

Tiedoksenne viimeiset käänteet turve/met-sähakeasiassa. Maaliskuussa eduskunta hy-väksyi esitetyn rajauksen metsähakkeen käy-tössä sähkön tuotannossa. Tyrmäämämme esitys lähtee notifioitavaksi ja rajaus olisi voi-massa vuosien kuluttua.

Puukaupassa käsijarru päälläLähikuukausien puukauppanäkymä sisältää runsaasti epävarmuustekijöitä. Tällä hetkellä puun kysyntä on kokonaisuudessaan erit-täin heikkoa, totesi MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen.

– Puumarkkinoilla muuta-man vuoden vallinnut suo-tuisa vire ja tasaisuus ovat viime kuukausina olleet ti-potiessään, harmitteli Jär-vinen. Helmikuun loppuun mennessä puuta on ostet-tu kolmannes viime vuotta vähemmän. Tarjolla oleville leimikoille on vaikeaa saa-da minkäänlaisia tarjouk-

joka jo välillä tuntui kadon-neen kokonaan, tulee läm-mittämään ja tuomaan lisää energiaa.

Siis kulje luonnossa, kat-sele ja kuuntele lintuja, tut-kaile metsiesi tilaa eli nauti muustakin, kuin kuittien keräilystä. Olemme palve-luksessasi, nähdään ja soi-tellaan.

sia. Siedettävää kysyntää tällä hetkellä on ainoastaan koivutukilla.

Teollisuuden varastot pullistelevat sekä tukkia että kuitua. Metsänomista-jien kannattaa toimia mark-kinatilanteen mukaisesti, tuoda puuta markkinoil-le kysyntää vastaavasti, kilpailuttaa ostajat ja seu-

rata puun katkontaa. Tar-kimmat tiedot eri ostajien katkonnasta sekä ajanta-saisimmat alueelliset puun hintatiedot löytyvät met-sänhoitoyhdistyksistä.

– Puukaupassa pidem-män aikavälin näkymät ovat onneksi erinomaiset. Kaikkiin suunnitteilla ole-viin investointeihin riittää kestävästi tuotettua puu-raaka-ainetta, lohdutti Jär-vinen. Puumarkkinoiden toimivuuden kannalta kes-keistä on yrittäjämäisen metsätalouden edistämi-nen poliittisessa päätöksen-teossa.

- Eduskunnan maa-liskuussa tehty päätös metsähakkeen sähköntuo-tantotuen muutoksesta on valitettavasti täysin tarpee-ton. Se ainoastaan lisää by-rokratiaa ongelmaan, jota ei ole.

Lisätietoja: tutkimuspäällikkö

Erno Järvinen puh. 040 351 7978


Jauhopeukalot teijän keittiössä

Kalakeitto Heikkisten laihdutusruokanaMorjes lukijat. Tällaiseksi ylipainoiseksi ke-hittynyt metsämörmelö on ottanut vihdoin ja viimeinen terveellisen ruuan ohjelmis-toon. Kaiholla olen muistellut / ”kuolannut” Ristijärven mummun kalaruokia. Elävästi on jäänyt mieleen mummun tammukasta tehty kalakeitto.

Tietenkään nykyisin en ole saanut ongittua tuota ja-loa kalaa, tammukkaa. Kor-vikkeeksi olen ottanut joko kirjolohen tai Norjan lohen. Mielestäni kalakeitossa tulee olla kalaa eikä perunaa (pe-

runan seassa muutama kala-pala). Keittoon olen kuorinut 4-6 perunaa, riippuen niiden koosta. Perunan olen pilkko-nut todella pieniksi paloik-si. Perunan sekaan laitetaan juurespussi ja vettä niin, että

perunat ja juurekset juuri peittyvät. Keittoon lisätään heti suolaa 1,5 ruokalusikal-lista, suhteellisen runsaasti kalamaustetta, tilliä ja ka-laliemikuutio. Kun perunat alkavat olla kypsiä, lisätään kala (jonka olen maustanut valmiiksi, suolaa, kalamaus-tetta ja runsaasti tilliä), jota laitetaan kilon verran. Keit-tämistä jatketaan hetken, jotta kala kypsyy. Sitten vis-pikermaa 2 dl, ah, niin hyvä ruoka on valmista. Eikun sit-ten vaan syömään.

Juhani Heikkinen

Kultakurkun jäljilläNäätä (Martes Martes) on koko Suomessa tavattava keskikokoinen petonisäkäs. Siihen on aikoinaan kohdistunut kova metsästys-paine arvokkaan turkkinsa takia. Vielä sotien jälkeen näädän nahkasta saattoi saada met-surin kuukauden palkan.

Henri TurtinenMetsäSanoma

Nykyään näädän pyynti on enemmän riistanhoidollista työtä sillä näätä on tehokas pienpeto. Pääosa näädän ra-vinnosta koostuu oravista ja myyristä, mutta se aiheuttaa haittaa erityisesti kanalintu-kannoille syömällä kanalin-tujen munia ja poikasia.

Jäljille heti aamustaNäädän metsästys jälkiä seuraamalla on perintei-nen suomalainen jahtimuo-to joka vaatii metsästäjältä taitoa ja vahvaa paikallis-tuntemusta. Näätä liikkuu ruoanhakureissuillaan yö-aikaan, päivät se viettää le-väten. Lumisadepäivän jälkeen metsästäjän onkin suunnattava etsimään jälkiä jo aamuhämärissä. Jälkien etsiminen kannattaa aloit-taa kiertelemällä autolla metsäautoteitä. Näätä liik-kuu öisin suurella alueella, joten jossakin vaiheessa sen täytyy ylittää myös metsä-autotie. Jälkiin törmätessä karttaa, paikallistuntemus-ta ja metsäautotieverkkoa hyväksi käyttäen pyritään kiertämään näätä renkaa-seen. Rengasta pilkotaan yhä pienemmäksi hiih-tämällä tai moottorikel-

kalla. Kun näätä on saatu rajattua riittävän pienelle alueelle, lähdetään jälkiä seuraamaan suksipelillä.

Puittaminen vaikeuttaa jäljestystäNäätä liikkuu tavallisim-min maassa loikkimalla. Se on kuitenkin taitava kii-peilijä ja voi liikkua myös puittamalla useita satoja metrejä. Mikäli näädän jäljet nousevat puuhun vaikeu-tuu jäljestys huomattavas-ti. Puusta pudonnut lumi ja roska saattavat kaval-taa näädän kulkusuunnan, mutta joskus hiihtäjä joutuu kiertelemään renkaan puit-tamisalueen ympärille. Mi-käli näädän jälkiä puuhun nousemisen jälkeen ei enää tavata, on hyvin mahdollis-ta, että näätä on päivälevol-la jossakin oravanpesässä tai ontossa puun rungos-sa alueella. Tässä vaiheessa kannattaa ottaa jo ase esille ja etsiä oravanpesät alueel-ta. Varovasti puun runkoa koputtamalla näätä yleensä lähtee oravanpesästä liik-keelle ja jahti saa päätöksen-sä. Ontossa puussa näätä saattaa jurottaa koputtelus-

ta ja metelistä huolimatta. Tällöin onkin parasta jättää näätä levolle ja jatkaa jahtia seuraavana päivänä.

Lepopaikkana maakoloErityisesti kovan pakka-sen aikana näädän jäljet päättyvät usein maan alle johtavan reiän suulle. Met-sästäjän kannattaa hiihtää pari rengasta alueen ympä-rillä ja varmistaa ettei näätä ole poistunut maan alta jos-

takin toisesta reiästä. Kun on varmistettu että näätä to-dellakin on maan alla, ase-tetaan hetitappavat raudat sisäänmenoaukolle sekä tu-kitaan havuilla ja lumella polkemalla muut mahdolli-set reiät. Näätä kyllä astuu rautoihin viimeistään parin päivän sisällä.

Turkis talteenVaikka näädän turkki ei ole enää entisessä arvossaan

kannattaa turkki luonnolli-sesti käyttää hyväksi. Näätä nyljetään tuppeen ja kui-vataan taanalaudalla. Tur-kit voi muokkauttaa omaan käyttöön ja ompeluttaa niis-tä vaikka itselle lämpimän ja näyttävän turkislakin lämmittämään päätä tule-villa näädänpyyntireissuil-la.

Kairojen kultakurkku on päätynyt saaliiksi.

Näädän pariloikkaa, jälki on helppo tunnistaa.

MOBIILIMETSÄSUUNNITELMAMetsäselain on sovellus, joka mahdollistaa metsäsuunnitelmien ja niihin liittyvien tietojen selaamisen mobiililaitteissa. Mhy Oulun Seutu ottaa sovelluksen käyttöön kevään aikana ja tarjoaa sen omille jäsenilleen ilmaisena jäsenetuna.

Metsäselaimen ominaisuuksiin kuuluvat:- Metsäsuunnitelmien kuviot ja metsäsuunnitelman tarkat tiedot.- Hakkuu- ja hoitotoimenpiteet teemakarttoina.- Tarkimmat ja laadukkaimmat maastokartta- ja ilmakuvakartat kiinteistörajoineen koko Suomen alueelta.- Tuki aineistojen käytölle ilman verkkoyhteyttä (offline-tila)- Oman sijainnin näyttö (satelliitti- ja verkkopaikannus)

Löydät sovelluksen ottamalla yhteyttä Mhy Oulun Seutuun sekä An-droid-laitteesi sovelluskaupasta hakemalla hakusanalla ”metsäselain

JÄSENETUTARJOUS:

Päivitä vanha metsäsuunnitelmasi ajan tasalle mobiilimetsäsuunnitelmaa

varten puustotietojen sekä tehtyjen hoito- ja hakkuutoimenpiteiden osalta.

Tai teetä uusi suunnitelma jäsenhintaan. Tarjoamme mobiilisovelluksen

ilmaisena jäsenetuna.

Ota yhteyttä ja kysy tarjous! Anna Taskila 040 579 6225


Urheiluagentti

Jäälin ihmiskuula

Antti Aarnio uusiin työuriin

Törmäilin useampaankin otteeseen sattu-neesta syystä Anttiin Terveystalon kuntosa-lissa fysioterapeuttien johdolla. Antilla on uusi vaihde elämässään, jääkiekkoilijan ura on väistämättä takana ja vakuutusyhtiö kou-luttaa ja kuntouttaa hänet uusiin ympyröihin työurallaan.


Antti Aarnio on kiiminki-läinen ”puolijääliläinen” Jäälistä kotoisin oleva SM liigatason pelaaja. Pelipaikka hyökkääjä. Taannoin eräs-sä urheilujulkaisussa, lis-tattiin viiden ”rotan” kärki jääkiekon SM-liigassa. Kär-kipaikkaa piti itseoikeutetus-ti Jokereiden Jarkko Ruutu, toisena Pelicansin, nykyisin TPS:n Ilkka Pikkarainen ja HPK:n Antti Aarnio sai kun-nian olla listalla kolmantena. Rottalistalle päässeet pelaa-jat, poikkeuksetta onnistuvat hämmentämään vastustajaa tekemisillään. Aarnio ei kui-

tenkaan näe itseään sikailija-na.

–”Ajattelen asian posi-tiivisuuden kautta ja koen itseni likaisentyöntekijäk-si. Jos tuolla listalla on ol-lut kolmantena, onhan se jonkinlainen krediitti. Pyrin kuitenkin pelaamaan puh-taasti. Kovat taklaukset kuu-luvat työnkuvaan ja kai ne tekevät vastustajissa vähän kipeää, mistä heille tulee in-hottava fiilis. Siitä kai ni-mityskin. En ole mielestäni rotta, enkä buudelikaan, jat-kaa Antti.

Pää pidettävä kylmänäTökkiminen, sorkkiminen ja tilanteisiin myöhässä mene-

minen liitetään yleisesti rot-tamaisiin piirteisiin, mutta Aarnio ei niitä itseensä liitä. Kovista taklauksista tunnet-tu ja eläväksi tykinkuulak-sikin tituleeratun Aarnion heikkoutena on osittain pi-detty taklausten suorittamis-ta lievällä hypyllä korostaen.

– ”Uran alkuvaiheissa sellaista saattoi ilmetä, mut-ta ei enää tällä hetkellä. Heti taklauksen jälkeen luistimet toki irtoavat kaaduttaessa jäästä, mutta se johtuu vauh-dista eikä hyppäämisestä.

-”Kun pelaa kovaa, oma pää on pidettävä kylmänä. Kun tavoite on hankkia vas-tustajalle jäähyjä, niin itse ei saa hermostua mistään. Pitää myös kestää, vaik-ka vastustaja joskus antaisi-kin takaisin. Toisaalta sekin on totta, että ns. rotta-pelaa-jia saa lyödä kuin vierasta si-kaa, joutumatta tekosistaan hanakasti jäähylle, valottaa Aarnio.

Kroppa lujillaJääkiekko on kontaktila-

ji, missä välillä sattuu ja ta-pahtuu kaikenlaista. Aarnio on myös saanut kokea kovia uransa aikana ja paraikaa hän parantelee kolhujaan päästäkseen normaaliin työ-rytmiin. Ritarijoukkueessa ( HPK:ssa) hän oli kuitenkin tärkeä lenkki.

– Itseäni motivoi se, että kirjoittivatpa lehdet mitä ta-hansa, tiedän että oma jouk-kue arvostaa minun työtäni. Sillä jaksaa myös parannella kolhuja.

Aarnio allekirjoittaa lau-seen, urheilija ei tervettä päivää näe. Jokainen voi ko-keilla, kuinka kovia pleksit ovat. Kyllä se kropassa tun-tuu, kun on kaksitoista vuot-ta kaukaloissa törmäillyt. Ei kai minulla sellaista paikkaa olekaan, mikä ei olisi ollut hajalla. Lääkärikin taannoin totesi, että sitten vanhem-malla iällä kun lihakset läh-tevät, niin olkapäät tippuvat. Urheile siinä sitten innol-la loppuun asti, naurahtaa Aarnio.

Maaliskuun pikahaastattelussa Antti Aarnion mietteitä

Kerro jotain juniorivuosistasiAloitin jääkiekon hieman myöhemmällä iällä yhdeksän vuotiaan ikäisenä, toisin kuten tekee nykyjunnut. Nuo-rempana harrastuksiini kuuluivat mm. laskettelu, jalka-pallo, paini ja yleisurheilu. Siis urheiltiin monella saralla. Ensimmäinen jäkisjoukkueeni oli Kärppien korttelikiekko-porukka Haapalehdon Majavat, josta tie kulki E-ikäisenä Kärppäjunioreihin. Jääliin muutettiin ollessani 12 vuoti-as ja juniorivuodet pelasin Kärpissä ja maajoukkue-edus-tuksia tuli c-ikäryhmästä A-juniori-ikään asti. 18-vuotiassa voitimme MM-kullan Saksassa. Loukkaannuin viimeiste-lyleirillä ennen nuorten 20-vuotiaiden, joten ne skabat jäi-vät väliin.

Mitä kuuluu päivän ohjelmaan?Päivän ohjelmaan kuuluu työharjoittelua kuljetusalan yri-tyksessä opetellen myyntiä ja logistiikkaa. Illat kuluvat hallilla kärppien B-junioireiden harjoituksissa ja pelireis-suilla. Pyrin kuntoutuksen ohessa oppimaan ja kouluttau-tumaan lajivalmentajaksi, ja olenkin suorittanut tiettyjä tutkintoja peliurani jälkeen. Jääkiekon ammattia en pysty harjoittamaan kontaktivammojen takia, ja näin peliuraa en voinut jatkaa.

Jatkossa pyrin jatkamaan valmennusasioita esim. fy-siikkavalmennuksen parissa, mutta ensi kauden jatko osaltani on vielä auki.

Hoidatan saamiani vammoja viikoittain fysioterapi-assa ja kuntouttaen leikkaus ym. vammoja. Taustalla on molempien olkapäitten leikkaukset, hauisvamma, polvi-vammat, akillesjännevamma, leukaluukin on mennyt ker-taalleen poikki, samoin hampaita.

Millainen on tulevaisuus ja ammatinharjoittaminen?Tärkeintä olisi tervehtyä normaaliin työelämään kelpaavak-si. Saada kivut vähemmälle ja pois kokonaan. Jääkiekon sa-ralla haluan olla mm. valmennustehtävissä. Se tuntuu nyt kivalta. Myös muitakin haasteita otan vastaan työsaralla. Nyt on vähän erilainen elämäntilanne kuin pelivuosina.

Millainen suhtautuminen sinulla on metsään?Se luo rauhallisuuden tunteen. Meillä on metsällinen mök-ki Kiiminkijoen varressa Ylikiimingissä, ja siellä on muka-va rentoutua ja rauhoittua metsän siimeksessä.

Mitä muuta teet vapaa-aikana?Pääosin vapaa-aika kuluu tyttären harrastuksen parissa, jo-hon kuuluu mm. jääurheilu luistelun parissa. Se mitä omat vanhempani minulle tekivät oman nuoruusharrastuksien parissa, eli kuskaa, kustanna ja kannusta kuuluu nyt mi-nun arkeen.

Antti Aarnio

Onnea Antti uusille urille ja valmentamasi joukkueellesi Kärppien B-junioreille SM-kultamitalien johdosta!

Syntynyt 14. toukokuuta 1981 (ikä 33), OuluPelipaikka vasen laitahyökkääjäMaila vasenPituus 174 cmPaino 88 kgLempinimi ÄnäPelinumero 43Pelaajaura:Pääsarjaura 2001–2014Aik. seurat Kärpät (SML), Brynäs IF (SEL), Kiekko-Laser (Mestis), SaiPa (SML), Jukurit (Mestis), HPK (SML)Mitalit: Alle 18-v. MM-kilpailut. Kultaa, Saksa 1999 jääkiekko

(s. 14. toukokuuta 1981 Oulu) on suomalainen uransa lopettanut jää-kiekkoilija, pelipaikaltaan hän oli vasen laitahyökkääjä. Hänen viimei-seksi seurakseen jäi SM-liigassa pelaava Hämeenlinnan Pallokerho.

Aarnio on Kärppien kasvatti ja hän on urallaan pelannut yhden kauden Brynäs IF:ssä Ruotsin Elitserienissä. Kärpissä hän on voitta-nut neljä SM-kultaa, kaksi hopeaa ja yhden pronssin seitsemän pe-räkkäisen kauden aikana. Hän on myös voittanut alle 18-vuotiaiden MM-kultaa vuonna 1999. Lempinimensä ”Jäälin ihmiskuula” pieniko-koinen Aarnio on saanut kovista ja pelottomista taklauksistaan jopa kaksimetrisiin vastustajiin.

Alkukaudesta 2010–2011 Aarnio pelasi pelikohtaisella sopimuk-sella oululaisen Mestiksessä pelaavan Kiekko-Laserin riveissä, jos-ta hän siirtyi myöhemmin syksyllä Lappeenrannan SaiPan riveihin kaksivuotisella sopimuksella[1]. Kaudeksi 2012–2013 hän siirtyi Hä-meenlinnan Pallokerhoon. Sopimus oli kaudesta 2012–2013, joka sisälsi option kaudesta 2013–2014. Aarnio toimi kaudella HPK:n va-rakapteenina. Jo aikaisemmin SaiPassa hän oli toiminut kolmantena varakapteenina SaiPan kapteeniston ollessa paikoitellen loukkaan-tuneena. HPK käytti option kaudesta 2013–2014 tammikuussa 2013. Aarnio ilmoitti kesällä 2014 lopettavansa uransa olkapäävamman ta-kia.

Kesällä 2010 Aarnio pelasi amerikkalaista jalkapalloa I-divisioo-nassa Northern Lights -joukkueessa. Aarniolla on vaimo ja tytär.

VahvuudetAarnion suurin vahvuus on liike ja taistelutahto. Viljelee ajoit-tain kovia taklauksia ympäri kaukaloa. Laittaa itsensä likoon täysillä ja on erinomainen vastustajan ärsyttämisessä sekä häi-rintäpelissä.

HeikkoudetKokonaisuudessaan taitotaso. Kädet eivät ehkä joukkueen par-haimmat, mutta yrityksen puutteesta Aarniota ei voi kritisoi-da. Pelisilmässä myös kehittämistä. Joutuu pelityylinsä takia usein myös rangaistusaitioon. Loukkaantumisherkkä pelityy-linsä johdosta.

RooliNelosketjun laituri, jonka vahvuudet häirintä- ja taklauspelissä.


Urheiluagentti

Muhoslainen

Pertti Moilanen suvereenisesti varmin kisakuski Mhy formulaskaboissaYleisesti on tiedossa se, joka ei kolaroi, edus-taa esimerkillä ajotottumuksissa varmoja otteita ohitustilanteissa ja joka tulee ensim-mäisenä maaliin, on voittaja. Ensimmäisenä maaliin rynnisti muhoksen mhy:n toimin-nanjohtaja Pertti Moilanen


Urheiluagentin roolissa ja va-semman polven kuntoutuk-sen takia en voinut osallista kilpailuun jopa ennakkosuo-sikkina mukaan, mutta toi-min loppuvuoden virallisessa Metsäsanoma formulasirkuk-sessa ns. virallisena tuomari-na eli nuijana ja toimittajana

kisan tuloksien julkaisussa. Lähtökohtana kisaan mukaan oli otettu lakkautettavan met-sänhoitoyhdistyksen Liiton kenttäpäällikkö Markku Ek-dahl, jolle kokemus lienee tuloksista päätellen uusi laji. Metsänhoitoyhdistyksen toi-mihenkilöt käyvät formula karttingradoilla tämän täs-tä, osa salaa, osa perinteisten kisojen tiimoilta. Mutta men-

näänpä itse kilpailuun.

Lähtöjärjestys määräytyy aika-ajojen perusteellaAika-ajojen perusteella piikki-paikkaa tarjottiin Oulun seu-dun Mikko Harjulle. Mikko piti kisoissa etulyöntiaseman ja tavallaan voittikin kisan, mutta mainosmyynti Metsä-sanomille on sen verran vä-häistä, että tuskin sitä voittoa kannattaa edes mainita. No-peimman kierrosajan kel-lottikin Harju ajalla 23.833 ja lähelle pääsi Mikko Mä-kelä ajalla 23.911. Mutta itse kilpailussa sen sijaan kaksi kierrosta ennen loppua Mu-hoksen Mhy:n toiminnanjoh-

taja Pertti ”Pera” Moilanen rynnisti maalialueelle kaksi kierrosta ennen varsinaisen kisan loppua. Näin voittaja lienee Moilanen, väittää kuka tahansa liian vähän mainos-ilmoituksia lehteen tuottanut metsänhoitoyhdistyksen toi-

Bluesin Stefavo Gilliati #9 Kalpan Niko Mikkolan #7 tuuppimana. Kiekon ottaa Kal-pan Arttu Ilomäki #22, ja jäähyä ei vihelletä…

Nerotuomarit ahdistavat kiekkoväkeäLiiga-kiekko on muuttunut, kun tuomareista tuli täydellisiä. Tämä tapahtui hetkessä, kun heille alettiin maksaa runsasta kuukausipalk-kaa. Monet kiekkoihmiset eivät ole kuiten-kaan tyytyväisiä.

Erityisesti pelaajat ovat al-kaneet tuntea raastavaa ala-mittaisuutta liian osaavan tuomaritoiminnan ristipai-neessa. Heidän vajavaisuu-tensa ikään kuin alleviivautuu pillimiesten rautaisuutta vas-ten. Kärkikynä tavoitti erään imatralaisen Liiga-joukku-een sakkokassa- ja rock ’n roll -vastaavan.

- Siihen se seepra tuli yht-äkkiä keskustelemaan suo-raan, mutta rakentavasti! Ei egoilua, ei kukonpoikamais-ta viittoilua. Kuka moises-sa paisteessa näkee pelata? Me tehdään kuitenkin miljoo-nabisnestä tosissamme.

Pelaajien yhdistys suhtau-tuu tilanteeseen näennäisen huolestuneesti. Sielunhoito-jaoston sihteeri Hilbert Ylen-katse näkee tuomareiden nerouden vaurioittavan va-kavasti herkimpien artistien omakuvaa.

- Ei pitäisi joutua vertaile-maan tuossa iässä. Siellä ko-pissa ne sentterit ja veskarit nyt väheksyy itseään.

Valmentajakunta jakau-tuu. Osaa ahdistaa, että tuo-mareihin ei voi enää vaikuttaa psyykkaamalla esimerkiksi median kautta tai torikokouk-sissa. On keskityttävä omaan hommaansa, mikä voi tuntua aika suppealta.

- Ei voi enää manipuloi-da nalkuttamalla puolueelli-suudesta. Mihin me koutsit ahdistuksemme nyt puram-me, kun ei Y-sukupolvelle-kaan voi enää karjua, kun ne menee heti lukkoon. Tai Tep-siin. Kyllä tuomareiden tulisi

olla ihan niin kuin muiden-kin lätkäammattilaisten, Lii-gan kärjessä ihmeen kaupalla keikkuvan Kuusamon Perä-veikkojen päävalmentaja As-lak Violettipää purnaa.

Salon Muulien valmennus-tiimi on kokenut, että arvok-kaat perinteet ovat murtuneet uuden ajan mekaanisuuden alla. Ennen niin luotettavas-ti selkärangaton viheltelykoo-disto on päässyt muuttumaan muoviseksi teollisuuspuhal-teluksi. Muulien reikihoita-ja karjui Kärkikynälle hävityn pelin jälkeen Salon hallin me-diahuoneen takaosasta.

- Me saatiin kakkonen ai-heesta. Sitten Korhonen otti jäähyn, taas sääntökirjan mu-kaan. Törkeää linjakkuut-ta! Kyllä alivoimajoukkue oli aina ennen yli minuutin ajan koskematon. Nyt ei edes hy-vitysjäähyä vastustajalle!

Urheilumedia on yrittä-nyt osaltaan keksiä täydes-tä menevää sanottavaa. Aina maltilliset Turhailusanomien klippiveikot ovat ihmetelleet käännettä falsetissa sekä eri runomitoissa.

- Miten on mahdollista, että jengit saavat saman mää-rän jäähyjä, vaikka rikkeitä ta-pahtuu saman verran. Miten näin voi olla, oi miten!?

Antaa heidän jatkaa het-ken, etteivät ole kirjoittele-massa suljetusta Liigasta.

- Hei dudes! Ei tämä ole mikään pelikirja- tai sään-tökirjapeli, dumareillekaan. Lätkä on alkuintiaanien rea-gointipeli. Näin se on Änäri-ssäkin, missä on ihan toisen

tason kiekkokulttuuri, kuin täällä peräreiässä. Ne viheltää ihan fiiliksen mukaan.

Seuroissa kismittää, että kiekosta on tullut ennalta-arvattavaa, kun pelin hen-ki on yhtäkkiä kaikille selvä. Ei tarvita enää meedioita en-nustamaan jääjuristien aivo-kemiallisia purkauksia.

Padasjoen Höntsän ja Maa-rianhaminan Tre Kronorin tiistaisen pelin jälkeen vierai-den kriisivalmentaja Erasmus Kiikkerä tulitti erotuomari-valvojaa kohti saniteettitilois-sa. Siis sanallisesti.

- Anna sakkoa s#$/&a! On nää ihme pillipiipareita! Nyt tietää koko ajan, mitä saa tehdä ja mitä ei! Erien välillä-kään ei ole linjaeroja! En puhu omassa asiassani, vaan olen huolissani suomalaisesta jää-kiekosta. Eiköhän tämä ole menossa lopulta siihen, että ne antaa pleijareissakin poiki-en pelata!

Länsirannikolla suret-taa jalon taistelulajin miehe-käs maine. Mårten Hårdman, Kokkolan Herpeksen lääkä-ri, pauhasi vastikään miesten-lehdessä.

- Nyt siellä jo hitto vie kar-sitaan raikkaat vaarallisuudet pois, mutta annetaan takla-ta puhtaasti. Ei suomalainen pelaaja osaa enää taklata, eikä ottaa peruspusuja vastaan! Holtittomassa mailaviidakos-sa kyllä pärjätään. Kohta siellä ei satu ketään pahanpäiväises-ti, eikä päästä aivovammoista eduskuntakäsittelyihin. Kuka takaa näkyvyyden?

Asianosattomuudesta ja -tuntemattomuudesta kan-tansa varmuuden hakevat anarkistit ovat vainunneet ti-lanteessa ideologista riistaa.

- Älkää hengittäkö siihen pilliin! Kyähän se nyt on ihme, jos täällä ei saa edes polvella ajella!, Tammelan Kottarais-

minnanjohtaja. Näin toimi-taan palstatilan suhteen myös myös alueellisissa sanoma-

lehdissä. MetsäSanoma on-nittelee ”muhoksen moilasta” uusine aluevaltauksineen.

ten valmennuksen konsultti, Sini-Nillikki Saarinen huikkaa tv-haastateltavan selän takaa.

- Systeemi ei saa rajoit-taa yksilöä. Yksilönvapaus on uhattuna tässä Pykälästa-nissa, Saarinen julistaa ennen kuin eliminoituu repivin it-kupotkuliikkein maijan pah-noille.

Vierumäen valmentaja-koulutuksen takarivin jätkiä on mietityttänyt, että nyky-linja ei ole tarpeeksi simppeli. Jotain ihme tilannetajuja olisi osattava käyttää ja jämäkkää mutta joustavaa linjaa nou-dattaa, vaikka tilanteet ja tun-teet vaihtelevat.

- Tää viime aikoina muo-tiin tullut tilannetajun ja sään-tökirjan yhteen niveltäminen on inhottavaakin inhotta-vampaa kehitystä! Tätäkö me kiekkoomme halutaan? Pi-tää olla jompikumpi: joko ne puhaltaa menkkapäissään mielivaltaiseti tai sitten pykä-lä-Keijot voivat nillittää joka

hipaisusta, A-valmentajafuk-si Taisto Tali-Ihantala tilittää röökikatoksella.

- Näin on kuulkaa juu! läh-desuojaan vetoava nimetön kurssitoveri täsmentää.

Jotta kritiikki ei jää pelkäk-si itkeskelyksi, toimeliaimmat tarttuivat seeproja sarvista. Seinäjoen Häjyjen fysiikkavel-ho Antti Isotalo-Rannanjärvi ja Varkauden Korkkiruuvien mentaalivalmennusguru Sid-harta B. Liimatainen ovat pe-rustaneet neuvottelukunnan. Se pyrkii etsimään tilantee-seen suoraviivaisen ratkaisun. Kärkikynän faksiin saapui lauantaiyönä tiedote.

- Hyvät tuomarit! Tiede-tään, missä asutte. Jos tilanne ei ala korjaantua, tai siis hei-kentyä, saatte varoa, ettei me tulla ja rakenneta teille pa-loturvallisia taloja. Erotuo-marivalvojakin lähinnä enää nassuttaa pulla suussa pres-siaitiossa. Saisivat tulla itte selittään, mitä ne siellä katso-

mossa enää oikein tekee, tie-dotteessa tuskaillaan.

Kiekkoilijoiden hätä koh-tuuttoman nerouden edessä on saanut myös valtion var-pailleen. Opetusministeriön virkamies Izmo Syväjää nä-kee ilmiössä perustavia vaa-roja. Ne ovat niin syvällisiä, korkealentoisia ja työläästi abstrahoitavissa, että Syväjää ei yritä selittää asiaa rahvaalle edes Murheilulehden kautta.

- Uskokaa nyt vain, kyllä minä tiedän. Ei hyvä, Syväjää suostuu erittelemään yksinoi-keudella Kärkikynälle.

Aika näyttää.

Kirjoittaja on 38-vuotias perheen-isä Järvenpäästä, ultravapaa toimittaja ja urheilun ongelmaku-luttaja. Työtausta useassa eri me-diatyypissä on luonut harhakuvan moniosaamisesta. On tämän tästä samanaikaisesti haudanvakavis-saan ja kieli poskessa.

Voittajan on helppo hy-myillä.

Kimiräikköset ennen kisan aloittamista.


Sääennustus kesälle 2015

SOFFA-PERUNAT-SOFFPOTATIS

Kysy mitä tahansa, soffaperunat vastaavat.Kysymyksiä voi lähettää toimituksen osoitteeseenMetsäsanoma/Soffaperunat Terveystie 2, 90900 KIIMINKI

SoffIKSET vastaavat:Kysymyksestäsi kaffibaarinotkuja saamme mitä ilmeisin selvän, että metsähoidon tasosi ja tietämyksesi on vali-tettavasti heikko. Kouluarvosaksi asteikolla 4-10 annam-me sinulle arvosanan 5-. Kuulut siis mitä ilmeisimmin kohderyhmään, säälittävä. Kuitupuun kasvatus ei ole koskaan kannattavaa, joten miksi sinä sen hintaa kysyt? Kysy paremminkin, mitä siitä tukkipuusta maksetaan? Hinnat ovat jopa neljä kertaa suuremmat! Nythän jäse-nyyden irtisanomisen takia et voi kysyä neuvoa ja puun hintoja kuin ABC:n ja halppishallien kahvipöytäkeskus-teluissa.

Soffikset

P.S. ” Me ollaan mhy jäseniä kaikki… kuin oikein silmiin katsotaan, me ollaan mhy:n jäseniä, ihan jokainen …

Irtisanoin kirjallisesti met-sänhoitoyhdistyksen jä-senyyden. Mistä voin nyt kysyä esim. ”mitä siitä kui-

tupuusta maksetaan?”.

Kaffibaareissanotkuja

Heippa, hei

SoffIKSET vastaavat:Matti hyvä! Onko sinulla prepaid liittymä tai salainen puhelinnumero? Osaatko lukea? Mikäli vastasit näihin kysymyksiimme kielteisesti tai myönteisesti tai sekä että, olet itsekin mahdollisesti ns. harmaantalouden edistä-jä ja veronkiertäjä halkobisneksessä. Sinua varten on ve-rottaja julkaissut netissä ” ilmoita veronkiertäjä” palstan. Klikkaa itsesi siis sinne, ja tunnusta. Tunnusta myös mah-dollinen naapurisi samoilla tulilla. Olethan tietoinen, että myös joulukuusikauppa joulukuussa tulee ilmoittaa 2C lomakkeella. Ilmoititko jo? Tiedäthän, että muutkin, ku-ten naapurisi pääsevät ilmoittamaan mahdollisen verot-tajan veronkiertäjän palstalle? Veikkauspeleissä on myös oma hauska ”NAAPURIT” peli. Silloin naapurin voitoista hyötyy myös muutkin naapurit. Tässä veropelissä tosin vastapainoksi häviää myös naapurit!Vastaa Matti ensin näihin meidän kysymyksiin, ennen kuin me vastaamme sitten sinun esittämääsi kysymyk-seesi. Äläkä tuhlaa turhaa arvokasta aikaamme!

Soffaperunat

Pitääkö paikkaansa, että halkokauppiaat, osa heistä myy kalikoita pimeästi, siis ohi veroilmoituksen?

Matti

HALKOJA PIMEÄSTÄ?

SoffIKSET vastaavat:Toki emme, kaunis nainen ole varsinaisesti lääkärei-tä, mutta voisit sinä tosiaankin näyttää meille paikkoja-si, joita voisimme tarkemmin tutkia, siis myös sinua. Siis tarkemmin sanottuna, tutkia juuri sinua tarkemmin. Niin ja siis myös sen, millä paikkakunnalla ja millä alueella metsäpalstasi luuraa. Hyvällä tuut tuut… tuurilla alueesi kuuluu nykyään surullisen kuuluisan Oulun kaupungin alueelle, joten vaihtoehtoja hivelee sormissamme enää ne ne ne.. neljä vaihtoehtoa. Mutta minkä metsänhoitoyh-distyksen alueella metsäsi sijaitsee? Voisitko pikaisesti näyttää paikkojasi, … siis paikan missä metsäsi sijaitsee. Loppu on vain linjaa; heitä huolesi, me hoidamme sinut, siis metsäpalstasi hoidon…

Kuumat Soffikset

Olen verrattain kaunis naisihminen Oulun talous-alueelta. Viehätysvoima-ni on havaittavissa etenkin, kun keskustelen miesten kanssa ja olen jopa kersku-nut pienoisella metsäomai-suudellani. Se tosin ei ole vielä riittänyt metsänhoi-toyhdistyksen jäsenyyteen,

mutta voisitteko Te viehät-tävät soffaperunat tutkia, voinko hakea metsänhoi-toyhdistyksen jäsenyyttä siitä yhdistyksestä, jonka toimialueella metsäpalsta-ni sijaitsee?

Kaunis nainen

Minä nainen

SoffIKSET vastaavat:Voi olla. Tässäpä muutama, ihan malliksi. Yritä ratkaista ensi, ennen kuin luet oikean vastauksen! Pudasjärvinen metsänomistaja valitsi rantteella olevas-ta lautapinosta ( Huom! Ei tuppeensahatuista) raken-nusprojektiinsa kolmasosan laudoista. Myöhemmin keväämmällä ( kuten Samara perinteisesti käynnistyy) hän otti jäljelle jääneistä laudoista vielä viidesosan, jonka jälkeen pinossa oli vielä 16 lautaa. Kuinka monta lautaa pinossa oli alussa? Kirjaa yhtälösi vaikkapa lehden val-koisiin osiin ja ratkaise yhtälö.Oikea vastaus löytyy jostain lehtemme sivuilta. Hyvällä lykyllä tästä soffaperunoista.

Matemaattiset Soffikset

Vastaus: Merkitään lautojen määrä X:llä, saadaan yhtälö.X-1/3X-2/15X = 16X- 5/15 X – 2/15 X = 16X- 5/15 X – 2/ 15 X = 168/15 X = 16X= 30 , eli lautoja pinossa kaikkiaan 30 kappaletta

tai toisella tavalla laskettuna Abc roduille1/3 X + 1/ 5 * 2/3 X + 16 = X 5 X + 2 X 240 = 15 X7 X + 240 = 15 X8 X = 240 X = 240/8 = 30

Vastaus: Pinossa oli alussa 30 lautaa

Voisiko Metsäsanoman Soffaperunassa olla älyk-kyystehtäviä vastapainoksi noille itseensä kurjimuk-seen ajetuille kahvipöytä-

keskustejille?

Apinasta polveutunut minäkin?

Kahvipöytäkeskusteluja

SoffIKSET vastaavat:Olet oikeassa kahvilla sinäkin! Huoltoaseman baareista ja kahviloistahan ne parhaimmat vinkit elämiseen saa. Samoin vinkit siitä, mitä puoluetta ja ketä edustajaa kan-nattaa äänestää. Samoin miksi kannattaa erota metsän-hoitoyhdistyksen jäsenyydestä, vaikka metsätietämys on kouluarvosanalla 4- kymmensormijärjestelmässä. Huoltoasemaketjut ovat viimevuosikymmenten aikana tosiaankin ryhmittyneet brändin mukaisesti isoiksi yhty-miksi ja pienet perinteiset huoltamot, kuten Essot, Shellit, Finnoilit ovat väistyneet mm. ABC, Neste Oil, St1 ja Seo huoltamoiden kurimuksessa. Entisistä perinteisistä huol-tamoista pajatsoineen elää enää vain muistot lauluissa mm. Shellin baariin ja Öljymäen Esso.

Pitääkö paikkaansa se kuu-lemani väite huoltoaseman baarissa, että arvonlisä-veroa, joka on maksettu puunhinnan päälle, ei tar-vitse maksaa takaisin, jos vuosittainen myynti jää 8800 €? Myin puuta viime

vuonna hieman yli 7000 €:lla, joten säästänkö nyt, kun ei tarvitsekaan mak-saa arvonlisäveroa takaisin tämän saamani ohjeen mu-kaisesti?

Kahvilla minäkin

PUUTA VEROIHIN?

Talvi meni juuri niin kuin ennustin. Osumaprosentti meni yli sadan ollen 106,2. Tämä koskee talven en-nustuksia. Lumitalvi, hy-vät hankikelit ynnä muut sattuivat kohdalleen. Voit-te tarkistaa vaikka Kiimin-gin mhy:n kotisivuilta, jossa on tämä lehti esillä. Kesäennusteet ovat haas-

tavampia ja niiden teko on ongelmallista. Esim. tuu-limyllyt vaikeuttavat en-nusteen osumista. Niiden lapojen jarruvoima aiheuttaa vielä meille ongelmia. Vaa-lien tulos ei tutkimusten mu-kaan vaikuta kesän säähän, mutta kaikki ei sitä ajatusta hyväksy. Perussuomalaisten menestys vähentäisi Euroo-

pan suunnasta tulevia mata-lapaineita. Heh.

Kevät alkaa lämpimänä. Hillat kukkii aikaisin. Tieten-kin kova yöpakkanen vie ne. Kesäkuun puolella on viile-ää. Kun juhannus koittaa niin satelee räntää. Sitten läm-penee, mutta on kuitenkin sateista. Puutiaiset hyökkäi-levät. Sääskiparvet hanka-

loittavat elämistä. Kun niistä päästään tulee ensin paarmat ja sitten mäkäräiset. Suuret mäkäräparvet ahdistelevat lomalaisia ja varsinkin ulko-maalaisia. Pikkulinnut ovat tyytyväisiä. Sateinen ja vii-leä loppukesä sekä hirvikär-pästen yleistyminen kruunaa koko kesäajan. Moni ajattelee muuttoa etelämmäs. Uuden

hallituksen kannatus laskee huonojen säiden johdosta.

Kuten olen aiemmin to-dennut ei kesäennusteet ole

osuneet oikein kohdalleen. Saapa nähdä tällä kertaa. Olen erikoistunut talvien-nusteisiin.

Eero Ennustaja


Urheiluagentti

Kalpa paitaa kantava SM liigalainen debytantti ja nuorten jääkiekkomaajoukkueessakin esiintynyt kiiminkiläinen kummiurheilija Niko Mikkola luuti viisi MetsäSanoma nimikkokiekkoa lehtemme sivuille. Etsi ja kirjaa miltä sivuilta kiekot löytyy.

1. Kiekot löysin sivuilta ____________________________________________________________2. Millä paikkakunnalla kotipaikkanaan pitää Siikaluoma Ay? ____________________________3. Millä paikkakunnalla pohjois-pohjanmaalla pelataan naisten lentopallon SM-liigaa? ________ ______________________________________________________________________________4. Millä paikkakunnalla ovat Pölkky Oy:n keskustoiminnot? _______________________________5. Tiedätkö, miltä paikkakunnalta löytää Tähdet Kertovat osiossa mainittu Lehtomäen monttu? ___________________________________________________________6. Mielenkiintoisin artikkeli lehdessämme oli: _________________________________________7. Onko metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu mielestäsi sopiva vai liian suuri? _______________8. Palautetta toimikunnalle ja aihetoiveita: ____________________________________________

MetsäSanoma kilpailu ja palautelipuke

Nimi: _______________________________________________

MHY: _______________________________________________

Osoite: ______________________________________________

Arvomme tuotepalkintoja

vastaajien kesken.Palauta lipuke vastauksineen osoitteeseen:MHY/MetsäSanoma, Terveystie 2, 90900 KIIMINKI

Huom! Toimikunta lopettaa tämän ns. pa-laute ja arvonta/kilpasarjan, mikäli palau-tevastausten määrä jää nyt julkaistavassa lehdessämme pieneksi. Palaute ja kilpai-lulipukkeen voi palauttaa myös kevään ja kesän aikana omaan metsänhoitoyhdis-tykseen ja samalla kuulostella ajankohtai-set metsäasiat. Samoin kilpailulipukkeen voi postittaa edelleen alla olevaan osoit-teeseen.

Kiitollisuutta ja kehitystäMinna Kaupin ajatuksia kotimatkalla maajoukkueleiriltä Espanjasta Tätä tekstiä kirjoittaessani is-tun lentokoneessa matkalla takaisin kotiin maajoukkue-leiriltä Espanjan Alicantes-ta. Kahden viikon tiukahko rupeama dyyneillä ja vuoril-la on takana ja voin kertoa, että viimeisinä päivinä aloin jälleen kerran laskea treene-jä siihen, kun taas saan köl-lähtää omaan sänkyyn. Oma leiri meni vieläkin hieman kyttäillessä fiiliksiä ja tunte-muksia. Alkuvuonna matkaa eivät niinkään ole hidasta-neet viime vuonna niin tuli-sesti kipuilleet akillesjänteet, vaan ennemminkin toistuvat flunssat. Silti sain kerättyä hyviä treenejä ja juoksukilo-metrejä harjoituspankkiin, mitkä ovat elokuun alun Skotlannin MM-kisoja aja-tellen sitä kaikkein tärkeintä pohjatyötä.

Hienoa päästä treenaamaan ilman kipulääkkeitä Ihminen on siitä mielenkiin-toinen olento, että silloin, kun jokin asia otetaan hä-neltä pois, niin sitä asiaa al-

kaa kaipaamaan enemmän kuin ennen. Tärkeät asiatkin jäävät helposti ilman ansait-semaansa arvostusta, kun tavoittelee koko ajan uusia ulottuvuuksia. Olenkin vii-me vuoden jälkeen pyrkinyt muistuttamaan itseäni tasai-seen tahtiin, että kaikkein hienointa on se, että voin taas ylipäätään juosta ilman erikoisteippauksia, pelkoa ja kipulääkkeitä. Ja vaikka näl-kä kasvaa syödessä ja teki-si mieli päästä jo enemmän, kovempaa ja korkealle, niin sillä polulla ei saa kiitää lii-an ahnaasti. Muuten saattaa löytää itsensä taas telakalta muiden ruostuneiden hylky-jen seasta. Harjoittelu ja tree-nileirit eivät aina suju niin kuin toivoo, mutta se, että ylipäätään olen niillä muka-na on hieno juttu.

Kiitollisuuden ja erityi-sesti tyytyväisyyden vas-takohtana on toisaalta kehittymisen seisahtuminen. Kaikilla elämän osa-alueilla on mielestäni tärkeää muis-taa kurottaa myös kohti nii-tä omenoita, joihin ei heti ensimmäisenä ylety. Vaik-

ka urheilijana olenkin koke-nut, menestynyt ja tietyllä tapaa suurimman nälkäni tyydyttänyt, en haluaisi luo-pua itseni kehittämisestä. Toki loukkaantumiset ja sai-rastelut verottavat sitä luon-nollisella tavalla, mutta jos osaa hypätä hetkeksi sivuun ja tutkailla sitä, mitä muu-ta tavoitteidensa eteen voi tehdä, niin varmasti löytää paljon työsarkaa. Ihmise-nä ja henkisesti voi ainakin kasvaa, jos fyysisellä puo-lella on hankalampaa. Tämä on tietysti helpommin sanot-tu kuin tehty. Monesti osaa vain katsella epätoivoisena suljettuja ovia, eikä edes ha-lua nähdä niitä, jotka on va-rovasti raollaan.

Ei pakkomenestymistä vaan rakkautta lajiinOmalla kohdallani näen tär-keänä tietynlaisen nautin-non ja ilon säilyttämisen. En tahdo ”pakkomenestyä” vain siksi, että olen sitä en-nenkin tehnyt ja sitä minulta odotetaan. Haluan menestyä siksi, että rakastan kilpai-

lua, uusia haasteita ja me-nestyksen makua. Haluan muistaa huonojenkin suori-tusten jälkeen, että olen eri-koisasemassa saadessani tehdä näin mahtavaa työtä. Toivottavasti onnistun pitä-mään nämä ajatukset muka-na koko kauden. Alicanten leirilläkin alkoi nimittäin muutaman kerran jo ärsyt-tämään koko touhu, kun tuli pummailtua treeneissä liian usein ja liian isosti. Ja vaik-ka joku ihanan viisas ihmi-nen onkin joskus todennut, että virheistä oppii, niin vä-lillä tuntuu, että meidän la-jissamme asia saattaa mennä myös niin, että virheistä op-pii tekemään lisää virheitä. Onnistuneista suorituksis-ta saa sitä vastoin itseluot-tamusta ja uskoa omaan kykyyn ja taitotasoon.

Joka tapauksessa kevään suunnistuskausi on nyt aloi-tettu niin Portugalissa kuin Espanjassakin. Portugalis-sa juoksin helmikuun lopul-la neljä kisaa ja ne menivät erittäin hyvin. Nyt startta-sin oikeaan kisaan vain ker-ran, mutta numerolappu

rinnassa teki ihmeitä ja voi-tin senkin kilpailun. Kotona Suomessa onkin sitten aika päästä jo normaaliin arkeen. Hyvää perusharjoittelua voi harrastaa jo monessa kol-kassa metsänkin puolella ja kevään sulattamat reitistöt huutavat juoksentelemaan. Ihanaa haistella sulan maan tuoksuja ja nautiskella ke-väisistä auringonsäteistä. Jollain tavalla ne lämmittä-vät mieltä ihan eri tavalla kuin Espanjan ikiaurinko.

Innostunutta ja kehittävää kevättä, 18.3.2015 Minna

Opp

poe

ika

Luak

kone

n

Luakkonen! Oltiin viime talvena Kuusamossa hallinnon

kanssa Pölkyn vieraana ja käytiin samalla laskemassa Rukan

hyppyrimäet.

Ihanko tokkiinsa, kävitte vai?

No käytiin, käyntiin!

???Ootte te kovia poikii ja

hurjapiäitä!

No sitä en tiedä ollaanko kovia ja hurjapäitä, mutta

laskutaitoisia kylläkin. Kaikki osallistujat saivat saman tuloksen.

Niitä oli kolme.

Missä kiekot?


KolumniJuhani Heikkinen Tähdet kertovat

Tähdet kertovat

OINAS 21.3.-19.4.Mies: Olet Iisalmesta, siis lähes, kiärten stadista. Si-nulle aukeavat kaikki ovet ja Olvin hanat. Mitään et jää paitsi, paitsi savolaisuudesta, mut myö männöö mukana siinäkin. Nainen: Mikset kannusta vielä-kään Hifkiä vaan koohooäl Jokereita ja IPK:ta edel-leen…??? Käy terasilla olvilla, ennekuin piä jiätyy… HÄRKÄ 20.4.-20.5.Tutkittuahan on se, että jääkiekkotietämys lakkaa viimeistään Kuusamontiellä reposelän kohdalla. Pudasjärviset ja Kuusamon naiset pelatkoon lento-palloa pölkkyläisten tukemana. Naiset ovat kaunii-ta pitkine säärineen, nami nami… No hyvä! Ei tule mestaruutta silti koillismaalle tänä vuonnakaan. Mutta tukkikauppaa tulee tehdä. Siispä soitto Mhy:n toimistolle ja valtakirjakauppa vireille. Tuntuu aika pätevän oloisilta kavereilta nämä koillismaan saha-miehet. Entä miten sujuu rock and roll? Ei kun Pölk-kybändiä fanittamaan….KAKSOSET 21.5.-20.6.Mies: Pierettääkö? Ei hättää ennää, piereskele vaan rauhassa, aivan vuan kotona ja myös sängyssä. Sa-mat hajut löydät, kun ajat Oulun Kuivasjärvelle ja Jylkynkankaalle. Et voi käsittää kuinka ne alueen asukkaat ylistää asunto alueettaan vaikka paska hai-see jatkuvasti. Hykertelet tyytyväisenä siitä kun naa-purisi panee muijaasi sänkykamarin jälkihajuissa ja on saanut laskettua juuston hintaan Suomessa. Suuntaatkin jälleen loppuviikosta Raksilan market-teihin, ennen Kärppäpeliä ja rohmuat reilut laatikon Iisalmelaista Olvia. Valitettavasti Raksilassa viihty-vä suosikkijoukkueesi valkohäntäpeto tullee myös totuttelemaan ja tottumaan tappioihin ja olvit läm-penevät takaistuimella.Nainen: Tulet nauttimaan seuraavalla kuunkierto-jaksolla menkkojen lisäksi paahtoleipää, sämpylöi-tä, kakkua, kinkkutorttua, pimpan hajuisia silakoita, juustokuorrutettuja kaalipihvejä, lämpimiä juusto-leipiä, vetakuutioita, paskoja vihanneksia ja pikku-hiljaa siirryt vitun tärkeilevän miesystäväsi naapuriin asumaan.Kolmas Nainen Alavuudelta: Rakensit rantasau-nan. Asetat kolme penkkiä keskeneräiseen lautama-jaasi ja huomaat, kuinka sinua vituttaa, kun puolisosi mäkättää taustallasi ja motkottaa typerää pihasau-namallia, joka ei ole valmistettu Kuusamo Hirsitalon mallin mukaan. Teit päätöksen ja päätit ottaa parit kumppanisi mukaan saunomaan, kaikki naispuoli-sia. Kumppanisi kihisee raivosta!RAPU 21.6.-22.7.Mies: Vaimosi kuorsaa korvaasi harva se yö, se yrit-tää saada sitä kautta mielentilasi järkkymään, jotta saisi sinut valtaansa ja suorittamaan karmeita teko-ja, kuten pienaukkohakkuita sekä erirakenteisten metsien harventamista tehtiin Kiimingin Laivakan-kaalla. Samoin nainen yllyttää sinua ilmoittamaan metsähoitoyhdistyksen jäsenyydestä irtautumis-ta ilmoittamalla asiasta pullopostilla, jonka lähetät Utajärveltä Kiiminkijoen latvapuroilta. Mikä helvetti ukko sinuun on mennyt? Jääkiekosta ja salibandys-tä, akoista ja vonkaavista automyyjistä et ymmär-rä yhtään mitään, työnantajasi, entinen tosin pieni automyymälä mitä ilmeisemmin sekin kusetti pal-kanmaksussa ja viimevuotinen puukauppatili jäi muutenkin laihaksi huonon tukkisaannon takia. Mikä ratkaisuksi? Vaihda akka.Naikkonen: Rakkauselämäsi kukoistaa, koska olet niin kaunis. Sinulla lähestyvät ensi kesänä syntymä-päivä juhlat. Hienoa. Nauti juhlista, olet kaunis ja iha-na. Peppu on kiinteytynyt, kun kuljet kuntosalilla säännöllisesti. Miehesi yrittää lempeillä, koska halu-aa pitää sinusta ja sinun rahoista huolta. Rahaomai-suutesi ovat kertyneet onnistuneista valtakirjalla hoidetuista puukaupoista. Sinua eivät enää metsä-yhtiöiden lippalakit ja kahvipaketit kiihota; haluat

tosi miesenergiaa puukaupan ja muunkin asian… hoitoon.LEIJONA 23.7.-22.8.Mies: Olet mielestäsi jääkiekon ammattilainen ja asiantuntija, vaikka oletkin vain edelleen saksalais-tuotteiden piirimyyjä. Tutki vartaloasi ja kuntoasi. Ikä karttuu ja metsätietämys häviää sitä mukaa. Oma kehosi on sinulle pettymys; rasvaparosentit nouse-vat, keskivartalo kasvaa jne. Ja nyt sinun on aika ryh-distäytyä. Mene kauppaan, jos lähikauppa laskuttaa liikaa yksittäisestä kaljasta, mene kaupunkimarket-tiin ja Stockmanniin, ennekuin siitä tulee tokmanni, niillä on laskelmat oikein. Osta siankylykee, silovuaa, ollutta ja riellaakaasti, kuten suavolainen suannoo, lusti se on ostajuallakin kuopassa, suklaata, makka-raa , sinihomppaa. Osta ennen kuin keskustapuo-alue kieltää nämä hallitusohjelmassaan.Nainen: Sinä ymmärrät jääkiekkoa ja politiikkaa. Nostat arvoon oman todellisen juniorityön jääkiek-koseuroissa, jossa näytönpaikkoja annetaan laajalla rintamalla kotiyleisön edessä. Olet loistava luistelija ja harmi, että naisjoukkue menetti sinusta oivallisen maalintekijän. Kaipaat Pudasjärven jäähallia ja mik-sei hallia myös Iihin. Tiedät lisäksi että koivu merkkaa muutakin kuin jääkiekkoilevia veljeksiä ja on puulaji, joka soveltuu oivallisesti omatoimiseen polttopuun-tekoon. Siispä kaunis nainen mene polttopuusavot-taan. NEITSYT 23.8.-22.9.Mies: Tunnet TPS seuran arvot. Valmentajalle ken-kää, jos tappelee ventovieraan kanssa kapakassa pikkutunneilla. Uusi valmentaja sisään, jos tappe-lee oman pelaajan kanssa pikkutunneilla kapakas-sa. Siinä on vissiin suuri ero, päättelet TPS:n logiikkaa seuran arvoista ja lähdet haastamaan viikonloppu-na riitaa oululaiseen Jumpru bubiin. jossa toivot nä-keväsi jääkiekon valmentajia, pelaajia tai vaikkapa Minna Kaupin, jonka Tähdet Kertovat tapasi yhte-nä tammikuun yönä em. kyseisessä ravintelissa. Si-nulle suosittelemme Kouvolan Kiekon fanipaitaa ja saunailtaa pelaajien vaimojen kanssa. Nainen: Olet-ko todella neitsyt? Vietit mukavat syntymäpäivät elokuun lopulla ja sait mukavasti lahjoja, myös naa-purin rikkaalta leskimieheltä Älä unohda häntä. Vie hänet vihille!VAAKA 23.9.-23.10.Mies: Joka vanahoja muistaa, sitä puntarilla piähän! Unoha siis omat ja muihennii velat ja vipit ja alota uuvestaan puhtaalta pöövältä. Unoha myös liijalli-nen tarkkuus ja muista että likiarvo voep olla arvo si-näsä. Enampi se nolla siinä hinnan eellä merkihtee ku perässä.Nainen: Metsäpäivät ja metsäretket ovat antoisia. joten jatkossakin niihin osallistuminen on järkevää. Myös Hifk Kärpät peli Helsingin Töölössä sytyttää nuoremmankin misun petipuuhiin saakka.SKORPIONI 24.10.-22.11.Miekkonen: Vaekka ylleesä oot kovapäene, niinyt aivos on muuttunna onnesta hyytelöks. Välillä toen-tas pistee vastaannii, ies vaehtelun vuos. Pistät rah-hoo kaekkeen turhuuteen, mutta taemikoetas et sua hoejettua – ja kannatat vieläpä Kärppiä ryökäle! Mutta vielä se arki alakaa sullakii…Nainen: Sinun tulee varautua huolella Kärppämat-siin mennessä ja ottaa mukaan viiden kansalaisuu-den omaavat sanakirjat, mikäli aiot lukea ja lausua pelaajien nimet oikein. Samoin myös silloin, jos pelin jälkeen pyrit juttuseuraan pelimiesten kanssa. Muis-ta, että Kalpapelissä siihen riittää pelkästään kolme; Tsekkien, Suomen ja Savon kielen sanakirjat. JOUSIMIES 23.11.-21.12.Mies: Veljekset on ylleesä ko ilvekset, mutta sinu perhesuhteissas on nyt toevomisen varroo. Viekee ies huonekalut ulos ennenku ruppeette selevitte-lemmää mitenkä sitä yhtymän mehtiä hoejatte. Tii-

jossa on rytinöö – saerasaato ja polliisi kannattaa kuhtua paekalle ihan varmuuven vuos. Elekeekä ot-taa puhheeks kumpi on parempi; Kärpät vae Kalapa. Siitä se vasta rytinä alakaa!Nainen: Olet tietoinen , että kemeratuki loppuu. Samoin loppuu miehesi saama tuki taimikonhoi-totöissä ja ensiharvennuskohteiden hakkuutyöt. Et voi sietää sitä, että puunkorjuu-urakoitsijat eivät ymmärtäneet kaikkia asioita ja näin kaivavat maa-ta jalkojensa alta. Sinä vieläpä luulit, että kilpailevat suunnistajat ovat suurimpia selittäjiä kisan jälkeen. Erehdyt suuresti. Hiihtäjät omaavat sen jalon taidon tällä kertaa.KAURIS 22.12.-19.1.Nainen: Sinulla on ongelmaa vakuutusyhtiön ja talon rakentajien kanssa siitä, kenen syy oli se, kun peltikatolta lumet tulivat autosi konepellille. Syy on talon rakentajassa, joka valitsi kattopinnoitteek-si peltikaton! Ei hätää, tila uusi katto ja ja konepelti ruottalaisilta. Laatu on takeena!Mies: Elämä on helppoa, rahaa tulee taas metsän-hoitoyhdistyksen valtakirjakaupasta mukavasti 57,50 € päätehakkuutukin hinnalla. Näitä hintoja ei makseta mhy:n jäsenyydestä irtisanotuille, ja eivät-hän ne ole edes sertifioinnissa mukana, joten puun-myynti takkuaa varmasti jatkossa ja osalle ostajat sanovat kohteliaasti; ”Ei kiitos! Oi mikä ihana lepo, hiljaisuus ja autuus seuraavina viikkoinakin on koit-tamissa. Nyt on levon ja pelinkatselun aika. Ja suop suoroon pääsylipun ostoon Oulun Raksilaan jääkie-kon loppuotteluun Lukkoa, Tapparaa tai jopa Hifkiä vastaan. Erätauolla kalakukkoa ja kaljoo… vieras-joukkueen kunniaksi.VESIMIES 20.1.-19.2.Nainen: Olet mielestäsi oivallinen sijoitusneuvo-ja. Kehotit naapuriasi ostaman marraskuussa 2014 Lehtomäen monttua 50 000 eurolla kappalehintaan 1sentti. Nyt kerskut toiselle naapurillesi, kuinka anta-masi neuvolla toinen naapuri hävisi vain yhden sen-tin/osake. Muut hävisivät paljon enemmän. Niinpä. Mies: Lumijoella ei enää juoda kaljaa. Ne siirrettiin kunnanvaltuuston päätöksellä Alkoon ja naapuripi-täjään Liminkaan. Odotat tulevan kevään ja kesän aikana joka ilta innolla urheiluruutua ja sieltä erityi-sesti viehättävän punertavahiuksisen urheilutoimit-taja Laura Arffmanin kaunista katsetta. Muutoin et ymmärrä urheilusta mitään, ja tämäkös vaimoasi mietityttääkin suuresti.KALAT 20.2.-20.3.Mies: Olet raivon partaalla. Luit viime lehdestä, että jääkiekkotuntemus päättyy Kuusamontiellä Repo-selän kohdalla. Vaadit rajan siirrettävän pohjoisem-maksi Arkalan kohdalle hieman ennen Pudasjärven suurkaupungin rajaa. Kuusamolaiset saavat siis edel-leen nuolla näppejään, vaikka raja siirtyikin hieman lähemmäksi. Olet loistoveikko, koska osaat seurata jäkiksessä kiekkoa pelin tiimellyksessä. Kaikki muu on epäolennaista, paitsi erätaukojen kaljahanat. Sii-tä pitää huolen myös puolisosi, vaikka et itse halu-akkaan ottaa erätauolla. Politiikassa menee hyvin ja huonosti, miltä kannalta asian ottaa, ja mitä minuun tulee, sama tulee sinuunkin. Kevät lähestyy sinulle-kin viimeistään toukokuussa kuunkierron mukaan. Muista laittaa kaikki listat seiniin ja kattoihin tiilikat-to, ettei tule sanomista siitä, kuka hommat oikein hoitaa! Ja muista laittaa iltaisin pitkät kalsarit jalkaan ja ota koffia! Nainen: Älä sekaannu keittiötöihin, paikkasi on ma-kuuhuoneessa, eikä listojen puunauksessa. Hoida hommat sängyssä hyvin ja asia on pihvi. Miehesi uneksii kolmen kimpasta, mutta älä edes yritä itse sellaista uneksia, sillä tämä on perhelehti. Uskotko vieläkin Eero Alaraasakkaan ja luet ensi kesän sää-ennusteen Eero Ennustaja palstan hieman tarkem-min, ennekuin päätät lomakuukauden?

Odotettu, ylipainoiset, lähes savolaiset, osinkotuotoilla elävät, vaikuttavat pätevänoloisilta kavereilta, luo sinulle uuden elämän, palkittu, iiläisten jääkiekkoilijoiden suosikki, tarkka, luotettava, päättäjien suosima,

kokovartaloiset, maalintekijöinäkin onnistuneet, intuitiivinen, ei suohon uponneet, tuppeensahattu, vastuunsa tunteva, pakollisella metsänhoitomaksulla katettu, sykähdyttävä, arvostettu, ei MTK:n jäsen, aidot epävale-ennustajat ennustuspalsta; Tähdet Kertovat … jatkaa sitkeästi tuloaan…

Puun käyttökohteita lisää, please?Tiedämme, että puuta kas-vaa alueellamme enem-pi kuin tarpeeksi. Mutta mahdollisuudet niiden hyödyntämiseen ovat tällä hetkellä rajalliset. Käyttö-kohteet ovat vuosien mit-taan vähentyneet. Tällä hetkellä tulevaisuus näyt-tää hiukan paremmalta. Uusia laitoshankkeita, jot-ka vaikuttavat alueemme puun käyttöön on perus-teilla Äänekoskelta aina Kemijärvelle asti. Mutta aikaa siihen jos ja kun lai-tokset valmistuvat menee useita vuosia.

Vuosi sitten haaveiltiin biodiesellaitoksista mut-ta ne pantiin jäihin. Käy-kö näille uusille laitoksille samoin? Toivottavasti ai-nakin osa toteutuu. Met-sänomistajien kannalta puun lisäkäyttökohteet tu-lisi olla muiden omistamia kuin nykyisten isojen yh-tiöiden. Jos omistaja taho-jen määrät eivät nouse, ei myöskään kilpailu puusta parane.

Valtiovallan reagoin-ti puun käyttömuotojen kehittämiseen ovat olleet päinvastaisia puheisiin nähden. Muutamia vuosi sitten puhuttiin risupake-tista, joka osoittautui lop-pujen lopuksi puhtaaksi

tuulivoimapaketiksi. To-dellisuudessa puupolt-toaineiden tuet tuossa ratkaisussa pienenivät. Ja mitä kävikään nyt halli-tuksen esityksen pohjal-ta tehdyssä käsittelyssä? Laki muutoksessa järeästä puusta tehdylle metsähak-keelle tuki puolittui säh-köntuotannossa, vaikka valiokunnassa ko. esitys tyrmättiin totaalisesti. Ja kaiken takana oli meidän armas metsäteollisuus. Tällaisella toiminnalla ei ainakaan lisäkilpailua ja -käyttöä synny tänne Suo-meen.

Teollisuuden suurin pelko on ollut puheissa jo pitkään puun riittävyys. Kuitenkaan tehtaat eivät ikinä seisseet sen takia, että puuta ei olisi tullut riittä-västi markkinoille. Nytkin viime vuodet ovat olleet sellaisia, että vain osa lei-mikoista on saatu myytyä, kerta kaikkiaan puun käyt-tökohteita ei ole riittävästi. Puheet haluttomuudesta myydä puuta tai liiallises-ta tilojen pirstoutumista ovat turhia.

Metsänomistajien edun mukaista on, että uusia käyttökohteita syntyisi, ol-koonpa ne pieniä tai suu-ria.


Uusi Valkkonaamio

NAAMIO

Mitä teemme tehdyille puille?

Miksi eivät osta?

Pelkäävät kysyn-nän romahdusta.

Olemme kuulleet, että energiapuuta ei osteta Minuna uhattiin aseella!

Hinta on puolitettu!

Sorry

Milloin aseet ovat tul-leet puukauppaan?

Talvella!

Et uskalta-nut vastustaa? Ymmärrän,

selvitän asiaa.

Tunnetko energiapuu-kaupan säännöt?

Minä esitän kysy-mykset, et sinä!

UUH..!

Oliko mitta-ongelmia?

Ei, hinta ja mää-

räepäselvyyttä. Miksi kauppa ei käy, vaikka sopimukset on tehty?

Jopa pelottaa.

Kysyntää ei ole, laivat tuo rangat!

Viron energiaa saa halvemmalla.

Jaa vai Viron markki-nat tukkii ostot?... Siat!

Mhy palvelee kovissakin paikoissa.

Uah agg! Minä esitänkysymykset.

Tuntipuuta ei enää tuoda!

Sopimukset pätee edelleen, vanha mhy sanonta.

Jäsenet saavat neuvontaa, vanha mhy:n sanonta

Meinaatko tingata?

En , ostat kuten on sovittu, niin teki toisetkin.

Mhy iskee oikealla hetkellä… Nyt loppuu tunti-energian tuonti ja ostot käymään!

Pomo sanoi, ettei osteta!

Kamppailu on kiivasta.

Lämpölaitokset tar-vitsevat puuta nyt ja jatkossakin. Kaup-pa käymään!

Onko selvä? Oo oon!!!

Mhy valvoo ja toteut-taa, vanha sanonta

Jatkossa päätän minä!Energiapuukauppa käyntiin!

Sopimukset kuntoon ja massit liikkeelle

On se kumma, ettei heti uskottu.

Jäsenmaksua vastaan saa hyvää palvelua.


Metsätähdet

Metsänhoitoyhdistykset

Ratatie 41, 91500 Muhos(08) 533 1119

Tapio Kylmänen044 734 2702

Isokatu 70, 90120 Oulu (08) 547 2035

Kirkkotie 4, 90830 Haukipudas (08) 547 2035

Jouni Parkkinen0400 124 564

Mikko Harju040 719 7640

Seija Torvela(08) 547 2035, 044 579 6226

Anna Taskila040 579 6225

Seppo Tikkala0400 864 132

Metsätalontie 16, 93100 Ylikiiminki puh. (08) 817 7045

Raimo Jokikokko 0400 580152

Juhani Heikkinen0400 287 288

Vorellirannantie 1, 91200 Yli-Ii

Mikko Mäkelä0400 285 943

Veli-Hannu Pesämaa044 017 0161

Anita Keskikallio040 725 2610

Eero Alaraasakka 0400 281 524

Henri Turtinen040 553 2335

Haminantie 8, 91100 Ii puh. (08) 817 4222

Metsänomistajatmetsänhoitoyhdistys


Seija Torvela044 579 6226

Timo Mikkola0400 560 498



Raimo Jokikokko0400 580 152

Mirja Polojärvi041 502 6640

Anita Keskikallio040 725 2610


Eero Alaraasakka 0400 281 524


Tatu Laakkonen0400 560 389


Tapio Kylmämänen044 734 2702

Terveystie 2, 90900 Kiiminki puh. (08) 816 1036




Henri Turtinen040 553 2335


Pertti Moilanen0400 283 301

Pertti Moilanen0400 283 301


Q

Q



Q

Q

Seija Torvela(08) 547 2035, 044 579 6226

Seija Torvela(08) 547 2035, 044 579 6226

K

K



K

K



K

K



K

K

Eero Alaraasakka 0400-281 524

Eero Alaraasakka 0400-281 524

Q

Q

Anita Keskikallio040-7252610

Anita Keskikallio040-7252610

Q

Q



J

J



K

K



J

J



J

J

Raimo Jokikokko0400 580152

Raimo Jokikokko0400 580152

J

J



K

K



J

J

Harri Turtinen040 704 5617

Harri Turtinen040 704 5617

J

J

Tutu Laakkonen0400 560 389


Metsäpalveluita metsänhoitoyhdistyksestäsiTarjontavalikoima on kattavaa

Energiapuun korjuu ja myynti

Metsäveroillat

Valtakirjakauppa ja puunkorjuun

valvonta

Vierimetsien hoito ja

puunkaatoapu

Metsäpäivät

Viranomais-ilmoitukset

Ojitus-suunnitelmat

Tila-arviot

Poltto-puukauppa

Metsien sertifiointi

Metsäretket

Omatoimisten han-kintapuiden myynti ja valtakirjakauppa

Maan-muokkaukset

Nuorten metsäosaaminen

Metsänomistajien neuvonta ja

edunvalvonta

Puunkorjuu-palvelu

Luonnon-hoitopalvelut,

lunastushinta-arviot

Metsätyö- ja korjuunäytökset

Metsänomistajien koulutus

Puunmyynti-

suunnitelma ja

leimikon hinta-arvio

Suometsien hoito ja

lannoitus

Mete lakikohteet ja

neuvonta

Metsä-suunnitelmat

Taimikonhoito

Taimi- ja kylvösiementen

myynti

Veroilmoituksien laadinta

Metsän-viljelytyöt

JäsenlehdetAsiantuntija-palvelut ja lausunnot

Metsätilakauppa-neuvonta ja

kiinteistönvälitys

Taajametsien hoito


Puhelun hinta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min (alv 24 %) kaikista liittymistä.

Palax Power 70 ja 70 S• Erittäin nopea ja tehokas klapikone• Power 70 S -malli on tehokas ratkaisu

klapiurakointiin • Varustettu 700 mm:n kovametalliterällä• Kääntyvä 4,3 m kuljetin, taitolla

Hinta alk. Power 70

6758,- (alv 0 %)

Palax – 60 vuotta kotimaista laatua

Asiakkaiden pyynnöstä jatkamme rankatelinekampanja!Ostaessasi Palax Power 70 tai Palax KS35 saat rankatelineen kaupan päälle.

Kampanja voimassa 30.4.2015 asti.

RANKATELINEKAUPAN PÄÄLLE!

ARVO 800€

KAUPAN PÄÄLLE!

ARVO 800€

Alueesi Palaxit myy:Xxxxxxxx Xxxxxxxxx p. xxxxxxxxXxxxxxxx Xxxxxxxxx p. xxxxxxxx

Palax KS35• Erinomainen maatilan peruskone• 15” ketjusaha hydraulimoottorilla• Puun suurin halkaisija 35 cm• Kääntyvä 4,3 m kuljetin, taitollaHinta alk. KS35

6532,- (alv 0%)

Mikko Kontio p. 010 768 4915Timo Hiltunen p. 010 768 4739

Zatelliitintie 10, 90440 KEMPELE

OMA METSÄKULLAN KALLIS

Pidetään yhdessä siitä huolta!Hyvän kasvullisen ja laadullisen perimän omaavat

tanakat taimet kasvatetaan korkealla ammattitaidolla Pohjan Taimella. Laadukas taimi vähentää jälkihoitotöitä

ja uudistusalasi tuottaa nopeasti uutta laatupuuta!Metsänomistaja, kysy taimiamme metsäneuvojaltasi!

www.pohjantaimi.fi

Koneurakointi

MUHOS

• metsätyöt • kaivutyöt • traktorityöt

Puh/fax 533 4778, p. 0400 283 441

Mustonen Ky

wwwkoneurakointimustonen.comkoneurakointi.mustonen@mail.suomi.net

MetsäkoneurakointiPerttunen Oy

Ouluwww.metsaperttunen.fi

Kun haluat muuttaa maisemaa!

saastopankki.fi/optia

Puh.

hin

ta: l

anka

puh.

8,3

5 sn

t + 6

,91 s

nt/m

in, m

atka

puh.

8,3

5 sn

t + 16

,69

snt/

min

Asiantuntijamme auttavat sinua mm.• Metsätulojen sijoittamisessa sekä säästämisessä• Sukupolvenvaihdoksissa ja metsä tilakaupoissa• Rahoitusasioissa

PAIKALLISTA ASIANTUNTEMUSTAJA PALVELUA METSÄNOMISTAJILLE

SÄÄSTÖPANKKI OPTIASTA

OTA YHTEYTTÄ! VARAA AIKA SOITTAMALLA TAI www.saastopankki.fi/varaa-aika

– KARTOITETAAN YHDESSÄ SINULLE SOPIVIMMAT RATKAISUT!

Palvelemme ma-to 10.00-19.00, pe klo 10 – 16.30Zeppelinintie 1, 90450 KEMPELE Puh. 029 041 2637

Palvelemme ma, ke, to klo 10 – 16.30, ti klo 10 – 17.30, pe klo 10 – 15.30Kirkkokatu 10, 90100 OULU Puh. 029 041 2630

TIENVARSIEN NIITOT JA VESAKONRAIVAUKSET

Konetyöt Mikko Lötjönen Puh. 040 823 9266

Yli-Iin Puu ja Turve

Metsänhakkuupalvelut vuodesta 1972 lähtien

Timo 0400 220 594 Eero 0400 183 397 Alpo 0400 194 032

Asematie 26691100 Ii [email protected]

Markku Mustonen puh. 0400 585 754Jukka Koistinen puh. 050 583 1465Juha Moilanen puh. 0400 180 480

• Lämmöntuotanto• Energiapuun osto

TERVANTIEN LÄMPÖ OYUtajärvi

OSTAMME ENERGIAPUUTAOULUJOKIVARREN ALUEELTA

Kysy lisää:

Kaivinkoneurakointiamm. metsäojien kaivuut,

mätästykset, energiapuun hakkuu ja korjuu (ajokone vaakavarustuksella)

Klapipuiden myyntiPuun kuljetusta metsäkoneellaT:mi Eero Soronen

p. 0400 399 817

• Esitteet • Tabloid -lehdet

• Omakustannekirjat • Valokuvauspalvelut

(yrityskuvaukset, häät, hautajaiset, rippikuvaukset, syntymäpäivät, kastejuhla...)

VKK-Media Oy

KAIKENLAISETsivunvalmistus- ja

painopalvelut kauttamme

Puh. 0400 385 [email protected]

www.vkkmedia.fi

ii yli-ii kiiminki sanoma oulun seutu muhos ylikiiminki - vkk … · 2015. 3. 30. · tauno runtti,...

Documents