ict industry insight csem

FinproKeski- ja Kaakkois-Eurooppa

ICT-markkinat Kaakkois-Euroopan alueella

Tommi Pelkonen Toukokuu 28, 2009

ICT-markkinat Kaakkois-Euroopassa

Taustaa

Yleiskatsaus

Ydinmarkkinat

Johtopäätökset ja suositukset

/ / © Finpro ry

Itä-Eurooppa? Kaakkois-Eurooppa?

Alueen ymmärtämisen avain: historian ja taustojen tunteminen

Tavoite & Tutkimuskysymykset

Tavoite: analysoida suomalaisen ohjelmistoja digitaalisen median liiketoimintamahdollisuuksia Keski- ja Kaakkois-Euroopan 16 maan ja lähes sadan miljoonan kuluttajan heterogeenisellä markkina-alueella.

•Millaisia ominaispiirteitäKeski- ja Kaakkois-Euroopan alueella digitaalisen median ja ohjelmistoteollisuuden markkinoilla on?

•Mihin suomalaisten alan yritysten tulisi keskittyänäillä markkinoilla ja miksi?

•Mitä seikkoja alan yritysten kannattaisi huomioidamarkkinoille pyrkiessään?

Selvitys toteutettiin aineistoanalyysinaja Finpron asiantuntija-arvioihin pohjautuen

huhti-toukokuussa 2009


Taustaa

Yleiskatsaus

Ydinmarkkinat


ICT markkinoiden koot

NOPEA

HAASTAVAHELPOHKO = Valmiusaste, arvoketjut, rahoituksensaatavuus, asiakkaiden halukkuus ostaauusia palveluita tms.

ODOTETTUMARKKINAKASVU

ICT-investoinnit20008 (arvio)1,0bn €

15,8 bn €

AT

10.4bn €

FI 6,6bn €

HU

1,8bn €

SI

7,9bn €

CZ 5,7bn €

RO

2.1bn €

SK

2,3bn €

BG

HIDAS

5,2bn €

TR

1.3bn €HR

MARKKOIDEN HAASTAVUUS / VALMIUS

Sources: EITO, EIU, BMI (2007&2008)

SAMAKALTAISETVOIMAKAS KASVU

SAMANKALTALTAISETHIDAS KASVU

HAASTAVAT MARKKINATHIDAS KASVU

HAASTAVATVOIMAKAS KASVU

Kaakkois-Euroopan ICT-markkinat kasvavatSuomea nopeammin- lamasta huolimatta!

0,47bn €SRB

Kansantaloudellisia haasteita koko alueella

BKT ei kerro koko totuutta – esimerkiksi ICT-alan yritysten hakiessaparempaa tuottoa ja kustannussäästöjä halvemman työvoiman markkinoilta

Global rank Country Overall score Environment IT InfrastructureHuman capital

Legal environment

R&D environment

Support for IT industry

developmentFACTOR WEIGHT 100% 10% 20% 20% 10% 25% 15%

13 Finland 61.5 89.7 61.8 67.2 85.0 21.8 85.221 Austria 56.1 88.3 61.2 54.9 85.0 15.3 77.826 Slovenia 45.5 68.6 38.1 63.5 73.0 4.4 66.328 Hungary 40.6 80.3 17.0 59.7 71.0 5.8 58.129 Czech Republic 40.4 75.3 27.3 54.7 67.5 4.0 58.131 Slovakia 39.5 76.3 30.0 52.5 67.5 1.6 54.833 Greece 38.2 74.0 11.3 61. 67.5 1.7 60.838 Turkey 32.4 77.6 6.5 44.8 57.5 0.2 57.239 Romania 32.3 67.0 12.1 48.2 56.0 0.6 52.141 Croatia 31.6 55.6 3.2 51.9 62.0 2.4 54.645 Bulgaria 30.2 61.3 6.8 47.4 56.0 1.1 49.3

Maat eroavat kilpailun ja osaamisen eri alueilla

Ranking Country Score6 Finland 5.5316 Austria 5.2231 Slovenia 4.5732 Czech Republic 4.5333 Cyprus 4.5241 Hungary 4.2843 Slovak Republic 4.1949 Croatia 4.0955 Greece 4.0058 Romania 3.9761 Turkey 3.9162 Ukraine 3.8868 Bulgaria 3.8069 Poland 3.8071 Montenegro 3.7974 Russian Federation 3.7779 Macedonia, FYR 3.6784 Serbia 3.6299 Moldova 3.30105 Albania 3.23106 Bosnia and Herzegovina 3.23

PIKATULKINTA: Maissa on osaamista, mutta infrassaja tuotekehitysosaamisssa on petrattavaa

Maa-analyysi vaiko kaupunkitason analyysi?

Makrotason analyysin antaa mahdollisuuden arvioida sijaintimaita . Mutta senlinkittyminen yrityksen mahdollisuuksiin on vähäistä

Romanian ICT-keskittymiä

Cluj Napoca: 500

Timisoara: 500

Targu Mures: 150

Bukarest: 800

Iasi: 125

=IT-insinöörien vuotuinen valmistumismäärä yliopistoista/kaupunki

Kaupunkohtainen mikro-analyysiantaa tarkemman kuvan todellisista

mahdollisuuksita – tarkempikriteeristö silti tarpeen sijoittumista

miettiäessä

Bulgarian ICT-keskittymiä

Sofia: 600

Plovdiv: 100

Varna: 200

=IT-insinöörien vuotuinen valmistumismäärä yliopistoista/kaupunki

Suomalaisten mahdollisuudet jäsenneltyinä

Lisämyyntiä, kustannusetuja ja parempia strategisia ja taktisia asemia

Mitä siis myydään kv.markkinoille?

Ohjelmisto- ja digimedian palveluiden tuotteiden viennissä on pelkistäen kyse siitä, että palveluja tuottava ja tarjoava yritys hakee lisätuloja myymällä lisää:

1. Käyttöoikeuksia/aikaa, lisenssejä (€/CPU, €/käyttäjä, €/kk) = ohjelmistoja

2. Työaikaa (€/h, €/pv, €/lisäarvo) = konsultointia3. IPR- ja formaattioikeuksia (€/kuluttaja, €/käyttäjä, €/oikeuden käyttö) =

sisältöjä

Useimmiten erityisesti IT-yrityksen palvelumalli pohjautuu näiden tulomallien hybridiin, myydään jossain määrin oikeuksia, jossain määrin omaa aikaa projekteina.

Kansainvälistymisessä haasteellisinta useasti onkin se, että itse tuotteen lisensseillä ei ole asiakkaalle niin suurta arvoa kuin niihin tarvittavilla räätälöinneillä ja muutoksilla. Ja tämäpalvelutyö on sitten kyettävä tuottamaan paikallisesti, useasti myös paikallisella kielellä. Tarvitaan siis useimmiten kumppaneita, jotta kansainvälistyminen on ylipäätänsämahdollista.

Kyettävä vakuuttamaan asiakkaat siitä, että tuote/palvelu sopii juuri heille

Kansallisia investointeja ja kv.kiinnostusta

Lähes kaikilla Keski- ja Kaakkois-Euroopan mailla on käynnissä omat kansalliset ohjelmansa, joilla pyritään houkuttelemaan maahan niin valmistavaa teollisuutta kuin huippuosaamista tarjoavia yrityksiä.

Erityisen aktiivisia alueella ovat olleet yhdysvaltalaiset, saksalaiset, hollantilaiset, italialaiset ja ranskalaiset IT-yritykset, jotka hakevat lähialueiden alihankintakumppaneillaan projekteilleen parempaa hallittavuutta ja vastuunottoa kuin Kiinan tai Intian alihankintatuotannot tarjoavat.

Suomalaisten ICT-yritysten määrä yhä rajallinen alueella suhteessa muihin.

Palkkakustannuksissa ja ulkoistamlla voi säästää…

Tulisi tarkkaan miettiä paljonko niillä on aikaa toimia eri aikavyöhykkeillä olevien kumppanien kanssa ja voisiko se siten saada riittävää kustannushyötyä jo pelkästään ns. ”halvemman” - ei siis ”halvimman” - kustannustason

maista,

Palkkatasot vaihtelevat suuresti maittain, vuosittain, suhdanteista riippuen ja paikkakunnittain. Alue on pääosin ns. halvemman kustannustason keskittymä.

…mutta säästöt voivatkin olla odotettua pienempiä

Kustannustietoisuus ja ulkoistuksen hallinta ovat oleellisessa roolissa onnistumisen takaamiseksi.

Alueella toimivia suomalaisyrityksiä

Kiinnostus aluetta Kaakkois-Eurooppaa kohtaa on selkeästi lisääntymässä.Silti mahdollisuuksiin on tartuttu hyvin varoen.


Taustaa

Yleiskatsaus

Ydinmarkkinat


Profiloimme raportissa 11 maan ICT-markkinat

Tarkemmat kuvaukset ovat raportissa

Unkari – vahva teleosaaminen, uusia haasteita

Tuote-/palvelu-myynti Alihankintatoiminta ja -kumppanuudet

Tuotekehitys-asemapaikka

Muita mahdollisuuksia

• Erityisesti vähittäiskaupan alueella lähes kaikki kansainväliset ketjut aktiivisia –ehkä mahdollisuus lähestyä

• Unkari hyvä sijaintipaikka alueellisille päämajoille, joita useita

• Unkarissa on vakiintuneita IT-alan alihankkijoita ja vahva tätä tukeva kulttuuri

• Osaajien saatavuus on kohtuullisen hyvä, mutta hintataso erityisesti Budapestissa nousee edelleen

• Paikallinen kumppani lähes välttämätön

• Telealan tuotekehitys-osaaminen vahvaa

• Unkarilainen ohjelmoija on luova ja osaava

• Nokialla Euroopan suurin tehdas Komáromissa.

• EIT, European Institute of Technology, aloittaa Budapestissa 2009

• Palkkataso kakkos-kaupungeissa voi olla erittäin kilpailukykyinen

• Unkarin kielialue suurempi kuin maan väestö, myös naapurimaissa suuria vähemmistöjä = työvoimapooli suurempi

Väestö:10 miljoonaa, 3,6m kotitaloutta BKT/capita: 15 132 €

ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: 2,387 b€, 8,4 % GAGR

Laajakaistatiheys 2008: 11,7 % Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 35%

Mainosmarkkinoiden koko 2008:2,148 bnEUR

Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 2,2%

Mobiilitiheys 2008: 99,7 % WEF Ranking: 41 / 132; EIU Ranking: 28 / 66 maata

Erityispiirteitä:

• Nokian, NSN:n ja Sanoman merkittävä rooli

• Suomalaisiin suhtaudutaan erityisen positiivisesti

• Paljon Share Service Center:eita

• EU:n teknologian tutkimuskeskus, European Institute of Techology, EIT, aloittaa 2009

• Kielellisesti alueen vajavaisin, vieraita kieliä osataan heikost i

Unkarin keskeinen sijainti, hyvä infrastruktuuri ja osaamistaso pitävät maan talousongelmista huolimatta kiinnostavana sijaintikohteena, erityisesti telealan tuotekehitykselle ja ohjelmointityölle.

Romania – kansainvälistyvä, heterogeeninen, kokoluokkaa muita suurempi

Väestö:22,2 miljoonaa

Kotitalouksien määrä: 7,7m

BKT/capita: 8 536 €

ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: 1,196,7 b€, 21,5 %GAGR

Laajakaistatiheys 11,7 % Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 22,6%

Mainosmarkkinoiden koko 2008: 372,9 mEUR Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 1,5%

Mobiilitiheys 2008: 78,4 % WEF: 51 / 132; EIU: 39 / 66 maata Erityispiirteitä:

• Suuret kotimarkkinat, mutta isot alueelliset tuloja kehityserot

• Bukarest ylivoimainen ykkönen IT-alalla, mutta aluekeskukset Iasi, Cluj ja Timisoara myös riittävän isoja jopa tuotekehitysoperaatioille

• Romanian IT-alan kehitystä tuetaan voimakkaasti EU:n rakenne-rahastoista

• Kielitaito: hyvä / erinomainen

• 40 % nuorista romanialaista asunut/asuu ulkomailla ja osa palannut/palaamassa kotimaahansa

Tuote-/palvelu-myynti Alihankintatoiminta ja –kumppanuudet



• Kehittyvät kuluttaja- ja yritysmarkkinat, mutta kilpailu kovenee

• Järjestelmiä modernisoidaan, mutta näissä paikallinen tekijä useimmiten toteuttajana – kumppanuudet avainasemassa

• PK-sektori tarvitsee edullisia ja tehokkuutta lisääviä järjestelmiä

• Suuri osa Romanian IT-yrityksistä pohjautuu vuosien alihankintatoimintaan. Nyt yhä enenemässä määri myös omia tuotteita ja kv.tavoitteita.

• B-O-T – mallin hyödyntäminen yleistymässä

• Romanialainen hakkeri on jossain määrin käsite – IT-osaajia on myös maan rajojen sisällä

• Palvelu-ja kehityskeskukset ovat siirtymässä Romaniaan

• Cluj-Napoca:ssa Nokian iso uusi tehdas

• Luoteis-Romaniassa iso unkarilainen vähemmistö

Romanialla on merkittävämahdollisuus kasvaa volyymiltaan, ja myös kotimarkkinoiltaan, suureksi IT-maaksi. Päähaasteena on infrastrukturin heikkous.

Bulgaria – kehittyvä, mahdollisesti uusi kuuma IT-maaVäestö:7,3 miljoonaa

Kotitalouksien määrä:2,9m

BKT/capita: 9156 €

ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: 615,34 m€, 24%GAGR

Laajakaistatiheys:8,3% Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 25,6%

Mainosmarkkinoiden koko 2008: 432,6 mEUR


Mobiilitiheys 2008: 113% WEF Ranking: 68 / 132; EIU Ranking: 45 / 66 maata

Erityispiirteitä:

• Sofiasta on kehittymässä mahdollisesti ohjelmistokehityksen uusi keskus – yrityspuisto , EU-jäsenyys ja yhä kohtuullinen hintataso vetoavat sijoittajiin

• Varnassa on aktiivinen digimediayritysmaailma: Suomesta East Oy on linkittynyt vahvasti sinne

• Kreikkalaisen pääoman vaikutus liike-elämässä kasvava, mm. Cosmote-teleoperaattori aktiivinen näillä markkinoilla.

• Bulgarialla jossain määrin linkkejä venäläisiin – kielellisiä ainakin

• Kielitaito: kohtuullinen

• Houkuttelevat tasaveromallit

Tuote-/palvelu-myynti

Alihankintatoiminta ja –kumppanuudet



• Kotimarkkinat pienehköt, niche-tuotteille voi olla tilaa, mutta tärkeää olla paikallinen kumppani

• Bulgarian IT-alan hintataso on alueen kilpailukykyisin

• Yritykset aktiivisia ja osaavia

• Alihankkijat tottuneita länsimaisten firmojen kanssa toimimiseen

• Bulgarialainen ohjelmoija on luova ja yllättävän vastuullinen

• SAP:lle merkittävä tuotekehitys / Java-operaatio Sofiassa

• EU-rahastot tukevat sijoittumista

• Varnassa ja Kultarannnikollla suuria turismivirtoja – digipalveluita voidaan tarjota siellä

• Plovdiv voi olla hyvä kakkossijaintipaikka, hintataso edullisempi kuin Sofiassa

Bulgaria havittelee ottavansa merkittävän roolin alihankintaprojekteista ja BOT-operaatioissa. Se haasteena on saada maansa rajalliset resurssit tehokäyttöön.

Turkki – suurimmat ICT-alan kasvumarkkinat Euroopassa

Väestö: 71,5 miljoonaa, 17m kotitaloutta

BKT/capita: 7468 €

ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: 22.2 bn€, 15,6% GAGR

Laajakaistatiheys 7,8% Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 37%

Mainosmarkkinoiden koko 2008: 1,79 bn EUR


Mobiilitiheys 2008: 92,3% WEF Ranking: 61 / 132; EIU Ranking: 38 / 66 maata

Erityispiirteitä:

• Maailman toiseksi suurin Live Messengerin käyttäjäjoukko

• Euroopan suurin ja voimakkasti kasvavin nuori aikuisväestö

• Yksi harvoista merkittävistä massa- ja kasvumarkkinoita Euroopassa

• Turkin valtio panostaa merkittävästi IT-osaamisen kehittämiseen, myös tuotekehityksessä

• Euroopan 4. Suurimmat telemarkkinat, 12. Suurimmat maailmassa

Tuote-/palvelu-myynti

Alihankintatoiminta ja –kumppanuudet



• Wimax, Mobile TV, 4G • Mobiili-internet voi

muodostua massatuotteeksi

• Pk-yritysten määrä kasvussa ja merkittät

• Valtion modernisointi- investoinnit avaamat mahdollisuuksia

• Merkittävä elektroniikan valmistuspaikka – mahdollista myös siis valmistaa omia tuotteitaan

• Sulautettujen sovellusten markkinat muodostumassa valmistajien ympärille

• Turkin valtio tukee veroeduilla ja ohjelmilla tuotekehitys-investointeja

• Turismin ympärille voi muodustua uusia innovaatioita

• Turkcell yhä linkittynyt TeliaSoneran kautta Suomeen

• EU-harmonisointi johtaa markkinakäytäntöjen vakiintumiseen

• Nuori väestöpohja takaa media- ja nettisektorin voimakkaan kasvun jatkossakin

Turkista on tullut yksi suurimmista ICT-kasvumarkkinoista Euroopassa. Sen merkitys tulee kasvamaan myös jatkossa.

Vertailu: Keski-ja Kaakkois-Eurooppa

Kroatia nousee pian tärkeäksi IT-osaajien maaksi. Sen mahdollisuudet liittyvät erityisesti jatkuvaan tulovirtaan turismista. Maa on myös vahva teollisen valmistamisen osaaja – tälle alueelle voidaan ennustaa vakaata kasvua

Kroatia

Slovenian markkinat voivat olla erinomainen paikka testata innovaatioita. Maassa on tiukasti keskittynyttä osaamista ja halua vaurastua.

Slovenia

Unkarin keskeinen sijainti, hyvä infrastruktuuri ja osaamistaso pitävät maan talousongelmista huolimatta kiinnostavana sijaintikohtena, erityisesti telealan tuotekehitykselle ja ohjelmointityölle.

Unkari

Slovakia on maantieteellisesti kenties keskeisin ja kustannustehokkain maa, jossa on teollisen alihankinnan perinteet ja mahdollisuus myös soveltuvien ratkaisujen tarjoamiseen paikalliselle autoteollisuudelle

Slovakia

Tsekin korkeatasoinen ICT osaaminen pitää voida hyödyntää ennen kaikkea R&D toimintojen ulkoistamisena tai kehittyneenä laadukkaana alihankintana. Tsekin vahvat sidokset Saksaan on hyödynnettävissä myös ICT alalla

Tsekki

Itävalta on turvallinen ja rikas sijaintipaikka erityisesti finanssialaan keskittyville yrityksille. Sen yrityksillä on merkittävä rooli Kaakkois-Euroopan bisneksessä.

Itävalta

MuutaMaa

Turkista tullut on yksi suurimmista ICT-kasvumarkkinoista Euroopassa. Sen merkitys tulee kasvamaan myös jatkossa.

Turkki

Kreikka voi muodostua yllättävänkin nopeasti tärkeäksi alueelliseksi toimijaksi IT-sektorilla. Sillä on suunnitelmallisuutta, verkostoja ja pääomia toteuttaa muuttaa maan asemaa digi-/IT-toimijana.

Kreikka

Bulgaria havittelee ottavansa merkittävän roolin alihankintaprojekteista ja BOT-operaatioissa. Sen haasteena on saada maansa rajalliset resurssit tehokäyttöön

Bulgaria

Romanialla on merkittävä mahdollisuus kasvaa volyymiltaan, ja myös kotimarkkinoiltaan, suureksi IT-maaksi. Päähaasteena on infrastrukturin heikkous

Romania

Serbia tulee todennäköisesti nousemaan ICT-toimialalla huomioitavaksi toimijaksi vahvojen verkostojensa takia. Sillä tuntuu olevan kova halu palauttaa asemansa maailmassa.

Serbia

MuutaMaa

Nopeasti kehittyvä maa, silti vielä hieman sekaisin: BosniaHalvan ohjelmoinnin maa: MoldovaPikkuvaltiot IT-alalla: Albania,. Montenegro, Kosovo

Muut maat


Taustaa

Yleiskatsaus

Ydinmarkkinat


Kehittyvät mutta aliarvioidut markkinatAlan kasvuluvut voivat olla jopa kymmeniä prosenttejavuosittain ja siten tuoda kiinnostavia mahdollisuuksia, myös suomalaisille digimedia- ja IT-yrityksille. Lamavuodet voivat olla yksi parhaita hetkiä rakentaa uusia kuvioita tälläkasvualueella.

Uusia asiakkuuksia ja merkittäviä kustannusetujaEurooppalaiset yritykset ovat siirtäneet alueelle useita toimintojaan (kuten taloushallinnon, asiakaspalveun, ostotoimintoja tms.). Nämä keskukset voivatkin olla erittäin kiinnostavia asiakkaita suomalaisyrityksille, samoin kuin alueella toimivat kansainväliset ja paikalliset yritykset.Suomalaiset ICT-yritykset voivat saavuttaa suoria kustannushyötyjä alihankkimalla ja ulkoistamalla toimintojaan. On syytä huomata, että alueella löytyy monta eri maata, missätarpeet ja mahdollisuudet poikkeavat toisistaan suuresti

Aluetta kannattaa kokeilla ja arvioidaSuomalaisella ICT-alalla on paljon tarjottava ja vastaavasti

paljon saavutettavaa älykkäillä markkinaoperaatioilla Keski- ja Kaakkois-Euroopan alueella.

Alueella operoitaessa on kuitenkin tärkeä huomata, että alueen kulttuurituntemusta ja paikallisia kumppaneita tarvitaan menestyksen takaamiseksi.

Tietolähteitä kootusti netistä

www.netvibes.com/finproict

Finpro – kansainvälistymisen tukija

SuomalainenICT-yritys

Tavoiteasetanta ja-määrittely

Mahdollisuuksien arviointi,Kartoitus ja kumppanihaut

BenchmarkkausKumppanuusneuvottelut,

Markkinoiden yksityiskohtaiset analyysit

Markkin-asemanvahvistaminen

Paikallinen verkottuminen

Markkinoille etabloitumisen tuki,Yritysostot, kumppauussopimukset

Alueellinen laajentuminen

Markkinoilta vetäytyminen

Finnish ICT sector can benefit strongly of Finpo’s CSE services and local support

Myynnin ja myyntiverkostonkehittäminen

Rekrytointi

Tilanne-arviot

Strategiatyö

Tommi [email protected]

+36 20 250 10 77

Olemme ICT-liiketoiminnan asiantuntijoitaglobaaleilla markkinoilla.

Kohti kansainvälisiä markkinoita!www.finpro.fi