HEINOLALAISEN ON HYVÄVARTTUA VANHAKSI

Vanhuspoliittinen ohjelma 2007-2015

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ..............................................................................................................................1

2 TYÖRYHMÄ.............................................................................................................................33 TOIMINTAYMPÄRISTÖ ........................................................................................................3

3.1 VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET JA LAATUSUOSITUKSET ......................................................33.2 VANHUSPALVELUJEN TARVE ..................................................................................................53.3 HEINOLAN VÄESTÖKEHITYS JA OMINAISPIIRTEET ....................................................................63.4 HEINOLAN VANHUSPALVELUJEN NYKYTILA ............................................................................9

4 TULEVAISUUS.......................................................................................................................144.1 HEINOLAN VANHUSPOLITIIKAN TAVOITTEET JA LINJAUKSET ..................................................144.2. VISIO, ARVOT JA PERIAATTEET.............................................................................................154.3. PÄÄMÄÄRÄT JA STRATEGIAT ...............................................................................................18

5 TOIMINTAOHJELMA VUOTEEN 2015 MENNESSÄ........................................................19

6 MUUTOKSET JA NIIDEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET VUOSINA 2006–2015...........24LÄHTEET ................................................................................................................................28

LIITTEETLiitetaulukko 1. Yhteenveto Heinolan vanhuspalveluiden resursseista, valtakunnallinen

suositus, Rava-indeksi 2005 ja hoitopäivä-/käyntihinnatLiite 2. Heinolan vanhustyön tarkastelua (SWOT-nelikenttäanalyysi 22.2.2006)Liite 3. Heinolan vanhuspolitiikan päämäärät ja strategiat 2006-2015Liite 4. Toimintaohjelma vuoteen 2015 mennessä (yhteenveto)Liite 5. Vertailutietoa kustannuksistaLiitetaulukko 6. Vanhuspalvelujen muutokset 2006-2015.Liitetaulukko 7. Vanhuspalvelujen bruttokustannukset 2006-2015 muutoksista edelliseen

vuoteen verrattuna

1

JOHDANTO

Ihmiset elävät yhä pidempään ja tarvitsevat elämänkaarensa loppupäässä palveluja selvi-

täkseen arjesta. Erilaisten palvelujen piirissä on joka neljäs 75 vuotta täyttäneistä ja joka

toinen 85 vuotta täyttäneistä. Vaikka valtaosa vanhuksista asuu omassa kodissaan, niin

suurin osa viettää elämänsä viimeiset pari vuotta laitoksessa.

Vanhusten elämänprosessit, elämänkulku ja elämäntilanne tulee ottaa huomioon palvelui-

den järjestämisessä. Näin edistetään vanhusten sosiaalisia verkostoja ja arjen mielekästä

toimintaa sekä varmistetaan tarpeellinen hoito ja huolenpito. Toiminnan tulee olla vanhus-

ten toimintakykyä tukevaa ja edistävää niin, että he voivat asua omassa tutussa ympäris-

tössään mahdollisimman pitkään, jos se hoidon ja huolenpidon suhteen on mahdollista.

Valtakunnalliset tutkimukset ja analyysit (mm. Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 ja

eri-ikäisten ikäryhmien arvioidut kuolemantapaukset eri vuosikymmeninä) osoittavat, että

ikääntyneiden terveys kohenee ja että kuolemantapaukset siirtyvät yhä myöhempään vai-

heeseen elämässä. Trendin jatkuessa tulee palvelun tarpeiden luonne muuttumaan. Mah-

dolliset investoinnit kaipaavat erityisen luotettavia tarvearvioita. Investoinnit ovat kalliita ja

tilojen tulee palvella kaupunkia useita kymmeniä vuosia. Ylimitoitetut investoinnit aiheutta-

vat turhia käyttökustannuksia. Toisaalta alimitoitetut investoinnit johtavat kalliiseen vaiheit-

tain toteutettavaan rakentamiseen.

Heinolan kaupungin väestöennusteen mukaan ikääntyneiden määrä lisääntyy voimak-

kaasti lähivuosina. Ikääntyvien palvelujen tarve muuttuu. Esimerkiksi suun terveys vaikut-

taa ihmisen yleisterveyteen muutenkin kuin ravitsemuksen kautta. Suu- ja hammasinfekti-

oiden on havaittu lisäävän vanhuksilla mm. aivoinfarktin ja keuhkokuumeen riskiä, ja suun

infektioiden yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin tutkitaan. Yhä useammalla vanhuksella

on tulevaisuudessa omat hampaat, mikä muuttaa palvelukäytäntöjä. Paljon palveluja tar-

vitsevien yli 85 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa erityisen voimakkaasti. Myös keskivai-

kean tai vaikean dementian esiintyvyyden oletetaan lisääntyvän voimakkaasti vuosien

2005 ja 2025 välillä. Edessä on vanhuspalvelujen erityyppisiä kehittämistarpeita. Toisaalta

lääketieteellisten hoitomuotojen ja lääkkeiden kehitys voi muuttaa palvelujen tarpeita vä-

hentävästi. Se miten aktiivisena vanhusväestömme pysyy ja miten tärkeitä rooleja heillä

2

tässä yhteiskunnassa on, vaikuttaa suoraan heidän toimintakykyynsä ja henkiseen vi-

reyteensä. Biologista vanhenemista ei voi estää, mutta aktiivisuus lisää toimintakykyisiä

elinvuosia. Tämä puolestaan vaikuttaa ratkaisevasti siihen miten paljon vanhustenhoitoon

tarvitaan rahaa tulevaisuudessa.

Heinolassa on voimassa oleva valtuuston vuonna 2002 hyväksymä vanhuspoliittinen oh-

jelma vuoteen 2010 mennessä. Heinolan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan

15.3.2004 (§237), että vanhuspoliittisen ohjelman seurantaryhmä jatkaa entisellä kokoon-

panollaan vanhustyön seuranta- ja kehittämisryhmänä. Seuranta- ja kehittämisryhmä kuuli

8.12.2005 asiantuntijana Tampereen kaupungin vanhuspalvelujen tuottajajohtajaa Eeva

Päivärintaa. Stakesin edustaja kehittämispäällikkö Simo Kokko työryhmänsä kanssa tutus-

tui toukokuussa 2006 Heinolan terveystoimen- ja sosiaalitoimen vanhuspalveluiden tilaan

ja vertaili tietoja valtakunnalliseen vertailutietoon.

Vanhustyön seuranta- ja kehittämisryhmä järjesti päättäjille seminaarin 13.6.2006, jossa

kuultiin, miten Heinola sijoittuu valtakunnallisesti vanhuspalvelujen tuottajana sekä mitä

toimenpide-ehdotuksia vanhuspoliittinen työryhmä on ajatellut esittää vanhuspoliittiseen

ohjelmaan. Työryhmä halusi kuulla päättäjien vanhuspolitiikan linjauksia vuoteen 2015

mennessä: halutaanko jatkaa nykyisellä laitospainotteisella toimintamallilla, jossa entises-

tään lisätään laitospaikkoja vai uudella avohoidon kehittämismallilla. Käytetyissä puheen-

vuoroissa korostui kotihoidon kehittämisen tärkeys tulevina vuosina. Seminaarissa nousi

esille myös huoli laitospaikkojen riittävyydestä tulevaisuudessa. Huolen taustalla on pit-

kään kestänyt ympärivuorokautiseen hoitoon jonottavien suuri määrä. Jonotilanne

21.5.2007 oli 109 vanhusta, joista 17:llä ei ole kotihoidon palveluja lainkaan ja 9 on terve-

yskeskuksen vuodeosastolla. Jonoa on osin tämän kevään aikana kasvattanut loppuvuo-

desta 2007 käyttöön otettavat 30 uutta ryhmäkotipaikkaa, joihin asukasvalinnat on jo

käynnistetty ja kaikki tiedossa olevat vanhuspalvelujen tarvitsijat kartoitettu. SAS-työryhmä

on työstämässä ympärivuorokautisen hoidon kriteereitä, jotta saadaan entistä parempi

käsitys jonossa olevien hoidon tarpeesta. Tässä ohjelmassa työryhmä on painottanut hoi-

va- ja hoitopalvelujen järjestämistä yli 75-vuotiaille heinolalaisille.

Vanhustyö edellyttää monitieteistä ja moniammatillista osaamista. Uusia yhteistyömalleja

tarvitaan esim. vanhusten suunhoidon ylläpitämiseksi, parantamiseksi sekä jatkuvuuden

turvaamiseksi. Yhdistämällä eri ammattilaisten osaamista pystytään vastaamaan vanhus-

3

ten erilaisiin tarpeisiin ja huomioimaan kokonaisvaltaisesti elämänlaadun eri osa-alueet.

Vanhustenhoidon nykyistä laatua voidaan kohottaa paitsi henkilöstöä lisäämällä myös

henkilöstön osaamisen tasoon panostamalla

Se, kuinka paljon halutaan panostaa vanhustenhuoltoon on viime kädessä kiinni arvoista,

arvostuksista ja valinnoista. Jatkossa työryhmä ehdottaa vanhuspolitiikan painopistealuei-

den tarkentamista valtuustokausittain. Työryhmä haluaa Stakesin kehitys- ja ryhmäpääl-

likkö Päivi Voutilaisen sanoin kehottaa kaikkia ”hyvän ikääntymisen talkoisiin”. Siihen tarvi-

taan mukaan valtiota, kuntia, seurakuntia, järjestöjä, yksityisyrittäjiä ja kansalaisia.

2 TYÖRYHMÄ

Työryhmä on muodostunut sosiaali- ja terveystoimen johtavasta henkilöstöstä. Puheen-

johtajana on toiminut johtava hoitaja Riitta West. Muita ryhmän jäseniä ovat sosiaalikes-

kuksen osastopäällikkö Sirkka Sokka, terveysneuvonnan ja fysioterapian osastonhoitaja

Merja Niemelä, terveyskeskuksen pitkäaikaisosaston apulaisosastonhoitaja Seija Kivinie-

mi, Kanervalan palvelukeskuksen johtaja Anneli Hietanen ja hänen jäätyään eläkkeelle

Tiina Hurme, vanhustyön ohjaaja Anitta Ottman. Kolmannen sektorin edustajana ryhmäs-

sä on toiminut Jyränkölän palvelutalojen johtaja Kirsti Rantala. Asiantuntijoina ryhmään

ovat kuuluneet kesäkuusta 2005 kesäkuuhun 2006 Itä-Hämeen sosiaalihuolto –hankkeen

seutukehittäjä Mari Sisso ja vuoden 2006 alusta lähtien Heinolan seudun terveydenhuol-

lon kehittämishankkeen projektihenkilö Ritva Järvinen sekä hammashuollon edustaja suu-

hygienisti Eija Vanne. Helmikuusta 2006 lähtien ryhmään tuli mukaan asiantuntijaksi joh-

tava kotihoidon ohjaaja Sirkka Judén. Kaupunginhallitus päätti 4.6.2007 että työryhmää

täydennetään jatkossa myös luottamushenkilöedustuksella. Edustajat valitaan kaupungin-

hallituksen kokouksessa 18.6.2007.

3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

3.1 Valtakunnalliset tavoitteet ja laatusuositukset

Vanhusten kotona asumisen tukeminen on tärkein valtakunnallinen tavoite. Mm. sosiaa-

li- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimenpideohjelma 2004–2007 (STM, 2003, 20–21) pai-

4

nottaa kotona asumisen tukemista. Samassa yhteydessä on todettu yksilöllisten palve-

lutarpeiden huomioiminen kehittämistyössä. Hallitusohjelmassa on asetettu kotona asu-

misen tukeminen ja palvelujen tarjoaminen ikääntyneen kotiin vanhuspolitiikan ensisijai-

seksi tavoitteeksi. (Matti Vanhasen II hallitusohjelma 19.4.2007, 53) Ikääntyneille suun-natun liikunnan ja kuntoutuksen merkitystä on korostettu (Ikääntyneiden ohjatun ter-

veysliikunnan laatusuositukset, 2004). Myös hallitusohjelman mukaan vanhustenhuollossa

ja vanhusten palvelujen kehittämisessä keskeistä on ikääntyneiden toimintakyvyn, oma-

toimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen sekä kuntouttavan työotteen vah-

vistaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuloksellisuuteen ja palvelujen laatuun vaikutta-

vat oleellisesti ammattitaitoisen henkilöstön osaaminen ja määrä. Sosiaali- ja terveyspal-

veluissa turvataan riittävä ammattitaitoinen henkilöstö työelämälähtöisellä koulutuksella,

kilpailukykyisellä palkkauksella, kehittämällä työn sisältöjä ja johtamista. (Pääministeri

Matti Vanhasen II hallitusohjelma 19.4.2007, 53).

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kansanterveydestä on todettu, että ikäihmisten

mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa on turvattava. On kehitettävä sellaisia asumis-, lä-

hipalvelu- ja liikenneympäristöjä, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen myös toiminta-

kyvyn alentuessakin (STM, 2001, 26).

Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä toimintaohjelman vuosille 2004–

2007 mukaan tavoitteena on potilaan itsemääräämisoikeuden sekä omaan terveyteen ja

sen hoitoon liittyvän vastuun ottamisen edistäminen (STM Julkaisuja 2003:18).

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 1996 vanhuspolitiikan tavoitteeksi, että vuonna

2001 koko maan tasolla yli 75-vuotiasta

90 % asuu tavallisessa asunnossa

3-5 % asuu palveluasunnoissa

5-7 % asuu vanhainkodissa ja muissa laitoksissa

(Vaarama et.al. 2001, 17–18). Vanhusten laatusuositusta ollaan juuri päivittämässä sosi-

aali- ja terveysministeriössä, eikä tiedossa ole näihin tavoitteisiin muutoksia (hallitussih-

teeri Hanna Nyfors).

5

3.2 Vanhuspalvelujen tarve

On todettu, että ikääntyneiden hyvinvoinnin riskitekijöitä ja elämälaadun uhkia näyttävät

olevan korkea ikä, naissukupuoli, pienet tulot, heikoksi koettu terveys, huono toimintakyky,

yksinäisyys ja masennus, puutteelliset asunnot ja asuinympäristöt sekä lähipalvelujen ja

julkisen liikenteen heikko saatavuus (Kautto toim, 2006).

Vanhusten lukumäärä koko maassa on lisääntynyt, koska vanhusten jäljellä oleva elinaika

on pidentynyt. Vuonna 2002 oli 75-vuotta täyttäneiden osuus koko maan väestöstä 7 % ja

vuonna 2030 osuuden arvioidaan olevan jo 14 %. Vuoden 2002 tietojen mukaan väestön

keskimääräinen elinajanodote on miehillä 72,3 ja naisilla 81,5 vuotta. Vuoteen 2030 men-

nessä miesten keskimääräisen elinajanodotteen ennustetaan nousevan 79,5 ja naisten

84,6 vuoteen (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002, 45–46).

Vaikka vanhenevan väestön määrä kasvaa ja pitkäaikaissairastavuus yleistyy, tämä ei

välttämättä tarkoita sitä, että kaikki ikääntyvät olisivat terveys- ja sosiaalipalvelujen piiris-

sä. Mahdollisesti palvelut kumuloituvat ns. suurkäyttäjille, joilla on toisaalta myös suurempi

pitkäaikaisen laitoshoidon riski. Vanhenevat naiset ovat palvelujen suurkuluttajia, mutta

kustannusanalyysi osoitti, että vaikka naiset käyttivätkin enemmän perusterveydenhuollon

palveluja, miesten hoitamisen kustannukset olivat suuremmat erikoissairaanhoidon- ja

kotihoidon käytön vuoksi. Myös yksinasuminen lisäsi kustannuksia sekä palvelujen käyt-

töä. Pitkäaikaishoidon ongelmat ovat toisenlaisia kuin avo- tai välimuotoisen hoidon. Pit-

käaikaisessa laitoshoidossa olevista vanhuksista suurin osa (80 %) on dementoituneita,

heillä on monia sairauksia ja he käyttävät keskimäärin viittä lääkettä (Noro, 1999).

Palvelujen piiriin tullaan kuitenkin noin 75 vuoden iässä. Säännöllisen kotihoidon palvelu-

jen tarve alkaa keskimäärin 76 vuoden iässä ja laitoshoidon tarve 82 vuoden iässä. Yk-

sinasuvien ikääntyneiden määrä on keskeinen palvelutarpeen osoitin. Erityisesti yhdistet-

tynä ikäindikaattoriin se määrittää hyvin potentiaalista palveluntarvetta ja sen kehitystä,

sillä muutokset yksinasuvien ikääntyneiden toimintakyvyssä saattavat aiheuttaa kotihoidon

palvelutarvetta, kun kotona ei ole auttajaa. Vuoden 2002 lopussa oli säännöllisten sosiaa-

li- ja terveyspalvelujen piirissä 13,4 % 65 vuotta täyttäneistä. Sitä vastoin 75 vuotta täyttä-

neistä säännöllisten palvelujen piirissä oli neljäsosa ja 85 vuotta täyttäneistä puolet.

(Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002, 43, 49, 54, 55.)

6

Hieman yli puolella säännöllisten palvelujen piirissä olleista 65 vuotta täyttäneistä asiak-

kaista hoitoon tulon pääsyynä olivat fyysiset syyt. Niistä lähes puolella syynä oli itsensä

huolehtimisen vajavuus ja viidesosalla liikkumiskyvyn vajavuus. Hermostolliset syyt hoi-

toon tulon pääasiallisena syynä oli 15 % asiakkaista ja heistä kolmella neljäsosalla syynä

oli muistamattomuus. (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002, 87.)

Dementoiva sairaus oli yli puolella vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla

ja joka kolmannella palvelutalossa asuvilla. Tyypillisimpiä sairauksia pitkäaikaishoidettavil-

la olivat myös sydän- ja verisuonisairaudet. (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut

2002, 90)

3.3 Heinolan väestökehitys ja ominaispiirteet

Heinolan väestö tulee tilastokeskuksen arvioiden mukaan vähenemään nykytrendin mu-

kaisesti arvioituna (Kuvio1). Väestön väheneminen on jo alkanut. Ennusteiden mukaan

vuodesta 2005 vuoteen 2015 väestö vähenee n. 600 hengellä ja vuodesta 2015 vuoteen

2030 mennessä n. 570 hengellä.

Kuvio1. Heinolan väestökehitys 2005-2030 (Tilastokeskus, Altika,SOTKAnet)

18500

19000

19500

20000

20500

21000

2005 2010 2015 2020 2030

Vuodet

Asu

kasm

äärä

koko väestö

Väestön ikärakenne muuttuu siten, että ikääntyneiden, yli 75-vuotiaiden, määrä kasvaa

(Kuvio 2). Vuonna 2005 oli Heinolassa 1844 yli 75-vuotiasta. Tilastokeskuksen ennusteen

mukaan vuonna 2015 yli 75-vuotiaita arvioidaan olevan 2323. Koko maan yli 75-

vuotiaiden osuus oli vuonna 2004 7,3 % ja Päijät-Hämeessä 7,7 %. Heinolassa vastaa-

vasti vuonna 2005 oli yli 75-vuotiaita 8,9 %.

7

Kuvio 2. 75+väestö 2005-2030 ( SOTKAnet 18.04.2006, Tilastokeskus, Altika)

0500

10001500

20002500

30003500

v. 2005 v. 2010 v. 2015 v. 2020 v. 2030

Vuodet

Mää

rä . 75-84 v

. 85+

Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys on yksi vanhusten toimintakyvyn ja itse-

näiseen selviytymiseen oleellisesti vaikuttava tekijä. Dementoituvien ihmisten hoidossa

riittävän ajoissa tapahtuva diagnostiikka on avainasemassa. On todettu, että ajoissa an-

nettavilla, riittävillä palveluilla ja tukimuodoilla voidaan myöhentää laitoshoitoon siirtymistä

(Ikäpolitiikka kunnissa 2006, 21). Kuviossa 3 kuvataan laskennallista ennustetta keskivai-

kean ja vaikean dementian esiintyvyydestä Heinolassa. Kasvua on 56 % vuosien 2005-15

välillä.

Kuvio 3.Keskivaikean tai vaikean dementian esiintyvyys vuosina2005-2015 ( Lähde: Ikääntyvä Päijät-Häme kuntien hyvinvointiraportti

2003, 20)

0

100

200

300

400

500

600

2005 2010 2015

Henkilömäärät

8

Taulukko 1: Keskivaikean tai vaikean dementian esiintyvyys henkilömäärinä vuosina2000-2015

2000 2005 2010 2015 muutos%2005-2015

Artjärvi 33 37 40 44 34 %Asikkala 154 165 184 211 37 %Hartola 80 88 97 110 39 %Heinola 322 369 425 503 56 %Hollola 202 234 276 337 67 %Hämeenkoski 40 46 48 52 28 %Iitti 138 146 159 177 29 %Kärkölä 86 93 107 28 %Lahti 1432 1611 1816 2108 47 %Nastola 146 170 203 257 76 %Orimattila 223 245 265 298 34 %Padasjoki 86 86 94 104 21 %Pukkila 31 31 36 41 30 %Sysmä 109 120 131 148 36 %Kaikki 3079 3435 3868 4499 46 %

Lähde: Ikääntyvä Päijät-Häme kuntien hyvinvointiraportti 2003, 20

Dementiaan on laskettu sairastuvan 65–74 vuotiaista 4,2 %, 75–84 vuotiaista 10,7 % ja 85

vuotiaista tai sitä vanhemmista 35 %. Dementiapotilaiden hoidon tarpeen voi määritellä

seuraavasti: 55 % dementoituneista hoidetaan tehostetussa palveluasumisessa ja laitos-

hoidossa, loput kotona. Käytännössä dementoituneet henkilöt täyttävät laitoshoidon ja

tehostetun palveluasumisen, muut asuvat kotonaan kotiin annettavan avun turvin (Oikeus

ja kohtuus, 2006, 37).

Vanhempien ikäluokkien kasvaminen aiheuttaa dementiahoitopaikkojen tarvetta nykyisillä

hoitomuodoilla ja lääkehoidolla, mutta on vaikea arvioida, mikä tulee olemaan demen-

tiapotilaiden vaatima lisäpaikkatarve vuoteen 2015 mennessä mahdollisesti muuttuvien

hoitokäytäntöjen vuoksi. Heinolassa dementiahoito on järjestetty Hopeasillan demen-

tiaryhmissä, Kanervalan ryhmäkodeissa ja ostopalveluna Jyränkölän Setlementin ryhmä-

kodeissa sekä kotona koti- ja omaishoitopalvelujen avulla.

9

3.4 Heinolan vanhuspalvelujen nykytila

Vanhuspalveluja Heinolassa tuottavat sosiaali- ja terveystoimi. Liitetaulukossa 1 on yh-

teenveto vanhuspalvelujen resursseista 2005, valtakunnallinen suositus, Rava-indeksit

toimipisteittäin ja omakustannushinnat. Kaupunki ostaa palveluja Jyränkölän setlementin

omistamista palvelutaloista (34 paikkaa) ja vuonna 2006 myös Orimattilan kaupungilta (4

paikkaa) sekä Vanha-Tuusjärvestä (6 paikkaa). Vuoden 2007 lopusta alkaen on käytettä-

vissä Jyränkölän palvelutalolta 30 lisäpaikkaa dementia-asiakkaille.

Stakesin kehityspäällikkö Simo Kokon mukaan Heinolan pitkäaikaisen laitoshoidon peittä-

vyys on n. 8,6 % 75 vuotta täyttäneiden ikäluokassa. Vuoden 2004 pitkäaikaishoidon las-

kennassa koko Suomessa vastaavan perinteisen laitoshoidon peittävyys oli 6,8 %. Jos

mukaan lasketaan tehostetun palveluasumisen paikat, niin peittävyys Heinolassa on n.

12,5 % ja koko maassa n. 9,7 %. Ts. Heinola sijoittuu yläpäästä lukien laitosvaltaisimpaan

neljännekseen (n. sijalle 80). Samaan aikaan kotihoidon pitkäaikaisen hoitosuunnitelman

piirissä oli Heinolassa 9,1 % yli 75 vuotiaista, kun koko maassa vastaava osuus oli 11,0

%. Intensiivisen kotihoidon (yli 40 käyntiä kuukaudessa) vastaava peittävyys oli Heinolas-

sa 1,2 % ja koko maassa 2,9 %.

Terveystoimi vastaa terveyskeskuksen vuodeosastoista, joissa hoidetaan laitoshoitoa

tarvitsevia pitkäaikaispotilaita.

Terveyskeskuksen vuodeosasto 11Osaston tilat on otettu käyttöön v 1990. Osastolla hoidetaan potilaita, joilla on

yleislääketieteellinen sairaus ja hoito on kuntouttavaa sekä potilaan voimava-

roja ylläpitävää. Toiminnassa painotetaan toimintakyvyn ylläpitoa ja edistämis-

tä sekä panostetaan aivohalvauspotilaiden kuntouttamisen edistämiseen. Li-

säksi osastolla hoidetaan syöpää sairastavia saattohoitopotilaita sekä keski-

vaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavia. Osasto suunnittelee kullekin poti-

laalle asianmukaisen jatkohoidon, mutta hoidon oikea porrastus ei aina toimi,

sillä osastolla odottaa jatkuvasti n. 20 potilasta pitkäaikaisosastolle, 10 potilas-

ta vanhainkotiin tai tehostettuun palveluasumiseen ja 1-2 potilasta kotihoitoon

Potilaspaikkoja osastolla on 47, joista pitkäaikaispotilaita oli toukokuussa

10

2005 n. 33 ja jaksottaispaikoilla 2 paikkaa. Osastolla on käytössä kuusi yli-

paikkaa.

Terveyskeskuksen vuodeosasto 21Osaston tilat on otettu käyttöön 1990. Osastolla hoidetaan pitkäaikaispotilaita.

Hoito on ihmistä kunnioittavaa ja potilaiden tarpeista lähtevää. Hoidossa pa-

nostetaan säilyttämään jäljellä olevia voimavaroja kuntouttavan työotteen tu-

kemana. Potilaspaikkoja on 64. Lisäksi käytössä on jatkuvasti kuusi ylipaik-

kaa. Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavia oli 80 % potilaista ke-

väällä 2007.

Muistihoitaja

Muistihoitaja pitää muistineuvolaa kahtena päivänä viikossa terveysneuvon-

nan tiloissa. Tällä hetkellä muistineuvolassa lääkäripalvelut saadaan omalää-

käreiltä ja tarvittaessa ostopalveluna geriatrilta tai neurologilta.. Muistihoitaja

tekee asiakkaille testejä, tukee muistihäiriöpotilaiden omaisia ja ohjaa hoidon

tarpeessa olevia. Palvelu on matalan kynnyksen toimintaa, jonne kaikkien olisi

mahdollisimman helppo mennä. Toimintaa on kehitetty Päijät-Hämeen sai-

raanhoitopiirin Muistihoitaja- hankkeessa.

Sosiaalitoimi vastaa laitoshoidosta vanhainkodissa, palveluasumisesta, kotihoidosta, pal-

velukeskustoiminnasta ja omaishoidon tuesta.

Vanhainkoti HopeasiltaVanhainkoti Hopeasilta on valmistunut vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna

1995. Vanhainkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa henkilölle, joka ei tarvit-

se varsinaista sairaanhoitoa, mutta ei selviydy kotihoidon palvelujen avulla

omassa kodissaan. Hopeasillan asumistilat on jaettu kahdeksaksi pienkodiksi,

joissa jokaisessa asuu 7-8 asukasta. Kahdessa pienkodissa hoidetaan vaike-

ammin muistihäiriöisiä asukkaita. Hopeasillan 57 asukaspaikasta neljä on ly-

hytaikaishoitopaikkaa. Lisäksi käytössä on jatkuvasti kaksi ylipaikkaa. Keski-

vaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavia oli 60 % asukkaista keväällä 2007.

11

Niemelän PalvelukeskusNiemelän Palvelukeskus pihapiirissä olevine asuntoineen on valmistunut vuo-

na 1984. Pihapiirissä on 30 asuntoa. Palvelukeskuksessa tuotetaan kotihoi-

don tukipalveluja. Lisäksi palvelukeskus toimii vanhus- ja vammaisjärjestöjen

kokoontumispaikkana. Palvelukeskuksessa on jakelukeittiö, saunaosasto, pe-

sula ja päivätoimintatila.

Kanervalan Palvelukeskus

Kanervalan palvelukeskus on valmistunut 1996, jonka yhteydessä oli ryhmä-

koti. Toinen ryhmäkoti valmistui 2004. Kanervala tarjoaa heinolalaisille van-

huksille kotona selviytymistä tukevaa, ympärivuorokautista ja joustavaa palve-

lua, joka on yksilöllistä ja ihmisarvoa kunnioittavaa.

Kanervalan palvelukeskukseen kuuluvat alueen 36 erikokoista rivitaloasuntoa

ja Saarenpellon 5 rivitaloasuntoa sekä kaksi ympärivuorokautisesti toimivaa

ryhmäkotia, joissa toisessa on 10 ja toisessa 8 paikkaa sekä 2 lyhytaikais-

paikkaa. Ryhmäkodeissa asuu vanhuksia, joiden toimintakyky ja/tai muisti on

alentunut eikä kotona selviytyminen ole enää mahdollista. Keskivaikeaa tai

vaikeaa dementiaa sairastavia oli 50 % asukkaista keväällä 2007.

Ryhmäkodeissa olevat vanhukset selviytyvät 1-2 hoitajan avustamana. Ly-

hytaikaispaikkoja tarjotaan omaishoidon asiakkaille, yksin asuville vanhuksille,

sairaalasta kotiutettaville sekä vanhuksille, joiden omaiset tarvitsevat lomaa.

Kanervalan palvelukeskuksesta on mahdollista saada myös päivä- ja yöhoi-

toa. Rivitaloissa olevat vanhukset ovat kotihoidon asiakkaita ja heille tarjotta-

vat palvelut suunnitellaan yhdessä kotihoidon tiimin kanssa.

Kanervalan palvelukeskus tarjoaa lisäksi ateria-, kylvetys-, pesula- ja turva-

palvelua sekä kerho- ja virkistystoimintaa alueen ja ympäristön vanhuksille.

Kotihoito

Kotihoito tukee asiakkaan toimintakykyä ja kotona selviytymistä yksilöllisen

hoito- ja palvelusuunnitelman, tukipalveluiden ja kuntouttavan työotteen avulla

12

sekä tukee omaishoitoa. Kotihoitopalveluja tuotetaan yhteistyössä läheisten ja

muiden tahojen kanssa.

Kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistettiin 1.1.2006 yhdeksi kotihoitoyksiköksi.

Yhdentyneen kotihoidon arkityössä kotipalvelutyön ja kotisairaanhoidon työ-

tehtävät yhdistyivät asiakkaan tarpeen mukaiseksi tehtäväkokonaisuudeksi.

Siinä kodinhoitoon, henkilökohtaiseen perushoitoon ja hoivaan liittyvät työteh-

tävät toteutetaan huomioiden asiakkaan toimintakyvyn edistäminen, sairauk-

sien hoito- ja kuntoutusohjeet. Kotihoitotyön kivijalka muodostuu kodinhoidos-

ta sekä asiakkaan henkilökohtaisesta perushoidosta ja –hoivasta, ohjauksesta

ja tuen antamisesta. Muutokset asiakkaan terveydentilassa sekä sairauden

hoito ja kuntoutus tuovat työhön omat erityispiirteensä.

Kotihoidon palveluja tuottaa viisi aluevastuista tiimiä, jotka työskentelevät mo-

niammatillisesti. Säännöllisen kotihoidon piirissä on lähes 300 asiakasta. Ko-

tihoitotiimeissä on 66 hoito- ja hoivatyöntekijää.

Päivätoiminta

Päivätoiminta muodostuu päiväsairaalatoiminnasta ja vanhusten sekä mielen-

terveyskuntoutujien päivätoimintaryhmistä. Toiminnan piirissä on noin sata

henkilöä. Tiimissä on neljä työntekijää. Päivätoimintaa kehitetään parhaillaan

ja painopisteenä on kuntouttavampi näkökulma. Toimintaa suunnitellaan yh-

distettäväksi yhdeksi yksiköksi entisiin kotisairaanhoidon ja nykyisiin päiväsai-

raalan tiloihin, jotka ovat valmistuneet 1990.

Omaishoidon tuki

Omaishoidon tuki koostuu kolmesta osasta, joita ovat omaishoitajalle makset-

tava hoitopalkkio, hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut ja omaishoitajal-

le järjestettävä tuki. Toukokuussa 2006 Heinolassa maksettiin 77 omaishoita-

jalle omaishoidon hoitopalkkiota. Hoitopalkkion maksamisen kriteerinä on, että

hoitotyö edellyttää kokopäivätoimista työpanosta ja korvaa laitoshoidon tai

palveluasumisen.

13

Jyränkölän palvelutalot

Heinolan kaupunki ostaa tehostettua palveluasumista Jyränkölän Setlementin

palvelutaloista. Jyränkölän Setlementillä on kolme palvelutaloa; Konsuli (valm.

1994), Konsulinna (valm. 1999) ja Kunniakonsuli (valm. 2003). Toiminta-

ajatuksena on tarjota turvallista, ympärivuorokautista palveluasumista sekä

toimintakykyä ja elämäniloa edistävää toimintaa. Jokaisessa talossa on de-

mentiakoti sekä palveluasuntoja. Taloissa työskentelee n. 40 työntekijää ja

niissä on yhteensä 140 vanhusten asukaspaikkaa. Neljäs palvelutalo valmis-

tuu vuonna 2007. Hyväksi ratkaisuksi on todettu, että palvelutalon sisällä toi-

mii ryhmäkoti sekä, että toiminta on yleishyödyllistä. Keskivaikeaa tai vaikeaa

dementiaa sairastavia oli 35 asukasta tehostetussa palveluasumisessa ja 10

asukasta palveluasumisessa keväällä 2007.

Vanha-Tuusjärven palvelukoti

Heinolan kaupunki ostaa tehostettua palveluasumista myös Palvelukoti Van-

ha-Tuusjärvestä. Asukaspaikkoja on 24. Näistä kahdeksan sijaitsee päära-

kennuksessa, kolmessa asunnossa on inva-mitoitus. Lisäksi pihapiirissä on

15 rivitaloasuntoa. Päärakennuksen yläkerrassa on mahdollisuus lepo- ja lo-

ma-asumiseen. Päärakennus on peruskorjattu v. 2005, uusi asuntolaosa val-

mistui v. 2002.

Asumisen lisäksi tarjotaan ateriapalvelut omasta keittiöstä, siivous- ja vaate-

huoltoa, kylvetys- ja saunotusapua, asiointiapua sekä lääkehuoltoa ja perus-

terveydenhoitoa. Asunnoissa on hälytysjärjestelmä ja mahdollisuus turvaran-

nekkeeseen. Kodissa on yöhoitaja. Asukkailla on myös mahdollisuus osallis-

tua monipuoliseen ohjelmaan.

Lisäksi kaupunki ostaa mielenterveys- ja päihdeasumispalveluja Jyränköläkodista ja hoi-

tokoti Paavalista. Näistä paikoista osa on myös yli 75 vuotta täyttäneille.

Laskennallinen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen lisäpaikkatarve vuosien 2007-

2040 välillä on n. 280 paikkaa. (Taulukko 2)

14

Taulukko 2. Laskennallinen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen lisäpaikkatarve v.

2007-2040 (laskettu Stakesin kehittämispäällikkö Simo Kokon kaavan mukaan 75-84 v ja

85+ v täyttäneiden asukkaiden ennustetusta määrästä)

Vuosi Paikkatarve yhteensä Lisäystarve verrattuna ed.

2015 257 +11 (verr. vuoteen 2007)

2020 295 + 38

2025 316 + 21

2030 429 + 113

2035 506 + 77

2040 528 + 18

lisäystarve yht: + 278

Liitteessä 2 on tarkasteltu Heinolan vanhustyön vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia

ja uhkatekijöitä (SWOT-nelikenttäanalyysi 22.2.2006). Vanhustyön strategiassa pääpaino

on heikkouksien poistamisessa ja uhkien ennaltaehkäisyssä.

4 TULEVAISUUS

4.1 Heinolan vanhuspolitiikan tavoitteet ja linjaukset

Heinolan kaupungin strategisena painopistealueena on avohoidon kehittäminen. Ihmiset

voivat asua omassa kodissaan ja tutussa ympäristössä niin pitkään kuin he itse sitä toivo-

vat ja se hoidon ja huolenpidon suhteen on mahdollista. Tämä on vanhusten kannalta ih-

misarvoa ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa sekä taloudellista. Kotihoitoon panosta-

malla mahdollistetaan kotona asuminen vaikka toimintakyky on jo alentunut. Kun kotona ei

enää pärjätä, tarjotaan laadukkaat palvelut palveluasumisessa tai laitoshoidossa.

Vanhuspolitiikan toiminta-ajatus voidaan kiteyttää seuraavasti:

Heinolan kaupungin vanhuspolitiikka (Kuvio 4) Turvaa vanhusten perustarpeiden laadukkaan tyydyttämisen, toteutuakseen se tar-

vitsee riittävät ja ammattitaitoiset henkilöstöresurssit.

15

Luo edellytykset asiakkaan toimintakyvyn säilymiselle, itsemääräämisoikeudelle ja

sosiaaliselle osallistumiselle.

Turvaa vanhusten asumisen kotona huomioiden myös haja-asutusalueiden erityis-

piirteet mahdollisuuksien mukaan.

Turvaa vanhukselle laitospaikan, kun kotona asuminen ei enää onnistu

4.2. Visio, arvot ja periaatteet

Heinolan kaupungin vanhuspoliittisen ohjelman vision voi tiivistää yhdeksi lauseeksi.

Heinolalaisen on hyvä varttua vanhaksi.

Vanhuspolitiikkaa ohjaavat Heinolassa seuraavat arvot:

1. Ihmisarvo

Jokaista kunnioitetaan ainutkertaisena, tasavertaisena yksilönä, joka on vastuulli-nen omista valinnoistaan.

2. Itsemääräämisoikeus

Ihmisellä on oikeus omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin. Hänen tulee saada riit-

tävästi tietoa päätöstensä tueksi ja hän ottaa myös itse vastuuta omasta tervey-

dentilastaan, hoitovaihtoehdoista, hoitopaikoista ja palveluista.

Ihminen voi luovuttaa päätöksenteko-oikeuden toiselle henkilölle tai vastuu päätök-

senteosta voidaan siirtää toiselle henkilölle terveydentilasta johtuen.

3. Terveys ja hyvinvointi

Yksilölle terveys ja hyvinvointi on sekä päämäärä että voimavara. Kokemus tervey-

destä ja hyvinvoinnista on yksilöllistä. Se on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista ter-

veyttä, koettua hyvää oloa ja oman elämän hallintaa.

16

Heinolalaisen on hyvä varttua vanhaksi

Ihmisarvo

Vis

ioA

rvot

Vanh

uste

nhuo

llon

peria

atte

et

Itsemääräämisoikeus Terveys ja hyvinvointiY

ksilö

llisy

ys

Jatk

uvuu

s

Yht

eist

yö

Turv

allis

uus

Om

atoi

mis

uus

Luot

tam

ukse

llisu

us

Vas

tuul

lisuu

s

Pääm

äärä

tTo

imin

ta-a

jatu

s

Heinolan vanhuspolitiikka• Turvaa vanhusten perustarpeiden laadukkaan tyydyttämisen• Luo edellytykset toimintakyvyn säilymiselle, itsemääräämis-oikeudelle ja sosiaaliselle osallistumiselle

• Turvaa vanhusten asumisen kotona huomioiden myös haja-asutusalueiden erityispiirteet mahdollisuuksien mukaan

• Turvaa vanhukselle laitospaikan, kun kotona asuminen ei enääonnistu

1. Vanhusten elämä on laadukasta2. Vanhuspalvelut ovat oikein mitoitetut ja laadukkaat3. Vanhuspalveluverkosto on saumaton4. Elinympäristö on turvallinen ja toimiva5. Vanhuspalveluiden tarpeenarviointi ja palvelujen tuottaminen

pohjaavat tutkittuun tietoon6. Vanhuspalveluissa on osaava ja riittävä henkilöstö7. Vanhuspalveluissa on riittävästi laitospaikkoja

Kuvio 4: Yhteenveto Heinolan vanhuspoliittisen ohjelman perustasta vuosille 2007-2015.

17

Vanhustyössä toteutetaan seuraavia periaatteita

1) Yksilöllisyyden periaate

Oikein mitoitetut ja laadukkaat palvelut suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti yh-

dessä asiakkaan kanssa.

2) Jatkuvuuden periaate

Asiakkaalla on oikeus tasalaatuiseen hoitoon riippumatta hoidon toteuttajasta tai

hoitopaikasta. Ensisijaisena hoitopaikkana on asiakkaan koti. Jatkuvuuden toteu-

tuminen edellyttää hyvää vuorovaikutusta asiakkaan ja työntekijän välillä sekä so-

vittujen asioiden noudattamista.

3) Yhteistyön periaate

Joustavaa yhteistyötä tehdään eri tahojen kanssa hoidon porrastusta toteuttaen.

Omaiset ovat arvokkaita yhteistyökumppaneita.

4) Turvallisuuden periaate

Turvallisuus on ihmisen sisäinen tunnetila ja kokemus siitä, että hoito toteutuu van-

huksen turvalliseksi kokemalla tavalla. Turvallisuuteen voidaan vaikuttaa ympäris-

töllä, kodilla ja hoitoympäristöllä sekä hyvällä ammattitaidolla.

5) Omatoimisuuden periaate

Omatoimisuus on ihmisen kykyä selviytyä mahdollisimman pitkälle omin voimava-

roin. Tätä tuetaan ylläpitämällä ja kehittämällä olemassa olevia taitoja ja luomalla

yhdessä uusia selviytymismenetelmiä. Omatoimisuutta ja vanhuksen omia voima-

varoja tuetaan kuntouttavalla työotteella.

6) Luottamuksellisuuden periaate

Hyvä hoito perustuu luottamukseen. Lupauksista ja sopimuksista pidetään kiinni.

Palvelut ja hoito ovat tasalaatuisia henkilöstöstä riippumatta. Hoitosuhteeseen kuu-

luu vaitiolovelvollisuus.

18

7) Vastuullisuuden periaate

Jokainen on itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Viimeistään keski-iässä teh-

dyillä elämäntapavalinnoilla on vaikutusta vanhuuden elämänlaatuun. Vastuullisuus

hoitotyössä on halua ottaa vastuuta ja sitoutua hoitamiseen.

Vastuullisuus toteutuu, kun työntekijällä on riittävästi tietoa ja taitoa toimia eettisesti

ja itsenäisesti työn määrittämällä alueella. Työntekijä on vastuullinen huolehtimaan

itsestään ja omasta ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Vastuullisuus

tarkoittaa myös vastuuta taloudellisesta ja tuloksellisesta toiminnasta.

4.3. Päämäärät ja strategiat

Heinolan vanhuspolitiikassa on kuusi päämäärää. Vanhuspolitiikan päämäärät jakautuvat

useisiin strategioihin, jotka esitellään tarkemmin Liitteessä 3, jossa esitetään myös tar-

kemmat toimenpiteet.

1. Vanhusten elämä on laadukasta.

Mahdollistamme aktiivisen ja omatoimisen vanhuuden

Luomme vanhuksille ystävällisen ja vireän ilmapiirin

Huomioimme vanhuksen ja/tai hänen edustajansa mielipiteen.

2. Vanhuspalvelut ovat oikein mitoitetut ja laadukkaat

Varmistamme vanhuksen tarkoituksenmukaisen palvelun ja hoidon

Kehitämme ennalta ehkäisevää toimintaa

Tuemme kotona asumista mahdollisimman pitkään

Tarjoamme laadukasta ja kodinomaista palveluasumista sekä laitoshoitoa

3. Vanhuspalveluverkosto on saumaton

Tarjoamme kattavat ja turvalliset palvelut vanhuksille yhteistyössä eri toimijoi-

den kanssa

Teemme alueellista/seudullista yhteistyötä

19

4. Elinympäristö on turvallinen ja toimiva

Jokainen vanhus asuu tarkoituksenmukaisessa asunnossa

Tuemme monipuolista väestörakennetta kaupungissa

Lisäämme turvallisuutta ja helpotamme liikkumista yleisillä alueilla

5. Vanhuspalveluiden tarpeenarviointi ja palvelujen tuottaminen pohjaavat tutkit-tuun tietoon

Teemme palvelutarjonnan ja henkilöstön mitoituksen tutkitun tarpeen perusteel-

la

Teemme jatkuvaa yhteistyötä oppilaitosten kanssa kehitettäessä uusia ratkaisu-

ja vanhusten paremman hyvinvoinnin turvaamiseksi

Hyödynnämme hyväksi havaittua uusinta teknologiaa vanhusten hyvinvoinnin

parantamiseksi

Teemme yhteistyötä yksityisen ja 3. sektorin vanhuspalveluiden tuottajien kans-

sa

6. Vanhuspalveluissa on osaava ja riittävä henkilöstö

Vanhustenhuollossa on ammattitaitoinen henkilöstö

Vanhustyö houkuttelee työntekijöitä

Vanhustenhuollossa on valtakunnallisten suositusten mukainen henkilöstömää-

rä

Tuemme henkilöstön jaksamista

Kehitämme työyksiköiden toimintatapoja

5 TOIMINTAOHJELMA VUOTEEN 2015 MENNESSÄ

Henkilöstölisäystarve vuosittain on esitetty liitetaulukossa 6 ja yhteenveto toimenpiteistä

vuosittain liitteessä 4.

20

I Kotihoidon tehostaminen

a) Painopistealueeksi otetaan kotihoito

Vuosi 2007

Kotihoito 24 h/vrk aloitettu.

Kotihoitoon perustettu kuusi hoitajan tointa, joista kaksi osoitettu omaishoi-

toon sekä fysioterapeutin toimi.

Kotihoidon päivätoiminnot yhdistetty päiväkuntoutusyksiköksi vuoden 2007

alussa.

Hopeasiltaan perustettu kaksi uutta jaksottaispaikkaa.

Vuoden 2007 marraskuussa saadaan 30 uutta tehostetun palveluasumi-

sen paikkaa ostopalveluna, jolloin Kanervalaan saadaan neljä jaksottais-

paikkaa lisää. Tämän jälkeen niitä on käytössä kuusi.

Omaishoitoa tuetaan tehostamalla kuntoutusta omaishoitajille ja hoidetta-

ville sekä kehitetään omaishoitoa kumppanuuteen perustuen.

Kotihoidon kriteereillä ohjataan yksityisten palvelujen piiriin he, jotka eivät

tarvitse hoiva- ja hoitotyötä

Kotiuttamiskäytäntöjä kehitetään yhteistyössä päivätoiminnan kanssa

esim. perustetaan kotiutustiimi

SAS-työryhmän toimintaa tiivistetään, sisältöjä ja hoidonporrastuskriteere-

jä kehitetään.

Vuosi 2008

Selvitetään vanhusten sosiaalityön tarve ja resurssit

Vammaispalveluihin lisätään henkilökohtaisen avustajan resursseja, mikä

vapauttaa kotihoidon resursseja vanhustenhuoltoon

Vuosi 2009

Tehdään tarvittavat asunnon muutostyöt ja tuetaan hissien rakentamista

laatimalla ns. hissiohjelma.

Vuosi 2010

Kotihoitoa vahvistetaan erikoissairaanhoidon ja saattohoidon osaamisella.

Jatkuvasti

Kaavoituksessa huomioidaan vanhusten asumisen tarpeet.

21

Mietitään keinoja yli sektorirajojen, miten sivukylien autioitumista voidaan

vähentää.

b) Vanhainkodin ja tehostetun palveluasumisen lääkäri- ja hoitajatyö lisä-

resurssoidaan niin, että vältytään turhilta siirroilta terveyskeskukseen. (Liite-

taulukko 6)

II Muistihäiriöpotilaan hoidon kehittäminen

Vuosi 2007

Muistihoitajan työaikaa lisätty kahteen työpäivään viikossa.

Geriatrin konsultaatiopalveluja on hankittu ostopalveluna.

Vuosi 2008

Hankitaan geriatrin palveluja jatkossakin, johon Sysmä ja Hartola ovat esit-

täneet halukkuutensa osallistua

Vuosi 2009

Muistihoitajan vastaanottotoiminta laajennetaan kokopäiväiseksi (100 %)

Muistipoliklinikkatoiminta alkaa

Vuoteen 2015 mennessä

Keskitetään vaikeat muistihäiriöpotilaat Päijät-Hämeessä alueelliselle arvi-

ointi ja kuntoutusosastolle

III Mielenterveys- ja päihdeongelmien huomioiminen

Vuosi 2007

Aloitetaan alueelliset neuvottelut psykogeriatristen potilaiden hoidon kes-

kittämisestä.

Vuosi 2008

Laaditaan vanhusten väkivaltatilanteiden varalta toimintaohjeet.

Sisällytetään päihdeohjelmaan erikseen vanhusten päihdeongelmien toi-

mintaohjeet.

22

IV Vanhusten terveyden edistäminen

Vuosi 2007

Laitoshoidolle laaditaan suun terveydenhuollon laatukriteerit.

Kehitelty uusi ravitsemushoidon malli on otettu käyttöön laitoshoidossa.

Päiväkuntoutuksessa laaditaan uusi kuntouttava toimintamalli erillisryhmil-

le (esim. vanhukset, omaishoitajat, mielenterveyskuntoutujat, muistihäi-

riöpotilaat).

Toimintakykyä ylläpidetään ja edistetään käyttämällä kuntouttavaa työotet-

ta kaikissa yksiköissä.

Kaatumisen ennaltaehkäisyohjelma (KTL) otetaan käyttöön.

Vuosi 2008

Kotihoidon ravitsemushoidon malli suunnitellaan ja otetaan käyttöön.

Kotihoitoon laaditaan suun terveydenhuollon laatukriteerit.

V Vanhusten turvallisuuden tunteen lisääminen kotona

Vuosi 2007

Seniorineuvolatoiminta on alkanut vuonna 2007 terveysneuvonnassa

Kotihoidossa on vastuulääkäri.

Vuosi 2008

kotihoidossa panostetaan erityisesti omahoitajajärjestelmän kehittämiseen

Kaupungintalon ovien avaus automaattisesti

Vuoteen 2015 mennessä

Hyödynnetään uutta hyvinvointiteknologiaa

Organisoidaan kattava palveluohjaus

Varmistetaan asuinympäristön riittävä valaistus, teiden ja pihojen kunnos-

sapito (auraus ja hiekoitus), varmistetaan esteetön liikkuminen mm. luiski-

en avulla.

23

VI Johtamisen organisointi

Vuosi 2007

Vanhuspalvelut keskitetty kokonaisuudessaan terveyslautakunnalle, lai-

tospalvelut (Hopeasilta ja pitkäaikaishoito terveyskeskuksessa) on keski-

tetty yhdelle osastopäällikölle ja avopalvelut (kotihoito ja Kanervala) toisel-

le osastopäällikölle.

Vuosi 2008

Kaikki vanhuspalvelut keskitetään yhdelle osastopäällikölle.

Lähiesimiesten JET-koulutus alkaa ja jatkuu vuoteen 2010 asti.

Johtamistyölle varataan riittävät resurssit toiminnan kehittämiseen

VII Henkilökunnan osaamisen varmistaminen

Vuosi 2007

Kotihoidon henkilöstölle järjestetty vuonna 2006 syksyllä alkanut oppiso-

pimuskoulutus lähihoitajiksi jatkuu vuoteen 2009 asti.

Henkilöstölle on aloitettu kuntouttavan työotteen koulutus (Valssi-koulutus)

joka jatkuu vuoteen 2009.

Järjestetään täydennyskoulutusta mm. muistihäiriöpotilaiden hoitoketjusta,

toimintakyvyn mittaamisesta, Ravatar-indeksin käytöstä, suun terveyden-

huollosta, ravitsemushoidon uudesta mallista, aliravitsemuksen ennaltaeh-

käisystä.

Vuosi 2008

Järjestetään koulutusta lääkehoidosta, vanhusten muistihäiriöistä, mielen-

terveydestä, päihdeongelmista ja kaltoinkohtelusta.

Vuosi 2009

Kolme työntekijää aloittaa erikoisammattitutkinnon vanhustyöstä.

Vuoteen 2015 mennessä

Vanhustyön erikoisammattitutkinnon on suorittanut ainakin yksi vanhus-

työn työyksikön/tiimin työntekijä, yhteensä 15 henkilöä.

24

VIII Oikein mitoitetut vanhuspalvelut

Vuosi 2008

Tehostetun palveluasumisen lisäpaikkojen (16 paikkaa) suunnittelu

Hopesiltaan alkaaVuosi 2009

Tehostetun palveluasumisen lisäpaikkojen (16 paikkaa) rakentaminen

Hopeasiltaan alkaa ja jatkuu vuoden 2010Vuoteen 2015 mennessä

Kotihoidon kattavuutta nostetaan 25 %:iin 75 vuotta täyttäneiden osalta ks.

liitetaulukko 6.

Omaishoidontukea saavista yli 75 vuotiaiden osuus nostetaan nykyisestä

3,5 %:sta 5 %:iin. Lisäkustannukset vuosittain näkyvät liitetaulukosta 7.

[Tehostetun palveluasumisen/ laitospaikan laskennallinen lisätarve on 16

paikkaa vuoteen 2013 mennessä.] Henkilöstön lisäykset vuosille 2007-

2015 näkyvät liitetaulukosta 5.

6 MUUTOKSET JA NIIDEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET VUOSINA 2006–2015

Liitteessä 5 on tietoa Heinolan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Laitoshoidon

kustannuksia vertailtaessa viime vuosina erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon

kustannukset ovat nousseet, vanhainkodin kustannuksissa ei näy nousua. Tarvevakiointi

huomioiden Heinolan perusterveydenhuollon ja vanhusten hoivan menot olivat 15 % alle

maan keskiarvon vuonna 2005. Stakesin kehittämispäällikkö Simo Kokko on laskenut, että

vuonna 2004 koko maassa yli 75 vuotiaiden vanhuspalveluiden pitkäaikaishoidon kustan-

nukset kunnan yli 75 vuotiasta asukasta kohti olivat keskimäärin n. 5100 €. Heinolassa

kustannukset olivat n. 4858 € eli n. 150 € alle maan keskitason. Lisäksi hän on laskenut

vuoden 2004 kustannustasolla, että yhden prosenttiyksikön kasvattaminen tai vähentämi-

nen yli 75-vuotiaiden hoidon peittävyydessä merkitsee 255 euron muutosta 75 vuotta täyt-

tänyttä kunnan asukasta kohti. Vastaavasti intensiivisen kotihoidon prosenttiyksikön suu-

25

ruinen kasvattaminen tai vähentäminen merkitsee 38 euron muutosta 75 vuotta täyttänyttä

kunnan asukasta kohti.

Kotihoitoa tukeva toimintamalli vaatii erityisesti henkilöstöresurssien lisäämistä. Tarvetta

arvioitaessa on käytetty mittarina valtakunnallisia suosituksia. Taulukosta 3 selviää, että

mikäli jatketaan nykyisellä toimintamallilla, niin vuoteen 2015 mennessä laitospaikkoja ja

tehostettuja palveluasumispaikkoja tarvitaan lisää yhteensä 59 paikkaa. Lisähenkilökunta-

tarve on tällöin 50 hoitajaa. Avohoitoa korostavalla mallilla laitospaikkoja ja tehostettuja

palveluasumispaikkoja tarvitaan lisää yhteensä n. 13. Lisähenkilökuntatarve on tässä mal-

lissa 22 hoitajaa. On huomattava, että laskelmissa on samalla korjattu henkilöstömitoitusta

0,7 hoitajaan potilasta kohden. Kanervalassa uusi mitoitus on 0,8 hoitajaa potilasta kohti,

koska siellä ei ole avustavaa henkilökuntaa.

Taulukko 3. Ennuste 75+v. määrästä ja palvelujen sekä henkilökuntatarpeesta nyky- ja

uudella mallilla v. 2015 mennessä.

Ennuste 75+v

väestö 2015

NYK.PALVE-

LUT

Ennuste 75+v

väestö 2015

TAVOITT.MUK..

PALVELUT

Hoitop. ja hoi-

tohk.tarve

NYK.MALLI

Hoitop. ja

hoitohk.tarve

UUSI MALLI

Kotona asuu 88 %2044 hlö

90 %2090 hlö

+26 hoitajaa +30 hoitajaa

Laitoshoito+tehost.-palv.asum.YHT:

12 %279 hlö

10 %233 hlö

+52 hoitop.+50 hoitaj.*

+13 hoitop.+22 hoitaj.*

Laitoshoito

(Tk.vos75+v:lle,

vanhainkoti)

8 %

186 hlö

6 %

140 hlö

+30 hoitop.

+50 hoitaj*

-16 hoitop.

Tehost.palv.as..

(Kanervala ja

ostop.)

4 %

93 hlö

4 %

93 hlö

+29 hoitop.

+ 20 hoitaj.*

+29 hoitop.

+22 hoitaj.*

YHT: 100 % 2323 hlö 100 % 2323 hlö +59hp 76 hoit +13hp 52hoit

26

Liitetaulukoista 6 ja 7 ilmenevät resurssitarpeet yksiköittäin ja bruttokustannusten lisäykset

vuositasolla vv. 2006–2015. Seuraavassa esitetään uuden toimintamallin merkittävimmät

kustannusvaikutukset.

Kotihoidossa henkilöstöresurssitarve on 30 hoitajaa, jotta päästään valtakunnalliseen koti-

hoidon kattavuuteen, joka on 25 % yli 75-vuotiaista. Heinolassa tällä hetkellä kattavuus

on noin 16 %. Bruttokustannusten lisäys on noin 903 000 €. Vastaavasti henkilöstön li-

sääminen Kanervalaan ja Hopeasiltaan pitkittää vanhusten siirtämistä terveyskeskuksen

vuodeosastolle. Tavoitteena on, että ko. yksiköt pystyisivät entistä paremmin panosta-

maan dementoituneiden hoitoon. Hopeasillan hoitohenkilöstön lisäystarve on 8 hoitajaa ja

Kanervalan 2 hoitajaa. Bruttokustannusten lisäys on noin 300 000 €. Henkilöstömitoituk-

sen tarkistaminen myös ostopalveluissa aiheuttaa kustannusten nousua yhteensä n.

180 000 € vuoteen 2015 mennessä. Niin koti-, asumis- kuin laitoshoitokin tarvitsee oman

vanhustenhoitoon erikoistuneen lääkärin ja tämä asiantuntemus on esitetty vuonna 2007

turvattavan ostopalveluna ja vuonna 2009 ostopalvelujen lisäksi omalla lääkäriresurssilla,

sekä muistihoitajan vastaanottopalvelujen aloitus arkipäivisin, joista bruttokustannukset

ovat yhteensä 95 000 €. Hammashuollon lisätiimi vanhustenhuoltoon maksaa 100 €.

Omaishoitoa tuetaan rahakorvauksella ja palveluilla. Omaishoitajille kuuluu lakisääteiset

vapaapäivät ja sen lisäksi kunnan tulisi järjestää heille alle vuorokauden pituisia virkistys-

vapaita. Bruttokustannusten lisäys on noin 300 000 €.

Tehostetun palveluasumisen paikkojen lisäys 16 paikalla lisää kustannuksia n. 1,3 M€ in-

vestointiin ja n. 0,3 M€ henkilökuntaan. On järkevää, että osa palveluasumisesta tuote-

taan itse ja osa ostetaan hintojen kurissapitämisen vuoksi. Yhteenveto lisäkustannuksista

vuoteen 2015 mennessä näkyy Taulukossa 4. Terveyskeskuksen laajennuskustannukset

eivät sisälly näihin lukuihin.

27

Taulukko 4: Vanhuspalvelujen merkittävimmät lisäbruttokustannukset yhteensä vuoteen

2015 mennessä:

Lisäkustannukset (x1000 €)

Kotihoito 903

Kanervala ja Hopeasilta 300

Vanhustyön lääkäripalvelut ,muistihoitaja ja

hammashuollon lisätiimi

225

Omaishoito 300

Ostopalvelut 180 (henkilöstömitoitus suosituksen mukaiseksi)

Tehostetun palveluasumisen lisäpaikat (+16) 1600 (rakennusinvest. 1300, henkilökunta 300)

yhteensä: 3 508

Työryhmä yhtyy Rintalan näkemyksiin (Rintala 2005), että nykymuotoisen hyvinvointimal-

lin säilyttäminen ei ole vaihtoehto. Jos hyvinvointimalli halutaan säilyttää, meidän on uu-

distettava sekä rakenteita, toimintatapoja että hyvinvointia koskeva ajattelumme. Ellei uu-

distuksia tehdä, uhkana on julkisen talouden rahoituskriisi, palvelujen karsiminen sekä

elintason heikkeneminen.

28

LÄHTEET

Ikihyvä Päijät-Häme kuntien hyvinvointiraportti 2003

Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset.. STM.Oppaita 2004:6.Helsinki.

Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus. STM, oppaita 2001:4

Ikäpolitiikka kunnissa, strategia johtamisen tukena, Suomen Kuntaliitto 2006. Helsinki.

Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002, Stakes, SVT Sosiaaliturva 2003:1

Kautto (toim), Suomalaisten hyvinvointi 2006

Kivelä, Sirkka. Geriatrisen hoidon ja vanhustyön kehittäminen, STM selvityksiä 2006:3

Noro, Arja 1999. Vanhukset ja vanhustenhuoltopalvelut - tasapaino vai kriisi?(http://www.ktl.fi 22.05.2006)

Oikeus ja kohtuus, Hyvinvointivaltion rajat, Arvioita ja ehdotuksia yksityisestä ja julkisestahyvinvointivastuusta, Stakes 2006

Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelma 19.4.2007

Rintala, Taina. 2005. Euroopan unionin sosiaalipoliittiset linjaukset ja suomalainen van-huspolitiikka, Yhteiskuntapolitiikka 70(2005:4)

Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimenpideohjelma 2004-2007, STM Julkaisuja2003:20. Helsinki

Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Kansallinen tavoite- ja toiminta-ohjelma 2004-2007. STM Julkaisuja 2003:18

Vaarama, Luomahaara, Peiponen ja Voutilainen, 2001. Koko kunta ikääntyneiden asialle.Näkökulmia ikääntyneiden itsenäisen selviytymisen sekä hoidon ja palvelun kehittämi-seen. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Stakes, raportteja 259.Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 –kansanterveysohjelmasta. STM, Julkaisu-ja 2001:4.

Liitetaulukko 1

Yhteenveto Heinolan vanhuspalveluiden resursseista, valtakunnallinen suositus,Rava-indeksi 2005 ja hoitopäivä/käyntihinnat (Vanhuspalvelujen resurssit 1.1.2006, net-tokustannushinta 31.12.2005)Yksikkö Välitöntä

hoito- jahoivatyötätekevät

Paikka-luku/asiakkaat

Henkilöstö:välitöntä hoito-työtä teke-vät/asiakas1.1.2006

Valtakunnallinensuositushoitotyötä teke-vät/asiakas

Asiakkaidentoimintakyky:rava-indeksi1,29-4,0230.11.2005

Omakustannus-hinta €;netto/ hoitopäivätai käynti v.2005

Vuodeosastot 11/12 31,5 47, joista n.

33 pitkäaik.(+ 6 ylip)

0,67 0,6-0,8*** 3,5 143,38/hpv

21 35,5 64(+6 ylip.)

0,55 3,8 89,07/hpv

Hopeasiltavanhainkoti 32 57

(+2 ylip)0,56 0,55-0,60*** 3,0 79,94/hpv

Tehost. palve-luasuminenKanervala

14, joistayksi hoitaamyös esi-miestehtä

vät

20 0,7** 0,45-0,60*** 2,7 78,12/hpv

Tehost. palve-luasuminenostopalvelut

44*0,55*****

3,3 76,24/hpv

Kotihoitosäännöl-lisen kotihoi-don piirissäolevat

66 300 1,58100 yli 65 v.

kohden

1,63 hoitajaa100 yli 65-

vuotiasta koh-den

2,1 29,72/käynti

Omaishoito 65 henk.3,5%

2,8 n. 15€ /pv****

* Jyränkölä 34+Orimattila 4+ Vanha-Tuusjärvi 6. Vuonna 2007 tehostetun palveluasumisen paik-

koja tulee lisää 30 Jyränkölästä, jonka jälkeen arvioidaan tarvittavan yhteensä 70 hoitopaikkaa

** Hoitohenkilöstön tehtäviin kuuluu myös ruokahuolto, siivous, kylvetys, pyykkihuolto ja kotihoidon

käynnit Kanervalan alueen rivitaloissa.

*** Jos hoidetaan dementiapotilaita/-asiakkaita, niin mitoitus on oltava silloin korkeampi

**** Sisältää vain , mitä maksetaan rahana omaiselle omaishoidon tukea, puuttuu tukipalvelujenhinta (kotihoito, tk-voshoito välillä, omaisen lomapäiv.aik.hoito)

**** Jyränkölässä hoitajat tekevät myös aamu- ja iltapalat, kodinomaiset siivoukset, pyykit yms.

Liite 2

Heinolan vanhustyön tarkastelua nelikenttäanalyysin avulla (tilanne 22.2.2006)

VAHVUUDET/HYVÄT PUOLET HEIKKOUDET/ONGELMAT Vanhuspoliittinen ohjelma – yhteistyö tii-

vistynyt Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen ja

3.sektorin kesken uusien toimintatapo-jen suunnittelussa on tiivistynyt

Yhteinen kotihoito 1.1.2006 alkaen Ammattitaitoinen ja motivoitunut

henkilöstö Yhteiset toimintakykymittarit (Rava,

MMSE ym.) hoidon porrastuksen apuna Osallistutaan aktiivisesti valtakunnallisiin

projekteihin Hyvät toimivat tilat enimmäkseen Palvelu-Santra SAS-ryhmän säännöllinen toiminta

Palvelun porrastus ei toimi riittävästi Laitosvaltainen toimintamalli Asiakkaan voimavaroja ei hyödynnetä

riittävästi Uusien toimintatapojen sisäistäminen hi-

dasta Verkostoja ja vertailua muihin ei osata

hyödyntää riittävästi Lyhytnäköinen henkilöstöpolitiikka Varahenkilöstöä ei riittävästi Hoitoalan koulutus ei vielä riittävää Hei-

nolassa Yksityisten palveluntuottajien palveluja ei

osata käyttää riittävästi Hissittömät kerrostalot Lyhytaikaispaikkoja liian vähän Koordinaation puute yli sektori ja kunta-

rajojen Itä-Hämeen alueella Kotihoidon tehotiimi ja 24h/vrk palvelu

kotihoidossa puuttuu Omaishoitajia tuetaan, mutta lisäresurs-

seja tarvitaan Henkilöstön riittämättömyys kotihoidossa Laitospaikkojen jonot

MAHDOLLISUUDET UHKATEKIJÄT Kaupungin kaikkien toimialojen roolin

vahvistaminen ja yhteistyön tiivistäminenvanhusten toimintakyvyn ja omavoimai-suuden edistämiseksi

Projektien (Voitas, IkiHyvä) myötä uusiatoimintamalleja tukemaan vanhusten ko-toa selviytymistä

Uusi kotihoidon malli ja erikoissairaan-hoidon tehostettu kotihoitotiimi mahdol-listavat varhaisemman kotiuttamisen

Kuntouttava työote Elämänkaaritalon käytön hyödyntäminen

vanhustyössä Uuden teknologian hyödyntäminen Seutuyhteistyö palvelujen tuottamisessa,

palvelujen ulkoistaminen Omaishoidon tuen rinnalle vaihtoehtoisia

tukitoimenpiteitä Omaishoito, vapaaehtoistyö, järjestöt ja

seurakunta voimavarana

Hoitoalan työvoimapula Henkilökunnan uupuminen Kilpailu henkilöstöstä kiristyy uusien pal-

veluntuottajien myötä Hoitoalan imago Hoitoalan palkat eivät ole kilpailukykyisiä Laitoshoitopaikkojen määrä ei riitä, jos

heikkouksia ei poisteta Kuntatalouden kiristyminen/ Taloudellis-

ten resurssien riittämättömyys Omaishoitajien uupuminen Sivukylien autioituminen, palvelujen ka-

toaminen ja nuorempien poismuutto te-kevät vanhusten selviytymisen siellämahdottomaksi

Vanhuuteen kohdistuvat asenteet voivatvaikeuttaa vanhusten hyvinvointia esim.taloudellisten resurssien riittämättömyy-den muodossa.

Liite 3

HEINOLAN VANHUSPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄT JA STRATE-GIAT 2006-2015

Päämäärä 1: Vanhusten elämä on laadukasta (jokainen voi vaikuttaaelämänlaatuun omilla valinnoillaan).

Strategiat Keinot ja toimenpi-teet

Vastuutahot

Mahdollistamme aktii-visen ja omatoimisenvanhuuden

tuemme esteettömiäkulkuvälineitä

hyödynnämme va-paaehtoistyönteki-jöiden työpanosta

huomioimme van-hukset kulttuuritoi-minnassa

järjestämme ryh-mämuotoista toimin-taa vanhuksille

juurrutamme kun-touttavan työotteentoimintatavaksi

teknisentoimen tu-losaluejohtaja

sosiaali- ja terveystoi-men vanhuspalveluidenlähiesimiehet

kulttuurisihteeri

sosiaali- ja terveystoi-men lähiesimiehet, lii-kuntatoimen johtaja jasosiaalitoimen osasto-päällikkö

sosiaali- ja terveystoi-men lähiesimiehet

Luomme vanhuksilleystävällisen ja vireänilmapiirin

kehitämme eri su-kupolvien välisiä yh-teistyömuotoja

painotamme van-huspalveluissa ys-tävällistä ja ymmär-täväistä asiakaspal-velua

koulutoimen ja päivä-hoidon lähiesimiehet

sosiaali- ja terveystoi-men vanhuspalveluidenesimiehet ja henkilöstö

Huomioimme vanhuk-sen ja/tai hänen edus-tajansa mielipiteen

kuuntelemme van-huksen ja/tai hänenedustajansa mielipi-dettä vanhusta kos-kevissa asioissa

keräämme palautet-ta

kuulemme vanhus-neuvostoa vanhus-palveluja koskevissa

kaupungin eri sektorei-den tulosaluejohtajat,vanhuspalveluidenesimiehet ja henkilöstö

vanhuspoliittinen työ-ryhmä

Päämäärä 2: Vanhuspalvelut ovat oikein mitoitetut ja laadukkaat.

Strategiat Keinot ja toimenpiteet VastuutahotVarmistamme vanhuk-sen tarkoituksenmukai-sen palvelun ja hoidon

selvitämme palvelujentarpeen

kehitämme toimiviakäytäntöjä kotiuttami-sessa/ laitoksesta toi-seen siirryttäessä hoi-don portaalta toiselle

kehitämme SAS-ryhmän toimintaa

sovimme yhtenäisetkriteerit palveluille

arvioimme jatkuvastionko asiakas oikeallahoidon/ palvelun por-taalla

hoitoneuvottelut Päijät-Hämeen keskussai-raalan ja vastaanotta-van tahon kanssa ontoimiva käytäntö

sosiaali- ja terveystoimenesimiehet ja henkilöstösekä SAS-ryhmä

sosiaali- ja terveystoimenesimiehet ja henkilöstösekä SAS-ryhmä

SAS-ryhmän puheenjoh-taja

sosiaali- ja terveystoimenpäälliköt ja esimiehet

sosiaali- ja terveystoimenesimiehet, henkilöstö jaSAS-ryhmä

sosiaali- ja terveystoimenlähiesimiehet ja henkilöstö

Kehitämme ennalta eh-käisevää toimintaa

kehitämme seniori-neuvolatoimintaa jaennaltaehkäiseviä ko-tikäyntejä

käynnistämme muisti-poliklinikkatoiminnan

osallistumme ennalta-ehkäisyn kehityspro-jekteihin

juurrutamme ennaltaehkäisevän työotteenkäytännön työhön

terveysneuvonnan osas-tonhoitaja

johtava lääkäri

sosiaali- ja terveystoimenhenkilöstö

sosiaali- ja terveystoimenesimiehet ja henkilöstö

Tuemme kotona asumis-ta mahdollisimman pit-kään

tuemme omaishoitajiaerilaisilla palveluilla

yhdistämme päiväsai-raalan ja muun päivä-toiminnan tukemaankotiuttamista ja kotihoi-toa

arvioimme ja kehi-tämme toimintakykyä

tuemme kotona asu-mista tarkoituksenmu-kaisilla apuvälineillä

järjestämme ympäri-vuorokautisen kotihoi-don

sosiaalitoimen osastopääl-likkö

sosiaali- ja terveystoimenhenkilöstö

johtava kotihoidon ohjaaja

kotihoidon, fysio- ja toi-mintaterapian henkilöstö

johtava kotihoidon ohjaaja

Tarjoamme laadukastaja kodinomaista palvelu-asumista sekä laitoshoi-toa

meillä on käytössälaadunhallintajärjes-telmä

hoitoympäristö ja hoi-tovälineet vastaavathoidon tarpeita

hoito- ja asuinympäris-töstä tehdään mahdol-lisimman kodinomai-nen

sosiaali- ja terveystoimentulosaluejohtajat

hoitoyksiköiden esimiehetja henkilöstö

hoitoyksiköiden esimiehetja henkilöstö

Päämäärä 3: Vanhuspalveluverkosto on saumaton.

Strategiat Keinot ja toimenpiteet VastuutahotTarjoamme kattavat jaturvalliset palvelut van-huksille yhteistyössä eritoimijoiden kanssa

kehitämme yhteistyö-verkoston

turvaamme tiedonku-lun ja teemme yhteis-työtä verkoston sisällä

tulosaluejohtajat, esimie-het, henkilöstö ja vanhus-palveluita koordinoiva vi-ranhaltija

tulosaluejohtajat, esimiehetja henkilöstö

Teemme alueellis-ta/seudullista yhteistyötä

seuraamme valtakun-nallisten ja so-tepiiri-linjausten vaikutustaHeinolan vanhuspoliit-tiseen ohjelmaan

suunnittelemme tarvit-tavia yhteistyöprojek-teja

vanhuspoliittinen seuranta-ja kehittämistyöryhmä sekätulosalue johtajat

tulosaluejohtajat ja päälli-köt

Päämäärä 4: Elinympäristö on turvallinen ja toimiva.

Strategiat Keinot ja toimenpiteet VastuutahotJokainen vanhus asuutarkoituksenmukaisessaasunnossa

teemme tarvittavatasunnon muutostyöt

autamme tarkoituk-senmukaisen asun-non hakemisessa

tuemme hissien ra-kentamista

kotihoidon ja fysio- ja toi-mintaterapian henkilöstö

terveyskeskuksen sosiaali-työntekijä ja kotihoidonhenkilöstö

asuntosihteeri

Tuemme monipuolistaväestörakennetta kau-pungissa

kaavoituksessa huo-mioidaan vanhustenasumisen tarpeet

teknisen toimen tu-losaluejohtaja

Lisäämme turvallisuutta jahelpotamme liikkumistayleisillä alueilla

varmistamme asuin-ympäristön riittävänvalaistuksen

varmistamme teidenja pihojen kunnossa-pidon – auraus ja hie-koitus

varmistamme esteet-tömän liikkumisenmm. luiskien avulla

teknisen toimen tu-losaluejohtaja

Päämäärä 5: Vanhuspalveluiden tarpeenarviointi ja palvelujen tuottami-nen pohjaavat tutkittuun tietoon.

Strategiat Keinot ja toimenpiteet VastuutahotTeemme palvelutarjon-nan ja henkilöstön mitoi-tuksen tutkitun tarpeenperusteella

keräämme ja päivi-tämme tietoa ja huo-mioimme valtakunnalli-set laatusuositukset

suunnittelemme tarvit-tavat palvelut ja opti-maalisen henkilöstö-resurssin

sosiaali- ja terveystoimentulosaluejohtajat

Teemme jatkuvaa yhteis-työtä oppilaitosten kans-sa kehitettäessä uusiaratkaisuja vanhusten pa-remman hyvinvoinninturvaamiseksi

suunnittelemme yhtei-set projektit ja opin-näytetyöt

pidämme aktiivisestiyhteyttä oppilaitostenkanssa

juurrutamme projektienhyvät käytännöt

pidämme yhteisiä kou-lutuspäiviä

sosiaali- ja terveystoimenja 3. sektorin vanhuspalve-lujen vastuualue päällikötja esimiehet

Hyödynnämme hyväksihavaittua uusinta tekno-logiaa vanhusten hyvin-voinnin parantamiseksi

seuraamme aktiivisestikehitystä

osallistumme teknolo-giaa esitteleviin tilai-suuksiin

hankimme tarpeelli-seksi havaittua tekno-logiaa

sosiaali- ja terveystoimenvanhuspalvelujen vastuu-alue päälliköt ja esimiehet

Teemme yhteistyötä yk-sityisen ja 3. sektorinvanhuspalveluiden tuot-tajien kanssa

hyödynnämme Palve-luSantraa

selvitämme, mikä osapalveluista on koko-naistaloudellisesti edul-lisinta tuottaa itse jamikä ostaa ostopalve-luna

vanhuspalvelujen koordi-naatiosta vastaava viran-haltija

Päämäärä 6: Vanhuspalveluissa on osaava ja riittävä henkilöstö.

Strategiat Keinot ja toimenpiteet VastuutahotVanhustenhuollossa onammattitaitoinen henki-löstö

Heinolassa koulutetaanvanhustyön ammattilai-sia

huolehdimme täyden-nyskoulutuksesta

kehitämme asiakkaidentarpeista lähtevääosaamista

Kaupungin edustaja Päijät-Hämeen koulutuskonser-nissa

sosiaali- ja terveystoimenlähiesimiehet

sosiaalitoimen osastopääl-likkö, hoitotyön vastuu-aluepäällikkö, lähiesimie-het ja henkilöstö

Vanhustyö houkutteleetyöntekijöitä.

laaditaan houkuttelevahenkilöstöoilitiikka

kannustetaan ja pereh-dytetään työharjoitteli-joita ja opiskelijoitavanhustyöhön

henkilöstösihteeri ja sosi-aali- ja terveystoimen tu-losaluejohtajat

henkilöstö

Vanhustenhuollossa onvaltakunnallisten suosi-tusten mukainen henki-löstömäärä

seuraamme valtakun-nallisia suosituksia jahenkilöstösuunnitelmarakennetaan niidenpohjalta

sosiaalitoimen osastopääl-likkö ja hoitotyön vastuu-yksikön päällikkö

Tuemme henkilöstönjaksamista

käymme säännöllisetkehityskeskustelut

annamme mahdolli-suuden työnohjauk-seen

järjestämme Tyky-toimintaa

järjestämme työajatjoustavasti

järjestämme työolosuh-teet niin, että on mah-dollista löytää ilo tehdätyötä

hyödynnämme työter-veyshuollon kanssatehtävää yhteistyötäpaluussa työelämäänpitkäaikaisilta sairas-lomilta

huomioimme er-gonomian työolosuh-teissa

järjestämme mahdolli-suuden tavoitteelliseentyökiertoon

esimiehet

esimiehet

esimiehet

esimiehet

esimiehet ja henkilöstö

lähiesimiehet ja työterve-yshuollon ylilääkäri

lähiesimiehet ja henkilöstö

lähiesimiehet ha henkilöstö

Kehitämme työyksiköi-den toimintatapoja

kehitämme työnjakoa kehitämme uusia työ-

menetelmiä kehitämme yhteistyötä

työyksiköiden ja eri hal-lintokuntien välillä

sosiaali- ja terveystoimentulosaluejohtajat

lähiesimiehet ja henkilöstö tulosaluejohtajat

TOIMINTAOHJELMA VUOTEEN 2015 MENNESSÄ (yhteenveto) Liite 4

2007 2008 2009 2010 2015 men-nessä

I Kotihoitoatehostetaana) Painopis-tealueeksiotetaan koti-hoito

b) Vanhain-kodin ja te-host. palve-luasumisenlisresurssiniin, ettävältytäänturhilta terv-kesk. siirroilta

-Kotihoito 24 h/vrkaloitettu.-Kotihoitoon perustet-tu kuusi hoitajan toin-ta, joista kaksi osoitet-tu omaishoitoon sekäfysioterapeutin toimi.-Kotihoidon päivätoi-minnot yhdistetty päi-väkuntoutusyksiköksi-Hopeasiltaan perus-tetttu kaksi uutta jak-sottaispaikkaa-Vuoden 2007 mar-raskuussa saadaan30 uutta tehostetunpalveluasumisenpaikkaa ostopalvelu-na, jolloin Kanerva-laan saadaan neljäjaksottaispaikkaa li-sää.-Omaishoitoa tuetaantehostamalla kuntou-tusta omaishoitajille jahoidettaville sekäkehitetään omaishoi-toa.-Kotihoidon kriteereilläohjataan yksityistenpalvelujen piiriin he,jotka eivät tarvitsehoiva- ja hoitotyötä-Kotiuttamiskäytän-töjä kehitetään yhteis-työssä päivätoiminnankanssa esim. peruste-taan kotiutustiimi.-SAS-työryhmän toi-mintaa tiivistetään,sisältöjä ja hoidonpor-rastuskriejä kehite-tään.

Kts. Liitetaulukko 6

-Selvitetäänvanhusten sosi-aalityön tarve jaresurssit-Vammaispalve-luihin lisätäänhenkilökohtai-sen avustajanresursseja, mikävapauttaa koti-hoidon resurs-seja vanhusten-huoltoon.

-Tehdään tarvit-tavat asunnonmuutostyöt jatuetaan hissienrakentamistalaatimalla ns.hissiohjelma

-Kotihoitoavahviste-taanerikoissai-raanhoidonja saatto-hoidonosaamisella.

II Muistihäi-riöpotilaanhoidon ke-hittäminen

-Muistihoitajan työ-aikaa lisätty kahteentyöpäivään viikossa.-Geriatrin konsultaa-tiopalveluja aluksiostopalveluna.

-Hankitaan ge-riatripalvelujajatkossakin,johon Sysmä jaHartola ovatesittäneet ha-lukkuutensaosallistua

-Muistihoita-janvast.ottotoimintalaajennetaankokoaikaiseksi- Muistipolikli-nikkatoimintaalkaa

-Keskitet.vaikeat muis-tihäiriöpotilaatPäijät-Hä-meessä alu-eell. arviointija kuntoutus-osastolle

III Mielenter-veys- japäihdeon-gelmienhuomioimi-nen

-Aloitetaan alueellisetneuvottelut psykoge-riatristen potilaidenhoidon keskittämises-tä.

-Laadit. vanhus-ten väkivaltati-lanteiden varaltatoimintaohjeet.-Sisällytet. päih-deohjelmaanerikseen van-husten päihde-ongelmien toi-mintaohjeet.

IV Vanhus-ten tervey-den edistä-minen

-Laitoshoidolle laadit.suun terveydenhuol-lon laatukriteerit.-Kehitelty uusi ravit-semushoidon malliotettu käyttöön laitos-hoidossa.-Päiväkuntoutuksessalaadit. uusi kuntoutta-va toimintamalli erillis-ryhmille.-Toimintakykyä ylläpi-detään ja edistetäänkäyttämällä kuntoutta-vaa työotetta kaikissayksiköissä.-Kaatumisen ennalta-ehkäisyohjelma (KTL)otetaan käyttöön.

-Kotihoidonravitsemushoi-don malli suun-nitellaan ja ote-taan käyttöön.-Kotihoitoonlaaditaan ja otet.käyttöön suunterveydenhuol-lon laatukriteerit.

V Vanhustenturvallisuu-den tunteenlisääminenkotona

Seniorineuvolatoimin-ta on alkanut terve-ysneuvonnassa-Kotihoidossa onvastuulääkäri.

-Kotihoidossapanostetaanerityisesti oma-hoitajajärjestel-män kehittämi-seen- Kaupunginta-lon ovien avausautomaattisesti

-Hyödynne-tään uuttahyvinvointi-teknologiaa-Organisoi-daan kattavapalveluohjaus-Varmistetaanasuinympäris-tön riittävävalaistus, tei-den ja pihojenkunnossapito,varmistetaanesteetön liik-kuminen mm.luiskien avul-la.

VI Johtami-sen organi-sointi

-Vanhuspalvelut kes-kitetty kokonaisuu-dessaan terveyslauta-kunnalle, laitospalve-lut keskitetty yhdelle jaavopalvelut toiselleosastopäällikölle.

-Kaikki vanhus-palv. keskitet.yhdelle osasto-päällikölle.-LähiesimiestenJET-koulutusalkaa ja jatkuuvuoteen 2010.-Johtamistyöllevarataan riittävätresurssit toimin-nan kehittämi-seen

VII Henkilö-kunnanosaamisenvarmistami-nen

-Kotihoidon henkilös-tölle järjestetty vuonna2006 syksyllä alkanutoppisopimuskoulutuslähihoitajiksi jatkuuvuoteen 2009.-Henkilöstölle on aloi-tettu kuntouttavantyöotteen koulutus,joka jatkuu vuoteen2009.-Järjestetään täyden-nyskoulutusta mm.muistihäiriöpotilaanhoitoketjusta, toimin-takyvyn mittaamises-ta, Ravatar-indeksinkäytöstä, suun tervey-denhuollosta, aliravit-semuksen ennaltaeh-käisystä.

-Järjestetäänkoulutusta lää-kehoidosta,vanhusten muis-tihäiriöistä, mie-lenterveydestä,päihdeongelmis-ta ja kaltoinkoh-telusta

-Kolme työnteki-jää aloittaa eri-koisammattitut-kinnon vanhus-työstä.

-Vanhustyönerikoisammat-titutkinnon onsuorittanutainakin yksivanhustyöntyöyksi-kön/tiimintyöntekijä,yhteensä 15henkilöä.

VIII Oikeinmitoitetutvanhuspal-velut

Henkilöstölisäyksetkts. liitetaulukosta 6.

Tehost. palvelu-asumisen lisä-paikkojen suun-nittelu Hopeasil-taa alkaa

Tehost. palve-luasumisenlisäpaikkojenrakentaminenalkaa ja jatkuuvvuoden 2010

Kotihoidonkattavuusnostetaan 25%:iin (lähtöta-so 16 %)Omaishoidontukea saavienosuus noste-taan 5 %:iin(lähtötaso 3,5%) Kts. lisä-kust. liitetau-lukosta 7.-Vuoteen2010 men-nessä lisätään16 tehostetunpalveluasumi-sen paikkaavanhainkodinuuteen lisäsii-peen.

KUSTANNUSVERTAILUA Liite 5

Kustannukset (1000 euroina), Heinola

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Vanhainkoti

Terveydenhuollon ja vanhusten hoivan tarvevakioidut menot 2005Indeksi koko maa =100

86

74

85

94

88 88

99

7876

91

82

87

77 77 77

70

75

80

85

90

95

100

105

Art

järv

i

Asi

kkal

a

Har

tola

Hei

nola

Hol

lola

Häm

eenk

oski

Iitti

Kär

kölä

Lah

ti

Nas

tola

Myr

skyl

ä

Orim

attil

a

Pad

asjo

ki

Puk

kila

Sys

mä

Liitetaulukko 6. Vanhuspalvelujen muutokset 2006-2015 (* hoitajaa/100 yli 65 vuotiasta kohti, ** ei avustavaa henkilöstöä)

Liitetaulukko 7.Vanhuspalvelujen bruttokustannukset 2006-2015 muutoksista edelliseen vuoteen verrattuna (x1000 €)2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 lisäyks:yht:

Kotihoito 2 695 + 153 + 60 + 60 + 150 + 60 + 60 + 120 + 120 + 120 903Kanervala 886 + 60 60Hopeasilta 2059 + 60 + 60 120 240Tkvos 5202Geriatri, muistih, hamhh.tiimi + 30 + 95 + 100 225

Omaishoito 458 + 81*** + 60 + 73 + 86 300Tehostpalvas.Ostopalvelut 1541 + 256 + 770 + 30 + 60 + 60 1176Vamm.palv.hkavustajat 97 + 130 + 100 230Henkilök.täyd.koulutus + 5 + 6 + 8 + 6 + 6 + 8 + 8 + 8 55yht: + 650 + 1115 + 264 + 464 + 66 + 66 + 128 + 128 + 308 3189*** sisältää 2 hoitajaa omaishoitoon .

2006 mitoitus 2007lisäys

mitoitus 2008lisäys

mitoitus 2009lisäys

mitoitus 2010lisäys

mitoitus 2015lisäys

mitoitus

Kotihoito(kattavuus)

300(16 %) (1,58 *)

+4 hoi+1 fyster. (1,6*)

+ 2 hoit 17 %(1,6*)

+ 2hoit.

+ 5hoit.

20 %

(1,6*)

+ 16hoitajaa

25 %

(1,6*)Kanervala 20 as 0,7**

hoit/as+ 2 hoit 0,8**

hoit/asHopeasilta 57 as 0,56

hoit/as+ 2 hoit 0,6

hoit/as+ 2hoit.

0,63hoit/as

+4 hoit+ 29hoitop

0,7hoit/as

os 21 64 ss 0,55hoit/ss

yhd. os11/12 ja21

0,60hoit/ss

- 16 ss 0,7hoit/ss

os 11/12 35 ss 0,67hoit/ss

Geriatri, muistihoit.,hammashuollon tiimi

+ostopgeriatri.

ger.palv + 1muistih

+1Hlää+1suuh

Omaishoito(% 75+v:sta)

65(3,5%)

+ 2 hoit 68(3,5%) +9 as.

74(4%) +11as

85(4,5%) +13as

98(5%)

+13 111(5%)

Ostopalvelu,tehost.palv.asuminen

44 0,55** +6paik 0,63** +1hoit 0,64** +1hoit 0,66** + 2 hoit 0,69** + 2 hoit 0,72**