Tuhannen taalan paikkaParhaimmillaan Fenno­voiman ydinvoimahanke avaa suomalaisille yrityk­sille ovet myös kansain­välisen ydinvoimarakenta­misen markkinoille.

Voimalaitos toteutuu turvallisuus edellä

Laitostoimitus­sopimus ennätysajassa

2 7

6

ennonenFennovoiman julkaisu, heinäkuu 2014

3

Seutukunta

valmiina

suurhank ­

kee seen

Aja

nkoh

tais

ta

8 4 – 5

Hanhikivi 1 -hanke on mittava ja pitkä projekti, joka tuo erityisesti Pohjois-Pohjanmaalle mo-nenlaisia aluetaloudellisia hyötyjä. Saadakseen hankkeesta irti parhaan mahdollisen ovat niin alueen yritykset kuin julkinen sektori valmistau-tuneet siihen jo pitkään.

– Alueellinen valmistautuminen aloitettiin oikeastaan jo siinä vaiheessa, kun Pyhäjoki oli vasta yhtenä vaihtoehtona laitospaikkakunnaksi, kertoo pääsihteeri Salla Korhonen Raahen seu-tukunnan kehittämiskeskuksesta.

Jo silloin huomattiin, että suurhanke edel-lyttää valmistautumista paitsi alueen yrityksiltä, myös julkisen sektorin toimijoilta.

– Jättimäinen hanke tuo tullessaan satoja, jopa tuhansia uusia työntekijöitä ja asukkaita, jotka tarvitsevat asuntoja, päiväkoteja, kouluja, terveys- ja vapaa-ajan palveluita. Siinä missä yrityksille on tärkeää huolehtia ajoissa, ettei urakka mene sivu suun, pitää myös kuntien varautua ja resursoida etukäteen niin, että turhilta kustannuksilta välty-tään. Tarkoitushan on kaikin tavoin maksimoida ne positiiviset vaikutukset, mitä hankkeesta on saatavissa.

Tietoa eri tahoilleJulkisen sektorin valmistautumiseen keskitty-vä Hanhikivi-yhteyshanke käynnistyi syksyllä 2012, vuosi sen jälkeen kun Fennovoima oli va-linnut Pyhäjoen ydinvoimalaitoksensa sijoitus-paikkakunnaksi. Hanke kattaa koko voima-laitosrakentamisen lähivaikutusalueen, johon luetaan Raahen, Oulun, Ylivieskan ja Kokkolan seutukunnat.

– Työ on paljolti yhteistyöverkostojen raken-tamista, tiedon kokoamista ja tarjolle tuomista. Olemme hyödyntäneet paljon esimerkiksi Eu-rajoen alueen kokemuksia ydinvoimalaitoksen tuomista vaikutuksista ja niihin valmistautumi-sesta, yhteyshanketta vetävä Korhonen kuvailee.

Rosatomia, sen alihankkijoita ja muita Fen-novoiman hankkeesta kiinnostuneita yrityksiä varten informaatiota on koottu Hanhikivi-op-paaseen, joka julkaistiin huhtikuussa 2014, suo-men kielen lisäksi englanniksi ja venäjäksi. Op-paassa tarkastellaan talousalueittain noin 200 kilometrin mittaista toiminta-aluetta Kokkolasta Ouluun.

– Opas sisältää tietoa alueen väestörakentees-ta, liikenneverkostoista ja muusta infrasta sekä yleisesti Suomesta, suomalaisista käytännöistä ja toimintaperiaatteista. Se on hyvin konkreettinen, ja tarjoaa myös yhteystietoja ja linkkejä lisätie-toon. Opas on saatavilla myös sähköisesti.

Yksityishenkilöitä varten vastaavaa aluekoh-taista informaatiota kootaan Infopankki.fi-sivus-tolle, jota ylläpitää Helsingin kaupunki. Sivusto palvelee etenkin ulkomailta Suomeen muuttavia ja tarjoaa 14 kielellä tietoa asumisesta, työsken-telystä ja terveydenhuollosta Suomessa.

Salla Korhonen kiittelee alueen tapaa tehdä luontevasti laajaa yhteistyötä hankkeiden eteen:

– Alueella on selkeästi ymmärretty, että tietoa on jaettava eri viranomaisten, julkishallinnon ja elinkeinoelämän välillä ja vaikutuksia on pohdit-tava yhdessä. Tämän vuoksi valmistelu on lähte-nyt reippaasti käyntiin ja edennyt hyvin.

Hanhikivi-yhteyshanketta hallinnoi Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Osatoteuttaji-na hankkeessa ovat mukana Pyhäjoen kunta ja BusinessOulu. Lisäksi osarahoittajina mukana ovat Kokkolan seudun kehitys Oy sekä Ylivies-kan seutukuntayhdistys ry. Hankkeen päära-hoitus tulee Euroopan aluekehitysrahastosta ja rahoittajaviranomaisena toimii Pohjois-Poh-janmaan liitto. Hankkeen toteutusaika on 1.8.2012 – 30.4.2015. ■

Etu suomalaisille on jo se, että

rakennusosaamisemme on huippuluokkaa.

2 ennonen

Me Fennovoimassa haluamme, että ydinvoimahankkeestamme on saatavilla kattavasti tietoa – erityisesti voimalaitok­semme sijoituskunnassa Pyhäjoella sekä sen lähialueilla. Kaksi kertaa vuodessa julkaisemme Fennonen­lehden, josta pääset lukemaan ajankohtaisimmat asiat

hankkeeseemme liittyen. Lehti jaetaan kaikkiin koteihin Pyhäjoella ja laitospaik­kakunnan lähialueilla. Otamme mielellämme vastaan palautetta ja vastaamme kysymyksiisi – yhteystiedot löydät takakannesta! Hyvää kesää!

3

Seutukunta valmiina hankkeeseen Ydinvoima­osaamista vahviste­taan oppilaitoksissa

Myös Pohjois-Suomen oppilai-toksissa valmistaudutaan uusiin koulutustarpeisiin ydinvoima-hankkeen myötä. Koulutusorga-nisaatioiden verkostoon kuuluu noin 20 eri oppilaitosta aina Kokkolasta Rovaniemelle. Mu-kana on ammattikorkeakouluja, ammattikouluja, aikuiskoulu-tus- ja täydennyskoulutuskes-kuksia sekä Oulun yliopiston konetekniikan osasto. Oppilai-tosten yhteistyön tavoitteena on kartoittaa koulutustarpeet, joita ydinvoima-ala tuo teknii-kan alan koulutusohjelmiin sekä luoda opetusmateriaalia niitä varten. Fennovoima on mukana koulutusverkostossa asiantunti-jaroolissa sekä valmennuksissa kouluttajana. ■

Ydinvoimalaitos tilataan laitostoimittaja Rusatom Overseasilta ns. avaimet käteen -periaatteella eli kokonaistoimituksena, joka kattaa työt suunnittelusta käyttöönottoon. Voimalan sähköntuotanto käynnis-tyy 2024.

– Hankkeeseen tarvitaan monen alan osaajia jo ennen varsinaisen laitosrakentamisen alkamista. Se, miten pian tekeminen Hanhikiven niemellä alkaa konkretisoitua, saattaa yllättää, summaa Fennovoiman projektijohtaja Minna Forsström.

Verkostoitumalla voimaaParhaillaan hankkeessa jatketaan perussuunnittelutyötä ja lupahake-musten valmistelua. Ensimmäinen näkyvä rakennustyö on uuden lai-tospaikalle johtavan tien rakentaminen tulevana syksynä. Ennen kuin varsinaista voimalaitosta aletaan rakentaa vuonna 2018, tehdään parin vuoden ajan suuria infrastruktuuritöitä, kuten louhintoja, jäähdytysve-situnneleita ja tukirakennuksia.

Potentiaalia suomalaisille urakoitsijoille tarjoavat myös materiaali- ja laitetoimitukset sekä asennus- ja kunnossapitotyöt.

Laitostoimittajalle helpointa ja edullisinta on, että se löytää tarvitse-maansa asiantuntemusta ja työvoimaa Suomesta ja voimalaitosraken-tamisen vaikutusalueelta.

– Suomalaisilla yrittäjillä on nyt loistava tilaisuus paitsi saada iso urakka, myös edetä sen kautta muihin vastaaviin kansainvälisiin hank-keisiin. Vuoteen 2030 mennessä Rosatomilla on tavoitteena käynnistää kymmeniä reaktoriprojekteja ympäri maailmaa, Forsström huomauttaa.

Etuna suomalaisilla on montakin asiaa, ei vähiten se, että raken-nusosaaminen on huippuluokkaa. Tunnemme paikalliset olosuhteet

sekä viranomaissäädökset ja työmaakäytännöt. Lisäksi suomalainen ydinvoima-alan turvallisuuskulttuuri on maailmanlaajuisesti tunnettua ja täyttämällä suomalaiset vaatimukset omaa edellytykset toimia myös kansainvälisillä markkinoilla.

– Oma osaaminen pitää kuitenkin osata markkinoida ja myydä ohi kansainvälisten kilpailijoiden. Aktiivinen verkostoituminen auttaa saa-maan pienemmänkin yrityksen asiantuntemuksen näkyviin. Nyt pyyde-tään isoa kalaa eikä se onnistu entisillä verkoilla, Forsström painottaa.

Valmiina toimimaanYritysyhteistyön kautta laitostoimittajaa aikoo lähestyä esimerkiksi ka-lajokinen Andament Group Oy. Infrarakentamisen palveluita tarjoava firma on valmistautunut Fennovoiman hankkeeseen verkostoitumalla 11 muun alan toimijan kanssa jo kesällä 2012. Yhteistyössä on kehitet-ty muun muassa laatutoimintoja.

– Meillä kullakin on erikoisosaamista, jota yhdessä pystymme tar-joamaan kilpailukykyisesti. Yksin verkostomme yritykset ovat siihen liian pieniä, toimitusjohtaja Jukka Juola toteaa ja kertoo, että joukosta löytyy myös ydinvoima-alan kokemusta.

Erityisosaamista ja aiempaa kokemusta valttikorttinaan pitää myös oululainen Mitta Oy, joka on ollut mukana Olkiluoto 3 -työmaalla muun muassa kalliorakentamistöissä.

– Seuraamme Fennovoiman hanketta tarkasti ja se on huomioitu muun muassa kalustohankinnoissa. Henkilöstön kanssa on sovittu toi-mintasuunnitelma ja tapa lähteä liikkeelle, kun sen aika on, toimitus-johtaja Jari Lappi kuvailee. ■

Hanhikiven kautta kansainvälisille markkinoilleFennovoiman ydinvoimalahanke Pyhäjoen Hanhikivenniemellä on suomalaiselleteollisuudelle ja yrityksille tuhannen taalan tilaisuus, joka parhaimmillaan avaa ovet myös kansainvälisille ydinvoimarakentamisen markkinoille.

Päätoimittaja Heli Nikula 020 757 8429

heli.nikula@fennovoima.fi

Kuluneen talven ja kevään mittaan Fennovoiman ydinvoimalahank-keessa on otettu pitkiä askelia. Yksi merkittävimmistä etapeista saavutettiin huhtikuussa, kun Fennovoiman omistajat, Voimaosa-keyhtiö SF ja RAOS Voima Oy, tekivät sitovan päätöksen Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisesta ja rahoittamisesta. Samassa yhteydessä Fennovoima sai uuden hallituksen, jonka puheenjohtajaksi valittiin kiinteistötekniikkayhtiö Caverion Oyj:n yrityskaupoista vastaava johtaja, Juhani Pitkäkoski.

– Hyvältä näyttää. Perusasiat – osakassopimus, rahoitus, sitoutu-minen – nämä kaikki ovat kunnossa ja meillä on täysi syy odottaa, että myös tulevat askelet tapahtuvat mallikkaasti, toteaa Pitkäkoski muutaman kuukauden uudessa luottamustehtävässä toimittuaan.

Tulevalla Pitkäkoski viittaa etenkin täydentävän periaatepäätös-hakemuksen käsittelyyn ensin valtioneuvostossa ja sen jälkeen edus-kunnassa. Ennen elokuuksi kaavailtua ensimmäistä etappia pöydällä on kuitenkin paljon puhuttanut voimalahankkeen kotimaisuusas-teen kasvattaminen, mihin tuore puheenjohtaja suhtautuu niin ikään luottavaisesti.

– Voimaosakeyhtiö on jo sitoutunut omistamaan enemmistön Fennovoimasta. Tavoitteena on edelleen säilyttää omistus 66 pro-sentissa. Neuvotteluja käydään parhaillaan usean kiinnostuneen tahon kanssa ja luotan siihen, että kotimaisuusastetta onnistutaan kasvattamaan.

Pitkäkoski painottaa, että vaikka venäläisellä laitostoimittajalla on omistusosuus suomalaisen tytäryhtiönsä kautta, hanke on ja tulee olemaan suomalainen, suomalaiselle teollisuudelle ja energiankäyttä-

jille. Pitkän uran kansainvälisessä rakennusbisneksessä tehnyt mies ei pidä mitenkään vieroksuttavana sitä, että sama taho osallistuu hank-keeseen sekä laitoksen toimittajan että omistajan roolissa.

– Tämä on nykypäivänä ihan tavallista ja tuo itse asiassa vakaut-ta hankkeeseen. Omistajuus vahvistaa toimittajan motivaatiota py-syä budjetissa ja aikataulussa.

Pitkäkoski huomauttaa, että Rosatom on varsin kokenut laitos-toimittaja ja osaava yhteistyökumppani. Yhtiön rakentamia reak-toreita on viime vuosina otettu käyttöön eri puolilla maailmaa, ja Fennovoimalle tarjottua laitosta on parhaillaankin rakenteilla sekä Venäjällä että muissa maissa. Näyttöjä projektien läpiviemisestä ei siis puutu.

Yhteistyön myötä Rosatomin ydinenergia-alan tuntemus on tie-tysti myös Fennovoiman hyödynnettävissä.

– Osaamista löytyy toki Fennovoimalta itseltäänkin, ja nyt, kun sopimustilanne on kunnossa, sitä päästään kunnolla vahvistamaan, Pitkäkoski sanoo ja viittaa alkuvuodesta käynnistettyyn mittavaan rekrytointikampanjaan. Siinä tavoitteena on palkata 100 uutta am-mattilaista vuoden loppuun mennessä.

Pyhäjokelaisia ja koko seutukuntaa Pitkäkoski kiittää hankkee-seen sitoutumisesta.

– Kyseessä on miljardihanke, joka tuo tuhansia työpaikkoja niin Pohjois-Pohjanmaalle kuin koko Suomeen. Vaikka kansain-välistäkin osaamista tarvitaan, on laitostoimittajan etu hyödyntää mahdollisimman paljon paikalliset olot tuntevaa ammattitaitoista työvoimaa. ■

Vaihe kerrallaan varmasti eteenpäin

Juhani Pitkäkoski

Fennovoima Oy:n hallituksen puheenjohtaja, 2014–

Koulutukseltaan juristi, kokemusta rakennuste-ollisuudesta 1990-luvulta saakka.

Caverion Oyj:n yrityskaupois-ta vastaava johtaja 2014–

Caverion Oyj, toimitusjohtaja 2013–2014

YIT Oyj, toimitusjohtaja 2008–2013

YIT:n ja aiemmin Huberin palveluksessa vastaamas-sa teollisuuden palveluista 1980-luvulta saakka.

5

Rosatom on kokenut ja osaava

yhteistyökumppani.

Sijoituspaikalla tutkitaan maalla ja merelläFennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalan sijoituspaikalla Hanhikiven niemellä tehdään kesän aikana useita tutki-muksia. Tutkimuksista saadaan tarvittavaa tietoa tulevien lupien hakemista sekä rakentamisen ja rakenteiden suun-nittelua varten.

Kesäkuussa GTK jatkaa vuonna 2012 aloitettuja me-renpohjan luotauksia Hanhikiven edustan pohjoisella me-rialueella. Tutkimukset toteutetaan kahdella veneellä noin 25 kilometrin säteellä Hanhikiven niemestä.

Hanhikiven niemellä ja Kultalanlahdella sijaitsevien mereen rajautuvien luonnonsuojelualueiden tilaa ja kasve-ja kartoitetaan kesäkuussa. Tutkimuksen tekee SITO Oy.

Juhannuksen jälkeen niemen ympäristössä ja sen län-sipuolella sukelletaan pohjaeläinnäytteitä ja heinä – elo-kuussa tehdään vesikasvillisuustutkimusta. Tutkimukset toteuttaa Alleco Oy.

Kala- ja Vesitutkimus Oy:n kalastotutkimus jatkuu touko – lokakuun välisenä aikana. Tutkimuksessa selvite-tään kalaston rakennetta koeverkkopyynneillä ja kalan-poikastuotantoa muun muassa nuottaamalla.

Meriveden laadun mittaukset sekä säämonitorointi on käynnissä koko vuoden ajan. Tutkimukset toteuttaa Nab Labs Oy ja Luode Consulting Oy.

Vuonna 2011 aloitettu seisminen monitorointi jatkuu tänä vuonna. Aikaisemmin rakennettujen viiden moni-torointiaseman verkkoa täydennetään viidellä uudella asemalla.

Kesän aikana Hanhikiven alueelle tehdään 3 – 4 geo-deettista kiintopistettä. Kiintopisteet toteutetaan matalina mastoina ja niille mitataan ja lasketaan tarkat valtakun-nalliset koordinaatit. Työstä vastaa Geodeettinen laitos.

Luonnossa esiintyvän säteilyn perustilaselvitys on käynnissä Hanhikiven niemellä. Viime vuoden tapaan vesialueella otetaan näytteitä merivedestä, pohjaeläimistä sekä vesikasveista. Tutkimuksen toteuttaa Säteilyturvakes-kuksen Ympäristön säteilyvalvonta -osasto. ■

4 ennonen

Kesä on paras aika ympäristötutkimuksille, talvisin otetaan etupäässä vesinäytteitä.

Uuden, valtatie 8:n ja Hanhikivenniemen laitospaikan välisen tien rakennustöiden on määrä käynnistyä tulevana syksynä. Tienrakennusurakka toteutetaan julki-sena hankintana ja se kilpailutetaan ke-sän aikana. Parhaillaan käynnissä on tien suunnittelu, jonka toteuttaa Destia Oy. Se valittiin suunnittelijaksi julkisen han-kintakilpailun tuloksena helmikuussa.

Noin neljän kilometrin mittainen tie tulee olemaan kaksikaistainen, asfaltoi-tu maantie, jonka vieressä kulkee kevy-en liikenteen väylä. Tietyö pitää sisällään myös liitynnät tuleville majoitus- ja tuki-alueille, linja-autopysäkit, valvontalevik-

keet, kääntöpaikan ja yleisvalaistuksen. Kokonaisuudessaan tie on valmis 2015.

Samaan aikaan Hanhikiventien kans-sa rakennetaan kunnallistekniikka eli voimalaitoksen tarvitsemat vesi- ja viemäriyhteydet.

Fennovoima rakennuttaa tien ensin yksityiseksi tieksi, joka myöhemmin tu-lee julkiseen käyttöön. Lopullisesta liityn-nästä 8-tielle sekä risteysalueesta vastaa ELY-keskus. Nykyinen Puustellintie säi-lyy ennallaan ja se toimii varayhteytenä laitosalueelle. ■

Hanhikiventien rakentaminen käyntiin syksyllä

6 ennonen 7

laisten sää- ja muiden ääri-ilmiöiden varalta hyvin tarkkaan. Laitos suunnitellaan aina sijaintipaikkaan sopivaksi.

STUK on jo arvioinut, ettei Hanhikiven niemen olosuhteis-sa ole sellaisia piirteitä, jotka estäisivät ydinvoimalan turvallisen rakentamisen.

Organisaatio kasvaa suunnitellustiLausunnossaan STUK ottaa kantaa myös Fennovoiman organisaa-tioon. Sen mukaan Fennovoiman on vahvistettava osaamistaan ja kehitettävä johtamisjärjestelmäänsä, jotta se pystyy ohjaamaan lai-toksen suunnittelua suomalaiset turvallisuusvaatimukset täyttäväksi sekä tuottamaan tarvittavan dokumentaation rakentamisluvan hake-mista varten.

Myös tämä on Fennovoimassa huomioitu: talossa on tarkkaan analysoitu osaamistarpeita ja olemassa olevia ohjeistuksia sekä suunniteltu organisaation kasvua ja kehittymistä niin, että se tapah-tuisi oikea-aikaisesti ja hallitusti.

– Fennovoimalla itsellään on tietysti oltava riittävä osaaminen, ja siksi meillä on käynnissä muun muassa mittava rekrytointikampan-ja. Haluamme varmistaa, että meillä on tarpeeksi asiantuntemusta niin suunnittelu-, rakentamis- kuin käyttöönottovaiheessa, Minna Forsström painottaa.

STUK antoi alustavan turvallisuusarvionsa Fennovoiman hank-keesta työ- ja elinkeinoministeriölle osana periaatepäätöksen täyden-nyshakemuksen lausuntokierrosta toukokuun lopussa. Siinä STUK arvioi Fennovoiman laitosta, laitospaikkaa ja organisaatiota. ■

Sopimusneuvottelut Fennovoi-man ja laitostoimittaja Rusa-tom Overseasin välillä käyn-nistyivät helmikuussa 2013, varsin tiukalla aikataululla. Tarkoituksena oli allekirjoittaa sopimus ydinvoimalaitoksen ja polttoaineen toimituksesta sekä kunnossapidosta vuoden loppuun mennessä.

– Näin merkittävissä sopi-musneuvotteluissa mikään ei ole tärkeämpää kuin se, että takana on paras mahdollinen joukkue. Teimme kymmenen kuukautta intensiivistä työtä, ja pitkät päivät ja neuvotte-lut eivät olleet aina helppoja. Molemmat osapuolet olivat kuitenkin motivoituneita ja paiskimme töitä pitkälle iltaan. Sen jälkeen Hanhikivi 1 -so-pimuksen allekirjoittaminen joulukuussa tuntui siltä kuin olisimme tehneet maailmanen-nätyksen, kuvailee Ivo Koulik, Rusatom Overseasin sopimus-neuvotteluista vastaava johtaja ja muistelee lämmöllä suoma-

lais-venäläistä yhteistyötä.– Molemmat osapuolet op-

pivat varmasti uutta toistensa kulttuureista. Oman positiivi-sen lisänsä neuvotteluihin toi se, että tšekkiläiseen ydinvoi-mateollisuuteen verrattuna sekä Suomessa että Venäjällä alalla työskentelee enemmän naisia, hän toteaa.

Tšekkiläissyntyisellä joh-tajalla on pitkä ja mielenkiin-toinen historia työskentelystä eri tehtävissä Tšekin ydin-voima-alalla. Uransa alus-sa Koulik toimi valvomon operaattorina ja eteni lopulta Dukovanyn ydinvoimalai-toksen johtajaksi. Lisäksi hän oli mukana suunnittelemassa ja rakentamassa kahta uutta ydinvoimalaitosyksikköä Te-meliniin ja yhtä Bohuniceen Slovakiaan. Vuonna 2011 Koulikin ura sai uuden kään-teen hänen siirtyessään Rusa-tom Overseasille Venäjälle.

Voimalaitos toteutuu turvallisuus edellä Säteilyturvakeskus arvioi toukokuussa, että Fennovoiman ydin-voimala voidaan suunnitella ja rakentaa turvallisesti Pyhäjo-en Hanhikiven niemelle. Kehitysvaateet, jotka se osana alustavaa turvallisuuslausuntoaan esitti, eivät tulleet hankkeen parissa työs-kenteleville odottamatta. Päinvastoin, suomalaisten viranomais-vaatimusten edellyttämät muutokset ovat olleet tiedossa ja ne on huomioitu sekä Fennovoimassa että laitostoimittaja Rosatomin te-kemässä kehitystyössä jo pitkään.

– Rosatomin laitosvaihtoehto on 1200 megavatin AES-2006- painevesilaitos. Venäläiset tuntevat hyvin suomalaiset turvallisuus-vaatimukset ja myös valitun laitoksen suunnittelua on jo räätälöi-ty nämä silmällä pitäen. STUK myös toteaa lausunnossaan, että laitoksen valmiusaste on perussuunnittelultaan varsin korkea, Fen-novoiman projektijohtaja Minna Forsström toteaa.

Forsström huomauttaa, että olipa laitos mistä maasta tai miltä toimittajalta tahansa, se täytyy aina mukauttaa vastaamaan kun-kin maan turvallisuusvaatimuksia.

– STUK:n esittämät kehitysvaateet eivät siis vaikuta hankkeen kustannuksiin tai aikatauluun. Meillä on kiinteähintainen kauppa, ja se sisältää muutokset, jotka suomalaiseen ympäristöön vaadi-taan. Työ tehdään osana normaalia laitossuunnitteluprosessia ja se on huomioitu Fennovoiman aikataulussa.

Pieninkin riski huomioidaanKehitettäviä asioita valitussa laitosmallissa ovat STUK:n mukaan lentokoneen törmäyssuojaus, turvallisuusjärjestelmiä sisältävien turvallisuuslohkojen riittävä erottelu sekä vakavien onnettomuuk-sien hallintajärjestelmien tarkennukset. STUK on tunnistanut

myös muita teknisiä yksityiskohtia, jotka vaativat lisäanalyysejä tai kokeita rakentamislupavaiheessa.

– Fennovoiman laitoksen lähtökohtana ovat Rosatomin uu-simmat rakenteilla olevat laitokset, kuten Suomenlahden lähellä sijaitsevat Leningradin-yksiköt, joiden tekniikka soveltuu jo sellai-senaan meille varsin hyvin. Rosatom on jo esittänyt erilaisia rat-kaisuvaihtoehtoja STUK:n esiin nostamiin seikkoihin sekä tehnyt suuren osan vaadituista kokeista, jotka on enää dokumentoitava viranomaiselle, kertoo turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko Fennovoimasta.

Esimerkiksi Liuko ottaa lentokoneen törmäyssuojauksen. Suo-messa ydinvoimalaitoksen suunnittelussa on huomioitava suuren liikennelentokoneen törmäys, kun Venäjällä riittää, että suojaus mitoitetaan pientä konetta varten.

– Lentokoneen törmäys aiheuttaa iskun ja maanjäristyksen kaltaisen heilahduksen. Iskua silmällä pitäen esimerkiksi reaktori-rakennus ja valvomo suojataan paksulla betoniseinällä, ja järjes-telmät mitoitetaan niin, että ne kestävät heilahduksen.

– Lisäksi sähkönsaannin turvaavat hätädieselit sijoitetaan eri rakennuksiin riittävän etäälle toisistaan, niin ettei mahdollinen törmäys tuhoa niitä kaikkia. Laitoksen rakennuksia ja rakentei-ta siis sekä vahvistetaan että sijoitellaan niin, että turvallisuus on taattu. Onnettomuuksien varalle on tietysti olemassa myös erilai-sia rinnakkaisia turvallisuusjärjestelmiä.

Liuko huomauttaa, että lentokoneonnettomuuteen varautumi-nen koskee nimenomaan tahallista törmäystä. Tahaton törmäys on hänen mukaansa sangen epätodennäköistä.

– Kaikkeen on silti varauduttava ja varmistettava, että laitos on turvallinen. Tämän vuoksi myös sijoituspaikka on tutkittu eri-

12/2013 2/20143/2014 4/2014

5/20145/2014

6/20146/2014

Syksy 2014Syksy 2014 Kesä 2015

Fennovoima ja Rusatom Overseas allekirjoittavat laitostoimitussopimuksen

Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistuu

Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima Oy Fennovoiman omistajaksi 34 %:n osuudella

Fennovoiman omistajat, Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oy, tekevät lopullisen osallistumispäätöksen

Fennovoima, Rusatom Overseas sekä työmarkkina­järjestöt allekirjoittavat työmaasopimuksen

STUK antaa alustavan turvallisuusarvion Fennovoiman hankkeesta

Työ­ ja elinkeino­ministeriön lausunto päättää ympäristö vaikutusten arviointimenettelyn

Työmaasähkön rakentaminen käynnistyy Hanhikiven niemellä

Yhdystien rakentaminen valtatie 8:lta laitospaikalle alkaa, valmis 2015

Periaatepäätöksen täydentämishakemuk­sen käsittely

Rakentamislupa­hakemus Säteily­turvakeskukselle

Laitostoimitussopimus ennätysajassa

– Parasta työssäni on monipuolisuus, tilaisuus tavata paljon uusia ihmisiä ja seurata läheltä Hanhikivi 1 -hankkeen etenemistä, kuvailee aluetiedottaja Jaana Kangas tehtäväänsä Fen-novoiman Pyhäjoen-toimistolla.

Jaana aloitti paikallistoimistolla maalis-kuussa, ja on pyörittänyt sen arkea itsenäisesti huhtikuun lopulta, jolloin kollega Auli Hietala jäi äitiyslomalle. Pyhäjokisille hän on tuttu kasvo jo entuudestaan, sillä paikkakunnasta tuli koti jo viitisen vuotta sitten.

– Mieheni on kotoisin Pyhäjoelta, ja toi-voin jo alun pitäen, että tämä valikoituisi lai-tospaikkakunnaksi. Olen seurannut hanketta pitkään, ja nyt odotan innolla, että ensimmäi-set näkyvät työt Hanhikiven niemellä alkavat syksyllä yhdystien rakentamisen myötä, ympä-ristötekniikan diplomi-insinööriksi kouluttau-tunut Jaana sanoo ja jatkaa:

– Kun keväällä kuulin Aulin jäävän äitiys-lomalle ja Fennovoiman hakevan uutta tiedot-tajaa, en voinut jättää tilaisuutta koettamatta ja otin tietysti yhteyttä!

Aluetiedottajana Jaanan tärkein tehtävä on pyhäjokisten ja lähiseutujen asukkaiden palveleminen kaikissa hankkeeseen liittyvissä kysymyksissä. Jaana pitää yhteyttä erilaisiin sidosryhmiin, kuten esimerkiksi seutukunnan virkamiehiin ja lähialueiden yhdistyksiin. Hän käy kertomassa hankkeesta ja sen etenemises-tä myös kouluissa ja on mukana järjestämäs-sä erilaisia tapahtumia ja teemailtoja, kuten vastikään järjestettyä Parhalahti-päivää. Jaana päivittää myös Fennovoiman internet-sivuja ja Facebook-tiliä. Pyhäjoen paikallistoimistol-ta hänet löytää maanantaisin ja tiistaisin klo 9 – 15.

– Tervetuloa tapaamaan ja keskustele-maan! Elokuussa toimistolle palaa myös Heli Haikola-Sirkka, ja jatkamme töitä yhdessä, Jaana kehottaa. ■

Kahvi, mehu, makkara ja metrilaku mais-tuivat helteessä, ja Parhalahti-päivä tarjosi vieraille monenlaista nähtävää ja koet-tavaa. Eeva Maijala kierrätti osallistujia Parhalahden Puutarhayhdistyksen puula-jipuistossa ja pesäpallojoukkue Pattijoen Urheilijat haastoi vieraita kokeilemaan pallosilmäänsä. Paikan päällä saattoi ta-vata myös Pro Hanhikivi -yhdistyksen edustajia, jotka vastustavat ydinvoimalai-toksen rakentamista Hanhikiven niemelle. Kokonaan uusi ohjelmanumero Parha-lahti-päivässä olivat perinnetyönäytökset, joissa pääsi tutustumaan sepän työhön ja päreiden tekemiseen.

Tuttuun tapaan tapahtumaan osallistui paljon Pyhäjoen kunnan edustajia sekä pai-kallisia ja lähialueiden yrityksiä. Edustettu-na oli muun muassa paikkakunnan yrittä-jyysasioita ajava Pyhäjoella Virtaa! -hanke.

– Yrittäjillä on myönteinen ja odotta-va fiilis, kehittämisasiamies Jyri Laakso kommentoi hanketta, jossa tavoitteena on

kehittää kunnan ja yritysten välistä yhteis-työtä sekä auttaa yrityksiä sijoittumaan alueelle yhteistyössä muun muassa Fenno-voiman, Raahen seudun yrityspalveluiden ja Kauppakamarin kanssa.

Yhdistyksistä toimintaansa esitteli ta-pahtumassa muun muassa Suomen Meri-pelastusseura ry, keulamiehenään Raino Peltoniemi. Vapaaehtoinen meripelastus on yksi Rainon monista harrastuksista, joskin paremmin hänet tunnetaan pitkäjänteises-tä työstään Pyhäjoen kunnanvaltuutettu-na. Yhtä valtuustokautta lukuun ottamatta Raino on toiminut luottamustehtävässä jo yli 30 vuotta. Kun Fennovoima vuon-na 2007 perustettiin, päätti Raino lähteä uudelleen mukaan voidakseen sitä kautta edistää hanketta.

– Tämä ei ole pelkästään energiahanke, vaan työllisyyshanke koko Pohjois-Suomel-le, Raino toteaa.

Nähdään Parhalahti-päivässä taas ensi vuonna! ■

Painotuote 441 032 Painettu Oulussa.

Paperi LumiForte 115g valmistettu Oulussa.8 ennonen

Seuraa Fennovoimaa myös Facebookissa!

Salmisaarenaukio 1 00180 Helsinki 020 757 9200

www.fennovoima.fi

Kysy lisää tai anna palautetta!

Fennovoiman toimisto Pyhäjoella Vanhatie 48, 86100 Pyhäjoki Auki ma–ti klo 9–15

Aluetiedottaja Jaana Kangas 020 757 9210 jaana.kangas@fennovoima.fi

Lehden lisätilauspyynnöt: pyhajoki@fennovoima.fi

Aurinko kruunasi Parhalahti­päivän

Pyhäjoen kunnan, Parhalahden kyläyhdistyksen ja Fennovoiman järjestämä Parhalahti­päivä järjestettiin lauantaina 7.6. jo kolmatta kertaa Parhalahden kou­lulla Pyhäjoella. Aurinkoinen sää helli lähes 300 vierailijaa, jotka kokeilivat taito­jaan frisbeegolfissa ja pesäpallossa, nousivat korkeuksiin korinosturin kyydissä ja tuijottivat kilpaa Rautalan tilan vasikoiden kanssa.

Jaana Kangas, aluetiedottaja

Jyri Laakso (vas.) ja isoisänsä kanssa tapahtumaan tullut Jaakko Peltoniemi nauttivat auringosta ja

ohjelmasta Parhalahti­päivässä.