hemvärnet - ruotsin suojajoukot

2
8 9. 3. 2012 < 2 | 2012 Lauttasaari, Veneentekijäntie 1, 00210 HELSINKI, 0207 65181 Herttoniemi, Hitsaajankatu 14, 00810 HELSINKI, 0207 65182 www.maritim.fi menoy210108 Veneilijän tavaratalo Teksti: Veikko Luomi RUOTSI PÄÄTTI MUUTAMA vuosi sitten supistaa puolustusvoimiaan radikaalisti. Samalla luovuttiin laa- jasta varusmiespalveluksesta. Muu- toksien myötä aloitettiin Hemvär- netin – Ruotsin kodinturvan – voi- makas kehittäminen lähes 20.000 sotilaan suojajoukoksi, joka kykenee toimimaan koko valtakunnassa ja keskittämään voimia lyhyessä ajassa valtakunnan eri osiin. Hemvärnet hoitaa myös sotilaiden rekrytointia ja antaa vapaaehtoisille sotilaan pe- ruskoulutuksen. Hemvärnet on vuoden 2012 alus- sa ottanut käyttöön uuden asia- kirjan (Preliminära målsättningar ”PTOEM” för hemvärnsförbanden), jossa määritetään Hemvärnetin tak- tiset, kokoonpano- ja taloudelliset tavoitteet ja suorituskykyvaatimuk- set. Asiakirja on muodollisesti luon- nos, mutta tosiasiallisesti velvoit- tava. Tarkoitus on luoda Hemvär- netistä koko valtakunnan kattava ja valmiusosiltaan (insatsförband) koko maassa toimimaan kykenevä organisaatio, jolla on nykyaikainen varustus ja hyvä koulutus. Muiden kuin valmiusosien on kyettävä toi- mintaan kotiläänin alueella. Tavoitevahvuus on 40 patal- joonaa (à yli 500 sotilasta), jolloin kokonaisvahvuudeksi muodostuu 22.000 henkeä. Näistä noin 17.000 on tarkoitus sijoittaa suojajouk- koihin (nationella skyddsstyrkor). Suojajoukko-osien suorituskykyvaa- timukset ovat muuta Hemvärnetiä vaativammat. Pataljoonien perus- tamisen painopisteet ovat asutusti- hentymissä (Tukholma, Göteborg, Malmö), Gotlannissa, Skoonessa ja Tanskan salmien suunnalla. Maan pohjoisen osan, Norlannin osuus on seitsemän pataljoonaa. Rekrytointi tehdään vapaaeh- toisuuteen pohjautuen, minkä hel- pottamiseksi on mm. Hemvärnetin jäsenten taloudellisia etuuksia lisät- ty. Vaativimmasta, pataljoonanko- mentajan (kapteeni tai majuri) teh- tävästä maksetaan vuosittain noin 36.000 kruunua. Sotamiehen korva- us voi olla 7.000 kruunua, muut teh- tävät korvataan sitten tältä väliltä. Hemvärnetin teh- täviin kuuluu myös sotilaan peruskou- lutuksen antaminen tuleville hv-sotilaille (GMU, grundläggan- de militärutbildning, noin kolme kuukaut- ta). Koulutuksen pääsyvaatimuksena on mm. 18 vuoden ikä ja tiettyjen lukio- kurssien suoritus. Hemvärnetin kouluttaa myös nuorisoa mm. asei- den käsittelyyn ja ammuntaan. Alle 17-vuotiaat käyttävät pienoiskivää- riä, rynnäkkökivääriammuntoihin pääsee syntymäpäivän jälkeen. Kah- deksantoista täyttäneille saadaan antaa jo taistelukoulutusta. Nykyaikainen varustus Hemvärnetin aseistus muodostuu pääosin jalkaväen kevyistä aseista, käsikranaateista, miinoista, viuh- kapanoksista ja singoista. Aseistus on nykyaikainen. Pe- rusase on AK4b-ryn- näkkökivääri, jossa on punapistetähtäin. Varustukseen kuuluu myös pimeätoimin- nan vaatima välineis- tö ja hyvä henkilökoh- tainen suojavarustus. Kulkuvälineinä Hem- värnetillä on maas- toautot tai telakuor- ma-autot. Kolmen pataljoonan kokoon- panoon kuuluu myös venekomppania (-vii- rikkö), jonka varus- tuksena on mm. Stridsbåt 90. Valmiusvaatimukset Uudelle Hemvärnetille asetetaan nopean toiminnan suorituskyky- vaatimus. Pataljoonan on kyettävä toimimaan osillaan kuuden tunnin kuluessa käskystä, pääosien on olta- va toimintavalmiina vuorokaudessa. Pyöräajoneuvoilla varustettujen valmiusosien on kyettävä siirty- mään tiestöä pitkin 600 kilometriä vuorokaudessa, telakuorma-autoin varustettujen yksiköiden maastossa 150 km samassa ajassa. Vesiteitä liik- kuvien yksiköiden on kyettävä vuo- rokautiseen 250 meripeninkulman siirtymiseen. Valmius- ja siirtymiskykyvaati- mukset mahdollistavat Hemvärne- tin voimien keskittämisen valtakun- nan uhanalaisiksi katsottuihin osiin nopeahkosti. Vaatimustasoa voi pi- tää kovana, erityisesti kuin otetaan huomioon Ruotsin sotilasmaantie- teellinen asema. Lisätietoja hemvarnet.se Hemvärnet Ruotsin operatiivinen suojajoukkojärjestelmä Hemvärnetin reserviläisillä on kotona säilytyksessä henkilökohtainen ase ja taisteluvarusteet. Kuva: Försvarsmakten

Upload: veikko-luomi

Post on 29-Mar-2016

238 views

Category:

Documents


0 download

DESCRIPTION

Hemvärnet kehittyy Ruotsin operatiiviseksi suojajoukkojärjestelmäksi. Helsingin Reservin Sanomat 2/2012.

TRANSCRIPT

Page 1: Hemvärnet - Ruotsin suojajoukot

8 9. 3. 2012 < 2 | 2012

Lauttasaari, Veneentekijäntie 1, 00210 HELSINKI, 0207 65181Herttoniemi, Hitsaajankatu 14, 00810 HELSINKI, 0207 65182

www.maritim.fi

men

oy21

0108

Veneilijän tavaratalo

reservins_08_maritim.indd 1 22.1.2008 10:59:14

Teksti: Veikko Luomi

RUoTsi PääTTi mUUTAmA vuosi sitten supistaa puolustusvoimiaan radikaalisti. Samalla luovuttiin laa-jasta varusmiespalveluksesta. Muu-toksien myötä aloitettiin Hemvär-netin – Ruotsin kodinturvan – voi-makas kehittäminen lähes 20.000 sotilaan suojajoukoksi, joka kykenee toimimaan koko valtakunnassa ja keskittämään voimia lyhyessä ajassa valtakunnan eri osiin. Hemvärnet hoitaa myös sotilaiden rekrytointia ja antaa vapaaehtoisille sotilaan pe-ruskoulutuksen.

Hemvärnet on vuoden 2012 alus-sa ottanut käyttöön uuden asia-kirjan (Preliminära målsättningar ”PTOEM” för hemvärnsförbanden), jossa määritetään Hemvärnetin tak-tiset, kokoonpano- ja taloudelliset tavoitteet ja suorituskykyvaatimuk-set. Asiakirja on muodollisesti luon-nos, mutta tosiasiallisesti velvoit-tava. Tarkoitus on luoda Hemvär-netistä koko valtakunnan kattava ja valmiusosiltaan (insatsförband) koko maassa toimimaan kykenevä

organisaatio, jolla on nykyaikainen varustus ja hyvä koulutus. Muiden kuin valmiusosien on kyettävä toi-mintaan kotiläänin alueella.

Tavoitevahvuus on 40 patal-joonaa (à yli 500 sotilasta), jolloin kokonaisvahvuudeksi muodostuu 22.000 henkeä. Näistä noin 17.000 on tarkoitus sijoittaa suojajouk-koihin (nationella skyddsstyrkor). Suojajoukko-osien suorituskykyvaa-timukset ovat muuta Hemvärnetiä vaativammat. Pataljoonien perus-tamisen painopisteet ovat asutusti-hentymissä (Tukholma, Göteborg, Malmö), Gotlannissa, Skoonessa ja Tanskan salmien suunnalla. Maan pohjoisen osan, Norlannin osuus on seitsemän pataljoonaa.

Rekrytointi tehdään vapaaeh-toisuuteen pohjautuen, minkä hel-pottamiseksi on mm. Hemvärnetin jäsenten taloudellisia etuuksia lisät-ty. Vaativimmasta, pataljoonanko-mentajan (kapteeni tai majuri) teh-tävästä maksetaan vuosittain noin 36.000 kruunua. Sotamiehen korva-us voi olla 7.000 kruunua, muut teh-tävät korvataan sitten tältä väliltä.

Hemvärnetin teh-täviin kuuluu myös sotilaan peruskou-lutuksen antaminen tuleville hv-sotilaille (GMU, grundläggan-de militärutbildning, noin kolme kuukaut-ta). Koulutuksen pääsyvaatimuksena on mm. 18 vuoden ikä ja tiettyjen lukio-kurssien suoritus.

Hemvärnetin kouluttaa myös nuorisoa mm. asei-den käsittelyyn ja ammuntaan. Alle 17-vuotiaat käyttävät pienoiskivää-riä, rynnäkkökivääriammuntoihin pääsee syntymäpäivän jälkeen. Kah-deksantoista täyttäneille saadaan antaa jo taistelukoulutusta.

Nykyaikainen varustusHemvärnetin aseistus muodostuu pääosin jalkaväen kevyistä aseista, käsikranaateista, miinoista, viuh-kapanoksista ja singoista. Aseistus

on nykyaikainen. Pe-rusase on AK4b-ryn-näkkökivääri, jossa on punapistetähtäin. Varustukseen kuuluu myös pimeätoimin-nan vaatima välineis-tö ja hyvä henkilökoh-tainen suojavarustus. Kulkuvälineinä Hem-värnetillä on maas-toautot tai telakuor-ma-autot. Kolmen pataljoonan kokoon-panoon kuuluu myös venekomppania (-vii-

rikkö), jonka varus-tuksena on mm. Stridsbåt 90.

ValmiusvaatimuksetUudelle Hemvärnetille asetetaan nopean toiminnan suorituskyky-vaatimus. Pataljoonan on kyettävä toimimaan osillaan kuuden tunnin kuluessa käskystä, pääosien on olta-va toimintavalmiina vuorokaudessa.

Pyöräajoneuvoilla varustettujen valmiusosien on kyettävä siirty-mään tiestöä pitkin 600 kilometriä

vuorokaudessa, telakuorma-autoin varustettujen yksiköiden maastossa 150 km samassa ajassa. Vesiteitä liik-kuvien yksiköiden on kyettävä vuo-rokautiseen 250 meripeninkulman siirtymiseen.

Valmius- ja siirtymiskykyvaati-mukset mahdollistavat Hemvärne-tin voimien keskittämisen valtakun-nan uhanalaisiksi katsottuihin osiin nopeahkosti. Vaatimustasoa voi pi-tää kovana, erityisesti kuin otetaan huomioon Ruotsin sotilasmaantie-teellinen asema.

Lisätietoja hemvarnet.se

Hemvärnet Ruotsin operatiivinen suojajoukkojärjestelmä

Hemvärnetin reserviläisillä on kotona säilytyksessä henkilökohtainen ase ja taisteluvarusteet. Kuva: Försvarsmakten

Page 2: Hemvärnet - Ruotsin suojajoukot

92 | 2012 > 9. 3. 2012

Teksti: Markku Nieminen

TAmmiKUUn loPUllA helsinkiläinen reserviläisryhmä laskeutui Tukhol-man Arlandaan, jossa seuraamme liittyi Uudenmaan Prikaatin killan 5-henkinen joukkue. Meitä vastassa oli FBU:n (Försvarutbildarna) her-rasmiehet, joiden kanssa siirryimme pikkubusseilla ruokailemaan Enkö-pingiin, joka oli n. 50 km:n päässä kentältä. Enköpingistä siirryimme kesällä avattuun Ruotsin puolus-tusvoimien Panssarivaunumuseoon Strängnäsiin. Suosittelemme poik-keamaan, jos paikka sattuu matkan varrelle (www.pansarmuseet.se).

Kilpailupaikka oli Försvarsmak-tenin harjoitusalue Upplands Bro-kunnan alueella. Vaihdettuamme pikaisesti maastopuvut päällemme, jatkoimme harjoitusparakkiin il-moittautumaan itse kilpailuun.

Odoteltuamme hyvän tovin kuit-tasimme valmiiksi kohdistetut ruot-salaiset palveluskiväärit (AK5), jois-sa oli Aimpoint-tähtäimet valmiiksi asennettuna sekä muut varusteet henkilökorttejamme vastaan. Kou-lutusluokassa saimme asekoulutuk-sen pätevän kouluttajan toimesta.

Aluksi aseen käsittelyssä tuntui, että sormet olivat kokoajan väärällä paikalla, mutta muutaman harjoi-tuskerran jälkeen kiväärinkäsittely, lippaan vaihto sekä ruotsalaisten ratakomentojen mukaan toimi-minen alkoi sujua Suomen pojilta erinomaisesti. Erona kotimaiseen koulutukseen oli, että latausliike suoritettiin vasemmalla kädellä. Ammunnan jälkeen lipas irrotettiin. Seuraavaksi poistettiin ampumaton patruuna seuraavasti: patruuna piti pudottaa lipaskuilusta käteen, lukko lukittiin auki asentoon, jonka jäl-keen patruunapesätulkilla tulkattiin patruunapesän olevan tyhjä, lukon vapautus ja varmistus.

Asekoulutuksen jälkeen siirryim-me parakin ruokala-tilaan odotte-lemaan seuraavia komentoja. Siir-ryimme seuraavaan huoneeseen, missä kilpailun johtaja (ilmeisem-min paikallisesta varuskunnasta) kertasi aseen käsittelyn, antoi tur-vallisuusohjeet ja piti varopuhutte-lun. Kello 18.30 siirryimme jalka-marssia kohti ensimmäistä rataa, jossa oli vielä mahdollista ampua 3+3 laukausta tähtäimen kohdista-miseksi.

Ammunnat olivat mielenkiintoi-set sekä hyvin järjestetty ja tehtävät olivat kaikille kilpailijoille saman-

laiset. Erikoista oli, että tyypillistä kouluammunnan maalitaulua ei käytetty vaan maalit olivat eriko-koisia ja muotoisia (sotilasaiheisia) ja ampumaetäisyydet 30–100 met-riin. Iso plussa oli, että kaikki ras-tit ammuttiin pimeässä. Valaisuna käytettiin yhdellä rastilla ajoneuvon valoja. Muilla rasteilla oli käytetty muita valaisuja esim. ledejä, ulkotu-lia sekä merkkisoihtuja. Aikaa suo-rituksiin oli 30 s ja lippaanvaihdon kanssa 45 s.

Kilpailussa 90 osallistujaa. Lop-putuloksissa saavutimme sijat, 10 (Gerasimoff), 29 (Savolainen), 32 (Nieminen) ja 46 (Rautio).

Suomalaisesta näkökulmasta oli mielenkiintoista se, että maalit oli sijoitettu kahta tehtävää lukuunot-

tamatta heinäpellolle ilman mitään tausta- tai sivuvallia. Tehtäviltä toiselle siirryttiin yleistä maantietä pitkin. Siinä ne naapurimaan isän-nät ja emännät ajelivat asemiesten keskellä pilkkopimeässä ruotsalai-sessa talvisäässä. Osa kilpailijoista oli siviilivaatetuksessa eikä missään teiden varrella ollut tiedotetta alu-eella tapahtuvasta kovapanosam-munnoista. Tosin alue oli Ruotsin puolustusvoimien hallinnassa.

Kilpailun aikana kävelylenkkiä tuli useita kilometrejä. Joukkuee-seen sijoitetut ruotsalaiset reser-viläiset oli samanhenkisiä eli juttu lensi ja tarinat vaihtoi maata, ihmet-telivät tosin, kun kerroimme miten meillä asioita säädellään.

Hemvärnet – esikuva myös Suomen paikallispataljoonille?Hemvärnet – kodinturva – tuo mieleen puusillan korvalla vartioivan miehen, jolla on pitkä hiirensyömä mantteli ja vielä pidempi, ruos-teenruskea kivääri. Mielikuva on täysin väärä.Ruotsin sotilaat eivät jääneet tuleen makaamaan poliitikkojen pää-tettyä maan puolustusvoimien suurista supistuksista. Hemvärnetin muutosta nopeasti liikekannalle saatavaksi, liikkuvaksi ja operaatio-kykyiseksi järjestelmäksi kiihdytettiin entisestään. Hanke on kun-nianhimoinen, mutta vaikuttaa silti realistiselta. Ruotsi saa vapaa-ehtoisuutta hyödyntävät, hyvin varustetut ja kaikkialla Ruotsissa toimimaan kykenevät 17.000 sotilaan joukot. Siis nopean toiminnan joukot ilman ammattiarmeijan kustannuksia ja muita varjopuolia.Suomen järjestelmän eräs ongelmakohta on maavoimiemme vaa-timaton kyky saada nopeasti liikkeelle varteenotettavia joukkoja. Varusmiesten auttavankaan käyttökelpoisuuden rajana voinee pitää neljän kuukauden koulutusta, joten nykyisen järjestelmän vallitessa olisimme joka tapauksessa pääosan vuodesta vailla käyttökelpoisia varusmiesjoukkoja. Tarvitsemme jotakin muuta, enemmänkin kuin nykyiset kovin suppeat maavoimien ammattisotilasjoukot.Puolustusvoimain komentaja on pariin otteeseen puhunut vapaaeh-toisuutta hyödyntävien paikallispataljoonien puolesta. Näihin paikal-lispataljooniin voidaan muodostaa myös käyttökelpoiset valmiusyk-siköt, jotka oikein varustettuina ja koulutettuina kykenevät paikkaa-maan järjestelmässämme olevaa aukkoa.Veikko Luomi

Vintergatan 2012

HELRESP-joukkue: Markku Nieminen, Veikko Rautio, Jari Gerasimoff ja Kari

Savolainen.

Hemvärnetin aktiivit saapuvat paikalle aseiden ja kenttävarusteiden kanssa — joita

he säilyttävät kotonaan.