Uutiset.A6 // Aamulehti // Sunnuntaina 18. lokakuuta 2015

TAPPAVAT TAUDIT LYÖDÄÄN UUSIN ASEINHUIPPUTUTKIMUSTA TAMPEREELLA

Lääkemolekyyleille on löydettävä paras mahdollinen paikka kiinnittyä solukalvoihin ja niissä oleviin proteiineihin. Ilpo Vattulainen johtaa TTY:llä Hervannassa lähes nelikymmenpäistä biologisen fysiikan ryhmää. He tekevät atomintarkkoja elokuvia maailmoista, joita edes tarkimmat kuvantamislaitteet eivät näe. Simulaatiomallien ansiosta esimerkiksi syöpä- ja verisuonisairauksien lääkkeiden kehittäjät saavat tärkeätä tietoa soluja suojaavan solu- kalvon tapahtumista.Vesa Vanhalakka teksti

Sami R iSSanen/ilpo VattulaiSen tutkimuSRyhmä/tty

Aamulehti // Sunnuntaina 18. lokakuuta 2015 UUTISET // A7

TAPPAVAT TAUDIT LYÖDÄÄN UUSIN ASEIN

Katso video siitä, KuinKa solujesi

pinnalla Kuhisee. aamulehti.fi/Klippi

Koleran aiheuttava molekyyliSininen nauhamainen molekyyli on niin kutsuttu koleratoksiini- proteiini. Se aiheut-taa koleran päästessään solukalvon läpi. Molekyylin alapuolella olevat vaaleat ja tummat alueet ovat soluja suojaavan solukalvon rakenneosia: lipidejä eli rasvoja.

MittasuhdeKoleratoksiini on luonnossa noin 1–2 nanometrin eli millin miljoonasosan kokoinen. Kuva on moni mil-joonakertainen suurennos elävästä molekyylistä.

Mitä hyötyä tästä on?Tietoja käytetään apuna kun kehitetään parempia hoitoja koleraa vastaan.

Mitä kuvassa tapahtuu?Ihminen on sairastumassa. Koleratoksiini on juuri sitoutumassa solukalvossa olevaan vastaanottimeen, reseptoriin. Sitoutuminen on ensimmäinen vaihe koleran tarttumisessa ihmiseen sen jälkeen, kun kolerabakteeri on päässyt ihmisen elimistöön.

A8 // UUTISET Aamulehti // Sunnuntaina 18. lokakuuta 2015

olua ympäröivällä solukalvolla käy melkoinen kuhina, kun se rakentuu rasvoista, valkuais-aineista ja sokereista. Kaaokseen ilmaantuu nopeasti järjestystä, kun toukkamaiset rasva-sauvat eli lipidit hakeutuvat toistensa tykö tark-kaan säädetyksi kerrosrakenteeksi. Lopulta li-pidit väpättävät siististi vastakkain kuin pauk-kupommit papattimatossa.

Solukalvo on vain neljä nanometriä eli mil-limetrin miljoonasosaa paksu. Lipidit vipel-tävät silmieni edessä, sillä biologisen fysiikan professorilla Ilpo Vattulaisella on taito näh-dä nanomaailmaan.

Vattulaisen ryhmä on myös osa Suomen Aka-temian Kalvotutkimuksen huippuyksikköä. Vat-tulainen on yksikön varajohtaja.

– Koostamme laskennallisen fysiikan keinoin solukalvon tapahtumista atomitason simulaa-tiomalleja. Niissä nähdään atomin tarkkuudel-

la reaaliajassa, mitä solukalvolla tapahtuu, mitä proteiineja ja lipidejä siellä on,

miten ne keskustelevat toistensa kanssa.

Atomintarkka mallinta-

minen on tärkeätä, sillä reaaliaikaisten simu-laatiomallien avulla lääkemolekyylit osaavat hakeutua juuri oikeaan reseptorina toimivaan proteiiniin eli valkuaisaineeseen. Reseptorit välittävät signaaleita solun ulkopuolelta sen sisälle. Lääkemolekyylin on kiinnityttävä re-septoriin juuri oikealla tavalla. Tämä jos mikä on täsmälääketiedettä.

Solukalvon reseptoreihin kiinnittyvät myös erilaiset taudinaiheuttajat, kuten edellisellä au-keamalla olevaan kuvaan vangittu ja siniseksi värjätty koleraa aiheuttava koleratoksiini-pro-teiini on juuri tehnyt.

SImUlAATIoT AUTTAvAT lääkekehityksessä, kun halutaan esimerkiksi lisätä hyvän kolesterolin (HDL) ja vähentää huonon kolesterolin (LDL) määrää ihmisen verenkierrossa – tai huijata syöpäsolu tappamaan itsensä.

Syövän hoidossa uusinta uutta on valjas-taa ihmisen oma puolustusjärjestelmä taiste-luun syöpäsoluja vastaan. Ensimmäiset ihmi-sen omaa immuniteettia aktivoivat syöpälääk-keet ovat jo käytössä.

Kun solu tulee elinkaarensa päähän, se oh-jelmoi itsensä tappamaan itsensä ohjatussa solukuolemassa.

Vattulaisen tutkimusryhmä on tunnistanut yhden ohjatun solukuoleman ensimmäisistä tapahtumista, sen hetken, kun solu parahtaa: Tappakaa minut!

Häviävän lyhyt hetki on lipidin liikettä solu-kalvon laidalta toiselle. Vielä ei tiedetä, mistä liike saa alkunsa tai minkä proteiinin kanssa rasva sen yhteistyössä tekee.

– Jos opimme syöttämään syöpäsoluun sig-naalin, joka saa sen viestimään haluaan kuol-la, voisimme aktivoida elimistön oman puolus-tusjärjestelmän tuhoamaan syöpäsoluja. Tämä on se suuri visio.

Vattulaisen ryhmä on selvittänyt myös hy-

vän ja huonon kolesterolin määrään vaikutta-van anacetrapib-lääkeaineen toimintamekanis-mia. Lääkettä kokeillaan jo ihmisillä.

Vielä ei tiedetä tarkkaan, miten lääkemo-lekyyli lisää hyvää ja vähentää huonoa kole-sterolia.

Ryhmän simuloima malli paljastaa, miten lääkeaine hyvän ja huonon kolesterolin mää-rää verenkierrossa ohjaavaan kantajaproteii-niin sitoutuu.

– Tämä on ensimmäinen näkymä lääkeaineen ja kantajaproteiinin vuorovaikutukseen.

SolUkAlvomAllIEn pohjana on jo tiedossa olevaa kokeellista dataa proteiinien ja solukal-von rakenteesta. Laskennallisten menetelmi-en avulla voidaan myös luotettavasti rakentaa puuttuvia osia, joita esimerkiksi kiderakenne-määritykset eivät ole esille nostaneet. Ne ei-vät tallenna niitä molekyylin osia, jotka liik-kuvat paljon.

– Valmis malli on yksi yhteen aidon luonnossa esiintyvän rakenteen kanssa. Tiedämme tark-kaan, miten atomit kytkeytyvät toisiinsa, min-kälaisen 3-ulotteisen rakenteen ne muodosta-vat ja miten tutkimamme proteiini solukal-voon asettuu.

Tietokonesimulaatio mallista syntyy atomi-en liikeyhtälöitä ratkaisemalla, kun niille kai-kille on ensin annettu lähtönopeus. Myös mo-lekyylissä vaikuttavat erilaiset voimat otetaan huomioon. Sen jälkeen atomien paikkoja päi-vitetään yhä uudelleen ja uudelleen.

Tämä ei tapahdu hetkessä, sillä dataa on val-tava määrä. Tarvitaan supertietokoneita.

Vattulainen kertoo, että eräänkin kalvoresep-torin tutkimiseen käytettiin 60 miljoonaa co-re-tuntia laskenta-aikaa. Tämä vastaa 7 000 :ta kannettavaa tietokonetta, jotka tuottavat dataa 24 tuntia vuorokaudessa yhden vuoden ajan.

Ilmaista se ei ole. Hinta: kaksi miljoonaa euroa.

HUIPPUTUTKIMUSTA TAMPEREELLA

SIlpo VattulaIsen tutkImusryhmä/tty

Jyr

kI h

ok

ka

ne

n/C

sC

Ja Il

po

Va

tt

ul

aIs

en

tu

tk

Imu

sr

yh

mä

/tt

y

Huono LDL-kolesterolimole­kyyli rasvojen (lipidien) muodos­tamassa solukal­vossa. Keskellä olevat tummat pal­lerot ovat koleste­rolia ja sen esterei­tä. Sitä ympäröivät kellertävät, orans­sit ja harmaat mo­lekyylit ovat solu­kalvon osia.

TieDonväLiTTäjä. Etualalla oleva keltapunerva möhkäle on solukalvoon (sinertävä pilvi taus­talla) kiinnittynyt epidermaali­nen kasvutekijäreseptori EGFR. Se on yksi keskeisimmistä tiedon­välitystä solukalvolla ohjaavista molekyyleistä. EGFR:n virheellisel­lä toiminnalla on keskeinen rooli esimerkiksi syövän kehittymisessä.

Aamulehti // Sunnuntaina 18. lokakuuta 2015 UUTISET // A9

HUIPPUTUTKIMUSTA TAMPEREELLA

Tulos on kuitenkin kaiken rahan arvoista, sillä valmiiseen simulaatiomalliin voidaan si-joittaa kokeiltavia lääkeaineita. Esimerkiksi lääkemolekyyli, joka voisi käynnistää ohjatun solukuoleman.

Biologisen fysiikan ryh-män solukalvosimulaa-tiot ovat hyvä esimerk-ki suurten datamassojen käytöstä lääketieteessä.Suuraineistoja eli big dataa kerätään nykyään kaikkialta erilaisilla an-tureilla, laskureilla ja

muilla mittaus- ja rekisteröintijärjestelmillä.Dataa kertyy erilaisista koneista ja laitteis-

ta, liikenteestä, terveydenhuollosta, tietolii-kenteestä, valvontajärjestelmistä, ihmisistä ja eläimistä, internetistä, sosiaalisesta mediasta, kaupan asiakkuusohjelmista, geeneistä ja hiuk-kaskiihdyttimistä.

Suuraineistojen nousun takana on analogi-sen informaation muuntaminen digitaaliseen muotoon: ykkösiksi ja nolliksi, lukujonoiksi, joita tietokoneet ymmärtävät.

OlEnnAISTA bIg dATASSA ei ole itse data, vaan tieto, joka datasta voidaan johtaa. Suuraineis-toille ominaista on, että valtavista tietomas-soista nousee pintaan ilmiöitä ja yhteyksiä, joi-ta ei muuten nähtäisi.

Suuraineistojen hyödyntämisen ytimessä ol-laan, kun analysoitu tieto osataan pukea visu-aalisesti ymmärrettävään muotoon.

– Yritykset ovat keränneet valtavia määriä da-taa jo 10 – 20 vuotta. Vasta nyt on herätty siihen, mitä tällä kaikella datalla voi tehdä, sanoo muu-taman vuoden Tampereella toimineen Quva-yrityksen toimitusjohtaja Emil Ackerman.

Quva on data-analytiikkaan ja tietokanta-

ratkaisuihin erikoistunut ohjelmistotalo. Sen suurin mielenkiinnon kohde ovat jatkuvat tuo-tantoprosessit.

Quva on analysoinut dataa muun muassa Sandvikin kaivosporauslaitteissa, Stora-En-son kartonkitehtaalla ja Pirkanmaan tervey-denhuollossa.

– Yhden ilmiön takana saattaa olla satojen, jopa tuhansien muuttujien yhteisvaikutus. Et-simme valtavasta datamassasta ongelmien taus-talla olevia ja niitä selittäviä ilmiöitä. Kun dataa kertyy koko ajan lisää, analytiikkatyökalut op-pivat ennakoimaan ongelmia ja varoittamaan niistä ennen kuin ne ilmaantuvat.

KUn dATAA On tarpeeksi paljon, se kuvaa to-dellisuutta tarkemmin kuin ihminen, sillä ih-misen käsityskyvyn tapaan data ei aseta rajoja.

– Ihminen laatii peukalosääntöjä, sillä hän haluaa nähdä maailman yksinkertaistettuna. Yksinkertaistettu malli kuvaa hyvin harvoin oikein reaalimaailmaa.

Kun Tampereen teknilli-sellä yliopistolla työs-kentelevä terveystek-nologian tuntija Ilkka Korhonen käy lenkil-lä, hän seuraa yleensä sykettään sykemitta-rilla. Nykyään Korho-nen mittaa itseään vä-

hemmän, mutta ennen hän punnitsi itsensä joka päivä usean vuoden ajan ja tarkkaili pulssiaan jopa työpaikalla. Näin hän sai tietoa omasta vi-reystilastaan, stressistään ja palautumisestaan.

Korhonen kiinnostui terveysteknologiasta aloitettuaan opintonsa TTY:llä 1980-luvun lo-pulla. Tuolloin terveysteknologia oli sairaala-teknologiaa: potilas oli mitattava objekti, jos-ta mitattu tieto oli tarkoitettu vain terveyden-huollon ammattilaisille.

Joskus 1990-luvun puolivälissä Korhosen mielessä alkoi itää ajatus, että jos väestötasol-la halutaan parantaa ihmisten terveyttä on puu-tuttava elintapoihin. Se ei onnistu, jos ihminen on pelkkä objekti. Tiedon mennessä vain lää-käreille itsensä mittaaminen ei kiinnosta, eikä vaikuta siihen, mihin pitäisi, eli elintapoihin.

Kun Korhonen sai 2011 professuurin TTY:ltä, hän perusti ensi töikseen Personal Health In-formatics -tutkimusryhmän. Ryhmässä teh-tävän tutkimustyön kantava ajatus on tehdä ihmisestä aktiivinen terveystiedon kulutta-ja ja käyttäjä.

– Teknologian kehittyminen on tehnyt tästä mahdollista ja sen avulla ihmistä voidaan mo-tivoida elintapamuutoksiin, Korhonen sanoo.

PErInTEInEn TAPA TEhdä tutkimusta on, että ensin laaditaan tutkimusasetelma. Sitten ke-rätään tietoa. Suuraineistojen käytön yleisty-misen myötä ajattelu on muuttunut.

– Nyt teemme monasti toisin päin. Tutkim-me maailmaa ja etsimme aineistoja, joista oli-si hyötyä terveyteen liittyvässä tutkimuksessa. Sitten hankimme dataa käyttöömme ja tutkim-me sen avulla ilmiöitä, jotka meitä kiinnostavat.

Tutkimuksissa on käytetty hyväksi muun muassa 30 000 suomalaisen työntekijän syke-mittauksista saatua tietoa sykevälivaihtelusta.

Data on saatu jyväskyläläiseltä Firstbeat-yri-tykseltä. Se on kerännyt tiedot työpaikkojen työ-hyvinvointikampanjoista, kun työntekijät ovat kampanjan käynnistyessä käyttäneet sykemitta-reita kolme vuorokautta yhtäjaksoisesti. Tieto-kantaan on kertynyt miljardeja sydämenlyöntejä.

TäsTä on Kyse

Big Data

• Big Data eli suuraineistot ovat di-gitaalisessa muodossa olevia tieto-massoja, joita on kerätty eri lähteistä antureilla, laskureilla ja mittausjärjes-telmillä.

• Suuraineistojen keruun ja käsit-telyn on tehnyt mahdolliseksi tiedon muuttuminen digitaaliseksi eli ykkös-ten ja nollien lukujonoiksi, joita tieto-koneet ymmärtävät.

• Big datalle ominaista on, että isoa tietomassaa ei voi enää hallita perinteisillä analyysi- ja käsittelyme-netelmillä. Toinen ominaispiirre on, että datasta nousee esille ilmiöitä ja yhteyksiä, joita ei muuten nähdä.

• Vuonna 2000 vain neljännes maail-man kaikesta tallennetusta tiedosta oli digitaalista. Vuonna 2013 tallennetus-ta tiedosta oli muussa kuin digitaali-sessa muodossa vain noin 2 prosent-tia. Uutta digi-tietoa syntyy maailmas-sa siis hurja määrä joka päivä.

Lähde: Viktor Mayer Schönberger, Kenneth Cukier: Big Data

Jatkuu seuraavalla aukeamalla

OSSi AhOlA/AAmUlehTi

Jos opimme syöttämään syöpäsoluun signaalin, Joka saa sen viestimään haluaan kuolla, voisimme aktivoida elimistön oman puolustusJärJestelmän tuhoamaan syöpäsoluJa. tämä on se suuri visio.ilpo vattulainen

Ilpo VattulaIsen tutkimusryhmän te-kemiin simulaatiomal-leihin voidaan istuttaa lääkemolekyyli ja kat-soa miten se vaikut-taa. Vattulaisen mu-kaan kunkin mallin ta-voitteena on tuottaa mahdollisimman hyvä kokonaiskuva tietystä ilmiöstä elävien solu-jen pinnalla.

Kun terveys tekno­logiaan perehtynyt TTY:n tutkija Ilkka Korhonen lenkkeilee, hän mittaa sykettään ranteessa mukana kulkevalla mittarilla. Korhonen uskoo, että ihmistä voidaan mo­tivoida aktiiviseksi oman terveystietonsa havainnoijaksi tekno­logian avulla.

Emil BoByrEv

A10 // UUTISET Aamulehti // Sunnuntaina 18. lokakuuta 2015

Kun tietoja yhdistetään tausta-aineis-toon – ikään, pituuteen, painoon ja sukupuo-leen –  sykevälivaihtelujen mittaus avaa mielen-kiintoisia uusia näkökulmia suomalaisen työ-väestön vuorokausirytmiin, energiankulutuk-seen, palautumiseen, kunnon ja painon vaiku-tuksiin sekä miesten ja naisten välisiin eroihin.

Kun ryhmä alkoi sykedatan avulla tutkia suo-malaisen työntekijän palautumista päivän ra-situksista yön aikana, alkuoletus oli, että vii-konloppuna palaudutaan parhaiten. Silloin ren-toudutaan.

Data oli toista mieltä: viikonloppuna palau-dutaan huonommin kuin arkiöinä.Alkoholin tiedetään heikentävän fysiolo-gista palautumista. Kun dataa verrattiin nautittujen alkoho-

liannosten määrään, näkyi, että palautumisen ja alkoholinkäytön välillä on yhteys. Selvisi esi-merkiksi, että jo pari annosta alkoholia heiken-tää palautumista.

– Toki jo pitkään on tiedetty, että alkoholi ak-tivoi sympaattista hermostoa ja hidastaa palau-tumista. Nyt tiedämme, että sillä on myös vä-estötasolla oikeasti merkitystä. Nyt puhutaan kohtuukäytöstä, rentoutumisesta. Tällaista tie-toa olisi mahdotonta saada ilman suurta data-massaa. Korhonen sanoo.

Kun sykevälivaihtelun perusteella tutkittiin

energiankulutusta ja fyysistä aktiivisuutta eri sukupuo-li-, ikä- ja painoryhmissä, havaittiin, että ihmiset liikkuvat vähemmän kuin he antavat ym-märtää.

Joillakin ryhmil-lä liikkuminen oli lähes olematonta. Esimerkiksi monelle ylipainoiselle naisel-le kuormittavaa fyysis-tä liikuntaa kertyy keski-määrin vain 2 – 3 minuuttia vuorokaudessa.

– Yleensä fyysisen aktiivisuu-den väestömittaukset perustuvat kyselyihin. Nyt meillä on ensimmäisen ker-ran tietoa siitä, kuinka vähän jotkut ihmiset oi-keasti liikkuvat.

KorhoSEn ryhmäSSä on alettu tutkia myös keinoja hallita painoa.

– Yleensä painomuutoksia tarkastellaan pit-kän aikavälin trendeinä. Me tutkimme niitä vuorokausi- ja viikkovaihtelun tasolla.

Tutkimuksen pohjana on tieto, että ihmisen painon viikkorytmi on aika selkeä: paino laskee työpäivinä ja nousee viikonloppuina.

Toistaiseksi tutkimusta on tehty pienellä ai-neistolla, mutta nyt on saatu käyttöön interne-tiin jatkuvasti yhteydessä olevalla Whitingsin älyvaa’alla ihmisten painomuutoksista kerty-nyttä tietoa. Dataa on 10 000 ihmisestä eli kaik-kiaan noin kymmenen miljoonaa mittausta.

– Meillä on jo vihje siitä, et-tä niillä ihmisillä on enem-

män ongelmia painonhal-linnassa, joilla painon viikkorytmi puuttuu. Paino taas pysyy pa-remmin hallinnassa niillä, joilla se nousee viikonloppuna ja las-kee työpäivinä.

Korhonen arvelee, että taustalla on niin

kutsuttu kompensato-rinen mekanismi:– Äärimmäinen kurin

noudattaminen on harvalle mahdollista. Kun ihmisen an-

taa silloin tällöin itselleen oikeu-den nautiskella, hän kykenee paremmin ku-

rinalaisuuteen arjessa. Painokin pysyy parem-min hallinnassa.

Korhosen on omista painonmittauksistaan havainnut, että säännöllinen punnitus on hyvä tapa pitää painoa kurissa. Tämä on nyt myös todistettu suurista aineistoista: jos pitää yli vii-kon tauon, paino alkaa herkästi nousta.

– Kun ihminen on väsynyt, paino nousee her-kemmin. Silloin syö helposti enemmän soke-ria ja muutenkin liikaa.

Korhonen uskoo, että säännöllisesti kerät-tävän ja alati karttuvan painonmittausdatan avulla voidaan joku päivä ennakoida, mihin suuntaan ihmisen painokäyrä etenee.

– Jos vaaka havaitsee mittauskäytännöissä painon nousuun viittaavia trendejä, se viestii ihmiselle, että hei, nyt kannattaa olla tarkkana.

0 1 2 3 4 5

>7

6–7

4–5

3

2

1

0

25 30 35 40 45 50 55 60

la–su

pe–la

to–pe

ke–to

ti–ke

ma–ti

su–ma

Neljä annosta: palautuminen

lähes puolittuu.

Unen aikaisen sykevälivaihtelun analyysi tuo uutta tietoa ihmisen palautumisesta.

Hannu MänttäriLähde: Ilkka Korhonen, TTY

ALKOHOLI HEIKENTÄÄ UNEN AIKAISTA PALAUTUMISTA

Annoksia alkoholia Yö

Viikonloppuisin yöunen kestostanoin kolmanneson palauttavaa.

Arkena yöunenkestosta noin

puolet onpalauttavaa.

Palautumisaika eri öinä (prosenttia unen kestosta)Unen aikainen palautuminen (tuntia)

Jo kaksi annosta heikentää

palautumista.

1

1

2

2

Jatkuu edelliseltä aukeamalta

HUIPPUTUTKIMUSTA TAMPEREELLA

Havaittiin, että iHmiset liikkuvat väHemmän kuin

He antavat ymmärtää. esimerkiksi monelle

ylipainoiselle naiselle kuormittavaa fyysistä

liikuntaa kertyy vain 2-3 minuuttia

vuorokaudessa. ilkka korHonen

PanEElikEskustElu

6 aamulehti järjestää tiistaina 20.10. paneelikes-kustelun, joka pohjustaa tekniikan päivien teemo-ja, kuten big dataa. muka-na keskustelemassa ovat tietoteknologia-asiantuntija Petteri Järvinen sekä tty:n tutkijat leena ukkonen, ilkka korhonen, David Hästbacka ja Joona kannisto.

6 Missä: aamu-lehden auditorio (itäinenkatu 11, tampere)

6 Koska: tiistaina 20.10. kello 18–19.30.

Aamulehti // Sunnuntaina 18. lokakuuta 2015 UUTISET // A11

Vesa VanhalakkaAamulehti

P irkanmaan sairaanhoi-topiirissä on tehty suur-aineistoihin eli big dataan

pohjautuvaa kehitystyötä jo pa-ri vuotta.

Datan avulla on muun muassa tunnistettu potilasturvallisuutta vaarantavia riskitekijöitä ja va-hinkoihin johtavia tapahtuma-ketjuja.

– Vahingot syntyvät yleensä tiettyjen samankaltaisten ta-pahtumasarjojen myötä. Taus-talla olevat ilmiöt voidaan tunnis-taa datan avulla, kertoo Pirkan-maan sairaanhoitoyksikön hallin-toylilääkäri tehtävistä eläkkeel-le syyskuun alussa jäänyt Erkki Kujansuu.

SAIrAAnhoITopIIrI teki vuoden vaihteessa myös tamperelaisen data-analytiikkayrityksen Quvan kanssa pilottihankkeen, jossa tunnistettiin monisairaita poti-laita sairaanhoitopiirin järjestel-mien perusdatan avulla. Potilas-rekistereitä ei käytetty.

Tunnistamiseen käytettiin muun muassa tietoja siitä, kuin-ka monta diagnoosia potilaalle on

tehty, missä diagnoosit on tehty, ja kuinka paljon kustannuksia on kertynyt.

– Lääkärit kertoivat meille, ket-kä ovat monisairaita. Me opetim-me koneoppivaa mallia tunnista-maan datasta automaattisesti kri-teerit täyttäviä ihmisiä. Periaate on sama kuin esimerkiksi verkko-kaupan ostosuosituksissa: kone arvioi suuraineistojen pohjalta, mikä henkilöä saattaisi kiinnos-taa, Quvan toimitusjohtaja Emil Ackerman kertoo.

Monisairas potilas on tervey-denhoitopalvelujen monikäyt-täjä.

– Esimerkiksi ihminen, jolla on yksi vakava perussairaus johon liittyy erilaisia sivujuonteita. Nii-den hoitamiseen tarvitaan monia erikoissairaanhoidon toimenpi-teitä, Kujansuu kertoo.

Pirkanmaan sairaanhoitopii-rin potilaista 10 prosenttia käyt-tää vuoden aikana 70 prosent-tia kustannuksista. Osa monisai-raista kuuluu tähän 10 prosentin joukkoon.

Jos onnistutaan ennakoimaan kenellä on riski monisairastua, hänelle osattaisiin antaa ajoissa oikeaa hoitoa.

– Rahaa säästyy, kun potilasta hoidetaan oikealla tavalla ja jä-tetään tekemättä asioita, jotka eivät ongelmia ratkaise, Kujan-suu kertoo.

– Yllättävän nopeasti ja hyvin koneoppiva malli oppi tunnista-maan monisairaita potilaita.

Suuraineistoilla on tunnistettu vahinkoon johtavia tapahtumaketjuja ja monisairaita potilaita.

Big datalla parempaa potilasturvallisuutta

Tekniikan PäiväT

Uppoudu tekniikan maailmaan

TEknIIkAn päIväTEnsimmäisillä Tekniikan päivillä teemoina ovat digitalisaatio, big data, esineiden internet, terveys-teknologia ja tietoturva. Torstai on omistettu yrityksille. Perjantaina ja lauantaina järjestetään kymmeniä yleisöluentoja. Vapaa pääsy.Missä: Finlaysonin alue, TampereKoska: 22.10.–24.10.Www: tekniikanpaivat.fi/tampere/

pETTErI JärvInEnPetteri Järvinen esi-telmöi Tekniikan päivillä aiheesta: Viekö digitali-saatio ammatit ja robotit työn?

Missä: Työväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8.Koska: Perjantai 23.10. kello 13.

ESko vAlTAoJAAvaruustähtitie-teen professorin virasta Turun yliopistossa äs-kettäin eläkkeellä jäänyt Esko Valtaoja jatkaa yhä työtä emeritusprofesso-rina. Mies on säkenöivä puhuja.Missä: TR1, Väinö Linnan aukio 13.Koska: Perjantai 23.10. kello 17.

TEknIIkAn TorITekniikan torin demotilassa pääset kokeilemaan uusinta teknologiaa, kuten kolmiulotteisia kuvioita piir-tävää 3D-kynää tai tehdä kasvo-analyysin. Lastenkulttuurikeskus Rullan työpajoissa voi osallistua koodikouluun ja rakentaa legoro-botteja. Ilmoittaudu ennakkoon. Pajoihin pääsee mukaan myös paikan päällä, jos vain tilaa on.

Tekniikan tori: Demot TR1:n n äyttelytilassa Rupriikissa. Väinö Linnan aukio 13.Työpajat: Lastenkulttuurikeskus Rulla, Finlaysoninkuja 6: Ensim-mäiset pajat aloittavat kello 10. Viimeinen kello 15.

STAnd-UppIAScience Slam -tapahtumassa neljä tutkijaa pistää itsensä tosissaan likoon. Kullakin kilpai-lijalla on kymmenen minuuttia aikaa kertoa työstään stand-upin keinoin. Professori Ville Pulk-ki on asettanut riman korkealle: hän haluaa päästä Simpsoneihin vierailevaksi hahmoksi. Paras voittakoon tämän jalon kilvan!

Missä: Ylioppilastalo, Kauppakatu 10.Koska: Perjantai kello 20.

HUIPPUTUTKIMUSTA TAMPEREELLA

Tervetuloa käymään tai soita: TAMPERE, Hämeenkatu 8. Puh. 0204 293 200. www.alandsbanken.fi

* Puhelut 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/minuutti, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/minuutti. Puhelu nauhoitetaan.

Kuljemme omaa tietämme

Juhlaviikolla tapahtuu 19.– 23.10.2015

Ma 19.10. Ainutlaatuinen Premium Banking -palvelukokonaisuus • kokonaisvaltaista palvelua, elämyksiä ja turvaa

Ti 20.10. Ålandsbanken varainhoitajana • korot, osakkeet ja asunnot valintasi mukaan • klo 11.00 ja klo 14.00 Asuntorahasto-tietoiskut (kesto 15 min.)

Ke 21.10. Asiantuntijatietoisku (kesto 15 min.) • klo 11.00 Tekisinkö testamentin • klo 14.00 Edunvalvontavaltuutus

To 22.10. Tapaamisia ajanvarauksella

Pe 23.10. 20-vuotiskakkukahvit klo 10 – 16

Asiantuntijamme ovat tavattavissa koko viikon ajan. Kahvia ja Ahvenanmaan pannukakkua tarjolla maanantai-torstai klo 10 – 16

Ålandsbanken Tampereella 20 vuotta

20V U O T T A

T A M P E R E