Tämän kirjan omistaa

Teoriaopeni nimi ja yhteystiedot

Teoriatuntini on klo

Paikka

Pääainesoittimeni on

Soitonopeni on

Mielimusiikkiani on

Säveltäjiä, joiden musiikkia olen soittanut

Orkesterit, kuorot ja yhtyeet, joissa olen mukana

Nimikirjoitus tai puumerkki

Puhelin

Oma nimiTähän voit

kiinnittää

kuvasi

4

Kirjan käyttäjälleMusiikkiseikkailu 3 on uudenaikainen musiikin perusteiden oppimateriaali, joka kattaa

3. perustason kurssisisällön. Oppilaan kirjan lisäksi käytettävissä on tuottamani palveleva

nettisivusto, josta löytyy runsaasti erilaista lisämateriaalia, tehtäviä ja oppimispelejä.

Nettisivuilla on myös Äänikirjasto, joka sisältää kuuntelunäytteet kirjan harjoituksiin.

Opettajan työtä helpottavat Opettajan opas ja kirjan älytauluversio, jota voidaan käyttää

älytauluilla tai heijastaa valkokankaalle opetustunneilla.

Musiikkiseikkailu 3 on suunniteltu oppimateriaaliksi opetusryhmille ja yksityisopetuk-

seen, mutta siinä on pyritty huomioimaan myös itseopiskelijan tarpeita. Kirjaa sopii hyvin

käytettäväksi soitonopiskelun lomassa.

Musiikkiseikkailun aikaisemmissa osissa musiikillinen anti painottui lastenlauluihin

ja kansanlauluihin. Kolmannessa osassa taidemusiikin katkelmat täydentävät kokonai-

suuden. Kirjassa tutustutaan myös kokosävelharmoniaan ja valittuihin kevyen musiikin

ilmiöihin, kuten rytmiseen kolmimuunteisuuteen ja bluesharmoniaan.

Sarjan aikaisempien osien tapaan teoria-asioiden opiskelua jatketaan soitinintegroivalla

otteella. Kaikki tehtävät on tarkoitus saada soimaan, omalla äänellä tai soittaen, ryhmässä

tai yksin. Kirja sisältää myös sävellys- ja sovitustehtäviä, joiden toivon houkuttelevan ja

kannustavan omiin luoviin musiikkioivalluksiin. Teorian ja säveltapailun opiskelu on

todella soivan musiikin opiskelua.

Lämpimimmät kiitokseni haluan esittää kirjasarjan toimitustyön tehneelle Päivi Kerola-

Innalalle isosta toimitustyöstä ja innoittamisesta projektin edetessä; Janne Lahtiselle

taitosta, kansista, nuoteista ja kuvituksen koostamisesta; kirjan teossa kannustaneille

kollegoilleni eri puolilla Suomea sekä 3. osan osalta kiitos Marja Saarelalle kommenteista;

työnantajalleni Espoon musiikkiopistolle ja oppilaille tuesta ja innoituksesta; WSOY:n

kirjallisuussäätiölle tuesta oppimispelien toteutuksessa sekä perheelleni, joka on jaksanut

tsempata välillä yömyöhällekin edenneistä kirjoitussessioistani huolimatta.

Toivotan vauhdikasta ja oivaltavaa musiikkiseikkailua!

Kesän kynnyksellä 2012

Susanna Ertolahti-Mertanen

5

Musiikkiseikkailu 3 -kirjan avulla opit:

• hahmottamaan säveliä ja harmoniaa eri

avaimilta

• uusia rytmejä

• uusia sävellajeja

• säveltapailemaan monipuolisempia

melodioita

• paljon uutta soinnuista ja harmonioista

• sovittamista ja säveltämistä eri tyylien

mukaan

• tunnettuja teoskatkelmia eri säveltäjiltä

• soittamaan harmoniayhdistelmiä

sointusoittimella

• hallitsemaan musiikin tekemiseen

liittyviä perustaitoja

6

SalasanatSuomentakaa vieraskieliset musiikkisanat yhdessä.

?

w

w

w

w

& w

w

w

w

&

wb

wb

wb

?

ww

w

w

&

w

w

w

&

w

w

w

?

wb

?

w

wb

w

w

w

R N P I N O

?

w

w

w

w

& ww

w

w

&

wb

wbwb

?

ww

w

w

&w

w

w

& w

ww

?

wb

?

w

wb

w

w

w

NN T

?

w

w

w

w

& w

w

w

w

&

wb

wb

wb

?

ww

w

w

&

w

w

w

&

w

w

w

?

wb

?

w

wb

w

w

w

R S

?

w

w

w

w

& w

w

w

w

&

wb

wb

wb

?

ww

w

w

&

w

w

w

&

w

w

w

?

wb

?

w

wb

w

w

w

O R I O N

?

w

w

w

w

&w w

w

w

&

wb

wbwb

?

w w

w

w

& w

w

w

& w

ww

?

wb

?

w

wb

w

w

w

M OR T O

?

w

w

w

w

& w

w

w

w

&

wb

wb

wb

?

ww

w

w

&

w

w

w

&

w

w

w

?

wb

?

w

wb

w

w

w

S R Z O

?

w

w

w

w

& w

w

w

w

&

wb

wb

wb

?

ww

w

w

&

w

w

w

&

w

w

w

?

wb

?

w

wb

w

w

w

P R T O

?

w

w

w

w

& ww

w

w

&

wb

wb

wb

?

ww

w

w

&w

w

w

&w

w

w

?

wb

?

w

wb

w

w

w

R N O

B w

w

w

w

Bw

w

&w

wb

&

wb

w

ww

I O

B w

w

w

w

Bw

w

&w

wb

&

wb

w

ww

LR

O

B

w

w

w

w

B

w

w

&

w

wb

&

wb

w

w

w

M T O S O

?

w

ww w

&

w

w

w

w

&

wb

wb

wb

?

w

w

w

w

&

w

w

w

&

w

w

w

?

wb

?w

wb

w

w

w

O NR T

7

Aika-arvojumppaKirjoita aika-arvon tai yhdistelmän viereen sen nimi sekä lukutavu. Merkitse ruutuun kesto iskuina.

œ

.˙

˙

œ œ

j

œ

œ .

j

œœ .

.œ œ

œ œ œ

œ œ œ œ

œ œ œ

Ó

‰

w

=

=

=

=

=

=

=

=

=

=

=

=

=

=

=

=

=

aika-arvo aika-arvo

aika-arvo

aika-arvo

lukutavu

lukutavu

lukutavu

lukutavu

lukutavu

lukutavu

aika-arvo

8

EtumerkintäkertausPiirrä pyydetty etumerkintä. Merkitse myös rinnakkaissävellaji.

&

?

&

?

&

?

&

?

&

?

&

?

B /

&

?

&

?

&

?

&

?

&

?

&

?

E /

&

?

&

?

&

?

&

?

&

?

&

?

As /

&

?

&

?

&

?

&

?

Es /

&

?

&

?

&

?

&

?

&

?

&

?

A /

&

?

&

?

&

?

&

?

F /

&

?

&

?

&

?

&

?

D /

&

?

&

?

&

?

&

?

&

?

&

?

G /

&

?

&

?

&

?

&

?

&

?

&

?

/ c

&

?

&

?

&

?

&

?

/ g

9

SolfasurffausTunnista melodioiden sävellajit ja solfaa ne. F-avaimelle kirjoitetun melodian voit laulaa oktaavia

korkeammalta.

Voit käyttää alla olevia viivastoja myöhemmin apuna soinnutuksessa tai tarvittaessa melodian-

kirjoitusharjoituksiin.

& 4

2

œœœœœœœœœ

œ œœœ

œ

œœœœœ

œœœœœ

œœœ ˙

? #

4

2œ

œœœ

œ œœœœœ œœœ

œ

œ œœ œ

œœ œ œ

œœœ ˙

& 4

2

œœœœœœœœœ

œ œœœ

œ

œœœœœ

œœœœœ

œœœ ˙

? #

4

2 œ

œœœ

œ œœœœœ œœœ

œ

œ œœ œ

œœ œ œ

œœœ ˙

&

#

#

4

4

œœœ œœœœœœœ œœœœœœœœ œœœœ œœœ œ

˙

&b

b

4

3

˙ œœœ œ

˙œ

.˙ œœœœœœœœœ.˙

&b

b

œœœ .˙

œœœ

.˙œœ œ

.˙ œ œœ.˙

&

#

#

4

4

œœœ œœœœœœœ œœœœœœœœ œœœœ œœœ œ

˙

&b

b

4

3

˙ œœœ œ

˙œ

.˙ œœœœœœœœœ.˙

&b

b

œœœ .˙

œœœ

.˙œœ œ

.˙ œ œœ.˙

:

:

:

:

10

SointutehotToonika, subdominantti ja dominantti

Toonika, subdominantti ja dominantti ovat tulleet tutuiksi jo Musiikkiseikkailun aikaisemmista

osista. Kerrataan vielä.

&

?

&

?

&

?

&

G: I IV V

B: I IV V

D: I IV V

f: I IV V

e: I IV V

Es: I IV V

A: I IV V

G: I

B: IV

D: V

f: I

e: IV

Es: V

A: I

11

SointukuunteluTiesitkö, että monissa kappaleissa ainoat käytetyt soinnut ovat I, IV ja V asteen soinnut? Kuuntele

sointuketjuja, solfaa soinnut Äänikirjaston ääninäytteen mukana ja merkitse ne sointuastemer-

kein ja reaalisointumerkein. Lopuksi soita katkelmat omalla soittimellasi* tai koskettimistolla.

* Mikäli soittimesi ei ole sointusoitin, voit soittaa soinnut sopivalta korkeudelta murtosointuina.

F:

h:

g:

B:

A:

C:

e:

Sävellä oma sointuketjusi:

12

&w‹

w

w‹

w

w‹

w

?

w

w‹

w

w‹

w w‹

&

w‹ w

w w

w‹ w

?

ww

wwb

ww

&w‹

w

w‹

w

w‹

w

?

w

w‹

w

w‹

w w‹

&

w‹

w

w‹?

w

w

w

Piirrä sama sävel enharmonisesti (= samana soiva sävel):

Oktaavialatsekä kaksoisylennys ja -alennus

Nimeä oktaavialat.

?

wwww

www wwww wwww w

?

www wwww

&

wwww wwww wwww ww

A2* H2 C1 D1 E1 F1 G1 A1 H1 C D E F G A H

c d e f g a h c1 d1 e1 f1 g1 a1 h1 c2 d2 e2 f2 g2 a2 h2

Kolmiviivaisesta oktaavista ylöspäin sävelten merkinnässä kannattaa käyttää 8va-merkintää.

Millä soittimilla voit soittaa kolmiviivaisia ja sitä korkeampia ääniä?

Joissakin tilanteissa säveliä tulee ylentää tai alentaa kaksi puoliaskelta. Tällaisia tilanteita on esimer-

kiksi joissakin harmonisissa tai melodisissa molliasteikoissa.

Nimeä sävelet:

= kaksoisylennys

ylentää säveltä kaksi puoliaskelta

(cisis, disis, eisis, fisis, gisis, aisis, hisis)

= kaksoisalennus

alentaa säveltä kaksi puoliaskelta

(ceses, deses, eses, feses, geses, asas, bb)

‹

*Akustisen pianon matalin ääni yleisimmissä malleissa.

13

SolfasurffausTunnista melodioiden sävellajit ja solfaa ne. F-avaimelle kirjoitetun melodian voit laulaa oktaavia

korkeammalta.

Oi, jos ilta joutuisi

Voit käyttää alla olevia viivastoja myöhemmin apuna soinnutuksessa.

&

#

#c

.œ

j

œ

j

œ œ

j

œ

j

œ œ

j

œ˙ œ œ œ

œœ œ

œœ#œ# ˙

?

b

b

b

c

œœnœ

œœœœ œœœ œœœ

.œ

J

œœœ œœœ œœ˙

&b4

2

œœ œœœœœ œœœ œœœ œœ

œœœ œ.œœœ œ œœœœœ œœœœœ œœœœœ œ

&

#

#

4

2

œ œœœ

Oi,Oi,

josjos

ilar

tamas

œ œ œ

jouläk

tuisi

si,si

œ œœœ

vaipa

vatpin

vaipa

menki

œ

œ

tuinoil

si,le,

--

--

--

--

--

--

--

&

#

# ..

œ œœœœ

hihen

kituk

helse ni

met

œœœœ

helkui vui

tyisi,si

jaja

œœ

œ œ

artai

maspuis

laita

menlo

œ œ

tuisil

si.le.

--

-- -

- --

--

--

--

--

--

&

#

# ..

.

.œ œ

.œ

œ

Sil loin ois, oi,

œ œ.œ œ

sil loin ois mun

œœ

œ œ

rin nas sa ni

œ œ

rau ha.- - - - - -

Suomi

:

:

:

:

14

d c B ces cis D A des c d

eis e d es dis b h dis e es

ges fis f fes f e d cis fes fis f

a g gis g fes fis f e dis as g

b c as a gis a h d b

BRAVO!!!

dis des d gis a des dis d e

cis c b fis g gis ces c cis dis

h ais e es b h b his h gis

a gis d dis d gis as ais a

f fis cis c fes fis g gis

E eis h b Es f fis

Iloinen puuhatuokio ISävellajimosaiikki

Yhdistä viivalla tummista ruuduista lähtevien asteikoiden sävelet oikeassa järjestyksessä. Rakenna

molliasteikot luonnollisen mollin mukaan.

15

Melodian soinnuttaminen kertaus

Soinnutustaidosta on paljon iloa! Soinnuttamalla voit luoda helposti säestyksen moniin tuttuihin

lauluihin.

Melodioiden soinnuttamiseen I, IV ja V asteilla tutustuttiin jo edellisessä osassa. Kerrataan periaatteet.

• Melodiat alkavat usein toonikasoinnulla ja päättyvät siihen.

• Sopivimman soinnun sävelet ovat melodiassa yleensä painokkailla iskuilla (esim. 1. ja 3.).

• Sointuja on tavallisimmin 1–2/tahti. Joskus samalla soinnulla voidaan säestää kaksi tai

useampia tahteja. Toisaalta, liian tiheä soinnutus saattaa olla säestystyylistä tai temposta

riippuen haastava esittää.

• Vaihtoehtotilanteissa anna korvan ratkaista paras lopputulos.

Soinnuta sivujen 9 ja 13 solfamelodioita. Voit merkitä tarvitsemasi soinnut sivuilla oleville vapaille

viivastoille. Kokeile ratkaisujasi myös käytännössä:

Soita soinnut omalla soittimellasi (kokonaisin soinnuin tai murto-

soinnuin tai pelkillä bassosävelillä) tai soita ne koskettimistolla.

Voit myös soittaa soinnutusratkaisut kaverin kanssa siten,

että toinen soittaa melodian ja toinen soinnut.

Voitte myös kokeilla musisointia koko ryhmän voimin niin, että jaatte tehtävät (esim.

melodian soittajat/laulajat, basson soittajat/laulajat, sointujen soittajat/laulajat jne.).

Soinnuttamista kannattaa harjoitella myös korvakuulolta (ilman että merkitset sointuja lainkaan

muistiin). Voit aloittaa helpoista melodioista, kuten Tuiki, tuiki, tähtösestä. Solfaa tai laula melodiaa

ja kokeile, mikä soinnuista (I, IV, V) sopii kuhunkin tilanteeseen parhaiten.

Mikäli sointujen soittaminen on sinulle vielä uutta, voit aloittaa harmonioiden kokeilun pelkillä

basson sävelillä.

Merkitse tähän melodiat, joihin pystyt soittamaan sointusäestyksen korvakuulolta.

1.

2.

3.

4.

16

IntervallikertausEdellisessä osassa opimme kolme tärkeintä intervallien laatua (puhdas, suuri ja pieni).

Muodosta seuraavat intervallit:

s7 pu4 s6 p3 pu5 p3 p6 s2 s3 s7

Solfatkaa alla oleva melodia. Rengastakaa sieltä yhdessä sovittuja intervalleja ja tunnistakaa niiden

laadut. Mitkä intervallit ovat tässä melodiassa tyypillisimpiä?

Lopuksi soinnuta melodia I, IV ja V asteen soinnuilla. Jos sinulla on käytössäsi sointusoitin, voit

kokeilla soinnuttamista ensin ilman kynää.

On armas mulle aallon tie

Suurissa ja pienissä

intervalleissa esiintyy

aina s-kirjain (sekunti,

terssi, seksti ja septimi).

Puhtaissa ja suurissa

intervalleissa ylempi

sävel kuuluu alemman

sävelen aloittamaan

duuriasteikkoon.

Pienet intervallit

rakennetaan suurista

kaventamalla sävelten

välimatkaa puoliaskeleen

verran.

& wwb

w

w

wb

? w

wwb

w

w

& wwb

w

w

wb

? w

wwb

w

w

Kansanlaulu

:

17

SolfasurffausPäättele sävellajit kaikista sivun melodioista ja merkitse ne rivien alkuun.

Solfaa sointuharjoitukset itsellesi sopivalta korkeudelta ja soinnuta ne I, IV ja V asteen soinnuilla.

Voit muunnella harjoitusten rytmejä mielesi mukaan ja transponoida niitä muihinkin sävellajeihin.

Soita säestystä omalla soittimellasi tai koskettimistolla.

Laula melodia oktaavia korkeammalta. Lisää säekaaret. Voit säveltää tai improvisoida melodiaan jatkoa.

Laula melodia itsellesi sopivalta korkeudelta. Sommittele siihen bassostemma (esim. toonika/

dominantti). Voit soittaa bassolinjan omalla soittimellasi tai koskettimistolla.

?

b

b

b

b

œ

œ

œœ œ

œ˙ œ

œœ œ

˙

Ó

&

#

#

#

#

4

4

œœœœœœœœœœœœ œ

œœ˙

?

b

b

b

b4

4œ

œ

œœœ

œ

œœœœœœœœ˙

? #

#4

4œœœœœœœœ

œ

œ

˙ œ

œœœœœœ œ œ

œ

œœ

? #

#..

œœ œ œ

œœ

œ

œ

˙ œ

œ œ œœœœœ ˙

&

?

#

#

4

2

4

2

.

.

.

.

œœœœ œœ

j

œ

œ

J

œ

œ œœœj

œ œ# œœœœ œœ

j

œ

œ

J

œ

œ œœœ j

œ‰ Œ

Graupner: Gavotti

Beethoven: Ecossaise

:

:

:

:

18

DominanttiseptimisointuKolmisointu voidaan laajentaa nelisoinnuksi. Tavallisin nelisointu on V asteen sointu. Sitä kutsutaan

dominanttiseptimisoinnuksi. Sointu on melko yleinen, erityisesti lopukkeissa. Dominanttisepti-

misointu rakennetaan lisäämällä V asteen soinnun päälle pieni terssi, joka muodostaa pienen

septimin soinnun pohjasävelen kanssa. Koska sointu on aika jännitteinen, se purkautuu mielellään

I asteen sointuun.

C: V7 C: V7

Harjoittele laulamaan, soittamaan ja tunnistamaan dominanttiseptimisointu.

Opettaja soittaa yhdistelmiä I–V–I tai I–V7–I.

Tunnista, kumpi V asteen soinnuista on kyseessä. (Löydät samat kuuntelunäytteet myös Ääni-

kirjastosta.)

Solfaa samat sointuyhdistelmät murtosointuina. Soita ne sen jälkeen sovituissa sävellajeissa

omalla soittimellasi tai koskettimistolla.

Kirjoita pyydetyt sointuyhdistelmät viivastolle. Muista etumerkintä.

F: V7–I D: V7–I As: V7–I E: V7–I B: V7–I

Mollisävellajeissa V7-sointu muodostetaan harmonisen mollin mukaan, kuten V-sointukin. Se on

näissä harjoituksissa aina duurisointu.

e: V7–I f: V7–I d: V7–I a: V7–I c: V7–I

Ps. Dominanttiseptimisointu voi esiintyä myös siten, että siitä puuttuu kvinttisävel. Kvintin puuttu-

minen ei vaikuta sointiin merkittävästi. Kokeile soittamalla.

&

wwww

? wwww

&

&

19

SolfasurffausPäättele sävellajit kaikista sivun melodioista ja merkitse ne melodioiden alkuun.

Solfaa seuraavat harjoitukset itsellesi sopivalta korkeudelta ja soinnuta ne I-, IV-, V- ja V7-soinnuilla.

Voit muunnella harjoitusten rytmejä mielesi mukaan ja transponoida niitä muihinkin sävellajeihin.

Soita säestystä omalla soittimellasi tai koskettimistolla.

Talikkalan markkinoilla

Iso lintu, merikotka

&

#

4

2....

.

.œ œ

.œ

œ œ œ œœœ œœ œ œ œ

œ œœœ œ

œ œœœ œœ œœ œ œ œ

&b

b

b

b

4

2

œœ œ œ œ

œ œ

œœ œ

œ œœœ œ œ

œœ

j

œ

‰

&b

b

b

b..

.

.

.

.

œœ œ œ

œ œ œ œ

œ œœœ œœœœnœ

j

œ

‰

Suomi

Suomi

&b

b

b4

4

œ

œœœœ

œ

œœ œ

œœœœ œ

˙

&b

b

bœœœœœœœœ œ

œœnœ

˙

Ó

? #

#

#

4

4œœn œ

œ œœœœœœœ

œœœœœ

? #

#

#

œœœœ

œœœ

œ

œœœ

œ

œ

œ

˙

Bb 4

4 œœœ

œ

œœœ

œœ#œœœ

œœ˙

Bb

œœœœœœ œ

œ œ# œœœ ˙ Ó

:

:

:

:

20

SointukäännöksetSoinnut voivat esiintyä musiikissa joko pohjamuotoisina tai käännöksinä. Kummallakin ilmaisuilla

viitataan siihen, mikä kolmisoinnun äänistä on soinnun alimpana (bassossa).

Sointukäännöksillä saadaan mukavaa vaihtelua musiikkiin. Soita seuraavat soinnut vaihtamalla

basson säveleksi jokainen soinnun sävel vuorotellen. (Kauttaviivan jälkeen on mainittu sävel, joka

kulloinkin jää bassoksi.) Huomaatko eron?

C / C C / E C / G

Myös ylempien sävelten järjestystä voidaan muuttaa. Silloin puhutaan soinnun asemasta. Sävelten

järjestyksen valinnassa huomioidaan muun muassa äänenkuljetus. (Asiasta lisää sivulla 24.) Hyvässä

äänenkuljetuksessa soinnut etenevät loogisesti, jolloin vältytään esimerkiksi tarpeettoman suurilta

hypyiltä.

Kolmisoinnuilla on kolme eri käännöstä (huomaa siis basson sävel):

C/C, C53 tai esim.

C/E, C63 tai esim.

C/G, C64 tai esim.

Opettaja kertoo sointukäännösten käytöstä tarkemmin. Kiinnitä huomiota sointukäännöksiin myös

omissa soittokappaleissasi. Esiintyykö jokin käännös muita yleisemmin?

&

ww

w

w

&

w

w

w

&

w

w

w

&

ww

w

w

&

w

w

w

&

w

w

w

&

ww

w

w

&

w

w

w

&

w

w

w

&

?

www

w

&

?

w

w

w

w

&

?

w

ww

w

21

Iloinen puuhatuokio IITunnista viulu- ja bassostemman sävelet Haydnin sinfoniakatkelmasta nro 94. Merkitse sävelten

nimet oktaavialoineen nuottien ylä- tai alapuolelle.

& 4

4

˙̇

˙˙˙ ˙

˙ ˙

˙˙ ˙

œ œ˙

˙

œœ#ww

pu1 s3 p6 pu4 s3 s3 s3 pu5 pu1 pu8 – – p7 s2 (p3) pu1

Kirjoita pyydettyjen sointujen sävelet laatikoihin. Ympyröi käännösmerkinnän mukainen bassoon

jäävä sävel. Soita soinnut yksitellen omalla soittimellasi tai koskettimistolla.

& 8

6

f p

œ

.

œ

.

œ

.œb

œ#œ œ œ

œ#œb œœ#

f

.œ

œ

œ

.œ

œ

.

Œ

f p

.œ

œ#œ

œœ

œœŒ

?

cresc.

œœ œœbœ œ

f p

œœ œ

œ œœb

œ#œ œ œ œ œ

œœbœ œœ#œ

.˙

f

.œ œ œ Œ.œ œ œ ˙ Œ˙

Yhdistä sävellajiparit.

Piirrä pyydetty intervalli viivastolle. Huomaa nuottiavain.

Solfatkaa valmis katkelma. Yhteissoinnit ovat poimintoja G. B. Martinin kaanonista.

I IV64 I6

3 V63 I I IV6

4 I63 V6

3 IC: G:

22

H-duuri ja gis-molli

Ylennykset fis, cis, gis, dis ja ais

Piirrä H-duurin etumerkintä ja asteikko. Nimeä sävelet oktaavialoineen.

Piirrä gis-mollin etumerkintä ja harmoninen asteikko. Nimeä sävelet oktaavialoineen.

Soita asteikot omalla soittimellasi. Piirrä sävellajien pyydetyt sointutehot. Nimeä soinnut reaalisoin-

tumerkein. Muistathan käyttää mollin V asteen pohjana harmonista asteikkoa.

H: I IV V gis: I IV V

Merkitse samojen sointujen sävelet myös koskettimille. Soita soinnut.

&

#

#

#

#

#

? #

#

#

#

#

&

?

?

&

&

#

#

#

#

#

? #

#

#

#

#

&

?

?

&

&

#

#

#

#

#

? #

#

#

#

#

&

?

?

&

&

#

#

#

#

#

? #

#

#

#

#

&

?

?

&

&

#

#

#

#

#

? #

#

#

#

#

&

?

?

&

&

#

#

#

#

#

? #

#

#

#

#

&

?

?

&