ep magazine joulukuu 2009

EP MAGAZINEEuroplan Engineering Oy:n henkilöstölehti 2/2009

Europlanilla uudet toimitilat Kärsämäessä

2 2/2009 EP MAGAZINE

Europlan Engineering Oy

Uudisti nettisivunsa joulukuun alussa

3EP MAGAZINE 2/2009

Unelma huomisen

Mahdollisuuksista

Elämällä on usein tapana yllättää ja it-sensä voi löytää milloin mistäkin kinkki-sestä tilanteesta. ”Eihän tässä nyt näin pitänyt käydä!” joutuu usein toteamaan arvioidessaan elämänsä nykytilaa. Tun-tuu siltä kuin huomisen unelmat laite-taan testiin jo tänään.

Ensimmäinen vuosi takana Europlanin toi-mitusjohtajana, samantapaisten mietteiden saattelemana vuosi lähestyy loppuaan. Vuosi on ollut haastava ja vauhdikas, eikä vauhtia tule puuttumaan seuraavastakaan vuodesta sen voin jo nyt luvata. Nyt on kuitenkin aika rauhoittua perheiden pariin ja nauttia Joulus-ta. Toivoisin kuitenkin, että jokainen meistä antaisi pienen ajatuksen myös omalle toimin-nalleen kuluneesta vuodesta.

Yrityksissä menneen vuoden tulosten arvi-ointi perustuu poikkeuksetta käytöissä ole-viin systeemeihin, eikä Europlan, meidän työpaikkamme, tee tästä poikkeusta. Onhan meilläkin käytössämme omat systeemimme, jolla tätä itsearviointia pyrimme suorittamaan. Lähdemateriaalina on keräämiämme tilasto-ja, seurantoja sekä taloushallinnosta saatua kirjanpidollista talousfaktaa.

Ovatko nämä perinteiset yritysten tavat oi-keasti niitä, jolla toimintaamme tulee vain arvioida? Itse ole sitä mieltä, että ne arvi-ointiperusteet ovat välttämättömiä tiettyjen ulottuvuuksien havainnoimiseksi. Riskinä on, että näihin numeerisiin tietoihin johtaneet sy-vemmät toimintatavoista johtuvat merkityk-set jäävät abstrakteina arvioimatta ja huomio kiinnittyy liikaa numeroihin.

Miten arvioidaan omassa ammatissa kehitty-misen ja onnistumisen loppusaldoja? Jotain voimme luonnollisesti nähdä numeroista, mutta se loppu on hiljaista tietoa. Ja kui-tenkin omaa työtämme tulee arvioida, jotta osaisimme tehdä sitä tulevaisuudessa pa-remmin. Minulla ei ole tähän vastausta – tus-kin monella muillakaan meillä?

Tasan vuosi sitten istuin koulutuksessa, jos-sa meitä pyydettiin kirjoittamaan kirje itsel-lemme. Kirjeessä meitä pyydettiin arvi-oimaan toimintojamme kuluneen vuoden aikana, miettimään toimiamme, joissa olimme mie-lestämme epäonnistuneet tai

emme olleet tyytyväisiä itseemme. Näille toi-mille etsimme parannusehdotuksia, joilla ne seuraavana vuonna välttäisimme. Lopuksi vielä kirjasimme henkilökohtaiset tavoitteet vuodelle 2009, niin ammatillisessa mielessä

kuin henkilökohtaisella tasolla. Suljim-me kirjeet kuoreen ja laitoimme oman nimemme kirjeeseen.

Viikko sitten putkahti postilaatikostani kirjekuori, ihmettelin suuresti käsialaa, sillä se näytti aivan omaltani? Aloitta-essani lukemaan ensimmäistä kappa-

letta, muistin mistä olikaan kysymys, omasta kirjeestäni. Oli todella hienoa

todeta, että kirjaamani epäkohdat olivat korjaantuneet ja asettamani tavoitteet to-teutuneet, alitajunta oli ohjannut toimintoja vaikka en kirjettäni enää muistanutkaan.

Vuoden viimeisenä tehtävänä annan teil-le kaikille kirjeen kirjoittamisen itsellenne. Kirjoitettuanne kirjeen toimittakaa se Tiinalle, joka arkistoi ne luottamuksel-lisesti vuodeksi. Toivon, että olette kaikki saavuttaneet unelmanne, kun vuoden jälkeen avaatte kirjeenne.

Olen useasti käyttänyt sanontaa; kun asettaa riittävän korkeat tavoitteet,

epäonnistuminenkin tuottaa kelpo lopputu-loksen.

Katkelma kirjeestä itselleni 2.12.2008:” Hyvä ystäväni,…Toivon että vuosi on tavoitteiden osalta mennyt suunnitelmiesi mukaan. Toimitusjoh-tajan pesti, jonka otit vuosi sitten vastaan, jännitti sinua. Toivottavasti olet onnistunut voittamaan sidosryhmät puolellesi ja vakiin-nuttanut paikkasi yhtiön toimitusjohtajana. Muista ottaa läheisesi huomioon vuoden aikana, sillä he ovat sinulle elämässäsi tär-keitä…”

Rauhallista Joulua ja unelmat toteutta-vaa uutta vuotta!

Europlanin Vuoden Toimitusjohtaja 2009

Jari Savola


EP MAGAZINE 2/2009

SisältöToimitusjohtajan esipuhe ..................... 3

Assistentin puheenvuoro ..................... 5

Rahoitus- ja talouskatsaus ...............6-7

Finnveran ja Europlanin

yhteistyö on ollut sujuvaa .................... 8

Sampo Pankki ja Europlan .................. 9

Tall Ships’ Race Turku 2009 ............... 10

Europlan satsaa koulutukseen .....12-13

Uuden toimiston avajaiset ............14-15

Että sellainen vuosikymmen .............. 16

Europlanin suunnitteluverkosto ...18-19

Teollisuustoimiala käyntiin

Europlanilla ......................................... 20

Europlan Buildesign ........................... 21

Logistiikan uudet tuulet ..................... 22

Syksyn kalareissu ............................... 23

Safran ohjelmisto ja Europlan ........... 24

Greetings from Europlan Bulgaria .... 25

Auktoriteettiongelma ......................... 26


yhteistyö on ollut sujuvaa

s. 8

Uuden toimiston avajaiset

s. 14-15

Europlanin

suunnitteluverkosto

s. 18-19

Logistiikan uudet tuulet

s. 22

Europlan Buildesign

s. 21

5EP MAGAZINE 2/2009

JulkaisijaEuroplan Engineering Ltd

PäätoimittajaTiina KarapuuPuh. 02-416 [email protected]

JakeluEuroplan Engineering henkilökunta ja yh-teistyökumppanit

Painosmäärä200 kpl

LayoutKaarinan Tasopaino Oy/Jarkko Kokkala

PainoKaarinan Tasopaino OyRakentajantie 30, PL 41, 20781 KaarinaPuh. 02-412 5512, fax 02-469 1291www.tasopaino.com

ReklamaatiotLehden vastuu tuotannollisista tai toi-minnallisista syistä julkaisematta jääneen ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu ilmoi-tuksesta maksetun summan palauttami-seen. Mahdolliset reklamaatiot on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisi-jalle lehden ilmestymisestä.

EP MAGAZINE

Assistentin

PuheenvuoroInternetissä toimiva verkkopalvelu Am-mattinetti määrittelee assistentin toi-menkuvan seuraavasti: ”Assistentti työskentelee toimistopalvelu-, tietohal-linto- ja viestintätyössä erilaisissa or-ganisaatioissa. Muun muassa kielitaito, tietotekniikkataidot, järjestelykyky, täs-mällisyys, oma-aloitteisuus, sosiaaliset taidot ja kyky työskennellä paineen alla kiireessä ovat ammatin vaatimuksia.” Kyse ei siis ole ihan vaatimattomasta tehtävästä.

Assistenttien hommat Europlanilla sopivat mainiosti tuohon määritelmään. Hallitsem-me kaiken puhelinvaihteen hoidosta ja os-toreskontran kiemuroista aina runkosuun-nitelukäännöksiin ja aikataulun tekoon asti. Vierasta ei myöskään ole kahvinkeitto, rahoitussuunnitelman teko, tapahtuma-järjestelyt, Mars-keräilyt tai ostotilaukset. Meidän on osattava hoitaa tehtäviämme itsenäisesti ja itseohjautuvasti. Jos joku asia on epäselvää, se selvitetään, tuleen ei jäädä makaamaan. Keskinäinen yhteistyömme on saumatonta, kaveria ei jätetä pulaan.

Vaativuustaso on kuitenkin noussut. Tällä hetkellä stressin ja paineen sietokyky on lujilla. Työn pai-nopiste on siirtymässä yhä nopeammin tiedon työs-tämisestä kohti asian-tuntijuutta.

Jokainen päivä on erilainen, siinä aina-kin omalta osaltani ammattini viehätys. Ikinä et aamulla töi-hin tullessasi tiedä, mikä sinua odot-taa. Työssämme tarvitaan luovuut-ta: tilanteet muut-tuvat nopeasti ja usein on löydet-tävä ripeästi ai-van uudenlainen ratkaisu. Jos olet suunnitellut tekeväsi tietyt hommat päivän aikana, voi olla, että ne kaikki jäävätkin odottamaan huomista, koska jokin tär-keämpi ja kiireisempi asia pitää hoitaa ensin.

Tiivistetysti voidaan var-masti todeta, että jos as-

sistentti puuttuu, kaikki on hukassa, ihan niin kuin kotona, jos äiti on poissa. Ihanaa kuulua tähän arvokkaaseen, äänettömien osaajien joukkoon.

Hyviä lukuhetkiä EP Magazinen joulunume-ron kanssa.

Assistentti Tiina KarapuuPäätoimittaja, EP Magazine


Talous- ja rahoitus-

KatsausNeljäs Europlanin kasvun vuosi alkaa olla viimeistä silausta vaille valmis. Tätä kirjoittaessa, olemme keränneet liike-vaihtoa saman verran kuin vuonna 2008 eli noin 49 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 liikevaihtomme tulee olemaan reilut 50 miljoonaa euroa, kasvua noin 4 %.

Toimintavuosi 2009 on ollut yrityksellemme haastava. Alkuvuonna maailman rahoitus-markkinat olivat totaalisen sekaisin ja sen

lisäksi olemme koko organisaatio venyneet äärimmilleen, että pystyimme luovuttamaan omat KT –alueemme aikataulujen mukaisesti telakalle ja tilaajalle. Me Europlanilaiset sekä koko Suomen merklusteri saavat olla ylpei-tä maailman suurimmasta risteilyaluksesta, Oasis of the Seastä. Hyvä me!

Rakennettaessa maailman suurinta risteily-laivaa, joka on uniikkikappale, ei voida vält-tyä yllätyksiltä. Me Europlanissakin olimme

suunnitelleet miten asioiden pitäisi mennä Oasis -projektissa mutta kuten tosielämäs-sä niin usein tapahtuu, että asiat eivät aine mene suunnitelmien mukaisesti, tapahtui myös meille.

Rahoitus 2009Toimintatapamme mukaisesti kaikista Oa-siksen projekteista oli tehty selkeät kalkyylit, kassavirtaennusteet ja maksupostitennus-

7EP MAGAZINE 2/2009

teet, joiden pohjalta rakensimme käyttöpää-omarahoituspakettimme vuodelle 2009. Syk-syllä 2008 maailmantalous alkoi pikkuhiljaa notkahtaa kohti taantumaa. Tässä vaihees-sa ajattelin, että saan nukkua yöni rauhassa. Tätä tosiasiaa vahvisti se, että Europlanilla oli sovittuna rahoituspaketti vuodelle 2009 ja sen oli laskettu riittävän varmuusmargi-naalien kanssa projektien rakennusaikaiseen rahoitukseen projektien kassavirtaennustei-den mukaisesti. Alkuvuodesta projektien aikatauluissa oli jättämää ja tekemätöntä työtä paljon. Samaan aikaan huomattiin, että projektien budjetteja pitää päivittää, monissa projekteissa oli tullut ylimääräisiä kustannuksia, jotka johtuivat sekä aikatau-lujen jättämästä että maailman suurimmas-ta risteilijästä, joka on prototyyppi. Samaan aikaan maksuliikenne myyntilaskujen osalta pysähtyi kuin seinään mutta ostolaskuja tuli

sitäkin enemmän. Tällöin huomattiin, että sovittu rahoituslimiitti ei riitä hoitamaan käyt-töpääoman tarvetta. Oli rahoitusneuvottelu-jen aika Sampo Pankin ja Finnveran kanssa ja ennusteiden päivittäminen.

Päivitimme projektien budjetit ja kassavirta-ennusteet sekä koko konsernin kassavirta-ennusteen. Päivitettyjen ennusteiden valossa näimme, että tarvitsemme lisärahoitusta pro-jektien rakennusaikaiseen käyttöpääomaan 2,3 miljoonaa euroa. Kävimme neuvottelut päärahoittajapankkimme Sampo Pankin ja Finnveran kanssa. Huhtikuussa allekirjoi-timme lisärahoitussopimukset sekä Sam-po Pankin että Finnveran kanssa yhteensä 2,3 miljoonan rahoituksesta. Sopimuksien allekirjoittamisen jälkeen korollinen lyhytai-kainen vieras pääomamme oli vajaat 8 mil-joonaa euroa. Kiitos luottamuksesta Sampo Pankille ja Finnveralle yritystämme kohtaan. Vuoden aikana käyttöpääomatarpeemme on ollut ylimmillään 14 miljoonaa euroa, joka on valtavan paljon rahaa, mikä on sitoutunut maailman suurimman risteilijän rakennus-aikaiseen rahoitukseen. Pitää myös muistaa, että yrityksen osakkaat ovat antaneet hen-kilökohtaisia vastuita yrityksen rahoituksen turvaamiseksi.

Oasiksen luovutus lähestyyKesällä ja kesälomien jälkeen rahoitusasiat menivät suunnitelmien mukaisesti ja keväällä neuvoteltu lisärahoitus oli mitoitettu oikein. Alkusyksy oli kiireistä aikaa saattaa Oasiksen projektit kunnialla päätökseen. Projektien loppuunsaattamiset ovat oma taitolajinsa, missä yleensä ei vältytä ylimääräisiltä kus-tannuksilta. Sitä aina välillä itsekseen miettii, emmekö koskaan ole oppineet ”loppusäh-läyksestä”, vaikka olemme tehneet lukuisia projekteja vuosien varrella. Tämä näkökulma on täysin ammatillinen – talousjohtaja ajatte-lee tietenkin loppuhässäkässä menetettyjä euroja!

ToimitilainvestointiElokuussa 2009 saimme ensimmäisen kos-ketuksen mahdollisuudesta investoida uusiin toimitiloihin, täysin suunnittelematta. Yksi puhelinsoitto välittäjältä riitti ja sen jälkeen alkoi kiinteistökaupan valmistelu rahoitus-neuvotteluineen. Kaikki tapahtui nopeasti ja rationaalisesti kuten yrityksemme toimintata-poihin kuuluu. Muutimme uusien toimitiloihin 5.10.2009. Investointi oli merkittävä mutta toisaalta oman varaston kautta saavutamme selkeitä kustannussäästöjä niin vuokrien kuin tavarahävikinkin osalta. Investoinnin myötä uskomme myös suomalaisen laivanraken-nusteollisuuden tulevaisuuteen positiivisin silmin.

Rahoittajatapaaminen ja tutustuminen OasikseenEuroplan pitää säännöllisesti tapaamisia ra-hoittajien kanssa, jossa esittelemme operatii-vista liiketoimintaa, kerromme markkinakuu-lumisia ja ennustamme tulevaisuutta lukujen valossa. Syksyn 2009 rahoittajatapaaminen pidettiin Turun telakalla 15.10.2009, jolloin kuulimme STX:n katsauksen Teppo Raittiin pitämänä. Jotta rahoittajat tietäisivät konk-reettisesti mitä he oikein ovat rahoittaneet, teimme laivakierroksen Oasiksessa. Ko-kemus oli äärettömän hieno ja rahoituksen kohde konkretisoitui rahoittajien edustajille kerralla ja kunnolla!Allekirjoitimme lokakuun lopussa käyttö-pääomarahoituspakettimme vuodelle 2010 ja tällä sopimuksella sovimme Allure of the Seasin KT- projektiemme rakennusaikaisen rahoituksen vuodelle 2010.

Toiminnan sopeuttamisen vuosi 2010Maailman laivanrakennusmarkkinat ovat hiljentyneet merkittävästi. Risteilylaivoja ei tilattu maailmalla kahteen vuoteen. Positiivi-sena asiana voidaan kuitenkin pitää hiljattain julkistettua Carnival –varustamon risteilijätila-usta Fincantierin telakalta. Tämä voi toimia koko toimialan positiivisena päänavauksena markkinoiden avautumiselle.

Europlan -konsernin liikevaihto tulee putoa-maan vuonna 2010 arviolta 60 % verrattuna vuoteen 2009. Tämä tarkoittaa toimintojen sopeuttamista vastaamaan markkinatilan-netta. Nopealla aikavälillä ei muutoksia ole tulossa, joten on varauduttava hiljaiseen aikaan myös 2010 vuoden jälkeenkin. Eu-roplan tulee selviämään muuttuneessa markkinatilanteessa joustavuudella, nopeilla liikkeillä, kustannustehokkuudella sekä vah-valla taseella.

Kiitos ja kumarrusHaluan omasta puolestani kiittää konsernim-me henkilöstöä hyvin tehdystä työstä vuon-na 2009. Suomessa rakennetaan maailman suurimmat ja upeimmat risteilylaivat nyt ja tulevaisuudessa. Europlan on merkittävä toi-mialan yritys sekä tänään että myös tulevai-suudessa. Toivotan kaikille rauhallista joulua ja hyvää alkavaa uutta vuotta 2010!

Perttu Tuominen, talousjohtaja



Yhteistyö on ollut sujuvaa

Suomen valtion omistuksessa olevan Finnveran ja Europlanin yhteistyön alku juontaa jo vuoteen 1996 ja Finnveran edeltäjään Valtiontakuukeskuksen ai-koihin. Europlanin toiminta oli silloin-kin kovassa kasvussa ja työt liittyivät silloisen Masa Yardsin toimituksiin. Luottamuksellinen, hyvä yhteistyö on jatkunut näihin päiviin saakka. Erityisrahoitusyhtiö Finnvera perustettiin vuoden 1999 alussa, kun Kera ja Valti-ontakuukeskus yhdistettiin. Turussa yh-tiöllä on 15 työntekijää siten, että kul-lakin ns. asiakasvastaavalla on myös toimialaansa liittyvä seurantavastuu. Keskeisiin toimintaperiaatteisiin kuuluu tiivis yhteistyö pankkien ja muiden ra-hoittajien kanssa. Yhtiön rooli telakan ja sen toimittajaverkoston rahoituksessa on ollut alusta alkaen merkittävä.

Yhteistyö Europlanin kanssa on ollut aina sujuvaa. Finnverassa on erityisesti arvostettu

Europlanin tapaa laatia ajoissa ja huolelli-sesti suunnitelmat kuhunkin hankkee-seen. Myönteisenä asiana on pantu merkille myös ajoissa aloitettu suun-nitelmallinen sukupolvenvaihdoksen toteutus. Monet suhdannevaiheet läpikäy-nyt vaativa toimiala on jälleen uusien haasteiden edessä, kun uusia risteili-jätilauksia ei ole tiedossa.

Jukka-Matti Karjalainenrahoituspäällikkö Finnvera Oyj

Turun Aluekonttorikonepajateollisuus,

telakan alihankinta

9EP MAGAZINE 2/2009

Sampo Pankin ja Europlanin

Yhteistyö

Europlan konsernin ja Sampo Pankin vaiherikas yhteistyö on alkanut vuonna 1999. Yhteistyö on ollut pankin kannal-ta katsottuna monipuolista, mielenkiin-toista ja laadukasta. Sampo Pankin intressinä on olla tukemassa Europlanin ydinliiketoimintaa päivittäisen maksu-liikkeen ja erinäisten projektirahoitusten muodossa. Tänä päivänä yhteistyömme kattaa luonnollisesti kaikki konsernin tarvitsemat pankkipalvelut, mutta myös mielenkiintoisia keskusteluja ja ajatus-ten vaihtoa Europlanin kasvusta ja sen tukemisesta rahoittajana. Yhteistyön syventämisellä pyritään yhdessä enna-koimaan eteen tulevia rahoituksellisia

Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi

Millainen säästäjä sinäolet? Sopivat säästämis-tuotteet SampoPankista.

Turku-Keskusta, Yliopistonkatu 18, puh. 010 546 0800

Turku-Länsikeskus, Markulantie 150, puh. 010 546 0980Turku-Hämeenkatu, Hämeenkatu 3 A, puh. 010 546 0990

haasteita ja rakentamaan yrityksen tu-levalle kasvulle mahdollisimman jousta-vat pankkipalvelut. Ainakin sivusta seu-ranneena uskon vauhdin vain kiihtyvän, kunhan talous oikenee ja ajat muuttuvat suopeammiksi.

Sampo Pankki on saanut kunnian toimia Europlanin pankkipartnerina yrityksen kas-vaessa STX:n Turun telakan suurimmaksi alihankkijaksi. Viimeiset vuodet ovat olleet Europlanille äärettömän kovan kasvun aikaa, josta Europlan on selviytynyt kiitettävällä ta-valla. Olette olleet rakentamassa Suomen suurinta vientituotetta ja onnistuneet siinä loistavasti. Hankkeen koko ja vaativuus ovat

lopullisesti selvinneet vasta projektien ede-tessä ja on ollut rohkaisevaa seurata miten projektin hallinta on toiminnan valtavasta vo-lyymista ja haasteista huolimatta onnistunut. Viime vuosien onnistuneet projektit ovat ol-leet sellainen työnäyte, jonka avulla Europla-nin on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita.

Kiitokset kuluneista 10 vuodesta ja me-nestystä vuodella 2010,

Veli-Matti OtavajohtajaSampo Pankki Oyj


Europlan ja

Tall Ships’ Race 2009 TurkuOlimme mukana Tall Ships’ Race -tapah-tumassa. Tiina varasi meille venepaikat hyvissä ajoin Hotelli Marinan laiturista. Paikka osoittautui hyvin toimivaksi. Tall Ships -tiimiimme kuuluivat oman venee-ni lisäksi Tepon ja Jarin veneet.

Tapahtuma alkoi heinäkuisena keskiviikko-na, parkkeerasimme veneet iltapäivällä Au-rajokeen Marinan edustalle. Tiina järjesteli tarjoilut ja me muut hoidimme Europlanin lo-goliput ja arvokkaat punaiset matot laiturille.

Olimme kutsuneet liiketuttaviamme piipah-tamaan veneisiimme ja olimme luvanneet tarjota heille levähdys- ja drinksupaikan ta-pahtuman yhteyteen. Aloitusiltapäivä oli mel-ko leppoisa niin ilmojen kuin kävijämääränkin suhteen. Tuttujen kanssa rupatellessa aurin-kokin oli jo ehtinyt laskemaan aikoja sitten.

Torstai oli varsinainen avajaispäivä ja itse kä-velimme aamusta venepaikoilta satamaan ja takaisin. Tuolloin oli vielä hyvä ja helppo

kulkea jokivartta pitkin. Toisin oli kuuleman mukaan iltapäivällä ja illalla, tapahtumaa ja vilinää riitti iltapäivästä aamun sarastukseen saakka. Päivän anti ja näkyvyytemme joki-varressa oli hieno.

Perjantaiaamulla tein päivän hyvän työn ve-neen kantta siivotessani. Havaitsin vanhem-man rouvan köröttelevän rollaattorillaan ja keräilevän pulloja ja tölkkejä. Hyppäsin ve-neestä rantakadulle ja mukanani raahasin suurta säkkiä. Arvaattekin varmaan mitä siinä oli – no tyhjiä tölkkejä säkki pullollaan. Kysyin rouvalta kohteliaasti, että kelpaako ko. säk-ki hänelle. Hän tokaisi yhteen kantaan ”voi poika, tänään on näköjään onnenpäiväni”. Rouva sai tölkit ja minä hyvän mielen, joten molempien viikonloppu alkoi hienosti.

Meidät, Perttu, Marja, Sirkku ja tarinan ker-toja, oli kutsuttu samana päivänäTurun kau-pungin purjehdukselle. Purjehdus alkoi kello kymmenen ja jo tuolloin pilvet roikkuivat tosi alhaalla. Laivan lipuessa jokisuistosta kohti Airistoa taivaan kansi repesi ja vettä alkoi sa-taa kaatamalla. Siispä kutsuvierasväki siirtyi laivan sisätiloihin ja purjeet jäivät nostamatta, tyydyimme konevoimaan.

Purjehduksen päättyessä osa vieraista poik-kesi veneeseemme jälkidrinkeille. Taisipa parhaimmillaan Bavariassamme olla reilut kuusitoista henkilöä. Tunnelma oli tiivis ja hy-väntuulinen. Kaikki viihtyivät loistavasti.

Vesisadetta riitti pitkälle iltaan asti ja pilasi osittain tapahtuman juhlakulkueen. Norja-laiset osoittivat jälleen urheiluhenkisyytensä ja osallistuivat paraatiin simmareissa. Kovia tyttöjä ja poikia (lämpötila kun oli + 12 C).

Sade loppui noin 22.00 ja rantakaduilla alkoi jälleen tapahtua. Yön mittaan veneessämme piipahti toinen toistaan värikkäämpiä visito-reita. Lauantaiaamulla ennen köysien irrotus-ta ”potkimme” viimeisen vierailijan maihin ja suuntasimme veneemme kokan kohti Karu-naa.

Tapahtuma oli tosi onnistunut ja toi meille varmasti paljon hyvää näkyvyyttä suurelle yleisölle. Kiitos erityisesti Tiinalle ja Sirkul-le tapahtuman järjestelyistä ja tarjoiluista. Olemme varmasti mukana myös seuraavas-sa Tall Ships’ Race Turku tapahtumassa.

Kiitos myös kaikille vierailijoille.

Terveisin,Kapteeni Kari Pöri

11EP MAGAZINE 2/2009

Palamaton PAROC Vuorivilla on taloudellinen ja

turvallinen eristysratkaisu – niin maalla kuin merellä.

Palamaton PAROC Vuorivilla

www.paroc.fi


Henkilöstöpäällikön

KoulutuspalstaEuroplanissa nähdään tärkeiksi henki-löstön osaamisen ylläpitäminen ja ke-hittäminen. Henkilöstöllä tarkoitamme kaikkia niitä joukkueemme pelaajia, jotka pelaavat kanssamme kohti samaa maalia eli yhteistä päämäärää.

Vuoden 2009 aikana on järjestetty hyvin monia erilaisia koulutuksia, joissa kouluttajia ovat olleet sekä yrityksen omat että ulkopuo-liset asiantuntijat. Henkilöstöämme on kou-luttautunut muun muassa erilaisten ohjelmis-tojen hallinnassa: Cadmatic, SolidWorks,

Viikolla 44 EP:llä työskenteli TET-harjoittelija Oskari Lehtinen. Hän tuli oppimaan uutta ja tutustumaan työelämään logistiikka osastollemme (tunnettu myös nimikkeellä NELC). Oskari auttoi TKA:ta varaston siivoamisessa. Mieluisimmaksi työtehtäväksi hän mainitsi laatikoiden kantamisen, ja sitä työtä hänelle varmasti riitti. Tulevaisuuden haaveammattia Oskari ei vielä tiedä, mutta harjoittelujakson tyyppisiin tehtäviin hän ei tähtää: ”Tule-vaisuuteni odotukset ovat vähän korkeammalla”. Oskari jatkaa nyt kouluttautumistaan Ilmarisen yhteiskoulussa ja kaukalossa jääkiekon parissa.

Kronodoc, Mars, Safran, Palkkilaskenta AutoCad Mechanicalla, Catia V5 ja Nova. Lisäksi on kertailtu vanhaa ja opittu uutta seuraavissa koulutuksissa: Työmaapalave-rimuistion laatiminen, Laivanrakennus-tekniikan ABC, Projektipäällikkökoulutus, Työnjohtokoulutus, Lomautettujen kehi-tyspäivä, Sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002, Johtajuuskoulutusiltapäivä, Trukkikortti -koulutus, Tehokas työnjohto telakkateollisuudessa, Verotilimenettelyn ja kansainvälisen arvonlisäverotuksen koulutuspäivät, STX Turun telakan jär-jestämät lomautusajan koulutukset sekä työturvallisuuskortin perus- ja täydennys-kurssit.

Vaikka talous on taantumassa, osaamisen tarve ei katoa. Lomautukset tai tiukentunut taloudellinen tilanne eivät estä henkilöstön kouluttautumista ensi vuonnakaan. Lomau-tetuille ja lomautus uhanalaisille työntekijöille on lähetetty kyselykirje, jonka avulla pyrimme selvittämään mahdollisia lomautusajan kou-lutustarpeita. Lisäksi haluamme kannustaa henkilöstöä hakeutumaan myös omaehtoi-siin koulutuksiin.

Panostaminen henkilöstön osaamisen ylläpi-tämiseen tulee siis jatkumaan myös vuonna 2010. Suunnitteilla olevia koulutuksia ovat muun muassa: lomautettujen osallistuminen STX Turun telakan järjestämiin lomautusajan koulutuksiin, ohjelmistokoulutukset sekä projektinhallinta, työnjohto, suunnittelu ja yh-teistyö verkostotoiminnassa.

Koulutusten ohessa on aina muistettava myös Koulutuksen tavoiteasetanta ja rapor-tointi-lomakkeen täyttäminen. Sen tarkoi-tuksena on saada kouluttautuja pohtimaan odotuksiaan ja tavoitteitaan koulutuksen suhteen jo ennen koulutuksen alkamista. Lisäksi tavoitteena on tuoda esille koulutuk-seen liittyvät jatkosuunnitelmat (esim. Miten tulet hyödyntämään koulutuksesta saamiasi tietoja työssäsi? Saadun tiedon jakaminen työyhteisössä?). Tarkoituksena on myös kerätä tietoja keskitetysti kaikista käydyistä koulutuksista ja koota koulutusmateriaalit yhteen paikkaan.

Tulevaisuuden visioni koulutusten suhteen on se, että pääsemme suunnittelemaan ja toteuttamaan henkilöstökoulutuksia yhä enemmän yhdessä verkostomme kanssa. Alamme parhaat asiantuntijathan löytyvät meiltä ja verkostomme yrityksistä. Tästä erinomaisena esimerkkinä on Tehokas työn-


johto telakkateollisuudessa pilottihanke. Hanke on kohdistettu KT-verkostoyritysten työnjohdolle ja pilottiryhmään valittiin 25 ver-kostoyrityksen työnjohtajaa. Koulutuksen sisällön koonnissa ja asiantuntijoina keskus-

telua avaamassa ovat KT-toimitusyritysten ja telakan edustajat. Ryhmän toiminnan tavoit-teena on kehittää työnjohdon toimintamal-leja, tehokkuutta ja työnjohdolle suunnattua koulutusohjelmaa.

Rauhallista joulua ja antoisaa vuotta 2010!

Maija Hanhiala


Europlan Engineering Oy:n

Uuden toimiston avajaisetEuroplan Engineering Oy vietti uuden toimistonsa avajaisia ja yhdistettyjä henkilökunnan pikkujouluja perjantai-na 11.12.2009. Kärsämäentie 23:een oli saapunut lähes 150 vierasta. Tilaisuus alkoi toimitiloihin tutustumisella, jonka

Tilaisuudessa palkittiin se

Projektiyhteistyö: Vuoden projektipäällikkö: Vuoden työnjohtaja: Vuoden suunnittelija: Vuoden europlanilainen: Kunniamaininnat:

Lisäksi Europlanin hallitus valitsiJari Savolan.

jälkeen juhlat pääsivät vauhtiin muo-donmuutoksen kokeneessa logistiikka-keskuksessamme. Illan mittaan kuultiin puheita, jaettiin palkintoja, pyörittiin samban vauhdissa ja nautittiin hyvästä musiikista.

Kiitos kaikille järjestelyihin osallistuneil-le sekä kaikille mukana olleille.

Vieraita saapumassa tilaisuuteen.

Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen vihki toimitilat.


euraavat europlanilaiset:

Markku TuominenAntti-Jussi KesäläManu KottonenKirsti KivinenPäivi PohjolainenUlla Räikkä ja Tiina Karapuu

i vuoden toimitusjohtajaksi

Antti-Jussi Kesälä valittiin Europlanin vuoden projektipäälliköksi.

Europlan luovutti STX:n verkostojohtaja Vesa Airaksiselle ”Sense of Coopera-tion” –taulun kiitokseksi hyvästä yhteistyöstä Oasis of the Seas-projektissa.

Samba Carioca esitti juhlien lomassa oman shownsa.

Europlanin hallitus valitsi Jarin vuoden toimitusjohtajaksi.


Että sellainen

Vuosi(kymmen)Kummasta EP:n väki muistaa paremmin vuoden 2009, sikafl unssasta tai muutos-ta Kärsämäentielle? Flunssa ei ole vielä ainakaan allekirjoittaneeseen iskenyt ja muutosta selvittiin hienosti (kiitos Tiina ja Riina). Muuta sikamaista yhteyttä näil-lä asioilla ei lienee olekaan kuin hauska suomenkielen yhteensattuma.

Kärsämäessä kuitenkin ollaan ja tilat on hie-not. Varastossa on tilaa kuin Kainuussa, ter-vetuloa tutustumaan – kumpaankin. Kainuu harvenee ainakin asukkaista, mutta meidän varastomme tulee täyttymään Alluren ma-teriaaleista ihan kohtapuoliin ja toivottavasti myös jatkossa uusien projektien tavaroista, sillä töitä me tarvitsemme. Jätetään maail-mantalouden tilanne kuitenkin viisaampien pohdittavaksi.

Olen vahvasti sitä mieltä, että tämä harmaa vuodenaika on luotu siksi, että ihmisillä olisi hetki aikaa miettiä mennyttä. Ulkona on niin pimeää, että ikkunasta ei ulos näe – oman kuvansa vain takaisin. Sopiva sauma siis kääntää katsetta hieman sisäänpäin ja miet-tiä mitä on tullut tehtyä ja tekemättä jätettyä. EP:llä porukka on tehnyt hyvää työtä yhteis-työkumppaniensa kanssa, suurin näyte tästä työstä lipui reilu kuukausi sitten horisonttiin. Huh, olihan urakka. Omaan taustapeiliinsä kun vilkaisee, niin vauhdikasta menoa on ollut, väkikin vaihtunut ympärillä – hyvä het-ki siis tarkastella omia työtapojaan ja antaa uusien tuulien puhaltaa. Täysin tyytyväinen toimintaansa ei koskaan saa olla, sillä joku kekseliäs on sanonut, että ”tyytyväinen ihmi-nen on kehityksen jarru”.

Vuosikymmen on tullut jo EP:n riveissä kul-jettua ja kun täällä uudessa toimipaikassa katsoo ympärilleen, niin kaukaiselta tuntuu ajatus toimistotiloista, joissa lattioita peittivät vauvan tuotoksen väriset kokolattiamatot; toki silloin ei puhuttukaan sisäilman laadus-ta tai pölyallergiasta. Nyt meitä kaikkia säh-köpostin orjia hämmästyttää tilanne, että kolmeen pekkaan käytimme yhtä puhelinta – lankapuhelinta tietysti. Tuomisen Markku vanhimpana sai kunnian pitää laitetta pöy-dällään, Rastaan Kimmo ja minä sitten lu-van kanssa tai jonkun soittaessa hoidimme asiamme Markun valvovan silmän alla. Ei-pähän tullut jaariteltua turhan pitkään. Suuri edistysaskel oli, kun saatiin taloon sähköposti – niin yksi posti. Rumpusen Jarmolta anottiin lupa käyttää sitä ja voitte uskoa, ettei lähe-tetty eikä tullut roskapostia. Terveisiä vaan Jura-kaudelta. Jos siis satutte piipahtaman pilttuussani ja hymynhäivä väreilee naamalla, niin vanhoja muistellaan.

Saatan jonkun korvaan kuulostaa ikälopulta, mutta päinvastoin, työnantajan kannalta ne-likymppiset ovat mitä parhainta ikäryhmää! Työntekoa ja tehokkuutta eivät enää häiritse vielä päivälläkin uuvuttavat yöjuoksut ja ih-missuhdekiemurat, perheet on perustettu ja jälkikasvukin on korvatulehduksensa sairas-tanut. Nyt on aikaa ja voimia painaa duunia. Opittu on paljon ja mukavuudenhalu ottaa jo sen verran valtaa, että tietoa jaetaan mielel-lään myös uusille tulokkaille. Kaikkea ei tar-vitsekaan tehdä itse. Kokemus ja koulutus kohtaavat, me tiedämme mitä osaamme ja osaamme mitä teemme. Muistan kyllä al-kutaipaleeni EP:llä – suunnittelu oli pääala ja kaikki ympärillä ”päivittivät” kuviaan – pari kertaa saatoin jopa pelästyä tuon sanan kuullessani, että mitäs on jäänyt Päiviltä te-kemättä. Täytyy muistaa kiittää vanhempia hyvästä nimivalinnasta.

Joulukin lähestyy. Hienoa aikaa, sanon minä. Jouluihminen on jouluihminen kesälläkin. Nauttikaa olostanne ja läheisistänne.

Uusi vuosikin tulee varmasti ja sitä on syytä juhlia - Martti Lutherin sanoin ”Joka ei nai-sia, viiniä ja laulua rakasta, on koko ikänsä typerys.”

Joulurauhaa ja Onnea tulevalle vuodelle,Päivi Pohjolainen

PS. Organisaatiokaaviouudistuksen myötä jää SP-osastokin menneisyyteen, ainakin paperilla. Samalla mallilla töitä kuitenkin var-maan jatketaan. Epätietoisille muistutukseksi SP on EP:n sisäinen palvelu, joka toimistolla häärii – hiljainen, mutta ei merkityksetön.


EUROPLANIN

Suunnitteluverkosto

Vaikka fariseukset, fi losofi t ja nykyiset tiedemiehet väittäisivät mitä, on varmaa, että verkostoitumista on ollut niin kau-an kuin ihmisiäkin. Verkostoituminen-han on prosessi, jossa eri osa-alueiden tieto, osaaminen ja arvot yhdistetään

lisäarvoa synnyttäväksi toiminnaksi. Yhteistyö (verkostoituminen) ei todella-kaan ole mikään helppo juttu, oli sitten kysymys henkilöistä, yrityksistä tai julki-sen sektorin organisaatioista.

Otetaan esiin vaikka nykyinen Euroopan Unioni. Tässä on loistava esimerkki yhteis-työn vaikeimmasta päästä. Miten eri mai-den poliittiset päättäjät pystyvät tekemään päätöksiä yhteisen edun nimissä? Yleensä mielipiteet ja lausunnot ovat ’kotiin päin ve-


täviä’ ja yhteistä päätöstä saatetaan joutua neuvottelemaan päiväkausia. Verkostoitu-misen menestystekijöinä tulee olla jokaisen kumppanin yhteinen ja selkeä tavoite. Näitä ovat mm:

• Selkeä bisnes-hyöty kaikkien osapuolien saatavilla (tuotto, uutta tietoa, osaamista, asiakassuhteita jne.)

• Selkeä, vahva ja yhdensuuntainen visio ja päämäärä, mikä on kaikkien osapuo-lien tiedossa ja hyväksymä

• Toinen toisiaan vahvistava ja täydentävä yhteisö

• Pitkäaikainen ja säännöllinen yhteistyö, kehittyvä ja kasvava luottamus sekä si-toutuminen

• Osapuolten osaamista kehittävä ja kou-luttava strateginen kumppanuussuhde

Osaamisen kehittäminen ja oppiminen on eräs tärkeimmistä lähtökohdista meidän liiketoimintamme näkökannalta. Europlan on aktiivisesti verkostoitunut 2000-luvulla ja haluaa olla laivanrakennusalan ”veturiyritys” tulevaisuudessakin, joten meidän tulee myös kantaa vastuu verkostokumppaniemme hy-vinvoinnista.

Mikäli verkostotoiminnassa vain yhden ydin-osaaminen kehittyy yhteistyön seuraukse-na, on kyse siinä vaiheessa alihankinnasta tai muusta vastaavasta. Strategisessa yhteistyössä on kyse aikajänteestä, jos-sa tähdätään välittömien hyötyjen ohella pidemmän aikavälin kilpailukyvyn edistämi-seen. Kilpailukyvyn säilyminen ja edelleen kehittyminen takaa työpaikkojen pysymisen myös täällä Suomessa. Ilman verkostoitu-mista emme tule pärjäämään nykyisessä globalisoituneessa ja suhdanneherkässä maailmassa.

On huomioitavaa, että kyse ei ole aino-astaan meidän yrityksestämme vaan koko suomalaisesta meriklusterista. Siksi meidän kaikkien tulee olla muka-na kehittämässä toimintaamme kohti uusia ulottuvuuksia.

Suunnitteluverkostomme his-toria ulottuu aina 1990-luvun alkuun, jolloin osallistuimme ensimmäistä kertaa SMM -laivanrakennusmessuille Hampurissa. Tarkoitus oli markkinoida suunnitte-luosaamistamme ja luo-da kansainvälisiä kontak-teja. Kontaktit lisääntyivät vähitellen ja ensimmäiset suunnitteluprojektit olivat Helsingin telakalla rakenne-tut MS Europa (Hapaq Lloyd) ja Costa Atlantica (Costa Crui-ses) 1997-1999, jotka suunniteltiin silloisen verkoston avulla. Tuolloin ver-koston yrityksiä nimitettiin alihankkijoiksi.

Europlan Bulgaria aloitti toimintansa 2002. Määrätietoinen verkoston luominen aloitettiin puolestaan 2006 Viking XPRS:n (Viking Line) suunnitteluprojektia varten. Tähän valittiin 4 yritystä, ja projekti oli valmistautumista maa-ilman suurinta risteilijää, Oasis of the Seas (RCCL), varten. Tämä suunnitteluprojekti puolestaan muodostui yhteensä yhdestä-toista yrityksestä seitsemästä eri maasta ja suunnittelijoita oli kaiken kaikkiaan 130. Lisäksi Europlanilla oli omia suunnittelijoita mukana 60 jättiprojektin parissa. Emme ol-leet riittävästi varautuneet tuon ¼ -pataljoo-nan oikeaan ohjaukseen ja tehokkaaseen projektinhoitoon. Seuraavissa projekteissa ko. onglemia ei tule esiintymään.

Tänään suunnitteluverkostomme on vali-koitunut edelleen edustaen runko-, kone-, kansi-, lvi-, sisustus- ja sähkösuunnittelua. Olemme jakaneet yritykset kiinteähintaisiin (kiinteähintaiset urakat) sekä tuntihintaisiin (komennushenkilöt toimistollamme). Urakka-sopimusyrityksiä on mukana yhteensä kuusi kolmesta eri maasta ja komennushenkilöyri-tyksiä puolestaan seitsemästä yrityksestä kolmesta eri maasta. Verkostomme vahvuus on noin 150 suunnittelijaa, jonka lisäksi meil-lä on noin 60 omaa henkilöä käytettävissäm-me, jolloin yhteisillä resursseillamme voimme suunnitella Ropax-lautan kokonaisuudes-saan.

Huomioitavaa on projektikohtainen toi-mintamalli, jossa joko Europlanin tai asi-akkaan kt-projektipäällikkö tai telakan suun-nitteluvastaava johtaa oman projektinsa suunnittelua apunaan Europlanin pääsuun-nittelija. Pääsuunnittelijan tehtävänä on oh-jata ja johtaa verkostoa. Vendor puolestaan osallistuu verkoston valintaan, koulutukseen ja auditointiin kehittäen verkostoa tuotta-maan oikeaan aikaan laadukasta ja koko-naisedullista suunnitteluaineistoa asiakkail-lemme ja omalle kt-osastollemme.

Avaintekijöinä verkostotoiminnan onnistumi-selle ovat johtaminen (muutosjohtaminen, valinta, sopimukset ym.), koulutus (oikea osaaminen), pitkäjänteisyys ja molemmin-puolinen hyöty, joka on mitattavissa. Jär-jestämme ensimmäiset laivasuunnittelun verkostopäivät vuoden 2010 alussa. Tilai-suuteen on osallistumassa 15 verkostomme yritystä Suomesta ja Euroopasta. Esittelem-me verkostostrategiamme, koulutussuunni-telmamme sekä samalla verkostoyritykset tutustuvat toisiinsa. Tavoitteenamme on jatkossa järjestää vastaavia verkostopäiviä kahdesta kolmeen kertaan vuodessa.

Verkoston koulutussuunnitelman pääkoh-dat ovat projektikohtaisuus (telakka / laiva), toimintaketjun esittely (varustamo / telakka / luokituslaitos ja viranomaiset), laivan rungon pääosat, kriittiset rakenteet ja rakennustapa, lähtöaineisto ja muutoshallinta, rajapinta-työskentely, aluerajaukset ja alueen sisäinen koordinointi, piirustuksen ja osaluettelon sisältö sekä aikataulut. Koulutus on kaksi-päiväinen (lähiopetus + telakkaan tutustu-minen). Koulutuksen päätteeksi järjestetään loppukoe, jonka läpäisseet saavat osallistua ko. projektin suunnitteluun. Vastaava kou-lutus järjestetään myös Europlanin omille projektihenkilöille (sekä kokonaistoimitus- että suunnittelupuolelle).

Tulevaisuudessa mahdollisia uusia yrityksiä otetaan mukaan verkostoon vanhojen kehittymättömien yritysten tilalle. Yrityksiä auditoidaan säännöl-

lisin väliajoin ja havaitut puutteet korjataan ja tarvittaessa järjeste-

tään koulutustilaisuuksia oikean tietämyksen ja osaamisen edistämiseksi. Mikään ei ole niin pysyvää kuin jatkuva muutos ja muutoskin on nopeutunut entisestään. Tähän Europlan on valmis-tautunut.

Jouni Väkiparta Suunnittelupäällikkö

Markku Tuominen Vendor Manager


Teollisuustoimiala-

KT käyntiin EuroplanillaEuroplan Engineering tarjoaa ja kehittää kokonaistoimitusratkaisuja teollisuu-teen asiakkaan toiveiden mukaisesti. Toimitamme suunnittelun, materiaalit, logistiikan, asennuksen sekä projektin-hallinnan kokonaispakettina asiakkaan tarpeiden ja aikataulun mukaan.

”Meillä on laivarakennus puolella mittava ko-kemus kokonaistoimittamisesta. Olemme innovatiivisia, asiakaslähtöisiä sekä jousta-via. Hyödyntäen kokemustamme, tehokasta projektinhallintaamme, sekä laajaa toimit-tajaverkostoamme pystymme tarjoamaan kustannustehokkaita ja joustavia ratkaisu-malleja myös teollisuuteen” kertoo kokonais-toimitusprojekteista Europlanilla vastaava osastopäällikkö Vesa Uuttu.

Ensimmäinen teollisuusprojekti on käynnissä Neste Oil Naantalin jalostamolla. Projekti-päällikkö Jyrki Karihtalan johdolla Europlan Engineering toimittaa AB-248 pumppaamon seinien saneerauksen kokonaistoimituksena Neste Oil:lle

”Neste Oil Naantalin jalostamo hakee koko ajan uusia yhteistyökumppaneita ja nyt olemme aloittaneet yhteistyön Europlan En-gineeringin kanssa. Tähän asti ensimmäinen projekti on sujunut hyvin. Turvallisuus on meille erittäin tärkeä asia ja sitä odotam-me myös kumppaneiltamme. Europlan on tässä suhteessa osoittanut erittäin positii-vista asennetta ja uskonkin että juuri tämä positiivinen asenne on hyvä pohja tuleville projekteillemme. Turvallisesta tekemisestä syntyy hyvää laatua." kommentoi kunnos-sapitopäällikkö Tapio Väänänen Neste Oil Naantalin jalostamolta.



EUROPLAN ENGINEERING OY

Toimii nyt myös maapuolellaKonserniin perustettu tytäryhtiö EU-ROPLAN BUILDESIGN OY, jonka kautta pystymme jatkossa tarjoamaan nykyisil-le ja uusille asiakkaillemme koko raken-nusprojektin kattavat suunnittelupalve-lut: arkkitehti-, rakenne- ja talotekniikka (LVISA) sekä projektinjohtopalvelut.

Nykyisten asiakasryhmien lisäksi haemme vahvaa kasvua teollisuus-, palveluja kau-panalan yrityksistä. Myös kiinteistösijoittajat ja kiinteistöjen jalostajat ovat tulevia asiakkai-tamme.

Yksi tulevaisuuden suurista haasteista talonrakennus-toimialalla onkin suunni-tella ja rakentaa entistä laadukkaammin, kustan-nustehokkaammin ja pysyä sovituissa aikatauluissa, ympäristöarvoja unohta-matta. Laivapuolen pro-jektinhoidosta tuomme-kin maapuolelle juurin sen jämptin ja kurinalai-sen ajatusmallin, mikä meriteollisuuspuolella on jo ihan perus edel-lytys siellä toimiville yrityksille.

Nyt on hyvä aika kehittää uutta, kouluttau-tua ja laittaa yrityksen perustat kuntoon, taas seuraavaan nousukauteen lähdettäessä – joka jo siintää horisontissa.

Lopuksi haluan vielä mainita hienosta koke-muksesta, jonka vietin kesälomallani toimi-essa Oasis Of the Seas / Dazzles ravinto-

lan sähkötöiden parissa, Ullan ja Teron tiukassa komennossa. Pro-jektista jäi päällimmäisenä mieleen EP:läisten hyvä yh-teishenki ja venymiskyky. Tällä hetkellä voinkin yl-peänä todeta kuuluvani myös EP:läisiin.

Tsemppiä EP:eet!

Esa Renko



Logistiikan

Uudet tuuletEuroplanin uusi logistiikkakeskus NELC (New Europlan Logistics Center) on pol-kaistu käyntiin. Ensimmäiset materiaalit on varastoitu ja kirjattu uuteen logistiik-kaohjelmaan. Logistiikkatyönjohdolle ja projektiassistenteille on ensimmäiset koulutukset pidetty ja projekti eteneen kuten on suunniteltu.

Päämäränähän on luoda logistiikkakeskus ja logistinen ympäristö, joka pystyy palvele-maan täydellisesti koko Europlan konsernia jopa ympäri maailmaa. NELC tulee toimi-maan terminaalityylisesti keskusvarastona. Näin saadaan varastointi ja materiaalivirrat keskitettyä. Tarkoituksena on, että suurin osa materiaaleista kulkee keskuksen kautta ja varastot työmailla ovat minimaaliset. Näin materiaalivirtoja pystytään kontrolloimaan ja ohjaamaan erittäin tarkasti sekä edistyksel-lisesti verrattuna vanhoihin malleihin. Koko toiminnan selkärankana on täysin uudelle ta-solle kehitettävä informaatiologistiikka, joka perustuu logistiikkaohjelmien monipuoliseen hyödyntämiseen. Ohjelmien kautta tullaan tekemään ostotilaukset, myyntitilaukset, aikataulutus, tuotannonsuunnittelu ja pitä-mään myös varastokirjanpitoa.

Työnjohtaja tekee materiaalitilaukset sähköi-sesti NELC:stä työmaalle, kun hän on ensiksi kartoittanut työtilanteen ja materiaalitarpeet yhdessä työalihankkijoiden kanssa. Näin työmaille lähtee aina vain tarvittava määrä materiaalia ja oikeaan aikaan, jolloin hävikki vähenee ja varastoinnin tarve tuotantopai-koilla pienenee. Tarkoitus on kehittää toimin-taa niin pitkälle, että asentajista tuntuu kuin varasto olisi heidän selkänsä takana, vaikka se fyysisesti olisikin useiden kilometrien tai vaikka tuhansien kilometrien päässä.

Tulevaisuuden yksi tärkeistä haasteista on myös yhteistyön lähentäminen logistiikan ja materiaalientoimittajien sekä työalihank-kijoiden kanssa. On erittäin tärkeää, että saisimme muokattua logistiikkaamme tuo-tantopaikoilla suurimpien työalihankkijoiden toiveiden mukaisiksi. Tarkoitus on myös löytää materiaalitoimittajien puolelta vah-vimmat osaajat ja kehittää heidän kanssaan yhteistyötä ja logistiikkaa. Tarkoituksena on varsinkin kehittää tiedonkulkua, pakkaukset työmaille sopiviksi sekä pyrkiä keskittämään hankintoja. On myös tärkeää, että alihank-kijamme ja materiaalintoimittajamme tietävät ja ymmärtävät logistiikan toimintamallimme.

Tulemmekin järjestämään heille tilaisuuksia, joissa tiedoitamme toiminnastamme. Tule-vaisuuden menestyjiä ovat ne, jotka ovat pystyneet luomaan vahvimmat ja läheisim-mät yhteistyöverkostot.

Myös logistiikkamme saralla tulemme tule-vaisuudessa hyödyntämään yhä enemmän yhteistyökumppanien palveluja. Näin olem-me joustavampia ja meillä on aina oman alansa ammattilaiset hoitamassa toimintoja. On kuitenkin erittäin tärkeää, että yhteistyö-verkostoja rakennetaan pienin mutta varmoin askelin kadottamatta päämäärää.

Tämä uuden logistiikan luominen on erittäin haastava hanke ja siihen vaaditaan kaikkien tuki ja yritys. On varma että matkalla tulee esteitä, mutta ne ovat aina ylitettävissä. Tä-män myötä meillä on tulevaisuudessa logis-tiikka joka palvelee yhä paremmin koko Eu-roplan konsernia, alihankkijoita sekä muuta yhteistyöverkostoa. Luodaan siis yhdessä ympäristö joka varmistaa meille kaikille me-nestymisen!

Terveisin,Niklas Normia


Ja taas

On tullut aika yhdelle kalajutulleAllekirjoittanut sai (joutui) kunnian tällä kertaa kyseiselle kalastorylle. No ei kai tässä sitten muu auta kuin ruveta kirjoi-tushommiin perinteistä kaavaa noudat-taen.

Jo perinteeksi muodostuneen kalareissun kohteena oli tänä syksynä Länsi-Turun-maan (Korppoo) Strömma 1.10-4.10.2009, mikä oli kaikille uusi kokemus kalapaikkana. Torstaiaamuna lähdön hetki koitti jota olim-me taas odottaneet pitkään ja hartaasti. Kalavehkeet oli trimmattu uuteen uskoon ja viehevalikoimat oli kasvaneet kalapakeissa. Eräs kalastajakollega oli tehnyt uuden ”löy-dön” joka kulki nimellä Hairy Killer. Siitä sitä juttua kyllä riitti koko reissun ajaksi koska se ei oikein saavuttanut muiden kalastajien luot-tamusta (mistähän moinen, kts. kuvat).

Ja ei muuta kuin merta edemmäs kalaan melkein heti kun päästiin perille. Torstaipäi-vän kalasaalis ei kyllä kehuja kerännyt koska syönti oli aika heikolla. Jotain pieniä haukia tarttui kiinni mutta ne ravisteltiin irti jo veneen ulkopuolella. Pimeyden jo laskeutuessa vii-meinenkin vene malttoi tulla rantaan ja oli aika syömiseen, juomiseen ja saunomiseen. Mökki oli taas mitä loisteliain joka suhteessa. Kaunis maisema ja lehmät takapihalla säikyt-telemässä meitä.

Perjantaiaamu sarasti aurinkoisena ja ilma oli mitä parhain. Liiankin hieno kalastukseen kuten aina. JYV ja JJR:kin saapuivat myös paikalle pe aamun aikana joten kalaporukka oli kaiken kaikkiaan kasassa. Aamulla aikai-

sin merelle virpomaan ja taas virpomaan. Kaikki kalapaikat käytiin läpi mutta ei niin ei, tapahtumia. Oli hyvää aikaa myös grillailuun ja jopa yhdessäoloon merellä.

Kalasaalis oli samanmoinen kuin torstaipäi-vänäkin. Kyllä on taas hauki tiukassa! Ei siinä auttanut sitten muukaan kuin lähteä kohti mökkirantaa pimeyden jo vallitessa. Perin-teistä kaavaa noudattaen taas ruokailua ja saunomista. Lauantaina uusi päivä ja uudet haasteet. Ei muuta kuin taas kokka kohti merta. Lauantaina oli joku muukin liikkeellä merellä koska la-su järjestettiin Korppoossa hauki-cup johon emme kuitenkaan osallistu-neet.

Ja taas heittoja heittojen perään ja muuta-mia haukia nousikin veneeseen. Puolen päi-

vän paikkeilla oli sitten voittokalan aika jon-ka allekirjoittanut vahingossa tartutti omaan vieheeseensä. Harvinainen kalasaalis näillä reissuilla oli 3.5kg meritaimen jonka TPE am-mattitaidolla haavitti veneeseen. Siinä vähän aikaa ihmetellessä että mikäs se sieltä oikein tulikaan, hymy nousi veneessä olijoiden kor-ville.

Iltapäivällä oli taas aikaa grillailuun ja olosta nauttimiseen meren päällä. Tuntui kyllä siltä että hauet karttoivat meidän vieheitä koko reissun aikana. Lauantai-illan jo pimetessä myrsky teki tuloaan meitä kohti joten oli aika rantautumiseen ja kalan savustamiseen. Ja kyllähän se maistui hyvältä suoraan savu-pöntön lämmöstä! Su aamun valjetessa oli aika koittanut siivoamiseen ja pakkaami-seen. Taas yksi reissu takana ja haikea mieli kun ajatteli kotiin lähtöä.

Iso kiitos taas retken järjestäjälle, kokeille ja mukana olleille (RAP, KMK, JJR, JYV, TPE, JEH). Toivottavasti ensikevään juhlakalareis-sulla on kunnon osaanotto.

Kalaterveisin,Heikki Nieminen

Hairy Killer


Camakon Safran-projektinhallinnan ohjelmisto

Europlanin käytössä Oasis of the Seas -toimituksessaEuroplan Engineering on STX Europen alihankkija maailman suurimman ristei-lyaluksen Oasis of the Seasin toimituk-

sessa. Europlan toimitti telakalle mm. ilmastointikonehuoneita ja koko-

naisia hyttialueita.

Camako toimitti Europlanille Safran Project –ohjel-

miston projektinhal-linnan tehosta-

miseksi. STX seurasi

mm.

laivan työmäärien ja aikataulun edistymistä Safran Projectilla ja oli luonnollista, että myös Europlanilla tehdään telakan töiden seuranta samalla ohjelmalla. Näin tieto liikkuu mutkat-tomasti STX Europen ja Europlanin välillä.

Projekti- ja resurssihallinta on menestyksen avain Europlan otti käyttöön Safran Project Per-sonal- ohjelmiston, joka mahdollisti yhden käyttäjän sovelluksen käytön kerrallaan. Camakon asiantuntija Kimmo Reponen yh-dessä Teemu Karikosken kanssa asensivat ohjelmiston Europlanin palvelimelle. Tuotan-tokäytössä he varmistivat, että STX telakalta

Safran-pääkäyttäjän lähettämät laivojen toimintoverkkojen, luokituskoodien,

työmäärien ja edistymien sisäänlu-ku onnistui saumattomasti.

”Projektissa oli osaava yhteistyökump-

pani”, toteaa Kimmo Re-

ponen. ”Oh-

jelmiston peruskäyttöönotto sujui mukavasti ja mutkattomasti”, Reponen jatkaa. Rapor-tointia tehostettiin mm. muokkaamalla jana-kaavion muotoilua.

”Ydinprosessin lisäksi käyttöä voisi laajentaa toteutuneiden tuntien seurantaan, koska jois-sain tilanteissa voi olla tarkoituksenmukaisem-paa seurata toteutuneita tunteja edistymäpro-sentin sijasta”, kiteyttää Teemu Karikoski.

Pitkäaikaisia projekteja yhteistyössäCamakon emoyhtiöllä Proha Oyj:llä on jo vuosien yhteistyö telakan kanssa. Vuonna 2002 silloinen Masa Yards otti käyttöönsä Safran Project -ohjelmiston Helsingin, Turun ja Rauman telakoille.

Safranin projektinhallintaohjelmistoa on käy-tetty telakoilla niin omien kuin alihankkijoiden projektien, resurssien ja tuotannon suunnit-teluun ja hallintaan. Ohjelmisto mahdollistaa yhteisen rajapinnan telakoiden materiaali-, työtilaus-, dokumentinhallinta- ja työajan-seurantajärjestelmien kanssa.

Lainaus Tekniikan Maailma 21/09 – Pääkirjoi-tus, Velimatti Honkanen:

”Mutta miksi maailman komeimpia ja samalla monimutkaisempia laivo-

ja tehdään juuri Suomessa? – Yksi syy lienee se, että

meillä ymmärretään tekniikka, projektin-

johto ja aikatau-lut.”


GREETINGS

From EUROPLAN BULGARIA Ltd.

Hello Europlan! Congratulations for your new offi ce, we wish you a plenty of new orders in it! Like always, in the past 11 years, we rely on the big one Europlan to continue our qualitative co-operation.

This summer we also moved to a new offi ce, so now all our designers are together, but not separated like before in different places. Let me shortly introduce our company to those who doesn't knows us yet.

The company was established in January 2001. It is a joint venture with Europlan En-gineering Oy, registered according Bulgarian laws. Europlan Bulgaria Ltd is successor of SEA-CAD Ltd, established in December 1998 in Varna, Bulgaria. All company’s em-ployees are graduated shipbuilding engi-neers.

By today the company consists of twelve designers divided into three departments.In the hull department we are seven with a very good experience in Tribon system and knowledge of AutoCAD. Main scope of duty is the performing of the hull detail design. In the strength analysis department are two designers that are calculating steel struc-tures with FEM based ANSIS software. Be-side this they have skills in ProEngineer and

AutoCAD. In the brand new hoods design are three designers with a large ex-

perience in hatch covers too. They are using Auto-

CAD and Me-chanical.

The performances of the company for the period 1999-2004 was especially oriented for Tribon hull project support. The hull de-partment staff has a high experience in hull detail design, calculations and production information, acquired abroad - Sweden, Sin-gapore, Spain, Croatia, Russia, Finland and at site. Europlan Bulgaria's hull department offers the following services: plane modeling, curved modeling, drafting, nesting, assem-bling and production information.

In year 2005 Europlan Bulgaria developed a hatch covers department, specialized in detail design of lift away and folded hatch covers. In 2007 the AutoCAD services ex-panded with adding lashing bridges, cell guides and deck stanchions detail design. In 2008 a strength calculation department was founded and in 2009, due to the lack of hatch covers orders, the designers started a new branch: hoods design for paper ma-chines.

Wishing you all the best!

Stefan TodorovskiTechnical Director

Europlan Bulgaria Ltd


Auktoriteetti-

OngelmaTunnustan omaavani auktoriteettiongel-man. Itse asiassa tarkemmin analysoitu-na vähintään kaksiulotteisen sellaisen, sillä yleisesti hyväksyttyjä auktoriteette-ja kohtaan tuntemani epäluulon ja kun-nioituksen lisäksi omakohtaisesta auk-toriteettiasemasta on turha haaveilla.

Oman henkilökohtaisen ajatusmaailman suurimpana asiantuntijana olen havainnut valtavia henkisiä ja fyysisiä haasteita osoittaa arvostusta ns. ansaitsemattomia auktoriteet-teja kohtaan. Tämä ongelma esiintyy varsin laajasti elämän eri alueilla vaihdellen valikoi-duista ala-asteen luokanopettajista armeijan varusvaraston vääpeliin ja Idols-arvostelu-tuomarista paikallisen puoluekoneiston jär-jestöjyrään tai ravintolan järjestysmieheen. Hetkellisesti jopa varsin näkyvästi ilmenevä kunnioituksen puute on vuosien varrella ai-heuttanut muutamia ongelmallisiksi luokitel-tavia tilanteita, mutta ei ole onneksi koskaan johtanut vakavampaan auktoriteettinäkemy-serosta johtuvaan mittelöön verbaalista aja-tustenvaihtoa lukuun ottamatta. Esimerkiksi asemansa hyvin tiedostavalle ja vitamiineja ja kaurapuuroa runsaasti käyttävälle järjestys-miehelle hyvien käytöstapojen opettaminen ei välttämättä aina käänny oman hyvinvoin-nin osalta eduksi.

Vallitsevien olosuhteiden ja järjestelmän ky-seenalaistaminen on aina perusteltua, jos-kaan sitä ei läheskään aina ole toivotettu tervetulleeksi. Yritysjohtaja, joka on omaa egoaan vahvistaakseen tehnyt suuria yri-tyskauppoja, ei mielellään myönnä syyllis-tyneensä amatöörimäiseen hölmöilyyn eikä ainakaan halua liiemmälti keskustelua asias-ta. Kansallisen tason johtavat taiteilijat saat-tavat olla varsin herkkänahkaisia arvostelulle. Arkisemmissa asioissa osaston esimies ei varmasti halua kuulla, että hänen konsultti-kielellä höystetty liiketoimintasuunnitelman strategiaosansa on käytännössä täydellistä roskaa.

Tämän hetken poliittista kansallistragediaa vaalirahojen ja lautakasojen keskellä seura-tessa voi todeta, että Suomessa politiikkaan ryhtyvät vain hullut tai jonkinlaisen kutsumuk-sen saaneet henkilöt, eli sinnikkäät hullut. Auktoriteettiongelma ainakin omalla kohdalla puhkeaa akuuttiin vaiheeseen, kun politiikka ja yritysmaailma kohtaavat ja täydellistä epä-kompetenssia omaavia poliitikkoja valitaan puoluetaustoista riippuen mm. eri instanssi-en hallituksiin ja hallintoneuvostoihin. Ihme, että erilaisia taloudellisia kriisejä, konkursseja ja katastrofeja ei synny tämän enempää.

Tässä vaiheessa on hyvä täsmentää, että auktoriteettiongelmani rajoittuu ainoastaan asemassaan pönöttäviä, osaamattomia ja ylimielisiä tyhjäntoimittajia kohtaan. Oman kategoriansa muodostavat lisäksi myös pa-tologiset vallantavoittelijat, joilla kyky muiden ihmisten huomioimiseen ja empatiaan on jossain skorpionin ja piraijan välimaastos-sa. Auktoriteettia muodollisesti vankistavan aseman voi saavuttaa monella tavalla, mutta todellisen arvostuksen ja kunnioituksen voi ansaita vain omilla teoilla, joko ylemmässä tai alemmassa asemassa.

Auktoriteettiaseman saavuttamisessa tuntuu olevan eroja myös eri maissa. Esimerkiksi pohjoismaisessa ympäristössä ruotsalainen konsensushakuinen keskustelukulttuuri saa pykälää suoraviivaisemman suomalaisen ajoittain haikailemaan jo jopa sanelujohtami-sen perään.

Tanskalaisille auktoriteetti sen sijaan tuntuu rakentuvan häkellyttävän monimutkaisen ja vaikeaselkoisen tittelijärjestelmän ympäril-le, jossa eri etuliitteillä varustetut ”directorit”

törmäilevät toisiinsa. Tanskalaiset ovat kaup-piaita luojan armosta, mutta auktoriteettia ajoittain hiukan heikentää osittainen luotta-musepävarmuus ja joskus kättelyn jälkeen pitää varmuuden vuoksi laskea omat sormet jäljellä olevan määrän varmistamiseksi. Kai-ken kaikkiaan suomalaisesta näkökulmasta kunnioituksen saa parhaiten ansaittua mie-luummin enemmillä teoilla ja vähemmillä pu-heilla kuin päinvastoin.

Lopuksi on ehkä hyvä todeta, että kunnioitus on ehdottomasti yhteiskuntaa sekä koossa pitävä että oikeaan suuntaan ohjaava voima. Auktoriteetteja löytyy kodista, työstä, luon-nosta, yhteiskunnasta, tuttavapiiristä, urhei-lujoukkueesta ja jopa Europlanilta sen verran runsaslukuisesti, että omaehtoista auktori-teettiarviointia saa jokainen tehdä riittävästi. Itse asiassa hyvä lähtökohta erilaisten auk-toriteettien kanssa toimimiseen voisi olla tasapainoinen itsekunnioitus. Ei muuta kuin kunnia kaikille ja aloitetaan omasta itsestä!

Antti Saha

Joustavaa painopalveluajo yli 25 vuoden ajan

EsitteetAsiakaslehdetKirjatPakkauksetTarratEtiketitKalenteritKansiotJulisteetLuettelotAdressitLomakkeetKirjekuoretKäyntikortit

www.tasopaino.com

Foliointi-, kohotus- jastanssauspalvelutsekä säänkestävät PVC tarrat meiltä

[email protected]@tasopaino.com

ep magazine joulukuu 2009

Documents