guy ahonen: strategisen hyvinvoinnin johtaminen
TRANSCRIPT
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen
G
HENRY r.y. Henkilöstöteko 2015,Ilmarinen Auditorio 12.4.2016
Guy AhonenKTT, professori
Intangibles Management Finland Oy
2
Aura & Ahonen 2016:
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen
• Strateginen hyvinvointi (SH) on se osa henkilöstön hyvinvointia, jolla on merkitystä organisaation tuloksellisuuden kannalta.
• Strategisen hyvinvoinnin johtaminen (SHJ) kattaa kaikki ne yrityksen tai muun organisaation toiminnot, joilla vaikutetaan strategiseen hyvinvointiin. Näitä ovat erityisesti strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, esimiestoiminta, työterveyshuolto ja henkilöstöetuudet.
• Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksi (SHJI) kuvaa SHJ:n tilaa skaalalla 0-100. Indeksi kattaa toiminnan suunnitelmien, tavoitteiden, mittaamisen ja resurssien tason.
Keskeisenen sisältöI STRATEGINEN HYVINVOINTI (SHJ)
- Teoriat- Hyvinvoinnin tuottavuus
II SHJ-TUTKIMUS 2009-2014- Hyvinvoinnin strateginen perusta- Hyvinvointi johdon toiminnoissa- Hyvinvointi HR-toiminnoissa ja esimiestyössä- Työhyvinvoinnin tukitoiminnot
III SHJ KÄYTÄNNÖSSÄ
- Hyvän johtamisen askelmerkit- Ohjelman rakentaminen- Työterveyshuolto ja työsuojelu- Erityishankkeet- Resursointi ja vaikuttavuus- Eri toimialat ja yrityskoot- Hyvän johtamisen esimerkit
11.4.2016 3 Esittäjän nimi
EK Benchmark-hanke 2014:Tekemättömän työn kustannus
Kohderyhmä: 10 yritystä, joissa työkykyjohtamista on toteutettu tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti vähintään 5 vuotta
Vertailuryhmä: Yritykset joilla sama toimiala kuten kohderyhmän yritykset (N=24)
Muut: Vertailuaineiston muut organisaatiot (N=37)
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen
Suomessa 2009, 2010, 2011, 2012, 2014
Aura Ossi, Ahonen Guy, Ilmarinen Juhan, Tomi Hussi
Pohjola OP - Työterveyslaitos- Terveystalo 2014
Työpaikan tuloksellisuus
Terve johtaminen
Työn työhyvinvointi-
vaikutukset
Työn tuottavuus
Tuotanto-kustannukset
Terve johtaminen
(Aura & Ahonen: SHJ 2016)
0
10
20
30
40
50
60
70
Hyvinvoinninstrateginen perusta
Hyvinvointi johdontoiminnoissa
Esimiestyö ja HR:ntoiminnot
Työhyvinvoinnintukitoiminnot
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin eri osa-alueiden keskiarvot vuosina 2009-14
2009 2010 2011 2012 2014
Johtaminen on parempaa, mutta onko se hyvää?
Mutta, onko panostus kohdallaan?
11.4.2016 11 Guy Ahonen
211 €
352 €334 €
252 €
342 € 349 €
293 €327 €
402 €
276 €303 € 312 €303 €
257 €234 €
- €
50 €
100 €
150 €
200 €
250 €
300 €
350 €
400 €
450 €
työterveys koulutus henkilöstöedut, projektit
Strategisen hyvinvoinnin eri osa-alueiden investointien keskiarvot vuosina 2009-14
v 2009 v 2010 v 2011 v 2012 v 2014
Miten työhyvinvoinnilla tuottavuusloikkaan?
StrategiaJohtaminen, management
Johtajuus, leadership
Henkilöstö-tuottavuus
Asiakashyöty, käyttökate
Asiakas-hyöty
Markkina-asema
Tulos
Tavoitteet
Mittarit
Kehittä-minen
Kompe-tenssi
Kunnian-himo
Kannus-tavuus
Motivaatio
Osaaminen
Työkyky
Asiakas-hyöty
Uskollisuus
Käyttökate
4321
Ossia Aura 2016
Strategiasta esimiestyöhön
0
10
20
30
40
50
60
70
ei lainkaan vähän kohtalaisesti paljon
Esim
iest
en t
oim
inn
an t
aso
Hyvinvointi johdon strategiatyössä
Johdon strategiatyön henkilöstöpainotuksen merkitys johtajuudelle
1
Aura & Ahonen 2016
Johdon superprosessit
työhyvinvoinnin huomioon ottaminen
-> johdon strategiatyössä
-> esimiesten koulutuksessa ja
-> kehityskeskusteluissa
11.4.2016 15 Esittäjän nimi
Johdon superprosessit tuovat tulosta!Työhyvinvointi johdon strategiatyössä, esimiesten koulutuksessa ja kehityskeskusteluissa
17%
31%36% 32%
16%
36%40%
35%
23%
36% 40% 38%
18%
35% 39% 36%4%
7%
22%37%
10%
15%
29% 43%
10%
22%
36% 43%
7%
15%
29%41%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
alin
alle
ke
skit
aso
n
yli k
eski
taso
n
ylin
alin
alle
ke
skit
aso
n
yli k
eski
taso
n
ylin
alin
alle
ke
skit
aso
n
yli k
eski
taso
n
ylin
alin
alle
ke
skit
aso
n
yli k
eski
taso
n
ylin
Tuloksia talouden kautta Tuloksia osaamisen kautta Tuloksia ilmapiirin kautta Tuloksia työkyvyn kautta
Hie
man
ja e
ritt
äin
po
siti
ivis
et t
ulo
kset
%-o
suu
det
Johdon superprosessien taso
Johdon superprosessien taso suhteessa strategisen hyvinvoinnin tuloksellisuuteen
hieman positiiviset erittäin positiiviset
Talous Osaaminen Ilmapiiri Työkyky
Johtamisjärjestelmästä esimiestyöhön
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
ontavoitteet
eitavoitteita
ontavoitteet
eitavoitteita
ontavoitteet
eitavoitteita
ontavoitteet
eitavoitteita
ei lainkaan vähän kohtalaisesti paljon
Esim
iesr
oo
lin a
rvio
Työhyvinvoinnin huomioon ottaminen johdon strategiatyössä
Johdon strategiatyön ja tavoitteiden asettamisen vaikutus esimiesten roolin ja vastuiden arvioon
2
Aura et.al 2016
Esimiestyöstä henkilöstötuottavuuteen
Henkilöstötuottavuusindeksi (HTI)
Työkyky x osaaminen x motivaatio
Työkyky
Osa
amin
en
Henkilöstö-tuottavuus
Työkyky Osaaminen Motivaatio
Johtajuus, työyhteisön ilmapiiri, organisaatiokulttuuri
Aura, Ahonen, Hussi 2015
3
Henkilöstötuottavuus ja ikä
0
10
20
30
40
50
60
alle 30 v 30-39 v 40-49 v 50-59 v yli 60 v
Henkilöstötuottavuusindeksin keskiarvot eri ikäryhmissä
8,48,2
8,07,8 7,9
7,2
7,5 7,5 7,57,8
7,0 7,1
7,4
7,7
8,5
6,0
6,5
7,0
7,5
8,0
8,5
9,0
alle 30 v 30-39 v 40-49 v 50-59 v yli 60 v
Osa
-alu
eid
en k
eski
arvo
t
Henkilöstötuottavuusindeksin osa-alueiden keskiarvot eri ikäryhmissä
Työkyky Osaaminen Motivaatio
Aura, Ahonen, Hussi 2015
Esimiestyön taso ja HTI
Tärkein henkilöstötuottavuutta selittävä (tukeva) tekijä on hyvä esimiestyö
HTI Selittää 31 % henkilöstötuottavuusarvon (arvonlisäys) vaihtelusta
Aura, Ahonen, Hussi 2015
Esimiesten osaamisen vaikutus HTI:iin
0
10
20
30
40
50
60
70
alin toiseksi alin keskitaso toiseksi ylin ylin
Hen
kilö
stö
tuo
ttav
uu
sin
dek
si, H
TI
Esimiesten asia- ja tunneosaamisen yhteydet Henkilöstötuottavuusindeksiin yritystason tunnusluvuissa
Asiaosaaminen Tunneosaaminen
Aura, Ahonen, Hussi 2015
Henkilöstötuottavuudesta euroihinKäyttökate
JOKO/EHRP 28
LIIKEVAIHTO => kauden aikana ansaitut tuotot
- muuttuvat kulut (aineet, alihankinta, valmistuksen henkilöstö)
= MYYNTIKATE
- kiinteät henkilöstökulut
+liiketoiminnan muut tuotot => säännöllisyys
- muut liiketoiminnan kulut => säännöllisyys
=KÄYTTÖKATE (EBITDA)
- poistot ja arvonalentumiset => teknis-taloudellinen pitoaika
= LIIKEVOITTO/-TAPPIO => LIIKETULOS(EBIT)
+ rahoitustuotot ja –kulut => säännöllisyys
= VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA (PTP)
- tuloverot => säännöllisen liiketoiminnan tuloksesta
= NETTOTULOS=> säännöllisen liiketoiminnan tulos
rahoitusrakenteestariippumaton osa
(vastuu vain tuloksesta)
rahoitusrakenteestariippuva osa(vastuu myös
taseesta)
+/- kertaluonteiset ja satunnaiset erät
+/- tilinpäätösjärjestely
+/- tuloverojen oikaisu =>ei- säännöllinen liiketoiminta
=TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO => ”virallinen tulos”
ei-säännöllistäliiketoimintaa
JOKO 2006
4
Koko yrityskentän jako – Tilastokeskus vuoden 2014 yritystietokanta
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__yri/?rxid=23c915b5-c022-4ad2-a147-b85de49d75f0
Liikevaihto Henkilöstö Palkkasumma KK-% KK€ HTA
G Kauppa 116 775 849 247 073 8 707 045 3,2 % 3 736 827 136 %
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 6 033 210 58 311 1 411 375 4,1 % 247 362 115 %
C Teollisuus 130 213 188 302 005 13 676 476 5,7 % 7 422 152 146 %
F Rakentaminen 28 838 870 154 639 5 492 113 6,8 % 1 961 043 129 %
R Taiteet, viihde ja virkistys 4 015 865 14 055 400 687 7,0 % 281 111 170 %
S Muu palvelutoiminta 1 579 011 25 484 491 027 7,0 % 110 531 123 %
X Toimiala tuntematon 5 729 21 1 121 7,0 % 401 136 %
H Kuljetus ja varastointi 23 048 780 127 006 4 545 743 7,2 % 1 659 512 130 %
M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta13 348 704 99 016 4 253 855 7,3 % 974 455 119 %
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 9 979 173 114 950 3 193 357 9,7 % 967 980 125 %
L Kiinteistöalan toiminta 7 571 534 19 285 702 332 12,0 % 908 584 229 %
Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 5 564 147 64 065 2 024 148 15,0 % 834 622 141 %
J Informaatio ja viestintä 17 839 057 78 405 4 223 559 16,2 % 2 889 927 159 %
E Viemäri- ja jätevesihuolto; muu ympäristön puhtaanapito2 353 955 6 494 257 453 18,9 % 444 897 224 %
K Rahoitus- ja vakuutustoiminta (arvio) 23 968 940 42 725 2 396 894 20,0 % 4 793 788 300 %
D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta13 079 878 11 082 615 462 20,3 % 2 655 215 430 %
RYHMÄ 1 ALHAINEN KK 323 859 206 1 027 610 38 979 442 6,1 % 16 393 394 133,7 %
RYHMÄ 2 KESKITASON KK 17 550 707 134 235 3 895 689 10,9 % 1 876 564 177,3 %
RYHMÄ 3 KORKEA KK 62 805 977 202 771 9 517 516 18,1 % 11 618 450 251,0 %
Lopuksi: Miten toteutetaan työhyvinvoinnissa piilevä 20 % tuottavuusloikka ?
1. Tiedostetaan työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys
2. Nostetaan työhyvinvointi työpaikan strategiseksi kysymykseksi
3. Varmistetaan riittävät voimavarat
4. Tehdään työhyvinvoinnista keskeinen esimiestehtävä
5. Mitataan toiminnan tuloksellisuus
11.4.2016 Guy Ahonen