hyvinvointiteknologiat käyttöön - laurea ... · mhealth booster -hanke on omalta osaltaan...

3 mHealth booster 2014

Hyvinvointiteknologiatkäyttöön mHealth booster -hankkeen loppuraportti, 17.12.2014

Laurea-ammattikorkeakoulu Oy 2014

Kirjoittajat:

Frank Ryhänen, Paula Lehto (toim.)

Eeva Järveläinen

Katariina Raij

Anniina Honkonen

Katja Tikkanen

Laura Aaltonen

Kristiina Lampinen

Taitto:

Irma Savolainen, Jukka Malkamäki

ISBN 978-951-799-400-2

Rahoittajat:

4 5mHealth booster 2014 mHealth booster 2014

4.2.5 Yhteenveto kehitysympäristöjen toteutuksesta ............................

4.3 Käyttäjätestaukset ikääntyneiden henkilöiden näkökulmasta ...........

4.3.1 Tulokset testauksista .......................................................................................

4.3.2 Yhteenveto tuotetestauksista ....................................................................

4.4 Arviointitulokset asiantuntijoiden näkökulmasta .........................................

4.5 Hyvinvointiteknologia nuorten arjenhallinnan tukena ..............................

4.5.1 Nuorten kaupunki -hankkeen lähtökohdat ja

kehittämisprosessi .............................................................................................

4.5.2 Tulokset nuorten näkökulmasta ..............................................................

4.5.3 Tulokset työntekijöiden näkökulmasta ...............................................

4.5.4 Johtopäätökset, hyvät käytännöt ja jatkokehittämisideat

5 mHealth booster yritystoiminnan edistäjänä ..................................................

5.1 Yritysten osaamis- ja työvoimatarpeiden kartoitus ....................................

5.2 Koulutukset ja valmennukset yrityksille ja ICT-osaajille ..........................

5.3 Yrityskyselyn tulokset ....................................................................................................

6 mHealth booster osaamisen kehittäjänä ...........................................................

7 Pohdinta ..................................................................................................................................

7.1 Eettiset kysymykset ........................................................................................................

7.2 Luotettavuustarkastelu .................................................................................................

7.3 Tulosten tarkastelu ..........................................................................................................

7.4 Jatkohaasteet ......................................................................................................................

Lähteet .....................................................................................................................................

Kuvat ..........................................................................................................................................

Kuviot ........................................................................................................................................

Taulukot ...................................................................................................................................

Liitteet .......................................................................................................................................

Esipuhe ....................................................................................................................................

Tiivistelmä ..............................................................................................................................

Abstract ...................................................................................................................................

1 Johdanto .................................................................................................................................

1.1 Teknologia-avusteinen itsenäinen selviytyminen .......................................

1.2 Projektin lähtökohdat ja tausta ................................................................................

2 Hankkeen tarkoitus ja tehtävät ................................................................................

2.1 Hankkeen tavoitteet ........................................................................................................

2.2 Hankkeen tutkimuksen tarkoitus ja tehtävät ..................................................

3 Toimintatutkimus ympäristöjen kehittäjänä .....................................................

3.1 Toimintatutkimus menetelmällisenä lähtökohtana ....................................

3.2 Tiedon keruu ja analysointi .........................................................................................

3.2.1 Osallistujat ..............................................................................................................

3.2.2 Aineisto ja sen analysointi .............................................................................

4 Toimintatutkimuksen tulokset ..................................................................................

4.1 Kehitysympäristöjen suunnittelu ............................................................................

4.2 Kehitysympäristöt .............................................................................................................

4.2.1 Soukan palvelutalo ja -keskus (Hyvinvointikioski) ........................

4.2.2 Tapiolan terveysaseman Hyvinvointitori .............................................

4.2.3 Teknologialainaamo™ .....................................................................................

4.2.4 Kehitysympäristöjen markkinointi ...........................................................

sisältö

6

7

8

9

9

10

11

11

12

13

13

15

15

16

18

18

22

22

24

25

27

28

28

31

32

34

35

36

39

44

53

56

56

57

58

59

64

64

64

64

66

68

72

73

74

75


Teknologian tuominen sosiaali- ja terveysalalle sekä julkiselle sektorille on monien toimijoiden yhteis-työn tulos. Yritysten, käyttäjien ja kuntien henki-löstön yhteen saattaminen, laitteiden kokeilut sekä erilaiset pilotit ovat olleet osa mHealth booster -hankkeen toimintaa. Teknologian hyödyntäminen omaehtoisessa terveydenhallinnassa, terveydenhuol-lossa sekä vanhuspalveluissa ovat trendejä ja luovat yhä enemmän työpaikkoja ICT-rakenneuudistuk-sen myötä vapautuneille alan osaajille.mHealth booster -hankkeen tarkoituksena oli tutkia, kehittää, suunnitella ja tuottaa hyvinvointi-teknologiaa hyödyntäviä kehitysympäristöjä sekä arvioida niiden tuomat mahdollisuudet ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja kotona selviytymisen tukemisessa. Yrityksille oli tarkoitus tuottaa kohtaamispaikkoja, joissa ne voivat tes-tauttaa tuotteitaan aidoissa ympäristöissä ja esitel-lä niitä suoraan käyttäjille, sekä saadun palautteen perusteella kehittää niitä edelleen. Tavoitteena oli edistää tuotteiden jalkautumista tukemaan ihmisten hyvinvointia, kuntoutumista, kotona selviytymis-tä ja elämänhallintaa. Lisäksi tavoitteena oli lisätä teknologiaosaamista aidoissa toimintaympäristöissä, sekä tuottaa tutkimustietoa teknologiapohjaisten ratkaisujen soveltuvuudesta.Hankkeen toiminnot koostuivat kolmesta koko-naisuudesta: Osaajat, Yritykset ja Kehitysympäristöt. Osaajat -kokonaisuudessa tavoitteena oli kohdentaa ICT-osaajien työvoimaa hyvinvointitoimialalle. Yri-tyksien tavoitteena oli olla mukana hankkeessa ak-tiivisina toimijoina ja tuotekehittäjinä, joille hanke tarjosi kohtaamismahdollisuuksia loppukäyttäjien kanssa. Kehitysympäristöt olivat hankkeen kohtaa-mispaikkoja, joissa eri toimijoiden oli mahdollista kokeilla tuotteita. Hankkeessa pilotoituja kehitys-ympäristöjä olivat Soukan palvelukeskuksen Hy-vinvointikioski, Tapiolan terveysaseman Hyvinvoin-titori, Tikkurilan kirjaston Teknologialainaamo, sekä mobiilisovellus nuorille. Näiden lisäksi tuotteiden esittelytoimintaa jalkautettiin useisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin.Hankkeen lähtökohtana oli toimintatutkimus, jol-

loin hankkeen eri vaiheissa tuotettiin uutta tietoa ja toimintaa yhdessä toimijoiden kanssa. Toimijoi-na olivat nuoret ja ikääntyneet asiakkaat, sosiaali‐ ja terveysalan, nuorisotoimen sekä sivistystoimen asiantuntijat, yritykset ja opiskelijat. Tutkimukseen osallistui yhteensä 75 ikääntynyttä, 29 asiantuntijaa ja 15 nuorta. Tiedonkeruussa kartoitettiin hyvin-vointiteknologian hyötyjä arjen hallinnassa, toi-mijoiden käsityksiä ja käyttökokemuksia laitteista hyvinvoinnin tukena sekä kehitysympäristöjen vai-kutuksesta hyvinvointiteknologian kehittämiseen.mHealth booster -hankkeessa pilotoidut kehitys-ympäristöt ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Yrityk-set ovat kokeneet konkreettista hyötyä hankkeesta niin asiakkaiden tarpeista kuin osaamisen kehittä-misessä. Toisaalta kaikkea potentiaalia on lyhyessä hankkeessa ollut vaikeaa osoittaa.Mobiiliteknologian hyödyntäminen sosiaali- ja ter-veysalalla sekä erityisesti julkisella sektorilla vaatii vielä kehitystyötä. mHealth booster -hankkeen avulla on kuitenkin pystytty kartoittamaan käyttä-jien tarpeita sekä toiveita ja tuomaan näkyvyyttä hyvinvointiteknologiayrityksille.

Avainsanat: eHealth, mHealth, hyvinvointiteknologia, kotona sel-viytyminen, kehitysympäristö, käyttäjälähtöiset menetelmät, toi-mintatutkimus, ikääntyvät, nuoret, käyttäjälähtöisyys, liiketoiminnan kehittäminen, osaamisen kehittämi-nen.

tiivistelMä

Mobiiliteknologioiden hyödyntäminen on keskei-sessä asemassa kehitettäessä uusia ratkaisuja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä ovat yksilön omaehtoisen terveyden hallinnan ko-rostuminen, informaatioteknologian käytön kasvu sekä suoraan kuluttajille suunnattujen palvelujen kasvava kysyntä.mHealth booster -hanke on omalta osaltaan edistä-nyt hyvinvointiteknologiatuotteiden ja –palvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa Espoon ja Vantaan kehitysympäristöissä, jotka ovat mahdollistaneet yritysten tarjonnan ja käyttäjätarpeiden kohtaami-sen. Hankkeen tavoitteena on ollut työpaikkojen lisääminen mHealth -toimialalle ja niiden kohden-taminen vapaana oleville ICT-alan osaajille sekä mHealth -yritysten liiketoiminnan edistäminen ja kasvattaminen.mHealth booster -hanke valmisteltiin yhteistyössä Culminatum Innovation Oy:n kanssa. Hanke al-koi 1.8.2013 ja päättyy 31.12.2014. Rahoittajana on ollut Euroopan Sosiaalirahasto ja Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. mHealth booster -hanke on kohdistunut erinomaisesti Lau-rean profiiliin ja painoaloihin ja tukenut yritysyh-teistyötä sekä käyttäjälähtöisten kehitysympäristöjen rakentamista.Kiitämme arvokkaasta yhteistyöstä Espoon ja Van-taan kaupunkeja ja hankkeeseen osallistuneita hy-vinvointiteknologiayrityksiä. Kiitos Uudenmaan ELY-keskukselle hankkeen mahdollistamisesta. Kii-tämme erityisesti hankkeen toimijoita ja Laurean opiskelijoita aktiivisesta kehittämistyöstä.

Espoossa ja Vantaalla24.11.2014

Tuula Kilpinen Taina ViialaYksikön johtaja Yksikön johtajaLaurea Otaniemi Laurea Tikkurila

esiPUHe


Käynnissä olevan ICT-rakennemuutoksen myötä Uudenmaan työmarkkinoille vapautuvien hen-kilöiden määrä on suurempi kuin millään muulla alueella koko maassa. Sekä henkilöiden työuran jat-kuvuuden että alueen kasvuedellytysten kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että osaaminen kohdentuu nopeasti uuden kasvun tueksi.Maailman terveys- ja hyvinvointimarkkinat kasvavat noin 6 % vuodessa yli 15 400 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Kysyntää on erityisesti seuraavissa: yksilön omaehtoinen terveyden hallinta, informaatioteknologian käyttö terveydenhuollos-sa ja ikääntyneille suunnatut palvelut ja ratkaisut. Tunnistamalla nopeasti kasvavan toimialan uu-sia liiketoimintamahdollisuuksia voivat ICT-alan pk-yritykset löytää sovelluksilleen nopeasti kasvavaa kysyntää ja kasvun myötä rekrytoida uusia työnte-kijöitä.Pääkaupunkiseudun erityispiirre ICT-rakennemuu-toksessa on se, että ihmisiä vapautuu hyvin laajal-la osaamiskirjolla. Ensisijainen haaste on yritysten tarjonnan kohdentaminen vastaamaan kysyntää. Terveys- ja hyvinvointimarkkinoille pääsy edel-lyttää myös terveydenhuoltojärjestelmän hankin-taprosessien, kilpailutuskäytäntöjen, standardointi-vaatimusten sekä terveydenhuollon korvattavuus- ja rahoitusmallien tuntemista. Yritysten pieni koko ja kapea palvelutarjonta asettaa myös omat haasteensa kansainvälistymisen suhteen, samoin kuin sopivien tuotekehitysympäristöjen puuttuminen.

1.1 Teknologia-avusteinen itsenäi-nen selviytyminen

Laurea-ammattikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto oli-vat mukana eurooppalaisessa JADE -hankkeessa (FP7-REGIONS-2010-1), Joining innovative Ap-proaches for the integration and Development of transnational knowledge clusters policies related to independent living of Elderly. Eri maissa tehtyjen SWOT -analyysien pohjalta hankkeessa todettiin, että teknologiainnovaatioita on tuotettu paljon,

mutta ne eivät ole käytössä sosiaali- ja terveyssek torilla. Nämä tulokset ovat samansuuntaiset Active and Healthy Ageing 2011 – raportissa kuvattujen haasteiden kanssa (JADE 2012).Yhteisiksi selittäviksi tekijöiksi tunnistettiin muun muassa julkisen sektorin tietämättömyys teknolo-giaratkaisujen olemassaolosta, käyttäjien tietämät-tömyys teknologiaratkaisuista, koulutuksen puute sekä taloudelliset seikat. JADE -hanke jatkui vuo-teen 2014 asti ja edellä mainittujen tulosten perus-teella eri maissa pyrittiin kehittämään uusia ratkai-suja teknologian käytön mahdollistamiseksi.Useissa aiemmissa hankkeissa (vrt. Laurean Hy-vinvointiTV 2005 – 2012) on todettu kasvavien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten olevan suuri haaste teknologiaratkaisujen ja eHealth -pal-velujen käyttöönotolle. Toisaalta kunnissa myön-netään, että väestön ikääntymisen tuomat haasteet edellyttäisivät teknologiaratkaisujen etsimistä. Tästä esimerkkinä on Vantaan ikääntymispoliittinen oh-jelma VIKSU, jonka puitteissa on perustettu ”Uusi teknologia on käytössä” -palvelulupaustyöryhmä. Työryhmän toimenpiteinä on määritelty muun muassa, että kaupunki osallistuu teknologian ke-hittämiseen yhdessä yritysten sekä tutkimus- ja ke-hittämislaitosten kanssa sekä teknologialainaamon perustaminen. Sekä Vantaalla että Espoossa oli ideoitu yhdessä Laurean ja muiden sidosryhmien kanssa teknologialainaamon kehittämistä radikaali-na ratkaisuna terveyspalvelujen ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Lainaamoita kehitettäessä hyödyn-nettäisiin kaupunkien kirjastojen lainausosaamista. Tarkoituksena oli, että teknologialainaamo pilo-toitaisiin Vantaalla toimintatutkimusta soveltaen. Hankkeen vaikuttavuustutkimuksen myötä oli tarkoitus osoittaa muun muassa teknologialainaa-mon merkitys osana uudistettavaa ennaltaehkäise-vää työtä, eHealth -ratkaisujen käytön mahdol-listajana, yritysten osaamisen tunnetuksi tekijänä ja yritysten kasvumahdollisuuksien parantajana.

1 JoHDanto

Bringing technology to the social and health care as well as to the public sector is the result of collabora-tion. Bringing together technology companies and users, equipment trials and various pilots have all been part of the mHealth booster project. The use of information technology in health care, self-care, and in services for the elderly is a trend and will create ever more jobs for skilled ICT-people.The objective of mHealth booster project was to research, develop, plan and produce development environments that utilise well-being technology, and also to evaluate the opportunities generated by the environments to promote health and well-being of people, and to support coping at home. The intention was to create meeting places where companies could test and demonstrate their pro-ducts directly to users in real-life environments. The objective of the project was to promote the establishment of well-being technology products and services to support people’s well-being, reha-bilitation, coping at home, and life management. In addition, the aim was to increase the technology skills, and to generate knowledge about the appli-cation of technology-based solutions.The activities of the project are grouped under three areas: Experts, Companies and Development Environments. The Experts area aimed at focussing ICT professionals on the rapidly growing well-being sector. The Companies were targeted to be active actors and product developers for whom the project provided opportunities to meet with the end users. The Development Environments were meeting places where different players could try out the solutions. Piloted environments were te-chnology demonstration points in Soukka Service Center and Tapiola Health Center in Espoo, the Technology Library at Tikkurila library in Vantaa, and a mobile application for young people.The project was based on action research in which new information and activities were produced in the different stages of the project together with the participants. The participants in the project were clients, experts from social and health care and

youth services sectors as well as from education, companies and students. There were altogether 75 elderly people, 29 experts and 15 young people who participated in the research. Interviews were used to map the benefits of technology in mana-ging everyday life, the understanding of actors’ and users’ experiences with the equipment as an aide to well-being, as well as the impact of development environments on the development of technology.The development environments piloted in the mHealth booster project have proven to be useful in providing guidance and advice. The companies have gained concrete benefits from the project both in mapping client needs and in developing skills through training. On the other hand, it is difficult to demonstrate all the potential of the development environments for promoting companies’ sales.The exploitation of mobile technology in the social and health care, and particularly in the public sector, still requires development. However, the mHealth booster project has enabled client needs and hopes to be mapped, and has been able to give excellent visibility to well-being technology companies and solutions.

Key words: eHealth, mHealth, well-being technology, coping at home, development environment, user-centred approaches, action research, elderly, young people, user-centred.

abstract


2.1 Hankkeen tavoitteet

mHealth booster -hankkeessa on edistetty hyvin-vointiteknologiatuotteiden ja -palvelujen jalkautu-mista tukemaan ihmisten hyvinvointia, kuntoutu-mista, kotona selviytymistä ja elämänhallintaa.Projektin varsinaisia kohderyhmiä ovat olleet Uu-dellamaalla ICT-rakennemuutoksessa mahdollises-ti työttömäksi jääneet osaajat sekä pk-yritykset ja niiden henkilöstö soveltuvin osin. Välillisiä kohde-ryhmiä ovat olleet julkisen sektorin terveyden- ja sosiaalihuollon sekä sivistystoimen työntekijät. Kehitysympäristöjen toiminnasta on myös kolmas sektori voinut saada uusia ratkaisuja ja hyötyä. Osal-listuvien yritysten hankinnoista vastaavat henkilöt ovat myös hyötyneet hankkeesta.

Hankkeen tavoitteina on ollut:

• Hyödyntää yritysten kehittämiä hyvinvointitek-nologiaratkaisuja sekä mahdollistaa ratkaisuihin tutustuminen, niiden testaaminen ja kehittäminen• Tukea ikääntyvien hyvinvointia ja itsenäistä koto-na selviytymistä teknologiaratkaisujen avulla• Edistää nuorten hyvinvointia ja arjen hallintaa tek-nologiaratkaisujen avulla• Edistää hyvinvointiteknologiayritysten liiketoi-mintaa• Tukea liiketoimintaosaamisen kehittämistäEdistää työllistymistä hyvinvointiteknologia-alalla, kohderyhmänä erityisesti ICT-osaajat• Edistää henkilöstön ja opiskelijoiden teknologia-osaamista aidossa toimintaympäristössä• Tuottaa tutkimustietoa teknologiaratkaisujen mer-kittävyydestä

Hankkeen toiminnot ovat koostuneet kolmesta eri osakokonaisuudesta: Osaajat, Yritykset ja Kehitys-ympäristöt.Osaajat -kokonaisuudessa hanke on edistänyt hy-vinvointiteknologiatuotteiden ja -palvelujen jal-

kautumista tukemaan ihmisten hyvinvointia. Tek-nologioita hyödyntävien ratkaisujen suunnitteluun tarvitaan kuitenkin alan osaavaa työvoimaa, jota vapautuu muun muassa ICT-rakennemuutoksen myötä. Hankkeen tavoitteena on ollut, että tätä osaamista kohdennetaan nopeasti kasvavalle hy-vinvointitoimialalle. Hanke on järjestänyt vapaana oleville osaajille tietoja avoimista työpaikoista, vuo-rovaikutusmahdollisuuksia työvoimaa tarvitsevien yritysten kanssa muun muassa rekrytointitilaisuuk-sien ja LinkedIn -ryhmän muodoissa, sekä sosiaali- ja terveysalan toimialaosaamisen koulutuksia.Yritykset -kokonaisuuden kohderyhmänä ovat olleet hyvinvointiteknologiayritykset, jotka ovat aktiivisia tuotekehittäjiä ja pyrkivät kasvattamaan liiketoimintaansa. Hankkeen tavoitteena on ollut yritysten liiketoiminnan edistäminen ja kasvami-nen, liiketoimintaosaamisen lisääminen sekä yri-tysten tarjonnan ja käyttäjätarpeiden kohtaaminen. Yrityksille on järjestetty liiketoimintaosaamisen koulutuksia, räätälöityjä valmennuksia, työpajoja ja muita verkostoitumismahdollisuuksia.Kehitysympäristöt -kokonaisuudessa hanke on suunnitellut ja toteuttanut erilaisia käyttäjälähtöi-siä kehitysympäristöjä, joissa on testattu tuotteita ja palveluja yhdessä loppukäyttäjien, yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Kaikki kehitysympäristöt ovat testauksen lisäksi olleet myös koulutuksen ja ohjauksen paikkoja asiakasryhmien kanssa työs-kentelevälle henkilökunnalle sekä opiskelijoille. Hankkeen aikana pilotoidut kehitysympäristöt ovat olleet Soukan palvelukeskuksen Hyvinvoin-tikioski ja kokeilupisteet, Tapiolan terveysaseman Hyvinvointitorin kokeilupiste, Tikkurilan kirjaston Kokeilupiste ja Teknologialainaamo™, sekä erityis-tä tukea ja ohjausta tarvitseville nuorille kehitet-tävä mobiilisovellus elämänhallinnan tukemiseksi.

2 Hankkeen tarkoitUs Ja teHtävät

1.2 Projektin lähtökohdat ja tausta

Hankkeen tarpeeseen ja suunnitteluun vaikuttavia lähtökohtia olivat informaatioteknologian käytön kasvu terveydenhuollossa, omaehtoisen terveyden-hallinnan korostuminen, ikääntyneille suunnattujen palvelujen kasvava kysyntä, tunnistetut kehittämis-tarpeet hyvinvointiteknologiayritysten liiketoimin-ta- ja asiakasosaamisessa, sekä käyttäjälähtöisten ke-hitysympäristöjen puuttuminen.Culminatum Innovation Oy Ltd:n 2011–2012 to-teuttamassa m/eHealth-toimialaselvityksessä (Virta 2012) Uudellamaalla tunnistettiin yli sata terveys-teknologiayritystä, joiden toiminnassa mobiilitek-nologialla oli jo silloin keskeinen asema. Tunnistetut yritykset kehittivät ratkaisuja terveydenhoidon ja vanhustenhoidon palveluprosesseihin, liikunta- ja hyvinvointisovelluksia, sekä kasvavassa määrin yk-silön omaehtoisen terveyden hallintaa tukevia so-velluksia. Taltioni -omahoitopalvelualusta tarjosi yrityksille ympäristön kehittää maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä palveluita.Uudellamaalla lähes kaikki työmarkkinoil-le vapautuvat ovat koulutettuja erityisosaajia. Myös osaamisen kirjo vapautuvilla työntekijöil-lä on ICT-osaamisen lisäksi laaja (muun muas-sa HR, markkinointi ja projektinjohtaminen).

Selvityksestä nousi esiin kolme kes-keistä sähköisiin terveys- ja hyvin-vointipalveluihin markkinapotenti-aalia luovaa kehitystrendiä:

• Nopeasti ikääntyvä väestö +65;• Kiinnostus hyvinvointiin ja sairauksien ennaltaeh-käisyyn on kasvussa;• Terveyden- ja sairaanhoito-organisaatioiden tieto-järjestelmäuudistukset Kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen liittyviä haas-teita tunnistettiin 25.9.2012 järjestetyssä semi-naarissa ”Terveydenhoito-organisaation hankin-taprosessit – miten tarjonta ja kysyntä kohtaavat onnistuneesti?”, jossa yritysten liiketoimintaosaa-misen kehittämistarpeina esille nousi esimerkik-si puutteita integraatio- ja hankintaosaamisessa. Pk-yrityksille haaste on hankintaprosessien jäyk-kyys ja hitaus, mitä voidaan osin helpottaa kuntien ja yritysten välisellä vuoropuhelulla.mHealth booster –hankkeen valmisteluvaiheessa seuraavilta yrityksiltä kerättiin tietoja heidän lii-

ketoiminnan kehittämiseen liittyvistä tarpeistaan: Ekahau Oy, Beddit Oy, Modz Oy, Aino Active Oy, Traxmeet Oy, Vivago Oy, MariMils Oy, NEARPA-RENT Oy, Commtabs Oy, Oppifi Oy, Extensive Life Oy ja Vitasensis Oy.Hankkeen valmistelussa kuultiin seuraavia asiantun-tijoita: Tuula Palmen, Business Oulu (muun muassa Oulun ICT-rakennemuutoksen ja Avaus-hankkeen kannalta); Terhi Kajaste, Terveysteknologian liitto ry FiHTA; Topi Hanhela, Health 2.0; Jaakko Talvi-tie, Tivit Oy (SHOK); Culminatum Innovation Oy Ltd:n johtoryhmä ja asiantuntijat; Taina Tukiainen, Culminatum Innovation, ICT-rakennemuutostyö-ryhmä; Tuomas Teuri, Sitra, Taltioni-hanke; sekä pääkaupunkiseudun kaupunkien eri sektoreiden edustajat. Lisäksi, Forum Virium Helsingin asian-tuntijat osallistuivat hankkeen ideointiin ja koke-musten jakamiseen vastaavista hankkeista, Greater Helsinki Promotionin asiantuntijat osallistuivat mHealth -verkoston toiminnan ja tavoitteiden määrittelyyn, sekä VTT:n asiantuntijat toimialakar-toituksen tekemiseen.Keskusteluja julkisen ja yksityisen terveydenhuol-lon kanssa hyödynnettiin projektin suunnittelussa, ja myös Laurean painoaloilla käydyissä jalkauttamis-tilaisuuksissa (muun muassa Hoitotyön asiantunti-juus ja kotona selviytyminen) nousi esiin eHealth -palvelujen tarve.Culminatum Innovation Oy Ltd ja Laurea-am-mattikorkeakoulu Oy hakivat hankkeelle Eu-roopan sosiaalirahaston rahoitusta Uudenmaan ELY-keskuksen kautta lokakuussa 2012. Projekti-neuvottelujen aikana alkuperäisessä hakemuksessa päätoteuttajana ollut Culminatum Innovation ja osatoteuttajana ollut Laurea-ammattikorkeakoulu sopivat, että projektin hakija- ja toteuttajaorganisaa-tiona toimii Laurea-ammattikorkeakoulu. Rahoitus Manner-Suomen ESR-ohjelman Etelä-Suomen alueosiosta myönnettiin 7.6.2013 ja hanke käyn-nistyi Laurean Otaniemen ja Tikkurilan yksiköiden yhteishankkeena 1.8.2013.


3.1 Toimintatutkimus menetelmälli-senä lähtökohtana

mHealth booster -hankkeen lähtökohtana oli toi-mintatutkimus, jolloin hankkeen eri vaiheissa tuo-tettiin uutta tietoa ja toimintaa yhdessä toimijoiden kanssa. Pragmatismista ja sosiaalitieteistä vaikutteita saaneessa toimintatutkimuksessa sovitetaan yhteen toiminta ja tutkimus (vrt. Cohen & Manion 1980, Heikkinen 2006). Toimintatutkimus on filosofinen lähestymistapa inhimillisten ongelmien tutkimiseen. Toimintatutkimuksessa käytettään erilaisia tutki-musmenetelmiä (Heikkinen 2001). Toimintatutki-mus perustuu kriittiseen ja emansipatoriseen tiedon intressiin, jonka tavoitteena on kehittää uutta toi-mintaa ja saada aikaan muutos (Kyrö 2004). Toimin-tatutkimuksen fokus on muutoksen aikaansaami-nen tietyssä tilanteessa. Tavoitteena ei niinkään ole yleistettävän, tieteellisen tiedon tuottaminen vaan tiettyyn tilanteeseen tai tarkoitukseen kohdentuvan tiedon löytyminen, josta voidaan myös kehittää uut-ta teoriaa. (ks. Cohen ja Manion 1980, 208–227.) Toimintatutkimus sopii tilanteisiin, joissa pyritään muuttamaan jotakin ja samanaikaisesti lisäämään ymmärrystä ja tietoa toiminnasta ja muutoksesta. Toimintatutkimus on ongelmasuuntautunut ja siitä voidaan puhua myös tutkimuksen kriittis-refleksii-visenä mallina, jossa filosofiseen lähestymistapaan sisältyvät sekä käytäntöperustaisuus että ihmiskes-keisyys (ks. Morton-Cooper 2000).mHealth booster -hankkeessa suunniteltiin ja to-teutettiin yhdessä eri toimijoiden kanssa uudenlai-nen toimintaympäristö, jossa yhdessä asiakkaiden, asiantuntijoiden, yrittäjien, opiskelijoiden ja tutki-joiden kanssa oli mahdollista etsiä ja luoda mah-dollisuuksia kotona selviytymiseen teknologisten tuotteiden ja ratkaisujen avulla. Toimintatutkimuk-selle on tunnusomaista toiminnan ja tutkimuksen samanaikaisuus sekä pyrkimys saavuttaa välitöntä, käytännöllistä hyötyä tutkimuksesta. Se on tilantee-seen sidottua, yleensä yhteistyötä vaativaa, osallis-tuvaa ja itseään tarkkailevaa (Heikkinen 2001). Se kohdentuu ihmisen toimintaan ja tarkoituksena on

kehittää käytäntöjä entistä paremmiksi. Sen tarkoi-tuksena on tutkia vuorovaikutukseen pohjautuvaa sosiaalista todellisuutta, jotta sitä voitaisiin muut-taa sekä muuttaa todellisuutta, jotta sitä voitaisiin tutkia. Toimintatutkimuksessa tutkija on aktiivinen, muutokseen vaikuttava toimija (Heikkinen 2006). mHealth booster -hankkeessa tiedonkeruun ja ai-neiston analyysin kautta löydettiin toisaalta ikään-tyneen henkilön kotona selviytymistä estävät tekijät ja ongelmat, toisaalta kotona selviytymistä edistävät mahdolliset uudet ratkaisut.Toimintatutkimuksen periaatteina tuodaan esille seuraavat seikat: työelämäorientaatio, käyttäjäläh-töisyys, käytännön kehittämisen tavoittelu, läh-tökohtana yhdessä jaettu ja koettu ongelma, kes-keisten olettamusten ja haasteiden luotettavuuden tarkastelu, sopeutuminen joustavaan toimintaan ja erehdysten mahdollisuuteen, hyväksyminen, ettei ole lopullisia vastauksia sekä kaikkien vaatimusten validointi täsmällisen todistettavan prosessin avulla (Morton-Cooper 2000). Heikkisen (2006) esittä-män koosteen mukaan toimintatutkimus on inter-ventioon perustuva, käytännönläheinen, osallistava, reflektiivinen ja sosiaalinen prosessi. Osallistava toimintatutkimus (vrt. Creswell 2005) painottaa osallistujien roolin merkitystä. Ihmisiä rohkaistaan ja voimaannutetaan tarttumaan asioihin, jotta kehitys olisi heidän parhaakseen. Toimintatut-kimuksen tutkimusprosessiin kuuluu se, että tut-kittavat ovat aktiivisia osallistujia muutos- ja tutki-musprosesseissa, tutkimus kohdentuu käytäntöön ja on prosessina syklinen, jolloin suunnittelu, toiminta ja arviointi vuorottelevat. mHealth booster -hank-keessa eri toimijat osallistuivat ja vaikuttivat proses-sin eri vaiheissa, jolloin uuden toiminnan suunnitte-lu, toteutus ja arviointi kytkeytyi koko ajan aitoihin tilanteisiin ja tapahtumiin.Toimintatutkimuksessa analysoidaan toiminnan taustaa, reflektoidaan ja kehitetään vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi ja tavoitteiden saavutta-miseksi sekä tuotetaan uutta tietoa ja toimintatapaa. (ks. Aaltola & Syrjälä 1999, Kuula 2000, Heikkinen 2001.) Toimintatutkimuksen peruslähtökohtana on

3 toiMintatUtkiMUsyMPäristöJen keHittäJänä

2.2 Hankkeen tutkimuksen tarkoitus ja tehtävät

mHealth booster -hankkeen tutkimuksen tarkoi-tuksena oli tutkia, kehittää, suunnitella ja tuottaa hyvinvointiteknologiaa hyödyntäviä kehitysym-päristöjä sekä arvioida kehitysympäristöjen tuo-mat mahdollisuudet eri-ikäisten asiakasryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja kotona selviytymisen tukemiseksi. Tavoitteena oli toteut-taa asiakaslähtöisiä kehitysympäristöjä, joissa hyvin-vointialan yritykset voivat testata, tarjota ja myydä yrityksensä hyvinvointiteknologisia tuotteita ja pal-veluita asiakkaille ja asiantuntijoille mahdollisim-man matalan kynnyksen toimintaympäristössä.

Hankkeessa selvitettiin hyvinvointiteknologiaa hyödyntävien tuotteiden ja palvelujen käyttäjäso-veltuvuutta yhdessä asiakkaiden kanssa, sekä kustan-nustehokuutta valittujen asiakasryhmien, valittujen palvelujen ja teknologiaratkaisujen näkökulmasta. Hyvinvointiteknologiaa hyödyntävien tuotteiden soveltuvuutta arvioitiin yhdessä asiakkaiden, asian-tuntijoiden ja yritysten kanssa sekä kotiympäris-tössä että palvelutaloympäristössä. Ikääntyneiden asiakkaiden, asiantuntijoiden ja yritysten osaamista tarkasteltiin sekä tarpeiden että uuden osaamisen näkökulmasta.

Tutkimuksessa haettiin vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

1. Millaiset hyvinvointiteknologiaa hyödyntävät tuotteet ja palvelut edistävät itsenäistä selviytymistä ja arjen hallintaa?

2. Minkälaisia käsityksiä/odotuksia/käyttäjäkoke-muksia/arviointeja asiakkailla, asiantuntijoilla ja yrittäjillä on hyvinvointiteknologian ja palveluiden soveltuvuudesta hyvinvoinnin ja arjen hallinnan tu-kemiseen?

3. Miten kehitysympäristö vaikuttaa hyvinvointi-teknologiatuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä asiakkaiden hyvinvointiin ja kotona selviyty-miseen?

4. Minkälaisia vaikutuksia hyvinvointiteknologiaa hyödyntävillä tuotteilla ja palveluilla on asiakkaan hyvinvointiin ja arjen hallintaan, asiantuntijan työn (kustannustehokkuus) ja yritysten liiketoiminnan sekä uuden osaamisen tuottamisen näkökulmasta?


3.2 Tiedon keruu ja analysointi

3.2.1 Osallistujat

Hankkeessa toimijoina olivat ikääntyneet asiakkaat, sosiaali‐ ja terveysalan sekä sivistystoimen asiantuntijat, yritykset, sekä Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat. Tutkimukseen osallistui Espoon ja Vantaan kehitys-ympäristöistä yhteensä 75 senioria, miehiä 16 (21,3 %) ja naisia 59 (78,7 %). (Kuvio 2)

Kuvio 2: Ikääntyneiden osallistujien (N=75) sukupuolijakauma

Ikääntyneiden tutkimusryhmän keski-ikä oli 73,1 vuotta ja keskihajonta 7,7 vuotta. Naisten keski-ikä oli 72,4 v, ja miesten 75,9 vuotta. (Kuvio 3)

30

11 1

8

2

77

2325

25

20

15

10

5

0Miehet Naise t

50-5 9

60-6 9

70-79

80-89

90-99

59

16 Miehet

Naiset

käytännönläheisyys, jolloin tutkittavien aktiivinen osallistuminen ja muutokseen liittyvä uuden toi-minnan tai intervention yhdessä suunnittelu on kes-keistä (Kuula 2000). mHealth booster -hankkeessa uudenlaiset kehitysympäristöt ja niihin liittyvät ak-tiivinen ja osallistava toiminta aktivoi sekä ikäänty-neitä henkilöitä että asiantuntijoita selvittämään ja hyödyntämään hyvinvointiteknologisia tuotteita ja ratkaisuja. Toiminnan tutkivaan kehittämiseen voi-daan Heikkisen ym. (2006) mukaan soveltaa useita lähestymistapoja. Designtutkimus osana toiminta-tutkimusta erityisesti asiakaslähtöiseen, asiakkaita osallistavaan palvelujen kehittämiseen ja uudistami-seen vahvisti mHealth booster -hankkeen tavoittei-den saavuttamista.Toimintatutkimuksessa kriittisellä reflektiolla ja di-alogilla on keskeinen merkitys, jolloin tarkastelun kohteena on käytännöllinen toiminta (Caughan &

Coughan 2002, Kuula 2000, Reason & Bradbu-ry 2008). mHealth booster -hankkeessa toimijoi-na olivat asiakkaat ja heidän läheisensä, sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat ja opiskelijat sekä hyvinvointiteknologiayrittäjät. mHealth booster -hankkeen eri vaiheissa tiedonkeruussa käytettiin monipuolisia menetelmiä, jolloin sekä määrällisillä että laadullisilla tutkimusmenetelmillä saatiin osallis-tujien odotukset kartoitettua ja hankkeen tavoittei-den mukaisesti eri hyvinvointiteknologisia tuotteita ja ratkaisuja pilotoitua. mHealth booster -hankkeen toimintatutkimuksessa toimijat ovat olleet aktiivi-sessa roolissa, jolloin ongelmat ja tavoitteet on muo-toiltu yhdessä tutkijoiden, kehittäjien, asiakkaiden ja muiden osallistujien kanssa. Oleellista on ollut, että prosessin aikana myös menetelmät ovat uudistuneet ja mahdollistaneet syvällisen käyttäjätiedon saami-sen. (Kuvio 1)

tarpeeN Määrittely -tiedoNkeruut

Aiemmat selvitykset

Haastattelut

keHitySyMpäriStÖt Suunnittelu

toimijoiden kanssa

mHealtHTuotteet ja palvelut

Toteutuskehitysympäristöissä

arVioiNtiVaikuttaVuuS(Näkökulmat hyvinvointi,

teknologiaosaaminen, taloudellisuus,

osaaminen)

Kuvio 1: Toimintatutkimuksen sykli mHealth booster -hankkeessa Kuvio 3: Osallistujien ikäjakauma sukupuolittain


vat aktiivisina toimijoina yhdessä luomassa uusia ideoita. Tuotetestauksiin osallistujat haastateltiin joko yksilöinä tai parihaastatteluina sekä testauk-sen alussa että lopussa. Testauksen aikana pyydet-tiin osallistujia pitämään päiväkirjaa ja kirjoitta-maan käyttökokemuksistaan.Kerätty data analysoitiin aineistolähtöisesti induk-tiivisen laadullisen sisällönanalyysin mukaisesti. Sisällönanalyysissa aineistoa luokiteltiin ja etsittiin yhteisiä ja erottavia piirteitä. Tuomi ja Sarajärvi (2009) määrittelevät aineistolähtöisen sisällönana-lyysin analyysin olevan kolmivaiheinen prosessi, jossa aluksi aineisto redusoidaan eli pelkistetään, sitten ryhmitellään ja lopuksi abstrahoidaan eli luodaan teoreettiset käsitteet. (Tuomi & Sarajärvi

2009, Kyngäs & Vanhanen, Silverman 2001, Hol-loway & Wheeler 1996) Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin SPSS for Windows -ohjelmistolla. SPSS -ohjelmalla käsi-teltävä aineisto piti ensin muokata havaintomat-riisimuotoon. Havaintomatriisi on kaksiulotteinen taulukko, jossa määritellään sarakkeille muuttujat ja merkitään riveille mittaustulokset tilastoyksi-köittäin (ks. Kananen 2011, 46.) Tilastollisen tut-kimuksen aineiston käsittelymenetelmällä muut-tujat kuvattiin frekvensseillä eli suorilla jakaumilla ja prosenteilla. Tuloksia myös havainnoitiin graafi-silla esityksillä, kuten pylväsdiagrammeilla ja ku-vioilla sekä taulukoilla (ks. Kankkunen & Vehvi-läinen 2009, 100, 103.).

asiakkaiDen oDotUsten kartoitUs

Haastattelut ja työpajat

Focusgroup -haastattelut

Palautekyselyt ja haastattelut

testaus ja arviointi

Haastattelut, kyselylomake, tulevaisuustyöpajat

Haastattelut, dokumentit, asiantuntija-arvioinnit

asiantUntiJoiDen näkeMysten Ja oDotUsten kartoitUs

keHitysyMPäristöJensUUnnittelU Ja toteUttaMinen

PalaUte Ja arviointi

käyttäJätestaUkset

tUlevaisUUDen iDeointi

eHDotUkset

Kuvio 4: Tiedonkeruu ja tiedonkeruun eri menetelmät hankkeessa

Kansa- tai peruskoulun käyneitä oli vastaajista 33,3 %, ammatillisen tutkinnon tai lukion käyneitä 30,7 %. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä oli 17,3 prosenttia ja ylemmän kor-keakoulututkinnon suorittaneita 18,7 prosenttia. Omakotitalossa tutkimusryhmästä asui 21,3 pro-senttia, kerrostalossa 61,3 prosenttia, rivitalossa 13,3 prosenttia ja palvelutalossa 1,3 prosenttia. Suurimalla osalla vastanneista läheisin henkilö tällä hetkellä oli lapsi (46,7 %), seuraavana puoliso (42,7 %) ja lopuilla 6,7 prosentilla läheinen oli joku muu henkilö, esimerkiksi ystävä. Läheisimmän henkilön iän keskiarvo oli 59,9 vuotta ja keskihajonta 14,8 vuotta. Läheisistä ihmisistä 50 % oli miehiä ja 50 % naisia. Omaishoitajina oli tutkimusryhmästä vain kahdeksan henkilöä. Kolme heistä on toiminut omaishoitajana alle 6 kuukautta ja loput viisi yli kolme vuotta. Asiantuntijat (N=21) edellä mainittujen seniori-osallistujien toimintaympäristöissä olivat myös tie-donantajina tutkimuksessa. Asiantuntijat edustivat hankkeen asiakasosallistujien taustatoimintaympä-ristöjä, kuten esimerkiksi terveystoimen yksikköä, palvelutaloa tai järjestöä. Ikääntyneiden konteks-tissa asiantuntijoiden keski-ikä oli 51,3 vuotta. Yhtä lukuun ottamatta kaikki asiantuntijat olivat naisia. Yksi asiantuntija oli suorittanut jatkotutkin-non, kuusi asiantuntijaa oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, 14 alemman korkeakoulu-tutkinnon tai opistoasteisen tutkinnon. Alle viiden vuoden työkokemus oli ainoastaan yhdellä ja kai-killa muilla työkokemusta oli yli 10 vuotta.

3.2.2 Aineisto ja sen analysointi

Hankkeen tiedonhankinnan strategiana oli toi-mintatutkimus, jolloin muutokseen pyritään käy-tännön toiminnan ja teoreettisen tiedon vuoro-vaikutuksen avulla. mHealth booster – hankkeessa tietoa kerättiin eri toimijoilta toimintatutkimuk-sen eri vaiheissa useilla eri menetelmillä. Kerä-tyn tiedon perusteella toimintaa suunniteltiin ja korjattiin arvioinnin kautta. (ks. Aaltola & Syrjälä 1999, 18; Kuula 2000; Lehto 2011) Alla kuvaus hankkeen tiedonkeruun eri menetelmistä (kuvio 4). Aineiston keruun menetelminä käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Tiedonkeruun ensimmäisessä vaiheessa osallis-tujat haastateltiin odotusten kartoittamiseksi ja kehitysympäristöjen toiminnan käynnistämiseksi. Perinteisten yksilö‐ ja ryhmähaastattelujen lisäksi aineistoa kerättiin työpajoissa, joissa osallistujat oli-


sistä ongelmista ja käytetyistä palveluista sekä odotuksista hyvinvointiteknologian käytön suhteen. Tiedonkeruu tapahtui sekä ikääntyneiltä asiakkailta että asiantuntijoilta.

Ensimmäisessä vaiheessa kaikki osallistujat toimijoina haastateltiin joko yksilöinä tai fokusryhmänä. Osallistuji-na oli ikääntyneitä (N=75) ja asiantuntijoita (N=21). Aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista laadullista menetelmää. Aineiston tuloksena tuotettiin ikääntyneiden kotona selviytymistä estävät tekijät ja ongelmat sekä niihin liittyvät ideat ja ratkaisuehdotukset (Kuvio 5).

yksinäisyys

liikkumattomuus

• Sosiaaliset suhteet• Aktivoiva ja virikkeellinen toiminta• Harrastukset (musiikki, pelit jne.)• Yhteisölliset ratkaisut (tapahtumat, SRK, kirjasto etc.)• Viestintä• Kuva- ja puheyhteys läheisiin ja ystäviin

• Tasapaino, lihaskunto• Arkiliikunta• Yksilöllinen ohjaus• Motivointi• Aktivoivat ohjelmat• Oppaat (digitaaliset)• Infotaulut (suuri näyttö)• Ympäristön esteettömyys

4.1 Kehitysympäristöjen suunnittelu

mHealth booster -hankkeessa toimintatutkimuksen prosessin mukaan tiedonkeruu tapahtui vaiheittain, jolloin jokaisen vaiheen tulokset vaikuttivat seuraavaan vaiheen toteutukseen. Toimintatutkimuksessa iteratiivisen prosessin kautta toimintaa arvioidaan, korjataan, kehitetään ja muutetaan tulosten mukaan (ks. Aaltola & Syrjälä 1999, Kuula 2000, Heikkinen 2001).

Hankkeessa ensimmäisen tiedonkeruun analyysin perusteella saatiin kuva sekä asiakkaiden nykytilasta, keskei-

4 toiMintatUtkiMUksen tUlokset

Huonontunutterveys ja kunto

turvattomuus

• Terveys/kunto• Hyvinvointikartoitus (ravitsemus, uni, lepo etc.)• Yksilöllinen kokonaissuunnitelma• Seuranta esim mittaukset• Sähköinen terveyskansio• Hoito-ohjeet esim online

• Kodin turvasuunnitelma• Yksilölliset ratkaisut• Ääneen / puheeseen / kuvaan perustuvat ratkaisut, esim. muistutukset• Valaistus ect.• Online ohjaus• GPS-paikantimet

Kuvio 5: Ikääntyneen henkilön problematiikka


Ikääntyneiden omaishoitajien näkökulmasta ai-neistosta nostettiin myös heidän elämätilannettaan kuvaavat ongelmat (Kuvio 6). Aineiston monipuo-lisuus auttoi selvittämään myös mahdollisia ja odo-tettuja ratkaisuja hyvinvointiteknologian näkökul-masta.

Toimintatutkimuksen suunnitteluvaiheessa mHealth booster –hankkeen yritykset ja niiden tuotteet valittiin vastaamaan tunnistettuihin kotona asumista estäviin tekijöihin ja ongelmiin. Kehitys-ympäristöjen suunnittelu ja design perustui aineis-tosta nouseviin käyttäjälähtöisiin odotuksiin ja vaa-timuksiin. Yhteistyökumppanien antamien fyysisten kehitysympäristöjen sisällöllinen suunnittelutyö käynnistyi nopeasti. Kehitysympäristöinä toteutet-tiin Espoon kaupungin Soukan palvelukeskukseen teknologioiden kokeilupisteitä, Tapiolan terveysase-malle kokeilupiste olemassa olevan Hyvinvointito-

rin yhteyteen, sekä Vantaan kaupungin Tikkurilan kirjastoon kokeilupiste ja Teknologialainaamo™. Nuorten mobiilisovelluksen kehitysympäristö to-teutettiin yhdessä Vantaan kaupungin nuorisotoi-men kanssa. Kuvaukset kehitysympäristöistä ja nii-den toiminnasta esitellään seuraavissa alaluvuissa.Kokeilupisteissä esiteltävät hyvinvointiteknologia-tuotteet, -palvelut ja -sovellukset etsittiin ja valit-tiin mukaan aineistosta nostettuihin sisällöllisiin teemoihin perustuen. Esimerkiksi yksinäisyyden tematiikkaan kehitysympäristöön valittiin tuotteet, jotka tarjoavat teknologisena ratkaisuna online-ku-vayhteyden asiakkaan, läheisen ja ystävän kontak-tiin käyttämällä käyttäjälähtöistä ja yksinkertaista tablettiratkaisua. Turvaratkaisuista voidaan mainita esimerkiksi GPS-paikantimiin perustuvat etäjärjes-telmät tai liikkumista edistävät uuden sukupolven vastusta antavat kuntoilusauvat. (Kuva 1)

Kuva 1: Kehitysympäristöt

omaishoitajannäkökulma

Sitovuus ja vaativuusTilanteen

erilaisuus ja vaihtuvuus

• Terveystarkastus ja seuranta• Neuvonta ja ohjaus• Vertaistuki• Matalan kynnyksen paikka• Online yhteys• Virkistys ja kulttuuritapahtumat• Harrastuksentukeminen• Online apua

• Seuranta• Muistutukset• Onlineyhteys• Joustavat palvelut kotiin• ePalvelut• Palvelujen etsintä ja tilaus

Online-yhteys:• kotiin• kodista• palveluihin

• Kodinturvaratkaisut• Onlinekuva-puheyhteys

• Teknologiset ratkaisut• Hoitamiseen liittyvät apuvälineet• Tuki ja ohjaus• Online paikanninratkaisut

Kotonaselviytyminen

Arjentukeminen

HuoliVaaratilanteiden

ennakointi

Ajan merkitys hoidettaval-

le, työnteolle, itselle

Omaishoitajan oma terveys, hyvinvointi ja jaksaminen

Kuvio 6: Ikääntyneen omaishoitajan problematikka


21.1.2014. Tilaisuudessa kuultiin Espoon kaupun-gin tervehdykset, tutustuttiin tarjolla oleviin hy-vinvointiteknologiaratkaisuihin ja mukana oleviin yrityksiin sekä vaihdettiin ajatuksia käynnistyneestä toiminnasta ja ikäteknologian mahdollisuuksista. Soukan palvelukeskuksen tapahtuma sai medianä-kyvyyttä myös muun muassa Ylen Radio Suomessa.Hyvinvointikioski oli avajaisten jälkeen auki neljänä päivänä viikossa maanantaista torstaihin kello 9-15 välisenä aikana. Palvelukeskuksen ja sen asiakkaiden toiveesta Hyvinvointikioskiin perustettiin teknolo-gian esittelytoiminnan rinnalle myös pienimuotoi-nen kahvila. Kahvila oli auki kevätkaudella 2014 aina tiistaista torstaihin. Kahvilan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Laurean palveluliiketoimin-nan opiskelijat.Soukan Hyvinvointikioski aloitti heti helmikuussa demovierailut palvelukeskuksen omiin seniori- ja päivätoimintaryhmiin. Lisäksi kehitysympäristöön kävi tutustumassa erilaisia sidosryhmiä järjestöjen edustajista kansainvälisiin vierailijaseurueisiin. Yh-teistyö talon henkilökunnan ja vapaaehtoistyönteki-

jöiden kanssa oli hedelmällistä ja poiki monia uusia demoesittelykäyntejä. Soukan palvelukeskuksen kehitysympäristö oli auki kevätkaudella 2014 tam-mikuun avajaisista kesäkuun puoleen väliin saakka. Toukokuussa 2014 aloitettiin asiakasrekrytoinnit kesäajaksi vapaaksi jäävien laitteiden käyttäjätes-tauksia varten. Soukan palvelukeskuksen yhteistyö-verkoston kautta löytyi 14 senioria, joiden kanssa tuotetestaukset toteutettiin. Kaiken kaikkiaan es-poolaisia senioreita ja heidän läheisiään oli käyt-täjätutkimuksessa mukana 20 henkilöä. Kesätauon jälkeen Hyvinvointikioski avautui taas 1.9.2014. Syyskaudella demovierailuja eri tilaisuuksiin jatket-tiin aktiivisesti. Lisäksi jalkauduttiin pilotinomaisesti Kirjastoauto Välkyn matkaan ja oltiin mukana Sel-lon kirjaston Keksintöviikolla. Hyvinvointikioski sulki ovensa marraskuun lopussa. Yhteensä Hyvin-vointikioskiin kävi tutustumassa yli 1400 kävijää.

Kuva 2: Hyvinvointikioski Soukan palvelukeskuksessa

4.2 Kehitysympäristöt

mHealth booster -hankkeessa on suunniteltu ja to-teutettu erilaisia käyttäjälähtöisiä kehitysympäristö-jä, joissa tuotteita ja palveluja on testattu yhdessä loppukäyttäjien, yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Kaikki kehitysympäristöt ovat olleet testauksen li-säksi myös koulutuksen ja ohjauksen paikkoja asia-kasryhmien kanssa työskentelevälle henkilökunnal-le sekä opiskelijoille. Hankkeen kehitysympäristöt ovat sijainneet Tikkurilan kirjastossa Vantaalla sekä Espoossa Soukan palvelukeskuksessa ja Tapiolan ter-veysasemalla.

Kehitysympäristöt ovat olleet matalan kynnyksen kokeilupisteitä, jonne alueen ikääntyneet, heidän läheisensä, alan ammattilaiset ja eri-ikäiset ihmiset ovat voineet tulla ohjatusti tutustumaan ja kokeile-maan uusia hyvinvointituotteita ja -palveluita. Kehi-tysympäristöjen tavoitteena on ollut lisätä ihmisten tietoisuutta hyvinvointiteknologiasta, tukea seni-oreiden ja heidän läheistensä hyvinvointia ja itse-näistä kotona asumista sähköisten ratkaisujen avulla sekä edistää teknologiayritysten käyttäjälähtöistä tuotekehitystä. Lisäksi tavoitteena on ollut vahvis-taa asiakkaan itsehoitokykyä ja osallistumista oman hyvinvointinsa edistämiseen sekä tukea käyttäjien teknologiaosaamisen kehittymistä ja syventymistä. Kehitysympäristöjen tuotteita on saanut kokeil-la ja testata itsenäisesti tai opastetusti Laurea-am-mattikorkeakoulun opiskelijoiden ja hankkeen projektityöntekijöiden asiantuntevalla avustuksella

Kehitysympäristöissä esiteltäviä tuotteita on ollut muun muassa seu-raavilta elämän osa-alueilta:

• Asumisen turvallisuus• Toimintakyky, liikunta ja ravitsemus• Terveyden seuranta ja omahoito• Yhteydenpito ja sosiaalinen hyvinvointi Kehitysympäristöissä tarjottava teknologian esittely ja opastus on ollut niin sanottua matalan kynnyksen neuvontaa. Kehitysympäristöjen neuvonnan tarkoi-tus on ollut olla kävijöille mahdollisimman asia-kaslähtöistä, kiireetöntä ja helposti saatavilla olevaa. Salmela ja Matilainen (2007) korostavat, että ikäih-misten neuvonnassa on keskeistä huomioida ikään-tynyt itse hänen oman elämänsä asiantuntijana sekä kyky vastaanottaa tietoa. Samat huomiot ovat olleet

keskeisiä kehitysympäristöjen teknologian esitte-lyssä ja opastuksessa. Lisäksi on ollut hyvä miettiä, miten teknologiasta on kerrottu ymmärrettävästi ja kuinka paljon tietoa on kerralla annettu. Tarkoituk-senmukaista on ollut myös huomioida tiedon anta-misessa vain oleelliset asiat, jolloin ne eivät sekoitu toisiinsa (ks. Salmela & Matilainen 2007, 230–231.).Sintonen (2008) toteaakin senioriväestön kyvyn omaksua uusia teknologioita vaihtelevan mm. iän ja terveystilanteen mukaan. Salmela ja Matikainen jatkavat, että neuvonnassa on huomioitava yksilölli-set tarpeet ja opastuksen toteutustavat. Ikääntyneen luottamus esittelijää kohtaan herää ensikohtaami-sessa, johon tulisi kiinnittää huomiota neuvonta-työn onnistumiseksi. (Salmela & Matilainen 2007, 230–231.) Myös hankkeen kehitysympäristöissä on ollut asiakkaan kuuntelemisen, tarpeiden ymmärtä-misen sekä riittävän tuotetiedon myötä mahdollista saavuttaa onnistuneita kohtaamisia ja neuvontatuo-kioita eri seniorikävijöiden kanssa.

4.2.1 Soukan palvelutalo ja -keskus (Hyvinvointikioski)

Espoon ensimmäinen kehitysympäristö perustettiin hyvien bussiyhteyksien varrella sijaitsevaan Soukan palvelukeskukseen. Keskuksen viihtyisät tilat tarjo-avat mahdollisuuksia monenlaiseen toimintaan, jota järjestävät Espoon kaupungin vanhusten palvelujen lisäksi Työväenopisto, Kirjasto, Liikuntapalvelut, elä-keläisjärjestöt ja yksityiset toimijat. Palvelukeskuk-sessa voi osallistua muun muassa ryhmätoimintaan ja ohjattuun liikuntaan, harrastaa kädentaitoja itsenäi-sesti tai ryhmässä sekä käydä arkipäivisin ruokaile-massa lounasravintola Rinkelissä. Palvelukeskukses-sa järjestetään myös erilaisia tapahtumia konserteista ja tansseista monenlaisiin hyvinvointitapahtumiin. (Soukan palvelutalo 2014.) Kodinomaisen palve-lutalon puolella on 22 huoneistoa. Kävijöitä pal-velukeskuksessa on päivittäin noin sadasta kahteen sataan asiakkaaseen.

Hyvinvointiteknologian kehitysympäristöksi sopi-vaa pistettä suunniteltiin yhdessä Espoon kaupun-gin vanhuspalvelujen palvelutalotoiminnan kanssa. Teknologian kokeilupisteeksi ja toiminnan koor-dinaatiokeskukseksi valikoitui Soukan palvelukes-kuksen sisääntuloaulassa tyhjillään oleva kioskitila, joka nimettiin Hyvinvointikioskiksi. Suunnittelussa ja toteutuksessa piti huomioida rakennuksen ikä ja valmiudet ottaa uutta teknologiaa käyttöön. Soukan palvelukeskuksessa ei esimerkiksi alkuun ollut lan-gatonta yhteyttä.Soukan Hyvinvointikioskin avajaisia vietettiin


vierailijaryhmiä omaishoitajien vertaisryhmästä apuvälineyksikön henkilökuntaan. Espoossa tehtiin demovierailuja ja osallistuttiin erilaisiin paikallisiin tapahtumiin esittelytoiminnan kautta yhteensä 69 kertaa. Lisäksi pisteiltä jalkauduttiin pyydettäessä asiakkaiden koteihin kertomaan tuotteista ja anta-maan käyttöönottokoulutusta. Kotikäyntejä tehtiin yhteensä 14 kertaa. Hyvinvointitorin kokeilupiste sulkeutui marraskuussa. Yhteensä kokeilupisteeseen ja Hyvinvointitorin toimintaan kävi tutustumassa yli 1200 kävijää.Haasteena Espoon kehittämisympäristöissä olivat Soukan palvelukeskuksen kohdalla kävijäkunnan vaihtumattomuus ja Tapiolan Hyvinvointitorilla terveysaseman kiireisten asiakkaiden houkuttelemi-nen torinomaiselle avoimelle pisteelle. Vahvuuksina taasen olivat monipuolinen yhteistyöverkosto, pis-teiden rinnalla tapahtuva opiskelijoiden toteuttama oheistoiminta (esim. liikunnan ohjaus, kahvila), sekä laajahkon senioriverkoston muodostuminen.

4.2.3 Teknologialainaamo™

Tikkurilan kirjasto sijaitsee melko keskeisellä pai-kalla Tikkurilan juna- ja bussiaseman läheisyydes-sä. Vuonna 2012 Tikkurilan kirjaston kävijämäärä oli yhteensä 419 251 kävijää. Kuukausittainen kä-vijämäärä oli siis noin 35 000 kävijää. Keskimää-rin kirjaston aikuistenosastolla kävi vuonna 2013 kuukausittain noin 19 000 kävijää, ja musiikki- ja mediaosastolla lähes 5 000 kävijää. Kävijämääriltään kirjasto on siis ollut otollinen kohde myös Tekno-logialainaamon sijainnille.Tikkurilan kirjastossa on toiminut 19.3.2013 läh-tien Helsingin kaupunginkirjaston Huomisen arki -hankkeen Kokeilupiste. Kokeilupiste on ollut mie-hittämätön, niin sanottu kylmä esittelypiste, jossa on ollut esillä erilaisia hyvinvointiin liittyviä tuotteita ja sovelluksia. Tämän Kokeilupisteen yhteyteen oli luontevaa lisätä Teknologialainaamon toiminta.Teknologialainaamo perustettiin Tikkurilan kirjas-toon, koska se mahdollisti myös kirjaston lainauslo-gistiikkaosaamisen hyödyntämisen. Sen toiminta on

Kuva 4: Teknologialainaamo Tikkurilan kirjastossa

4.2.2 Tapiolan terveysaseman Hyvin-vointitori

Espoon toisena kehitysympäristönä toimi Tapiolan terveyskeskuksen Hyvinvointitori. Tapiolan terve-ysasema sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Espoossa Näyttelykeskus WeeGeen vieressä. Ter-veysaseman valopihalla sijaitsevalla Hyvinvointi-torilla on jo vuodesta 2012 asti tarjottu Laurean fysioterapeuttiopiskelijoiden toimesta eri-ikäisil-le ja -kuntoisille kävijöille uusia tapoja liikkua ja hoitaa terveyttään. Tähän toimintaympäristöön oli luonteva liittää hyvinvointiteknologian kokeilupiste tukemaan jo olemassa olevaa liikkumisen ohjausta. Kehitysympäristön suunnittelu aloitettiin yhdessä Espoon terveysasematoiminnan asiantuntijoiden kanssa.Hyvinvointitorin kehitysympäristön avajaisia vie-tettiin 28.1.2014 Tapiolan terveysasemalla. Hyvin-vointitorin kokeilupisteellä kävijät pääsivät tutus-tumaan turvallisuutta, yhteydenpitoa ja sosiaalista hyvinvointia, terveyden seurantaa ja omahoitoa sekä

toimintakykyä ja liikuntaa tukeviin tuotteisiin ja palveluihin. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus mittauttaa puristusvoimaansa ja kehon koostumus-taan fysioterapeuttiopiskelijoiden omalla hyvinvoin-tipisteellä. Veloped -ulkorollaattorista järjestettiin keväällä myös nimikilpailu tuotteen maahantuojan Turvallinen Koti Oy:n toimesta.Hyvinvointitorin kokeilupiste oli kevätkaudella 2014 auki maanantaista torstaihin kello 8.30–14.30. Kesä-elokuussa piste oli suljettu. Koska terveysase-man kävijämäärien volyymin todettiin olevan suu-rimmillaan heti aamusta, päätettiin Hyvinvointito-rin aukioloaikoja aikaistaa syksyllä 2014 puolella tunnilla. Kehitysympäristö olikin syyskuun alusta alkaen auki neljänä päivänä viikossa kello 8-14. Syyskaudella 2014 Hyvinvointitorin toiminnassa olivat kiinteästi mukana Laurean fysioterapeut-tiopiskelijat, jotka jatkoivat teknologian esittelyn rinnalla liikunnan ohjaustuokioita ja erilaisia hy-vinvointiin liittyviä mittauksia pisteen eri-ikäisille kävijöille. Myös Hyvinvointitorin kehitysympäristössä kävi

Kuva 3. Kehitysympäristö Tapiolan terveysaseman Hyvinvointitorilla


rähti kunnolla käyntiin ja tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 24 kappaletta. Nämä tilaisuudet järjestet-tiin joko seniorijärjestöjen kokoontumisissa, Van-taan kaupungin päivätoimintaryhmissä ja omaiste-nilloissa tai seurakunnan pitämissä senioriryhmissä. Näiden tilaisuuksien lisäksi seitsemän ryhmää kävi tutustumassa Teknologialainaamoon paikan päällä Tikkurilan kirjastossa. Vantaan muihinkin kirjastoi-hin jalkauduttiin syksyn aikana; hoitotyön opiske-lijat toteuttivat yhteensä 14 pienimuotoista pop up -tapahtumaa Vantaan kirjastoissa. Myös Tikkurilan kirjaston kahteen kirjastoautoon hypättiin mukaan esittelemään tuotteita. Kirjastoautoreissuja tehtiin syksyn aikana yhteensä kahdeksan kappaletta. Teknologialainaamon haasteina olivat pisteen sijain-ti kirjaston lehtienlukusalin välittömässä läheisyy-dessä, sekä osittainen kävijöiden vaihtumattomuus. Haasteena oli myös se, että Vantaa on laaja alue, ei-vätkä erityisesti ikääntyneet lähde toiselta puolen kaupunkia käymään eri kirjastossa kuin normaalisti. Vahvuuksina taasen on ollut kirjaston kanssa on-nistunut yhteistyö, joka on tarjonnut paljon uusia mahdollisuuksia, kuten lainaustoiminnan, uudet markkinointikanavat sekä jalkautumisen kirjastoau-toon.

4.2.4 Kehitysympäristöjen markki-nointi

Kehitysympäristöjä on markkinoitu monella eri ta-paa koko toiminnan ajan. Kehitysympäristöille to-teutettiin omat logot, joita käytettiin kaikessa vies-tinnässä. Kehitysympäristöistä on tehty mainoksia ja flyereita, joita on jaettu eri puolille Espoota ja Vantaata niin paperi- kuin sähköisenäkin versiona. Mainoksia jaettiin esimerkiksi touko- ja syyskuussa lukuisiin erilaisiin paikkoihin kuten kauppoihin, ap-teekkeihin ja lähialueen talojen rappukäytäviin. Li-säksi mainoksia jaettiin aktiivisesti eri tapahtumien ja demokäyntien yhteydessä. Kehitysympäristöistä myös toteutettiin A2-julisteet, joissa oli kaikkien pisteiden yhteystiedot ja aukioloajat. Julisteita on pidetty esillä kehitysympäristöissä ja tapahtumissa.Tietoa kehitysympäristöistä on levitetty muun muassa seniorijärjestöjen, ammattilaisten, kirjasto-jen ja palvelukeskusten kautta. Esimerkiksi keväällä 2014 Tikkurilan yksikön hoitotyön opiskelijaryh-män tavoitteena oli kontaktoida yhteensä 26 senio-rijärjestöjä, ja yhteydenottojen perusteella sovittiin syksylle useampi senioritapaaminen ja demoesittely Teknologialainaamoon tai ryhmien omiin tiloihin.Suoramainonnan lisäksi kehitysympäristöjen mai-nokset olivat Länsiväylässä (Espoon kehitysympä-ristöt) ja Vantaan Sanomissa (Teknologialainaamo)

huhtikuun lopussa. Lisäksi Vantaan asukaslehti kir-joitti pienen jutun Teknologialainaamosta maalis-kuussa. Vantaan Sanomissa ja Länsiväylässä ilmestyi lisäksi kesäkuussa lehtijuttu kotidopplereista, jossa kehitysympäristöt mainittiin. Myös Länsiväylän Seniorinurkka -palstalla oli lokakuussa 2014 uuti-nen hankkeesta ja kehitysympäristöjen toiminnasta. Lisäksi Vantaan Järjestörinki ry:n lokakuussa 2014 järjestämän Hyvinvointimessut -tapahtuman mes-sulehdessä oli aukeaman kokoinen juttu hankkees-ta sekä kehitysympäristöistä opiskelijoiden näkö-kulmasta. Hankkeella on sekä omat nettisivut että Twitter -tili.Teknologialainaamon PowerPoint-mainos pyöri Tikkurilan kirjaston infotaulussa, ja tietoa löytyi myös kirjaston nettisivuilta sekä Facebookista. Lop-pusyksystä Teknologialainaamoa ryhdyttiin mark-kinoimaan kirjaston sisällä lyhyillä radiomainoksilla. Mainokset toteutti opiskelija ja niitä soitettiin kir-jaston keskusradion kautta. Espoon kehitysympä-ristöistä oli tiedotteet Espoon kaupungin sivuilla ja muun muassa Kirjastoauto Välkyn ja mHealth booster -hankkeen yhteistyöpilotista oli mainokset kirjaston tiedotuskanavissa.Haasteena on ollut että varsinaiseen markkinointiin ei hankkeeseen ollut budjetoitu kovin paljoa. Lisäk-si kohderyhmän, eli senioreiden saavutettavuus on haastavaa, sillä he eivät käytä sosiaalista mediaa, eikä heille ole muitakaan selviä markkinointikanavia. Se-nioreiden parissa vertaisten kokemuksilla on suuri merkitys, jonka vuoksi niin sanotulla puskaradiolla on ollut merkittävä osuus tiedon jakamisessa. Toi-saalta puskaradion hyödyntäminen on ollut haasta-vaa, koska siihen ei ole voitu kovin paljoa vaikuttaa.Hankkeen kaikkia kolmea kehitysympäristöä on yhteisesti esitelty Espoon ja Vantaan ulkopuolisissa tapahtumissa, kuten esimerkiksi Helsingin kaupun-gin palvelukeskuksiin suunnatuissa pop up -tapah-tumissa, joita on ollut syksyn aikana yhteensä yhdek-sän. Niiden lisäksi hanke on jalkautunut muuallekin Uudellemaalle, kuten Järvenpäähän ja Lohjalle, ja jopa Mikkeliin saakka. Erilaisia tilaisuuksia, joissa Teknologialainaamoa on esitelty on ollut 41 kap-paletta, Espoon kokeilupisteiden esittelytilaisuuksia yhteensä 63, ja koko hankkeen yhteisiä tilaisuuksia 14. Yhteensä tapahtumat ja tilaisuudet tavoittivat yli 3 100 kävijää.

toteutettu yhdessä Vantaan kaupungin vanhuspalve-luiden ja kirjastotoimen kanssa.Teknologialainaamo aukesi virallisesti ja lainaustoi-minta alkoi helmikuun lopussa 2014 ja toiminta jatkui kesäkuun puoleen väliin saakka. Kesätauon jälkeen toiminta käynnistyi syyskuun alusta ja jatkui marraskuun loppuun saakka. Keväällä Teknologia-lainaamo oli avoinna joka arkipäivä siten, että maa-nantaisin pisteellä oli henkilökuntaa klo 12–19, ja tiistaista perjantaihin klo 12–17. Loppukeväästä per-jantain aukioloaikaa lyhennettiin kahdella tunnilla, koska viikonloppua kohden kirjaston kävijämää-rä selvästi väheni. Syyslukukaudella aukioloaikoja muutettiin hieman kevään toiminnasta saadun ko-kemuksen perusteella. Syksyllä Teknologialainaamo oli avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 12–19 ja keskiviikkoisin sekä torstaisin klo 12–17. Perjantai-sin Teknologialainaamo oli suljettuna. Teknologialainaamon keskeinen lähtökohta on ollut yhteistyössä Tikkurilan kirjaston kanssa to-teutettu tuotteiden ja niihin liittyvien palveluiden lainaustoiminta. Käytännössä lainaus- ja palautus-toiminnasta on vastannut kirjaston musiikki- ja mediaosaston työntekijät ja palautuneiden lait-teiden tarkistuksesta sekä palautteen keräämisestä Teknologialainaamon henkilökunta. Laurea-am-mattikorkeakoulun eri alojen opiskelijat yhdessä hankehenkilökunnan kanssa ovat vastanneet lait-teiden toimintaan ja käyttöön liittyvän osaamisen jakamisesta. Opiskelijat ovat olleet valmiita myös jalkautumaan lainaajan kotiin, jos lainattavan tuot-

teen käyttöosaamista on tarvittu kotiympäristössä. Teknologialainaamo tavoitti helmi-marraskuun vä-lisenä aikana yli 1500 kävijää.Lainattavana on ollut Microlife verenpainemittarei-ta, Addoz lääkekelloja, BungyPump kuntoilusauvoja, Loc Finder turvapuhelin, Innohome liesihälyttimiä, Uemax suurennuslaitteita, MobiluxLed-suurennus-laseja sekä Samsung Galaxy Tab tablettitietokoneita. Tabletteja on ollut lainattavana kahdenlaisia versioita - laitteita, joilla voi käyttää pelkästään pelkkä Pieni Piiri –kuvapuhelinsovellusta, sekä sellaisia, joissa on mukana useampi sovellus tai nettisivusto, kuten Ce-lia äänikirjasto ja Movendos hyvinvointivalmennus-palvelu. Oheisesta taulukosta (Taulukko 1) selviää lainattavat tuotteet, niiden määrä sekä lainauskerrat helmikuusta marraskuuhun 2014. Lainaustoimin-nasta oli tauko kesä-elokuun välisen ajan. Kuten tiedoista ilmenee, suosituin tuote lainausmäärien perusteella on ollut verenpainemittari (54 lainaus-kertaa), seuraavaksi suosituin tablettitietokone (19 kertaa) ja kolmanneksi suosituin led-valaistu suu-rennuslasi (12 kertaa). Myös liesihälytin ja digitaali-nen suurennuslaite ylittävät 10 lainauskertaa. Kaksi tuotetta tuli vasta loppuvaiheessa lainattaviksi, mutta erityisesti kuntoilusauvojen lainausmahdollisuutta ehdittiin kysellä useaan otteeseen jo sitä ennen.Tikkurilan kirjastossa olevan teknologiaesittelypis-teen lisäksi Teknologialainaamo jalkautui ympäri Vantaata erilaisina pop up –tapahtumina sekä se-nioritapaamisina. Keväällä tällaisia tilaisuuksia oli yhteensä kuusi kappaletta. Syksyllä toiminta pyö-

Tuote Kappalemäärä Lainauskerrat helmi-marraskuu 2014

Microlife-verenpainemittari 5 54

Addoz Lääkekello 2 4 (Tulivat lainattaviksi lokakuussa 2014)

BungyPump -kuntoilusauvat 4 3 (Tulivat lainattaviksi lokakuussa 2014)

Samsung Galaxy Tab + Pieni Piiri 3 7

Samsung Galaxy Tab 4 19

Innohome Liesihälytin 5 10

Loc Finder -turvapuhelin 1 7

Uemax suurennuslaite 3,5” 1 4

Uemax suurennuslaite 4,3” 1 10

MobiluxLed -suurennuslasi 2 12

1 Lainattavien laitteiden kappale- ja lainausmäärät ajalla helmi – marraskuu 2014


teiden ja asiakkaiden sekä asiantuntijoiden väliseen vuoropuheluun ja kehittämiseen.Käyttäjätutkimuksessa korostuu oman kokemuk-sen systemaattinen tutkiminen ja jalostaminen sekä käyttäjän itsensä osallistuminen tuotekehitysproses-siin. Käyttäjätiedolla tarkoitetaan yksittäisen käyt-täjän tai ryhmän käyttökokemuksesta, tuotteen tai palvelun piirteistä, ominaisuuksista, muodoista ja es-teettisyydestä saatua tietoa. Myös tilanne, suhde toi-siin ihmisiin tai esineisiin ja aiemmat kokemukset mahdollistavat käyttäjätiedon saannin tutkimuksen ja tuotekehittelyn käyttöön. (Hyysalo 2006; 2009.)Käyttäjätietoa on tarkasteltu perinteisesti suunnitte-lijoiden kokemuksien, visioiden ja oletusten kaut-ta. Nykyään yhä useammin osallistuvaa yhteistyötä tehdään itse käyttäjien kanssa, jolloin uudet ideat luodaan yhteisessä prosessissa. Käyttäjätutkimukses-sa sovelletaan usein laadullisen tutkimuksen mene-telmiä. Perinteisten yksilö- ja ryhmähaastattelujen, havainnoinnin ja osallistuvan havainnoinnin lisäksi voidaan tietoa kerätä kertomusten, tarinoiden, ää-neen ajattelun, videoinnin, valokuvien ja piirustus-ten avulla. Käyttäjätutkimuksessa havainnoinnilla tarkoitetaan käyttäjän toiminnan seuraamista hä-nen omassa ympäristössään, jolloin saadaan tietoa käyttäjästä, hänen toiminnastaan käyttöympäristössä sekä tietoa tuotteen tai palvelun käytön yksityis-kohdista. Tietoa käytettävyystutkimuksesta analy-

soidaan, hyödynnetään ja voidaan havainnollistaa mallien ja prototyyppien avulla. Käyttäjätiedon ke-ruussa ja jäsentämisessä etsitään myös jo julkaistua tietoa aiheesta. (Hyysalo 2006.)mHealth booster -hankkeessa sovellettiin käyttä-jätutkimusta selvitettäessä hyvinvointiteknologiaa hyödyntäviä tuotteita ja palveluja sekä kehitys-ympäristöissä että kotiympäristöissä. Tarkastelussa tiedonantajina ja toimijoina olivat sekä asiakkaat (N=75) että asiantuntijat yksilöinä (N=21) ja ryh-minä (N=5). Käyttäjäkokemuksia tarkasteltiin tapa-ustutkimuksen kautta. Eri tiedonkeruumenetelmiä hyödyntämällä saatiin ikääntyneiden ja heidän lä-heistensä sekä asiantuntijoiden käyttökokemuksia hyvinvointiteknologiatuotteista. Alkuhaastattelut kerättiin yksilöhaastatteluina ja ryhmähaastatteluina. Kirjallisia tuotepalautteita (N=153) kerättiin hen-kilöiltä, jotka joko yksin tai ryhmässä tutustuivat kehitysympäristöjen toimintaan ja tuotteisiin.Lisäksi, hankkeen kokeilupisteet olivat suljettuina kesän ajan, jolloin esittelylaitteita voitiin käyttää pidempikestoisissa käyttäjätesteissä. Tuotetestaajina olivat ikääntyneet henkilöt (N=21). Testaajat haas-tateltiin yksilö- tai parihaastatteluina. Testauksen aikana heitä pyydettiin pitämään päiväkirjaa ko-kemuksistaan. Testattavat tuotteet valittiin vastaa-maan aineistosta nostettuihin teemoihin, jotka ovat yksinäisyys, turvallisuus, hyvinvointi, omahoito ja

Kuva 5: Tuotteita kehitysympäristössä

4.2.5 Yhteenveto kehitysympäristö-jen toteutuksesta

Espoon ja Vantaan kehitysympäristöjen käytän-nön toiminnasta ovat vastanneet hankkeen pro-jektityöntekijät ja IT-asiantuntijat. Lisäksi Lau-rea-ammattikorkeakoulun eri koulutusalojen opiskelijat ovat olleet merkittävässä roolissa kehi-tysympäristöjen esittelytoiminnassa. Yhteensä ke-hitysympäristöissä ja senioritapaamisissa työskenteli kevään ja syksyn 2014 aikana yli 200 opiskelijaa. Koko hankkeessa toimi syksyn 2013 ja syksyn 2014 välisenä aikana yhteensä yli 400 opiskelijaa.

Kävijätilastot Kehitysympäristöjen kävijämäärät ovat vaihdelleet kuukausittain vajaasta sadasta kävijästä yli kolmeen-sataan kävijään. Yhteensä kaikissa kolmessa kehitys-ympäristössä on käynyt niiden aukioloaikoina yli 4 200 kävijää. Näissä luvuissa ei ole mukana demo-käyntien kävijämääriä. Asiakkaiden tavoittamisen ja tietoisuuden levittämisen näkökulmasta eri ta-pahtumiin ja ryhmiin rantautuminen oli kuitenkin tärkeätä. Seuraava taulukko (Taulukko 2) osoittaa miten kävijämäärät ovat jakautuneet eri kehitysym-päristöjen välillä eri kuukausina.

4.3 Käyttäjätestaukset ikääntynei-den henkilöiden näkökulmasta

Kehitysympäristöjen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnettiin valittujen yritysten kehittämiä hyvinvointiteknologisia tuotteita, pal-veluja ja sovelluksia. Tuotteet ja palvelut valittiin perustuen aineistosta nostettuihin sisällöllisiin tee-moihin. Esimerkiksi yksinäisyyden tematiikkaan kehitysympäristöihin valittiin tuotteita, jotka tar-joavat online-kuvayhteyden asiakkaan ja läheisen väliseen vuorovaikutukseen. Tuotteena käytettiin olemassa olevaa ikääntyneelle helppokäyttöistä tablettiratkaisua ja toimintaan soveltuvaa ohjelmaa. Turvallisuuden edistämiseksi valittiin esimerkiksi GPS-paikantimiin perustuvia etäjärjestelmiä. Liik-kumisen motivointiin ja lihasvoiman ylläpitoon tai parantamiseen valittiin uudentyyppiset, vastusta tarjoavat kuntoilusauvat. Terveyden seurantaan oli käytössä elintoimintoja mittaava ja seuraava vuo-teeseen asennettava anturi ja uudenlainen veren-painemittari (Kuva 5). Valitut tuotteet mahdollistivat kehitysympäristöissä sekä ikääntyneille asiakkaille ja heidän läheisilleen että asiantuntijoille uusien hyvinvointiteknologisten tuotteiden ja ratkaisujen tutustumisen, testaamisen sekä teknologiaosaamisen päivittämisen. Yritysten näkökulmasta kehitysym-päristöt tarjosivat kohtaamispisteen yritysten tuot-

Kuukausi Soukka Tapiola Tikkurila

Tammikuu 197 239

Helmikuu 145 129 138

Maaliskuu 204 150 284

Huhtikuu 192 176 313

Toukokuu 177 161 240

Kesäkuu (19.6. asti) 65 114

Syyskuu 140 134 156

Lokakuu 168 118 175

Marraskuu 150 148 141

Yhteensä 1438 1255 1 561

2Espoon ja Vantaan kehitysympäristöjen kävijämäärät


4.3.1 Tulokset testauksista

Ikääntyneen ihmisen turvattomuuteen ja siihen liittyvät tuotteet ja ratkaisut olivat suurimmat haas-teet koko hankeprosessein ajan. Kodin fyysinen turvallisuus, ikääntyneen ihmisen itsenäiseen ja omaehtoiseen liikkumiseen sekä kokonaisturvalli-suuden tunne olivat suurimmat haasteet. Erilaiset muistutustoiminnot ja hälytykset ovat merkittävä osa turvallisuuden ja hyvinvointiteknologian inte-groitumista. Turvallisuuteen liittyvät tuotteet koet-tiin hyödyllisiksi ja esimerkiksi kodin ulkopuolella tapahtuvaa liikkumista helpottaviksi tuotteen hä-lytysominaisuuksien vuoksi. Heikkoutena näissä tuotteissa oli joissakin tapauksissa tekniset häiriöt tai designiin liittyvät tekijät kuten esimerkiksi liian pienet näppäimet tai tuotteen koko, jolloin tuot-teeseen liittyvä tekninen tuki ja ohjaus koettiin riittämättömäksi. Palautteista suurin osa kohdistui muun muassa paikantamiseen tai tietyn toiminnan toteuttamiseen kuten esimerkiksi lääkehoitoon liit-tyen. GPS-paikantimet ja siihen liittyvät tuotteet ja palvelut osoittautuivat sekä ikääntyneen itsensä että läheisen kiinnostuksen kohteiksi. Hankkeessa testat-tiin mm. turvallisuuteen liittyen kahta eri GPS-pai-kantamiseen perustuvaa tuotetta.

”Musta se on sopivan kokoinen… ei oo liian iso…ei oo liian painava..sit se on sem-mosta materiaalia, että pyssyy kädessä…”

”no se, että siinä ei oo…sitä ei tarvitse näpytellä erikseen pieniä kirjamia tai numeroita ja varmaan se on ihan riittävä että siinä on nää neljä… neljä vai viisikö nyt oli näitä mahdollisuuksia mut se on tietysti siinä että pitäisi olla kortti mukana, että mikä numero menee kenellekin.”

Ikääntyneen liikkumattomuuden ratkaisuksi aineistosta nousivat seu-raavat teemat:

• Tasapainon ja lihaskunnon ylläpitäminen ja pa-rantaminen• Arkiliikunnan toistuvuus• Yksilöllinen ohjaus ja motivointi• Aktivoivat liikuntaohjelmat

Haastateltavat toivoivat uudenlaisten digitaalisten opasteiden suunnittelua ja käyttöön ottamista. Isot infotaulut ja televisioruudut mahdollistaisivat on-line-tiedotteet ja opasteet sekä interaktiiviset ohjel-mat. Hankkeen tuotteista esimerkiksi vastusta hy-väksi käyttävät kuntoilusauvat olivat lähes jokaisessa

palautteessa erittäin hyvät. Asiakkaat, jotka testasivat sauvoja pidemmän aikaa, antoivat vähiten kehitys-ehdotuksia tuotteen kehittämiseksi. Palautteet ja ar-vioinnit olivat tuotteesta se, että kuntoilusauvat ovat jo nykyisellään käyttökelpoiset ja hyödylliset. Fyy-sistä liikkumista edistävässä tuotteessa positiivinen palaute sisälsi tuotteen miellyttävyyden ja liikku-mista motivoivan ominaisuuden ja käytettävyyden helppouden.Sosiaaliseen kanssakäymiseen tarkoitettu kuvapuhe-limen käyttö kiinnosti ikääntyneitä henkilöitä lähes eniten. Hankkeessa kuvapuhelin ja siihen liittyvä palvelu sekä musiikkiharrastukseen liittyvä tuote ja palvelu vastasivat parhaiten ikääntyneen yksi-näisyys-problematiikkaan. Tuote ilmensi sen käy-tettävyyden, monipuolisuuden ja soveltuvuuden ei ainoastaan yhteydenpitoon vaan myös ikääntyneen terveyshuolen havaitsemiseen. Online-yhteys ja ku-vapuhelun käyttö soveltui testaajien kokemuksena erittäin hyvin yksin asuvan ikääntyneen yhteyden-pitoon, seurantaan ja muistuttamiseen. Ikääntyneen henkilön kiinnostus ja aktivoituminen online-kuva-puhelimen käyttöön kohdistui tuotteen pääsääntöi-seen toimintaan kuten esimerkiksi ryhmäpuheluun. Toisaalta tuotteen mahdollistamat muut toiminnot tai palvelut jäivät vähemmälle käytölle. Myös muis-tojen tallentamiseen ja käyttöön liittyvä ratkaisu he-rätti kiinnostusta. Oleelliset luonnehdinnat näiden tuotteiden käyttöönotossa olivat helppokäyttöisyys, toimintojen sujuvuus, teknologian yksinkertaisuus ja asiakasystävällinen hinta.

”Kuvapuhelupalvelu oli asennettu hank-keen toimesta kesän kynnyksellä 2014 kah-den eri-ikäisen naisen omille tableteille.

Tavoitteena oli lisätä ja helpottaa ystävättärien vii-koittaista yhteydenpitoa ja kanssakäymistä. Perehdy-tyksen jälkeen naiset olivat harjoitelleet videopuhe-lun soittamista keskenänsä. Nuorempi naisista, Seija (nimi muutettu), oli mie-hensä kanssa kesäjuhlissa kun sai kesken tapahtuman vanhemmalta ystävältään, nimimerkillä Irja, kuvapu-helusoiton tämän kotoa. Soittoyrityksiä oli iltapäi-vän mittaan tullut jo monia. Yhteyden auettua Seija huomasi pian, että kaikki ei ole Irjalla kunnossa. Kuvayhteys kyllä aukesi, mutta ystävä ei pystynyt tuottamaan puhetta. Huoli heräsi ja Seija yritti vielä joitakin kertoja saada Irjan kiinni kännykän välityk-sellä, mutta tämä ei vastannut puheluihin. Seija kertoi kuvayhteyden kautta välittyneistä ha-vainnoista tapahtumassa mukana olleille ensihoita-jille, jotka kehottivat häntä miehensä kanssa lähte-mään heti tarkastuskäynnille ystävän luokse. Irjan luona vahvistui että kaikki ei ollut kunnossa. Van-

liikkuminen. Testauksessa oli kymmenen eri tek-nologiatuotetta. Sosiaalista kanssakäymistä ja yhtey-denpitoa testattiin tablettitietokoneeseen asennetun ohjelman avulla, liikkumisen edistämiseen valittiin vastusta käyttävät kuntoilusauvat, omahoidon tukena testauksessa oli lääkekello ja elintoimintoja mittaava ja hälyttävä vuodeturva sekä turvallisuutta lisäävät paikantimet. Testausaika oli keskimäärin kahdeksan viikkoa. Palautteiden analysointi kohdistui pääsään-töisesti tuotteen käytettävyyteen ja toimintaan, joka vastaa Hyysalon (2006) esittämään toimintojen ja tuotteiden maailmoja. Tuotetestauksiin osallistuneet tarkastelivat ja antoivat palautetta tuotteiden käytös-tä arjen tilanteissa, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja tuotteiden toiminnallisuudesta, niiden vahvuuksista ja heikkouksista, sekä antoivat kehitysehdotuksia.

Aineistosta luokiteltiin hyvinvoin-titeknologian käyttöä edistävät ja käyttöä estävät tekijät. Käyttöä edis-täviä tekijöitä olivat tuotetestausten, palautteiden ja arvioinnin perusteel-la seuraavat tekijät:

• Turvallisuuden tunne• Tuotteen helppokäyttöisyys• Tuotteen onnistunut muotoilu• Hyvinvointia edistävä ominaisuus

Turvallisuuden tunne kasvoi arjen tilanteissa, jois-sa testattiin esimerkiksi turvaranneketta. Turvaran-nekkeen käyttöön otossa oli merkityksellistä ohjaus ja opastus, jolloin asiakkaan kysymyksiin haettiin vastaus ja ratkaisu yksilöllisesti. Tällöin ikääntyneen henkilön kiinnostus ja erityisesti sitoutuminen tuotteen testaukseen vahvisti osaltaan turvallisuut-ta. Turvaranneke saattoi jopa lisätä riippuvuutta tuotteesta. Seuraavat lainaukset ovat muistisairaan iäkkään henkilön ja hänen läheisensä paikantavasta turvarannekekokeilusta ja sen merkityksestä arjessa:

”Mä voisin sanoa, että omalta kannaltani …ikävä tietysti ajatella omasta vinkkelis-tä asioita, mutta kuitenkin omalta kannalta

mielenrauhaa lähinnä… just niin kuin liittyen näi-hin että lähteekö hän nyt jonnekin ja tuota katoaa-ko hän sieltä asunnostaan…”” Helppokäyttöisen siitä varmasti tekee niin… lait-teessa on vain kaksi nappia toisella niin kun kellon näkyviin ja toisella pystyy tekemään tämmöisen hä-lytyssoiton. Se on niin kuin käyttäjän kannalta…

sanotaan nyt että yhdellä napilla… tai tulevaisuus ois se, että ois yks nappi… mutta tässä tapauksessa kaks nappia on aika hyvin vielä…”

Tuotteen helppokäyttöisyys ja yksinkertaisuus olivat selkeästi edistäviä tekijöitä teknologian käyttöön-otossa. Myös tässä kohdassa ohjaus, opastus ja suun-nittelu sekä kehitysympäristössä että ikääntyneen kotona vahvisti tyytyväisyyttä tuotteeseen. Tärkeä tekijä tuotteen käyttöön otossa oli teknisen tuen saatavuus. Tuotteen onnistunut muotoilu ja ulkonä-kö edistivät positiiviseesti tuotteen käyttöä arjen tilanteissa. Esimerkiksi tuotteen koko ja muotoi-lu sekä sen toiminnallinen integrointi vahvistivat tuotteen hyväksyttävyyttä osana ikääntyneen hen-kilön arkea ja aktiivista käyttöä. Se, että tuote on itseohjautuva ja oppii käyttäjänsä käyttäytymiseen liittyviä asioita ja profiilia vahvisti käyttäjälähtöi-sen suunnittelun onnistumisen. Omahoitoa tukeva tuote kuten uudenlainen verenpainemittari ja sen hälytysominaisuus koettiin turvallisuutta lisäävänä tekijänä. Yksinäisyyttä hälventävien tai turvallisuutta edistävien tuotteiden kohdalla vuorovaikutussuh-teiden lisääntyminen, liikkumisen mahdollisuus ja riippumattomuus toisesta edistivät jossain määrin hyvinvointia.

Käyttöä estäviä tekijöitä olivat:

• Tuotteen toimintojen vaikea käyttö • Riittämätön tuotetuki • Korkea hinta• Tuotteen keskeneräisyys

Teknologiatuotteen käyttöä esti tai vaikeutti sen ominaisuuksien monimutkaisuus tai toiminnalli-suutta estävät ominaisuudet, kuten esimerkiksi liian pienet näppäimet. Riittämätön ohjaus, opastus, tuki ja ylläpito olivat estävinä tekijöinä vaikeuttamassa tuotteen käyttöönottoa, motivoitumista ja sitoutu-mista. Vastaavasti tuotteen toiminnallinen epäsel-vyys, häiriötilanteet, toimimattomuus tai tuotteen koko voivat estää tuotteen käytön alkuvaiheessa.Käyttöä estävänä tekijänä tuotteen korkea hinta muodostui osassa tuotteissa suuremmaksi esteeksi kuin itse tuotteen hyödyt. Osassa tuotteissa palvelun kuten esimerkiksi hälytysten vastaanottaminen ja siihen liittyvä jatkotoiminta koettiin joko puutteel-liseksi, sitä ei ollut lainkaan yksityiselle henkilölle saatavilla tai integroitu palvelu oli liian kallis.


TUOTERYHMÄ Tuote-esimerkki Palaute

TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT TUOTTEET

turvanappiturvaranneketurvapuhelinGPS-paikantimet

parhaat palautteet ulkonäöstäparannusehdotuksetesim. näppäinten koko ja symboli kenen numerosta kysehyödyllinenvaatii eniten ohjausta

SOSIAALISEEN KANS-SAKÄYMISEEN LIITTY-VÄT TUOTTEET

kuvapuhelinmusiikkipelimuistojen tallentaminen

positiivista palautetta käytettävyy-destä ja yhteydenotonmiellyttävyydestäeniten jatkokiinnostusta

KODIN TURVALLISUUS liesivahtiliesihälytin

selkeästi hyödyllisin tuoteedullinen turvavälitön ostohalukkuus suurin

LIIKKUMISTA EDISTÄ-VÄT TUOTTTEET

uudenlaiset kuntoilusauvatuudenlainen rollaattori

mielenkiintoa herättävätmotivoi liikkumaanparannusehdotuksia käytettävyyteen runsaasti

TERVEYTTÄ/HYVIN-VOINTIA MITTAAVAT TUOTTEET

uusi verenpainemittarivuodeturvaverensokerimittarilääkekello

valmiit tuotteethyödyllinenturvapalvelu olisi ehdoton lisäedellyttää pidempiaikaista testaustaiso koko, ei toimivat lokerikot

3Yhteenveto tuoteryhmien arvioinnista ja palautteista

mivuudessa ja asumisen sujumiseksi kotona. Erilaiset muistutustoiminnot ja hälytykset ovat merkittävä osa turvallisuuden ja hyvinvointiteknologian integroitumista. GPS-paikantimet tuotteina ja niihin liittyvät pal-velut osoittautuivat sekä ikääntyneelle itselle että läheiselle merkityksellisiksi. Hankkeen kehitysympäristöissä vastattiin eniten turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin ja kartoitettiin yksilöllisesti turvallisuuteen liittyvää suunnitelmaa ja siihen liittyviä tuotteita. Myös eri asiantuntijat kuten esimerkiksi muistineuvojat ja apuväli-neohjausta antavat asiantuntijat olivat erityisien kiinnostuneita hyvinvointiteknologiatuotteista, ja erityisesti turvallisuutta lisäävistä tuotteista ja palveluista.Sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen ja edistämiseen liittyvä online-kuvapuhelin ja ohjelmiston mahdollista-vat yhteisölliset ratkaisut olivat sekä asiakkaiden että asiantuntijoiden mukaan mielenkiintoisimmat ja eniten kiinnostusta herättävät.Yhteenvetona tuotetestauksista voidaan todeta se, että käyttäjätutkimuksessa ikääntyneet henkilöt ovat aktii-visia ja innostuneita tuotetestaajia, rehellisiä ja avoimia palautteen antajina. He ovat sitoutuneet testaukseen intensiivisesti. Palaute tuotteiden arvioinnista kohdistui käytettävyyteen, toiminnallisuuteen ja teknisiin omi-naisuuksiin, mutta myös tuotteen ja palvelun integroitumiseen.

hempi ystävä kertoi olon olleen outo ja esimer-kiksi kännykkään vastaaminen ei enää onnistunut. Paikalle hälytettiin ambulanssi, joka vei Irjan ensia-puun sairaalaan. Seijan mukaan oli onni onnetto-muudessa, että heillä oli tämä kuvapuheluohjelma käytössänsä, sillä ilman sitä hän ei olisi pystynyt havaitsemaan ystävänsä hätää. Tämä osoitti laitteen toimivan ja kuvayhteyden olevan oikeasti tarpeel-linen asia.”

”Tämä on kyllä iso haaste ja todella tärkeä. Anoppini mielellään lähtee yksin mökille ja siellä metsään, koskaan ei tiedetä mitä ta-

pahtuu. Useamman kerran olemme kahdensadan kilometrin päästä lähteneet katsomaan ja tarkista-maan mikä on tilanne… turvapuheluyhteys olisi kyllä helpottanut.”

Joissakin testaustapauksissa valittu tuote ei täyttänyt odotuksia, mutta samassa yhteydessä testaajat kiin-nostuivat toisesta turvallisuutta lisäävästä tuotteesta ja hankkivat sen itselleen. Erityisesti kodin ja asu-misen turvallisuuteen liittyvät tuotteet ja ratkaisut kiinnostivat sekä asiakkaita että asiantuntijoita.Neljäntenä suurena sisältöteemana oli heikentynyt tai huonontunut terveys, hyvinvointi ja kunto. Tä-män sisältöluokan tuotteet ja palvelut arvioinnin mukaan edellyttävät pidempää testausta ja kokei-lua. mHealth booster -hankkeessa testattiin muun muassa uudenlaista tietoja keräävää verenpaine-mittaria ja vuoteeseen asennettavaa seurantajär-jestelmää. Molemmat tuotteet herättivät runsaasti kiinnostusta ja ostohalukkuutta kotiympäristöön. Toista tuotteista testattiin lähes neljän kuukauden ajan palvelutalossa asuvan ikääntyneen seurannassa siten, että seurantatiedot ja niihin vastaaminen oli omaisten vastuulla. Tuote oli toiminnallisesti hyvä ja tavoitteiden mukainen. Kokeilu ja testaus osoittivat kuitenkin monella tavalla sen haasteellisuuden ja jopa ongelmallisuuden, koska testaus toteutettiin palvelutaloympäristössä ja seurantatiedot välittyivät omaisille. Omaisten rooli seurannassa ja palveluta-lon työntekijöiden vastuu ja rooli eivät olleet selviä. Kokonaisuudessaan testausprosessi tuotti useita eet-tisiä kysymyksiä.

4.3.2 Yhteenveto tuotetestauksista

Kodin fyysinen turvallisuus, ikääntyneen ihmisen itsenäiseen ja omaehtoiseen liikkumiseen sekä ko-konaisturvallisuuden tunne olivat merkittävät osa-tekijät turvallisuuden näkökulmasta. Ikääntyneen ihmisen turvallisuuteen liittyvät tuotteet ja ratkaisut osoittautuivat tärkeiksi ja kiinnostaviksi arjen toi-


nologiatuotteita on esillä, helposti saatavissa ja ko-keiltavissa lähellä omaa työympäristöä mahdollistaa teknologian käytön. mHealth booster -hankkeen aikana kehitysympäristöjen sijainti lähellä asiakkai-ta koettiin tärkeänä ja tarpeellisena, jolloin kehi-tysympäristöt voivat toimia tuotteiden showroo-meina ja esittelypisteinä. Mahdollisuuksia tarjoava hyvinvointiteknologiatuotteiden esittely ja kokeilu edellyttävät kuitenkin myös liikkuvaa ja siirreltävissä olevaa tuotepalvelua kuten esimerkiksi kirjastoau-ton tapaista toimintaa.Hyvinvointiteknologiatuotteiden ja palvelujen tuleminen ja käyttö eri asiakasryhmien kohdalla erityisesti sosiaali- ja terveysalalle tuo pohdintaan eettisiä ja juridisia kysymyksiä. Asiantuntijoiden aineistossa korostui asiantuntijan tai työntekijän asema ja rooli vahvasti suhteessa teknologiatuottei-siin ja niiden käyttöön. Työntekijän ammattivastuu korostui vahvasti. Eri asiakasryhmien haavoittuvuus ja sensitiivisyys olivat keskiössä. Hyvinvointitekno-logian hyötyä tarkasteltiin asiakkaan ja/tai läheisen asemasta ja roolista lähinnä yksityisen asiakkaan nä-kökulmasta kotiympäristössä.Toimintana ohjaus ja neuvonta teknologiatuot-teiden ja -palvelujen kontekstissa merkitsee uu-denlaisen työ- ja toimintatavan kehittämistä. Yksilöllisten ja räätälöityjen ratkaisujen suun-nittelu yhdessä asiakkaan ja läheisen, teknologia-toimittajan ja eri asiantuntijoiden kanssa edel-lyttää ohjauksen ja neuvonnan vaiheistamista ja asiakkaan elämäntilanteen kokonaisymmärtämistä. Tällöin asiakkaan tilanteen arviointiin tulisi liit-tää myös teknologiatarpeen arviointi ja suunnit-telu osana kokonaishoitoprosessin suunnittelua.

4.5 Hyvinvointiteknologia nuorten arjenhallinnan tukena

Ulkoiseen elämänhallintaan sisältyy sosiaalisen taustan eli perheen merkitys nuoren elämässä, kou-lunkäynnistä selviäminen sekä työmarkkinoille si-joittuminen. Sisäiseen elämänhallintaan kuuluviin tekijöihin sisältyy nuoren käsitys itsestään, mikä kielteisenä voi aiheuttaa toistuvien epäonnistumi-sen tunteiden kierteen ja huonoa itsetuntoa. Ul-koisen että sisäisen elämänhallinnan elämäalueisiin liittyvät vaiheittain etenevät kielteiset kokemukset ja kasaantuneet ongelmat ulottuvat yksilön koko elämää, mikä voi johtaa syrjäytymiseen. Ihmisen olennaisin piirre on sosiaalisuus, jolloin hän tulee tärkeäksi toisten määrittämänä ja heidän kauttaan. Erilaisilla sosiaalisilla sidoksilla, kuten työ, koulu-tus, perhe ja kaverit on keskeinen asema nuorten

yhteiskuntaan integroitumisprosessissa. Toisaalta eri-laisten sosiaalisten sidosten puuttuminen aiheuttaa katkoksen nuoren integroitumisprosessiin, voiden johtaa yhteiskunnasta syrjäytymiseen. Tarjotulla sosiaalisella tuella voidaan edistää nuorten hyvin-vointia, sitouttaa heitä toimintaan, vahvistaa heidän voimavarojaan, löytää heidän vahvuudet, antaa mah-dollisuus tulla kuulluksi sekä auttaa heitä rakenta-maan räätälöity suunnitelma ja löytämään heidän tarpeisiin soveltuva toimintamalli elämän valintoja jatko-opintoja ja työllistymistä ajatellen. (Veivo & Vilppola 1998, 47, 52–53.)Paju ja Vehviläinen (2001, 68–71) toteavat melkein kaikkien syrjäytymisongelmia koskevien ratkaisu-jen liittyvän elämänhallintaan. Käsite on heidän mielestään ohittamaton nuorisoprojektien tavoite-kuvauksissa. Roosin (1987) mukaan nuorisolle on opetettava elämänhallinnan keinoiksi ihan tavallisia perusvalmiuksia, jos niitä ei kotoa ole saatu. Elä-mänhallinnan ongelmia ilmenee, kun nuorella ei ole pitkäjänteisyyttä pysyä koulutuksessa tai työssä tai hänellä ei ole itsekuria säädellä maksukykyään tulojensa mukaan. Elämänhallinta vaatimuksena on kokonaisvaltainen, monimuotoinen ja kattaa koko persoonan. Se ei vaadi mitään yli-inhimillistä, vain valmiutta olla ihmisiksi. Kuitenkin 1990-luvun la-man ja sen jälkeisen ajan nuoria koskevat elinym-päristön muutokset ovat tuoneet elämänhallinnalle uusia ja tärkeitä haasteita. Syrjäytymisvaarassa olevan nuoren lapsuudesta vallinneisiin ulkoisiin olosuhtei-siin voi olla vaikea vaikuttaa. Nuoren arjenhallintaan liittyvät asiat, kuten vuorokausirytmi ja ajanhallin-ta, talouden hallinta sekä ravinto, terveys, hygienia ja siisteys ovat konkreettisia ulkoiseen elämänhal-lintaan liittyviä asioita, joita nuoren kanssa, hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan yhdessä käsitel-lään. Joillakin nuorilla elämänhallinnan haasteita on useilla elämän osa-alueilla, ja jotkut taas tarvitsevat ohjausta vain yhden tai muutaman asian kohdalla.Elämänhallinta on käsite, jonka toisena ääripäänä voidaan nähdä syrjäytyminen. Syrjäytyminen on moniulotteinen käsite, joka omaksuttiin Suomeen 70-luvulla ruotsalaisesta työmarkkinatutkimukses-ta, jossa syrjäytymisellä viitattiin lähinnä työmark-kinoilta putoamiseen. Helneen ja Kariston (1992) mukaan syrjäytyminen on käsite, joka kokoaa yh-teen erilaisia sosiaalisia ongelmia. Syrjäytymisen ohella erilaisten sosiaalisten ongelmien kasautu-misesta on käytetty myös käsitteitä marginaalisuus, alaluokka, huono-osaisuus, suhteellinen deprivaatio ja toiseus. Sipilän (1982) mukaan syrjäytymisellä tar-koitetaan yksilön ja yhteiskunnan välisten sidoksi-en heikkoutta. Syrjäytyminen tulisikin nähdä ennen kaikkea prosessina, jossa elämänhallinnasta siirrytään

4.4 Arviointitulokset asiantuntijoiden näkökulmasta

mHealth booster -hankkeeseen osallistui toimintatutkimuksen eri vaiheissa eri alojen ja eri toimenkuvien omaavia asiantuntijoita. Asiantuntijat olivat mukana alkukartoituksissa, arvioinnissa hankkeen prosessin edetes-sä sekä loppuarvioinnissa. Asiantuntijoiden rooli oli merkittävä hankkeen toiminnan toteutuksessa ja kehittä-misessä. Asiakkaiden rooli, heidän äänensä ja haasteiden ymmärtäminen, yrittäjien hyvinvointiteknologiatuot-teiden, -palvelujen ja -sovellusten saatavuus ja kohdentuminen sekä asiantuntijoiden esittämien odotusten ja osaamisen arviointi olivat keskeisiä sisältöjä asiantuntijoiden aineistossa.

Aineiston analyysiin perustuen tuloksena tuotettiin seuraavat teemat: osaaminen, ympäristö, eettiset kysymyk-set, ohjaus ja neuvonta ja haasteet. (Kuvio 7)

Hyvinvointiteknologian jalkautuminen ja edelleen kehittäminen

Osaaminentietoisuusymmärrys

YmpäristöKehitysympä-ristön sijainti ja liikkutelta-vuus

Eettiset jajuridisetkysymysketsensitiivisyyssuostumus

Ohjaus ja neuvontayksilöintivaiheistus

Haasteet osaksihyvinvointi-teknlogiaasiakkaanprosessia ja asiantuntijoidentoimintaa

Asiantuntijan osaamisen tarkastelu liittyi lähinnä teknologiaosaamiseen. Teknologiaosaaminen sisältää sekä teknologian ymmärtämisen ja tietoisuuden teknologiatuotteista että uudenlaisten palvelujen tarpeen ja vält-tämättömyyden. Teknologiatietoisuus koostui hyvinvointiteknologiatuotteiden tarjonnasta, saatavuudesta ja soveltuvuudesta asiakkaan käyttöön eri toimintaympäristöissä, asiantuntijan omaan käyttöön sekä työn ja toiminnan muutokseen. Sisällöllisesti tietoisuus ja ymmärrys teknologiasta ja sen soveltuvuudesta korostui arvioinnissa jopa osaamisen puutteena tai tarpeena osaamisen päivityksestä. Teknologian ja hyvinvointitekno-logiatuotteiden mahdollisuudet työn ja toiminnan kehittämiseen yhdistyivät uusien palvelujen suunnitteluun ja tuottamiseen.Edistävinä tekijöinä asiantuntijan oma kiinnostus, halu ja innostus oppia uutta nousivat aineistosta selkeästi esille. Tämä edellyttää kuitenkin konkreettisia, niin taloudellisia kuin ajallisia mahdollisuuksia kokeilla ja käyttää hyvinvointiteknologiaa osana omaa työtä ja sen kehittämistä. Asiantuntijan oma asennoituminen, teknologian vierastaminen ja pelko osaamattomuudesta luokiteltiin estäviksi tekijöiksi. Se, että hyvinvointitek-

Kuvio 7: Asiantuntijoiden arviointitulokset hankkeesta


Kuvio 8: Internet- ja mobiilisovelluksien sekä -palveluiden pilotointi

Ennen kehittämisprosessin aloittamista Vantaan kaupungin Nuorisopalveluiden johtajalta anottiin tutkimuslupaa mHealth booster -hankkeen toteuttamiseen. Luvan saatuamme myös kaikilta fo-kusryhmiin osallistuneilta yrittäjiltä, työntekijöiltä ja nuorilta (tai alaikäisten vanhemmilta) kerättiin kirjallinen suostumus hankkeeseen osallistumisesta. Nuorten kaupunki –hankkeessa nuorten ja työn-tekijöiden käyttäjälähtöisiä kokemuksia kerättiin hankkeen koko kehittämisprosessin ajan toimin-tatutkimuksen vaiheiden mukaisesti sekä haastat-telujen että kyselylomakkeiden myötä. Fokusryh-miä pidettiin kolmelle nuorten ryhmälle ja heidän työntekijöille sekä yrityksille joulukuun 2013 ja lokakuun 2014 aikana yhteensä 13 kappaletta. Fo-kusryhmiin osallistui yhteensä kokonaisuudessaan nuoria 38, työntekijöitä 11 sekä yrityksen edusta-jia 4. Alkuvaiheessa joulukuun 2013 ja maaliskuun 2014 aikana osallistujille tehtiin fokusryhmittäin alkuhaastattelut sekä kerättiin kyselylomakkeel-la tiedot nuorilta (n=15) ja työntekijöiltä (n=8). Nuoret kommentoivat näkemyksistään omasta ter-

veydentilasta, palveluiden tarpeista sekä odotuksista hyvinvointiteknologisia palveluita kohtaan, ja työn-tekijät puolestaan arvioivat työntekijänäkökulmasta nuorten terveydentilaa, palveluiden tarpeita sekä odotuksia hyvinvointiteknologisia palveluita koh-taan. Erään kohderyhmän nuoret vaihtuivat koko-naisuudessaan hankkeen aikana, joten alkuvaiheen fokusryhmähaastattelut tehtiin kahdelle eri nuorten ryhmälle. Alkuvaiheen tuloksien perusteella lähdet-tiin yhdessä yrityksien kanssa rakentamaan nuorien ja työntekijöiden tarpeisiin soveltuvaa internet- ja mobiilisovelluksien - sekä palveluiden kokonai-suutta, joiden avulla työntekijät voisivat paremmin edistää nuorten hyvinvointia ja tukea nuoria heidän arjen hallinnassaan. Nuoret, yhdessä ohjaajiensa kanssa, pääsivät testaa-maan erilaisia hyvinvointia ja arjen hallintaa edis-täviä pelejä sekä sovelluksia. Mukaan testikäyttöön valittiin Planetboardin OutCatch -kätkentäpeli, mikä kannusti nuoria liikkumaan ulkona yhdessä ryhmäläisiensä kanssa leikkimielisen kisailun hen-gessä. Tavoitteena oli löytää lähimaastoon kätkettyjä virtuaalisia aarteita ja kerätä niistä pisteitä ja rahaa. Yhteisöllisyyttä tukevassa Mubikin musiikillisissa arvauspeleissä nuorilla oli mahdollisuus harjaannut-

mHb-mobiili-sovellus

pilotointi

Nuorten kaupunki -hanke (Laurea)

Nuori - omaan elämäänsä vaikuttaja - yhteisössä

toimija -hanke (Vantaan kaupunki)

mHealthbooster Laurea)

Nuortentukikeskus(Vantaankaupunki)

kohti syrjäytymistä. (Aaltonen, Ojanen, Vihunen & Vilén 2007, 360–362.)Tarkasteltaessa syrjäytymistä prosessina on tärkeä havaita, miten syrjäytymisen eri muodot limittyvät ja syrjäytyminen kasaantuu. Syrjäytymisen etenemi-seen vaikuttavat monenlaiset hyvinvointipuutteet, jotka johtavat heikentyneeseen elämänhallintaan. Kaikki syrjäytyneet eivät kuitenkaan ole samassa määrin syrjäytyneitä, vaan kyse on erilaisten riskite-kijöiden esiintymisestä yksilöiden ja ihmisryhmien elämässä ja näiden riskin hallinnasta. Syrjäytyminen on sitä syvempää, mitä useammalla elämän alueella yksilö joutuu vetäytymään syrjään. Syrjäytymiseen liittyvätkin voimakkaasti osattomuus, taloudellis-ten ja henkisten voimavarojen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman puute. Syrjäytymistä voidaan tarkastella kolmen tekijän kannalta: taloudellisten resurssien, sosiaalisten suhteiden ja vuorovaiku-tuksen sekä vaikuttamismahdollisuuksien suhteen. (Aaltonen ym. 2007, 360–362)Vaikutusmahdollisuuksista ja vallankäytöstä voi jou-tua suljetuksi pois useista syistä. Etenkin nuorilla omien etujen valvomisen ja asioihin vaikuttamisen vähäisyys saattaa liittyä tiedon tai motivaation puut-teeseen. Syrjäytyneille onkin ominaista vähäinen kiinnostus asioihin vaikuttamiseen sekä poliittinen passiivisuus ja yleinen vetäytyminen päätöksente-osta. Nuorten syrjäytyminen on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat erilaiset riskit ja niistä selviytyminen sekä lisäksi erilaisten hyvinvointi-puutteiden kasaantuminen nuoren elämän eri vai-heissa. Ilmiön monimuotoisuuden takia tarkkoja ti-lastoja vuosittain syrjäytyvien tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrästä ei ole olemassa. Arviona on esitetty, että noin 2-5 % kustakin ikäluokasta on syrjäytymisvaarassa. Yhteiskunnalle nuoren syrjäy-tyminen aiheuttaa suuria kustannuksia, nuorelle ja hänen perheelleen syrjäytymisestä aiheutuvaa hen-kistä kärsimystä ei edes mitata rahassa. (Aaltonen ym. 2007, 360–362)Syrjäytymisessä on kysymys prosessista tai proses-seista, joiden ajallinen kesto voi olla hyvin pitkä. Satunnaiset ja hetkelliset vastoinkäymiset johtavat ani harvoin vakaviin elämänhallinnan vaikeuksiin. Yhteiskuntapolitiikassa on syytä kartoittaa syrjäy-tymisen uhkia tai riskejä ilman, että ketään hen-kilökohtaisesti leimataan syrjäytyneeksi henkilöksi. Yksilötasolla syrjäytymisen sijaan on usein parempi puhua työttömyydestä, toimeentulo-ongelmista, koulutusmotivaation puutteesta tai muista konk-reettisista vaikeuksista nuoren itsenäistymisproses-sissa. (Kuorelahti & Viitanen 1999, 5)Nuoren syrjäytymisen ehkäisyssä on kyse tukea tar-vitsevien nuorten saattamisesta itsenäiseen ja täy-

teen yhteiskunnalliseen osallisuuteen perustuvaan elämään. Yhteiskunnan peruspalvelujen toimivuus ja sosiaalisten tukijärjestelmien resurssien riittävyys ovat keskeisimmät tekijät minimoitaessa syrjäytymi-sen riskejä. Ilman kunnossa olevia perusjärjestelmiä eivät myöskään syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet yksin ole tuloksellisia. Nuorten syrjäytymisen eh-käisyyn tähtäävät tukihankkeet ovat tärkeitä yk-silöllisen ohjauksen ja urasuunnittelun kannalta. Vuosittain erilaiset nuorten syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet kokoavat piiriinsä useita tuhansia nuoria. (Kuorelahti & Viitanen 1999, 5)

4.5.1 Nuorten kaupunki -hankkeen lähtökohdat ja kehittämisprosessi

mHealth booster -hankkeen toisena Vantaan kehi-tysympäristönä toimi Laurean monialainen Nuor-ten kaupunki -hanke (2012-), missä kehitetään uusia toimintatapoja lasten ja nuorten tärkeiden siirtymävaiheiden tukemiseen. Kohderyhmänä ovat nuoret, joiden hyvinvointia ja arjen hallintaa halutaan edistää. Pilotissa toteutetaan mobiilisovel-lusyritysten kanssa nuorille suunnattu mobiilipalve-lukokonaisuus, jossa huomioidaan nuorten tarpeet, elämäntilanne ja ajatukset. Kehittämisympäristössä oli tavoitteena luoda nuorisopalveluiden työnteki-jöiden käyttöön eri sovelluksien palvelukokonai-suus, millä mahdollistettaisiin monitahoinen ja vuo-rovaikutteinen nuorten arjen hallinnan tukeminen. Mukana pilotoinnissa kehittämisprosessissa olivat Vantaan kaupungin Nuorisopalveluiden nuoria ja työntekijöitä. Mobiilisovelluksien - ja palveluiden kehittämisestä vastasivat mukana olevat yritykset Headsted Oy (Mielen hyvinvoinnin harjoitteet), Mubik Entertainment Oy (Musiikilliset arvauspe-lit), Planetboard Oy (Liikkumista edistävä OutCa-tch -kätkentäpeli) ja Movendos Oy (Hyvinvointi-valmennus). (Kuvio 8)


4.5.2 Tulokset nuorten näkökulmasta

Nuorten fokusryhmiin osallistui yhteensä viisitoista nuorta (n=15), joista tyttöjä oli 5 ja poikia 10. Ikäja-kauma vaihteli 14–28 vuoden välillä. Perhetaustaustoil-taan suurin osa nuorista kuului ydinperheeseen, muu-tamalla nuorella oli isä- ja/tai äitipuoli sekä sisarpuolia. Koulutustasoltaan nuoret olivat peruskoulussa tai sen käyneitä, kaksi heistä oli parhaillaan lukio-/ammatilli-sessa koulutuksessa. Muina koulutusvaihtoehtoina nos-tettiin esiin ammattistartti ja aliupseerikoulutus. Tämän hetkisestä elämäntilanteesta opintojen tai töiden suhteen nuoret mainitsivat olevansa kesätöissä, opiskelevansa am-mattiopistossa, olevansa työtön tai aloittavansa työkokei-lussa. Terveydentilansa nuoret kokivat hyväksi, opiskelu-motivaatio suhteen muutama ilmoitti olevan sen hukassa. Asumismuotona kerrostalon ilmoitti lähes 2/3 nuorista, muut asuivat omakoti - tai rivitalossa. Nuorista suurin osa (11) asui vanhempiensa luona, 3 yksin ja 1 nuorista kämppäsi useammassa kohteessa, etsien samalla asuntoa. Nuoret harrastukset vaihtelivat ”En mitään” vaihtoeh-don sekä kavereiden kanssa hengailun ja ulkoilun, pyö-räilyn, lukemisen, musiikin kuuntelun, koiran ulkoilut-tamisen, jääkiekon, koripallon ja jalkapallon pelaamisen, kuntosalin, piirtämisen, valokuvaamisen välillä. Elämänsä läheiseksi ihmiseksi nuoret mainitsivat puolison, tyttö-/poikaystävän (2), ystävän (8) ja joku muu henkilönä mai-nittiin perheen, äidin tai koiran (4). Kysyttäessä nuorilta, että keneltä hän saa tukea, millaisissa asioissa ja kuinka usein, tähän he vastasivat eri henkilöiden auttavan eri tilanteissa. Tukea ja apua saatiin kavereilta, tyttöystävältä ja vanhemmilta aina kaikissa asioissa ja niin usein kun tarvitsi, esimerkiksi opintoihin liittyvissä asioissa tai mis-tä halusikin milloinkin puhua. Alkuhaastatteluissa nuoret kertoivat kokemuksistaan omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään, fyysinen terveyden olevan variaatioina ”ok – kohtalainen – erinomainen” välillä. Psyykkinen terveys näh-tiin kohtalaisena. Kysyttäessä, millaisena he näkivät oman unirytmin ja unen määrän olevan, eroja arjen ja viikonlopun välillä löytyi. Viikonloppuisin valvo-minen korostui, osittain arkenakin tietokonepelien pelaaminen sotki normaalia unirytmiä. Unen määrä vaihteli 4-8 tunnin välillä. Nuoret kokivat, että heidän sosiaaliset suhteet myös vaihtelivat; suurimmalla osalla nuorista oli kavereita tai muutamalla ei ollut kavereita juurikaan. Nuoret kokivat, että yhä enemmän tulisi panostaa yhteisöllisiin ratkaisuihin, jossa samanhenki-set ihmiset kokoontuisivat yhteen joko harrastusten ja ryhmätoiminnan parissa tai sosiaalisessa mediassa. Paras vaihtoehto olisi yhdistää nämä molemmat, jolloin yhdessä kavereiden kanssa voisi hyödyntää hyvinvoin-titeknologisia ratkaisuja sosiaalisissa tapahtumissa tai

ryhmätoiminnassa. Esimerkkinä nuoret mainitsivat erilaiset tapahtumat, kaverin luona hengailun sekä tukikeskuksessa ja nuorisotilalla käynnin.Nuorten näkivät, että heidän itsenäisestä selviytymistä ja tuen tarpeeseen vastasivat heidän vanhempiensa tar-joama tuki sekä tukikeskuksen yksilö- ja ryhmäohjaus, joista sai tukea ja motivointia moniin elämän ja arjen haasteisiin. Tarvitsemistaan palveluista nuoret nostivat esiin, että he käytävät nettiportaaleja ja -oppaita hen-kilökohtaisen ohjauksen lisäksi. Nämä palvelut liittyivät opintoihin, arjenhallintaan, asumiseen ja peruspalvelui-hin. Tärkeänä kriteerinä palveluiden käytössä nuoret näkivät niiden helpon saatavuuden, sijainnin, nopeuden sekä helppokäyttöisyyden. Kohtaamisen ja yhteydenpi-don haasteita nuorten ja lähipiiriin välillä esiintyi liit-tymien vaihdoksiin (prepaid) liittyen, sen vaikeuttaen yhteydenpitoa. Haasteena oli myös oikean ja luotettavan tiedon löytämisen vaikeus internetistä. Nuoret olivat hy-vällä tavalla kriittisiä netissä olevan tiedon suhteen. Muu-tama nosti näkökulmana esiin, että nettipalvelut voivat syrjäyttää entisestään. Tiivistä viestintää ja puheyhteyttä pidettiin läheisiin, ystäviin ja tukikeskuksen ohjaajiin. Jälleen nousi esiin, että nuorilla oli tarvetta yhteisöllisyy-teen ja he arvostivat face to face -tapaamisten tärkeyttä. Yhteydenpitoväylinä olivat Facebook, WhatsApp, soit-to ja tekstiviestit sekä satunnaisesti sähköposti. Pääpai-no yhteydenpidossa tapahtui tukikeskuksen yksilö- ja ryhmäohjauksessa. Nuoret käyttivät kovin monipuoli-sesti internetpalveluita, joko verkkopalveluiden käyttä-miseen tai tiedonhankintaan. Myös sosiaalinen media sekä nettipelaaminen olivat aktiivisessa käytössä. Toisaalta muutama nuorista ilmoitti, etteivät he käytä sähköisiä viestintäväyliä tai -palveluita lainkaan, vaan haluavat en-nemmin asioida henkilökohtaisesti palveluntarjoajien luona. Mainintoina eri palveluista olivat nettiportaalit – ja oppaat (aiheina opinnot, arjen hallinta, asuminen, peruspalvelut), Asumisen abc, Verkkopankki, Leffat, Tv-sarjat, Wikipedia, Kirjasto, Ebay, Karttapallo, Last.fm, Sähköposti, Kela, Helpnetti, Youtube, Google yms.

Nuorten tuotetestaukseen liittyviä lähtökohtia sel-vittävässä kyselylomakkeessa kysyttiin tarkemmin tietoja heidän näkemyksistään viestintäteknologiaan ja -palveluihin liittyvistä laitteista, viestintä- ja käyt-tökokemuksista, odotuksista ja toiveista palveluiden suhteen. Lopuksi kysyttiin eri laitteiden, palveluiden ja sovelluksien toimivuudesta heidän käyttöönsä. Lisäksi kysyttiin omaa arvioita viestintäteknologian vaikutuk-sista heidän hyvinvointiin, osaamiseen ja tietämykseen sekä elinympäristöön. Nuorten teknologiaosaamista selvittävistä kysymyksistä ilmeni, että nuorten käytössä on erilaiset älypuhelimet. Muuna viestintäteknolo-giana nuoret hyödynsivät arjessaan tabletteja (n=5),

taa yhdessä pelaamisen kautta omaa muistia, sekä musiikillisia että sosiaalisia taitoja. Headstedin Oiva hyvinvointiohjelmassa nuoret testasivat ohjaajiensa kanssa mielen hyvinvointia tukevia rentoutumishar-joituksia, joiden avulla voi lievittää stressiä, parantaa mielialaa ja saada lisäintoa elämään. Oivan harjoi-tukset auttavat keskittymään, olemaan tietoisesti läsnä, käsittelemään ikäviä ajatuksia ja tunnistamaan itselle tärkeitä asioita. Movendoksen hyvinvointi-valmennuksessa ryhmätoiminnan ohjaajat toimivat valmentajien roolissa antaen nettisovelluksen kautta nuorille heidän omaan elämäntilanteeseensa räätä-löityjä valmennustehtäviä arjen hallinnan tarpeisiin sekä hyvinvoinnin edistämiseen liittyen.Mobiilisovelluksien ja -palveluiden käytöllä pyrit-tiin kannustamaan nuoria itsenäisyyttä ja aktiivi-suutta sekä tarjoamaan työntekijöille heidän työ-käyttöönsä uusia hyvinvointiteknologisia palveluita.

Työntekijöille tarjottiin ennen testausvaihetta inter-net- ja mobiilisovellusten sekä -palveluiden käyt-töönottokoulutusta sekä kohderyhmille lainattiin testausajaksi eri sovelluksien käyttöön tarvittavat laitteet (Android- ja iOS-laitteet). Testausvaihe kesti kokonaisuudessaan toukokuusta lokakuuhun 2014. Loppuhaastattelut pidettiin syys–lokakuussa kaikille kohderyhmille, missä kerättiin eri sovelluksien ja palveluiden testaukseen ja koko kehittämisproses-siin liittyviä käyttäjäkokemuksia. Arviointiaineis-tona Nuorten kaupunki -hankkeessa olivat nuor-ten, työntekijöiden sekä yritysten; 1) alkuvaiheen fokusryhmähaastattelut sekä esitietolomakkeiden lähtökartoituskysely sekä 2) loppuvaiheen fokus-ryhmähaastattelut sekä käyttäjäkokemuksia kartoit-tava palautekysely. Arviointiaineisto kerättiin koko kehittämisprosessin ajalta joulukuusta 2013 loka-kuuhun 2014.

lokakuu 2013 - lokakuu 2014 -->

HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU

FOKUSRYHMÄT (n= 13)NUORETTYÖNTEKIJÄTYRITTÄJÄTAlku- ja loppu-haastattelutKysely

RAPORTOINTIVÄLISEMINAARI (Kesä)LOPPUSEMINAARI (Joulu)

KÄYTTÄJÄ-KOKEMUKSET

SOVELLUSTENTESTAUS3-4-testiryhmää

TARVITTAVIENLAITTEIDENHANKINTA

SOVELLUS-KOKONAISUUDENSUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN

Kuvio 9: Nuorten mobiilisovelluspilotin kehittämisprosessi


Talous 2 päivittäin (1)harvemmin (1)

-

Tiedonhaku 6 päivittäin (4)viikoittain (1) harvem-min (1)

Googlea tai Internetiä tiedonhan-kintaan kotona tai koulussa.

Harrastukset 5 päivittäinen (4) viikoittain(1)

Ulkoiluun ja koiran ulkoilutuk-seen.

Muuta, mitä? 3 päivittäin (1)viikoittain (2)

Instagramin käyttö, Tukikeskuk-sessa käynti.

toimivuutta ja toimivaa ulkoasua.Suurin osa nuorista käytti kaikkia yhteydenpitokanavia lähipiirin kanssa, pääsääntöisesti kuitenkin soittamalla, tekstiviestein tai WhatsAppin kautta. Helpoin yhteydenpitokanava nuorisotilaan oli soitto, sosiaalinen media (Facebook) ja tekstiviesti. Kouluun oltiin yhteydessä pääsääntöisesti soittamalla. Sosiaalityöntekijän kanssa asioitiin monella eri tapaa (Taulukko 5).

Nuorten helpoin yhteydenpitokanava lähipiiriin ja muihin verkostoihin (n=15)

Yhteydenpitokanava/ verkosto

Nuoren lähipiiri

Nuorisotila Koulu Sosiaalityön-tekijä

Muu (Tukikeskus, viranomaiset)

Soitto 14 8 8 4 1

Tekstiviesti 11 3 3 2 1

Sosiaalinen media (Face-book, Twitter, Instagram, WhatsApp jne)

11 7 2 4 -

Sähköposti 2 1 2 3 -

Muu, mikä? (Wilma) 1 - 2 - -

Nuoria pyydettiin arvioimaan omaa hyvinvoinnin tämän hetkistä tilannetta eri hyvinvointia määrittävien tekijöiden kautta (Taulukko 6); terveystila, toimintakyky, turvallisuus, liikkuminen, ravitsemus, yhteydenpito, ajanviete, mielen vireys, puhtaus tai muu. Nuorten arvioivat kovin myönteisenä omaa hyvinvointiaan, kannan-ottojen painottuen erittäin hyvän ja jokseenkin hyvän välillä. Turvallisuus, ajanviete ja yhteydenpito koettiin painottuen erittäin hyvänä. Terveystila painottui jokseenkin hyvälle kannalle. Toimintakyvyn, liikkumisen ja ravitsemuksen kannanotot jakaantuivat tasan erittäin ja jokseenkin hyvän välille. Kuitenkin yksi nuorista koki toimintakykynsä jokseenkin huonona.

5

tietokoneita (n=13) ja MP3- soitinta (n=5). Arjessaan nuoret käyttivät lukuisia sekä kunnan että kolmannen sektorin tarjoamina palveluita eri tarpeisiin (Taulukko 4). Verkkopankkia, HSL/Reittiopasta, Verkkokauppo-ja, Kelan palveluja ja Sosiaalista mediaa kaikista eniten. Harraste-, asumis- ja koulutus palveluita hyödynnet-tiin vähemmän. Kysyttäessä odotuksia ja toiveita palveluille (helppokäyttöisyys, toimivuus jne.), nuoret olivat kovin neutraalilla kannalla eivätkä esittäneet kovastikaan toiveita. Muutama nuori toivoi helppokäyttöisyyttä,

Palvelut Mitä palve-luita tarvit-set / käytät arjessasi?

Kuinka usein?Päivittäin, viikoittain, kuukausittain, har-vemmin

Missä asioissa?

Verkkopankit 11 päivittäin (2) viikoittain (9)

Tilin saldon tarkistamiseen, lasku-jen maksuun tai rahansiirtoon tilille.

HSL / Reittiopas 12 päivittäin (3)viikoittain (7) kuukausittain (2)

Bussiaikataulujen tarkistamiseen tai reitin etsimiseen.

Helmet 1 harvemmin (1) Kirjojen lainaamiseen.

Verkkokaupat 8 päivittäin (1)kuukausittain (3) harvemmin (3)

Vaatteiden ostoon.

Sosiaalinen media

14 päivittäin (11)viikoittain (1)

Lukemiseen, kavereiden kanssa sosiaaliseen kanssakäymiseen tai ihan muuten vaan Facebookis-sa ja Instagramissa.

Julkiset palvelut 7 päivittäin (2)viikoittain (2) kuukau-sittain (2)

Julkisiksi palveluiksi nuoret nime-sivät nuorisotilat, terveydenhuol-to ja kahvilat.

Hyvinvointi, so-siaali- ja terveys-palvelut

5 kuukausittain (4) harvemmin (1)

Lääkärin vastaanotolla käymi-seen.

Kela 7 kuukausittain (3) harvemmin (4)

Raha-asioissa, opintotuen ja työt-tömyystyön nostoon.

Koulutus 7 päivittäin (5)kuukausittain (1) harvemmin (1)

Kouluasioihin.

Työ 6 päivittäin (3) harvemmin (3)

Työttömyysasioihin.

Asuminen 6 päivittäin (3) harvemmin (2)

Vuokra-asunnon etsimiseen.

4 Nuorten käyttämät palvelut (n=15)


pääsääntöisesti joko merkitsevä tai kohtalainen vaikutus. Yli puolella nuorista kuitenkin sosiaaliseen elinym-päristöön sen nähtiin vaikuttavan joko erittäin merkitsevästi tai merkitsevästi.

Nuoren arvio viestintäteknologian vaikutusta omaan elinympäristöönsä (n=15)

erittäin merkitsevä merkitsevä kohtalainen vähän ei merkitystä

fyysinen(koti, koulu, nuorisotila)

2 6 4 2 -

psyykkinen(jaksaminen, mie-liala, motivaatio)

1 5 6 2 -

sosiaalinen(kaverit, vapaa-aika, harrastuk-set)

5 4 4 1 -

Kysyttäessä, kuinka merkitsevästi ”hinta/laatusuhde, helppokäyttöisyys, soveltuvuus arjen toimintoihin, sisältö, koettu hyöty, tarvittava laite” liittyvät laitteen/sovelluksen/palvelun ostopäätöksen tekemiseen ja/tai hankin-taan työkäyttöön (Taulukko 9), nuorten mielipiteet jakaantuivat. Lopuksi oli mahdollisuus kommentoida vapaasti. Kuten taulukosta on nähtävissä, nuoret kokivat hinta/laatusuhteen ja tarvittava laitteen olevan erittäin merkitsevä otsopäätökseen. Soveltuvuus arjen toimintoihin sai merkitsevän kannan. Sisältö ja koettu hyöty jakaantui erittäin merkitsevän, merkitsevän ja kohtalaisen kannanottojen välillä. Helppokäyttöisyys nähtiin merkitsevänä tai kohtalaisena. Lopuksi nuoret saivat antaa vapaat kommentit. Muutama nuori ei halunnut kommentoida, yksi nuori koki lomakkeen kysymykset liian vaikeiksi. Sovelluksien suhteen hinnalla ei koettu olevan väliä, koska ne ovat pääsääntöisesti heille ilmaisia. Toivomuksena toivottiin sovelluksia, jotka sopisivat myös Android -laitteille. Huonoksi asiaksi koettiin, että sovellukset ovat vain iOS -laitteille. Kommenttina nostettiin esiin myös, ettei laite ei saisi maksaa liikaa.

Eri tekijöiden merkitykset ostopäätöksen tekemiseen (n=15)


hinta/laatusuhde 7 3 2 1 -

helppokäyttöisyys 2 4 5 2 -

soveltuvuus arjen toimintoihin

2 8 3 1 -

sisältö 6 5 4 - -

koettu hyöty 6 6 3 - -

tarvittava laite 8 3 4 - -

8

9

Nuorten arvio oman hyvinvoinnin tämän hetkistä tilanteesta (n=15)

Erittäin hyvä Jokseenkinhyvä

Ei hyvä eikä huono

Jokseenkinhuono

Erittäin huono

terveystila 6 9 - - -

toimintakyky 7 6 - 1 -

turvallisuus 10 4 - - -

liikkuminen 7 6 1 - -

ravitsemus 6 6 2 - -

yhteydenpito 9 5 - - -

ajanviete 9 4 1 - -

mielen vireys 6 6 2 - -

puhtaus 11 3 - - -

muu 1 1 - - -

Nuoria pyydettiin arvioimaan omaa tietämystä ja osaamista teknologian käyttöön, itsehoitoon, terveystietoon, ravitsemustietoon, liikuntatietoon, puhtaustietoon, peliosaamiseen, tai muuhun teemaan liittyen (Taulukko 7). Lopuksi he saivat kommentoida vapaasti teemaan liittyen. Kuten taulukosta on nähtävissä nuoret arvioivat kai-killa osa-alueilla oman osaamisen ja tietämyksen painottuen erittäin hyväksi tai jokseenkin hyväksi. Ainoastaan peliosaamisessa tuli yksi neutraali kannanotto. Vapaassa kommentointikohdassa ei tullut mainintoja.

Nuorten arvio omasta osaamisestaan ja tietämyksestä (n=15)

Erittäin hyvä

Jokseenkin hyvä


Jokseenkin huono

Erittäin huono

teknologian käyttö 9 6 - - -

itsehoito 9 5 - - -

terveystieto 10 4 - - -

ravitsemustieto 9 5 - - -

liikuntatieto 9 5 - - -

puhtaustieto 10 4 - - -

peliosaaminen 9 4 1 - -

muu - 1 - - -

Nuoria pyydettiin arvioimaan viestintäteknologian vaikutusta nuorten omaan elinympäristöön; fyysinen (koti, koulu, nuorisotila), psyykkinen (jaksaminen, mieliala, motivaatio) ja sosiaalinen (kaverit, vapaa-aika, harras-tukset) ulottuvuuden kautta (Taulukko 8). Lopuksi sai esittää vapaita kommentteja teemaan liittyen. Nuoret olivat eriävillä kannoilla. Fyysiseen ja psyykkiseen elinympäristöön hyvinvointiteknologialla nähtiin olevan

6

7


puuttuminen nähtiin haasteena koulunkäynnin sujuvuudelle. Nuorten terveys nähtiin kohtalaise-na, mutta sukupuolten välisiä eroja löytyi. Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevilla nuorilla nähtiin olevan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haasteita elämässään. Yksinäisyys ja aikuisen tuen tarve näyt-täytyivät sosiaalisten suhteiden luomisen haasteina. Lisäksi arjen asioiden hoitaminen, hukkuneen unirytmin palauttaminen ja pelaamiskierteen kat-kaiseminen olivat nuorten keskeisiä haasteita. Työntekijöiden näkemykset asiakkaan itsenäisestä selviytymisestä ja tuen tarpeesta sekä tarvittavista palveluista nähtiin kaikilla haastateltavilla saman-suuntaisesti nuorten kohderyhmästä riippumatta. Nuorilla vahvana tukiverkostoina nähtiin olevan vanhemmat, eri viranomaiset (sosiaali- ja terveys-palvelut, lastensuojelu, nuorisopalvelu) ja tahot. Toi-mialojen välistä yhteistyötä toivottiin tiivistettävän entisestään. Verkostokokouksia nuorten asioiden tiimoilta pidettiin noin kerran kuukaudessa. Nuo-risotilan nuorten tuen ja palveluiden tarpeina sekä odotuksina nostettiin esiin tukihenkilöiden tarve. Tarjottua tukea tulisi korostetusti tarjota siirtymä-vaiheisiin, kun nuori siirtyy alakoulusta yläasteelle. Nuorille tulisi tarjota matalan kynnyksen palveluja sekä tarjota tietoa olemassa olevista palveluista esim. nuorisotilojen yhteyteen perustettavien neuvonta-pisteiden muodossa. Nuorten aitoa kohtaamista tu-lisi lisätä, tarjota mahdollisia vertaismotivointiin liit-tyviä tukimuotoja sekä koulutusta. Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevat nuoret olivat täysi-ikäisiä, asuen kuitenkin vielä kotona ja heillä on suurella osalla tiiviit välit perheisiinsä. Heillä tuen ja palveluiden tarpeet keskittyivät arjen hallintaan kaikilla elämän osa-alueilla. Myös vanhemmille tarjottiin tukea jär-jestettävien vertaistukeen perustuvien keskustelu-ryhmien muodossa.Asiakkaan yhteydenpito läheisiin, sukulaisiin, ystä-viin ja tuttaviin toteutui monen eri viestintäväy-län avulla. Työntekijöiden toimesta yhteydenpitoa pidettiin nuoriin ja heidän lähipiiriin tarvittaessa puhelimitse ja /tai tekstiviestein. Myös verkostoko-kouksissa käytiin kasvotusten nuorten asioita läpi. Viranomaisiin yhteydenottoja tehtiin pääsääntöi-sesti sähköpostitse. Myös Facebook toimi nuorten ja työntekijöiden välisenä aktiivisena keskustelu-väylänä. Haasteina yhteydenpidossa nähtiin työn-tekijöiden kiire sekä kasvavat asiakasmäärät, mistä syystä työntekijät kokivat riittämättömyyden tun-netta kohtaamisissa. Myös nuorten monikulttuuri-suus, tavoitettavuus ja tuen tarpeiden moninaisuus aiheuttivat omat haasteensa. Verkoston sisäinen tie-donkulku ja kirjaus eivät salassa pidettävistä syistä olleet aina mahdollisia, koska eri viranomaistaho-

jen tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään eikä rekistereitä voi yhdistää. Lisäksi nuorilla tulisi olla halu muuttua ja motivaatiota löytyä edes hivenen, jotta auttaminen mahdollistuisi. Haasteena yhtey-denpidossa nähtiin myös nuorilla usein muuttuvat puhelinnumerot, jolloin heidän tavoittaminen oli mahdotonta.Työntekijöiden käyttämiä palveluita oli lukuisia sekä kunnan että kolmannen sektorin tarjoamina. Vastauksissa tulivat esille muun muassa seuraavat: Sosiaali-, terveys- ja nuorisopalvelut, lastensuojelun palvelut, asumispalvelut, kriisipäivystys, kouluku-raattorin palvelut, Kela, TE-toimistot, koulut, har-rastetoimintaa tarjoavat seurat, poliisi, seurakunta, nuorisoasema, Irti huumeista ry. Lisäksi työntekijät nostivat tärkeänä esiin nopean tiedon etsinnän ja jatkuvan tiedon päivittämisen. Erityispiirteenä oli, että nuorilla oli verkostoja paljon, yhdellä nuorella oli jopa kahdeksan eri viranomaistoimijaa hänen arjessaan läsnä. Työntekijöiden mielestä nuorten ar-jesta puuttuu yksi toimipiste, jolla olisi kaikki lan-gat käsissään. Täten kokonaisvaltainen tukeminen ja palveluohjaus olisivat ideaalisemmin toteutettavis-sa. Työntekijöiden yhtenevät odotukset ja toiveet hyvinvointiteknologiapalveluille painottuivat juuri koordinoituun palveluohjaukselliseen palvelemi-seen, keskinäisen tiedon siirtoon sekä eri viran-omaistahojen tietojärjestelmien yhdistämiseen, jotta kaikilla nuoren tukiverkostoihin kuuluvilla tahoil-la (asiakasperheiden luvalla) olisi yhtenevät tiedot käytössään ja mahdollisuudet auttaa. Ehdotuksena nostettiin esiin nuorikohtaisten avoimien nettipro-fiilien luominen, jossa kaikki mukana olevat verkos-totoimijat pystyisivät aina reaaliajassa auttamaan ja tukemaan yksittäistä nuorta tarvelähtöisesti.Haasteena nuorella usein on, että oman arjen hal-lintaan tarvitaan paljon tukea ja omajohtoinen arkipuuhien organisointi on harjoittelun alla. Hy-vinvointiteknologiset sovellukset ja nettiportaalit voisivat toimia puhelimessa toimivan sähköisen ka-lenterin ominaisuudessa, joka välittäisi muistutukse-na arjen toiminnoissa etenemisen (mm. vuorokausi-rytmin ylläpito, viranomaisten luona asiointi, koulu, työ, ravinto, liikkuminen yms.). Konkreettinen tar-ve työntekijöillä olisi nuorten hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävälle valmennuspalvelulle, joka olisi nuorta aktivoiva, motivoiva sekä sitouttaisi vastuul-liseen käyttämiseen. Nuoret motivoituisivat käyttä-mään palvelua enemmän, jos visuaalinen ilme olisi heidän muokattavissaan. Onnistumisien näkyväksi ”nettikoutsauksessa” tehtyjen eri harjoitteiden ja saadun palautteen kautta toisi nuorelle motivaatio-ta oman arjen hallinnan tavoittelussa. Tavoitteiden asettamisesta, pienistä onnistumisista ja positiivisista

Nuorten loppuhaastatteluissa heidän kokemuksia mHealth booster -hankkeesta ja tuotetestauksista kerääntyi paljon. Nuoret kokivat positiivisena asi-ana, että heille suotiin mahdollisuus osallistua hy-vinvointiteknologiapalveluita ja -sovelluksia kehit-tävään hankkeeseen, jossa haluttiin erityisesti kuulla nuorten omia mielipiteitä, kokemuksia, ajatuksia ja toiveita, mikä olisi heidän näkökulmastaan toimiva vaihtoehto.

”Musta on ihan kiva, että meidän mielipide-kin otetaan asioihin.” (nuori1)

Tuotetestauksessa nuoret kokeilivat Planetboardin OutCatch -kätkentäpeliä, mikä sai monelta nuorelta positiivisia kommentteja. Kehitysehdotuksia pelin teknisiin ratkaisuihin ja visuaaliseen ilmeeseen tuo-tiin myös. Nuoret kokivat hyvänä pelaamiseen mo-tivoivana asiana, että peli oli englannin kielellä. Jos pienemmät lapset olisivat pelaajina, tällöin olisi hyvä kielen olevan valittavissa myös suomeksi. Kätkön löytämisen jälkeen saadut pisteet toivottiin saatavan jossain muussa muodossa, esimerkiksi konkreettise-na palkintona, jos se olisi osana nuorisotilan virike- tai ryhmätoimintaa. Toisiaan vastaan leikkimielisesti kisaileva pelaaminen koettiin hauskaksi. Pelaamis-ta oli mielekästä tehdä omien ohjaajien kanssa tai kisailla heitä vastaan, mikä rakensi yhteisöllisyyttä ryhmässä. Kätköjen asettamisessa haasteelliseksi koi-tui ajoittain niiden sijoittuminen kartalla yksityis-henkilöiden asuinpihalle, jolloin kohteliaisuussyistä nuoret jättivät rastin noutamatta.

”Se tikka mikä lensi nii se lens ihan minne sattuu muuten se oli tosi helppo peli [Out-Catch], aika kiva.” (nuori3)

”[OutCatch] on ihan hyvä tapa saada lapset ja nuo-ret liikkeelle!” (nuori4) ”Mut se oli oikeesti ihan mukava kokeilu se OutCatch.” (nuori6)

Tuotetestauksessa nuoret kokeilivat hyvinvointival-mennus Movendosta, jonka yhteyteen oli sisällytet-ty Headstedin Oivamieli -rentoutumisharjoitteet. Testauksen aikana rentoutusharjoitteet saivat nuor-ten keskuudessa suuren suosion, sen jääden soveltu-vin osin osaksi pysyvää ryhmätoimintaa.

”Siitä rentoutumisharjoituksesta [Oiva] jäi ihan hyvät fiilikset mulle.” (nuori2)

Nuoret kokeilivat myös Movendosta, heillä oli käy-tössään henkilökohtaiset tehtävät ryhmätoiminnan teemoihin liittyen. Nuoret antoivat palautetta tehtä-

viin joko sanallisesti tai liittämien valokuvien avulla. Nuoret kokivat kuvilla kommentoinnin omakseen. Kehittämisehdotuksina nuoret nostivat esiin, että Movendoksen visuaalisen ilmeen rakentaminen oman näköiseksi olisi motivoiva tekijä sen käyt-töön. Movendos nähtiin toimivaksi tiedon saami-sen väyläksi, kun ryhmän ohjaaja laittoi eri teemoi-hin liittyviä internet-linkkejä jakoon ryhmäläisille. Ohjelma koettiin helppokäyttöiseksi. Muistutukset tehtävien tulemisista ja palautteiden vastauspäivistä toivottiin saatavaksi kännykkämuistutuksina.

”Movendoksen kautta sai tarpeellista tietoa ja oli kätevä ohjelma käyttää.” (nuori5)

Nuoret kokeilivat lisäksi Mubikin musiikillista arva-uspeliä, jossa tuli tunnistaa tietovisailuosiossa tai itse soittamalla kyseessä oleva kappale, nähtiin mukava-na vaihteluna ryhmätoiminnassa.

”Mubik oli ihan jees.” (nuori7) ”Mubik oli silleen hyvä muistia ja musiik-kikorvaa kehittävä.” (nuori8)

Kehittämisehdotuksina Mubikin musiikkitarjon-taan nuoret toivoivat enemmän omanlaista musiik-kia (pop, rock, rap jne.) sekä mahdollisuutta rakentaa mielimusiikkivaihtoehdoilla oman tietovisan tai ar-vauspelin yhdessä muiden ryhmäläisten kanssa.

4.5.3 Tulokset työntekijöiden näkö-kulmasta

Työntekijöitä osallistui fokusryhmiin kahdeksan (n=8), joista naisia oli 5, miehiä 3. Ikäjakauma vaih-teli 25 – 47 vuoden välillä. Koulutustasona työnte-kijöillä oli ammatillinen tutkinto/ lukio (4), alempi korkeakoulututkinto (3) ja ylempi korkeakoulutut-kinto (1). Ammattinimikkeinä/toimina työelämässä mainittiin erityisnuorisotyöntekijä, nuoriso-ohjaaja, projektipäällikkö, projektityöntekijä, projektityön-tekijä/ohjaaja sekä sairaanhoitaja.Alkuhaastatteluissa työntekijät nostivat kokemuk-siaan asiakasryhmän hyvinvoinnista ja terveydestä, missä ilmeni kohderyhmänä olevissa nuorissa erilaisia haasteita. Nuorisotilalla käyvien nuorten nähtiin olevan pääsääntöisesti hyvinvoivia, mutta heiltä löytyi kuitenkin kasaantuvia huolia liittyen opiskeluun, työhön, ihmissuhteisiin, ulkonäköön, persoonaan, päihteisiin ja riskikäyttäytymiseen. Haasteena koettiin, että kohderyhmänä palvelui-den ulkopuolelle jäävät ns. ”harmaan alueen nuo-ret” olivat usein eniten apua tarvitsevia ja vaikeasti tavoitettavissa. Pitkäjänteisyyden ja motivaation


Julkiset palvelut

6 viikoittain (4)harvemmin (1)

Julkisia palveluja (mm. Nuorisopalvelut, Infopiste, tilavaraukset, webtimmi, työpa-jat, Soster) hyödynnettiin nuoria varten.

Hyvinvointi, sosiaali- ja terveyspal-velut

6 viikoittain (4) kuu-kausittain (1) harvemmin (1)

Aikojen varauksiin, infopisteen käyttöön, nuorille tiedon hakuun tai avustaessa nuoria asioiden hoidossa ja yhteyden-pidossa yhteistyötahoihin (yhteydet terveyskeskuslääkäriin ja terveysaseman hoitajiin, aikuissosiaalityöntekijöihin).

Kela 6 viikoittain (3)harvemmin (3)

Aikojen varaukseen, kuntoutuskursseille hakemiseen, nuorten kanssa tiedonhan-kintaan, työmarkkina- ja yksinhuoltajatu-kien hakemiseen, nuorten raha-asioiden hoitamiseen, infopisteellä tiedottamiseen

Koulutus 6 viikoittain (2) kuu-kausittain (3)

B-lausuntojen osalta (lääkärin ajan varaaminen), ohjaamalla nuoria koulu-tuspalveluihin, uravalintojen tekemiseen ja koulupaikkojen tutustumiseen sekä infopisteellä tiedottamiseen.

Työ 6 viikoittain (3)kuukausittain (2) harvemmin (1)

Ohjaamalla nuoria palveluun, Infopisteel-lä tiedottamiseen, TE-keskuksessa tai TYP.ssa asioimiseen sekä yhteydenpi-toon ja yhteistyön ylläpitoon TE-toimiston henkilöstön kanssa.

Asuminen 5 viikoittain (2)kuukausittain (2) harvemmin (1)

Nuoren ohjaamiseen asumispalveluun ja infopisteellä tiedottamiseen.

Talous 4 viikoittain (1) harvemmin (3

Tiedon etsimiseen yhdessä nuorten kans-sa, infopisteen tiedon hyödyntämiseen tai osakepörssitietojen katsomiseen.

Tiedonhaku 7 päivittäin (2)viikoittain (3) kuu-kausittain (2)

Arjessa moneen asiaan, nuoren ohjaami-seen palveluun, infopisteellä tiedottami-seen sekä Googlen, Jeesin ja terveyspor-tin käyttöön.

Harrastuk-set

5 viikoittain (2) kuukausittain (2) harvemmin (1)

Eri harrastuksiin tutustumiseen, nuoren ohjaamiseen palveluun ja infopisteellä tiedottamiseen.

Muuta, mitä?

1 päivittäin (1) Vantaan kaupungin nettisivuja käytettiin ajankohtaisien asioiden ja tiedon hakuun (kaupungin eri toimialat, muut kumppa-nit) sekä työsähköpostia yhteydenpitoon ja tiedottamiseen.

palautteista on mahdollista kulkea kohti muutosta. Käytössä olevien sovelluksien tulisi olla kaikkiin puhelinmalleihin sopivia, jottei nuoret olisi eriarvoisessa asemassa tai syrjäytyisi entisestään. Nettiportaali-vaihtoehto nähtiin nuorille toimivampana ratkaisuna kuin mobiilisovellus. Nettiportaalia voisi käyttää yhdessä nuoren kanssa, jolloin toteutuisi myös nuorten esittämä face to face –toive. Suunnitelmassa oli, että ryhmätoimintaan kuuluvien viikkopalaverien yhteydessä voisi kerran viikossa tehdä tehtäviä ja täyttää nettiportaalia yhdessä. Nuoret käyttävät jo entuudestaan paljon tek-nologiaa, tarpeena olisi lisätä palveluun enemmän face to face -kontaktia. Movendoksen nettiportaalissa oleva valmennusohjelma nähtiin sellaiseksi, jota ryhmätoiminnassa pystyttäisiin hyvin hyödyntämään. Tämä kuiten-kin edellyttäisi tarpeeksi aikaa suunnitteluun sekä käyttöön.

Työntekijöiden tuotetestaukseen liittyviä lähtökohtia selvittävässä kyselylomakkeessa kysyttiin tarkemmin tietoja heidän viestintäteknologiaan ja -palveluihin liittyvistä laitteista, viestintä- ja käyttökokemuksista, odotuksista ja toiveista palveluiden suhteen. Lopuksi kysyttiin eri laitteiden, palveluiden ja sovelluksien toimivuudesta heidän työkäyttöönsä. Lisäksi kysyttiin työntekijöiden arvioita viestintäteknologian vaikutuk-sista nuorten hyvinvointiin, osaamiseen ja tietämykseen sekä elinympäristöön. Työntekijöiden työkäytössä on erilaiset älypuhelimet sekä tietokone. Työntekijät hyödynsivät viestintäteknologiaa työssään mm. työkonet-taan sähköpostien lähettämiseen ja yhteydenpitoon kollegoihin, nuoriin, vanhempiin, yhteistyökumppanei-hin, viriketoimintaan ja verkostoihin päin. Työntekijöillä ei ollut yleisesti töissä käytössä tabletteja, joilla voisi nuorten kanssa yksilö- tai ryhmätoiminnassa hyödyntää. Työssään työntekijät käyttävät verkkopankkia, HSL/Reittiopasta, Verkkokauppoja ja Sosiaalista mediaa. Odotukset kohdentuvat teknologian helppokäyttöisyy-teen ja toimivuuteen. Palveluiden tulisi tukea yhteisöllisyyttä. Visuaaliseen ilmeen ja toimivuuden tulisi olla hyvä. Palvelut toivottiin olevan myös edullisia (Taulukko 10).

Työntekijöiden käyttämät palvelut (n=8)

Palvelut Mitä palvelui-ta tarvitset / käytät arjes-sasi?

Kuinka usein?Päivittäin, viikoit-tain, kuukausit-tain, harvemmin

Missä asioissa?

Verkko-pankit

4 viikoittain (2)kuukausittain (1)harvemmin (1)

Asioinnissa virastoihin (TE-toimisto, Kela), lippujen ostamiseen tai raha-asioi-den hoitamiseen.

HSL /Reittiopas

8 viikoittain (4)kuukausittain (2) harvemmin (2)

Aikataulujen katsomiseen, kulkemiseen nuorten kanssa, reitin suunnitteluun ja retkisuunnitelman tekoon tai Vantaan ulkopuolelle suuntautuvien työmatkojen suunnitteluun.

Helmet 1 harvemmin (1) Kirjojen etsimiseen.

Verkko-kaupat

2 viikoittain (1)harvemmin (1)

Lippujen ostamiseen.

Sosiaalinen media

7 päivittäin (3) viikoittain (4)

Facebookia käytettiin tiedotukseen, yhteydenpitoon nuoriin, työhön liittyvien ryhmien kanssa kommunikointiin (esim. nuorisovaltuusto) ja yleiseen tiedonja-koon.

10


puhtaus - 6 1 - -

muu - - - - -

Vapaina kommentteina työntekijät nostivat esiin tarkentavia tekijöitä heidän arviointiperusteluihin nuorten hyvinvoinnin osalta. Yksi työntekijöistä mainitsi, että hänen tekemänsä arviot perustuvat kahdeksaan hänen vetämänsä ryhmän nuoriin, niiden ollen aika pintapuolisia sekä jo vanhoja. Yhden työntekijät kommentissa tarkennettiin, että hän arvioi kaikkien nuorten tilannetta ns. keskiarvolla. Kommenttina todettiin myös, että jokaisella nuorella on vähän huonoja elämänkokemuksia ja ongelmia. Toisaalta nostettiin esiin arviointia vai-keuttavana tekijänä, että Tukikeskuksen nuorten vointi vaihteli päivittäin.Työntekijöitä pyydettiin arvioimaan testaukseen osallistuneiden nuorten tietämystä ja osaamista teknologian käyttöön, itsehoitoon, terveystietoon, ravitsemustietoon, liikuntatietoon, puhtaustietoon, peliosaamiseen, tai muuhun teemaan liittyen (Taulukko 13). Lopuksi he saivat kommentoida vapaasti teemaan liittyen. Kuten taulukosta on nähtävissä työntekijät arvioivat nuorten teknologian käytön ja peliosaamisen oleva erittäin tai jokseenkin hyvällä tasolla. Itsehoidon ja ravitsemustiedon suhteen nähtiin osaamisen ja tietämyksen olevan melko neutraalilla tasolla. Terveystieto- ja liikuntatieto-osaaminen tai tietämys nuorilla koettiin olevan jok-seenkin huonompana tai neutraalina.

Arviot nuorten tietämyksestä ja osaamisesta (n=8)

Erittäin hyvä Jokseenkin hyvä


Jokseenkin huono

Erittäin huono

teknologian käyttö

2 4 1 - -

itsehoito - 2 5 - -

terveystieto - 2 2 3 -

ravitsemustieto - 1 4 2 -

liikuntatieto - 2 1 4 -

puhtaustieto - 4 3 - -

peliosaaminen 2 4 1 - -

muu - - - - -

Vapaina kommentteina nuorten osaamiseen ja tietämykseen työntekijät nostivat esiin tarkentavia tekijöitä heidän arviointiperusteluihin. Yksi työntekijöistä mainitsi, että hänen tekemänsä arviot perustuvat kahdeksaan hänen vetämänsä ryhmän nuoriin, niiden ollen aika pintapuolisia sekä jo vanhoja. Toisena mainintana todettiin, että nuoret tuntuvat tietävän teknologisista asioista enemmän kuin vanhemmat.Työntekijöitä pyydettiin arvioimaan viestintäteknologian vaikutusta nuorten omaan elinympäristöön; fyysi-nen (koti, koulu, nuorisotila), psyykkinen (jaksaminen, mieliala, motivaatio) ja sosiaalinen (kaverit, vapaa-aika, harrastukset) ulottuvuuden kautta (Taulukko 14). Lopuksi sai esittää vapaita kommentteja teemaan liittyen. Työntekijät kokivat, että viestintäteknologian vaikutus nuorten fyysiseen ja psyykkiseen elinympäristöön oli kohtalainen tai merkitsevä. Kuitenkin sosiaaliseen ympäristöön viestintäteknologialla nähtiin olevan merkit-sevä vaikutus.

13

Työntekijöille helpoin yhteydenpitokanava nuoriin oli tekstiviesti ja sosiaalinen media tai soittamalla. Lähi-piirille helpoin tapa oli soittaa, lähettää tekstiviesti tai sähköpostia. Muuhun verkostoon, kuten nuorisotilaan, kouluun sekä sosiaalityöntekijään, yhteyttä pidettiin pääsääntöisesti soittamalla tai sähköpostilla. Kollegoille viestintätavat olivat monenlaiset ja yhteyttä otettiin soittamalla, tekstiviestein ja sähköpostitse (Taulukko 11).

Työntekijöiden helpoimmat yhteydenpitokanavat (n=8)

Yhteydenpito-kanava/verkosto

Nuoret Nuoren lähipiiri

Nuoriso-tila

Koulu Sosiaa-lityönte-kijä

Kollegat Muu, kuka?

Soitto 3 6 6 6 5 8 -

Tekstiviesti 7 2 1 - 1 5 -

Sosiaalinen media (Facebook, Twitter, Instagram jne)

7 - 1 - - 2 -

Sähköposti - 1 5 7 7 5 -

Muu, mikä? - - - - - - -

Työntekijöitä pyydettiin arvioimaan testaukseen osallistuneiden nuorten hyvinvoinnin tämän hetkistä tilan-netta eri hyvinvointia määrittävien tekijöiden kautta (taulukko 12); terveystila, toimintakyky, turvallisuus, liikkuminen, ravitsemus, yhteydenpito, ajanviete, mielen vireys, puhtaus tai muu. Työntekijöiden arvioissa esiintyi hajontaa ja kannanotot vaihtelivat. Yhteydenpito ja puhtaus saivat jokseenkin hyvän arvion. Terveys-tilan, toimintakyvyn ja turvallisuuden kohdalla kannanotot jakaantui myönteisen ja kielteisen kannan välillä. Liikkuminen sai neutraalin kannan ja ravitsemus nähtiin olevan jokseenkin huonon - neutraalin välillä.

Arviot nuorten hyvinvoinnista (n=8)

Erittäin hyvä

Jokseenkinhyvä


Jokseenkinhuono

Erittäin huono

terveystila 1 2 1 3 -

toimintakyky 1 2 2 2 -

turvallisuus 2 1 2 2 -

liikkuminen - 3 2 2 -

ravitsemus - 1 4 2 -

yhteydenpito - 4 1 2 -

ajanviete - 2 2 3 -

mielen vireys - 1 2 4 -

11

12


Vapaissa kommenteissa ostopäätökseen liittyen to-dettiin, että työntekijät eivät olleet itse päässeet tai pystyneet vaikuttamaan heidän käytössään olleisiin työlaitteisiin (puhelimet, tietokone jne.). Komment-tina todettiin, että ostopäätöksen tekemiseen ja han-kintaan vaikuttaa suuresti hinta/laatusuhde sekä se miten työkalu soveltuu arjen työhön. Jos laite ei ole helppokäyttöinen, niin se ei helpota työtä vaan vai-keuttaa sitä. Yhtenä näkökantana tuotiin esiin, että työntekijöiden henkilökohtaisessa käytössä toimivat laitteet voisi olla hyödyllisiä, mutta normaalissa nuo-risotilatoiminnassa laitteet koettiin hyödyttömiksi koska porukka vaihtuu jatkuvasti.Kyselylomakkeen lopuksi vapaa sana, jossa sain an-taa mitä tahansa palautetta. Kommenteissaan työn-tekijät antoivat positiivista palautetta koko hank-keesta. Hanke koettiin hienoksi ja yksi työntekijäistä harmitteli, ettei päässyt olemaan mukana alusta asti. Kiitoksen sanoja tuli useampi ja todettiin hankkees-sa olleen hyvä meininki.

Työntekijöiden loppuhaastatteluiden tulokset tuo-tetestauksesta olivat rikkaita ja moninäkökulmai-sia. Työntekijöiden näkemyksen mukaan pilottia pidettiin hyvänä, koska se mahdollistaa nuorten arjen hallintaan liittyvien erilaisten hyvinvoin-titeknologiaratkaisujen kehittämisen. Erityisesti aiempaa työkokemusta tai ammatillista koulutusta vaille oleville nuorille kehitysympäristön sovel-luksista voisi olla hyötyä. Yhteistyö työntekijöiden kanssa on tärkeää, koska he tuntevat ryhmä- ja pajatoimissa olevien nuorten tarpeet.Kysyttäessä työntekijöiltä palautetta testikäytössä olleista sovelluksista (Movendos hyvinvointival-mennus, Headsted mielenharjoitteet, Planetboar-din OutCatch kätkentäpeli, Mubik musiikkipeli), toimivuudesta ja mahdollisista kehittämiskohteista työntekijät nostivat esiin hyviä kokemuksia ja ke-hittämisehdotuksia. Osa vastaajista koki ennen tes-tausta tarjotun koulutuksen riittäväksi ja erittäin hyödylliseksi, kun taas osa toivoi enemmän yksi-tyiskohtaisempaa käyttöönottokoulutusta, mikä olisi rohkaissut laitteen aktiivisempaan käyttöön. Toisaal-ta työntekijät toivat esiin, että pidemmällä aikavälillä olisi saanut toimivan, omaa ryhmätoimintaa kehittä-vän paketin. Toimivina elementteinä mainittiin Mo-vendoksen visuaalinen ilme, jossa kuvilla kommen-tointi oli nuorille mahdollinen sekä erittäin toimiva vaihtoehto.

”Musta oli hienoa se, että palautteen voi an-taa myös tämmöisessä kuvallisessa muodos-sa, että musta se on erittäin hyvää palautetta

[Movendos]. Ei ole pakko olla aina kirjoitettua.” (työntekijä1) ”Movendoksen visuaalinen ilme oli toimiva ja kommentointi kuvilla oli hyvä!” (työntekijä2)

Myös työntekijät nostivat Movendoksesta kehittä-misehdotuksena esiin sen, että käytettävyys tulisi helpommaksi, jos käytössä olisi tekstiviestimuistu-tukset (nuoret eivät välttämättä käytä aktiivisesti sähköpostia). Jotta Movendoksen käyttö saavuttaisi ideaalin, tällöin ohjelmaa tulisi käyttää jo entuudes-taan motivoitunut nuori, johon on olemassa oh-jauskontakti. Myös ikäryhmänä Movendos toimisi parhaiten yli 17-vuotiaille tytöille. Kaiken kaikkiaan Movendos nähtiin hyvänä välineenä esimerkiksi et-sivään nuorisotyöhön ja/tai erityisnuorisotyön pi-tempikestoisiin ohjauskontakteihin, kouluterveys-huoltoon sekä mahdollisesti koulukuraattorityöhön.

”Movendosta mietin ennalta ehkäisevässä mielessä, jos sitä ajattelisi kouluterveyden-huoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon,

kun siellä kun tehdään terveystarkastuksia ja sieltä kun nousee jotain haasteita niin siinähän sitä pystys myös hyödyntää jos ajatellaan vielä aiempaan vai-heeseen.” (työntekijä5) ”Movendos olisi hyvä väline etsivään nuorisotyö-hön, erityisnuorisotyön pitempikestoisiin ohjaus-kontakteihin, koulukuraattorityöhön.” (työntekijä2) ”Movendos oli kätevä ohjelma ohjaukseen ja tehtä-viin.” (työntekijä6)

Headstedin rentoutumisharjoituksia otettiin käyt-töön ja tullaan varmasti ottamaan tulevaisuudessa-kin, ja niitä tullaan räätälöimään ryhmään sopiviksi. Erityisesti rentoutusosio koettiin hyväksi ja nuoret sitoutuivat näihin harjoitteisiin mukaan erittäin hy-vin. Työntekijät toivat ilahtuneena esiin sen, että he saivat toimivan työkalun käyttöönsä.

”[Headstedin] rentoutusta on kokeiltu ja on jäänyt meille osaksi ryhmätoimintaamme sen Oivamielen kautta.” (työntekijä4)

Planetboardin OutCach -kätkentäpeli nähtiin hie-nona aktivointikeinona saada nuoria liikkumaan. Työntekijöistä osa? ilmoitti testauksen myötä jää-neensä itse peliin ”koukkuun”. Lisäksi osana ryh-mätoimintaa tapahtuva yhdessä pelaaminen ja leik-kimielinen kisaaminen lisäsivät ryhmähenkeä sekä yhteisöllisyyttä.

”Mä jotenkin ajattelin tuosta kilpailemisesta [OutCatch], että mun mielestä semmoiseen

15

Arviot teknologian vaikutuksista nuorten elinympäristöön (n=8)

erittäin merkitsevä

merkitsevä kohtalainen vähän ei merkitystä

fyysinen(koti, koulu, nuorisotila) 1 3 4 - -

psyykkinen (jaksaminen, mieliala, motivaatio) 1 2 5 - -

sosiaalinen(kaverit, vapaa-aika, harrastukset)

5 3 - - -

Vapaina kommentteina viestintäteknologian vaikutusta työntekijät nostivat esiin tarkentavia tekijöitä heidän arviointiperusteluihin. Yksi työntekijöistä mainitsi edelleen, että hänen tekemänsä arviot perustuvat kahdek-saan hänen vetämänsä ryhmän nuoriin, niiden ollen aika pintapuolisia sekä jo vanhoja. Yhdessä kommentissa nostettiin esiin, että kännyköiden ja sosiaalisen median vaikutus nuoren sosiaaliseen ympäristöön ja elämään on suuri. Sitä kautta nuoret pysyvät kartalla, heidän kanssaan pystyy sopimaan asioita niiden avulla. Negatiivisena vaikutuksena voi olla esimerkiksi kiusaaminen tai ulkopuolelle sulkeminen. Erä työntekijöistä kommentoi, että nuoret suurin piirtein asuvat Internetissä ja he elävät teknologian maailmassa. Eräänä mainintana tuotiin esiin näkökulmana, että viestintäteknologia ei välttämättä tue nuoren psyykkistä jaksamista, huonommassa tapauksessa esim. kiusaaminen voi olla kolikon käänteisenä puolena.

Kysyttäessä, voisiko laite/sovellus/palvelu olla toimiva työntekijöiden työssä ja kuinka merkitsevästi ”hinta/laatusuhde, helppokäyttöisyys, soveltuvuus arjen toimintoihin, sisältö, koettu hyöty, tarvittava laite” liittyvät laitteen/sovelluksen/palvelun ostopäätöksen tekemiseen ja/tai hankintaan työkäyttöön (Taulukko 15). Lopuksi oli mahdollisuus kommentoida vapaasti. Kuten taulukosta on nähtävissä, työntekijöiden kanta lähes kaikkien tekijöiden suhteen oli pääsääntöisesti erittäin merkitsevä tai merkitsevä. Ainoastaan laitteen/sovelluksen/pal-velun soveltuvuus arjen toimintoihin sekä sisältö saivat kohtalaisen merkitsevyys maininnan.

Eri tekijöiden merkitykset ostopäätöksen tekemiseen (n=8)

erittäinmerkitsevä


hinta/laatusuhde 6 2 - - -

helppokäyttöisyys 5 3 - - -


6 1 1 - -

sisältö 5 2 1 - -

koettu hyöty 5 3 - - -

tarvittava laite 5 3 - - -

14


Kokemukset ja palautteet tuotteista (n=23)

YRITYS TUOTE KOKEMUS PALAUTE

Movendos Oy Hyvinvointi-valmennus

- Toimiva tiedonjakami-seen ja yksilövalmennuk-seen- Kuvilla palautteen anto aktivoi käyttämään- Visuaalinen ilme oli toimiva- Kätevä ohjelma ohjauk-seen ja tehtäviin.

- Mahdollisuus itse muokata sovelluksen visuaalista ilmettä persoonallisemmaksi- Edellyttää hyvän kontaktin nuoreen ja pidempiaikaisen käytön- Tekstiviestimuistutus -vaihto-ehdon lisääminen

Headsted Oy Oivarentoutus-harjoitus

- Rentous osio suosittu- Hyvä työkalu ammatti-laisille

- Jäi pysyvästi osaksi ryhmä-toimintaa- Sovellettavuus muidenkin ryhmien käyttöön

Planetboard Oy OutCatch -kätkentäpeli

- Hieno aktivointikeino- Hyvällä tapaa koukuttava- Loi yhteisöllisyyttä- Leikkimielinen kisailu ryhmässä loi ”me-henkeä” - Hauska peli

- Toimii liikunnallisille nuorille- Pienemmille lapsille sovellus suomenkielisenä - Palkinnot houkuttelevimmiksi

Mubik Entertainment Oy

Musiikillinen arvauspeli

- Kiinnostava ja mukava ajanviete- Vapaa-ajan viriketoimin-taan sopiva- Hyvä muistia ja musiikki-korvaa harjoittava peli

- Nuorille suunnattua musiik-kia enemmän- Monipuolisuutta musiikkivali-koimaan- Mahdollisuus itse valita mu-siikkivaihtoehdot tietovisaan

4.5.4 Johtopäätökset, hyvät käytännöt ja jatkokehittämisideat

Hankkeen lähtökohtana oli rakentaa käyttäjälähtöisessä kehittämisprosessissa yhdessä nuorten, työntekijöiden ja mukana olevien yrityksien kanssa nuorten hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävä internet- ja mobiilipalve-lukokonaisuus (Kuvio 10). Kehittämisympäristössä oli tavoitteena huomioida nuorten tarpeet, elämäntilanne ja ajatukset sekä luoda nuorisopalveluiden työntekijöiden käyttöön eri sovelluksien palvelukokonaisuus, millä mahdollistettaisiin monitahoinen ja vuorovaikutteinen nuorten arjen hallinnan tukeminen. Alkuhaastatteluis-sa kartoitettiin nuorten ja työntekijöiden hyvinvoinnin taso sekä hyvinvointiteknologisten palvelutarpeiden odotukset ja lähtökohdat. Niiden pohjalta rakennettiin neljän yrityksen voimin nuorten ja työntekijöiden tuotetestaukseen eri hyvinvointia edistäviä palveluita ja sovelluksia.Satunnaiset ja hetkelliset vastoinkäymiset johtavat ani harvoin vakaviin elämänhallinnan vaikeuksiin (Kuo-relahti & Viitanen 1999, 5.) Toiveena oli löytää nuoria motivoivia ja aktivoivia, liikuntaa edistäviä hyvin-vointiteknologisia ratkaisuja. Nuoren arkiliikkuminen tai runsas ja monipuolinen liikkuminen on varsin kokonaisvaltaisessa yhteydessä hyvinvoinnin kanssa (Myllyniemi 2012, 52–59). Palveluiden ja sovelluksien käytöllä tavoiteltiin myös psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamista, joka tuottaisi nuorelle sosiaalista pääomaa sekä vahvistaisi osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta elämässään ja arjenhallinnassa. (Myllyniemi 2012; Aaltonen ym. 2007.) Täten nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen ja arjen hallinnan tukeminen on merkittävässä asemassa.

yhteisölliseen juttuun toi on tosi hyvä et kimpassa lä-hetään etsimään ja sitten yhdessä löydetään.” (työnte-kijä2) ”No siis mä henkilökohtaisesti tykkäsin OutCatchis-ta tosi paljon! Se oli hauska ja me saatiin, piilotettiin sitten (nuorten kanssa yhdessä) itsekin niitä.” (työn-tekijä3)

Myös Mubikin musiikilliset arvauspelit koettiin kiinnostavina, mutta musiikkivalikoimaan toivottiin enemmän nuorille sopivampaa sekä monipuolisem-paa musiikkia. Mubikin pelien avulla yhteisöllisyyden tukeminen nähtiin mahtavana juttuna, mikäli jatkossa musiikkigenre laajenee. Parhaiten Mubik nähtiin ryh-mätoiminnan oheistoimintona, painottuen mukavana vaihtoehtoisena ajanvietteenä nuorille.

”Mubik ja OutCatch toimii just sellaisena sosiaalisena ja ryhmäyttävänä ja ne on help-po ottaa käyttöön. Ettei tarvitse sinällään niin

paljon tutustua niin pitkällä aikavälillä siihen nuo-reen. Movendos taas vaatii sitä tutustumista. Et nyt on kahdenlaisia työkaluja, ja se on hyvä, et on sekä että.” (työntekijä5) ”Headstedin harjoitukset otettiin käyttöön ja tullaan varmasti räätälöidysti ryhmälle sopivaksi ottamaan tu-levaisuudessakin käyttöön. Planetboadin OutCatch oli mahtavaa aktivointia nuorille ja tuki yhteisöllisyyttä. Mubikin arvauspelit olivat kiinnostavia. Siinä yhteisöl-lisyyden tukeminen pelien avulla olisi mahtava juttu.” (työntekijä7) ”Headstedin rentoutus osio oli hyvä. Saimme hyvän työkalun. Planetboardin OutCatch-kätkentäpeli oli hieno aktivointikeino liikkumaan, jäi koukkuun. Mu-bikin musiikilliset arvauspelit oli mahtavaa ajanvietet-tä.” (työntekijä8)

Taulukkoon 16 on koottu nuorten ja työntekijöiden antamat palautteet ja kehittämisehdotukset tuotetes-tauksessa olevista sovelluksista ja palveluista.

16


että palvelua ei päästy testaamaan ideaalilla tavalla nuorten keskuudessa, johtuen siitä, ettei kyseinen laitealusta ollut testikohteissa nuorten suosiossa tai saatavilla.Kehittämisehdotuksina yrittäjät toivat esiin, että käyttäjäryhmien ja yrittäjien välistä keskustelua tulisi jatkossa parantaa ja luoda tuotekehittelyyn tarvittavaa reaaliaikaisempaa keskustelufoorumia keskinäisen palautteen antoon ja yksittäisten ky-symyksien esittämiseen. Näin kehitystyö etenisi aina haluttuun suuntaan, loppukäyttäjien tarpeet ja toiveet huomioiden. Myös hankkeen toimijoihin kaivattiin hieman tiiviimpää yhteistyötä, prosessin määrittämistä ja erityisesti kirjallista palautetta yrit-täjiin päin. Yrittäjät saivat hankkeen aikana hyviä kontakteja, kuten muut palvelutoimijat ja konsultit. Pilotoinnissa mukana olleet yrittäjät lähtivät tuotta-maan yhdessä palveluita jatkossakin. Yrittäjät ottivat saatujen käyttäjäkokemuksien pohjalta kehityseh-dotuksen välittömästi työstön alle ja informoivat loppukäyttäjiä tehdyistä korjauksista jatkokäyttöä ajatellen.Kokonaisuudessaan hyvänä käytäntönä hankepro-sessista voidaan nostaa esiin uusien erilaisten palve-luiden ja sovellusten esittelyn ja testauksen uusilla asiakasryhmillä. Kehittämisprosessin aikana asiakas-ryhmät (nuoret – työntekijät) saavat tärkeää tietoa ja kokemusta, mutta myös yritykset saavat palau-tetta ja mahdollisuuden kehittää tuotetta uudelle asiakasryhmälle. Jatkokehittämisideoina voisivat olla työntekijöiden alkuhaastatteluissa esille tuoman ”kalenterisovelluksen” kehittäminen, nyt kokeilussa olleiden sovellusten pidempiaikainen testaus ja tut-kimus niiden pidempiaikaisista vaikutuksista nuo-riin sekä työntekijöihin. Työntekijät kaipasivat face to face -työnsä rinnalle yhteisöllisyyttä tukevia hy-vinvointiteknologisia työkaluja, joilla parannettai-siin vuorovaikutus- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Verkkoperustaisessa nuorisotyössä kohdataan nuoret ajantasaisen ”tässä ja nyt” ja viiveellisen viestinnän kautta, mikä voi olla kahden- tai monenkeskistä (Huttunen & Merikivi 2011, 47).Nuoret kokivat vahvasti, että heidän mielipiteillään oli merkitystä ja he kokivat tärkeäksi, että nuoret otetaan tämän tyyppisiin hankkeisiin mukaan. Yh-dessä pelaaminen koettiin yhteisöllisyyttä rakenta-vana tekijänä. Verkkopelaaminen voi olla parhaim-millaan sosiaalista, tarjoten mahdollisuuksia liittyä yhteisöihin ja tavata uusia ihmisiä sekä antaen nuo-risotyölle mahdollisuuden tavoittaa ja kohdata nuo-ria heidän omalla areenallaan (Kojo 2011, 40–41). Osallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen sekä yhteisöllisyyden tukeminen on keskeistä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä sekä elämänhallinnan

tukemisessa (vrt. Veivo & Vilppola 1998 ). Osalli-suuden yhtenä signaalina voi pitää nuorten koke-musta yhteenkuuluvuudesta sekä luottamuksesta erilaisiin yhteisöihin, kuten perheeseen, ystäviin, sukuun, Internet-yhteisöön ”heimoistuminen” sekä yhteiskuntaan. Lähes 90 % 15–29 vuotiaista nuo-rista käyttää sosiaalista mediaa. (Myllyniemi 2012, 34–40; Karvonen 2014, 32; Myllyniemi 2013, 15). Kuten hankkeessamme, tätä signaalia tulisi aktivoida nuoren kaikilla elämän osa-alueilla ja miettiä myös erilaisia toimivia hyvinvointiteknologisia ratkaisuja sen vahvistamiseen. Nuorella tulee olla vahva sosi-aalinen verkosto, joka tarjoaa sosiaalisten sidoksien tuomaa sosiaalista pääomaa, tukea elämänhallintaan ja sitä myötä mahdollistaa paremmin yhteiskuntaan integroitumisen ja siellä menestymisen. Panosta-malla nuorten elämässä taloudellisiin resursseihin, sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutuksen sekä vai-kuttamismahdollisuuksien, voidaan mahdollista syr-jäytymistä ehkäistä. (Aaltonen ym. 2007, 360–362.) Myös mahdollisten ”harmaan alueen hukkuneiden” nuorten tavoittamiseen löydettäisiin uusia lähesty-mistapoja (Myrskylä 2012, 15; Kaukonen 2007).Osallisuuden käsite liittyy yhteisöön osallistumi-seen ja siinä osallisena olemiseen. Sosiaalinen osal-lisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia ja terveyttä, koska osallisuus luo mielekästä merkitystä elämään (THL 2014). Osallisuus on yhteisöllisyyttä, kuulu-mista, sosiaalisia suhteita, osallistumista yhteisön tai yhteiskunnan toimintaan aktiivisena kansalaisena (Myllyniemi 2013, 5). Sosiaalista tukea tarjoamalla autetaan nuoria löytämään vahvuuksiansa ja kiin-nekohtia elämäänsä, joiden avulla hän integroituu paremmin yhteiskuntaan (Veivo & Vilppola 1998, 54). Kysyttäessä, olisivatko pilotoinnissa mukana olleet nuorten ryhmät sekä työntekijät jatkossa kiinnostuneita viemään pilotointia seuraavaan vai-heeseen, innostusta edellä mainituin ehdoin riitti kaikilla. Kaikki neljä testauksessa ollutta sovellusta nähtiin kehittämisehdotukset huomioituna olevan erittäin varteenotettavia työkaluja ja työmenetel-miä jatkossakin, tukien heidän tekemäänsä nuorten hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävää työtä. Näille jatkokehittämisideoille olisi kaikkien osallisten puo-lesta tilausta sekä tarvetta.

Kuvio 10: Nuorten mobiilisovelluspilotin lähtökohdat ja odotukset

Viimeisessä fokusryhmässä yrittäjät ja työnteki-jät osallistuivat yhteiseen loppuhaastatteluun, jossa käytiin yhdessä läpi yksittäisiä kehitysehdotuksia kaikista mukana olleista sovelluksista sekä kerättiin palautetta Nuorten kaupunki -hankkeen internet- ja mobiilisovelluksien pilotointiin. Yhteenvetona nuorten ja työntekijöiden antamista palautteista voidaan todeta, että kokemukset olivat myöntei-siä, mutta sovelluksien käyttöönottoon, perehty-miseen sekä testaamiseen tarvittaisiin enemmän aikaa, teknistä tukea ja vuorovaikutteisempaa kes-kusteluväylää viestinnän osalta (esimerkiksi Face-book -keskusteluryhmä). Osa testauksessa olevista sovelluksista vakiintui osaksi ryhmätoiminnan oh-jelmaa. Jos tarvittavat laitteet, sovellukset ja ohjelmat olisivat nuorisotyön ja erityisnuorisotyön toimin-taan integroituna, ne toisivat lisäarvoa jo käytössä olevien työmenetelmien ja viestintäväylien lisäksi.

Tämä edellyttäisi tarvittavien laitteiden hankintaa ja lisäkouluttautumista sovelluksien käyttöön. Myös nuorisotyön kehittämistoimintaan ja hyvinvointi-teknologisten ratkaisujen kehittämiseen tarvittaisiin sekä kehittämismyönteistä asennetta että ajallisia li-säresursseja.Yrittäjien näkökulmasta mHealth booster -hanke nähtiin hyvänä tapana avata vuoropuhelua kohde-ryhmän ja kentän toimijoiden kanssa. Yrittäjät ko-kivat voimakasta tarvetta tehdä keksinnöillään hyvää ja saada siitä aitoa palautetta. Yrittäjät nostivat esiin, että heillä oli hyvät lähtökohdat sekä kiinnostus olla mukana hankkeessa. He kokivat, että erityises-ti oman tuotteen/palvelun/sovelluksen räätälöin-ti nuorten kohderyhmälle sai nämä neljä yritystä mukaan. Hankkeessa puolentoista vuoden aikana kerätyt sekä nuorten että työntekijöiden käyttäjä-kokemukset tulivat tarpeellisiksi heidän tuotteen-sa kehitystyössä. Realiteettina kuitenkin oli, että kaikki mukana olleet yritykset olivat pieniä startup -yrityksiä, joten resurssit olla suurella intensiteetil-lä mukana olivat rajalliset. Haasteelliseksi koettiin,

Valmentajan tuki ja ohjaus-> Tukee face to face työtä

Nuorelle räätälöitykokonaisuus

MotivoiAktivoi

Fyysisen, psyykkisen ja sosiaa-lisen hyvinvoinnin lisääntyminen

VastuunottoItsenäinen arjenhallinta

Viranomaisten tiedonsiirto jayhteistyö helpottuu

Palveluiden helppous, saatavuus, hauskuus, matala kynnys, hinta-laatu

Hyvinvointiteknologiset ratkaisut ja palvelut

lähtökohdattyöntekijät

kohti tavoitettanuori


Sosiaali- ja terveysalanlainsäädäntö8%

Ikääntymisen vaikutukset8%

Kohderyhmien toiminta-/osaamisedellytysten ymmärtäminen15%

Ongelmakohtien tunnistaminen, joihin tuotekehitys tulisi kohdistaa16%

Sosiaali ja terveys-alan alan hallinto/päätöksenteko19%

Julkisten hallintojen päätöksenteonymmärtäminen17%

Tietoturvallisuus6%

Viranomais-hyväksyntä7%

Muu2%

Ei kehitettävää2%

Keskeisimmät tulokset

Tulosten perusteella hankkeessa mukana olevien tuotteiden käyttöönotto ja varsinainen käyttäminen on suurella osin helppoa. Käyttäminen vaati enim-mäkseen vain tietokoneen, netin, älypuhelimen tai tabletin yksinkertaista käyttötaitoa. Tuotteiden asiakaskohtainen räätälöinti on mahdollista 89 %:lle tuotteista. Räätälöintimahdollisuuksia olivat muun muassa henkilökohtaiset tiedot, väri ja käyttöliitty-mä. Monet hankkeessa mukana olevista tuotteista tuotetaan muiden yritysten sekä alihankkijoiden avulla tai heitä tarvitaan tuotteen ylläpitoon.

Tulokset osoittavat yrityksen osaamisen tarpeiden koostuvan pääosin markkinointi-, kansainvälisty-mis-, tuotekehitys-, asiakas-, rahoitus- ja strategia-osaamisen tarpeista. Suurimmiksi osa-alueiksi, joi-hin yrityksen henkilöstö tarvitsi koulutuksen avulla lisäosaamista, ovat markkinointi, kansainvälisyys ja juridiset kysymykset. Myös verkostoituminen ja kilpailuttaminen nousivat teemoiksi, joihin monet yritykset toivoivat lisäosaamista koulutuksen kautta.

Sosiaali- ja terveysalan osa-alueisiin liittyvää kou-lutusta kerrottiin tarvittavan eniten sosiaali- ja ter-veysalan hallinnosta ja päätöksenteosta, julkisten hankintojen päätöksenteon ymmärtämisestä, on-gelmakohtien tunnistamisesta, joihin tuotekehitys tulisi kohdistaa, sekä kohderyhmien toiminta-/osaamisedellytysten ymmärtämisestä. Nämä neljä osa-aluetta muodostivat lähes 70 % kysymyksen ”Millä sosiaali- ja terveysalan osa-alueilla yrityk-senne henkilöstö tarvitsee lisäkoulutusta, millaista?” vastauksista (Kuvio 11). Yritysten eri osa-alueiden kehityksen kohteet jakautuivat taasen melko tasai-sesti. Suurimmiksi kehityskohteiksi nousivat parin prosenttiyksikön erolla ”tuotteen ja palvelun kehit-täminen” sekä ”markkinointi”.

Koulutustyypeistä seminaarit, luennot ja worksho-pit koettiin yrityksille mieluisimmiksi tavoiksi saada koulutusta. Kaikkien koulutusten toivottiin olevan mahdollisimman laadukkaita ja liiketoimintaa autta-via. Keskustelu kouluttautuvien ja muiden ryhmien, esimerkiksi asiakkaiden ja kuntien päättäjien kanssa, nähtiin erityisen tärkeäksi. Keskustelun kautta yri-tykset toivovat löytävänsä lisää keinoja päästä julkis-ten hankintojen piirin ja mahdollisesti vaikuttavansa päättäjiin, jotta heidän tuotteensa pääsisivät mukaan julkisten hankintojen ohjelmiin. Tähän tarpeeseen hankkeessa vastattiin muun muassa kesäkuussa 2014 pidetyn väliseminaarin teemalla ja paneelikeskuste-lulla kuntien ja yritysten välisen yhteistyön edistä-misestä.Kartoitukseen osallistuneista yrityksistä 66 % tar-

vitsee uutta työvoimaa, enimmäkseen ICT-alalta. Myös myynnin ja markkinoinnin osaajat olivat haluttuja. Saatuun tulokseen syitä ovat oletettavasti se, että kartoituksessa olevien yritysten tuotteet tai palvelut ovat pitkälti mobiili- tai ohjelmapohjaisia tai niihin liittyy mobiilisovellus tai jonkin ohjelma. ICT-osaajien tarve voi pohjautua mm. mobiiliso-vellusten jatkuvaan kehityksen tarpeeseen, ohjelmi-en päivittämiseen sekä muokkaamiseen. Kasvavissa yrityksissä markkinointi on tärkeässä roolissa. Siksi yritykset mahdollisesti etsivät uusia innovatiivisia markkinoinnin osaajia, joiden avulla myynti saa-taisiin kasvamaan mahdollisimman optimaalisesti. Yritykset eivät kuitenkaan olleet kovin innokkai-ta osallistumaan ja/tai järjestämään ICT-osaajien rekrytointitilaisuuksia. Liki 70 % vastaajista ei ollut kiinnostunut tilaisuuksista.Yrityksiltä kysyttiin myös, mitä he odottavat mHealth booster -hankkeelta. Vastauksissa nousi useimmiten esille tiedon lisääminen eri aihealueiden ympärillä, verkostoituminen sekä asiakkaiden tavoittaminen ja asiakaskunnan laajentaminen. Näihin odotuksiin hanke pyrki parhaansa mukaan vastaamaan. Luvus-sa 5.3 kerrotaan yritysten palautteista hankkeesta.

5.2 Koulutukset ja valmennukset yri-tyksille ja ICT-osaajille

Yritysten koulutuskokonaisuuden suunnittelussa hyödynnettiin osaamis- ja työvoimatarpeiden kar-toitusta, sekä mHealth booster -hankkeen tavoit-teita ja muita hankkeen aikana tehtyjä yhteenvetoja. Kartoituksen tulokset osoittavat yrityksen osaami-sen tarpeiden koostuvan pääosin markkinointi-, kansainvälistymis-, tuotekehitys-, asiakas-, rahoitus- ja strategiaosaamisesta. Suurimmiksi osa-alueiksi, joihin yrityksen henkilöstö tarvitsisi koulutuksen avulla lisäosaamista, olivat markkinointi, kansainvä-lisyys ja juridiset kysymykset. Myös verkostoitumi-nen ja kilpailuttaminen nousivat teemoiksi, joihin monet yritykset toivoivat lisäosaamista koulutuksen kautta. Toisena tärkeänä kokonaisuutena yritykset toivoivat sosiaali- ja terveysalan osa-alueisiin liit-tyvää koulutusta, etupäässä sosiaali- ja terveysalan hallinnosta ja päätöksenteosta, julkisten hankintojen päätöksenteon ymmärtämisestä, ongelmakohtien tunnistamisesta, joihin tuotekehitys tulisi kohdistaa, sekä kohderyhmien toiminta- ja osaamisedellytys-ten ymmärtämisestä.

5.1 Yritysten osaamis- ja työvoima-tarpeiden kartoitus

Liiketalouden opiskelijat Minna-Maria Mäkäräinen ja Erika Tarvainen Laurean Keravan yksiköstä to-teuttivat osana mHealth booster -hanketta yritysten osaamis- ja työvoimatarpeiden kartoituksen. Kar-toituksella kerättiin ensisijaisesti tietoa siitä, millaista lisäosaamis- ja työvoimatarpeita hyvinvointitekno-logia-alan yrityksillä on. Tämän lisäksi kerättiin tie-toa yritysten kiinnostuksesta laajentaa verkostoaan sekä siitä, millaiset koulutustilaisuudet sopisivat yrityksille parhaiten. Myös yritysten tuotteista ja

toiminnasta kerättiin tietoa riittävien taustatietojen saamiseksi. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluina talvella 2014.Kyselyyn osallistui 35 yritystä, jotka tarjoavat hy-vinvointi- ja terveysteknologiatuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Joukossa oli myös hoivapalveluja tarjoavia yrityksiä. Kartoituksen tavoite oli koota tietoa hyvinvointiteknologia- ja hoiva-alan yritys-ten tarpeista, jotta kyselyn tulosten perusteella voi-daan järjestää vuoden 2014 aikana yrityksille oikein kohdennettuja koulutus- ja muita tilaisuuksia, kuten ICT-osaajien rekrytointitapahtumia.

5 MHealtH booster yritys-toiMinnan eDistäJänä

Kuvio 11: Henkilöstön koulutustarve sosiaali- ja terveysalan osa-alueilla


mHealth booster -hankkeessa tavoitteena olevaa osaamisen kehittymistä tarkastellaan opiskelijoiden, asiakkaiden ja yrittäjien näkökulmasta. Asiakkaak-si määritellään kehitysympäristön kävijä, joka on kiinnostunut teknologiaratkaisuista ja niiden tes-taamisesta. Yrittäjät ovat hankkeessa mukana olevia kumppaneita, jotka ovat tuoneet oman teknolo-giaratkaisunsa testattavaksi kehitysympäristöön ja edelleen kehitettäväksi käyttäjälähtöisesti. Opiskeli-jat ovat Laurean terveys- ja sosiaalialan sekä liiketa-louden opiskelijoita.

Laurean opiskelijat

Laurean opiskelijoille mHealth booster -hanke on tarjonnut oppimisympäristön Kehittämispohjaisen oppimisen toimintamallin mukaan (ks. Raij 2013). Opiskelijat ovat osallistuneet Espoossa ja Vantaalla olevien kehittämisympäristöjen toimintaan pereh-tymällä esillä olevien teknologiaratkaisujen toimin-taan ja käyttöominaisuuksiin niin hyvin, että ovat kyenneet toimimaan opastajina ja neuvon antajina.

Samoin opiskelijat ovat olleet mukana kaikissa kehi-tysympäristöjä laajemmin esittelevissä tapahtumissa, kuten ’pop – up’ tapahtumat ja kirjastoautopilotit osoittavat. Samalla heidän oma teknologian käyt-töön ja teknologiaratkaisujen kehittämiseen liittyvä osaamisensa on kehittynyt, mikä on nähty tärkeä-nä heidän tulevien työelämän haasteiden myötä. Teknologiaratkaisujen käyttöön oton edistäjänä on henkilöstön riittävä teknologiaosaaminen.Taulukkoon 17 on koottu opiskelijoiden suorit-tamat opintopisteet. Espoon kehitysympäristöissä opiskelijat ovat suorittaneet yhteensä 628,5 opinto-pistettä, joista 180 op opinnäytetöinä. Vantaalla vas-taavat luvut ovat kokonaispisteinä 642 op, joista 60 op opinnäytetöinä. Espoon ja Vantaan kehitysym-päristöjen yhteisten opintojen pistemäärä on 473 op. Yhteensä eri kehitysympäristöissä on suoritettu hankkeen aikana 1743,5 op, mikä on merkittävä saavutus Laurean eri oppimisympäristöjä tarkastel-taessa. Opinnäytetöitä on hankkeen aikana valmis-tunut 8.

6 MHealtH boosterosaaMisen keHittäJänä

Hankkeessa suoritetut opintopisteet

Opiskelijat Opintojaksojen op Opinnäytetöiden op Yhteensä op

Espoo 448,5 180 628,5

Vantaa, joista: 582 60 642

Teknologialainaamo 560,5 60 620,5

Nuorten kaupunki 21,5 21,5

Yhteiset opinnot 473 473

Yhteensä 1503,5 240 1743,5

17

Koulutuksia järjestettiin toukokuun ja marraskuun 2014 välillä kaikkiaan 9 kappaletta, seuraavista aiheista:

• Juridiikka• Digitaalinen markkinointi• Rahoitus ja verkostoituminen•”Inhimillistä teknologiaa ikäihmisille”• Kansainvälisyys ja viennin edistäminen• SOTE hallinto ja päätöksenteko, Joustava kun-nanjohtaja• Patentit ja IP oikeudet, kilpailutus• Strategiaosaaminen & uusien tuotteiden tuote-kehitys•”Kaikki mitä olet aina halunnut tietää verotuk-sesta”

Koulutusten suunnittelijoina ja luennoitsijoina toi-mi Laurea-ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden lisäksi yritysmaailman ja kuntasektorin asiantunti-joita.Koulutukset olivat avoimia alan yrittäjien lisäk-si ICT-alan työttömille työnhakijoille sekä Laurea -ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Koulutuksiin osallistui yhteensä 324 henkilöä eli keskimäärin 40 henkilöä / luento. Koulutusten edetessä todettiin, että yrittäjien osallistuminen paikan päälle koulu-tuksiin oli haasteellista, joten viimeiset luennot pää-tettiin videoida, jotta yrittäjillä olisi mahdollisuus tutustua aihesisältöihin myöhemminkin. Lisäksi lähes kaikki luentomateriaalit julkaistiin hankkeen nettisivuilla kunkin luennon jälkeen.Koulutuksista kerättiin palautetta kirjallisilla lomak-keilla, jotka jaettiin ja kerättiin jokaisen tilaisuuden lopuksi. Positiivista palautetta tuli luentojen mo-nipuolisuudesta, interaktiivisuudesta, positiivises-ta ilmapiiristä sekä luennoitsijoiden laaja-alaisesta osaamisesta. Luennoilla esitettiin laajasti yritysesi-merkkejä, joita arvostettiin. Osallistujat saivat paljon uutta tietoa, jota tuotiin esille osittain herättäväl-lä ja haastavalla tavalla, ja jonka tarkoituksena oli myös luoda uusia ajatusmalleja. Käytännönläheisistä aiheista erityistä kiitosta sai julkisten hankintojen käsittely ja patentti- ja IP–oikeuksien käsittely.Koulutusten lisäksi hankkeessa mukana olleille yrityksille tarjottiin niille maksuttomia yrityskoh-taisia valmennuksia. Yrityksillä oli mahdollisuus varata kahden tunnin täsmävalmennuksia halua-mastaan aiheesta haluamansa asiantuntijan kanssa. Yrityskohtaisten valmennusten toteuttajina toimi-vat koulutuskokonaisuuden luennoitsijoiden lisäksi Stompwell Oy:n asiantuntijat.

5.3 Yrityskyselyn tulokset

Yritysten palautteen mukaan hankkeen järjestämä esittelytoiminta sekä yrityksille järjestetyt koulu-tukset ja valmennukset ovat osoittautuneet varsin hyvin yritysten liiketoimintaa edistäviksi ja niiden liiketoimintaosaamista lisääviksi. Yritysten palaute koulutuksista on ollut positiivista; noin kolme nel-jäsosaa koulutukseen osallistuneista vastaajista piti niiden tasoa erittäin hyvänä tai hyvänä. Toiminnan vaikutuksia liiketoiminnan kasvuun on ollut näin lyhyessä ajassa vaikea osoittaa, mutta 40 % vastan-neista yrityksistä on kuitenkin kokenut tuotteidensa näkyvyyden lisääntymisen toiminnan ansiosta erit-täin hyväksi tai hyväksi, ja 27 % on kokenut tavoitta-neensa uusia asiakkaita erittäin hyvin tai hyvin. Vain 13 % kuitenkin on kokenut tuotteiden kysynnän lisääntyneen pilotoinnin aikana, ja vain 7 % vas-tanneista ilmoittaa myynnin lisääntyneen hankkeen ansiosta. Kaiken kaikkiaan, yli 62 % vastanneista kokee saaneensa tukea ja hyötyjä erittäin hyvin tai hyvin, ja puolet vastanneista on kokenut yritysten tarpeiden tulleen huomioiduiksi. Myös opiskelija-yhteistyöhön on ollut tyytyväisiä puolet vastanneista yrityksistä. Yritysten osaamisen kehittymistä tarkas-tellaan tarkemmin seuraavassa luvussa.

”Hankkeella hyvät, korkeat ja tärkeät ta-voitteet, joita vielä ei ole saavutettu vaan tarvitaan lisää tiedottamista ja markkinoin-

tia sekä parempaa organisointia.”

”Monia hyviä asioita on tapahtunut hankkeen an-siosta.”

”Erittäin mielenkiintoinen uusi tapa lähestyä po-tentiaalisia asiakkaita, sekä opiskelijoita.”

”Työpanosta, konsultointia, jaksamista ja uskoa mahdollisuuksiin. Paras ja konkreettisin hanke, jossa olemme olleet mukana!”

”Projektin ansiosta olen luonut runsaasti uusia yh-teyksiä, joiden hyöty ei ole vielä konkretisoitunut.”

”Olemme oppineet paljon asiakaskohderyhmän todellisista tarpeista ja pystymme kehittämään tuot-teen paremmin tälle kohderyhmälle sopivaksi.”


Esiintymisosaaminen kohderyhmän huomioon ottaminenviestinnän selkeys ja ymmärrettävyysvastuun ottaminen

Hankeosaaminen hanketyöskentely oppimismenetelmänähanketyöskentelyn eri vaiheetprojektin johtaminen

Kuten taulukosta ilmenee, eniten painottuu hyvinvointiteknologiaosaaminen, mikä oli myös hankkeen ta-voitteena. Kehitysympäristöissä on kuitenkin saavutettu myös muuta osaamista liittyen vuorovaikutukseen ja yhdessä toimimiseen sekä erilaisten käyttäjien kanssa, että mukana olevien yritysten kanssa. Kehitysympäristöjen vaikutus osaamisen kehittymiseen on tunnistettavissa niistä opiskelijoiden näkemyksistä, jotka osoittavat heidän asennoitumisen hyvinvointiteknologiaratkaisujen mahdollisuuksiin. Kysyttäessä, miten hyvinvointiteknologia voi edistää ihmisen terveyttä ja hyvinvointia, opiskelijoiden vastauksista on tunnistet-tavissa positiivinen asennoituminen.

”Varautuneisuus teknologiaa kohtaan laski, syntyi uskallus tarttua ja kokeilla.””Näkisin osan laitteista toimivan hyvin kotihoidon tukena.””…uusia hyvinvointia parantavia ratkaisuja.”

” oppi ihan eri tavalla näkemään ylipäänsä hoitotyön ja terveyden alan, kun sitä tarkasteli tollasesta teknologi-sesta tai sovelluspohjan näkökulmasta.”

Hanketyön päätyttyä opiskelijoiden (n= 34) näkemykset hyvinvointiteknologian mahdollisuuksista on koottu kuvioon 12.

Hyvinvointiteknologia mahdollistajana

Tukee itsenäistä selviytymistä

Pidentää kotona asumista Edistää sosiaalista hyvinvointia

Ehkäisee yksinäisyyttä

Edistää muistia

Edistää ja kannustaa liikkumaan

Nopeuttaa avun saantia

Täydentää muita hyvinvointipalveluja

Parantaa turvallisuutta

Oman terveystilan seuranta ja omahoito

Terveysongelmien varhainen tunnistaminen

Tuo helpotusta arjen ongelmiin

Tarkasteltaessa opiskelijoiden hankkimaa osaamista kehitysympäristöissä ovat arviointimenetelminä ensiksi erilaiset oppimistehtävät, joita kehitysym-päristöissä on tehty seuraavasti:

• kehitysympäristöihin liittyvien tapahtumien muistiot (n=45)• työpajojen raportit (n=4)• harjoitteluraportit ja erilaisten opintojaksojen raportit (n=41)• erilaiset tiedotteet (n=4)• yrityksille tehdyt videot (n=11)• palveluinnovaatioihin liittyvät raportit ja posterit (n=11)• oppimispäiväkirjat (n=9)• yrityskoulutusten ja yrityksille tehtyjen kyselyjen raportit (n=44)• liiketoimintasuunnitelmat (n=10)• teknologiatoimittajakartta (n=1)• ICT – rekrytointitilaisuudesta raportti (n=1) Myös asiakkaiden ja eri toimijoiden haastattelut sekä niiden litterointi raportteineen kuvaavat opiskelijoiden oppimistyön etenemistä. Kuvatuista oppimistehtävistä eri opintojaksoista vastaavat lehtorit ovat arvioineet tavoitteita vastaavan osaamisen ja opiskelija on saanut opintopisteet.Toiseksi opiskelijoiden hankkimaa osaamista on kartoitettu opiskelijoilta (n= 34) kerättyjen palautteiden myö-tä. Taulukosta 18 ilmenee opiskelijoiden oma käsitys kehitysympäristön merkityksestä mainintojen painotusten mukaan järjestettynä.

Käsitykset kehitysympäristön merkityksestä osaamisen kehittymisessä

Osaaminen Osaamisen sisällön kuvaus

Hyvinvointi-teknologiaosaaminen

uudet laitteet ja niiden käyttölaitteiden käytön ohjausrohkeus tarttua uuteensovellusmahdollisuuksien tunnistaminenkotona asumisen tukeminen teknologian keinointeknologiaratkaisujen kehittäminen

Markkinointi-osaaminen

asiakaspalvelu / ohjaaminenpop up - tilaisuuksien järjestäminenmainosten tekeminenesitysten / posterien tekeminenesittelyvideoiden tekeminen

Vuorovaikutus-osaaminen

eri-ikäisten ihmisten kohtaaminenryhmien kohtaaminenkohderyhmän tarpeiden tunnistaminenasiakaslähtöisyyssosiaalinen kanssakäyminen

Liiketoiminta-osaaminen

liiketoimintasuunnitelman tekeminen yritysten kokemusten kartoittaminen yrittäjyyden syventäminenyritysten kartoittaminen

18

Kuvio 12: Opiskelijoiden näkemykset hyvinvointiteknologian mahdollisuuksista


Hankkeeseen osallistuvien käyttäjien kokemusten mukaan teknologiratkaisuja toivotaan kehitettävän mahdollistamaan itsenäistä kotona selviytymistä niin, että omahoito- osaaminen lisääntyy. Kehitys-ympäristöissä esillä olevat teknologiaratkaisut sekä niiden käyttöön liittyvän ohjauksen on koettu lisää-vän kotona pärjäämisen mahdollisuuksia, parantavan elämänlaatua lisäämällä turvallisuutta, syventävän sosiaalista kanssakäymistä sekä yhteydenpidon laatua ja merkitystä sekä kannustavan liikkumaan.Hankkeessa mukana olleiden sosiaali- ja terveys-alan henkilöstön (n=29) näkökulmasta teknologia-osaaminen sisältää tietoisuuden eri teknologiarat-kaisuista, niiden käyttömahdollisuuksista erilaisissa ympäristöissä, käytön osaamisesta ja saatavuudesta. Edelleen osaaminen merkitsee myös uudenlaista asennoitumista teknologiaratkaisujen kehittämiseen palvelujen sekä hoitoprosessien uudistajana.

Yritykset

Hankkeeseen mukaan tulleet yritykset (n=36) ovat nähneet kehitysympäristöt mahdollisuutena saada omia tuotteita ja palveluja tunnetuksi sekä saada käyttäjän kokemuksiin perustuvaa palautetta omien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Tällaisen kehitystyön on toivottu johtavan oman liiketoimin-nan kasvuun.

Kehitysympäristöt ovat tarjonneet myös yrityksille oppimisympäristön. Yrityksiltä kootun palautteen myötä heidän osaamisensa on tunnistetta-vissa seuraavasti:

• liiketoimintaosaaminen• yhteistyöosaaminen• tuotteiden esittelyosaaminen• teknologiaosaaminen

Liiketoimintaosaamisen kehittyminen liittyy uusien toimintatapojen kehittymiseen omien tuotteiden ja palveluiden markkinoimiseksi.

”Tällaisia tahoja tarvitaan, joiden kautta voi pyyteettömästi esitellä erilaisia tuotteita tai palveluja. Koemme hankkeen toiminnan

hyväksi ja tärkeäksi sen, että esittelynympäristöt ovat neutraaleja.””Lopuksi mukaan tulleet valmennus ja konsultti-palveluiden tarjoaminen olivat erittäin hyvä asia.”

Yhteistyöosaaminen tarkoittaa hankkeen mahdol-

listamaa yritysten välisen yhteistyön kehittymistä, mikä parhaimmillaan on johtanut tuotteiden osaa-misten integroimiseen.

”Oli mielenkiintoinen kohtaaminen (yritys-ten välinen) ja tykästyivät Mubikiin kovasti. Katsomme, josko voisimme tehdä yhteistyö-

tä ensi vuonna jollakin tavalla.”

Tuotteiden esittelyosaaminen tarkoittaa tässä yhtey-dessä esittelyn kohdentamista tietylle asiakkaalle ja kohderyhmän tarpeiden tunnistamista.

”Joukossa oli myös avointa teknologiavastai-suutta, mikä ei auttanut hedelmällisen kes-kustelun syntymisessä.”

Teknologiaosaaminen tarkoittaa oman tuotteen tai palvelun edelleen kehittämistä asiakaspalautteiden myötä sekä uusien sovellusmahdollisuuksien oival-luksena. Vuoden 2014 talvella hankkeessa kartoitet-tiin yritysten näkemykset koskien oman osaamisen kehittämistä. Koulutuskokonaisuus toteutettiin syk-syn 2014 aikana. Palautekyselystä ilmeni, että suurin osa osallistuneista (n=19) yrityksistä piti järjestetyn koulutuksen tasoa erittäin hyvänä ja omia odotuksia vastaavina. Yrityksiltä saatujen palautteiden myötä osaamisen kehittymistä voidaan vielä edistää toi-mintaa enemmän systematisoimalla ja palautejärjes-telmää kehittämällä niin, että palaute tulisi nopeasti. Tällöin kehittämiskohteisiin voitaisiin heti tarttua.

Yhteenveto

Yhteenvetona voidaan todeta, että kehitysympäris-töt toimivat myös oppimisympäristöinä kaikille osa-puolille. Ne edustavat aitoa kanssakäymistä opiskeli-joiden, erilaisten käyttäjien ja yrittäjien välillä, mikä mahdollistaa yhdessä toimimisen ja yhdessä kehit-tämisen sekä verkostoitumisen. Hankkeen tavoit-teena oli teknologiaosaamisen edistäminen, johon sekä opiskelijoiden että käyttäjien osalta päästiin kohdentuen laitteiden käyttämiseen ja tunnettavuu-den lisääntymiseen. Yrittäjien teknologiaosaamista edistivät asiakaspalautteet tuotteen käytettävyydestä sekä uusien oivallusten löytyminen erilaisten, uu-sien yhteistyömahdollisuuksien avautumisella. Tek-nologialähtöiset kehitysympäristöt toimivat kuiten-kin myös monenlaisen osaamisen mahdollistajina, kuten materiaalista tehty analyysi osoittaa.

Yhteenvetona todettakoon, että suurin osa opiskelijoista on nähnyt merkityksellisenä oppimisympäristön, jossa kohtaavat oikeat käyttäjät, erilaiset asiantuntijat sekä yrittäjät. Osaamisen mahdollistajina ovat olleet esillä olevat teknologiaratkaisut, joiden käyttöön ja käyttömahdollisuuksiin opiskelijat ovat saaneet ohjatusti perehtyä kyetäkseen vuorostaan neuvomaan ja opastamaan erilaisia käyttäjiä. Yrittäjän näkökulma on mahdollistanut tarkastella teknologiaratkaisuja myyntituotteena ja elinkeinona. Kehitysympäristöt ovat mahdollistaneet eri-laiset kohtaamiset ja niiden tuomien haasteiden myötä opiskelijoiden vuorovaikutusosaaminen on samalla syventynyt.

Käyttäjät

Käyttäjille kehitysympäristöt ovat tarjonneet mahdollisuuden tutustua ohjatusti ja itsenäisesti erilaisiin tek-nologiatuotteisiin ja palveluihin, jotka erityisesti vastaavat käyttäjien kokemuksia koskien oman terveystilan ja kunnon heikkenemistä, yksinäisyyttä, turvattomuutta ja liikunnan vähäisyyttä. Nämä koetaan merkittävinä kotona selviytymistä edistävinä tai heikentävinä tekijöinä. Kootut kirjalliset, tuotteisiin liittyvät palautteet (n=542) sekä kesällä tuotteita testanneiden (n=22) päiväkirjakuvausten ohjaamat haastattelut osoittavat, että kehitysympäristöjen mahdollistama osaaminen voidaan tunnistaa taulukon 19 mukaisesti.

Käyttäjien mainitsemat eri osaamisalueet ja niiden sisällöt

Osaaminen Osaamisen sisällön kuvaus

Hyvinvointiteknologiaosaa-minen

laitteiden käytettävyyssoveltuvuus omaan elämäänlaitteiden muotoilulaitteiden kokemuksellinen merkityslaitteet elämän laadun parantajanalaitteiden saatavuus ja hinta oman elämäntilanteen näkökul-masta

Yhteydenpito-osaaminen sosiaalisen kanssakäymisen syventäminenvuorovaikutussuhteiden laajentaminenoman elämänpiirin laajentaminenyhteydenpidon merkityksen syventäminen

Omahoito-osaaminen terveystilan seurantaliikkumisen edistäminenlääkehoidon kehittäminenelintoimintojen seuraamisen merkitysomahoidon merkityksen laajentaminen

Turvallisuusosaaminen valvonnan mahdollisuus vapauttajanapaikantamisen merkitys avun saanti kotona pärjäämisen ja jaksamisen mahdollistajana

19


On merkittävää, että sekä ikääntyneet asiakkaat että nuoret asiakkaat voivat luotettavassa ja turvallisessa ympäristössä tutustua, testata ja hankkia hyvinvoin-titeknologiatuotteita ja ratkaisuja ja saada asiantun-tevaa ohjausta ja neuvontaa. Hankkeen tavoitteena oli edistää ja kasvattaa yh-teistyöyritysten liiketoimintaa sekä lisätä liiketoi-mintaosaamista. Tulokset osoittavat että kehitys-ympäristöjen potentiaalia yritysten liiketoiminnan edistäjänä ei vielä saavutettu. Haasteena olivat muun muassa toteutuneiden tulosten todentamisen vai-keus sekä hankkeen lyhyt kesto. Moni yrityksistä kuitenkin koki hankkeen tuoneen heille konkreet-tista hyötyä muun muassa koulutusten, asiakkaiden tavoitettavuuden ja osaamisen kehittymisen myö-tä. Myös opiskelijaprojektien ja opinnäytetöiden tuottamaa panosta yrityksille arvostettiin suuresti. Siksi yritysyhteistyön jatkamista ja kehittämisym-päristöjen jatkokehittämistä niiden täyden potenti-aalin saavuttamiseksi voidaan pitää tärkeänä. Lisäksi korkeakoulujen ja yritysten välinen pitkäjänteinen yhteistyö nähdään merkittäväksi koko alueen tule-vaisuudelle.Ikonen (2013) käyttää eettisyyden sijaan käsitettä vastuullisuus ja korostaa poliittisten päätösten rin-nalla myös tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämisen tärkeyttä. Hänen mukaansa teknologian perustan tulee aina olla välittämisessä, elämän ja inhimilli-syyden palvelemisessa, puutteiden korvaamisessa, turvallisuuden parantamisessa sekä myös oikeiden-mukaisuuden, tasa-arvon sekä yksilön valinnan ja arvokkuuden vaalimisessa. Hyvinvointiteknologiaa tuleekin arvioida kypsyyden, luotettavuuden ja eet-tisyyden näkökulmasta. Samalla on syytä muistaa, että tuotteista ja palveluista syntyvät kustannussääs-töt ja taloudellisuus ovat Ikosen peräänkuuluttamaa vastuullisuutta yhteiskuntaa ja sen jäseniä kohtaan.Taloudelliset ja kustannustehokkaat ratkaisut voivat jopa edistää eri ikäryhmien terveyttä, hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä. Toimintatutkimus ja käyt-täjälähtöiset lähestymistavat ja menetelmät edistävät ja mahdollistavat teknologisten ratkaisujen käyt-töönoton ja soveltamisen yhdessä eri toimijoiden kanssa, jolloin käyttäjien ääni ja osallisuus uuden tuotteen tai menettelytavan näkökulmasta tulee vahvasti esiin. Heiskanen, Hyvönen, Repo ja Saas-tamoinen (2007) korostavat käyttäjien merkitystä tuotekehityksessä teknologiaraportissaan, jossa myös kirjallisuuskatsaus ja pilotit vahvistavat käyttäjien roolia niin tutkimuksessa kuin tuotekehityksessä. Myös Raskin (2010) selvityksessä tutkimuspolitii-kasta ja sen mahdollisuuksista yhteiskunnassa koros-tetaan yhtenä tärkeänä osana käyttäjien vaatimusten ja odotusten merkitystä.

mHealth booster -hanke toteutettiin toimintatut-kimukseen perustuen, osallistavilla ja käyttäjälähtöi-sillä menetelmillä. Useat toimijat eri toimintaym-päristöissä testasivat hyvinvointiteknologiatuotteita ja kehittivät uutta toimintatapaa tai integroituvaa palvelua eri asiakasryhmien tarpeisiin ja haastei-siin. Tämä toiminta mHealth booster –hankkeessa vastaa samaa kuin Rantin ja Kivikankaan (2011) toiminta, joka on ollut käyttäjälähtöistä, tapahtu-nut tosielämän tilanteissa, ja jossa on ollut mukana laaja toimijoiden ekosysteemi. Yhtenä hankkeen onnistumisena voidaan nähdä myös se, että osa ke-hitysympäristöissä testatuista tuotteista ja palveluista jalkautui osaksi loppukäyttäjien työarkea.Tuloksina mHealth booster -hankkeessa saatiin myös kokeiluihin ja testauksiin perustuvia palaut-teita ja arviointeja yritysten tuotteista ja palveluista. Kaikki tuotepalautteet menevät suoraan asianomai-sille yrityksille niiden tuotekehityksen tueksi. Tek-nologiaan liittyvä ohjaus, opastus ja tuki sekä sen sisältö ja menetelmät ovat ydinasia siirrettäessä hy-vinvointiteknologiaa sekä asiakkaille että asiantun-tijoille. Käyttäjien osallistuminen kehitettäessä pa-rannuksia ja jopa uusia palveluja ovat ensiarvoisen tärkeää. Heiskasen ym. (2007) mukaan käyttäjien kokemukset ja palaute tuottavat vastetta tuotteiden hyödyllisyyden ja miellyttävyyden kehittämiseen, sekä uusia ideoita yrityksille ja muille toimijoille.Myös Raappanan & Melkaksen (2009) mukaan tuotteiden ja palveluiden käyttö voi olla tulokselli-sempaa, jos tuotteet ja palvelut koetaan houkuttele-viksi. Asiakkaiden ja eri toimijoiden tulee selkeästi tiedostaa, mihin tarpeeseen teknologialla voidaan vastata. Teknologian ja siihen liittyvien palvelujen toimivuus on yhteiskunnallisesti merkittävä asia, kun digitaalisia palveluja ja tuotteita kehitetään.Euroopan innovaatio-ohjelman fokus on erityi-sesti ikääntymisen teemassa korostaen aktiivista ja tervettä ikääntymistä (The European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing). Ohjel-man tavoitteena on mahdollistaa ikääntyneen terve, aktiivinen ja itsenäinen elämä, parantaa kestäviä ja tehokkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä tukea ja edistää innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämistä ja kaupallistamista luomalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia vastaamaan eri-tyisesti ikääntymisen haasteisiin (Active and Healthy Ageing 2012). Tavoitteet mHealth booster –hank-keessa ja hankkeen toiminta osaltaan vastasi Inno-vaatio-ohjelman sisältötavoitteita. Hankkeen aikana keskusteltiin useasti uudenlaisesta verkostomaisesta liiketoimintamallista hyvinvointiteknologiakon-tekstissa, mutta hankkeen lyhyen keston vuoksi uusi liiketoimintamalli jäi tuottamatta.

7.1 Eettiset kysymykset

mHealth booster – hankkeessa tutkimuseettiset oh-jeet ja käytänteet ohjasivat kaikkea toimintaa. Hank-keen tutkimukselle haettiin tutkimusluvat hyvän tutkimuskäytänteen mukaan Espoon kaupungilta ja Vantaan kaupungilta. Tutkimukseen osallistuvat henkilöt olivat pääsääntöisesti kotona asuvia yksi-tyisiä asiakkaita ja palvelutaloissa asuvia ikääntyneitä henkilöitä ja heidän läheisiään sekä asiantuntijoita molempien kaupunkien sosiaali- ja terveydenhuol-lon toimialalta sekä sivistystoimesta. Ikääntyvät hen-kilöt olivat osallistujina sekä yksilöinä että ryhminä eettisesti haasteellisia, haavoittuvia ja sensitiivisiä osallistujia jolloin eettisistä kysymyksistä huolehdit-tiin erittäin tarkasti ja suojattiin osallistujien oikeuk-sia. Kaikilta tutkimukseen osallistuneilta pyydettiin kirjallinen suostumus (informed consent).Ennen suostumuksen antamista tutkimuksen tar-koitus ja osallistuvien oikeudet selvitettiin huolella (ETENE 2010). Erityistä huolellisuutta ja herk-kyyttä osoitettiin kerättäessä tietoja testaus- ja tut-kimustilanteissa. Jokainen hankkeeseen osallistuva toimija sitoutui hankkeeseen ja vahvisti vaitiolovel-vollisuuteensa. Hankkeen eri vaiheissa huolehdit-tiin eettisjuridisista oikeuksista siten, ettei missään tutkimuksen vaiheessa vahingoitettu tutkimukseen osallistuvia henkilöitä. (ks. Leino-Kilpi & Tuomaa-la 1989, Bandman & Bandman 1995, Holloway & Wheeler 1996, Vehviläinen-Julkunen 1997, Topo 2007.) Tutkimusaineisto säilytetään huolellisesti proses-sin aikana ja hävitetään hankkeen päättyessä jou-lukuussa 2014. Tutkimustulokset raportoidaan ja dokumentoidaan loppuraportissa ja julkistetaan hankkeen loppuseminaarissa. Hankkeen dokumen-tit säilytetään rahoittajan ohjeita noudattaen.

7.2 Luotettavuustarkastelu

Luotettavuutta on tarkasteltu hankkeen prosessin aikana toimintatutkimuksen, aineiston analyysin ja tulosten näkökulmasta. Toimintatutkimuksessa

luotettavuuden tarkastelu kohdistuu prosessin eri vaiheisiin, sen tiedonkeruuseen ja toimijoiden aktii-viseen ja autenttiseen osallistumiseen ja äänen kuu-lumiseen. Aineiston keruu toimintatutkimussyklin eri vaiheissa eteni suunnitelman mukaan. Tiedon-keruun eri vaiheilla tarkasteltiin mm. kehitysym-päristöjen toimintaan liittyviä tekijöitä ja pyrittiin korjaamaan ja parantamaan toiminnan tiedottamis-ta. Aktiivinen yhteistyö osallistuvien asiakkaiden, ryhmien, asiantuntijoiden ja eri toimijoiden välillä edisti toiminnan jatkuvuuden hankkeen aikana. Tiedonkeruun aineiston laadullisen sisällönanalyy-sin osalta luotettavuustarkastelussa totuudellisuus, vastaavuus ja siirrettävyys ovat olleet oleelliset koko hankkeen ja toimintatutkimuksen ajan. Aineisto-nanalyysi perustuu nauhoitettuihin ja auki kirjoitet-tuihin aineistoihin. Aineiston analyysin tulokset on otettu huomioon koko ajan hankkeen edetessä toi-mintatutkimuksen eri vaiheissa. Tulosten raportoin-nissa on käytetty myös autenttisia lainauksia (esim. Burns & Growe 1997, Holstein & Gubrium 1997, Nieminen 1997.), jolloin tulosten yhdenmukaisuus aineiston kanssa voidaan osoittaa. Sisällöllistä luotet-tavuutta tukee se, että sekä osallistuvat asiakkaat että asiantuntijat ovat olleet aktiivisesti mukana hank-keen aikana sekä toiminnassa että hankkeen eri työryhmissä. Kerättyä tietoa palautteena ja arvioin-tina on hyödynnetty välittömästi hankkeen aikana. Hankkeen vaikuttavuutta, erityisesti kustannusvai-kuttavuutta ei kyetty osoittamaan eikä todentamaan hankkeen lyhyen keston vuoksi.

7.3 Tulosten tarkastelu

mHealth booster –hankkeessa pilotoidut kehi-tysympäristöt ja niiden toiminta ovat osoittaneet hyötynsä ja tarpeellisuutensa sekä hankkeen tutki-muksen että tulosten siirrettävyyden näkökulmasta. Erityisesti ikääntyneiden asiakkaiden näkökulmasta hankkeen tulokset ohjaus- ja neuvontatyön kehit-tämisen ja prosessin osalta ovat osoittaneet tekno-logiatuotteiden merkityksen ja tarpeen sekä julki-sen toimijoiden että yksityisten yrittäjien kannalta.

7 PoHDinta


opiskelijapanoksilta, jotka vievät enemmän aikaa valmisteluineen kuin tuovat mitään hyötyä ke-nellekään. Opiskelijoiden monipuolista osaamista ja kiinnostusta tulisi hyödyntää esittelytoiminnan lisäksi myös muuhun kehitysympäristöihin liitty-vään toimintaan, kuten esimerkiksi viestintään, tai tilaisuuksien suunnitteluun, järjestämiseen ja orga-nisointiin. Jatkossa tulee panostaa entistä enemmän myös opiskelijoiden ja yritysten väliseen yhteistyö-hön, koska sitä kautta yritykset saavat toisenlaista hyötyä kuin kehitysympäristöjen esittelytoimin-nasta. Samalla opiskelijat saavat konkreettista oppia yritystoiminnasta.

Yritysten osallistuminen

Hankkeen aikana yritykset saivat monipuolista tu-kea liiketoimintaansa. Yritysten tuotteita, palveluja ja sovelluksia esiteltiin kehitysympäristöissä ja seni-oritapaamisissa sekä muissa tapahtumissa Espoossa ja Vantaalla sekä muuallakin Uudellamaalla. Tämän lisäksi tuotteista kerättiin asiakaspalautetta, joka vä-litettiin edelleen eteenpäin yrityksille. Yrityksille järjestettiin myös yrityskoulutuksia, joissa aiheina oli yritysten itse esille tuomia aiheita ja teemoja. Näiden lisäksi hanke järjesti erilaisia tilaisuuksia, joi-hin yritykset kutsuttiin mukaan esittelemään toi-mintaansa ja verkostoitumaan.Jatkossa tulee tarkemmin käydä läpi ja sopia kehi-tysympäristöjen toiminnan vaikutukset yritysten toiminnalle sekä vastaavasti kehitysympäristöjen vaatimukset yrityksille, jotta toiminta olisi mahdol-lisimman luontevaa ja molempia osapuolia hyödyn-tävää. Yritysten ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä projektien ja opinnäytetöiden muodossa kannattaa edelleen lisätä, sillä niiden kautta yritykset saavat kohdennetusti heidän tarpeitaan vastaavia konk-reettista hyötyä ja uusia näkökulmia ja ideoita sekä tuotekehitystä.

7.4 Jatkohaasteet

mHealth booster –hanke toteutti mahdollisimman lähelle asiakasta matalan kynnyksen periaatteel-la toimivia hyvinvointiteknologian esittelypisteitä, joissa tuotteisiin tutustuminen ja niiden kokeilu oli joustavaa. Ohjaus ja neuvonta sekä kehitysympä-ristöissä että kotiympäristöissä on perustavaa laatua oleva edellytys teknologian käytölle ja yksilöidyille ratkaisuille. Ohjaus- ja neuvontaprosessi alkaa heti ensimmäisestä kohtaamiskerrasta, jatkuu käyttöko-kemuksen aikana ja edelleen arviointina sovitun ajan kuluttua. Tekninen tuki on myös tärkeää, jotta tuote tai palvelu on hyödyllinen asiakkaalla. Jatko-haasteina on edelleen sekä jalkauttaa lähemmäksi ihmisiä että levittää laajemmalle hankkeessa hyväksi koettuja käytänteitä, kuten esimerkiksi kehitysym-päristöissä toteutunutta hyvinvointiteknologioiden esittelyä, ohjausta ja opastusta, sekä asiakkaille että asiantuntijoille.Teknologian kehittyessä nopeasti myös hyvinvoin-titeknologiatuotteet muuttuvat ja kehittyvät tekno-logian ja käyttökokemusten myötä. Systemaattinen tiedon kerääminen käyttäjien ja asiantuntijoiden kokemuksista sekä palautteista mahdollistaa tuo-tekehityksen. Hyvinvointiteknologian testaus- ja kokeilutoiminta aidoissa ympäristöissä ja tilanteis-sa oikeiden ihmisten ja ryhmien kanssa edellyttää jatkossakin hyvää yhteistyötä ja halua yhteissuun-nitteluun.Jatkohaasteena on edelleen tutkia ja kehittää uusia, integroituvia niin fyysisiä kuin virtuaalisiakin palve-luja. Osaamisen näkökulmasta teknologiaosaaminen ja siihen vahvasti yhdistyvä asiakasosaaminen edel-lyttää jatkossa uutta ja ketterää oppimiskulttuuria, joustavia opetusohjelmia ja menetelmiä digitaali-sessa ympäristössä. Myös Vesterinen (2011, 56–57) nostaa tutkimuksessaan seniorityön osaamisen sekä eAsioinnin hyvinvointiohjauksessa yhdeksi sosiaali- ja terveysalan koulutuksen tärkeäksi kehittämisalu-eeksi tulevaisuudessa.Tulevina vuosina Euroopan eri maissa ikääntymi-nen on suurin sosiaalinen ja ekonominen haaste, joka vaikuttaa monella tasolla politiikan eri aloilla. Vuoteen 2025 mennessä enemmän kuin 20 pro-senttia tulee olemaan yli 65-vuotiaita ja yli 80 vuotta vanhojen henkilöiden määrä kasvaa nopeas-ti (Active and Healthy Ageing 2012). Hyvinvoin-titeknologian nopea kehitys ja sen käyttö kotona selviytymisen tukena, terveyden seurannassa ja hy-vinvoinnin edistämisessä vastaa osaltaan näihin haas-teisiin tehokkaasti.Jatkossa kannattaakin suunnitella ja toteuttaa kan-sainvälinen tutkimushanke hyvinvointiteknolo-

gian mahdollisuuksista ja vaikutuksista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä yhteistyössä mHealth booster –hankkeen eri toimijoiden kanssa.

Kehitysympäristöjen kehittäminen

Kehitysympäristöjen toimintaa tulisi jatkossa laa-jentaa uusiin toimintaympäristöihin Espoossa ja Vantaalla. Lisäksi toimintamallin laajentaminen ja tietoisuuden lisääminen koko Uudellemaalle, sekä kansallisesti eri toimijoiden toteuttamana on tär-keää. Laajentaminen koskisi myös uusien yritysten ja heidän tuotteidensa mukaan saamista kehitysym-päristöihin.Toiminnan kehittämiseen liittyy olennaisesti myös esittelypisteissä tapahtuvan muun toiminnan lisää-minen esimerkiksi erilaisilla teemapäivillä, joissa myös yritykset olisivat itse mukana. Kehitysympä-ristöissä voisi kokeilla myös niin sanotusti kylmän pisteen menettelyä eli sitä, että pisteet olisivat auki vain joinakin päivinä, jolloin henkilökuntaa on pai-kalla, ja muina päivinä laitteet olisivat esillä kävijöi-den itse tutustuttavina.Kehitysympäristöjen toiminnan kehittämiseen liit-tyy olennaisesti myös viestinnän ja markkinoinnin tehostaminen konkreettisilla toimenpiteillä, kuten kohderyhmien kontaktoinnin lisäämisellä, uusilla viestintämateriaaleilla sekä toteuttamalla kehitys-ympäristöt myös virtuaalisina. Lisäksi kehitysym-päristöissä voisi olla erilliset tietokoneet, joissa olisi esillä sekä virtuaaliversio kehitysympäristöstä että pisteessä mukana olevien palveluiden ja sovelluksien lisätietosivut.Yksi kehitysympäristöjen toiminnan kehittämis-muoto on lainaustoiminnan konkreettinen laajenta-minen sekä laitteiden että lainauspisteiden määrien suhteen. Tähän liittyy olennaisesti myös kirjaston henkilökunnan työpanoksen lisääminen, jotta pa-lautuneet laitteet saataisiin mahdollisimman nopeas-ti takaisin lainattaviksi.

Opiskelijoiden osaaminen

Jatkossa opiskelijoiden osaaminen tulisi varmistaa ja taata useammalta taholta. Kehitysympäristöjen tuotekoulutusten ja perehdytysten tulisi olla entis-tä laadukkaampia ja tarkempia, mutta myös opis-kelijoiden ohjaajilla ja muilla opettajilla on oltava vastuunsa opiskelijoiden osaamisesta esimerkiksi asiakastyön ja asiakkaan kohtaamisen näkökulmas-ta. Kehitysympäristöihin ja niiden toimintaan tulisi jatkossa integroida tasapuolisesti ja tasaiseen tahtiin yhä enemmän opiskelijoita useilta eri koulutus-aloilta. Näin vältytään pieniltä, muutaman tunnin


Knowledge, Research, Methods). University of Art and Design, julkaisuja B 97. Helsinki: University of Art and Design.

JADE. 2012. Cross analysis of SWOTs of clusters of ambient assisted living in JADE regions of Finland, France, Italy, Turkey and UK.

Kananen, J. 2008. Kvantti. Kvantitatiivinen tutkimus alusta loppuun. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkai-suja -sarja. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Kankkunen, P. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2009. Tutkimus hoitotieteessä. Helsinki: WSOY

Karvonen, E. 2014 Savitauluista sosiaaliseen mediaan - Viestinnän ja median yleinen kehityshistoria. Teoksessa Tommi Inkinen, Markku Löytönen & Anne Rutanen (toim.) Kirja muuttuvassa tietoympäristössä. Helsinki: Suomen tietokirjailijat ry.

Kuorelahti, M. & Viitanen, R. (toim.) 1999. Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun – nuorten syrjäy-tymisen riskit ja selviytymiskeinot. NUORAn julkaisuja, Nro 14. Helsinki: Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Kuula, A. 2000. Toimintatutkimus. Kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä. Tampere: Vastapaino.

Kyngäs, H. & Vanhanen, L. 1999. Sisällönanalyysi. Hoitotiede Vol. 11, no. 1/99: 3-12.

Kyrö, P. 2004. Benchmarking as an Action Research Process. Benchmarking: An International Journal 11 (1).

Lehto, P. 2011. Toimintatutkimus ja käyttäjälähtöiset menetelmät Turvallinen Koti -hankkeessa. Teoksessa: Lehto, P. & Leskelä, J. 2011. Interaktiivinen HyvinvointiTV® ja käyttäjälähtöiset ePalvelut. Turvallinen Koti –hankkeen loppuraportti. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B44. EditaPrima Oy, Helsinki. 20-52.

Leino-Kilpi, H. & Tuomaala, U. 1989. Research ethics and nursing science: an empirical example. Journal of Advanced Nursing 14: 451–455.

Morton-Cooper, A. 2000. Action Research in Health Care. Paperback.

Paju, P. & Vehviläinen, J. 2001. Valtavirran tuolla puolen. Nuorten yhteiskuntaan kiinnittymisen kitkat 1990-lu-vulla. Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 18. Helsinki

Reason, P. & Bradbury, H. (toim.) 2008, 2. muokattu painos. The Sage handbook of action research: partici-pative inquiry and practice. Lontoo: Sage Publications.

Roos, J. P. 1987. Suomalainen elämä. Tutkimus tavallisten suomalaisten elämäkerroista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Salmela, S. & Matilainen, I. 2007. Neuvontakeskustelu. Teoksessa Lyyra, T.-M.; Pikkarainen, A.; Tiikkainen, P.

Aaltola, J. & Syrjälä, L. 1999. Tiede, toiminta ja vaikuttaminen. Teoksessa: Heikkinen, H., Huttunen, R. & Moilanen, P. (toim.) Siinä tutkija missä tekijä - toimintatutkimuksen perusteita ja näköaloja. Jyväskylä: Atena Kustannus.

Aaltonen, M., Ojanen, T., Vihunen, R. & Vilén, M. 2007. 2.-3. painos. 1999. Nuoren aika. WSOY.

Helne, T, Karisto, A (1992) Syrjäytymisen ongelma. Teoksessa Riihinen, O (toim.) Sosiaalipolitiikka 2017. Näkökulmia suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen ja tulevaisuuteen. Sitra N:o 123. WSOY, Helsinki.

Bandman, E. L. & Bandman B. 1995, 3. painos. Nursing Ethics through the Life Span. Connecticut: Appleton & Lange.

Burns, N. & Grove, S.K. 1997, 3. painos. Practice of Nursing Research. Conduct, Critique & Utilization. USA: W.B. Saunders Company.

Caughan, P. & Coughan, D. 2002. Action research for operations management. International Journal of Ope-rations & Produce Management.

Cohen, L. & Manion, L. 1985, 2. painos. Research methods in education. Lontoo: Croom Helm

Creswell, J. 2005. Educational Research: Planning, Conducting, and Evaluating Quantitative and Qualitative Research. Upper Saddle River, NJ: Merill.

ETENE 2010. Teknologia ja etiikka sosiaali- ja terveysalan hoidossa ja hoivassa. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE. Sosiaali- ja terveysministeriö. ETENE-julkaisuja 30. Helsinki: Yliopistopaino.

Heikkinen, H. 2001. Toimintatutkimus – Toiminnan ja ajattelun taitoa. Teoksessa: Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväs-kylä: PS-kustannus.

Heikkinen, H. 2006. Tutkiva ote toimintaan. & Toimintatutkimuksen lähtökohdat. Teoksessa: Heikkinen, H., Rovio, E. & Syrjälä L. (toim.) Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistapa. Hel-sinki: Kansanvalistusseura.

Holloway, I. & Wheeler, S. 1996. Qualitative research for nurses. Oxford: Blackwell Science.

Holstein, J.A. & Gubrium, J.F. 1997. Active interviewing. Teoksessa: Silverman, D. (toim.) Qualitative research theory, method and practice. s. 113-129. Lontoo: Sage Publications.

Hyysalo, S. 2006. Käyttäjätieto ja käyttäjätutkimuksen menetelmät. Edita Prima, Helsinki.

Hyysalo, S. 2009. Käyttäjä tuotekehityksessä - Tieto, tutkimus, menetelmät. (User in product development -

läHteet


Sintonen, S. 2008. Older consumers adopting information and communication technology: Evaluating oppor-tunities for healthcare applications. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Väitöskirja. Luettu 4.11.2014. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/42856/isbn9789522146571.pdf

Soukan palvelutalo. 2014. Espoon kaupunki. Palvelukeskukset. Senioripalvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelut. Luettu 5.11.2014. http://www.espoo.fi/fi-fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/Senioripalvelut/Aktiiviseen_ela-maan/Palvelukeskukset/Soukan_palvelutalo

The European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing. Viitattu 18.11.2014. https://webgate.ec.europa.eu/eipaha/actiongroup.pdf.

Uusi teknologia on käytössä. Viitattu 5.12.2014. http://www.vantaa.fi/fi/senioreille/vantaan_ikaantymispo-liittinen_ohjelma/uusi_teknologia_on_kaytossa

Vesterinen, M-L. 2011. SOTE-ennakointi. Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden en-nakointi. Loppuraportti 2011 artikkelittain. Kaikille yhteiset sote-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulu-tuksen kehittäminen. Viitattu 23.11.2014. http://www.edusampo.fi/sote/sote-ennakointi_loppuraportti.php

THL 2014. Sosiaalinen pääoma. Terveyden ja Hyvinvointilaitoksen Hyvinvointi- ja terveyserot -verkkopalvelu. http://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/sosiaalinen-paaoma

Henkilökohtaiset tiedonannot

Aho, L. 2013. Kokeilupiste. Henkilökohtainen tiedonanto.Kuutti, P. 2013. Tikkurilan kirjaston kävijämäärätilastot. Henkilökohtainen tiedonanto.

(toim.). Vanheneminen ja terveys. Helsinki: Edita.

Silverman, D. 2001. Doing qualitative research. A Practical handbook. London: Sage publications Ltd.

Sipilä, J. 1982. Lasten sosiaaliset ongelmat alueellisessa rakenteessa 2: Nuorten poikkeava käyttäytyminen ja yhteisön rakenne. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan laitos. Tutkimuksia A1.

Tarvainen, E. & Mäkäräinen, M-M, 2014. Yritysten osaamis- ja työvoimantarvekartoitus osana mHealth boos-ter hanketta. Laurea-ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma.Topo, P. 2007. Dementia, teknologia ja etiikka. Gerontologia. The Finnish Society for Growth and Ageing Research publications 3/2007.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

Vehviläinen-Julkunen, K. 1997. Hoitotieteellisen tutkimuksen etiikka. Teoksessa: Paunonen, M. & Vehviläi-nen-Julkunen, K. (toim.) Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. WSOY, Juva.

Veivo, L. & Vilppola. T. 1998. Työllistymisen ja työelämän rakentuminen. teoksessa Ulvinen V-M (toim.) (1998) Lasten ja nuorten syrjäytymistä koskevan tutkimuksen mahdollisuudet. Nuorisoasiain neuvottelukunta. NUO-RAn julkaisuja 6. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Helsinki.

Virta, K. 2012. E - m- uHealth selvitys. Culminatum Innovation Oy Ltd, Espoo.

Internet-lähteet

Active and Healthy Ageing 2012. Viitattu 17.11.2014. http://ec.europa.eu/health/ageing/policy/index_en.htm

Hakkarainen, M. 2007. Toimintatutkimuksella tietoa elinkeinojen muutoksesta. Metlan työraportteja 52. Vii-tattu 29.5.2013. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp052-10.pdf

Huttunen, T. & Merikivi, J. 2011. Nuorten kohtaaminen verkossa. Teoksessa Merikivi, J., Timonen, P. & Tuut-tila, L. (toim.) 2011. Sähköä ilmassa. Näkökulmia verkkoperustaiseen nuorisotyöhön. http://www.nuoriso-tutkimusseura.fi/julkaisuja/sahkoailmassa.pdf

Kaukonen, Ritva 2007. Tilastoista syrjäytyneitä nuoria on noin 14 000. Tilastokeskus. Viitattu 11.9.2013. http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-11-07_002.html?s=0

Kojo, M. 2011. Verkkopelit – sosiaalista vai epäsosiaalista? Teoksessa Merikivi, J., Timonen, P. & Tuuttila, L. (toim.) 2011. Sähköä ilmassa. Näkökulmia verkkoperustaiseen nuorisotyöhön. http://www.nuorisotutkimus-seura.fi/julkaisuja/sahkoailmassa.pdf

Myllyniemi, S. (toim.). 2012. Monipolvinen hyvinvointi. Nuorisobarometri 2012. Opetus- ja kulttuurimi-nisteriö. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 127, verkkojulkaisuja 53. Nuorisoasiain neuvottelu-kunta, julkaisuja 46. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2013/05/Nuorisobaromet-ri_2012_Verkkojulkaisu.pdf

Myllyniemi, S. (toim.). 2013. Vaikuttava osa. Nuorisobarometri 2013. Toteutusorganisaatio: Opetus- ja kult-tuuriministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta, Nuorisotutkimusseura ja tekijät. Muut raportit ja katsaukset. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2014/02/Nuorisobarometri_2013_lowres1.pdf

Myrskylä, Pekka (2012) Hukassa – Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA 2/2012. Viitattu 11.9.2013. http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2012/02/Syrjaytyminen.pdf


Kuviot

Kuvio 1: Toimintatutkimuksen sykli mHealth booster –hankkeessaKuvio 2: Ikääntyneiden osallistujien (N=75) sukupuolijakaumaKuvio 3: Osallistujien ikäjakauma sukupuolittainKuvio 4: Tiedonkeruu ja tiedonkeruun eri menetelmät hankkeessaKuvio 5: Ikääntyneen henkilön problematiikkaKuvio 6: Ikääntyneen omaishoitajan problematikkaKuvio 7: Asiantuntijoiden arviointitulokset hankkeestaKuvio 8: Internet- ja mobiilisovelluksien sekä -palveluiden pilotointiKuvio 9: Nuorten mobiilisovelluspilotin kehittämisprosessiKuvio 10: Nuorten mobiilisovelluspilotin lähtökohdat ja odotuksetKuvio 11: Henkilöstön koulutustarve sosiaali- ja terveysalan osa-alueillaKuvio 12: Opiskelijoiden näkemykset hyvinvointiteknologian mahdollisuuksista

kUviot

Kuvat

Kuva 1: KehitysympäristötKuva 2: Hyvinvointikioski Soukan palvelukeskuksessaKuva 3. Kehitysympäristö Tapiolan terveysaseman HyvinvointitorillaKuva 4: Teknologialainaamo Tikkurilan kirjastossaKuva 5: Tuotteita kehitysympäristössä

kUvat


Liitteet

Liite 1: Ikääntyneiden alkuhaastattelun lomakeLiite 2: Asiantuntijoiden alkuhaastattelun lomakeLiite 3: Nuorten haastattelulomakeLiite 4: Nuorisotoimen työntekijöiden haastattelulomakeLiite 5: Yrityskartoituksen haastattelulomakeLiite 6: Saatekirje tutkimukseen osallistuvilleLiite 7: Suostumuslomake tutkimukseen osallistuvilleLiite 8: Saatekirje ja suostumuslomake nuorille ja nuorisotoimen työntekijöilleLiite 9: Saatekirje yrityksilleLiite 10: Suostumuslomake yrityksilleLiite 11: Palautekysely opiskelijoilleLiite 12: Ikääntyneiden loppuhaastattelun lomakeLiite 13: Asiantuntijoiden loppuhaastattelun teematLiite 14: Yritysten loppukyselylomakeLiite 15: Projektiin osallistuneet yritykset

liitteet

Taulukot

Taulukko 1: Lainattavien laitteiden kappale- ja lainausmäärätTaulukko 2: Espoon ja Vantaan kehitysympäristöjen kävijämäärätTaulukko 3: Yhteenveto tuoteryhmien arvioinnista ja palautteistaTaulukko 4: Nuorten käyttämät palvelut (n=15)Taulukko 5: Nuorten helpoin yhteydenpitokanava lähipiiriin ja muihin verkostoihin (n=15)Taulukko 6: Nuorten arvio oman hyvinvoinnin tämän hetkistä tilanteesta (n=15)Taulukko 7: Nuorten arvio omasta osaamisestaan ja tietämyksestä (n=15)Taulukko 8: Nuoren arvio viestintäteknologian vaikutusta omaan elinympäristöönsä (n=15)Taulukko 9: Eri tekijöiden merkitykset ostopäätöksen tekemiseen (n=15)Taulukko 10: Työntekijöiden käyttämät palvelut (n=8)Taulukko 11: Työntekijöiden helpoimmat yhteydenpitokanavat (n=8)Taulukko 12: Arviot nuorten hyvinvoinnista (n=8)Taulukko 13: Arviot nuorten tietämyksestä ja osaamisesta (n=8)Taulukko 14: Arviot teknologian vaikutuksista nuorten elinympäristöön (n=8)Taulukko 15: Eri tekijöiden merkitykset ostopäätöksen tekemiseen (n=8)Taulukko 16: Kokemukset ja palautteet tuotteista (n=23)Taulukko 17: Hankkeessa suoritetut opintopisteetTaulukko 18: Käsitykset kehitysympäristön merkityksestä osaamisen kehittymisessäTaulukko 19: Käyttäjien mainitsemat eri osaamisalueet ja niiden sisällöt

taUlUkot


samanlaisessa / huonommassa kunnossa kuin ikätoverini)• Kuvailkaa tämänhetkisiä sosiaalisia suhteitanne.• Keihin olette yhteydessä (esim. sisarukset, lapset, muut sukulaiset, ystävät, naapurit)? Millaisissa asioissa? Miten säännöllisesti? jne.

2.2. Omaishoitajan kokemus läheisen hyvinvoinnista ja terveydestä• Kuvailkaa tämänhetkistä elämäntilannettanne (esim. asumistilanteesta, ihmissuhteista, vapaa-ajanviet tomahdollisuuksista, mahdollisuuksista saada tarvitsemiaan palveluja ja vaikuttaa omaa elämää koske viin asioihin tai taloudellisesta tilanteesta).• Kuvailkaa tämänhetkistä kokonaisvointianne.• Millainen terveydentilanne on mielestänne nykyisin (esim. hyvä, melko hyvä, kohtalainen, huono, erittäin huono)?• Kuvailkaa omaa toimintakykyänne?• Millaisessa fyysisessä kunnossa olette mielestänne suhteessa ikätovereihinne? (esim. paremmassa / samanlaisessa / huonommassa kunnossa kuin ikätoverini)• Kuvailkaa tämänhetkisiä sosiaalisia suhteitanne.• Keihin olette yhteydessä (esim. sisarukset, lapset, muut sukulaiset, ystävät, naapurit)? Millaisissa asioissa? Miten säännöllisesti? jne.

3 NÄKEMYS KOTONA SELVIYTYMISESTÄ JA TUEN TARPEESTA

3.1 Asiakkaan oma näkemys kotona selviytymisestä ja tuen tarpeesta• Kuvailkaa omia odotuksianne kotona selviytymisestä tällä hetkellä?• Kertokaa kotona selviytymistä edistävistä ja tukevista tekijöistä?• Kertokaa kotona selviytymistä estävistä tekijöistä?• Kuvailkaa omaa avun tarvettanne kotona selviytymisessä tällä hetkellä?• Minkälaista apua tarvitsette kotona selviytymisessä?• Keneltä haluatte apua kotona selviytymisessä?• Kuinka säännöllisesti tarvitsette apua kotona selviytymisessä?• Kertokaa mahdollisista muista avun tarpeeseen liittyvistä asioista

3.2 OMAISHOITAJAN NÄKEMYS LÄHEISEN KOTONA SELVIYTYMISESTÄ JA TUEN TARPEES-TA• Kuvailkaa omia odotuksianne kotona selviytymisestä tällä hetkellä?• Kertokaa kotona selviytymistä edistävistä ja tukevista tekijöistä?• Kertokaa kotona selviytymistä estävistä tekijöistä?• Kuvailkaa omaa avun tarvettanne kotona selviytymisessä tällä hetkellä?• Minkälaista apua tarvitsette kotona selviytymisessä?• Keneltä haluatte apua kotona selviytymisessä?• Kuinka säännöllisesti tarvitsette apua kotona selviytymisessä?• Kertokaa mahdollisista muista avun tarpeeseen liittyvistä asioista?

4 ASIAKKAAN KÄSITYS TARVITSEMISTAAN PALVELUISTA ITSELLE TAI LÄ-HEISELLE?

• Kertokaa, mitä palveluja tarvitsette?• Kuinka usein tarvitsette mainitsemianne palveluja? (rastita vastaus) o kerran kuukaudessa o useita kertoja kuukaudessa o kerran viikossa o kerran päivässä o useita kertoja päivässä• Kertokaa mitä palveluja käytätte?

Liite 1: Ikääntyneiden alkuhaastattelun lomake

1 TAUSTATIEDOT

1.1 Mikä on syntymävuotenne?

1.2 Mikä on sukupuolenne? 1 mies 2 nainen

1.3 Mikä on koulutustaustanne? 1 kansakoulu tai peruskoulu 2 ammatillinen tutkinto 3 alempi korkeakoulututkinto 4 ylempi korkeakoulututkinto 5 jatkotutkinto (lisensiaatti tai tohtori)

1.4 Mikä on/oli ammattinimikkeenne tai toimenne työelämässä?

1.5 Mikä on asumismuotonne?1 omakotitalo 2 kerrostalo 3 rivitalo 4 palvelutalo 5 muu

1.6 Kuka on läheisin ihminen elämässänne tällä hetkellä?1 puoliso 2 lapsi 3 joku muu henkilö, kuka

1.7 Minkä ikäinen on Teille läheisin ihminen? _________ vuotta

1.8 Mikä on Teille läheisen ihmisen sukupuoli? ___________

1.9 Mikäli olette omaishoitaja niin kuinka kauan olette olleet läheisenne omaishoitajana?_________ alle 6 kk_________ 6-12 kk_________ 1 – 2 v_________ 2 – 3 v_________ yli 3 v

2 KOKEMUS OMASTA HYVINVOINNISTA JA TERVEYDESTÄ

2.1. Asiakkaan kokemus omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään• Kuvailkaa tämänhetkistä elämäntilannettanne (esim. asumistilanteesta, ihmissuhteista, vapaa-ajan viettomahdollisuuksista, mahdollisuuksista saada tarvitsemiaan palveluja ja vaikuttaa omaa elämää koskeviin asioihin tai taloudellisesta tilanteesta).• Kuvailkaa tämänhetkistä kokonaisvointianne• Millainen terveydentilanne on mielestänne nykyisin (esim. hyvä, melko hyvä, kohtalainen, huono, erittäin huono)?• Kuvailkaa omaa toimintakykyänne?• Millaisessa fyysisessä kunnossa olette mielestänne suhteessa ikätovereihinne? (esim. paremmassa /


Liite 2: Asiantuntijoiden alkuhaastattelun lomake

1 TAUSTATIEDOT


1.2 Mikä on sukup uolenne? (tieto merkitään lomakkeeseen, ei kysytä varsinaisesti)1 mies 2 nainen

1.3 Mikä on korkein koulutuksenne?1 ammatillinen tutkinto 2 alempi korkeakoulututkinto 3 ylempi korkeakoulututkinto 4 jatkotutkinto (lisensiaatti tai tohtori)

1.4 Mikä on ammattinimikkeenne

1. 5 Tämänhetkinen työn kuvanne?

1.6 Miten pitkä työkokemus Teillä on ja millainen se on?o alle 1 v o 1 - 2 vo 3 – 5 vo 6 – 9 vo yli 10 v

FOCUSGROUP -haastattelu

2 ASIANTUNTIJAN NÄKEMYKSET ASIAKKAIDEN (IKÄÄNTYNEIDEN) KOTONA SELVIYTYMISESTÄ, TUEN ja/tai AVUN TARPEESTA

2.1 Kertokaa oma näkemyksenne, miten asiakkaat mielestänne selviävät kotona tällä hetkellä? o Kertokaa asiakkaiden kotona selviytymistä edistävistä ja tukevista tekijöistä? o Kertokaa asiakkaiden kotona selviytymistä estävistä tekijöistä?

2.2 Kuvailkaa asiakkaiden tuen ja/tai avun tarvetta kotona selviytymisessä tällä hetkellä? o Minkälaista tukea ja apua asiakkaat tarvitsevat kotona selviytymisessä? o Keneltä asiakkaat haluavat apua? o Kuinka säännöllisesti asiakkaat tarvitsevat apua kotona selviytymisessä? o Kertokaa mahdollisista muista asiakkaiden tuen ja/tai avun tarpeeseen liittyvistä asioista?

• Kertokaa mitä kä yttämänne palvelut merkitsevät Teille?

5 ASIAKKAAN YHTEYDENPITO LÄHEISIIN, SUKULAISIIN, YSTÄVIIN JA TUT-TAVIIN?

Kertokaa miten olette yhteydessä läheisiinne ja/tai ystäviinne?

6 ASIAKKAIDEN ODOTUKSET JA TOIVEET PALVELUISTA

(avoin teema: asiakas saa kertoa melko vapaasti odotuksistaan ja toiveistaan)

Mitä odotuksia ja toiveita asiakkaalla on hyvinvointiteknologiaan liittyen? (laitteet, palvelut yms.)

7 ASIAKKAIDEN ODOTUKSET JA TOIVEET PALVELUILLE, JOITA VOIDAAN VÄ-LITTÄÄ HYVINVOINTITEKNOLOGIAN AVULLA?

• Kertokaa mitä hyvinvointipalveluja voitaisiin välittää teknologian avulla?• Mitä odotetut palvelut merkitsevät Teille?

8. MITÄ MUUTA HALUATTE KERTOA?

KIITOS VASTAUKSISTANNE!


Liite 3: Nuorten haastattelulomake

NUORTEN KAUPUNKI: TUOTETESTAUKSEN HAASTATTELULOMAKE NUO-RILLE

1. TAUSTATIEDOT

1.1 Mikä on ikäsi?

1.2 Mikä on sukupuolesi?

1 mies

2 nainen

1.3 Perhetausta. Keitä kuuluu perheeseesi?

Merkitse X Lukumäärä

Äiti

Isä

Sisko

Veli

Äitipuoli

Isäpuoli

Siskopuoli

Velipuoli

1.4 Mikä on koulutustaustasi?

1 peruskoulu

2 ammatillinen tutkinto / lukio

3 alempi korkeakoulututkinto

4 ylempi korkeakoulututkinto

5 muu, mikä?

1.5 Mikä on elämäntilanteesi tällä hetkellä opintojen tai töiden suhteen?

1.6 Asuminen

a) Mikä on asumismuotosi?

1 omakotitalo

2 kerrostalo

3 rivitalo

4 muu, mikä

3 ASIANTUNTIJAN NÄKEMYKSET ASIAKKAIDEN KÄYTTÄMISTÄ HYVINVOIN-TIPALVELUISTA

3.1 Kertokaa asiakkaan tarvitsemista hyvinvointipalveluista?

3.2 Kertokaa mikä on näkemyksenne tarjottavien hyvinvointipalvelujen merkityksestä asiakkaillenne?

3.3 Kertokaa mitä hyvinvointiteknologiaan liittyvää palvelua asiakkaat voivat käyttää?

4 ASIANTUNTIJAN KÄSITYKSET JA ODOTUKSET HYVINVOINTITEKNOLO-GIAN HYÖDYNTÄMISESTÄ?

4.1 Kertokaa oma käsityksenne mitä ja miten hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään tänään ikääntyneiden kotona selviytymisen tueksi?

4.2 Kertokaa omista odotuksistanne ja/tai toiveistanne siitä, mitä ja miten hyvinvointiteknologiaa voidaan hyödyntää ikääntyneiden kotona selviytymisen tueksi?

4.3 Kertokaa mitä palveluita voidaan siirtää virtuaaliympäristöön?

4.4 Miten eHyvinvointipalvelut uudistavat palveluympäristöä?

4.5 Arvioikaa eHyvinvointipalvelujen vaikutusta työhönne?

4.6 Arvioikaa eHyvinvointipalvelujen kustannustehokuutta?

4.7 Minkälaista osaamista eHyvinvointipalveluihin siirtyminen edellyttää?

KIITOS!


Helmet

Verkkokaupat

Sosiaalinen media

Julkiset palvelut

Palvelut Mitä palveluita tarvitset / käytät arjessasi? (Merkitse x / kirjoita)

Kuinka usein?PäivittäinViikoittainKuukausittainHarvemmin

Missä asioissa?

Hyvinvointi, sosiaali- ja terveyspalvelut

Kela

Koulutus

Työ

Asuminen

Talous

Tiedonhaku

Harrastukset

Muuta, mitä?

2.4 Mitä odotuksia ja toiveita palveluille (helppokäyttöisyys, toimivuus jne)?

2.5. Yhteydenpito lähipiiriin ja muuhun verkostoon (nuorisotilan, koulun, sosiaalityön yms. työntekijät). Mil-lainen yhteydenpitokanava on sinulle helpoin? (Merkitse X)

Yhteydenpitoka-nava/verkosto

Lähipiiri Nuorisotila Koulu Sosiaalityöntekijä Muu, kuka?

Soitto

Tekstiviesti

Sosiaalinen media (Facebook, Twitter, Instagram jne)

Sähköposti

Muu, mikä?

2.6 Oman hyvinvoinnin tämän hetkinen tilannea) Arvioi oman hyvinvointisi tämän hetkistä tilannetta.

b) Kenen kanssa asut?

1 vanhempien / huoltajan luona

2 yksin

3 avopuolison kanssa

4 ystävän / kämppäkaverin kanssa

5 muu, mikä

1.7 Mitä harrastat?

1.8 Läheinen ihminen ja tuen tarve

a) Kuka on läheisin ihminen elämässäsi tällä hetkellä?

1 puoliso, tyttö-/poikaystävä

2 ystävä

3 joku muu henkilö, kuka

b) Keneltä saan tukea ja millaisissa asioissa? Kuinka usein?

2 TESTAUKSEEN LIITTYVÄT LÄHTÖKOHDAT

2.1 Mikä on käytössäsi olevan puhelimen merkki ja malli?

2.2 Mitä muuta viestintäteknologiaa hyödynnät arjessasi?

Laite Merkitse X Malli, merkki

1. Tabletti

2. PC

3. MP3-soittimet

4. Muuta, mitä?

2.3 Palveluiden käyttö

Palvelut Mitä palveluita tarvitset / käytät arjessasi? (Merkitse x / kirjoita)


Missä asioissa?

Verkkopankit

HSL / Reittiopas


psyykkinen (jaksaminen, mieliala, moti-vaatio)


b) Kommentteja?

2.9 Laitteen/sovelluksen/palvelun käyttö on johtanut/ei ole johtanut ostopäätökseena) Kuinka merkitseviä seuraavat tekijät ovat liittyen laitteen/sovelluksen/palvelun ostopäätöksen tekemiseen?


hinta/laatusuhde

helppokäyttöisyys


sisältö

koettu hyöty

tarvittava laite

b) Kommentteja?

TÄMÄN HETKINEN TILANNE

Erittäin huono

Jokseenkin huono


Jokseenkin hyvä

Erittäin hyvä

terveystila

toimintakyky

turvallisuus

liikkuminen

ravitsemus

yhteydenpito

ajanviete

mielen vireys

puhtaus

muu

b) Kommentteja?

2.7 Oma tietämys ja osaaminena) Arvioi omaa tietämystäsi ja osaamistasi.


erittäin huono

Jokseenkin huono


Jokseenkin hyvä

Erittäin hyvä


itsehoito

terveystieto

ravitsemustieto

liikuntatieto

puhtaustieto

peliosaaminen

muu

b) Kommentteja?

2.8 Viestintäteknologian vaikutus omaan elinympäristööna) Arvioi viestintäteknologian vaikutusta omaan elinympäristöösi



merkitsevä kohtalainen vähän eimerkitystä



PALAUTETTA SOVELLUKSISTA Mikä oli toimivaa? Mitä kehitettävää? Mitä jäit kaipaamaan?

Movendos valmennus

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Headsted

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Planetboardin OutCatch kätkentäpeli

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Mubik musiikkipeli

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

mHealth booster & Nuorten kaupunki – mobiilisovelluspilotissa mukana ole-vat yritykset

1. Movendos

Movendos Oy tarjoaa erilaisia työkaluja hyvinvointivalmennukseen. Movendoksen kautta henkilö saa tuek-seen valmentajan sekä henkilökohtaiset, omaan elämäntilanteeseen ja tarpeisiin soveltuvat valmennustehtävät. Valmennuspalveluntarjoajalle palvelu tarjoaa uudenlaisen tavan henkilökohtaiseen etävalmennukseen, jossa on joustava sisältö ja kaikki hyvinvoinnin osa-alueet, sekä koko valmennuksen voi toteuttaa yhden työkalun kautta. Lisäksi sovellus on reaaliaikainen, luotettava ja tietoturvallinen. Sovellus toimii älypuhelimilla, table-teilla ja tietokoneilla. Movendoksen valmennusalusta on laajenemassa kokonaisvaltaisempaan valmennukseen. Laajeneminen koskee niin partnereiden sisältöpalveluja, Movendoksen omaa tehtäväpankkia, uusia hyvinvoin-timittareita sekä hyvinvointi- ja kuntotestejä, kuin myös yksilöllisiä hyvinvointi/työkyky seurantoja. (http://www.movendos.com/)

2. Headsted

Headsted tarjoaa verkko- ja mobiilikursseja mielen hyvinvoinnin tueksi. Ensimmäinen pilottikurssimme on suunnattu jännitysoireista kärsiville nuorille. Oiva-sovellus mielen hyvinvointiin. Oivan avulla voit lievittää stressiä, parantaa mielialaa ja saada lisäintoa elämään. Oivan lyhyet harjoitukset auttavat keskittymään, olemaan tietoisesti läsnä, käsittelemään ikäviä ajatuksia ja tunnistamaan itselle tärkeitä asioita. Oivan harjoitukset voi joko lukea tai kuunnella. Jännäpaikka on suomenkielinen yhteisö jännityksestä ja ahdistuksesta kärsiville. Jännäpaikassa voit keskustella, vaihtaa kokemuksia ja tehdä lyhyitä mutta tehokkaita harjoituksia. (http://headsted.fi/)

3. Planetboard

Ulkona liikkumiseen ja karttasovelluksiin perustuva ilmainen OutCatch-kätkentäpeli Applen laitteille. OutCa-tch hyödyntää samoja aineksia kuin esimerkiksi geokätkentä tai Afrikan Tähti-lautapeli. Tavoitteena on löytää lähimaastoon kätkettyjä virtuaalisia aarteita ja kerätä niistä pisteitä ja rahaa. Pelaajan on lähdettävä liikkeelle ja suunnistettava älypuhelimen kartalla vihjattujen kätköjen luo, joita muut OutCatchia pelaavat ovat sinne asettaneet. (http://www.planetboard.fi/index_fi.html)

4. Mubik Entertainment

Mubik on musiikillinen arvauspeli älypuhelimille ja tableteille, joka sopii kaikenikäisille. Mubikin soitinso-velluksella käyttäjä pääsee esittämään ennalta tuntematonta kappaletta sormeaan rytmikkäästi liu’uttamalla. Onnistuneen suorituksen myötä soittaja oivaltaa, mikä kappale oli kyseessä saaden palkinnokseen pisteitä ja lisätietoa esittämästään kappaleesta. (http://www.mubik.net/site/about/)


Laite Merkitse X Malli,merkki

Mihin tarkoitukseen hyödynnätte laitetta? (esim. yhteydenpito nuoriin, vanhempiin, kollegoihin, viriketoimintaan jne.)

1. Tabletti

2. PC

3. MP3-soittimet

4. Muuta, mitä?

2.3 Palveluiden käyttö

Palvelut Mitä palveluita tarvitsette / käytätte työssänne? (Mer-kitse x / kirjoita)


Missä asioissa?

Verkkopankit

HSL / Reittiopas

Helmet

Verkkokaupat

Palvelut Mitä palveluita tarvitsette / käytätte työssänne? (Mer-kitse x / kirjoita)


Missä asioissa?

Sosiaalinen media

Julkiset palvelut

Hyvinvointi, sosiaali- ja terveyspalvelut

Kela

Koulutus

Työ

Asuminen

Talous

Tiedonhaku

Harrastukset

Muuta, mitä?

2.4 Mitä odotuksia ja toiveita teillä on palveluille (helppokäyttöisyys, toimivuus jne.)?

Liite 4: Nuorisotoimen työntekijöiden haastattelulomake

NUORTEN KAUPUNKI: TUOTETESTAUKSEN TYÖNTEKIJÄHAASTATTELULO-MAKE

1 TAUSTATIEDOT


1.2 Mikä on sukupuolenne?

1 mies

2 nainen

1.3 Mikä on koulutustaustanne?

1 peruskoulu

2 ammatillinen tutkinto

3 alempi korkeakoulututkinto

4 ylempi korkeakoulututkinto

5 jatkotutkinto (lisensiaatti tai tohtori)

1.4 Mikä on ammattinimikkeenne tai toimenne työelämässä?

1.5 Toimialueenne?

1 Tikkurila

2 Hakunila

3 Korso - Koivukylä

4 Myyrmäki - Kivistö

5 Koko Vantaa

1.6 Toimipisteenne?

2 TESTAUKSEEN LIITTYVÄT LÄHTÖKOHDAT

2.1 Mikä on työkäytössänne olevan puhelimen merkki ja malli?

2.2 Mitä muuta viestintäteknologiaa hyödynnätte työssänne?


itsehoito

terveystieto

ravitsemustieto

liikuntatieto

puhtaustieto

peliosaaminen

muu

b) Kommentteja?

2.8 Viestintäteknologian vaikutus nuoren omaan elinympäristööna) Arvioi viestintäteknologian vaikutusta nuorten omaan elinympäristöön.

erittäin merkitsevä



psyykkinen (jaksaminen, mieliala, moti-vaatio)


b) Kommentteja?

2.9 Voisiko laite/sovellus/palvelu olla toimiva työssänne?a) Kuinka merkitseviä seuraavat tekijät ovat liittyen laitteen/sovelluksen/palvelun ostopäätöksen tekemiseen ja/tai hankintaan työkäyttöönne?



hinta/laatusuhde

helppokäyttöisyys


sisältö

koettu hyöty

tarvittava laite

b) Kommentteja?

2.5. Yhteydenpito lähipiiriin, kollegoihin ja muuhun verkostoon (nuorisotilan, koulun, sosiaalityön yms. työn-tekijät). Millainen yhteydenpitokanava on teille helpoin? (Merkitse X)

Yhteyden-pitokanava/verkosto

Nuoret Nuoren lähipiiri

Nuoriso-tila

Koulu Sosiaali-työntekijä

Kollegat Muu, kuka?

Soitto

Tekstiviesti

Sosiaalinen media (Face-book, Twitter, Instagram jne)

Sähköposti

Muu, mikä?

2.6 Nuoren hyvinvoinnin tämän hetkinen tilanne a) Arvioi testaukseen osallistuneiden nuorten hyvinvoinnin tämän hetkistä tilannetta.

Erittäin huono Jokseenkin huono


Jokseenkin hyvä

Erittäin hyvä

terveystila

toimintakyky

turvallisuus

liikkuminen

ravitsemus

yhteydenpito

ajanviete

mielen vireys

puhtaus

muu

b) Kommentteja?

2.7 Nuorten oma tietämys ja osaaminena) Arvioi testaukseen osallistuneiden nuorten tietämystä ja osaamista.

erittäin huono

Jokseenkin huono


Jokseenkin hyvä

Erittäin hyvä



PALAUTETTA SOVELLUKSISTA Mikä oli toimivaa? Mitä kehitettävää? Mitä jäit kaipaamaan?

Movendos valmennus

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Headsted

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Planetboardin OutCatch kätkentäpeli

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Mubik musiikkipeli

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

2.10. Vapaa sana

mHealth booster & Nuorten kaupunki – mobiilisovelluspilotissa mukana ole-vat yritykset

1. Movendos

Movendos Oy tarjoaa erilaisia työkaluja hyvinvointivalmennukseen. Movendoksen kautta henkilö saa tuek-seen valmentajan sekä henkilökohtaiset, omaan elämäntilanteeseen ja tarpeisiin soveltuvat valmennustehtävät. Valmennuspalveluntarjoajalle palvelu tarjoaa uudenlaisen tavan henkilökohtaiseen etävalmennukseen, jossa on joustava sisältö ja kaikki hyvinvoinnin osa-alueet, sekä koko valmennuksen voi toteuttaa yhden työkalun kautta. Lisäksi sovellus on reaaliaikainen, luotettava ja tietoturvallinen. Sovellus toimii älypuhelimilla, table-teilla ja tietokoneilla. Movendoksen valmennusalusta on laajenemassa kokonaisvaltaisempaan valmennukseen. Laajeneminen koskee niin partnereiden sisältöpalveluja, Movendoksen omaa tehtäväpankkia, uusia hyvinvoin-timittareita sekä hyvinvointi- ja kuntotestejä, kuin myös yksilöllisiä hyvinvointi/työkyky seurantoja. (http://www.movendos.com/)

2. Headsted

Headsted tarjoaa verkko- ja mobiilikursseja mielen hyvinvoinnin tueksi. Ensimmäinen pilottikurssimme on suunnattu jännitysoireista kärsiville nuorille. Oiva-sovellus mielen hyvinvointiin. Oivan avulla voit lievittää stressiä, parantaa mielialaa ja saada lisäintoa elämään. Oivan lyhyet harjoitukset auttavat keskittymään, olemaan tietoisesti läsnä, käsittelemään ikäviä ajatuksia ja tunnistamaan itselle tärkeitä asioita. Oivan harjoitukset voi joko lukea tai kuunnella. Jännäpaikka on suomenkielinen yhteisö jännityksestä ja ahdistuksesta kärsiville. Jännäpaikassa voit keskustella, vaihtaa kokemuksia ja tehdä lyhyitä mutta tehokkaita harjoituksia. (http://headsted.fi/)

3. Planetboard

Ulkona liikkumiseen ja karttasovelluksiin perustuva ilmainen OutCatch-kätkentäpeli Applen laitteille. OutCa-tch hyödyntää samoja aineksia kuin esimerkiksi geokätkentä tai Afrikan Tähti-lautapeli. Tavoitteena on löytää lähimaastoon kätkettyjä virtuaalisia aarteita ja kerätä niistä pisteitä ja rahaa. Pelaajan on lähdettävä liikkeelle ja suunnistettava älypuhelimen kartalla vihjattujen kätköjen luo, joita muut OutCatchia pelaavat ovat sinne asettaneet. (http://www.planetboard.fi/index_fi.html)

4. Mubik Entertainment

Mubik on musiikillinen arvauspeli älypuhelimille ja tableteille, joka sopii kaikenikäisille. Mubikin soitinso-velluksella käyttäjä pääsee esittämään ennalta tuntematonta kappaletta sormeaan rytmikkäästi liu’uttamalla. Onnistuneen suorituksen myötä soittaja oivaltaa, mikä kappale oli kyseessä saaden palkinnokseen pisteitä ja lisätietoa esittämästään kappaleesta. (http://www.mubik.net/site/about/)


b. Mitkä ovat tuotteen/ palvelun tekniset vaatimukset ja rajoitukset? c. Mitä tuotteen/ palvelun käyttöönotto vaatii? d. Minkälaista osaamista/ taitoja tuotteen käyttö vaatii asiakkaalta?e. Onko tuote erilainen eri asiakasryhmille?f. Pystyykö tuotetta/ palvelua räätälöimään asiakkaan tarpeiden mukaisiksi, miten?g. Osallistuuko tuotteen/ palvelun tuottamiseen ja ylläpitoon muita yrityksiä ja/ tai alihankkijoita?

3. Yritystoiminnan kehittäminen

a. Mitä yrityksen osa-alueita on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa? □ tuote/ palvelu □ markkinointi □ asiakkuuksienhallinta □ rahoitusosaaminen □ kansainvälistyminen □ henkilöstöjohtaminen □ taloushallinto □ strategia osaaminen □ muu, mikä? □ ei kehitettävää

b. Millaista osaamista yrityksenne tarvitsee? □ tuotekehitysosaamista □ markkinointiosaamista □ asiakasosaamista □ rahoitusosaamista □ kansainvälistymisosaamista □ henkilöstön johtamisosaamista □ taloushallinnonosaamista □ strategiaosaamista □ muuta, mitä? □ ei kehitettävää

4. Osaamisen lisääminen koulutuksen avulla

a. Millä liiketoiminnan osa-alueilla yrityksenne henkilöstö tarvitsee lisäkoulutusta, millaista?

□ markkinointi □ juridiset kysymykset □ kilpailuttaminen □ hankinta □ verkostoituminen □ kansainvälisyys □ muu, mikä? □ ei kehitettävää

b. Millä sosiaali- ja terveysalan osa-alueilla yrityksenne henkilöstö tarvitsee lisäkoulutusta, millaista? □ sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö □ ikääntymisen vaikutukset □ kohderyhmien toiminta-/ osaamisedellytysten ymmärtäminen □ ongelmakohtien tunnistaminen, joihin tuotekehitys tulisi kohdistaa □ sosiaali- ja terveysalan alan hallinto/ päätöksenteko □ julkisten hankintojen päätöksenteon ymmärtäminen □ tietoturvallisuus □ viranomaishyväksyntä

Liite 5: Yrityskartoituksen haastattelulomake

1. Taustatiedot

a. Mikä on yrityksenne toimiala?

b. Mikä on yrityksenne henkilöstömäärä? □ alle 5 □ 5-9 □ 10- 19 □ 20- 49 □ 50- 99 □ 100- 249 □ 250- 499 □ 500 tai yli 500

c. Kuinka kauan olette toimineet hyvinvointiteknologia-alan yrityksenä? □ alle 1 vuoden □ alle 3 vuotta □ alle 5 vuotta □ 5 vuotta tai enemmän

d. Miten laajaa liiketoimintanne on tällä hetkellä? □ markkina-alue □ asiakasmäärä □ liikevaihto e.Mikä on yrityksenne palvelu tai tuote, joka on mHealth booster hankkeessa mukana? (kuvaa muutamalla lauseella) f. Valitse ne väitteet, joihin tuottamanne tuote/ palvelu soveltuu (tärkeysjärjestyksessä/ osuvin väite, toiseksi osuvin… jne.) □ asumisen turvallisuus □ henkilökohtainen turvallisuus □ oman terveydentilan seuranta ja omahoito □ liikunta ja ravitsemus □ virkistyminen ja viihtyminen □ yhteydenpito, sosiaaliset suhteet ja vertaistuki

g. Kenelle/ keille yrityksenne tarjoama tuote/ palvelu on kohdistettu? □ yksityisyritykset □ julkinen sektori □ yksityishenkilöt □ muille, kenelle/ keille?

h. Kuka/ ketkä ovat tuotteen/ palvelun ostajia?

2. Tekniset tiedot

a. Millä alustalla tuotteenne toimii? □ Windows □ iOS □ Android □ Selain


Liite 6: Saatekirje tutkimukseen osallistuville

Hyvä mHealth booster –hankkeeseen osallistuva,

mHealth booster –hanke on Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittama hanke, joka toteutetaan 1.8.2013-31.12.2014 välisenä aikana. Hanketta koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu ja toteutuksesta vastaavat Tik-kurilan ja Otaniemen yksiköt.Hankkeen tarkoituksena on tutkia, kehittää, suunnitella ja tuottaa hyvinvointiteknologiaa hyödyntävä kehi-tysympäristö sekä arvioida kehitysympäristön tuomat mahdollisuudet ikääntyneen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja itsenäisen kotona selviytymisen tukemiseksi. Tavoitteena on toteuttaa asiakaslähtöinen kehitys-ympäristö, jossa hyvinvointialan yritykset voivat testata hyvinvointiteknologisia tuotteita ja palveluita yhdessä asiakkaiden ja asiantuntijoiden kanssa mahdollisimman oikeassa toimintaympäristössä.Hanke perustuu toimintatutkimukseen ja käyttäjätutkimukseen. Hankkeen eri vaiheissa tietoa kerätään eri menetelmillä, jonka perusteella hanketta viedään eteenpäin. Tiedonkeruumenetelminä käytetään yksilö- ja ryhmähaastatteluja sekä työpajatyöskentelyä.Hankkeessa kerättyä tietoa käytetään vain tässä tutkimuksessa. Erityistä huomiota kiinnitetään eettisiin kysy-myksiin. Tutkimukselle haetaan kaupungin lupa. Hankkeen tulokset esitellään sekä mHealth booster –hank-keen omissa seminaareissa, muissa alan tapahtumissa ja kansainvälisissä konferensseissa että julkaisuissa.Pyydän Teitä osallistumaan mHealth booster –hankkeeseen. Teillä on oikeus keskeyttää osallistumisenne hank-keen tutkimukseen. Annamme mielellämme lisätietoja hankkeesta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta.Hankkeen projektipäällikkönä toimii Frank Ryhänen ([email protected]). Hankkeen tutkimuksesta vastaavat yliopettajat Paula Lehto ja Katariina Raij sekä lehtori Eeva Järveläinen.

Espoossa ja Vantaalla 16.10.2013

Paula Lehto Katariina Raij Eeva Järveläinen Yliopettaja, TtT Yliopettaja Lehtori Laurea Laurea Laurea Metsänpojankuja 3 Ratatie 22 Ratatie 22 02130 Espoo 01300 Vantaa 01300 Vantaa [email protected] [email protected] [email protected] 0400 541 479 040 830 6172 09 8868 7292

□ muussa, missä? □ ei kehitettävää c. Millaisiin vain teidän yrityksellenne järjestettäviin koulutustilaisuuksiin haluaisitte osallistua? □ luento □ ryhmänohjaus □ yksilönohjaus □ työnohjaus □ workshop □ seminaari □ muu, mikä? □ emme halua osallistua tilaisuuksiin d. Millaisiin mHealth booster hankkeeseen osallistuville yrityksille yhteisiin koulutustilaisuuksiin haluaisitte osallistua? □ luento □ ryhmänohjaus □ yksilönohjaus □ työnohjaus □ workshop □ seminaari □ muu, mikä? □ emme halua osallistua tilaisuuksiin e. Mikä olisi koulutustilaisuuksien järjestämiseen hyvä vuodenaika? Olisiko jokin viikonpäivä tai vuorokauden aika otollisin koulutustilaisuuksille? f.Mikä olisi hyvä paikka koulutustilaisuuksille □ yrityksen omat tilat □ Laurea Otaniemi □ Laurea Tikkurila □ Muu, mikä? g. Kuinka paljon/ tiheästi koulutusta tulisi järjestää?h. Muita ideoita ja/ tai toiveita koulutukseen liittyen?

5. Osaamisen lisääminen uusien työntekijöiden avulla

a.Tarvitseeko yrityksenne uusia työntekijöitä tai puuttuuko yritykseltänne jonkin alan osaajia? (Esim. ICT- alan ihmisiä)b.Millaisiin tehtäviin uusia työntekijöitä tarvitaan?c. Onko yrityksellänne kiinnostusta ja mahdollisuuksia osallistua ICT-osaajien rekrytointitilaisuuksiin ja niiden järjestämiseen? Miten?

6. Verkostoituminen

a. Millaisissa verkostoissa yrityksenne toimii? Miten yhteistyötä toteutetaan? b. Haluaisiko yrityksenne laajentaa verkostoaan ja miten toivotte sen edistävän toimintaanne?

7. Mitä odotuksia yrityksellänne on erityisesti mHealth booster hankkeelle? Onko yrityksenne kiinnostunut esimerkiksi työharjoittelijoista, opinnäytetöistä tai opiskelijaprojekteista?


Liite 8: Saatekirje ja suostumuslomake nuorille ja nuorisotoimen työntekijöille

Saatekirje

Hyvä mHealth booster –hankkeeseen osallistuva,

mHealth booster –hanke on Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittama hanke, joka toteutetaan 1.8.2013-31.12.2014 välisenä aikana. Hanketta koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu ja toteutuksesta vastaavat Tik-kurilan ja Otaniemen yksiköt.Hankkeen tarkoituksena on tutkia, kehittää, suunnitella ja tuottaa hyvinvointiteknologiaa hyödyntävä kehi-tysympäristö sekä arvioida kehitysympäristön tuomat mahdollisuudet nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja arjen hallinnan tukemiseksi sekä nuorten että työntekijöiden näkökulmista. Tavoitteena on toteuttaa asiakaslähtöinen kehitysympäristö, jossa hyvinvointialan yritykset voivat testata hyvinvointiteknolo-gisia tuotteita ja palveluita yhdessä asiakkaiden ja asiantuntijoiden kanssa mahdollisimman oikeassa toimin-taympäristössä.Hanke perustuu toimintatutkimukseen ja käyttäjätutkimukseen. Hankkeen eri vaiheissa tietoa kerätään eri menetelmillä, jonka perusteella hanketta viedään eteenpäin. Tiedonkeruumenetelminä käytetään yksilö- ja ryhmähaastatteluja sekä työpajatyöskentelyä.Hankkeessa kerättyä tietoa käytetään vain tässä tutkimuksessa. Erityistä huomiota kiinnitetään eettisiin kysy-myksiin. Tutkimukselle haetaan kaupungin lupa. Hankkeen tulokset esitellään sekä mHealth booster –hank-keen omissa seminaareissa, muissa alan tapahtumissa ja kansainvälisissä konferensseissa että julkaisuissa.Pyydän Teitä osallistumaan mHealth booster –hankkeeseen. Teillä on oikeus keskeyttää osallistumisenne hank-keen tutkimukseen. Annamme mielellämme lisätietoja hankkeesta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Frank Ryhänen ([email protected]). Hankkeen tutkimuksesta vastaavat yliopettajat Paula Lehto ja Katariina Raij sekä lehtori Eeva Järveläinen.

Vantaalla 16.10.2013

Eeva Järveläinen Lehtori Laurea-ammattikorkeakoulu Ratatie 22, 01300 Vantaa [email protected] 040 159 6408

Liite 7: Suostumuslomake tutkimukseen osallistuville

Suostumus

Olen saanut tietoa mHealth booster –hankkeesta. Olen tietoinen myös hankkeeseen ja kehitysympäristöihin kuuluvasta tutkimuksesta. Osallistun tutkimukseen sen eri vaiheissa ja annan luvan tietojeni käyttöön tutki-muksessa. Minulla on oikeus keskeyttää osallistumiseni tutkimukseen sen kaikissa vaiheissa.

_______________________ ___/___ 2014Paikka pvm

________________________________________________Allekirjoitus

Nimi __________________________________________________________________________

Osoite __________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

Puh. __________________________________________________________________________

Sähköposti _______________________________________________________________________

Liite 10: Suostumuslomake yrityksille


Liite 9: Saatekirje yrityksille

Hyvä yrityksen edustaja,

teemme osana mHealth booster hanketta yritysten osaamis- ja työvoimatarpeiden kartoituskyselyä. Kartoitus tehdään puhelinhaastatteluina, mutta haastattelulomakkeet lähetetään ennen haastattelujen tekoa Teille säh-köpostitse.Kartoituksen tarkoituksena on kerätä tietoa siitä, millaista lisäosaamista ja työvoimaa hyvinvointiteknolo-gia-alan yritykset tarvitsevat, minkälaisilla koulutustilaisuuksilla yritysten henkilökunnan osaamista haluttaisiin lisätä, millaisiin koulutuksiin ja ICT-osaajien rekrytointitilaisuuksiin yritykset haluaisivat osallistua sekä ovatko yritykset kiinnostuneita laajentamaan yhteistyöverkostoaan. Kartoituskyselystä saadut tiedot auttavat järjestämään hyvinvointiteknologia-alan yritysten tarpeita vastaa-via koulutustilaisuuksia, vapaamuotoisempia verkostoitumistilaisuuksia ja ICT-osaajien rekrytointilaisuuksia yritysten kanssa. Kyselystä saatujen tietojen avulla voidaan myös kehittää ja luoda yritysten tarpeita vastaavia projekteja tai hankkeita, joissa yritykset voivat hyödyntää opiskelijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä.Ennen puhelinhaastattelujen aloittamista Teille postitetaan mHealth booster- hankkeen saatekirje, suostu-muslomake sekä lähetään sähköpostitse edellä mainittu haastattelulomake. Suostumuslomakkeiden allekirjoi-tusten jälkeen haastattelut voidaan aloittaa. Puhelinhaastattelut tehdään noin kahden viikon kuluessa viikolla 6 alkaen. Puhelinhaastatteluun kuluu aikaa noin 35 minuuttia. Lomakkeeseen etukäteen tutustuminen sekä mahdollisuus pitää lomaketta esillä haastattelun aikana edesauttavat haastattelun jouhevuutta. Kyselyssä kerätyt yksittäiset vastaukset eivät tule julki, vaan aineistoa käsitellään kokonaisuuksina aihe-alueittain.Toivottavasti saamme Teidät mukaan yritysten osaamis- ja työvoimantarvekartoitus-kyselyyn.

Ystävällisin terveisin

Minna-Maria Mäkäräinen Erika Tarvainen

Liiketalouden opiskelijat Laurea Kerava26.1.2014

Suostumuslomake

Suostumus

Olen saanut tietoa mHealth boosteri –hankkeesta. Olen tietoinen myös hankkeeseen ja kehitysympäristöihin kuuluvasta tutkimuksesta. Osallistun tutkimukseen sen eri vaiheissa ja annan luvan tietojeni käyttöön tutki-muksessa. Minulla on oikeus keskeyttää osallistumiseni tutkimukseen sen kaikissa vaiheissa.

_______________________ ___/___ 2014Paikka pvm

________________________________________________Allekirjoitus

Nimi ___________________________________________________________________________

Osoite ___________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________

Puh. ___________________________________________________________________________

Mikäli vastaaja on alaikäinen tai huollettava ja luvan antajana on omainen (esim huoltaja) täytetään seuraava:Olen saanut tutkimusta koskevaa kirjallista tietoa ja lapseni voi osallistua tutkimukseen. Vahvistan suostumuk-seni lapseni osallistumiseen allekirjoituksella.

Vanhemman allekirjoitus ___________________________________________________________________________________


Liite 10: Suostumuslomake tutkimukseen osallistuvalle yrityksen edus-tajalle

Suostumus

Olen saanut tietoa mHealth booster –hankkeesta. Olen tietoinen myös hankkeeseen ja kehitysympäristöihin kuuluvasta tutkimuksesta. Osallistun tutkimukseen sen eri vaiheissa ja annan luvan tietojeni käyttöön tutki-muksessa. Minulla on oikeus keskeyttää osallistumiseni tutkimukseen sen kaikissa vaiheissa.

_______________________________ ___/___ 2014Paikka pvm

________________________________________________Allekirjoitus

Nimi ______________________________________________________________________

Yritys ______________________________________________________________________

Osoite ______________________________________________________________________

Puh. ______________________________________________________________________

Sähköposti ______________________________________________________________________

Liite 11: Palautekysely opiskelijoille

Hyvä OPISKELIJA!

Hienoa, että olet tai olet ollut mukana mHealth booster -hankkeen toiminnassa.

Pyydän sinua pohtimaan ja kuvaamaan sitä, mitä olet oppinut hyvinvointiteknologiahankkeessa.Kirjoita myös kehittämisajatuksistasi.

Voit kirjoittaa vapaamuotoisesti vastaamalla alla oleviin teemoihin.

mHealth booster –hankkeella on voimassa oleva tutkimuslupa. Tätä aineistoa käytetään hankkeen tutkimuk-sessa. Vastaajan nimi jää ainoastaan minun tietooni eikä sitä käytetä muuhun tarkoitukseen. Aineisto hävite-tään hankkeen päätyttyä.

Vastaan mielelläni kysymyksiisi!Puh. 0400 541 [email protected]

KIITOS!

Paula LehtoYliopettaja, TtT

mailto:[email protected]


Liite 12: Ikääntyneiden loppuhaastattelun lomake

1 TAUSTATIEDOT


1.2 Mikä on sukupuolenne? 1 mies 2 nainen

1.3 Mikä on koulutustaustanne? 1 kansakoulu tai peruskoulu 2 ammatillinen tutkinto 3 alempi korkeakoulututkinto 4 ylempi korkeakoulututkinto 5 jatkotutkinto (lisensiaatti tai tohtori)

1.4 Mikä on/oli ammattinimikkeenne tai toimenne työelämässä?

1.5 Mikä on asumismuotonne?1 omakotitalo 2 kerrostalo 3 rivitalo 4 palvelutalo 5 muu

1.6 Kuka on läheisin ihminen elämässänne tällä hetkellä?1 puoliso 2 lapsi 3 joku muu henkilö, kuka

1.7 Minkä ikäinen on Teille läheisin ihminen? _________ vuotta

1.8 Mikä on Teille läheisen ihmisen sukupuoli? ___________

1.9 Mikäli olette omaishoitaja niin kuinka kauan olette olleet läheisenne omaishoitajana?_________ alle 6 kk_________ 6-12 kk_________ 1 – 2 v_________ 2 – 3 v_________ yli 3 v

2 KOKEMUS HYVINVOINNISTA JA TERVEYDESTÄ TÄLLÄ HETKELLÄ

2.1. Asiakkaan kokemus omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään • Kuvailkaa tämänhetkistä elämäntilannettanne. (esim. asumistilanteesta, ihmissuhteista, vapaa-ajan viettomahdollisuuksista, mahdollisuuksista saada tarvitsemiaan palveluja ja vaikuttaa omaa elämää koskeviin asioihin tai taloudellisesta tilanteesta ) • Kuvailkaa tämänhetkistä kokonaisvointianne. • Millainen terveydentilanne on mielestänne nykyisin? (esim. hyvä, melko hyvä, kohtalainen, huono, erittäin huono)

Taustatiedot:

Nainen ___ Mies ___

Koulutusala/koulutusohjelma ja yksikkö:

Kuinka kauan olet opiskellut nykyistä alaasi:

Aiempi koulutus:

Mitä opintoja/opintojaksoja suoritat/suoritit hankkeessa:

Kuinka monta opintopistettä saat/sait tästä hanketyöskentelystä:

Teemat:

1. Kuvaa omia oppimiskokemuksiasi hankkeessa

2. Mitä osaamista olet saanut hankkeessa?

3. Minkälaista teknologiaosaamista olet saanut hankkeessa?

4. Miten hyvinvointiteknologia voi edistää ihmisen terveyttä ja hyvinvointia?

5. Miten kehittäisit hyvinvointiteknologiaan liittyvien kehitysympäristöjen toimintaa?

6. Kuvaa hyvinvointiteknologian mahdollisuuksia tulevassa työssäsi (esim. hoitotyön, sosiaalityön, fysioterapian, liiketalouden jne. alalla)?

7. Mitä muuta haluat sanoa?


5. KOKEMUKSET TESTATUISTA TUOTTEISTA

5.1 Kuvailkaa kokemuksianne testaamastanne tuotteesta - Kuinka usein käytitte tuotetta (suurin piirtein)? - Minkälaisissa tilanteissa käytitte tuotetta? - Käyttöä edistävät tekijät? - Käyttöä estävät tekijät? - Miten tuote vastasi ennakko-odotuksia? - Näkemyksenne saamastanne käyttöopastuksesta?

5.2 Miten testaamanne tuote on vaikuttanut terveyteenne ja hyvinvointiinne ? Omaan tai läheisen terveyteen ja hyvinvointiin Antakaa esimerkki hyvästä tai huonosta vaikutuksesta

5.3 Millainen merkitys testaamallenne tuotteella on ollut kotona selviytymisellenne ? - mm. Turvallisuus - Kodin ulkopuolella liikkuminen - Sosiaalisten suhteiden lisääntyminen - Arjessa selviytyminen

5.4 Miten arvioitte omaa osaamistanne /oppimistanne tuotteen testauksessa ? - esim. teknologinen tai tekninen osaaminen

5.5 Mitä taloudellisia vaikutuksia tuotteella on ollut? - onko tuote/palvelu edistänyt kotona selviytymistä -onko tuote /palvelu vähentänyt esim. yhteydenottoa terveydenhuoltoon tai sairaalakäyntiä

5.6 Miten kehittäisitte testaamaanne tuotetta tulevaisuudessa?

5.7 Mitä muuta haluatte sanoa tuotepilotista - terveiset yritykselle ja hankkeelle? - hyvää/kehitettävää

KIITOS!

• Kuvailkaa omaa toimintakykyänne? • Millaisessa fyysisessä kunnossa olette mielestänne suhteessa ikätovereihinne? (esim. paremmassa / samanlaisessa / huonommassa kunnossa kuin ikätoverini) • Kuvailkaa tämänhetkisiä sosiaalisia suhteitanne. • Keihin olette yhteydessä? (esim. sisarukset, lapset, muut sukulaiset, ystävät, naapurit) Millaisissa asioissa, miten säännöllisesti jne.?

2.2. Omaishoitajan kokemus läheisen hyvinvoinnista ja terveydestä • Kuvailkaa tämänhetkistä elämäntilannettanne. (esim. asumistilanteesta, ihmissuhteista, vapaa-ajan viettomahdollisuuksista, mahdollisuuksista saada tarvitsemiaan palveluja ja vaikuttaa omaa elämää koskeviin asioihin tai taloudellisesta tilanteesta ) • Kuvailkaa tämänhetkistä kokonaisvointianne. • Millainen terveydentilanne on mielestänne nykyisin? (esim. hyvä, melko hyvä, kohtalainen, huono, erittäin huono) • Kuvailkaa omaa toimintakykyänne? • Millaisessa fyysisessä kunnossa olette mielestänne suhteessa ikätovereihinne? (esim. paremmassa / samanlaisessa / huonommassa kunnossa kuin ikätoverini) • Kuvailkaa tämänhetkisiä sosiaalisia suhteitanne. • Keihin olette yhteydessä? (esim. sisarukset, lapset, muut sukulaiset, ystävät, naapurit) Millaisissa asioissa, miten säännöllisesti jne.?

3 NÄKEMYS KOTONA SELVIYTYMISESTÄ JA TUEN TARPEESTA

3.1 Asiakkaan oma näkemys kotona selviytymisestä ja tuen tarpeesta • Kuvailkaa omia odotuksianne kotona selviytymisestä tällä hetkellä? • Kertokaa kotona selviytymistä edistävistä ja tukevista tekijöistä? • Kertokaa kotona selviytymistä estävistä tekijöistä? • Kuvailkaa omaa avun tarvettanne kotona selviytymisessä tällä hetkellä? • Minkälaista apua tarvitsette kotona selviytymisessä? • Keneltä haluatte apua kotona selviytymisessä? • Kuinka säännöllisesti tarvitsette apua kotona selviytymisessä? • Kertokaa mahdollisista muista avun tarpeeseen liittyvistä asioista

3.2. Omaishoitajan näkemys läheisen kotona selviytymisestä ja tuen tarpeesta • Kuvailkaa omia odotuksianne kotona selviytymisestä tällä hetkellä? • Kertokaa kotona selviytymistä edistävistä ja tukevista tekijöistä? • Kertokaa kotona selviytymistä estävistä tekijöistä? • Kuvailkaa omaa avun tarvettanne kotona selviytymisessä tällä hetkellä? • Minkälaista apua tarvitsette kotona selviytymisessä? • Keneltä haluatte apua kotona selviytymisessä? • Kuinka säännöllisesti tarvitsette apua kotona selviytymisessä? • Kertokaa mahdollisista muista avun tarpeeseen liittyvistä asioista?

4 ASIAKKAAN KÄSITYS TARVITSEMISTAAN PALVELUISTA ITSELLE TAI LÄ-HEISELLE

• Kertokaa mitä palveluja tarvitsette? • Kuinka usein tarvitsette mainitsemianne palveluja? (rastita vastaus) • kerran kuukaudessa • useita kertoja kuukaudessa • kerran viikossa • kerran päivässä • useita kertoja päivässä


Liite 14: Yritysten loppukyselylomake

mHealth booster –yrityskysely

Taustatiedot

Yrityksen nimi

Yrityksen toimiala

Yrityksen henkilöstömäärä □alle 5 □5-9 □10-19 □20-49 □50-99 □100-249 □250-499 □500 tai yli

Kuinka kauan olette toimineet hyvinvointiteknologia-alan yrityksenä? □alle 1 vuoden □alle 3 vuotta □alle 5 vuotta □5 vuotta tai enemmän □n/a

Mikä on yrityksenne palvelu tai tuote, joka on mHealth booster hankkeessa mukana?

Mihin yrityksen tuote/palvelu liittyy? □asumisen turvallisuus □henkilökohtainen turvallisuus □terveydentilan seuranta ja omahoito □liikunta □virkistyminen ja viihtyminen □yhteydenpito, sosiaaliset suhteet ja vertaistuki □ravitsemus □Muu, mikä?

Muu tuotteen/palvelun soveltamisalue?

Kenelle yrityksenne tuote/palvelu on kohdistettu? □yritykset □julkinen sektori □yksityishenkilöt

Osaamisen kehittäminen

Mihin koulutuksiin tai valmennuksiin olette osallistuneet? □23.05. Juridiikka □08.10. Digitaalinen markkinointi □09.10. Rahoitus ja verkostoituminen

Liite 13: Asiantuntijoiden loppuhaastattelun teemat

Loppuhaastattelu /asiantuntijat

Teemat

Hyvinvointiteknologia työssänne? (Nykytila)

Miten arvioitte kehitysympäristöjen tuotevalikoimaa kotihoidon/palvelutalotoiminnan asi-akkaiden näkökulmasta? Entä ammattilaisten näkökulmasta?

Miten Hyvinvointiteknologiaa voidaan hyödyntää ikääntyneiden kotona selviytymisen tu-kena?

Minkälaisia vaatimuksia asiakkaidenne toimintakyky asettaa teknologian tuotekehitykselle / käytettävyydelle?

Miten hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään kotihoidossa ( kaupungin)? Entä palvelukes-kustoiminnassa?

Miten hyvinvointiteknologiaosaamista voidaan päivittää?

Miten hyvinvointiteknologiaa voidaan (voitaisiin hyödyntää) kotihoidossa / palvelukeskus-toiminnassa?

Mitä ideoita mHealth Boosterin jatkoon / tulevaisuusnäkökulma?


Saatujen palautteiden merkitys tuotekehitykselle?

Asiakkaiden tarpeiden ja tuottei-den kohtaaminen?

Tuotteiden kysynnän lisäänty-minen?

Myynnin lisääntyminen?

Muita kommentteja kehitysympäristöjen toiminnasta?

Kokonaisarviointi hankkeesta ja jatkohalukkuus

Arviointia hankkeen toteutuksesta

Erittäin hyvä

Hyvä Välttävä Huono En osaa sanoa

Yrityksen saama tuki / hyöty hankkeelta?

Opiskelijayhteistyön (erilisprojektit, opin-näytetyöt) merkitys yritykselle?

Yrityksen tarpeiden huomioiminen projek-tin toiminnassa?

Muuta vapaamuotoista palautetta projektista?

Yhden lauseen yhteenveto yrityksen osallistumisesta projektiin ja mitä yritys on siitä saanut:

Julkaisulupa

Kyllä Ei Kyllä, mutta ilman nimeä

E.m. lainausta saa käyttää projektin loppujulkaisussa yrityk-sen nimen mainiten:

Millaisessa toiminnassa yrityksenne haluaa jatkossa olla mukana? □Tuotteiden esittelytoiminnassa kokeilupisteissä □Tuotteiden lainaustoiminnassa □Opinnäyte- ja muussa opiskelijayhteistyössä □Tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojektitoiminnassa

Vastaajan tiedot Vastaajan nimi Organisaatio Sähköposti

□21.10. ”Inhimillistä teknologiaa ikäihmisille” □22.10. Kansainvälisyys ja viennin edistäminen □28.10. SOTE-hallinto ja päätöksenteko, Joustava kunnanjohtaja □05.11. Patentit ja IP-oikeudet, kilpailutus □07.11. Strategiaosaaminen & uusien tuotteiden tuotekehitys □13.11. Kaikki mitä olet aina halunnut tietää verotuksesta □Yrityskohtaiset 2 h valmennukset □Stompwell Oy:n konsultointipalvelut □Ei mihinkään

Vastaa alla yleisesti kaikkien koulutusten / valmennusten osalta, joihin olette osallistuneet.Koulutusten arviointi

Erittäin hyvä Hyvä Välttävä Huono En osaa sanoa

Sisällön merkittävyys yrityk-selle

Kouluttajien osaaminen / asiantuntemus

Sisällön ajankohtaisuus

Hyödyllisyys yritykselle

Muuta palautetta koulutuksista ja valmennuksista?

Projektin kehitysympäristöt

Missä kehitysympäristössä yrityksen tuotteet ovat olleet mukana? □Soukan kokeilupisteessä □Tapiolan kokeilupisteessä □Tikkurilan kokeilupisteessä □Lainattavina Tikkurilan kirjastossa □Nuorten mobiilisovelluspilotoinnissa □Ei missään

Kehitysympäristöjen toiminnan vaikutukset yritykselle

Erittäin hyvä

Hyvä Välttävä Huono En osaa sanoa

Tuotteidenne näkyvyyden lisääntyminen?

Uusien asiakkaiden tavoittami-nen?

Uusien yhteistyökumppaneiden tavoittaminen?

Saatujen palautteiden määrä?

112mHealth booster 2014

Aaria Family OyActive Life Village OyAddoz OyAino Health ManagementAksulit OyAlhola Consulting OyArctiCare Technologies OyBeddit OyBiiSafe OyBlue Lake Communications OyBPS Consulting Finland OyBRIIMCommTabs OyCulminatum Innovation Oy LtdDigital Living FinlandDRA Consulting OyEbsolut OyEDIS Pia Laurila OyElisa OyjElsi Technologies OyEmfit OyEmtele OyEvondos OyExtensive Life OyFalck OyFastROI OyFenno Medical OyFinncabinovaForum Virium HelsinkiFotracon Yhtiöt OyGreenday Promotions OyHeadSted OyHealth Revolution LtdHelpmeans Terveysturva OyHJP-Lukuteline OyHome Instead SeniorihoivaHouse & LifeMGT Suomi OyInnohome LtdInnovamo OyInvalidiliiton Asumispalvelut OyIsCom OyKaukomarkkinat OyLiike4k OyLingua Care OyLivLiv Solutions OyLudus Helsinki OyLumi Interactive OyMariefors Open OyMealTracker

Medixine OyMenumat OyMicrosoftMirasys OyMobile Wellness Solutions OyModz OyMovendos OyMubik Entertainment OymyHealthway OyNetpresence OyNiitty-Nummen hoitokoti OyOdosoft OyOppifi OyOppimaa OyOptiikka Juurinen OyOy Anglo-Nordic AbPieni piiri OyPlanetboard OyPlayground FinlandPractitec OyPro Dosis OyProdman OyProSantéRegenero ConsultingRelaxbirth OySafera OySeniortek OySentina OySisko-palvelutSmartVisio OySonera OyjStompwell OySuomen Apu-Tuote OyTerveysOperaattori OyTraxmeet OyTunstall OyTurvallinen Koti OyVeropalvelu Sofia OyVideoVisit OyVivago OyWellbookers OyWellness Foundry Holding OyYour Turn Concept

Liite 15: Projektin toimintoihin osallistuneet yritykset

hyvinvointiteknologiat käyttöön - laurea ... · mhealth booster -hanke on omalta osaltaan...

Documents