hejdå! - terveisiä norjasta. 17.06.2109 tai oikeastaan tällä … · 2019. 6. 18. · hejdå! -...

6
Hejdå! - Terveisiä Norjasta. 17.06.2109 Tai oikeastaan tällä hetkellä istun jo autossa ruotsin puolella, matkalla kohti Tulkholmaa. Reissun viimeinen treeni tehtiin juuri Örebrossa joka oli 1,30h juoksu. Se katkaisi hieman matkaa laivalle ja toimi samalla palauttavan harjoituksena. Reissu alkoi Oslon Holmenkollenilta, jossa pääsi tutustumaan vaativiin maailmancup reitteihin. Voin sanoa, että nousuista ei ollut puutetta lähti treenaamaan sitten jalkasin tai rullasukset jalassa. Lisäksi huomasi Norjalaisten urheilukulttuurin kaikenikäisten noustessa pyörällä Holmenkollenin yli 5km vaativaa nousua, sekä paikallisen hiihtoseuran junnujen täyttäessä rullaradan iltaharjoituksen aikana. Holmenkollenilla oltiin isän kanssa kahdestaan perjantaihin, jonka jälkeen suuntasimme Sognefjellettiin ja matkalla napattiin mukaan lentokentältä Anni, Remi, Nico ja Ulla. Sunnuntaina porukkaan liittyi myös Emil. Sognefjelletissä sää suosi meitä. Ainakin, jos vertaa pariin edelliseen viikkoon jolloin mm. Suomen maajoukkue leireili samassa paikassa ja aurinko ei näkynyt kertaakaan. Ei meilläkään täydellistä ollut, mutta eihän sitä lasketa treenaamiseksi, jos ei välillä sada vettä niskaan;) Oli kuitenkin useita ainakin puoliksi aurinkoisia päiviä ja hiihtämässä sai käyttää välillä shorteja ja t-paitaa! Emme myöskään asunut Sognefjelletissä vaan noin 30km päässä jäätiköstä Skjoldenin kylässä. Siellä oli usein vielä vähän parempi sääkin, kuin ylhäällä vuorilla ja lisäksi pääsi uimaan suoraan mökin ovelta.

Upload: others

Post on 26-Jan-2021

3 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

  • Hejdå! - Terveisiä Norjasta. 17.06.2109 Tai oikeastaan tällä hetkellä istun jo autossa ruotsin puolella, matkalla kohti Tulkholmaa. Reissun viimeinen treeni tehtiin juuri Örebrossa joka oli 1,30h juoksu. Se katkaisi hieman matkaa laivalle ja toimi samalla palauttavan harjoituksena. Reissu alkoi Oslon Holmenkollenilta, jossa pääsi tutustumaan vaativiin maailmancup reitteihin. Voin sanoa, että nousuista ei ollut puutetta lähti treenaamaan sitten jalkasin tai rullasukset jalassa. Lisäksi huomasi Norjalaisten urheilukulttuurin kaikenikäisten noustessa pyörällä Holmenkollenin yli 5km vaativaa nousua, sekä paikallisen hiihtoseuran junnujen täyttäessä rullaradan iltaharjoituksen aikana.

    Holmenkollenilla oltiin isän kanssa kahdestaan perjantaihin, jonka jälkeen suuntasimme Sognefjellettiin ja matkalla napattiin mukaan lentokentältä Anni, Remi, Nico ja Ulla. Sunnuntaina porukkaan liittyi myös Emil. Sognefjelletissä sää suosi meitä. Ainakin, jos vertaa pariin edelliseen viikkoon jolloin mm. Suomen maajoukkue leireili samassa paikassa ja aurinko ei näkynyt kertaakaan. Ei meilläkään täydellistä ollut, mutta eihän sitä lasketa treenaamiseksi, jos ei välillä sada vettä niskaan;) Oli kuitenkin useita ainakin puoliksi aurinkoisia päiviä ja hiihtämässä sai käyttää välillä shorteja ja t-paitaa! Emme myöskään asunut Sognefjelletissä vaan noin 30km päässä jäätiköstä Skjoldenin kylässä. Siellä oli usein vielä vähän parempi sääkin, kuin ylhäällä vuorilla ja lisäksi pääsi uimaan suoraan mökin ovelta.

  • Päivät menivät nopeasti ja niiden rytmi oli melko samanlainen joka päivä. Aamulla noin 6:30 herätys ja aamupala, 7:30 lähtö hiihtämään, 8:15-10:15 (riippuen treenin mitasta) hiihto, takaisin mökille, n. 11:30 lounas, 12:30 päiväunet, 15:00 välipala, 15:30-16:00 lähtö toiseen harjoitukseen, n. 18:30-19 päivällinen, illalla vielä iltapala ja 22:00 nukkumaan. Hieman aikataulut tietysti vaihtelivat riippuen treenien pituudesta ja paikasta. Hiihto mahdollisuutta kuitenkin hyödynnettiin ja olosuhteet olivat jäätiköllä viimeisenpäälle. Lisäksi tehtiin muutama jalkalenkki vuorilla ja voimaharjoitus sekä rullahiihtämällä kovempi harjoitus vuorelle.

  • Kahdeksan päivää Skjoldenissa meni vauhdilla ja Lauantaina olikin aika vaihtaa maisemaa. Osa porukasta meni aamulla vielä hiihtämään, mutta minä, iskä ja Remi ajettiin Lomiin ja osallistuttiin Lomseggenupp nimiseen ”juoksu” kilpailuun. Kisa oli Eggjapiken nimisen vuoren huipulle ja se oli noin. 4,8km pitkä. Nousumetrejä matkalle kertyi 1154m eli juoksuaskeleita ei tarvinut kovinkaan montaa ottaa :D Reitti oli radan raakuudesta huolimatta tosi hieno. Iskä voitti oman sarjan ja minä naisten sarjan, Remi oli neljäs omassa sarjassaan. Kisan päälle leipomosta herkkupullat naamariin ja sitten kuluttamaan palkintolahjakortteja paikalliseen urheilukauppaan!

  • Loput porukasta tuli myös Lomiin, josta jatkettiin matkaa vielä Lillehammeriin. Lillehammerissa kerettiin tekemään kaksi treeniä kuuluisalla Birkebeinerin hiihtostadionilla. Ja Sunnuntaina jatkettiin matkaa kohti kotia. Isän kanssa autolla kohti Tukholmaa, yöpyen matkalla Karlstadissa ja muut lensivät Oslosta Helsinkiin. Kohta siis kotona ja kotoa suoraan mökille palautumaan ja nauttimaan kesästä ennen ensi viikolla (25-26.6) olevaa Vuokatin Aateliracea! Hyvää kesää kaikille! -Repe