MetsänomistajatIA Itella Posti Oy

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenlehti 1/2015

Vuonna 2014oli metsässämeininkiä

s. 2

Ikosen suvussaluotetaanyhdistyksenammattilaisiin

s. 4

Jäsenmaksullahuomattavatrahanarvoisetedut

s. 6-7

Valtuusto päätti pitää jäsenmaksun maltillisena

s. 3

Metsätilalle nuori isäntä sukupolven-vaihdoksessa

s. 12

PEFC-metsä-sertifiointi jäsenille ilman erillistä maksua

s. 15

Metsänomistajat

Takana on metsätalouden osalta positiivinen vuosi. Metsäsektori on uinut vasta-virtaan yleistä talouskehityk-sen alamäkeä vastaan. Olem-me saaneet kuulla isoista in-vestointiuutisista ja – suun-nitelmista. Tämä luo uskoa myös tulevaisuuteen. Loppu-vuoden puukaupan hyyty-misestä huolimatta odotam-me myös tästä vuodesta hy-vää puukauppavuotta. Euron heikkeneminen dollaria vas-taan tukee osaltaan tätä käsi-tystä.

Myös metsänhoitoyhdistyk-sen näkövinkkelistä vuosi 2014 oli erinomainen. Met-sänomistajat käyttivät palve-luitamme aktiivisesti ja saa-mamme asiakaspalaute on ollut kokonaisuutena kiitettä-vää.

Kohti aidompaa jäsenyyttä

Vuodenvaihde oli kannal-tamme historiallinen metsän-hoitomaksuvelvollisuuden poistuessa. Jäsenyys muut-tuu aidommaksi tämän ”pak-koavioliiton” poistuessa. Ai-emmin veroluonteista met-sänhoitomaksua valvottiin tiukasti ja se tuli käyttää lä-hinnä metsätalouden edistä-miseen. Nyt tilanne muuttuu olennai-sesti sillä jäsenmaksua käy-tetään metsänomistajan, jä-senen, omaksi eduksi. Jäsen-maksuilla rahoitetaan yksi-tyismetsätalouden harjoitta-misen edellytysten eteen te-kemäämme työtä. Konkreet-tisina esimerkkeinä työsa-rasta voidaan ottaa vaikkapa metsien kiinteistövero, puun käytön edistäminen tai soi-den suojelu.

Jäsenmaksut eivät yksin riitä edunvalvonnallisen toimin-nan rahoittamiseen. Lisäk-si käytämme liiketoiminnas-

ta saamiamme tuottoja tähän työhön. Metsänhoitoyhdis-tyksen tarkoitus ei ole tuot-taa omistajilleen suurta voit-toa. Emme jaa osinkoja, em-mekä maksa korkotuottoja. Tämä erottaa meidät muis-ta toimijoista. Tämän kai-ken vuoksi kannattaa käyttää oman organisaation, metsän-hoitoyhdistyksen palveluja.

Yhdessä saamme enemmän aikaan

Tällä hetkellä näyttää, että hyvin suuri osa metsänomis-tajista jatkaa jäsenenä met-sänhoitoyhdistyksessä. Eroil-moituksensa jättäneitä on ol-lut vain noin 3% jäsenistäm-me.Muiden toimijoiden kampan-jat metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden irtisanoutumisen puolesta eivät ole onneksi kantaneet tämän suurempaa hedelmää.

Metsäyhtiöiden ja muiden toimijoiden palvelusopimuk-set ovat ihan hyviä, kun vain ymmärtää niiden sitovuuden ja perimmäisen tarkoituk-sen. Kannattaa seurata myös heidän muita kannanotto-jaan sekä toimintaa. Kuinka ne edistävät kilpailua puu-kaupassa tai edistävät yksi-tyismetsänomistajien toimin-taedellytyksiä? Kyse ei ole pelkästään palveluiden saa-tavuudesta tai tarjonnasta.

On ollut ilahduttavaa huo-mata, että metsänomistajat ovat ymmärtäneet jäsenyy-den merkityksen. Metsän-hoitoyhdistyksen ovi on jat-kuvasti avoinna myös ero-päätöksensä tehneille ja uu-sille metsänomistajille. Terve-tuloa!

Joensuussa 7.1.2015

Pekka Nuutinentoiminnanjohtaja

2

Toiminnanjohtajan kynästä

Vuonna 2014 oli metsässä meininkiä

Kustantaja: Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala

Metsänomistajat Päätoimittaja: Hannele ÄrväsToimituskunta: Pekka Nuutinen, Annika KontkanenIlmoitukset: Marja VartiainenSivunvalmistus: LiperLaser Oy, LiperiPaino: Lehtisepät Oy, PieksämäkiPainos: 21.600 kpl

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenlehti 1/2015

Metsänomistajat 3

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan valtuus-to kokoontui syyskokouk-seensa joulukuun 1. päi-vä. Valtuuston kokous oli historiallinen siinä mie-lessä, että jäsenmaksusta päätettiin ensimmäisen kerran.

Metsänhoitoyhdistyslain muutoksesta johtuen met-sänhoitomaksu poistui ja jat-kossa valtuustossa päätetään vuosittain jäsenmaksusta.

Aktiivisen keskustelun jäl-

keen Mhy Pohjois-Karjalan jä-senmaksutaso päätettiin pi-tää maltillisena ja jakaa kah-teen portaaseen. Ensi kevää-nä, helmi-maaliskuussa 2015 ensimäistä kertaa perittävän jäsenmaksu on metsänomista-jilta 60 tai 100 euroa. Summa on vähennyskelpoinen met-säverotuksessa. ”Jäsenmaksu haluttiin pitää kohtuullisen pienenä, jotta maksun suu-ruus ei olisi kynnyskysymys metsänomistajalle”, peruste-lee hallituksen nykyinen pu-heenjohtaja Jouko Jaatinen.

Jäsenmaksulla hoidetaan

yksityisen metsänomistajan edunvalvontaa Suomessa ja EU:ssa sekä rahoitetaan met-säsertifiointi, johon kuluu huomattava osa jäsenmaksus-ta.

Puun kysynnän ennakoidaan pysyvän hyvänä

Toiminnanjohtaja Pekka Nuu-tinen käsitteli tilannekatsauk-sessaan mm. puumarkkinoi-den näkymiä vuodelle 2015.

Teollisuuden puun käytön ennakoidaan pysyvän hyvä-

nä, noin 65 miljoonan kuution tasolla josta tuontipuun osuus on noin 9 miljoonaa kuutio-ta. Lopputuotteiden viennin odotetaan vetävän hyvin pait-si paperin osalta johon ennus-tetaan parin prosentin laskua vuodelle 2015.

Vuoden 2015 toimintasuunnitelma ja talousarvio

Valtuusto vahvisti hallituksen esityksien mukaisesti toimin-tasuunnitelman sekä talous-arvion vuodelle 2015.

Toimintasuunnitelman vah-voina painopisteinä ovat jäse-nyys ja asiakaspalvelu, met-sien käyttöasteen paranta-minen sekä metsävaratiedon hyödyntäminen. Asiakaspal-velua sekä jäsensuhdetta py-ritään tiivistämään jatkuvalla yhteydenottokampanjalla. Sa-malla tarjotaan metsänhoito - ja asiantuntijapalveluja, jotta metsien käyttöastetta pysty-tään parantamaan sekä akti-voimaan metsänomistajia.

Talousarviossa huomioitiin yleisen kustannustason mal-tillinen nousu sekä henkilös-tökulujen pysyminen ennal-laan. Asiantuntijapalveluiden merkitys kasvaa ja korostuu edelleen Mhy Pohjois-Karja-lan toiminnassa.

Uusi hallitus ja valtuuston puheenjohtajat

Valtuusto valitsi kokoukses-saan uudeksi puheenjohtajak-seen Teuvo Maksimaisen Ilo-mantsista ja varapuheenjoh-tajaksi Aulis Kerosen Enos-ta. He osallistuvat myös hal-lituksen kokouksiin.

Hallitukseen toimikaudel-le 1.1.2015-31.12.2016 valittiin Jouko Jaatinen (Kontiolahti), Leo Sorsa (Tuupovaara), Ari Vaittinen (Rääkkylä), Mat-ti Kainulainen (Juuka), Päi-vikki Otronen (Liperi), Paavo Tanskanen (Polvijärvi), Veik-ko Mustonen (Kitee), Raimo Leppinen (Uukuniemi), Timo Ryynänen (Lieksa) ja Ilpo Ne-valainen (Valtimo).

Hallitus järjestäytyi tammi-kuun alussa ja valitsi puheen-johtajaksi Jouko Jaatisen ja varapuheenjohtajaksi Päivik-ki Otrosen.

Teksti ja kuvat: Hannele Ärväs

Uuteen hallitukseen valittiin vasemmalta ylärivissä: Ari Vaittinen, Timo Ryynänen, Raimo Leppinen, Paavo Tanskanen, Matti Kainulai-nen, Jouko Jaatinen. Valtuuston varapuheenjohtaja Aulis Keronen ja valtuuston puheenjohtaja Teuvo Maksimainen. Vasemmalta ala-rivissä: Leo Sorsa, Veikko Mustonen, Päivikki Otronen ja Ilpo Nevalainen.

Valtuuston jäsenet pohtivat jäsenmaksun suuruutta monelta kantilta.

Mhy Pohjois-Karjalan valtuusto päätti pitää uudet jäsenmaksut maltillisina

Metsänomistajat4

Ikosten metsätila Nur-meksen Lipinlahdessa si-jaitsee alueella, jonka asuttu historia ulottuu ki-vikaudelle saakka.

Pitkä on myös Ikosten ja met-sänhoitoyhdistyksen yhteis-

työsuhde: Lipinlahdessa si-jaitsevissa metsissä on hyö-dynnetty yhdistyksen metsä-asiantuntijoiden asiantunte-musta vuosikymmenien ajan. Perinne jatkuu myös tilal-la toteutettavan sukupolven-vaihdoksen jälkeen, kun Mik-ko Ikosesta (27) tulee isäntä.

Tilan nykyinen isäntä Paavo Ikonen (60) ja metsänhoitoyh-distyksen metsäasiantunti-ja Jussi Kettunen ovat tehneet yhteistyötä vain tovin verrat-tuna Ikosen ja metsäasiantun-tija Pertti Ryynäsen asiakas-suhteeseen, joka kesti vuo-sikymmeniä. Ryynäsen siir-

ryttyä toisiin tehtäviin jatkaa Kettunen ”yhdistyksen mie-henä” Lipinlahden alueella.

- Jo Paavon isä Pentti oli tut-tu mies metsäasioissa eli tä-mä mhy-suhde on kestänyt yli 40 vuotta ja jatkuu siis jo kolmannessa polvessa, Pertti Ryynänen sanoo.

Ikosen suvussa luotetaanyhdistyksen ammattilaisiin

Ryynänen ja Kettunen kehu-vat Ikosia aktiivisiksi metsän-omistajiksi:

- Metsiä hoidetaan ja haka-taan metsäsuunnitelman poh-jalta ja aina tarvittaessa he ky-syvät neuvoa: olisiko nyt oi-kea ajankohta, olisiko tässä järkeä… Vaikka heillä itsel-läänkin on paljon tietotaitoa, niin he haluavat hyödyntää myös viimeisintä tietoa.

Kettunen luettelee pitkän listan töistä, joita hän on teh-nyt Ikosille:

- Metsäsuunnittelua, -neu-vontaa, puukauppojen kilpai-lutusta, metsänkäyttöilmoi-tuksia, kemera-tukihakemuk-sia, veroneuvontaa…

”Sieltä saauusimman tiedon”

Paavo Ikonen hymähtää, kun häneltä kysyy mielipidettä metsänhoitoyhdistyksestä:

- Koko ikänsähän sen palve-luja on käytetty!

Ikonen painottaa, että yh-distyksen rooli metsänomista-jien etujen ajajana on arvokas.

- Se on ainoa taho. Ja kun yhdistykset nyt toimivat val-takunnallisessa yhteistyös-sä, niin viesti menee Brysse-liin asti.

”Vanha” isäntä nostaa esille yhdistyksen itsenäisen roolin puukauppojen kilpailuttami-sessa – se on iso plussa met-sänomistajalle. Varsinkin sil-loin, kun puunmyyjä ei ole perillä hinnoista eikä kaupan loppusummaan vaikuttavis-ta tekijöistä (kuten katkonnan merkitys leimikosta saata-vaan kokonaishintaan), kan-nattaa asiantuntijan hyödyn-täminen.

-Tämäkin harvennusleimik-ko olisi jäänyt myymättä, jos ei metsänhoitoyhdistys olisi ottanut sen hakkaamista vas-tuulleen, Paavo Ikonen jatkaa silmäillessään harvennettua, mutkaista ja oksaista mäntyä kasvavaa metsää, jonka yh-distys on hakannut asiakkaan puolesta.

Ikonen uskoo, että metsän-hoitoyhdistysten vahva ase-ma metsänomistajien parissa jatkuu.

- Minulla ei ole mitään moi-tetta yhdistyksen töistä. Ja ar-vostan sitä asiantuntemus-ta, jota heiltä löytyy kaikissa metsäalan kysymyksissä. Hei-dän kauttaan pysyy ajan ta-salla metsäasioissa. On tämä Jussikin ammattilainen, Paa-vo Ikonen kehuu.

Yhteistyötä myöskoneurakoinnissa

Ikoset tekevät metsissään pääosan hakkuista – var-sinkin harvennushakkuut – omalla metsäkonekalustol-

Paavo (vas.) ja Mikko Ikonen hakkaavat metsäkonekalustol-laan metsänhoitoyhdistyksen asiakkaiden leimikoita Nur-meksessa.

Metsänomistajat 5

Kattavat palvelutmetsänomistajallePohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys tarjoaa jäsenilleen kattavat metsänhoitopalvelut: puukauppapalvelut, met-sänhoitopalvelut, metsäsuunnitelmat ja lannoituspalve-lut. Yhdistyksen kanssa on myös mahdollista tehdä met-säomaisuuden hoitosopimus, joka on metsänomistajalle huoleton vaihtoehto.

- Metsänomistajan kannalta ehkä merkittävin asia ovat puukauppaan liittyvät palvelumme, Nurmeksen toimis-ton metsäasiantuntija Jussi Kettunen pohtii.

Puukauppaa harkitessasi voit antaa koko kaupan yh-distyksen tehtäväksi. Silloin yhdistys tekee puunmyyn-tisuunnitelman, kilpailuttaa kaupan ja valvoo, että hak-kuu tehdään asianmukaisesti. Voit myös tilata esimerkik-si pelkän kilpailuttamisen tai usein ennen puukauppaa tehtävän leimikon ennakkoraivauksen. Varteenotettava vaihtoehto on puunkorjuupalvelu: puut myydään han-kintakauppana puunostajalle ja yhdistys vastaa puun-korjuusta sekä välittämisestä ostajalle. Kun leimikko on kooltaan pieni tai vaikeasti korjattavissa, on yhdistyksen jäsenilleen tarjoama puunkorjuupalvelu hyvä valinta. Vaihtoehtoja on monia – valitse itsellesi sopivin yhdessä yhdistyksen metsäasiantuntijan kanssa.

Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijapalveluihin kuu-luvat myös sukupolvenvaihdosasiat, metsätila-arvioi-den tekeminen, metsäveroilmoituspalvelut, metsänhoi-don tukiin liittyvät palvelut sekä neuvonta- ja opastus-palvelut.

Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen metsäasian-tuntijat palvelevat jäseniä eri puolilla maakuntaa. Toimi-paikat ja yhteystiedot löytyvät tämän lehden takasivulta sekä internetistä www.mhy.fi/pohjois-karjala.

laan. He ovat toimineet parin vuoden ajan sopimusurakoit-sijoina metsänhoitoyhdistyk-selle.

Myös tämä yhteistyö saa ke-huja molemmilta osapuolilta.

- Ikoset ovat itse metsän-omistajia ja se näkyy myös heidän työnjäljessään, he ajat-televat mikä on parasta met-sänomistajalle, Jussi Kettunen sanoo.

- Metsänhoitoyhdistyksen leimikoilla on mukava tehdä töitä. Kun samasta leimikosta lähtee puuta usealle ostajal-le, pystytään puu hyödyntä-mään tehokkaasti ja metsän-omistajan kannalta mahdol-lisimman tuottavasti, Paavo Ikonen toteaa.

Metsäkoneurakointi on jat-kossakin osaavissa käsissä sil-lä Mikko Ikonen on ollut mu-kana tilan metsätöissä nuo-resta lähtien. Myös konei-den parissa hän on kuin koto-naan:

- Ei ole meillä ollut sem-moista konetta, jota en olisi ajanut!

Metsäkoneurakoinnin vie-dessä suurimman osan ajasta on omassa metsässä työsken-tely jäänyt vähemmälle. Esi-merkiksi raivaussaha on saa-nut olla varastossa lähes käyt-tämättömänä.

- Ulkopuolisilla on teetätet-ty sitten, metsänhoitoyhdis-tykselläkin, Mikko Ikonen sa-noo.

Teksti: Pekka VirtamoKuvat: Hannele Ärväs

Mikko Ikonen (vas.), Jussi Kettunen ja Paavo Ikonen silmäilevät harvennettua männikköä. Ikoset harvensivat leimikon ja metsänhoitoyhdistys möi leimikolta kertyneen puun eteenpäin metsänomistajan puolesta.

Metsäasiantuntija Jussi Kettunen (vas.) ja Lipinlahdessa metsäti-laa hoitava Paavo Ikonen tekevät tiivistä yhteistyötä metsäasiois-sa.

Metsänomistajat

LAADUKKAAT METSÄ- JA ASIANTUNTIJAPALVELUT

a Metsänuudistaminen, taimikonhoito, paikalliset ja tu- tut oman maakunnan metsurita Puunmyyntisuunnitelma, puukaupan kilpailutus, puun hintatiedot, katkontavertailu, puunkorjuupalvelua Tila - ja tuhoarviot, metsäsuunnitelmata SPV (metsätilojen sukupolvenvaihdos) - palvelua Metsäverotus

MUUT JÄSENPALVELUTa Jäsenten metsät ovat mukana PEFC -metsäsertifioinnis- sa ilman erillistä maksuaa Paikallisella ja aluetasolla edunvalvontaa; seuraamme ympäristö - ja kaava-asioita joilla voi olla suoraa tai välillistä vaikutusta metsäsi käyttööna MTK:n valtakunnalliset jäsenedut sekä organisaation tuena Mhy Pohjois-Karjalan Metsänomistajat- jäsenlehti kolme kertaa vuodessa sekä Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistaja - numero neljä kertaa vuodessaa Kursseja ja koulutusta, retkiä, tapahtumia sekä metsä- taitokilpailuja

YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN TARJOAMAT PAIKALLISET JA VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUTa Husqvarnan vaihtuvat jäsenetutarjoukset Pohjois- Karjalassaa LähiTapiola: 10%:n alennus metsä- ja kotivakuutuksesta (edellyttää kokonaisasiakkuutta = kotivakuutusta)a United Bankers: 30 % alennus Metsäobligaation mer- kintäpalkkiostaa Savotan Puoti: Alennusta työvälineistä (Pokara, teho-

6

MAKSUTONTA NEUVONTAA

a Metsäasiantuntijat neuvovat jäseniä metsänhoitoon ja - käyttöön liittyvissä kysymyksissäa Uudelle metsänomistajalle tarjoamme maksuttoman maastokäynnin oman metsäasian- tuntijan kanssaa Maksuton puunmyyntisuunnitelma valtakirjakaupan yhteydessäa Puukaupan teon yhteydessä tietoa hinnoista ja paikkakunnan puumarkkinatilanteesta

METSÄNOMISTAJAT - jäsenkortilla monet edut ja alennukset

heinäin ja raivaveitsi jäsene-tuhintaan)a Aarre - lehti: 6 kk:n tilaus 47,50 euroa

OMA PAIKALLIS-TOIMISTOSI JA OMA METSÄ-ASIANTUNTI-JASI OVAT LÄHELLÄ SINUA!a Yhteystiedot löydät tämän lehden taka- kannesta sekä www. mhy.fi/pohjois-karjala

KONE JA TARVIKE M.LEPPÄNEN OY

JOENSUU OUTOKUMPU

MOTTIMAJA KY

ILOMANTSILIEKSA

KONELIIKE J.HYTTINEN KY

KITEE

KONE JA RAUTA HILTUNEN

ENO

HUSQVARNA 500 - SARJAN SAHATTarjolla ylivoimaista ammattilaistehoa silloin, kun sitä tarvitaan.

HINNAT ALKAEN 629 €

METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-KARJALAN JÄSENTARJOUS 01-02/2015

Suorituskykyä ja turvallisuutta vaativaan työhön.

Jäsenille

* Ostaessasi uuden Husqvarna 500 - sahan saat kaupan päälle tätä ilmoitusta vastaan veloituksetta laippa -ja ketjusarjan, jonka arvo on 65,00 euroa!Voimassa niin kauan kuin varastoa riittää, kuitenkin enintään 28.2.2015 saakka Pohjois-Karjalassa. LEIKKAA TÄMÄ ILMOITUS MUKAAN!

KAUPAN PÄÄLLE TÄLLÄ ILMOITUKSELLA

Husqvarna Original laippa -ja ketjusetti (sisältää laipan ja

kaksi ketjua)

MetsänomistajatPOHJOIS-KARJALA

ARVO 65 €

KONE JA TARVIKE M.LEPPÄNEN OY

JOENSUU OUTOKUMPU

MOTTIMAJA KY

ILOMANTSILIEKSA

KONELIIKE J.HYTTINEN KY

KITEE

KONE JA RAUTA HILTUNEN

ENO

HUSQVARNA 500 - SARJAN SAHATTarjolla ylivoimaista ammattilaistehoa silloin, kun sitä tarvitaan.

HINNAT ALKAEN 629 €

METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-KARJALAN JÄSENTARJOUS 01-02/2015

Suorituskykyä ja turvallisuutta vaativaan työhön.

Jäsenille

* Ostaessasi uuden Husqvarna 500 - sahan saat kaupan päälle tätä ilmoitusta vastaan veloituksetta laippa -ja ketjusarjan, jonka arvo on 65,00 euroa!Voimassa niin kauan kuin varastoa riittää, kuitenkin enintään 28.2.2015 saakka Pohjois-Karjalassa. LEIKKAA TÄMÄ ILMOITUS MUKAAN!

KAUPAN PÄÄLLE TÄLLÄ ILMOITUKSELLA

Husqvarna Original laippa -ja ketjusetti (sisältää laipan ja

kaksi ketjua)

MetsänomistajatPOHJOIS-KARJALA

ARVO 65 €

KONE JA TARVIKE M.LEPPÄNEN OY

JOENSUU OUTOKUMPU

MOTTIMAJA KY

ILOMANTSILIEKSA

KONELIIKE J.HYTTINEN KY

KITEE

KONE JA RAUTA HILTUNEN

ENO

HUSQVARNA 500 - SARJAN SAHATTarjolla ylivoimaista ammattilaistehoa silloin, kun sitä tarvitaan.

HINNAT ALKAEN 629 €

METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-KARJALAN JÄSENTARJOUS 01-02/2015

Suorituskykyä ja turvallisuutta vaativaan työhön.

Jäsenille

* Ostaessasi uuden Husqvarna 500 - sahan saat kaupan päälle tätä ilmoitusta vastaan veloituksetta laippa -ja ketjusarjan, jonka arvo on 65,00 euroa!Voimassa niin kauan kuin varastoa riittää, kuitenkin enintään 28.2.2015 saakka Pohjois-Karjalassa. LEIKKAA TÄMÄ ILMOITUS MUKAAN!

KAUPAN PÄÄLLE TÄLLÄ ILMOITUKSELLA

Husqvarna Original laippa -ja ketjusetti (sisältää laipan ja

kaksi ketjua)

MetsänomistajatPOHJOIS-KARJALA

ARVO 65 €

KONE JA TARVIKE M.LEPPÄNEN OY

JOENSUU OUTOKUMPU

MOTTIMAJA KY

ILOMANTSILIEKSA

KONELIIKE J.HYTTINEN KY

KITEE

KONE JA RAUTA HILTUNEN

ENO

HUSQVARNA 500 - SARJAN SAHATTarjolla ylivoimaista ammattilaistehoa silloin, kun sitä tarvitaan.

HINNAT ALKAEN 629 €

METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-KARJALAN JÄSENTARJOUS 01-02/2015

Suorituskykyä ja turvallisuutta vaativaan työhön.

Jäsenille

* Ostaessasi uuden Husqvarna 500 - sahan saat kaupan päälle tätä ilmoitusta vastaan veloituksetta laippa -ja ketjusarjan, jonka arvo on 65,00 euroa!Voimassa niin kauan kuin varastoa riittää, kuitenkin enintään 28.2.2015 saakka Pohjois-Karjalassa. LEIKKAA TÄMÄ ILMOITUS MUKAAN!

KAUPAN PÄÄLLE TÄLLÄ ILMOITUKSELLA

Husqvarna Original laippa -ja ketjusetti (sisältää laipan ja

kaksi ketjua)

MetsänomistajatPOHJOIS-KARJALA

ARVO 65 €

KONE JA TARVIKE M.LEPPÄNEN OY

JOENSUU OUTOKUMPU

MOTTIMAJA KY

ILOMANTSILIEKSA

KONELIIKE J.HYTTINEN KY

KITEE

KONE JA RAUTA HILTUNEN

ENO

HUSQVARNA 500 - SARJAN SAHATTarjolla ylivoimaista ammattilaistehoa silloin, kun sitä tarvitaan.

HINNAT ALKAEN 629 €

METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-KARJALAN JÄSENTARJOUS 01-02/2015

Suorituskykyä ja turvallisuutta vaativaan työhön.

Jäsenille

* Ostaessasi uuden Husqvarna 500 - sahan saat kaupan päälle tätä ilmoitusta vastaan veloituksetta laippa -ja ketjusarjan, jonka arvo on 65,00 euroa!Voimassa niin kauan kuin varastoa riittää, kuitenkin enintään 28.2.2015 saakka Pohjois-Karjalassa. LEIKKAA TÄMÄ ILMOITUS MUKAAN!

KAUPAN PÄÄLLE TÄLLÄ ILMOITUKSELLA

Husqvarna Original laippa -ja ketjusetti (sisältää laipan ja

kaksi ketjua)

MetsänomistajatPOHJOIS-KARJALA

ARVO 65 €

Metsänomistajat 7

JÄSENENÄ METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-KARJALASSA

Metsää alle 20 ha,jäsenmaksu on

60 euroa.

Miten jäsenmaksu määräytyy?

Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa ja sillä hoidetaan yksityisen metsänomistajan edunvalvontaa Suomessa, EU:ssa sekä metsäsertifiointi!

YKSITTÄISEN METSÄNOMISTAJAN JÄSENYYSJäsenmaksu on vuodessa 60 tai 100 euroa, yhdellä jäsenmaksulla yksi äänioikeus.

Kaikki jäsenedut ja palvelut käytettävissä.

PERHEKOKONAISUUDEN JÄSENYYSAvio- tai avoparit, jotka omistavat metsää sekä yhdessä että erikseen ja toimivat saman y-tunnuksen alla, voidaan erillisellä ilmoituksella mhy:lle yhdistää yhdeksi jäsenyy-

deksi. Kaikki jäsenedut ja palvelut ovat käytettävissä kaikille metsätiloille, mutta vain yksi äänioikeus. Jäsenmaksu on 60 tai 100 euroa vuodessa.

YHTEISMETSÄ, KUOLINPESÄ TAI YHTYMÄJäsenmaksu on 60 tai 100 euroa vuodessa.

Yhtymän, kuolinpesän tai yhteismetsän valtuutettu edustaja saa käyttöönsä kaikki jäsenedut. Jos yhteismetsän, kuolinpesän tai yhtymän osakas

haluaa käyttöönsä henkilökohtaisia etuja kuten alennuksia vakuutuksista tai saada jäsenhintaista koulutusta on hänen hakeuduttava erikseen henkilö - tai

kannatusjäseneksi. Tällöin jäsenmaksu on 30 euroa vuodessa.

Metsää yli 20 ha,jäsenmaksu on

100 euroa.

Me teemme metsänomistajan eteen enemmän!

METSÄÄ USEAMMAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALUEELLAMetsänomistaja voi valita mihin metsänhoitoyhdistykseen haluaa olla jäsenenä. Mikäli metsänomis-taja haluaa Mhy Pohjois-Karjalan jäsenedut käyttöönsä, hänen on oltava Mhy Pohjois-Karjalan jäsen.

Mhy Pohjois-Karjala tarjoaa jäsenhintaisia palveluja omalla toimialueellaan.

Mihin jäsenmaksu menee?

Jäsenmaksu käytetään jäsenen eli metsänomistajan eduksi.

Puolustamme kannattavaa yksityismetsänomistusta.

Metsänomistajat8

Kangasmaiden männiköiden ja kuusikoiden lannoitus on metsätalouden tuotavin inves-tointi. Tämä tuli todistetuksi Juuassa puolukkatyypin män-nikössä.

Puusto mitattiin ja lannoi-tettiin elokuussa 2007. Läh-töpuusto oli 130 mottia/ha, ikä 55 v, kahteen kertaan har-vennettu. Harvahko noin 400 kpl/ha kasvatusasento. Puus-ton päätehakkuuarvo 2007 olisi ollut noin 4500 €/ha ja poistuman keskihinta noin 35 €/motti. Kuvio lannoitettiin Metsän NP:llä 600 kg/ha elo-kuussa 2007.

Kuvio päätehakattiin jou-lukuussa 2014. Kertymä oli 197 mottia/ha ja kantorahatu-lo 9138 €/ha. Tukkiprosentti männyllä 80,5. Poistuman kes-kihinta 45 €/motti (männyllä 49 €/motti).

Lannoituksen lisäsi kas-vua merkittävästi. Kasvu seit-semän lannoitusvaikutuk-sen alaisen vuoden aikana oli 9,6mottia/ha/vuosi.

Ilman lannoitusta kasvu oli-si ollut 4-5 mottia/ha/vuo-si ja samaa päätehakkuutuloa olisi joutunut odottamaan 6-8 vuotta pitempään. Tällä koh-teella yhdistyi kokonaiskas-vun paraneminen ja merkittä-vä arvokasvun lisääntyminen. Arvokasvulla tarkoitetaan si-tä, että puuston järeytyessä kuitupuuta siirtyy tukkipuuk-si. Tukkia ”kasvaa” siis koko-naiskasvua enemmän. Tässä tapauksessa kokonaiskasvu 7 vuoden aikana oli 67 mottia/ha, mutta tukkipuuta kertyi reilut 90 mottia/ha.

Esimerkkiä vastaavia kohtei-ta on Pohjois-Karjalassa pal-jon. Niitä löytyy lähes jokai-selta tilalta. Nyt kannattaa ol-la yhteydessä omaan metsän-hoitoyhdistyksen asiantunti-jaan ja suunnitella kasvatus-lannoituskohteet ensi kesäl-le. Parempaa tuottoa tuskin on saatavissa muista sijoituksista!

Teksti ja kuvat:Petri KortejärviYara Suomi Oy

Lannoitus on kolminkertaistanut puiden paksuuskasvun. Myös pituuskasvu on lisääntynyt. Lustot ovat paksumpia, mutta laa-tuun sillä on järeytymisen seurauksena vain positiivinen vaiku-tus. Paksummat vuosikasvut jäävät pintalautoihin ja hakkeeseen.

Lannoituskoe Juuassa

Kuvion tilanne vuonna 2007. Puusto on laadukasta, mutta tukkiosuus on vielä matala.

2014: Lannoitus on on lisännyt kasvua merkittävästi. Parhaiten tämä näkyy latvusten tuuhentumi-sessa ja neulasten tummanvihreässä värissä.

Metsänomistajat8

Kangasmaiden männiköiden ja kuusikoiden lannoitus on metsätalouden tuotavin inves-tointi. Tämä tuli todistetuksi Juuassa puolukkatyypin män-nikössä.

Puusto mitattiin ja lannoi-tettiin elokuussa 2007. Läh-töpuusto oli 130 mottia/ha, ikä 55 v, kahteen kertaan har-vennettu. Harvahko noin 400 kpl/ha kasvatusasento. Puus-ton päätehakkuuarvo 2007 olisi ollut noin 4500 €/ha ja poistuman keskihinta noin 35 €/motti. Kuvio lannoitettiin Metsän NP:llä 600 kg/ha elo-kuussa 2007.

Kuvio päätehakattiin jou-lukuussa 2014. Kertymä oli 197 mottia/ha ja kantorahatu-lo 9138 €/ha. Tukkiprosentti männyllä 80,5. Poistuman kes-kihinta 45 €/motti (männyllä 49 €/motti).

Lannoituksen lisäsi kas-vua merkittävästi. Kasvu seit-semän lannoitusvaikutuk-sen alaisen vuoden aikana oli 9,6mottia/ha/vuosi.

Ilman lannoitusta kasvu oli-si ollut 4-5 mottia/ha/vuo-si ja samaa päätehakkuutuloa olisi joutunut odottamaan 6-8 vuotta pitempään. Tällä koh-teella yhdistyi kokonaiskas-vun paraneminen ja merkittä-vä arvokasvun lisääntyminen. Arvokasvulla tarkoitetaan si-tä, että puuston järeytyessä kuitupuuta siirtyy tukkipuuk-si. Tukkia ”kasvaa” siis koko-naiskasvua enemmän. Tässä tapauksessa kokonaiskasvu 7 vuoden aikana oli 67 mottia/ha, mutta tukkipuuta kertyi reilut 90 mottia/ha.

Esimerkkiä vastaavia kohtei-ta on Pohjois-Karjalassa pal-jon. Niitä löytyy lähes jokai-selta tilalta. Nyt kannattaa ol-la yhteydessä omaan metsän-hoitoyhdistyksen asiantunti-jaan ja suunnitella kasvatus-lannoituskohteet ensi kesäl-le. Parempaa tuottoa tuskin on saatavissa muista sijoituksista!

Teksti ja kuvat:Petri Kortejärvi

Lannoitus on kolminkertaistanut puiden paksuuskasvun. Myös pituuskasvu on lisääntynyt. Lustot ovat paksumpia, mutta laa-tuun sillä on järeytymisen seurauksena vain positiivinen vaiku-tus. Paksummat vuosikasvut jäävät pintalautoihin ja hakkeeseen.

Lannoituskoe Juuassa

Kuvion tilanne vuonna 2007. Puusto on laadukasta, mutta tukkiosuus on vielä matala.

2014: Lannoitus on on lisännyt kasvua merkittävästi. Parhaiten tämä näkyy latvusten tuuhentumi-sessa ja neulasten tummanvihreässä värissä.

NYT ON OIKEA AIKA SUUNNITELLA VUODEN 2015 LANNOITUKSET!

Metsän terveyslannoitukset ovat nyt alkaen 330,00 €/ha ja kasvatuslannoitukset 380,00 €/ha (alv 0%).

Hinnat sisältävät lannoitteet ja levityksen. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi!

JOENSUU - 28.1.2015 klo 17.30 - 20.30Karelia AMK, Sirkkala auditorio (Sirkkalantie 12A)

NURMES - 29.1.2015 klo 17.30 - 20.30Nurmestalo, Hannikaisen sali (Kötsintie 2 )

KITEE - 3.2.2015 klo 17.30 - 20.30Pohjois-Karjala Ammattiopisto (Savikontie 13)

ILMOITTAUTUMINEN TARJOILUJEN VUOKSI VIIMEISTÄÄN 23.1.Sähköpostilla: pohjois-karjala@mhy.fi tai p. 0400 202 616 Paikkoja rajoitetusti, tapahtumat ovat jäsenille maksuttomia!

TERVETULOA METSÄNOMISTAJIENMETSÄVEROTUS - JA

JÄSENILTOIHIN!

Kukaan ei tee metsänomistajien eteen niin paljon kuin me.

Metsänomistajat 9

Tapasimme Polvijärven Kuorevaarasta lähtöisin olevan Hannu Lemisen hänen metsäpalstallaan Partalan kylällä Horsman-ahossa, jonne tehtiin ter-veys - ja kasvatuslannoi-tushanke metsänhoitoyh-distys Pohjois-Karjalan toimesta.

Hannulla ajatus metsän lan-noittamisesta lähti kotipihal-ta, jossa hän nurmikkoa hoi-taessaan levitti pienen mää-rän lannoitetta myös ympä-rillä olevaan metsään. Yllätys olikin suuri, kuinka voimak-kaasti metsän kasvu parani. Lisäksi hän kyseli lannoituk-sesta tuttaviltaan sekä met-sänhoitoyhdistyksen asian-tuntijoilta ja kävi katsomas-sa aikaisemmin lannoitettuja metsäalueita.

Partalan kylällä Horsmana-hossa olevalle palstalle tehtiin metsän lannoitusta monipuo-lisesti. Hanke koostui terveys - ja kasvatuslannoituksesta. Terveyslannoituksella korjat-tiin maaperässä olevaa boorin puutetta, joka ilmeni kuusissa monilatvaisuutena sekä hal-lavaurioina. Kasvatuslannoi-tusta tehtiin tuhkalla ja met-säsalpietarilla. Tuhka levitet-tiin turvemaalle tasapainotta-maan maaperän happamuut-ta (pH) sekä ravinteisuutta. Salpietari levitettiin kiven-näismaakuvioille.

Käsin lannoitus vaatii ennakkosuunnittelua

- Suunnittelin lannoituksen levityksen ensin kartalle, met-säautotien molemmille puo-lille noin 50 metrin kaistalei-siin.

Merkkasin maastoon kuitu-nauhalla koealan, jolloin pys-tyn tulevaisuudessa seuraa-maan lannoituksen vaikutus-ta. Käsin lannoitus vaatii hy-vää kuntoa, sillä lannoite on painavaa sekä maasto epäta-saista. Mönkijästä on lannoit-teiden siirtämiseen varastosta palstalle hyötyä.

Lannoituksen levitys käsin sopii mainiosti rikkonaisille

pienille alueille. Selkeät, vä-hintään yhden hehtaarin ko-koiset alueet on kätevin ja no-pein lannoittaa helikopteris-ta käsin. Hannu Lemisen lan-noitushankkeessa käytettiin sekä lentolannoitusta että kä-sin levitystä.

Nuotiokahvien lomassa kes-kusteltiin myös puukaupasta sekä muista metsänhoitotöis-tä. Hannu tekee paljon met-sänhoitotöitä itse kuten taimi-konhoitoa sekä kunnostaa ja rakentaa metsäautoteitä. Vii-me vuosien aikana hän on os-tanut useita metsätiloja ja pa-neutunut enemmän metsän-hoitoon jäätyään eläkepäivil-le neljänkymmenen vuoden uralta metalliteollisuudesta ja yrittäjyydestä Suomen Le-vyprofiilista.

Metsäasiantuntijalta neuvoa lannoitukseen

Mhy Pohjois-Karjalan Pol-vijärven toimiston metsäasi-antuntija Annika Kontkanen mielestä lannoitus on metsän-parannustoimista tehokkain.

- Terveyslannoituksen vai-kutus on nopea, tuloksia nä-kyy jo seuraavana kasvu-kautena. Järkevin ja kustan-nustehokkain lannoitushan-ke rakentuu metsänomistajal-le kasvatus - ja terveyslannoi-tuksesta. Lentolannoitukses-sa varaston minimikoko on 5 000 kg, josta saadaan lan-noitettua esimerkiksi 12 heh-taarin alue boorinpuuttees-ta kärsivää kuusikkoa. Jos metsänomistajalla ei ole näin isoa lannoitustarvetta kerral-la, metsänomistajille pysty-tään suunnittelemaan myös yhteishankkeita.

Polvijärvellä on vuoden 2015 aikana tulossa lannoi-tushankkeita mm. Teerivaa-raan, Saarivaaraan sekä Huk-kalaan. Lannoituksista Polvi-järven ja Outokummun alu-eella lisätietoja antavat Anni-ka Kontkanen puh. 0400 181 436, Kimmo Leppänen puh. 040 719 6967 ja Aku Kokko-nen puh. 040 709 99 76

Teksti: Hannele Ärväs ja Annika Kontkanen

Kuvat: Hannele Ärväs

Lannoitus parantaa metsän kasvua ja terveyttä

Annika Kontkanen ja Hannu Leminen keskustelevat lannoituksen tehosta nuoreen metsään.

Terveys - ja kasvatus-lannoitus Partalassa

12 ha tuhkalannoitus lentolevityksenä

2 ha boorilannoitusta lentolevityksenä

1 ha salpietaria käsin levittämällä

1 ha boorilannoitusta käsin levittämällä

Kunto ja metsä kasvaa kun Hannu Leminen levittää metsäsalpietaria.

Metsänomistajat10

Puukauppavuosi 2014 oli loppuvuoden puukaupan hyytymisestä huolimatta ko-konaisuutena hyvä.

Puuta ostettiin ja korjattiin lähes ennätystahtiin myös Pohjois-Karjalassa. Loppu-vuoden puukaupan hyyty-minen johtuu osin normaa-lista kausivaihtelusta ja osin lopputuotemarkkinoiden heikentymisestä. Ennusteiden mukaan kulu-van vuoden puukauppamää-rien odotetaan hieman kas-vavan. Sellulla, kartongilla ja pehmopapereilla kysynnän kasvu jatkuu. Hieno- ja pai-nopapereilla sen sijaan ky-syntä alenee edelleen. Puun-hintatason odotetaan pysy-vän suhteellisen vakaana.

Sahaajien varastot ovat kas-vaneet ja sahatavaran edel-leen jatkuva epävarma mark-kinatilanne heijastuu puu-kauppaan. Etenkin kuusi-sahatavaran kohdalla tilan-ne on haasteellinen. Männyn osalta tilanne näyttää hieman

paremmalta.

Energiapuun osalta mark-kinatilanne on Pohjois-Kar-jalassa todella heikko. Osal-taan tähän vaikuttaa Keme-ra-lain muutoksen tuoma epävarmuus, mutta myös lämpölaitosten viime talvena vähentynyt puunkäyttö.

Mäntytukilla ja koivukui-dulla on tällä hetkellä paras kysyntä. Kesä- ja kelirikko-korjuukelpoiset leimikot ovat aina kysyttyjä. Jos puun-myyntiaikeita on, niin kan-nattaa tarjota myös talvel-la korjattavaa mäntyvaltaista päätehakkuuleimikkoa. Sen sijaan talviharvennus-ten kaupaksi saaminen on vaikeaa. Viime talven kuin myös kuluvan talvikauden alun heikkojen korjuuolosuh-teitten johdosta puunostajilla on jäänyt talvileimikoita hak-kaamatta. Tämä näkyy ostaji-en varovaisuutena talvileimi-koitten suhteen.

Pekka Nuutinen

toiminnanjohtaja

Positiiviset uutiset kotimai-sesta tai kansainvälisestä ta-loustilanteesta ovat harvassa. Kotimaisen puun käyttö on energiapuu mukaan luettu-na kuitenkin ennätyskorkeal-la. Valmistumassa olevat in-vestoinnit lisäävät kotimai-sen puun käyttöä entisestään lähivuosina.

Talouskasvun takkuaminen euroalueella on johtanut eu-ron heikentymiseen ja on sitä kautta parantanut vientiteol-lisuuden hintakilpailukykyä. Toisaalta Venäjän tilanne on johtanut ruplan heikentymi-seen yli 50 prosenttia, tuoden ylivoimaista kilpailuetua ve-näläisille sahatavaran viejille Siperiasta Aasiaan erityisesti Kiinaan. Tämä kehitys on jo heijastunut suomalaisten sa-hojen vientikauppojen supis-tumiseen Aasiassa.

Puun käyttömäärien näkö-kulmasta viime vuosi kehit-tyi ennakoidusti. Kuitupuuta käyttävän teollisuuden kapa-siteetti on ollut tapissa. Sel-luteollisuuden näkymät ovat kokonaisuudessaan erin-omaiset. Kartonkiteollisuu-den näkymät tulevat myös jatkumaan hyvinä. Sahatava-

ran tuotanto on Suomen li-säksi kasvanut monissa mais-sa kysyntää enemmän ja tä-mä on johtanut hintojen las-kuun viime kuukausina.

Puukaupan vauhti hiipui odotetusti varastojen kasvun myötä viime vuoden loppua kohden. Viikkotilastojen pe-rusteella koko maassa puu-ta yksityismetsistä ostettiin kahdeksan prosenttia vuot-ta 2013 vähemmän. Pohjois-Karjalassa puukauppa supis-tui kolme prosenttia vuodes-ta 2013. Puukauppaa on käy-ty varsin tasaisesti. Kokonai-suudessaan kaikista puuta-varalajeista on kuitenkin täl-lä hetkellä ylitarjontaa. Puun hinnat ovat lievästi laskeneet tarjontaa suuremman kysyn-nän seurauksena.

Positiivinen uutinen puu-kaupan näkövinkkelistä on se, että markkinahakkuita on tehty vilkkaasti. Tämän pitäi-si ennakoida puukaupan vil-kastumista lähikuukausien aikana. Toinen myönteinen seikka kotimaiseen puukaup-paan on ollut puun tuon-nin selkeä hiipuminen viime vuodesta.

Puun kysyntätilanteessa on

luonnollisesti erittäin suu-ria alueellisia, yrityskohtaisia ja myös puutavaralajeittaisia eroja. Yksittäisistä puutava-ralajeista heikoin kysyntä täl-lä hetkellä on energiapuulla, mutta sillekin löytyy paikoi-tellen ostajia. Kaikkein kysy-tyimpiä ovat edelleen kovan maan leimikot. On ennakoi-tavissa, että talvikorjuukoh-teiden kysyntä alkaa toden teolla vasta sitten, kun pak-kaset kovettavat maan, ja kun viime talvelta korjaamatta jääneet kaupat on saatu hoi-dettua.

Sekä PTT:n että Metlan en-nusteiden mukaan kotimai-nen puumarkkinatilanne jat-kuu suunnilleen viime vuo-den kaltaisena sekä määrien että hintojen osalta. Tämän vuoden aikana valmistuu li-sää paljon odotettuja inves-tointeja, jotka lisäävät erityi-sesti kuitupuun, mutta myös tukin kysyntää.

Erno JärvinenTutkimuspäällikkö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

erno.jarvinen@mtk.fi

Euron heikkenemisestä vetoapua metsätalouteen

Mäntytukilla kysyntää,talvileimikoilla vaikeaa

Kantohinnat 2006 - 2014

Yksityismetsien  kantohinnat  EUR  Pohjois-­‐‑Karjalassa  1.12.2014  -­‐‑  28.12.2014Mänty-­‐‑ Kuusi-­‐‑ Koivu-­‐‑ Mänty-­‐‑ Kuusi-­‐‑ Koivu-­‐‑tukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu

Uudistushakkuu 56,25 53,24 42,06 16,99 17,21 17,46Ensiharvennus 42,51 44,20 37,42 12,29 12,69 13,70Harvennushakkuu 49,41 46,16 35,64 14,16 13,77 14,67Hakkuutavat  yhteensä   55,40 52,38 41,37 15,15 15,87 15,72

Lähde:  Mhy  Pohjois-­‐‑Karjalan  hintaseuranta  7.1.2015

Metsänomistajat 11

Matka alkoi reilun parinkym-menen naisen porukalla Jo-ensuusta Nurmekseen Vapo Timber Oy:n sahalle.

Siellä satuimme paikalle juuri suurten tukkien lajitte-lun aikaan, joka tapahtui yh-den miehen valvomana ka-meroiden avulla.

Aamukahvien yhteydes-sä kuulimme sahan lähes sa-tavuotisesta historiasta ja lo-puksi pääsimme näkemään, kuinka silmiemme alla lajitel-luista suurista tukeista sahat-tiin leveää lankkua rakennus-teollisuuden tarpeisiin. Yli-suurista rungoista näimme sahan pihalla sahattua kome-aa massiivihirttä, joten tote-simme, että suuriakin puita kannattaa vielä kasvattaa.

Retkemme ensimmäiseksi

lounaspaikaksi oli valikoitu-nut Valtimon Karhunpää, ja sieltä Laitalan lomat -nimisen pitopalveluyrityksen, pää-paikka. Nuori emäntä, Henna Nevalainen, kertoi sukupol-venvaihdoksen onnistuneen ja yrityksen tarjoavan moni-puolisesti matkailu-, majoitus ja ruokailupalveluja vasta laa-jennetussa tuvassa ja pihapii-rissä.

Kajaanissa majoituimme So-kos Hotel Valjukseen aivan kaupungin keskustaan, josta käsin osa matkalaisista kävi tutustumassa kaupungin os-tostarjontaan. Illalliseksi nau-tittiin paikallista juustoa ja kuhaa sekä kyytönmaidosta valmistettua suussa sulavaa paahtovanukasta.

Kaupunkikiertoajelu Kajaanin

paperitehtaan kulmilla ava-si tosin jo suljetun paperiteh-taan historiaa ja uusia suun-nitelmia. Erinomainen paikal-lisoppaamme elävöitti upeas-ti niin kaupungin kuin lähei-sen Paltaniemen historiaa ja kaupungin suuren pojan, ru-noilija Eino Leinon, vaiheita. Pääsimme myös näkemään oppaamme Kirsi Kilpeläi-nen Eino Leino-talon enti-sen emännän johdolla, kuin-ka maanmittarin talossa, Hö-velössä, Eino Leinon lapsuu-dessa asuttiin. Tarkka, alku-peräisten piirustusten mukai-nen kopio Leinon kotitalos-ta on rakennettiin Oulujär-ven rantaan vuonna 1978. Eh-doton helmi Eino Leinon ko-titalon lisäksi oli Paltaniemen puinen kuvakirkko, jonka vä-rikkäät kuvat piristivät syk-

syistä päivää. Kaiken kaikki-aan jäi mieleen, että Paltanie-melle ja Kajaaniin olisi muka-va tehdä ihan omakin retki.

Paltaniemeltä matka jatkui kohti Lieksaa Pielisjärven itä-rannalle Vuonislahden kylän Kestikievari Herranniemeen, jossa meidät otti vastaan isän-täpariskunta, Erja ja Tapio Nevalainen.

Maukas pitkään uunissa hautunut Karjalan pata suli suussa. Lisäksi saimme mais-tella isännän vasta savus-tamia Pielisen muikkuja ja kuulla talon vaiheista.

Eva ja Paavo Ryynäsen taitei-lijakoti, Paateri, hehkui suur-ten puiden historiaa.

Vaikka Eva ja Paavo ovat poissa, on Paaterissa edelleen

hyvä henki ja tunnelma. Sii-tä pitävät huolta Pirkko ja Ra-mi Kärkkäinen, Vuonisjärvel-tä. Kirkko ja tuoreet kahvit ja pullat lumosivat matkalaiset ja Pirkon opastus avasi taitei-lijan matkaa ja ajatuksia suur-ten veistosten äärellä.

Matka alkoi Vapon sahalta Nurmeksesta, josta Eva Ryy-nänen myös silloin tällöin sai ylisuuria nikopuita veistettä-väkseen.

Puiden lumo saatteli mat-kalaiset takaisin Joensuuhun. Ehkä ensi reissulla käymme jossain päin Pohjois-Karjalaa patikoimassa suurten puiden yhteismetsässä. Ideoita saa lähettää. Seuraavaa matkaa suunnitellaan jo.

Teksti: Virpi KurjenlentoKuvat: Hannele Ärväs

Puiden lumoa ja kulttuuriaKulttuuripainotteinen metsänomistajanaisten opin-toretki (25.09.2014) suuntautui toiveiden mukaises-ti pohjoista kohti. Päämääränä olivat ensin Kajaani ja Paltaniemi, sitten Lieksa ja Eva ja Paavo Ryynäsen tai-teilijakoti Paateri.

Paaterissa,  Eva ja Paavo Ryynäsen taiteilijakodissa Lieksas-sa,  meitä opasti asiantuntevasti pääopas ja kahvilayrittäjä Pirk-ko Kärkkäinen.

Paltaniemen kuvakirkko oli opintomatkan kohokohtia. Oppaamme ja entinen Eino Leino-talon emäntä, Kirsi Kilpeläinen,  kertoi elävästi Paltaniemen ja Kajaanin historiasta.

Metsänomistajat12

Ilomantsin Maukkulassa sijaitseva 19 hehtaarin Kujo-la-metsäpalsta on nyt hyvässä kasvukunnossa. Noin puolitoista vuotta tilan omistanut Aki Pikkarainen on raivannut, harventanut, hakannut ja istuttanut siihen tahtiin, että nyt on jo aikaa kierrellä ja katsella työn jäl-kiä.

Metsätilalle nuori isäntäsukupolvenvaihdoksessa

- Tämä kasvaa nopeasti kun-non metsäksi, myhäilee Akin isä Heimo Pikkarainen (65).

Tila siirtyi nuoremmalle polvelle sukupolvenvaihdos-kaupassa kesällä 2013.

- Ajatus tilan luovuttami-sesta Akille lähti siitä asiasta, että minulla ei olisi ollut ai-kaa tehdä tarpeellisia ja met-sän kasvun kannalta kiireelli-siä metsänhoitotöitä, Heimo Pikkarainen sanailee silmäil-lessään siistiksi harvennettua koivikkoa.

Pikkaraiset ostivat tilan it-selleen 25 vuotta sitten. - Sil-loin minä raivasin tilan lä-peensä, Heimo Pikkarainen muistelee.

Mehustamo pitää kiireisenä

Akin äiti Pirjo Pikkarainen (59) kertoo, että hanke metsä-tilan sukupolvenvaihdoksesta muhi mielessä parisen vuotta: - Kun ei ite kerkiä ja jaksa!

Pikkaraiset pyörittävät tilal-laan mehustamoa ja myös ja-

lostavat marjoja ja hedelmiä muun muassa alkoholitto-maksi kuohuviiniksi ja limo-nadiksi. Niitä myydään Etelä-Suomea myöten.

- Se on työllistävää tou-hua – työpäivät venyvät jopa 12-16-tuntisiksi. Se kypsyttää, Pikkaraiset tuumivat.

Metsätilan sukupolvenvaih-dos oli lopulta helppo ratkai-su – erityisesti kun oli tiedos-sa Joensuussa asuvan Akin halukkuus ostaa metsäpalsta.

Prosessi kestipari kuukautta

Sukupolvenvaihdos tehtiin lopulta nopeasti – alle kah-dessa kuukaudessa.

- Kun on tahto luovuttaa ja tahto vastaanottaa, niin pro-sessi sujuu juoheasti, toteaa metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan metsäasiantuntija Ti-mo Puustinen.

Hän avusti ja neuvoi Pikka-raisia sukupolvenvaihdospro-sessissa. Käytännössä Puusti-nen ”hoiti paperisodan”. Sii-

Heimo Pikkarainen (vas.) ja Aki Pikkarainen ovat tyytyväisiä sukupolvenvaihdokseen – metsätila sai aktiivisen jatkajan.

Metsäasiantuntija Timo Puustinen on yksi Pohjois-Karjalan met-sänhoitoyhdistyksen sukupolvenvaihdosasiantuntijoista

Metsänomistajat 13

Asiantuntija auttaasukupolvenvaihdoksessaSukupolvenvaihdosasiantuntija Timo Puustinen sanoo, että kaksi tärkeintä asiaa sukupolvenvaihdoksessa ovat luovut-tajan tahto ja vastaanottajan tahto.- Luovuttajalla pitää olla halu asiaan, eikä hän enää tarvitse tilaa elantoonsa tai tilan tuloja muuten. Voi olla myös niin, että luovuttaja ei enää jaksa hoitaa metsiään, Puustinen tii-vistää.- Vastaanottajan tahdolla tarkoitan sitä, että tila myös tulisi hoidetuksi uuden omistajan toimesta. Oleellista on selvittää myös se, tarvitseeko tilan luovutta-ja tuloja vai voiko luovutus tapahtua pienemmällä kauppa-hinnalla. Lisäksi on huomioitava se, että kaikkia perillisiä on kohdeltava tasavertaisesti.- Ratkaisut löytyvät kun edellä mainitut asiat on mietitty ja asia on niiltä osin kunnossa. Tilanne on jokaisella tilalla omanlaisensa ja ratkaisukin siten erilainen. Mutta kun läh-tökohta on selvillä ja asiat mietitty, niin silloin on syytä läh-teä asiantuntijan pakeille ja pistää prosessi käyntiin, Timo Puustinen viestittää. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan asiantuntijat auttavat metsätilan sukupolvenvaihdosasioissa. Asiantuntijan avul-la sukupolvenvaihdos saadaan tehtyä niin, että se palvelee parhaiten sekä metsätilan luovuttajan että vastaanottajan toiveita ja tarpeita.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry • Kuurnankatu 3 b • 80100 Joensuu www.mhy.fi/pohjois-karjala • puh. 040 7069 166

Ota rohkeasti puheeksi sukupolvenvaihdos.Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala palvelee ammattitaitoisesti ja luotettavasti, kun metsätilan sukupolvenvaihdos tulee ajankohtaiseksi.

SPV - asiantuntijamme palvelevat maakunnassa

Timo Puustinen puh. 0400 275 332 Sakari Tikka puh. 040 170 4898 Jukka Rantonen puh. 0500 279 055

SPV- palvelupaketit hinnat alkaen 400,00 euroa + alv 24 %

Minna Kauppi

KUVA

: MA

RKU

S LA

UKK

AN

EN

Me teemme metsänomistajan eteen enemmän!

hen kuului kiireellisimpänä metsäsuunnitelman tekemi-nen. Suunnitelman pohjalta määriteltiin metsätilan arvo.

- Sukupolvenvaihdokses-sa on olennaista huomioida myös se, että muut sisarukset tulevat tasa-arvoisesti huomi-oiduiksi, Timo Puustinen ko-rostaa.

Tässä tapauksessa metsä-palsta siirtyi Aki Pikkaraisen omistukseen, Heimo ja Pirjo Pikkaraiselle jäi pienehkö ko-

titila rakennuksineen ja Akin sisarukset huomioitiin muil-la tavoin. Aki lunasti tilan it-selleen sukupolvenvaihdos-kaupalla, jollaiseksi kaup-pa katsotaan kun hinta ylit-tää 75 prosenttia tilan käyväs-tä arvosta. Jos lunastushinta jää alhaisemmaksi, on kysees-sä lahja.

- Meille tärkeää oli, että met-sä jää sukuun ja siirtyy sitten sukupolvelta toiselle, Heimo Pikkarainen painottaa.

Tärkeää toimia ajoissa

Timo Puustinen kiittelee luo-vuttajia siitä, että sukupol-venvaihdokselle oli mietitty selvät suunnitelmat. Niinpä asia saatiin vietyä läpi ”nope-asti ja kivuttomasti”.

- Olisi aina hyvä lähteä ajoissa liikkeelle. Silloin luo-vuttaja pystyy vaikuttamaan asioihin, kuten Pikkaraisten-

kin kohdalla, Puustinen sa-noo.

Pikkaraiset kehuvat Puusti-selta saamaansa asiantuntija-apua:

- Kaikki paperit saimme val-miina ja asia eteni hyvin. Ti-mo teki hyvää työtä!

Aki Pikkarainen kiittelee si-tä, että hänen osansa oli help-po myös kaupan jälkeen: Puustinen teki kaikki tarvit-tavat ilmoitukset verottajalle, myös Akin ilmoittamisen ar-

vonlisäverorekisteriin.Tilan uusi omistaja on teh-

nyt metsätöitä jo pikkupojasta lähtien, joten metsä sai omis-tajan, joka pitää siitä huolta.

- Tila säilyy jatkossakin su-vussa. Eiköhän joskus aika-naan ole edessä samanlainen prosessi, kahden pojan ja yh-den tytön isä Aki Pikkarainen myhäilee.

Teksti: Pekka VirtamoKuvat: Hannele Ärväs

Timo Puustinen (vas.), Heimo ja Aki Pikkarainen silmäilevät Akin tekemän harvennuksen jälkiä. Hy-vin on työ tehty.

Metsänomistajat14

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ryKukaan ei tee metsänomistajien eteen niin paljon kuin me.

MetsänomistajatPOHJOIS-KARJALA

Puolet kerätyistä marjoista annetaan verokarhulle.

Eihän se nyt niin mene!

Metsänhoitoyhdistyksestä kuulet kiertelemättä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia sinulla metsän-omistajana on. Samalta tiskiltä saat myös apua ja vinkkejä metsäverotukseen.

Kysy lisää metsäverotuksesta ja muista palveluistamme lähimmästä metsänhoitoyhdistyksestä. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi.

Metsäveroilmoitusten palautuspäivät

• Arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat, kaikki verotusyhtymät: 2.3.2015• Liikkeen- ja ammatinharjoittajat: 2.4.2015• Metsänomistajat, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia: 7.5.2015 tai 13.5.2015 esitäytetyn

veroilmoituksen palautusajankohdan mukaisesti• Viimeinen palautuspäivä on merkitty postitse saamanne 2C-lomakkeen etusivulle• Kausiveroilmoituksen voi palauttaa tuloveroilmoituksen kanssa samassa kuoressa• Tyhjää 2C - lomaketta ei tarvitse palauttaa, jos sinulla ei ollut vuonna 2014 lainkaan metsä-

talouden tuloja tai menoja, eikä ole metsävähennyksen tai menovarausten seurantatietojailmoitettavana

• Yhtymäselvitys (lomake 36) palautetaan vain jos lomakkeen esitäytetyissä tiedoissa onkorjattavaa tai täydennettävää.

• Jos olet arvonlisävelvollinen, kausiveroilmoitus on kuitenkin annettava vaikka verollistatoimintaa ei olisi ollutkaan vuonna 2014.

Lue täyttöohjeet huolellisesti

c Järjestä metsätalouden menojen ja tulojen kuitit eli tositteet aikajärjestykseenc Tee muistiinpanot vihkoon tai taulukkolaskentaohjelmaan kassaperiaatteen mukaisestic Laske erilleen nettomenot ja arvonlisäverot, laske summatc Tee sama tuloillec Täytä huolellisesti veroilmoitus - ja alv-lomakkeet, allekirjoita ja palauta ajoissac Lisätietoja ja neuvoja omalta metsäasiantuntijaltasi sekä internetistä www.vero.fi/metsa

Tervetuloa mukaan Mhy Pohjois-Karjalan metsäverotus- ja jäseniltoihin, katso viereinen ilmoi-tuksemme ajankohdista. Jäsenille illat ovat maksuttomia!

Metsänomistajan metsäverovinkit

Oikeustieteen maisteri SIMOTAKALAMMI on nimitettymaankäyttöasiantuntijaksiMTK:n ympäristö ja maan-käyttö –ryhmään, 7.1.2015alkaen, sijoituspaikkanaMetsänhoitoyhdistys Poh-jois-Karjalan Joensuun toi-mipiste.

Simo vastaa metsänomis-tajien maankäyttöön, kaa-voitukseen ja rakentamiseenliittyvästä edunvalvonnas-ta ja hänen erikoiskohteenaovat tieasiat. Aikaisemminhän on toiminut mm. ylitar-kastajana Pohjois-Savon ELY- keskuksessa ja tulliylitar-kastajana Läntisessä tullipii-rissä.

Nimitys-uutisia

JOENSUU - 28.1.2015 klo 17.30 - 20.30 Karelia AMK, Sirkkala auditorio (Sirkkalantie 12A) NURMES - 29.1.2015 klo 17.30 - 20.30 Nurmestalo, Hannikaisen sali (Kötsintie 2 ) KITEE - 3.2.2015 klo 17.30 - 20.30 Pohjois-Karjala Ammattiopisto (Savikontie 13)

ILMOITTAUTUMINEN TARJOILUJEN VUOKSI VIIMEISTÄÄN 23.1.Sähköpostilla: pohjois-karjala@mhy.fi tai puh. 0400 202 616 Paikkoja rajoitetusti, tapahtumat ovat jäsenille maksuttomia!

TERVETULOAMETSÄNOMISTAJIEN METSÄVEROTUS -

JA JÄSENILTOIHIN!Illan aikana ajankohtaista asiaa jäsenyydestä,

puukaupasta ja metsäverotuksesta. Myös SPV-ja metsäveroasiantuntijat paikalla!

Me teemme metsänomistajan eteen enemmän!Lisätietoa ohjelmasta: www.mhy.fi/pohjois-karjala

Metsänomistajat 15

Metsänomistajat saavat jatkossakin metsilleen metsäsertifikaatin met-sänhoitoyhdistyksen jä-senyyden kautta. Met-sänhoitoyhdistys järjes-tää sertifioinnin jäsenil-leen ryhmäsertifiointina yhdessä muiden toimijoi-den kanssa.

Sertifioinnissa mukana ole-va metsänomistaja voi myydä puunsa PEFC -sertifioituna ja siten todistaa puunostajalle ja lopputuotteen käyttäjälle, että myyty puu on peräisin kestä-västi hoidetusta metsästä.

Mitä on PEFC-metsäsertifiointi

PEFC (Programme for the En-dorsement of Forest Certifica-tion schemes) on kansainväli-nen metsäsertifiointijärjestel-mä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaik-kialla maailmassa.

Noin kymmenen prosent-tia maailman metsistä on ser-tifioitu – ja niistä kaksi kol-masosaa, eli noin 245 miljoo-naa hehtaaria PEFC:n vaa-timusten mukaisesti. PEFC-sertifioituja metsiä löy-

tyy kymmenistä eri maista.

PEFC Suomessa

Noin 95 prosenttia Suomen talouskäytössä olevista met-sistä on sertifioitu Suomen PEFC -järjestelmän mukaan. Suomen järjestelmä on hy-väksytty mukaan kansain-väliseen PEFC -järjestelmään vuonna 2000.

PEFC soveltuu metsäserti-fiointijärjestelmistä parhaiten suomalaiseen perhemetsäta-louteen, sillä metsänomistaja-kohtaisen sertifioinnin lisäk-si tarjolla on ryhmäsertifioin-ti, joka pitää sertifioinnin kus-

Det Norske Veritas (DNV) suoritti elokuussa 2014 met-sien hoidon ja käytön uudel-leensertifiointiarvioinnin.

Tarkastuksessa arvioitiin täyttääkö Pohjois-Karjalan alueen metsien hoito ja käyt-tö sovellettavissa standarteis-sa esitetyt vaatimukset. Tar-kastus suuntautui pääasiassa Juukaan, Polvijärvelle, Nur-mekseen ja Lieksaan. Tarkas-tuksen kohteena oli yhteen-sä kahdeksan organisaatio-ta. Maastotarkastukset tehtiin kahdeksan toimijan 27:lle työ-maalle.

Metsäsertifioinnin seurantatarkastuksessa viisi lievää poikkeamaa

Standartin vastaista toimin-taa tai menettelytapaa nimite-tään poikkeamaksi. Standar-dien edellyttämien vaatimus-

ten ja toteutuneen toiminnan mukainen ero määrää poikke-aman vakavuuden. Poikkea-mia on vakava ja lievä, lisäk-si tarkastaja voi antaa kom-mentteja jotka eivät aiheuta poikkeamaa.

Kriteeri 1, Lakisääteisten vaatimusten noudattamisessa lieviä puutteita

Neljä maaseutuviraston te-kemää metsälain 20 §:n mu-kaista metsänuudistamistöi-den teettämispäätöstä.

Kriteeri 17, puutteita vesien-suojelussa

Metsäkeskuksen suoritta-massa luonnonhoidon laadun tarkastuksessa oli vesistön ja lähteen suojakaista arvioitu puutteelliseksi.

Kriteeri 21, puutteita työn laadukkaassa toteuttamisessa

Muokkaus oli ulotettu suo-situsten vastaisesti säästö-puuryhmän välittömään lä-

tannukset kohtuullisina, vaik-ka sertifiointiin osallistuvat ti-lat olisivatkin pieniä. Yhtä ti-laa laajemmalla alueella to-teutettu ryhmäsertifiointi an-taa mahdollisuuden kohden-taa esim. ympäristönsuojelua sinne, missä se on tehokkain-ta.

Miksi metsiä sertifioidaan?

Metsäsertifiointi osoittaa, et-tä metsiä hoidetaan kestäväs-ti. Kestävässä metsänhoidos-sa luontoarvot ja puuntuotan-to ovat tasapainossa.

Metsäluonnon monimuotoi-suus sekä metsien kulttuuri – ja virkistysarvot säilytetään samalla kun harjoitetaan tuot-tavaa ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta. Suomelle met-säsertifiointi on tärkeää, kos-ka valtaosa metsäteollisuu-den tuotteista menee vientiin. Puun alkuperä todistetaan sertifikaatilla. Osallistumal-la metsäsertifiointiin metsän-omistaja edistää tuottamansa puun menekkiä sekä tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä vastuullisia valintoja.

Sertifioinnin organisointi muuttuu

Metsänomistajajärjestön uu-distuksen myötä Metsän-omistajien liitto Pohjois-Kar-jala lakkautui vuoden vaih-teessa. Metsänomistajien lii-tot ovat aikaisemmin hallin-noineet kaikkien toimijoi-den puolesta ryhmäsertifioin-tia. MTK:n ja metsäteollisuu-den perustama uusi Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry on jatkossa sertifikaatin haltija.

Metsäsertifiointi toteute-taan vuonna 2015 edelleen alueellisena ryhmäsertifioin-

tina entisellä aluejaolla. Met-sänhoitoyhdistyksen jäsenil-tä ei metsäsertifioinnissa mu-kana oleminen ei vaadi erityi-siä toimenpiteitä. Jos metsä-sertifioinnin vaatimukset tun-tuvat metsänomistajat koh-tuuttomilta ei siihen ole pak-ko kuulua. Metsänhoitoyh-distyksen jäsenkin voi jättäy-tyä sertifioinnin ulkopuolelle, mutta silloin puutakaan ei voi myydä sertifioituna.

Metsänhoitoyhdistyksen jä-senyydestä eroaminen tar-koittaa myös eroamista ryh-mäsertifioinnista. Mhy:n jä-senyydestä eronneet metsän-omistajat voivat ilmoittautua erikseen sertifiointiin mukaan ja maksaa siihen liittyvät kus-tannukset.

Sertifioinnin vaatimukset uudistuvat 2016

PEFC -sertifioinnin vaatimuk-sia päivitetään viiden vuoden välein toimintaympäristön muutosten vuoksi. Uusittu kriteeristö hyväksyttiin kesäl-lä vaatimuksia valmistellees-sa työryhmässä. Jokunen vaa-timus poistettiin ja uusia kri-teerejä tuli neljä. Ne koskevat metsänhoidon laatuvarmis-tusta, metsäpalvelujen han-kintaa, roskaamista ja mui-naismuistojen säilyttämistä.

Kansainvälisen PEFC -orga-nisaation pitää vielä hyväk-syä muutosesitykset ja tämä prosessi vie aikaa pitkälle en-si vuoteen. Tarkoitus on ot-taa uudet vaatimukset käyt-töön viimeistään vuoden 2016 alusta, siihen asti toimitaan entisten vaatimusten mukai-sesti. Metsänomistajalle suo-raan uudistus ei tuo paljon päänvaivaa, mutta metsäor-ganisaatioiden toimintaan on tulossa tarkennuksia.

PEFC -metsäsertifiointi jäsenille ilman erillistä maksua

Metsäsertifioinnin seurantatarkastus

heisyyteen ja säästöpuuryh-män sisään.

Kriteeri 22 puutteita lakisää-teisen työterveyshuollon jär-jestämisessä

Tarkastuksessa tuli ilmi toi-mija joka ei ollut järjestänyt työntekijälle lakisääteistä työ-terveyshuoltoa. Kahden toi-mijan uudet työntekijät ei-vät olleet käyneet työterveys-huollon työhöntulotarkastuk-sessa määräaikaan mennessä.

Kriteeri 23, puutteita laki-sääteisten työnantajavelvoit-teiden noudattamisen varmis-tamisessa ja työsopimusten dokumentoinnissa

Urakoitsijoiden vero- ja elä-kemaksujen hoitamisen tar-kastuksessa puutteita yhdellä toimijalla. Kirjallinen työsopi-mus puuttui yhden yrittäjän metsurilta.

Jatkotoimenpiteet

Pohjois-Karjalan metsäserti-fiointitoimikunta käsitteli ko-kouksessaan tarkastuksen tu-lokset ja poikkeamaraportin.

Kokouksessa valittu työryh-

mä laati poikkeamiin korjaa-vat toimenpiteet, jotka tarkas-taja hyväksyi. Korjaavissa toi-menpiteissä oli pääpaino toi-mijoiden, yrittäjien ja metsu-reiden koulutuksessa. Myös metsänomistajien tiedotuk-

seen ja koulutukseen metsä-sertifioinnista on panostettava jatkossa.

Teksti ja kuvat: Risto Kannassalmi

Juuassa tehdyssä sertifiointitarkastuksessa tutkittiin lähdettä, jonka ominaispiirteet olivat hävinneet liian läheltä tehdyn hak-kuun seurauksena. Paikkaa tutkimassa olivat Metsänhoitoyhdis-tys Pohjois-Karjalasta vas. Jari Kotipohja ja Reijo Heiskanen, kes-kellä Det Norske Veritaksen Janne Levula ja oikealla Metsäkes-kuksen Pekka Tuononen.

Metsänomistajat16

Kansallisen metsäpolitii-kan viitekehys luodaan kansainvälisissä proses-seissa ja kansallisella ta-solla ainoastaan sopeu-dutaan siihen. Kansainvä-linen metsäedunvalvonta vaikuttaa suoraan siihen, millainen liikkumavara kansallisen tason toimille saadaan.

EU:ssa ja osin myös globaalil-la tasolla metsien ekologinen ja sosiaalinen rooli nähdään tärkeänä, mutta metsien ta-louskäyttö jää usein lapsipuo-len asemaan.

Esimerkkejä on lukuisia: kansainvälinen ilmastosopi-mus ja erityisesti Durbanis-sa 2011 sovitut Kioton sopi-muksen metsien hiilinielu-ja koskevat laskentasäännöt, bioenergian kestävyys ja hii-litaseet, metsien monimuo-toisuus, suojelu ja ennallis-taminen, sertifioinnin vaati-mukset jne. Kansainvälinen metsäedunvalvonta vaikut-taa suoraan siihen, millainen liikkumavara kansallisen ta-son toimille saadaan. Vaikka EU:lla ei ole omaa metsäpo-litiikkaa, EU:sta tulee kuiten-kin paljon suoraan metsään ja metsäelinkeinoon vaikut-tavaa sääntelyä muiden poli-tiikkalohkojen kautta. Erityi-sesti ilmasto-, energia- ja ym-päristöpolitiikalla on läheinen kytkös metsiin ja niiden käyt-töön.

Ympäristöpuoli on perintei-sesti dominoinut EU:n met-säkeskustelua, ja viime vuo-

sina kiinnostusta metsiin ovat olleet lisäämässä erityi-sesti energia- ja ilmastokysy-mysten haasteet. EU:n metsä-asioissa elinkeinonäkökulma loistaa poissaolollaan, ketään ei tunnu Brysselissä kiinnos-tavan metsien ja niiden käy-tön merkitys Euroopan ta-louskasvulle ja työpaikoille. Ongelmana ovat koordinaati-on puute ja ristiriitaiset vaa-timukset metsille ja metsäta-loudelle. Lisäksi metsien mer-kitys kansantaloudelle on lii-an pieni liian monissa maassa ja intressi puolustaa sektoria on käytännössä vain Suomel-la, Ruotsilla ja Itävallalla. EU-edunvalvonnan merkitys on keskeinen ja siksi suomalais-ten metsänomistajien edustus EU-tasolla on välttämätöntä.

MTK on vahva toimija kansainvälisessä metsäpolitiikassa

Asioihin vaikutetaan ja met-sänomistajien etuja puolus-tetaan mahdollisimman lä-hellä asioiden ja prosessien alkulähdettä eli käytännös-sä EU:ssa, mutta usein myös globaalilla tasolla YK:ssa. YK:n ilmastosopimus ja bio-diversitettisopimukset sisäl-tävät useita metsiin liittyviä kirjauksia ja usein myös EU:n toimet saavat alkunsa YK:n tasolta.

EU:ssa on yhteensä kahdek-san asiantuntijaa puolusta-massa metsänomistajien etu-ja, kun teollisuudella ja ym-

päristöjärjestöillä on monin-kertainen määrä edustajia omissa järjestöissään. Euroo-pan metsänomistajajärjestös-sä CEPF:ssä on kolme asian-tuntijaa, Pohjoismaisten met-sänomistajien edunvalvojana toimii yksi asiantuntija ja Eu-roopan viljelijöiden ja Osuus-kuntien Copa-Cogecassa on 0,5 asiantuntijaa valvomas-sa metsänomistajien etuja. Li-säksi muutamalla kansallisel-la järjestöllä on oma kansain-välisten asioiden asiantuntija. Globaaleilla areenoilla met-sänomistajia edustaa IFFA, jonka hallituksessa on myös MTK.

MTK:lla on erittäin keskei-nen rooli Brysselin organisaa-tioiden ja IFFA:n toiminnas-sa. MTK:n puheenjohtaja Ju-ha Marttila onkin kuvannut tilannetta, että MTK:lla on il-maherruus metsänomistajien kansainvälisessä edunvalvon-nassa.

Metsänomistajien lisäk-si etujaan Brysselissä valvoo myös suomalainen metsäteol-lisuus, jonka kanssa metsän-omistajilla on EU-asioissa hy-vin samansuuntaiset tavoit-teet. Lisäksi suomalaiset vir-kamiehet ovat metsäasiois-sa aktiivisia ja vaikutusval-taisia samoin kuin muutaman muun keskeisen metsämaan edustajat. Kuten työnteko yleensä myös edunvalvonta on tiimityötä ja sen saavutuk-set ovat usein näiden tahojen hyvän yhteistyön tulosta.

Teksti: Janne NäräkkäKuva: Hannele Ärväs

Janne Näräkkä kertoo metsänomistajien kansainvälisestä edunvalvonnasta Mhy Pohjois-Karjalan pääkaupunkiseudun tupaillassa 6.11.2014 Helsingissä

Esimerkkejä MTK:n kansainvälisen edunvalvonnan konkreettisista saavutuksista suomalaisen metsänomistajan kannalta Edunvalvonnan ansiosta Suomessa ei ole juurikaan kan-

sainvälisperäisiä rajoitteita metsätaloudelle.

Biomassan kestävyys on kasvavan mielenkiinnon kohteena Brysselissä. Komissio valmisteli 2013 direktiiviesitystä, jossa osana biomassan kestävyyden varmentamista harkittiin pakol-lisia metsäsuunnitelmia sekä kestävyyden tarkastelua tilata-solla. Tämä direktiivi saatiin torjuttua.

Durbanin ilmastokokouksen jälkipyykki alkoi MTK:n tiukas-ta kritiikistä. Durbanissa päätettiin 2011, ettei Suomessa Kio-ton sopimuksen jatkokaudella ole mahdollista enää kompen-soida metsäalan vähenemisestä johtuvia päästöjä kasvavien metsiemme hiilinieluilla. Mikäli metsäkatoa olisi alettu Suo-messa rajoittaa, niin tällä olisi ollut merkittävä vaikutus kaa-voitukseen ja rakentamiseen ja tätä kautta maaseutuelinkei-noihin.

Ilmastosyistä EU:n komissio on aika ajoin väläytellyt pi-dempiä kiertoaikoja ja avohakkuiden välttämistä sekä ehdot-tanut ilmastolainsäädännössään komissiolle oikeutta sää-tää maiden metsien hiilensidonnasta eli käytännössä metsien kasvun ja hakkuiden erotuksesta. Nämä ehdotukset on saa-tu torjuttua.

EU:n maaseudun kehittämispolitiikka ja EU:n maa- ja met-sätalouden valtiontuen suuntaviivat määräävät millaisia kan-sallisia metsätukia Suomi voi maksaa Suuntaviivat vuosil-le 2014-2020 saatiin kesällä 2014 sovittua vuoden väännön jälkeen. Metsänomistajien aktiivisen vaikuttamisen ansiosta suuntaviivoihin saatiin useita merkittäviä parannuksia proses-sin aikana: tukimahdollisuuksien laajentaminen myös muihin kuin metsien ympäristö - ja virkistystoimiin, metsätoimenpitei-den sisältämän työn korvausmahdollisuus, yksittäisten met-sätukien julkisuusvaatimuksen rajoittaminen vain yli 200 000 euron tukiin, mahdollisuus maksaa energiapuun korjuulle tu-kea, hirvituhojen kansallisen korvausjärjestelmän jatko sekä eläintuhojen ja yleisessä käytössä olevien metsäteiden tukita-sojen nosto 100 %:iin.

MTK oli jäsenenä EU:n metsästrategiatyöryhmässä edus-taen Euroopan metsänomistajia. Syyskuussa 2013 julkais-tu uusi strategia painottaa myös metsien talouskäyttöä, puun merkitystä uusiutumattomien luonnonvarojen korvaajana ja biotalouden kulmakivenä ja vaatii EU:lta toimia puun käytön li-säämiseksi.

r

r

r

r

r

Kansainvälisten metsäasioiden olisi syytä herättää intohimoja

HYVÄ METSÄNOMISTAJA,

ilmoitathan yhteys - ja osoitetietojen muutoksista myös

metsänhoitoyhdistykseen.

Ilmoita myös jos metsätilan omistus-suhteessa tapahtuu muutos, peri-kunta lakkautuu tai tila myydään.

Nämä tiedot eivät siirry automaatti-sesti käyttöömme.

Muutokset voit kätevästi tehdä sähköpostitse osoitteeseen pohjois-karjala@mhy.fi tai

puhelimitse p. 040 7069 166

Kiitos!

r

Metsänomistajat

Mitä te olette saaneet ai-kaiseksi? Mitä te teette metsänomistajan eteen? Mihin teitä tarvitaan? Näihin kysymyksiin jou-tuu vastaamaan toisi-naan.

Yritetäänpä nyt vastata niin, että useampi kyselijä sai-si vastauksen kysymyksiinsä kerralla.

Mitä siis voisi tapahtua met-sänomistajille, jos metsänhoi-toyhdistyksiä ja MTK:ta ei oli-si?

Metsäpalveluita olisi vaike-ampi saada tai ainakin ne oli-sivat kalliimpia. Puukaupassa vallitsisivat villit lait ja puus-ta maksettava hinta olisi al-haisempi. Teollisuutta olisi vähemmän, kun metsien tuot-to olisi heikompi. Puupohjais-ta bioenergiaa ei olisi nykyi-sessä mittakaavassa. Hirvi-ongelma olisi Ruotsin tasoa, eli paljon vakavampi. Rajoit-tavia kaavoja olisi enemmän. Suojelu- ja ympäristönormit olisivat tiukemmat. Vapaeh-toista metsien suojelumal-lia ei olisi, vaan vielä nykyis-täkin enemmän pakkosuoje-luohjelmia. Metsälaki ei oli-si metsänomistajalähtöinen vaan rajoittava ja suojelupai-notteinen. Puutavaranmit-tauksessa heikomman suo-ja olisi vajavaisempi. Metsän-hoitoon kannustava tukijär-jestelmä saattaisi puuttua ko-konaan eikä metsävähennys-tä tai muita verokannustei-ta olisi nykyisessä laajuudes-sa. Kiinteistövero tai metsän-omistusmaksu olisi säädetty aikoja sitten. Yksityisen omai-suuden suoja olisi heikompi ja maalla asuminen ja yrittä-minen olisi tehty nykyistäkin hankalammaksi. Brysselistä-kin olisi vyörynyt suojelupai-notteinen metsäsuunnitelma-pakko. Biopolttoaineilla olisi-vat kahlitsevat kestävyyskri-teerit. Hakkuista vaadittaisiin erilliset laillisuustodistukset ja byrokratiaa olisi moninker-taisesti.

Kaiken edellä kerrotun pi-tämisessä on paljon puolus-tettavaa jatkossakin. Tämän lisäksi ajamme uudistuk-sia, joilla tuetaan biotalouden nousua koko yhteiskunnan kasvun moottoriksi. Me ajam-me sukupolvenvaihdoshuo-jennuksia ja kannustavampaa verotusta ja kehitämme puu-markkinoita. Meillä on hy-vät yhteistyösuhteet teolli-suuteen, virkamiehiin ja po-liitikkoihin. Emme istu kos-kaan oppositiossa, vaan py-rimme olemaan kulloisenkin

hallituksen iholla laadukas-ta tietoa ja vaihtoehtoja tar-joten. Toki joskus joudumme lyömään nyrkkiä pöytään tai tuomaan moottorisahat Sää-tytalon portaille. Vahva ken-tän tuki ja iso jäsenmäärä ovat monesti se peräseinä, jo-ta tarvitaan. Tavallisista met-sänomistajista koostuu myös hallinto, jota koulutetaan ja joka sitoutuu yhteen hiileen puhaltamaan.

Metsänhoitoyhdistyksis-sä on lähes tuhat toimihen-kilöä ja pari tuhatta metsu-ria. Metsänomistajien vaa-leilla valitsemia valtuutettu-ja on vajaa 3000 ja hallituk-sissa istuu noin 500 jäsentä. Metsävaltuuskunnassa jokai-sella mhy:llä on oma edus-taja. Ensi vuonna se on noin 80 -jäseninen. MTK:lla on rei-lu parikymmentä metsäasi-oiden parissa työskentele-vää toimihenkilöä Helsingis-sä, maakunnissa ja Brysselis-sä. Tämän lisäksi keskusliitos-sa työskentelee maankäyttö-, ympäristö-, vero-, yrittäjyys-, viestintä-, hallinto- ja juridiik-ka-ammattilaisia, joiden osaa-minen on metsäedunvalvon-nan käytössä. Tällaisella or-ganisaatiolla tuotetaan palve-luita ja ajetaan reilun 300 000 suomalaisen metsätilan ja nii-den omistajien asiaa. Olemal-la metsänhoitoyhdistyksen jä-sen jatkossakin, olet paina-va osa tätä metsänomistaji-en edunvalvontaketjua puun juurelta Brysseliin. Tavallis-ten metsänomistajien joukois-ta nousemme monen portaan kautta myös me luottamus-johtajat. Olemme teidän luot-tamuksenne varassa.

Mikko TiirolaMetsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK

Petäjävesi

17

Me hoidamme sijoitustasi.Metsänhoitoyhdistys auttaa saamaan metsästä hyvää tuottoa sukupolvesta toiseen. Oma metsänhoitoyhdistyksesi kertoo, miten saat metsäsi tuottamaan ja teet kannattavaa puukauppaa. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi.

Metsänomistajat

Teemmekö metsänomistajan eteen enemmän?

Turvallinen metsän ammattilainen välittää.

Karjalan Metsätilat OyKuurnankatu 3 b 80100 Joensuu

puh. 0400 245 317

Joensuu, Luhtapohja n. 26,9 haKaksi vierekkäistä tilaa Luhtapohjassa. Maapohjat pääosin erittäin hyväkasvuisia reheviä kivennäismaita. Metsät hyvässä kasvukunnossa olevia kuusivaltaisia nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, puustoa n. 2110 m3. Hintapyyntö 85 000 €/tarjous viimeistään 10.2.2015. Anssi Kolehmainen puh. 0400 242 166

Tohmajärvi, Kemie n. 17,4 haPääosin nuoria- ja varttuneita kasvatusmetsiä sisältävä metsätila n. 5 km Tohmajärven keskustasta. Puustoa n. 1600 m3, hintapyyntö 48 760 €/tarjous Raino Valtonen puh. 0400 153 623

Tohmajärvi, Värtsilä n. 5,5 haHyvillä kasvupaikoilla olevia nuoriametsiä ja taimikoita sisältävä metsätila, puustoa n. 330 m3. Hintapyyntö 12 500 €/tarjous Raino Valtonen puh. 0400 153 623

Joensuu, Hoilola, määräala tonttiLomarakennuspaikka, noin 1,5 hehtaarin määräala, rauhallisen Kanajärven rannalla Joensuun Hoilolassa. Hintapyyntö 15 000 €. Raino Valtonen puh. 0400 153 623

Liperi, Liperi n. 4,6 haOmakotitalotontteja Rummakontien varressa, myydään yhtenä kokonaisuutena tai erikseen kolmena määräalana. Sähkölinja sekä vesi- ja viemärilinja lähellä. Puustoa yhteensä 450 m3, hintapyyntö 28 000 €/tarjous. Risto Kannassalmi puh. 0400 245 317

Polvijärvi, Sotkuma n. 2,4 ha tonttiTonttimaata Polvijärvellä Sotkuman koulun läheisyydessä. Tila kokonaisuudessaan harvennettua koivikkoa. Hintapyyntö kokonaisena 37 000 € tai määräaloina 1,5 €/m2. Aija Koistinen puh. 0400 277 676

Lisätietoja kohteistamme www.metsatilat.fi/karjala

Turvallinen metsän ammattilainen välittää.

Karjalan Metsätilat OyKuurnankatu 3 b 80100 Joensuu

puh. 0400 245 317

Joensuu, Luhtapohja n. 26,9 haKaksi vierekkäistä tilaa Luhtapohjassa. Maapohjat pääosin erittäin hyväkasvuisia reheviä kivennäismaita. Metsät hyvässä kasvukunnossa olevia kuusivaltaisia nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, puustoa n. 2110 m3. Hintapyyntö 85 000 €/tarjous viimeistään 10.2.2015. Anssi Kolehmainen puh. 0400 242 166

Tohmajärvi, Kemie n. 17,4 haPääosin nuoria- ja varttuneita kasvatusmetsiä sisältävä metsätila n. 5 km Tohmajärven keskustasta. Puustoa n. 1600 m3, hintapyyntö 48 760 €/tarjous Raino Valtonen puh. 0400 153 623

Tohmajärvi, Värtsilä n. 5,5 haHyvillä kasvupaikoilla olevia nuoriametsiä ja taimikoita sisältävä metsätila, puustoa n. 330 m3. Hintapyyntö 12 500 €/tarjous Raino Valtonen puh. 0400 153 623

Joensuu, Hoilola, määräala tonttiLomarakennuspaikka, noin 1,5 hehtaarin määräala, rauhallisen Kanajärven rannalla Joensuun Hoilolassa. Hintapyyntö 15 000 €. Raino Valtonen puh. 0400 153 623

Liperi, Liperi n. 4,6 haOmakotitalotontteja Rummakontien varressa, myydään yhtenä kokonaisuutena tai erikseen kolmena määräalana. Sähkölinja sekä vesi- ja viemärilinja lähellä. Puustoa yhteensä 450 m3, hintapyyntö 28 000 €/tarjous. Risto Kannassalmi puh. 0400 245 317

Polvijärvi, Sotkuma n. 2,4 ha tonttiTonttimaata Polvijärvellä Sotkuman koulun läheisyydessä. Tila kokonaisuudessaan harvennettua koivikkoa. Hintapyyntö kokonaisena 37 000 € tai määräaloina 1,5 €/m2. Aija Koistinen puh. 0400 277 676

Lisätietoja kohteistamme www.metsatilat.fi/karjala

Metsänomistajat18

Tuottoa jopa 20 %Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajan-kohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton.

Yllättävän hyvää tuottoa

Tutustu verkossa yara.fi/metsa

Lannoitus on turvallistaYaran metsälannoitteet valmiste-taan Suomessa. Annamme niille laatu- ja puhtaustakuun. Lannoi-tetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia.

Lannoittaminen on ilmastotekoYaran lannoitteilla on myös hiilijalan-jälkitakuu. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään.

Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta?

Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen ja talousmetsi-en luonnonhoitoon vuodelle 2014 myönnetyt valtion tuet käytettiin Pohjois-Karjalassa täysimääräisesti, lukuun ot-tamatta energiapuun korjuu-seen osoitettuja tukivaroja.

Kaikkiaan tukivaroja käytet-tiin yksityismetsissä noin 4,0 milj. euroa, josta puuntuotan-non kestävyyden turvaami-seksi käytettiin noin 3,6 milj. euroa ja metsäluonnonhoi-toon noin 0,4 milj. euroa.

Suomen metsäkeskus ja-koi kestävän metsätalou-den rahoituslain eli Kemera-lain mukaisia tukia yksityi-sille metsänomistajille koko

maassa vuonna 2014 yhteensä 76,16 miljoonaa euroa.

Puuntuotannon tukien osuus oli 77 prosenttia, ener-giapuun korjuun 14 prosent-tia ja luonnonhoidon 9 pro-senttia.

Energiapuun korjuuta tuet-tiin koko maassa 10,3 miljoo-nalla eurolla. Tukea jäi hyö-dyntämättä 16 miljoonaa eu-roa, josta Pohjois- Karjalassa noin 0,9 milj. euroa.

Puuntuotannon kestävyy-den turvaamiseen vuonna 2014 haetuista tuista siirtyi Pohjois-Karjalassa maksetta-vaksi vuoden 2015 puolella yhteensä noin 450 000 euron verran.

Luonnonhoitoon käytettiin koko maassa varoja 6,7 mil-joonaa euroa. Pohjois-Karja-lassa luonnonhoidon tukiva-roja käytettiin noin 0,4 milj. euroa. Luonnonhoitohankkei-ta tuettiin Pohjois-Karjalassa 239 000 eurolla.

Ympäristötukea maakun-nan maanomistajille makset-tiin 205 000 euroa.

Mikko Korhonen

va.aluejohtaja, johta-va esittelijä rahoitus- ja

tarkastuspalvelutSuomen Metsäkeskus, Julkiset

palvelutwww.metsakeskus.fi/pk

Lakiesitys Uuden Kestävän Metsätalouden rahoitustuesta 2015-2020 (Kemera) oli edus-kunnan käsittelyssä loppu-vuonna 2014. Lain voimaan-tulo odottaa vielä EU:n notifi-ointia, mutta sen toivotaan tu-levan voimaan 1.7.2015.

Koska uudessa laissa vaa-ditaan etukäteisilmoitus en-nen töiden aloittamista, uhkaa keväällä 2015 tulla katkos tu-

en myöntämiseen ja töiden te-koon. Metsänomistajien osuus kokonaiskustannuksista niin osuutena kuin euroinakin on nousemassa selvästi. Kemera-tukitasot ovat laskemassa use-astakin syystä.

Tuettavat työlajit vähenevät, ehdot tiukkenevat ja hankkei-den minimikoko kasvaa. Suu-rin muutos koskee hankkeis-ta toimijoille maksettuja suun-

nittelu- ja toteuttamistukia, jotka ovat poistumassa koko-naan. Jatkossa nämä kustan-nukset laskutetaan metsän-omistajalta. Lisää aiheesta ke-vään Metsänomistajat-lehdes-sä.

Nykylain mukaiset hankkeet on jätettävä metsäkeskukseen viimeistään 17.4.2015. Tukea voidaan maksaa vuoden 2019 loppuun.

Kestävää metsätaloutta ja talous-metsien luonnonhoitoa tuettiin Pohjois-Karjalassa 4 milj. eurolla 2014

Kemera-tukeen mahdollisesti katkos keväällä

Metsänomistajat 19

Kerro metsäsi tarina.

Tallennan sen jälkipolville.

Pekan virke ja vesuri/Pekka Virtamo 050 409 3291

pekka.virtamo@elisanet.fi

www.saastopankki.fi/joensuu

Hyvä metsänomistaja,etsiessäsi sopivinta säästämis- ja

sijoitus kohdetta puukauppatuloillesi Säästöpankki Optia tarjoaa sinulle

vastuullisen tavan sijoittaa:Kun teet talletuksen meille, tuet samalla

paikallista toimintaympäristöä – sijoitamme talletusvarat oman toimialueemme ihmisten

ja yritysten hyväksi. Pidetään yhdessä kotiseutumme elinvoimaisena.

Pyydä henkilökohtainen talletus tarjous

lähimmästä konttoristamme!

Puh

.hin

ta: l

anka

puh.

8,3

5 sn

t + 6

,91

snt/

min

, mat

kapu

h. 8

,35

snt +

16,

69 s

nt/m

in

Palvelemme ma-pe 10.00-16.30Kauppakatu 27 B 3, 80100 JOENSUU

Puh. 029 041 2690

MetsänomistajatPOHJOIS-KARJALA

:

Kysy lisää meiltä tai vieraile osoitteessa op.fi/tuotto-osuus.

Pohjois-KarjalanOsuuspankit

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry Kuurnankatu 3b 80100 JOENSUU puh. 040 7069 166

Ota suunnaksi Metsänomistajat!Tule meille, kun mieltäsi askarruttaa jokin metsääsi liittyvä kysymys. Me autamme niin taimikon kasvattamisessa kuin tukkipuun myynnissäkin. Myös SPV-asiantuntijat palvelevat metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa.

Metsänhoitoyhdistyksestä saat parhaat metsänhoitopalvelut ja paikalliset metsäasiantuntijat ovat aina käytettävissäsi koko maakunnan alueella. Katso lisää www.mhy.fi/pohjois-karjala

Me teemme metsänomistajan eteen enemmän!

Minna Kauppi

KUVA

: MA

RKU

S LA

UKK

AN

EN

Liity nyt jäseneksi osoitteessa:

www.mhy.fi

Metsänomistajat20

Pek k a Nuutinentoiminnanjohtajapuh. 040 516 4836

R isto Kannassalmikenttäpääl l ik kö, LK Vpuh. 0400 245 317

Anna-M aija L aak konentoimistopääl l ik köpuh. 0500 278 528

M arja Var tiainentoimistos ihteer ipuh. 040 706 9166

JOENSUUN TOIMISTOKuurnank atu 3 b, 80100 JoensuuPuh. 040 7069 166

LIPERIN TOIMISTOVarolant ie 3 , 83100 L iper i

M ik a L appalainenkenttäpääl l ik kö, LK Vpuh. 0500 278 011

Hannele Är väsmark k inoint is ihteer ipuh. 0400 202 616

Sirk k a Por timopalk k as ihteer ipuh. 0400 275 339

M auri Hytönen(Kont iolahden k k , Onttola , Kulho, Jo -ensuu, I iksenvaara , Mulo, Vouvink ylä)puh. 0400 355 385

Vesa Kuusela(K i ihtelysvaara , Hei -nävaara , Kesk i jär v i , Hammaslaht i )puh. 0500 678 896

Arto Soikkeli , LK V(Lehtoi , S elk ie, M ön-ni , Jakokosk i , Romo, Röksä ja osa Kont io -lahtea)puh. 0400 174 393

Jani Paajanen(Romppala , Venejo -k i , Varparanta ja osa Kont iolahtea)puh. 0400 224 812

ME TSÄASIANTUNTIJAT

Juk k a B ehm, LK V(Leppälaht i , K aata-mo, R ist i -Korpivaara)puh. 0400 449 122

Aija Koist inen , LK V(Kuorevaara , Sola , Sotkuma, K äsämä, Vaiv io)puh. 0400 277 676

S ak ari Tik k akor juupalveluesimiesSPV as iantunt i japuh. 040 170 4898

Pek k a M iinalainen(L iper i pohjoinen ja etelä inen K i iessalo)puh. 0400 220 543

M ark ku Pi ironen , LK V(Suvisranta , Tör isevä, Sysmä, Harmaasalo, Vi in i jär v i , Kompero)puh. 0400 170 138

Anneli Könönen poissa toista iseks i , s i jaisena Aku Kok konen(R ik k aranta , Mal jasalmi , Jäätsalo, Viuruniemi , Var is laht i )puh. 040 709 9976

ME TSÄASIANTUNTIJAT

ME TSÄASIANTUNTIJAT

ME TSÄASIANTUNTIJAT

ME TSÄASIANTUNTIJAT

OUTOKUMMUN TOIMISTOKummunk atu 6 , 83500 Outokumpu

Annik a Kontk anen(Horsmanaho, Saar i -vaara , Pyöräk angas, Haapovaara , Teer i -vaara , Kokonvaara)puh. 0400 181 436

POLVIJÄRVEN TOIMISTOPolvi jär vent ie 15, 83700 Polv i jär v i

Päivi-E l ina Huttu-nen( Tuupovaara etelä i -nen el i K innasniemi , Luutalaht i , Öl lö lä , Hoi lo la , Saar ivaara , Saar io inen)puh. 0400 278 896

Reijo Heisk anen(Nunnalaht i , Timo -vaara , Lar insaar i , Pol -vela etelä ja Juuan k ylä etelä)puh. 0500 277 529

Pek k a Kajoksinen( Tuopanjok i , Ahmo -vaara , Kol i , Hattusaa-r i ja Jär venpohja)puh. 0500 283 805

Kimmo Leppänen(K inahmo, Ruvaslaht i , L ipasvaara , M ar ton-vaara , K i rkonk ylä)puh. 040 719 6967

R ÄÄKKYL ÄN TOIMISTOK innulant ie 1 , 82300 R ääk k ylä

ME TSÄASIANTUNTIJATI lk k a Pak arinen(R ääk k ylän kunnan a lueet ja I kolansaar i )puh. 040 523 1110

K ITEEN TOIMISTOOlkont ie 6 , 82500 K iteeME TSÄASIANTUNTIJATPer tti Karjalainen(K i teenk ylä , Lou-kunvaara , M isola , Rok k ala , R i ih i jär v i , Närsäk k älä , Kont iola , Pi imäjär v i )puh. 0400 245 320

Heik k i Uuksulainen(K antosyr jä , K i teen-laht i , Päät ye, Potos-k avaara , Kunonniemi , Satulavaara , Säyne -jär v i )puh. 0400 245 318

Jouni Mutanen , KED(Mul jula , Pi imäjär v i , Suoparsaar i , Suor lah-t i , Särk i jär v i , Ham-mask al l io, Haarajär v i , Ruppovaara)puh. 040 512 9618

Kimmo Var tiainenMetsäsuunnitte l i japuh. 0400 275 333

KESÄL AHDEN TOIMISTOKesälahdent ie 32 A, 59800 Kesälaht i

ME TSÄASIANTUNTIJATTimo Heisk anen(Kesälaht i , Mar jonie -mi , Sar v isa lo, Totkun-niemi , Vi l la la)puh. 0400 151 801

Vesa Vänttinen(N i in ikumpu, Tasa-pää, Heinoniemi , Leinävaara , Puhos, Puhossalo, As ikon-saar i , Vi l la la)puh. 0400 245 319

Osmo Timonen(Purujär v i , Suitsa , Varmo, Varmonniemi , Kokonlaht i , Kumpu, Mar tt inansaar i , Matr i , N iuk k ala , Uukuniemi)puh. 0400 151 802

TOHMA JÄRVEN TOIMISTOK irk kot ie 6 , 82600 Tohmajär vi

R aino Valtonen , LK V( Tuupovaara pohjoi -nen el i Konnunniemi , Kovero, Kor tevaara , Sonk ajanranta , He -ra jär v i , Pi r t t i jär v i ja Kok invaara)puh. 0400 153 623

TUUPOVAAR AN TOIMISTOR i ikolant ie 1 , 82730 TuupovaaraME TSÄASIANTUNTIJAT

Pirketta Heinonen( Vär ts i lä , Petravaara , Kemie i tä , Peion-niemi , K antosyr jä ja Jär ventaus)puh. 050 379 2136

O ll i S oininen(K i ihtelysvaaran k k etelä , Palo, Usk al i , Oskola ja Huht i lampi)puh. 040 553 3802

Terho Multanen(Onk amo, Tik k ala , Mur toi , Ak k ala , Jouh-kola , R i ikola , Kemie länsi , Saar io, Vatala ja Kutsu)puh. 0500 278 529

JUUAN TOIMISTOK auppakuja 2 , 83900 Juuk a

ME TSÄASIANTUNTIJATHenri Leppänen(Matara , K ajoo, Petro -vaara , R ahola , Vaik ko, Polvela pohjoinen, Juuan k ylä läns i ja Hal ivaara)puh. 0500 283 807

Jari Kotip ohja( Vuok ko, Paalasmaa, Juuan k ylä pohj . )puh. 0500 283 806

ENON TOIMISTOK auppat ie 8 , 81200 EnoME TSÄASIANTUNTIJATAnssi Kolehmainen , LK V (Enonsalo, S i ik a-vaara-Pahk avaara , Kuis-ma, Luhtapohja , Tyr jän-saar i , Tyr jä , K iv i laht i , Löytöjär v i , Ai t tovaara , Revonk ylä)puh. 0400 242 166

M arko Kalt iainenpuh. 0400 378 841

Eero Pelkonen(Eno pohjoinen el i Ahveninen, Kuusi jär-v i , Pie l is jok i , Sar-v ink i , Pi r t t ivaara ja Haapalaht i )puh. 0400 378 840

LIEKSAN TOIMISTOKuhmonk atu 2 , 81700 L ieksa

ME TSÄASIANTUNTIJATJuhani Lehikoinen( Viek i , Kylänlaht i , Vaaralaht i -Kor iseva, ja Porosaar i )puh. 0400 177 029

O lavi Reittu(Sark k i la , Vuonis laht i , Kelvä , Salonk ylä , Jaa-konvaara , Haapalaht i , Eno pohjoinen)puh. 0400 677 005

Jo ona Turunen, LK V(Hattuvaara , Ruunaa, Uusik ylä , Nurmijär v i ja Kont iovaara)puh. 0400 627 917

ILOMANTSIN TOIMISTOK alevalant ie 13, 82900 I lomants i

ME TSÄASIANTUNTIJAT

ME TSÄASIANTUNTIJAT

ME TSÄASIANTUNTIJAT

Pek k a Ky yk all io(Kuuksenvaara , Nuo -rajär v i , Hattuvaara , K äenkosk i , Putkela , I la ja ja Naar vansalo)puh. 0400 242 174

S ami Suihko , LK V( I lomants in ympär is-tö, Mauk kula , Mar jo -vaara , Ostronsaar i , Melaselk ä ja Patr ik k a)puh. 0400 240 074

NURMEKSEN TOIMISTOPorok ylänk atu 33, 75530 Nurmes

Jussi Kettunen(Höl jäk k ä, L ipinlaht i , Kynsiniemi , Pie l isen saar isto pois luk ien Porosaar i )puh. 0500 279 056Pek k a Ter vashonk a(Nurmesk ylä i tä , Petäisk ylä , Mujejär v i , Saramo ja Kuohat in as.a lue) puh. 0500 371 768

Per tt i R y ynänenkor juupalveluesi -mies, LK Vpuh. 040 170 1759

Juk k a R antonen , LK V(Nurmesk ylä läns i , Jok ik ylä , Savik ylä , Särk ivaara ja Salmen-k ylä)puh. 0500 279 055

VALTIMON TOIMISTOKeskusk atu 27, 75700 Valt imo

M ik a B aas( Valt imo, Pajukosk i , K arhunpää ja Yl ik y lä)puh. 050 568 6447

Jussi Ti it inen(Halmejär v i , Koira-vaara , Koppelo, Rumo ja Rumon yht .metsä)puh. 0500 376 052

PÄÄK AUPUNKISEUDUN ME TSÄNOMISTA JIEN PALVELUTOIMISTOSimonk atu 6 (Maala isten ta lo)00100 Hels ink i puh. 040 720 3160

etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi

Tuomo Pesälä metsälak imiesPuhel inpäiv yst ys metsään l i i t t y vissä lak i -as io issa maanantais in k lo9-16. Puh. 0600-39 39 59 (4 ,01 €/min +pvm/mpm)

Timo Puustinen, SPV as iantunt i ja , LK V( Tok rajär v i , K akonaho, Huhus, Sonk aja)puh. 0400 275 332

Me teemme metsänomistajan eteen enemmän, tervetuloa paikalliseen toimistoon!

Pek k a Nuutinentoiminnanjohtajapuh. 040 516 4836

R isto Kannassalmikenttäpääl l ik kö, LK Vpuh. 0400 245 317

Anna-M aija L aak konentoimistopääl l ik köpuh. 0500 278 528

M arja Var tiainentoimistos ihteer ipuh. 040 706 9166

JOENSUUN TOIMISTOKuurnank atu 3 b, 80100 JoensuuPuh. 040 7069 166

LIPERIN TOIMISTOVarolant ie 3 , 83100 L iper i

M ik a L appalainenkenttäpääl l ik kö, LK Vpuh. 0500 278 011

Hannele Är väsmark k inoint is ihteer ipuh. 0400 202 616

Sirk k a Por timopalk k as ihteer ipuh. 0400 275 339

M auri Hytönen(Kont iolahden k k , Onttola , Kulho, Jo -ensuu, I iksenvaara , Mulo, Vouvink ylä)puh. 0400 355 385

Vesa Kuusela(K i ihtelysvaara , Hei -nävaara , Kesk i jär v i , Hammaslaht i )puh. 0500 678 896

Arto Soikkeli , LK V(Lehtoi , Selk ie, Mön-ni , Jakokosk i , Romo, Röksä ja osa Kont io -lahtea)puh. 0400 174 393

Jani Paajanen(Romppala , Venejo -k i , Varparanta ja osa Kont iolahtea)puh. 0400 224 812

ME TSÄASIANTUNTIJAT

Juk k a B ehm, LK V(Leppälaht i , K aata-mo, R ist i -Korpivaara)puh. 0400 449 122

Aija Koist inen , LK V(Kuorevaara , Sola , Sotkuma, K äsämä, Vaiv io)puh. 0400 277 676

S ak ari Tik k akor juupalveluesimiesSPV as iantunt i japuh. 040 170 4898

Pek k a M iinalainen(L iper i pohjoinen ja etelä inen K i iessalo)puh. 0400 220 543

M ark ku Pi ironen , LK V(Suvisranta , Tör isevä, Sysmä, Harmaasalo, Vi in i jär v i , Kompero)puh. 0400 170 138

Aku Kok konen(OUTOKUMPU: R ik k aranta , Mal jasalmi , Jäät-sa lo, Viuruniemi , Var is laht i ) puh. 040 709 9976

ME TSÄASIANTUNTIJAT

ME TSÄASIANTUNTIJAT

ME TSÄASIANTUNTIJAT

OUTOKUMMUN TOIMISTOK atso POLVIJÄR VEN TOIMISTO

Annik a Kontk anen(Horsmanaho, Saar i -vaara , Pyöräk angas, Haapovaara , Teer i -vaara , Kokonvaara)puh. 0400 181 436

POLVIJÄRVEN TOIMISTOPolvi jär vent ie 15, 83700 Polv i jär v i

Päivi-E l ina Huttu-nen( Tuupovaara etelä i -nen el i K innasniemi , Luutalaht i , Öl lö lä , Hoi lo la , Saar ivaara , Saar io inen)puh. 0400 278 896

Reijo Heisk anen(Nunnalaht i , Timo -vaara , Lar insaar i , Pol -vela etelä ja Juuan k ylä etelä)puh. 0500 277 529

Pek k a Kajoksinen( Tuopanjok i , Ahmo -vaara , Kol i , Hattusaa-r i ja Jär venpohja)puh. 0500 283 805

Kimmo Leppänen(K inahmo, Ruvaslaht i , L ipasvaara , Mar ton-vaara , K i rkonk ylä)puh. 040 719 6967

R ÄÄKKYL ÄN TOIMISTOK innulant ie 1 , 82300 R ääk k ylä

ME TSÄASIANTUNTIJAT

I lk k a Pak arinen(R ääk k ylän kunnan a lueet ja I kolansaar i )puh. 040 523 1110

K ITEEN TOIMISTOOlkont ie 6 , 82500 K iteeME TSÄASIANTUNTIJATPer tti Karjalainen(K i teenk ylä , Lou-kunvaara , M isola , Rok k ala , R i ih i jär v i , Närsäk k älä , Kont iola , Pi imäjär v i )puh. 0400 245 320

Heik k i Uuksulainen(K antosyr jä , K i teen-laht i , Päät ye, Potos-k avaara , Kunonniemi , Satulavaara , Säyne -jär v i )puh. 0400 245 318

Jouni Mutanen , KED(Mul jula , Pi imäjär v i , Suoparsaar i , Suor lah-t i , Särk i jär v i , Ham-mask al l io, Haarajär v i , Ruppovaara)puh. 040 512 9618

Kimmo Var tiainenM etsäsuunnitte l i japuh. 0400 275 333

KESÄL AHDEN TOIMISTOKesälahdent ie 32 A, 59800 Kesälaht i

ME TSÄASIANTUNTIJATTimo Heisk anen(Kesälaht i , M ar jonie -mi , Sar v isa lo, Totkun-niemi , Vi l la la)puh. 0400 151 801

Atte S alojär vi(N i in ikumpu, Tasa-pää, Heinoniemi , Leinävaara , Puhos, Puhossalo, As ikon-saar i , Vi l la la)puh. 0400 245 319

Osmo Timonen(Purujär v i , Suitsa , Varmo, Varmonniemi , Kokonlaht i , Kumpu, M ar tt inansaar i , M atr i , N iuk k ala , Uukuniemi)puh. 0400 151 802

Vesa VänttinenVier imetsänhoito -hankepuh. 040 573 8432

TOHMA JÄRVEN TOIMISTOK irk kot ie 6 , 82600 Tohmajär vi

R aino Valtonen , LK V( Tuupovaara pohjoi -nen el i Konnunniemi , Kovero, Kor tevaara , S onk ajanranta , He -ra jär v i , Pi r t t i jär v i ja Kok invaara)puh. 0400 153 623

TUUPOVAAR AN TOIMISTOR i ikolant ie 1 , 82730 TuupovaaraME TSÄASIANTUNTIJAT

Pirketta Heinonen( Vär ts i lä , Petravaara , Kemie i tä , Peion-niemi , K antosyr jä ja Jär ventaus)puh. 050 379 2136

O ll i S oininen(K i ihtelysvaaran k k etelä , Palo, Usk al i , Oskola ja Huht i lampi)puh. 040 553 3802

Terho Multanen(Onk amo, Tik k ala , Mur toi , Ak k ala , Jouh-kola , R i ikola , Kemie länsi , Saar io, Vatala ja Kutsu)puh. 0500 278 529

JUUAN TOIMISTOK auppakuja 2 , 83900 Juuk a

ME TSÄASIANTUNTIJATHenri Leppänen(M atara , K ajoo, Petro -vaara , R ahola , Vaik ko, Polvela pohjoinen, Juuan k ylä läns i ja Hal ivaara)puh. 0500 283 807

Jari Kotip ohja( Vuok ko, Paalasmaa, Juuan k ylä pohj . )puh. 0500 283 806

ENON TOIMISTOK auppat ie 8 , 81200 EnoME TSÄASIANTUNTIJATAnssi Kolehmainen , LK V (Enonsalo, S i i -k avaara-Pahk avaara , Kuisma, Luhtapohja , Tyr jänsaar i , Tyr jä , K iv i laht i , Löytöjär v i , Ai t tovaara , Revon-k ylä)puh. 0400 242 166

M arko Kalt iainenpuh. 0400 378 841

Eero Pelkonen(Eno pohjoinen el i Ahveninen, Kuusi jär-v i , Pie l is jok i , Sar v in-k i , Pohja , Koivuvaara , Pi r t t ivaara ja Haapa-laht i )puh. 0400 378 840

LIEKSAN TOIMISTOKuhmonk atu 2 , 81700 L ieksa

ME TSÄASIANTUNTIJATJuhani Lehikoinen( Viek i , Kylänlaht i , Vaaralaht i -Kor iseva, ja Porosaar i )puh. 0400 177 029

O lavi Reittu(Sark k i la , Vuonis laht i , Kelvä , Salonk ylä , Jaa-konvaara , Haapalaht i , Eno pohjoinen)puh. 0400 677 005

Jo ona Turunen, LK V(Hattuvaara , Ruunaa, Uusik ylä , Nurmijär v i ja Kont iovaara)puh. 0400 627 917

ILOMANTSIN TOIMISTOK alevalant ie 13, 82900 I lomants i

ME TSÄASIANTUNTIJAT

ME TSÄASIANTUNTIJAT

ME TSÄASIANTUNTIJAT

Pek k a Ky yk all io(Kuuksenvaara , Nuo -rajär v i , Hattuvaara , K äenkosk i , Putkela , I la ja ja Naar vansalo)puh. 0400 242 174

S ami Suihko , LK V( I lomants in ympär is-tö, Mauk kula , Mar jo -vaara , Ostronsaar i , Melaselk ä ja Patr ik k a)puh. 0400 240 074

NURMEKSEN TOIMISTOPorok ylänk atu 33, 75530 Nurmes

Jussi Kettunen(Höl jäk k ä, L ipinlaht i , Kynsiniemi , Pie l isen saar isto pois luk ien Porosaar i )puh. 0500 279 056Pek k a Ter vashonk a(Nurmesk ylä i tä , Petäisk ylä , Mujejär v i , Saramo ja Kuohat in as.a lue) puh. 0500 371 768

Per tt i R y ynänenkor juupalveluesi -mies, LK Vpuh. 040 170 1759

Juk k a R antonen , LK VSPV as iantunt i ja(Nurmesk ylä läns i , Jok ik ylä , Savik ylä , Särk ivaara ja Salmen-k ylä)puh. 0500 279 055

VALTIMON TOIMISTOKeskusk atu 27, 75700 Valt imo

M ik a B aas( Valt imo, Pajukosk i , K arhunpää ja Yl ik y lä)puh. 050 568 6447

Jussi Ti it inen(Halmejär v i , Koira-vaara , Koppelo, Rumo ja Rumon yht .metsä)puh. 0500 376 052

PÄÄK AUPUNKISEUDUN ME TSÄNOMISTA JIEN PALVELUTOIMISTOSimonk atu 6 (Maala isten ta lo)00100 Hels ink i puh. 040 720 3160

etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi

Tuomo Pesälä metsälak imiesPuhel inpäiv yst ys metsään l i i t t y vissä lak i -as io issa maanantais in k lo9-16. Puh. 0600-39 39 59 (4 ,01 €/min +pvm/mpm)

Timo Puustinen, SPV as iantunt i ja , LK V( Tok rajär v i , K akonaho, Huhus, S onk aja)puh. 0400 275 332

Me teemme metsänomistajan eteen enemmän, tervetuloa paikalliseen toimistoon!