Hyvässä hoidossaPorin Lääkäritalon tiedotuslehti 1/2012

2 1/2012

Yksilöllistä hoitoa uudistuneen sairaalamme upeissa tiloissa

Meillä mietittyä

Julkaisija: Porin Lääkäritalo Oy

Toimitus: Minna Kalliomäki ja Anne-Mari Lehto

Taitto: Mainostoimisto Jabadabaduu

Painopaikka: iPrint, Seinäjoki

Painosmäärä: 55 000 kpl

Porin Lääkäritalo Oy

Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Porip. 622 633etunimi.sukunimi@porinlaakaritalo.fi

www.porinlaakaritalo.fi

Hyvässä hoidossaPorin Lääkäritalon tiedotuslehti 1/2012

Ajankohtaista

Kovinkaan moni satakuntalai-nen ei välttämättä tiedä, että meillä Porissa on monipuo-

lisia palveluja tarjoava yksityissai-raala, jonka etuina asiakkaalle ovat muun muassa yksilöllisyys ja nopeus.

Porin Lääkäritalon sairaala on kuitenkin toiminut jo yli 20 vuotta, ja Lääkäritalon laajennuksen yhtey-dessä se sai uudet, upeat ja toimivat tilat, joissa leikkaussalit on varustettu uusimmalla tekniikalla. Leikkausten määrä on ollut jatkuvasti kasvussa, ja viime vuonna leikkauksia tehtiin pitkälti toistatuhatta.

Porin Lääkäritalon sairaalaan tullaan operoitavaksi erikoislääkärin lähetteellä. Sairaalassamme ei ole jo-noja, joten leikkausajankohdan saa pääsääntöisesti kahden viikon sisällä varaushetkestä.

Osan leikkauksista potilaat mak-savat itse, mutta yhä enenevissä määrin sairaala tekee yhteistyötä va-kuutusyhtiöiden kanssa. Vakuutus-yhtiöiden kanssa solmitut palveluso-pimukset takaavat asiakkaalle nopean pääsyn leikkaukseen, joten turhan jonottamisen jäädessä pois, sairauslo-mastakin tulee usein lyhyempi. Myös

lasten korvien putkitukset sekä kita-risaleikkaukset hoituvat kotikaupun-gin sairaalassa vaivattomasti.

Pääpaino sairaalan leikkauksissa on ollut ortopedisillä leikkauksilla, mutta kasvavan asiantuntijajoukon ansiosta, olemme pystyneet lisää-mään tarjontaa muun muassa plas-tiikka- ja käsikirurgiassa. Nyt siis oman kotikaupunkimme leikkaus-tarjonta ulottuu monipuolisuudes-saan päästä varpaisiin!

Lääkäritalon arvojen mukaisesti panostamme asiakkaan huomioi-miseen koko hoitotapahtuman ajan: Asiakas voi valita itse leikkaavan lääkärin sekä vaikuttaa leikkauksen ja sen ajankohdan suunnitteluun. Yksilöllinen palvelu näkyy myös sai-raalan ilmapiirissä ja henkilökunnan luotettavassa sekä osaavassa toimin-nassa. Olemme huomanneet, että asiakkaamme pitävät itse leikkauk-sen lisäksi tärkeänä käytännön asi-oita, kuten potilashuoneiden viihtyi-syyttä ja palvelun yleistä sujuvuutta.

Tässä vuoden ensimmäisessä Hy-vässä hoidossa -lehdessä esittelemme tarkemmin muutamia sairaalassam-me tehtäviä leikkauksia. Kerromme palveluistamme mielellämme lisää, joten ota rohkeasti yhteyttä sairaa-laan ja kysy leikkausmahdollisuuk-sistamme. Meidät tavoittaa arkisin klo 9–15 numerosta (02) 6226 270.

Tervetuloa hyvään leikkaushoi-toon!

MINNA SUURINIEMIsairaalan ja välinehuollon vastaava hoitaja

Turvallisessa hoidossaPorin Lääkäritalon nykyaikaisen sairaalan leikkaustarjonta on monipuolis-ta: päiväkirurgisista toimenpiteistä aina yöpymistä vaativiin operaatioihin. Sairaalan palvelut: • anestesiahammashoito • gastrokirurgia • gynekologinenkirurgia • kipuepiduraali • korva-,nenä-jakurkkutautienkirurgia • käsikirurgia • lastenkirurgia • niveltähystykset • ortopedinenkirurgia • plastiikkakirurgia • silmäkirurgia • suu-jaleukakirurgia • tekonivelkirurgia • urheilukirurgia • verisuonikirurgia • virtsaelinkirurgia • yleiskirurgiaLisätietoja leikkauksista saat sairaalasta p. 6226 270 (kello 9–15).

Mitä haluat lukea lehdestämme? Haluamme kertoa lukijoillemme monipuolisesti terveyteen liittyvistä asi-oista sekä Lääkäritalon tarjoamista palveluista. Tämän lehden takasivulla onkysely,johonvastaamallavoitkertoamielipiteesijatoiveesiHyvässähoidossa -lehdestä. Samalla osallistut myös hieronnan arvontaan.

Blogi Lääkäritalon nettisivuilleLääkäritalon nettisivuille avataan kevään kuluessa terveyden ja hyvinvoin-ninaiheitakäsitteleväblogi.BlogiakirjoittavatLääkäritalonhenkilökunta,vastaanottoaan pitävät lääkärit sekä muuta asiantuntijat.

Hyvässä hoidossa

Anestesia palvelee sekä poti-lasta että leikkaavaa kirurgia. Porin Lääkäritalon sairaalassa

tehtävät toimenpiteet ovat pääasiassa päiväkirurgisia, kuten polven tähys-tyksiä ja kitarisaleikkauksia. Vuode-osastohoitoa vaativia leikkauksia ovat puolestaan esimerkiksi lonkka- ja polvi-proteesileikkaukset.

Kaikissa toimenpiteissä anestesialla on merkittävä rooli. Sillä tarkoitetaan kivuttomuutta ja tunnottomuutta, joka saadaan aikaan nukuttamalla potilas tai puuduttamalla osa elimistöä toimenpi-dettä varten.

Anestesian tavoitteena on myös mahdollisimman kivuttoman olotilan luominen potilaalle nukutuksen tai puu-dutuksen päätyttyä sekä hyvien työsken-telyolosuhteiden luominen kirurgille.

Ammattitaidosta ei tingitä

Porin Lääkäritalon sairaalassa jo vuosia

työskennellyt anestesiologian erikoislää-käri Timo Virtanen kertoo nykyaikaisen anestesian olevan tarkasti kontrolloitua ja turvallista potilaalle. Hänen lisäkseen sairaalassa toimii anestesiologian eri-koislääkäri Pekka Sipponen, jolla niin ikään, on työstä vuosien kokemus.

– Anestesialääkärin työ on vastuul-lista, ja kaikissa leikkauksissa taitava hoitohenkilökunta on korvaamatonta.

Sairaalassamme kaikilla hoitajilla on vankka alan kokemus ja koulutus. Työs-kentely ammattitaitoisessa porukassa antaa jokaiselle mahdollisuuden keskit-tyä oman tehtävänsä suorittamiseen.

Lääkäritalon sairaalan uusissa, laa-jentuneissa tiloissa on uusinta tekniikkaa olevat anestesialaitteet. Tekniikan kehit-tyminen auttaakin niin lääkäreitä kuin hoitajia valvomaan yhä paremmin poti-laan elintoimintoja anestesian aikana.

– Anestesialaitteet tarkkailevat leik-kauksen aikana muun muassa potilaan sydäntoimintoja ja verenpainetta sekä avustavat hengityksessä. Lisäksi aneste-

siakone säätelee potilaan unta annoste-lemalla oikean määrän nukutuskaasuja, Timo Virtanen selventää lyhyesti laittei-den perustehtäviä.

– Hoitohenkilökunta on kuitenkin koko ajan läsnä valvomassa potilasta ja tarkkailemassa eri laitteiden toimintaa sekä päättämässä esimerkiksi lääkeai-neiden annostelusta.

Ratkaisut tehdään yhdessä po-tilaan kanssa

Timo Virtanen kertoo, että selkäpuudu-tusta käytetään yleensä aina kun se on mahdollista. Toisinaan potilas kuiten-kin toivoo nukutusta esimerkiksi jännit-tämisen vuoksi. Molemmat vaihtoehdot ovat Virtasen mukaan yhtä turvallisia.Yleisanestesia eli nukutus koostuu kol-mesta osa-alueesta: unesta, kivutto-muudesta ja lihastoiminnan lamaan-nuttamisesta. Nukutusta käytetään

esimerkiksi vatsan alueen leikkauksissa sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien toi-menpiteissä.

Timo Virtanen mainitsee, että esi-merkiksi alaraajojen toimenpiteissä anestesiana käytetään tyypillisesti selkä-puudutusta.

Virtasen mukaan Lääkäritalon sairaalassa potilaan toiveilla aneste-siamuodon suhteen on erityisen suuri painoarvo, mutta pääperiaatteena on se, että on mahdollisimman turvallinen ja miellyttävä potilaalle.

– Lääkäri kertoo mahdollisuudet ja vaihtoehdot, joiden puitteissa valitaan käytettävä anestesiamuoto. Lopullisen ratkaisun tekee kuitenkin aina aneste-sialääkäri.

Anestesiamuotojen kehittyminen on mahdollistanut yksilöllisesti räätä-löidyt anestesiat, joissa otetaan huomi-oon potilaan taustasairaudet, rakenteel-liset seikat sekä tehtävä toimenpide.

Kotiin usein jo samana päivänä

Potilaan saapuessa sairaalaan anestesia-lääkäri käy esittäytymässä, ja yhdessä kerrataan leikkauksen kulku sekä sovi-taan anestesiamuoto. Anestesian vuok-si potilas ohjeistetaan aina tulemaan leikkaukseen ehdottomasti syömättä ja juomatta.

Suurin osa pääsee kotiin jo leikka-uspäivänä: jos potilas saapuu esimer-kiksi heti aamulla, saattaa hän päästä lähtemään kotiin jo puolen päivän jäl-keen, toisinaan aikaisemminkin.

– Varmistumme aina siitä, että ko-tiin lähdettäessä joku on potilasta vas-tassa, sillä autolla ei samana päivänä saa ajaa, ja myös kotona pitää olla joku hen-kilö apuna leikkauksen jälkeen.

ANNE-MARI LEHTO

Anestesia suunnitellaan yhdessä potilaan kanssaPorin Lääkäritalossa tehdään vuosittain reilusti yli tuhat leikkausta ja jokaisessa leikkauksessa yhteistyön on oltava saumatonta. Hyvin toteutettu anestesia on edellytys sujuvalle ja mahdollisimman miellyttävälle hoidolle.

Lisätietoja: sairaalapalvelut

(02) 622 6270

Anestesiologian erikoislääkäri Timo Virtanen sanoo, että nykyaikainen anes-tesia on tarkasti kontrolloitua.

”Lääkäri kertoomahdollisuudetja vaihtoehdot,

joiden puitteissavalitaan

käytettäväanestesiamuoto.”

4 1/2012

Tauti on hyvänlaatuinen, ja se on tunnettu jo satoja vuosia sitten. Ranskalainen kirurgi Guil-

laume Dupuytren kuitenkin sai nimen-sä käsikirurgian historiaan kuvatessaan vuonna 1831 taudin tarkan luonteen, ja hän ehdotti leikkausta sen hoidoksi.

Yleisimmin muutoksia kehittyy pikkusormen ja nimettömän alueelle, mutta sairaus voi ilmetä kaikkialla käm-menkalvon alueella. Samankaltaisia arpimuutoksia voi olla jalkapohjissa ja peniksen alueella.

Sormien koukistuminen voi haitata monia päivittäistoimintoja, kuten pe-seytymistä, kättelemistä ja käsineiden käyttöä. Onneksi arpimuutokset ovat kypsyttyään yleensä kivuttomia.

Syitä ei tunneta

Eri tutkimusten mukaan Dupuytrenin kontraktuura on miehillä 2–10 kertaa yleisempi kuin naisilla. Geeneillä on tärkeä merkitys taudin kehittymisessä:

valkoihoisilla Dupuytrenin kontraktuu-raa pidetään yleisimpänä periytyvänä sidekudostautina.

Kontraktuuraa on nimitetty myös viikinkitaudiksi, sillä sen on todettu le-vinneen niille maantieteellisille alueille, joille viikingit ovat ulottaneet retkensä. Niinpä kontraktuuraa esiintyy suhteelli-sesti eniten Pohjois-Euroopassa ja Brit-tein saarilla. Japanissa kämmenkalvon kuroumaa on kohtalaisen runsaasti, sen sijaan muissa Aasian maissa ja Afrikas-sa se on harvinainen.

Taudin kehittymisen syytä ei tun-neta. Dupuytren itse yhdisti taudin raskaaseen työhön, mutta nykyajan tut-kimukset eivät ole voineet tätä vahvis-taa. Yksittäinen vamma voi kuitenkin aiheuttaa Dupuytrenin kontraktuuran kehittymisen näkyväksi taudiksi henki-löllä, jolla on geneettinen alttius tähän.

On havaittu joissakin, mutta ei suinkaan kaikissa, tutkimuksissa yh-teyttä kontraktuuran ja diabeteksen, tupakoinnin, epilepsian ja verisuoni-sairauksien välillä. Käytännön työssä

olen todennut ongelmalliseksi taudin ja alkoholismin välisen väitetyn yhteyden.

Nykyaikana potilas on usein jo etu-käteen ottanut selvää vaivastaan esimer-kiksi internetin kautta ja hieman hä-peillen kiiruhtaa toteamaan, että hänen kohdallaan taudilla ei voi olla yhteyttä alkoholin käyttöön.

Tämän suhteen potilaat voivatkin olla huoletta eikä leimautumista alko-holin suurkuluttajaksi tarvitse pelätä. Viime vuosien tutkimukset esimerkik-si Saksasta ja Islannista ovat nimittäin osoittaneet, että alkoholin ja taudin vä-lillä ei ole yhteyttä.

Leikkaus on tehokkain hoitokeino

Kämmenkalvon arpikurouma kehittyy yleensä hitaasti eikä sitä voi varsinai-sesti estää. Alkuvaiheessa sormia voi varovasti venytellä lähinnä liikerajoi-tuksen vähentämiseksi. Öisin pidettävä

Dupuytrenin kontraktuuraViikinkien perintöäkö?Kämmenkalvon arpikuroumatauti eli Dupuytrenin kontraktuura tarkoittaa kämme-nen ihonalaisen sidekudoksen liikakasvua. Seurauksena syntyy kämmenen tai sor-men alueelle aluksi ihonalaisia kiinteitä kyhmyjä ja vähitellen ihonalaisarpi muuttuu kovaksijuosteeksi,jokavetääsormeatiukastikinkoukkuasentoiseksi.

Lisätietoja: sairaalapalvelut

(02) 622 6270

ojennuslasta saattaa hidastaa sormien koukistumista.

Leikkaus on ollut tähän saakka ainoa tehokas hoito ja siihen päädytään, kun kuroumasta on toiminnallista hait-taa. Leikkaushoidon aiheet on lisäksi tarkoin määritelty kiireettömän hoidon perusteissa. Leikkauksessa pyritään poistamaan arpikudos mahdollisim-man tarkkaan varoen käden hermo- ja verisuonirakenteita. Leikkaus tehdään nukutuksessa tai yläraajan hermopu-nospuudutuksessa ja näkyvyyden pa-rantamiseksi käytetään niin sanottua verityhjiötä.

Hyvin harvoin enää tehdään sor-men amputaatioita kontraktuuran takia. Leikkauksen jälkihoidossa toi-mintaterapeutin ja fysioterapeutin oh-jaamat arpi-, lasta- ja liikehoidot ovat hyvin tärkeitä.

Lääkehoitoa kehitellään

Viimeisen parin vuoden aikana mark-kinoille on tullut lääkehoito, jota käsi-kirurgit ovat kokeilleet jo Suomessakin lupaavin tuloksin. Tosin pitkäaikaisseu-ranta puuttuu vielä, ja tuotteen korkea hinta on rajoittanut sen käyttöä.

Lääke annetaan injektiona arpijuos-teeseen ja seuraavana päivänä paikallis-puudutuksessa sormi voidaan onnistu-neessa tapauksessa napsauttaa suoraksi. Leikkauksen jälkeen uusiutuneisiin kont-raktuuriin lääkehoitoa ei käytetä.

JORMA PANULAkäsikirurgian erikoislääkäri

”Kontraktuuraa on nimitetty myös viikinkitaudiksi, sillä sen on todettu

levinneen niille maantieteellisille alueille, joille viikingit ovat ulottaneet retkensä.”

Tyypillinen nimettömän sormen kontraktuura.

Hyvässä hoidossa

Vaivasenluuhun on monia syitä. Yleisesti vaivasenluun perus-syynä pidetään jalan rakenteel-

lista tai kuormitukseen liittyvää vikaa. Perimä, naissukupuoli, korkokenkien käyttö, ylipaino, vammat ja muut sai-raudet, esimerkiksi nivelreuma osal-taan, vaikuttavat vaivasenluun syntyyn.

Vaivasenluulla tarkoitetaan muiden varpaiden suuntaan taipunutta isovar-vasta. Usein siihen liittyy II ja III var-paan samanaikainen vasara-asento sekä känsiintymät ja päkiäkipua.

Vaivasenluun tyypilliset oireet ovat kivulias patti, punotus ja turvotus iso-varpaan tyvinivelen sisäsyrjällä, ja tästä aiheutuvat kävely- ja jalkineongelmat. Painon vääränlainen jakautuminen ai-heuttaa sen, että tasapainoa haetaan pikkuvarpaita jännittämällä, jonka seu-rauksena on vasara-asento ja päkiäkivut.

On vaikea määrittää, mikä on iso-varpaan normaaliasento, sillä on paljon oireettomia ja jalkoihinsa tyytyväisiä ih-misiä, joilla on lääketieteellisesti katsot-tuna virheellinen kulma isovarpaassa.

Hoito perustuu huolelliseen tutkimukseen

Vaivasenluudiagnoosin ja hoidon on perustuttava lääkärin tekemään tutki-

mukseen, ei pelkkään silmämääräiseen arvioon jalkaterästä tai röntgenkuvan vilkaisuun. Jalan rakenne ja toiminta on tutkittava huolellisesti seisten ja kävelyn aikana, verrattava toimintaa toiseen, usein terveempään jalkaan.

Oikeaoppisesti otetut röntgenkuvat ovat välttämättömät, jos harkitaan leik-kaushoitoa. Kuvat otetaan molemmista jaloista, kahdesta suunnasta jalkaterää. Ne pitää ottaa seisten, koska virheasen-to pahenee seistessä.

Jalkojen hyvä itsehoito on tärkeintä

Hoitoa mietittäessä on tärkeintä selvit-tää vaivasenluun potilaalle aiheuttama haitta.

Vaivasenluun ensisijainen hoito on konservatiivista eli ei- leikkauksellista. Tämä tarkoittaa hyvää jalkojen itsehoi-toa, joita ovat hygienia, kovettumien hoito sekä varvasjumppa.

Osalla oireita helpottavat varvastu-et, yölastat ja teippaukset. Pohjallisista voi olla apua, jos vaivasenluuhun liit-tyy jalan ryhtivirhe. Pohkeen takaosan venyttely on osalle potilaista tärkeä osa ei-leikkauksellista hoitoa.

Vaikka ei-leikkauksellista hoitoa kannattaa kokeilla ainakin puoli vuotta

myös tärkeää, että kirurgi ja potilas puhuvat ”samaa kieltä”, jotta odotusten ja lopputuloksen välillä ei olisi ristirii-taa.

Leikkauksen komplikaatioriskit on aina kartoitettava ja kerrottava potilaal-le. Diabetes, reuma, ylipaino, veritulp-pariski ja ihottumat ovat merkittäviä riskejä. Tupakointi huonontaa selvästi haavojen paranemista.

Oikea leikkaustekniikka valitaan vaivasenluukulman, potilaan liikun-nallisen aktiviteetin ja jalan muiden tutkimuslöydösten perusteella. Vaikka potilas itse usein toivoo vain kivuliaan vaivasenluupatin poistoa, ei se yleensä riitä hoidoksi, vaan vaiva uusi pian.

Lievemmissä vaivasenluissa, jotka ovat alle 35 astetta, asennon korjaus tehdään usein katkaisemalla ja kääntä-mällä I jalkapöydänluu läheltä varvas-niveltä. Vaikeammissa korjaus tehdään jalkapöydän tyvialueelle.

Katkaisukohta voidaan tekniikasta riippuen kiinnittää ruuveilla, sulavilla puikoilla tai jopa pienellä titaanilevyllä. Joskus reumaatikoilla tai hyvin vaikeas-sa virheasennossa ensisijainen hoito voi olla asennon korjaava luudutus varpaan tyveen.

Usein vaivaseluun parina oleva va-saravarvas korjataan samalla lyhentä-mällä, joko jalkapöydänluuta tai poista-malla pala luuta varpaan keskijäsenestä. Saavutettu varpaan suoristunut asento säilytetään varpaan läpi viedyllä piikillä, joka poistetaan kivuttomasti jälkitar-kastuksen yhteydessä.

Jälkihoidolla on iso merkitys

Leikkauksen jälkihoidolla on hyvin tärkeä osa lopputuloksen kannalta. Useimmissa tekniikoissa jalan etuosan huolellinen ja säännöllinen sidonta jäl-kitarkastukseen saakka kuuden viikon päähän on välttämätön.

Apuna leikkauksen jälkeen käy-tetään kantakenkää ja kyynärsauvoja. Sairasloman tarve vaihtelee noin seitse-mästä viikosta jopa 10−12 viikkoon. Tä-män jälkeenkin jalkaterässä on yleensä turvotusta ja kipua jopa puoleen vuo-teen saakka.

HARRI MÄKELÄortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Missä syy, kun jalkaan sattuu?Vaivasenluu on tavallisimpia jalan etuosan virheasentoja ja kivun aiheuttajia. Vaivasenluun esiintyvyys liittyy länsimaiseen sivistykseen ja kenkämuotiin. Naisia potilaista on jopa 80 prosenttia.

ennen leikkauspäätöstä, osalla orto-pedille tulevista vaivasenluupotilaista jalan tilanne on siinä määrin hankala, että leikkaushoito on ensisijainen hoito.

Röntgenkuva vaivasenluusta ennen ja jälkeen leikkaushoidon.

Lisätietoja: sairaalapalvelut

(02) 622 6270

• Huolehdijalkojenhyvästä hygieniasta.

• Hoidakovettumat.

• Teevarvasjumppaa.

• Venyttelepohkeiden takaosat.

• Käytäpohjallisia.

• Käytätarvittaessa varvastukea,yölastaatai varpaiden teippausta.

Vaivasenluunitsehoito-ohjeita:

”Vaivasenluuntyypilliset oireet

ovat kivulias patti,punotus ja turvotus

isovarpaan tyvinivelen

sisäsyrjällä ja tästä aiheutuvat kävely-

ja jalkineongelmat.”

Oikean leikkausmenetelmän valinta

Leikkausmenetelmiä on useita, joista kullekin potilaalle valitaan sopiva. On

6 1/2012

Lisätietoja: sairaalapalvelut

(02) 622 6270

”Tähystys-leikkauksen etuja

ovat vähäinen leikkauksen

jälkeinen kipu, kosmeettinen tulos ja nopea toipuminen.”

Mikä tyrä on?

Tyrä tarkoittaa vatsaontelon sisällön pul-listumista heikosta kohdasta, tyräportis-ta, vatsan seinämän läpi. Päällepäin tyrä näkyy pullistumana. Niitä muodostuu useimmiten nivusten seutuun tai navan ja vatsan etuosan alueelle.

Tyrien syntymistä ei valitettavasti voida ehkäistä esimerkiksi elintavoilla. Tavallisimmat tyrät ovat nivustyrä, na-patyrä ja vanhaan leikkaushaavaan syn-tyvä arpityrä.

Nivustyrä on tavallisin

Nivustyrät ovat tyristä tyypillisimpiä, koska vatsanpeitteiden heikoimmat kohdat sijaitsevat juuri nivusseudussa. Tyrä ilmenee pehmeänä pattina nivuk-sessa, ja se voi joskus olla myös molem-minpuolinen. Nivustyrä on pääasiassa miesten tauti. Suuri nivustyrä voi pul-listua kivespussiin.

Nivustyrä voi olla oireeton, mutta usein siihen liittyy kipua esimerkiksi ponnistaessa ja liikkuessa. Tyrään liittyy harvinainen, mutta vaarallinen ilmiö: tyrän kureutuminen, jossa tyrän sisällä oleva suolenmutka jumittuu vatsan sei-nämän aukkoon eli tyräporttiin. Kureu-tunutta tyrää ei saa painettua takaisin

sisään. Tällainen tilanne vaatii päivys-tysleikkauksen.

Nivustyrä ei aina vaadi leikkausta Täysin oireetonta nivustyrää voidaan seurata ilman leikkausta. Jos tyrä kui-tenkin vaivaa, on leikkaus aiheellinen. Nivustyrä voidaan leikata avoleikkauk-sella tai tähystysleikkauksella.

Nykyisin sekä avo- että tähystys-leikkauksessa heikko kohta nivuksessa peitetään keinomateriaalilla eli verkolla. Näin saadaan tukeva korjaus, leikkauk-sen jälkeiset rajoitukset ovat vähäisiä ja tyrän uusiutuminen on harvinaista.

Perinteisessä avoleikkauksessa heik-ko kohta suljettiin ompelemalla. Tyrän uusiutuminen oli tällöin tavallista, eikä näitä leikkauksia siksi enää suositella.

Nivustyrän tähystysleikkaus teh-dään kolmesta noin yhden senttimetrin kokoisesta haavasta, joihin asetettujen porttien läpi viedään kamera ja instru-mentit leikkausalueelle. Kuva kame-rasta tulee tv-monitorille. Verkko tulee heikon kohdan tueksi vatsaontelon puolelle.

Tähystysleikkauksesta toipuu nopeasti

Tähystysleikkauksen etuja ovat vä-häinen leikkauksen jälkeinen kipu,

Leikkauksella eroon tyrästäTyrä voi muodostua eri puolille elimistöä. Se ilmenee pehmeänäpattina,jokahäviäämaatessataikädellä painamalla.Tyrien esiintyvyys lisääntyy iän myötä, vaikka niitä voi ilmaantua missä iässä tahansa.

kosmeettinen tulos ja nopea toipumi-nen. Täysi fyysinen rasitus onnistuu 1−2 viikon kuluttua leikkauksesta, ja sairausloman tarve on työstä riippuen myös 1−2 viikkoa.

Tähystysleikkaus soveltuu erityisen hyvin uusiutuneen tyrän ja molemmin-puolisen nivustyrän hoitoon. Tähys-tysleikkaus tehdään yleisanestesiassa eli nukutuksessa. Jos muiden sairauk-sien takia nukutusta halutaan välttää, tehdään mieluummin avoleikkaus, joka onnistuu selkäpuudutuksessa tai jopa paikallispuudutuksessa.

Napa- ja arpityrä pitää yleensä leikata

Napatyrä on yleensä syytä leikata, koska siihen liittyy kureutumisen vaara. Aivan pieni napatyrä voidaan sulkea ompele-malla, suuremmat korjataan verkolla joko avo- tai tähystysleikkauksella.

Arpityrä muodostuu aikaisemman vatsaleikkauksen arpeen, koska arpi ei ole koskaan yhtä luja kuin terve vatsan-peite. Arpityrä ei yleensä ole vaarallinen, mutta se on usein kiusallinen. Arpityrän mahdollisuutta lisäävät leikkauksen jäl-keinen haavatulehdus sekä lihavuus.

Arpityrä saattaa kasvaa ajan mit-taan, jolloin vatsalle muodostuu suuri pullistuma. Oireita antavat tai nopeasti kasvavat arpityrät on syytä leikata. Tä-hystysleikkaus soveltuu yleensä hyvin arpityrän hoitoon, jossa heikko kohta eli tyräportti peitetään vatsaontelon puolelta verkolla.

JUHANI SANTAVIRTAgastrokirurgian erikoislääkäri

Hyvässä hoidossa

Lonkan keinonivelleikkaukset ovat kehittyneet huimasti viime vuosina

Syitä on monia

Artroosin syytä ei tarkkaan ottaen tie-detä, mutta ainakin perinnöllisillä teki-jöillä on merkittävä osuus. Ylipainolla sekä erilaisilla vammoilla on myös selvä nivelrikolle altistava vaikutus. Lihavuu-den vaikutus on nivelrikon synnylle kuitenkin vähäisempi lonkassa kuin polvessa.

Lonkan tekonivelleikkaukseen joh-tavia syitä ovat myös synnynnäisten ja lapsuusaikaisten lonkkasairauksien jälkitilat. Nivelreuma on edelleen yksi merkittävä syy lonkan protetisointiin, vaikkakin sen osuus on selvästi vähen-tynyt.

Lonkan keinonivelleikkaukseen päädytään vasta muiden ei-leikkauk-sellisten hoitojen osoittauduttua riittä-mättömiksi. Niitä tulee kuitenkin aina ensisijaisesti kokeilla.

Tärkein syy leikkaukseen on kipu. Yösärky huonontaa selvästi elämän-laatua, ja tämä onkin lonkkapotilaan riesana varsin tavallista. Kävelymat-kan lyhentyminen kipeytymisen takia sekä jonkin verran myös lonkan liike-laajuuksien vähentyminen vaikuttavat leikkauspäätökseen.

Proteesien kehitys huomattavaa

Ensimmäinen lonkan tekonivelleikkaus tehtiin Suomessa vuonna 1967. Sen jäl-keen käytettyjen implanttien kehitys on ollut huomattavaa. Lonkkaproteeseja on sementtikiinnitteisiä ja sementittömiä.

Lonkkaproteesi koostuu reisiluuhun päähän tulevasta osasta sekä lantion puolelle lonkkamaljakkoon laitettavasta kupista. Reisiluun pään ja lonkkamal-jakkoon tulevan kupin välissä on te-

konivelen liukupinta eli nivelen kuluva osa. Proteesien kehitystyössä liukupin-tojen parantaminen on ollut keskeistä.

Tekoniveliä valmistetaan eri mate-riaaleista, joiden kehittyminen mahdol-listaa entistä paremman lopputuloksen. Kehityksen myötä ne ovat myös aiem-paa kulutuskestävämpiä.

Kaikki tekonivelet irtoavat ja kulu-vat kuitenkin loppuun jossain vaihees-sa. 15-20 vuoden käyttöaikaa pidetään yleensä hyvänä tuloksena.

Käytettävä proteesi valitaan tapaus-kohtaisesti ja potilas huomioiden.

Tavoitteena kivun poistaminen

Lonkan protetisoinnin tavoitteena on tietenkin sekä liike- että lepokivun pois-to. Yleensä kivut saadaankin kokonaan poistettua.

Tärkeää leikkauksessa on saavuttaa mahdollisimman normaali potilaan oma anatomia, jolloin lonkan liike-laajuus ja lihasvoimat voivat palautua. Tämän mahdollistaa proteesimallien riittävän monipuolinen koko- ja muoto-valikoima. Myös raajan pituus pyritään palauttamaan entiselleen, mutta aina se ei täysin ole mahdollista.

Lonkan tekonivelpotilaan hoito al-kaa käynnistä ortopedin vastaanotolla. Mikäli siinä päädytään lonkan proteti-sointiin, varataan leikkausaika.

Sairaalassa tehdään esihaastattelut ja ohjataan potilas tarvittaviin esitutki-muksiin kuvantamiseen ja laboratori-oon. Tarvittaessa potilas käy myös ham-maslääkärissä, jossa varmistetaan, ettei suun alueella ole infektiopesäkkeitä.

Kuntoutus aloitetaan pikaisesti leikkauksen jälkeen

Leikkaus tehdään yleensä selkäpuudu-tuksessa, mutta halutessaan potilas voi saada lisäksi kevyttä nukutusta.

Leikkauksen jälkeisenä päivänä aloi-tetaan kävelyharjoittelu fysioterapeutin ja sairaanhoitajan avustamana. Sairaa-lassa viivytään yleensä 3–4 päivää.

Käytetyn proteesityypin, potilaan luun laadun sekä muiden eri tekijöiden perusteella leikkaava ortopedi määrit-tää sallitut liikelaajuudet ja varausluvan eli kuinka paljon painoa raajalle saa asettaa. Pääsääntöisesti saa heti varata täydellä painolla.

Kyynärsauvoja käytetään korkein-taan kuuden viikon ajan, jälkitarkas-tukseen saakka. Lonkkaproteesin kans-sa on kuitenkin syytä välttää pysyvästi juoksua ja hyppimistä sekä raskaiden taakkojen toistuvaa kantamista.

Säännöllisiä kontrollikäyntejä

Lonkkaproteesia, kuten kaikkia mui-takin tekoniveliä, seurataan potilaan loppuelämän ajan säännöllisin röntgen-kuvauksin sekä kontrollikäynnein 1–5 vuoden välein.

Yleisesti ottaen voidaan todeta lon-kan tekonivelleikkauksen olevan hyvin dokumentoitu, turvallinen ja tehokas hoito eri syistä tuhoutuneen lonk-kanivelen hoitamisessa.

MATTI SÄVELÄortopedian erikoislääkäri

Suomessa on arviolta miljoonalla ihmisellä nivelrikkoa eli artroosia ja 5 % kärsii siitälonkassa.Seonmyösyleisinsyylonkankeinonivelleikkaukseen,joitatehdäänmaassamme noin 7 500 vuodessa.

Ortopedian erikoislääkäri Matti Sävelä tekee lonkan keinonivelleikkauksia Porin Lääkäritalon sairaalassa.

Lääkärit

Muut asiantuntijat

PorinLääkäritaloIItsenäisyydenkatu33,28100PoriIVaraaaikasinumerosta622622taiwww.porinlaakaritalo.fi

Kerro mielipiteesi Hyvässä hoidossa -lehdestä. Olet mu-kana arvonnassa, jossa on palkintona hieronta. Edelli-sen arvonnan voitti Elvi Vuorisalo, Rutavalta. Onneksi olkoon!

Postita lomake 31.3.2012 mennessä osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata kyselyyn myös nettisivuiltamme osoitteessa www.porinlaakaritalo.fi.

Mitkä artikkelit ovat olleet mielestäsi mielenkiintoisia tässä tai aiemmissa lehdissä?

Nimi

Osoite

Puhelin

Kerro mielipiteesi ja voita hieronta! Ota osaa

kyselyyn javoita hieronta!

Luetko lehden mieluimmin paperisena vai nettiversiona?

Mistä aiheista haluaisit jatkossa lukea Hyvässä hoidos-sa -lehdestä?

Muita terveisiä lehden toimitukselle.

AllergologiaAnu Virolainen

AnestesiahammashoitoIsmo Raitakari

AnestesiologiaAntti PehkonenPekka SipponenSari SjövallTimo Virtanen

EndokrinologiaPaavo Pääkkönen

FysiatriaJarkko Levola

GeriatriaKalle HonkanenMaritta Salonoja

GynekologiaTuula AsantilaJohanna HaikonenMerja HuttunenMinna MaunolaSinikka OksaOuti Pakarinen Satu PietarinenReetta UusitaloKimmo VihkoOuti Yli-KestiAri Ylä-Outinen

Gynekologiset leikkauksetReijo Raitala

IhotauditJukka JuhelaTuula PuolakkaAnu VirolainenTuula Vuorio

KeuhkosairaudetElina AaltoMatti Pietiläinen

KirurgiaPertti AarnioAntti HakkiluotoJorma HannukainenTeemu JoutsiJuha Korhonen

Harri MäkeläTapio NieminenJorma PanulaArvo SaarelainenPekka SalminenUolevi SaloJuhani SantavirtaEeva-Liisa SäveläMatti SäveläHeli Virtanen

Kliininen fysiologiaPekka Varjo

Korva-, nenä- ja kurkkutauditOlli-Pekka HeikkiläJaana IlomäkiTimo LahinRaili Laiho-RekolaHanna SahlstenKirsi Ylitalo

KäsikirurgiaJorma PanulaHanna-Stiina Taskinen

LastenkirurgiaJuha KorhonenSari Malmi

LastentauditAhti HuidaMatti KesäläSamuli Ylitalo

MagneettitutkimuksetTimo RaudaskoskiSimo Savijoki

MuistitutkimuksetMaritta Salonoja

NeurofysiologiaEsa RauhalaJan Siren

NeurologiaTapani JolmaKirsi Malmberg-Ceder

OrtopediaIlkka Antti-PoikaPertti EerolaAnti KukkelaJuha KukkonenHarri Mäkelä

Juhani NirhamoUolevi SaloSeppo SuominenMatti Sävelä

PlastiikkakirurgiaTapio NieminenIra Saarinen

PsykiatriaMatti JoukamaaSeppo OjanenJorma RenforsMarko SorvaniemiLeena Vahero

PsykoterapiaMarja-Riitta NeumannSeppo OjanenJorma RenforsLeena Vahero

RadiologiaElina HeikkiläTimo Lehtonen

ReumasairaudetTapio Ahola

Ruuansulatuselinten kirurgiaAntti HakkiluotoArvo SaarelainenJuhani SantavirtaEeva-Liisa Sävelä

Ruuansulatuselinten sairaudetJukka KorpelaMatti Kukola

SilmäkirurgiaJari LeppäläTaina Naatula-HyytiVille PaavilainenUlla Reunanen

SisätauditTapio AholaKalle HonkanenJukka KorpelaHannu KoskivirtaMatti KukolaPaavo PääkkönenJouko RemesMaritta SalonojaPekka SatomaaEsa Soppi

Margarita TynniSeppo Vanhatalo

SotilaslääketiedeTimo Lahin

Suu- ja leukakirurgiaOssi Lehmijoki

SydäntauditJouko Remes

TerveydenhuoltoAnu Toivanen

TyöterveyshuoltoAnja Renfors

TyöterveyslääkäritReetta JärvenpääMarja-Riitta NeumannAnja RenforsPauli RiikonenAnna Routama-PaanaMarja-Riitta SaikkonenNaana SaloJuha VarjoJanne VehanenKaija WestergårdJonne Willman

UrheilulääkäritJyrki LevolaTimo Nykänen

UrologiaTeemu JoutsiHeikki KorhonenPekka Salminen

VerisuonikirurgiaPertti AarnioJorma Hannukainen

VeritauditSeppo Vanhatalo

YleislääketiedeEsko KarraPauli KorkeamäkiRaili Laiho-RekolaJyrki LevolaIlkka PiisiAnja RenforsMarja-Riitta SaikkonenAnu ToivanenKaija Westergård

AkupunktioMervi GustafssonJuha-Pekka Kallio

Mika KerokoskiPekka KuoppalaTapio Uusitalo

AlaraajafysioterapiaTiina Stenman

FysioterapiaMervi GustafssonMerja HaavistoPetteri JoukamaaPäivi JoukamaaJuha-Pekka KallioMika KerokoskiPekka KuoppalaTiina StenmanTapio UusitaloKristiina Ylistalo

KiropraktiikkaMatti Kuuri-Riutta

KuntohoitajaJorma Pohjonen

LymfaterapiaPekka KuoppalaMarianne Tikkanen

MuistitutkimuksetLeena Hannula

OMT-fysioterapiaMika Kerokoski

ParipsykoterapiaHeikki Kruus

Psykoterapia

Tuulikki AhopeltoMarjatta ImmonenEija-Maaria JussilaAnja JärvinenHeikki KruusPäivi NieminenBrita RantalaPäivi Väkiparta

PäihdeterapiaMarkku Hernesniemi

RavitsemusterapiaRoope Mäkelä

Seksuaali- ja pariterapiaLeena Hannula

SeksuaaliterapiaSolja Salminen

SenioriklinikkaTerhi Saari-Hannibal

SosiaalipsykologiaKalervo Nikkilä

Syömishäiriöklinikka

ToimintaterapiaVenla Nordström

TyöterveyspsykologiaHelena Säynäjäkangas

UrheiluhierontaReino Jokiranta

Urheiluklinikka

Urogynekologinen fysioterapiaVirve Mujunen

ÄitiysneuvolaKristiina KuusistoMerja LeppänenTaina PösöHelena Väkiparta

YleislääkäritSami ElamoOtto EttalaElina FältRauno JärvenpääReetta JärvenpääTeija KautiKarri KirjasuoPauli KultaJanne KuvajaViljami LaineMarja-Riitta NeumannTimo NykänenPauli RiikonenAntti SaivoNaana SaloJuha VarjoJanne VehanenJonne Willman