eläinlääkäripalvelujen saatavuus ja kustannukset, luonnonvarakeskus

Eläinlääkäripalvelujen saatavuus

ja kustannukset

Hankeseminaari ” Yksityisten ja julkisten eläinlääkäripalveluiden

saatavuus ja kustannukset Suomessa”, Tampere 31.1.2017

Jarkko Niemi, Kauko Koikkalainen, Timo Karhula

Luonnonvarakeskus, Talous ja yhteiskunta

• Kunnan järjestettävä peruseläinlääkäripalvelu hyötyeläimille

• Myös muille eläimille, jos ei saatavilla yhteistoiminta-alueella

(saatavuus osoitettava eläinlääkintähuollon suunnitelmassa)

• Saatavilla kohtuullisessa ajassa ja etäisyydellä

• Voidaan järjestää ostopalveluna

• Kiireellistä eläinlääkäriapua järjestettävä 24/7

• Suotavaa, että pien- ja suureläimiä hoitavat eri henkilöt

Taustaa

• 62 ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta

• Kunnallinen eläinlääkäritaksa

• Jos kunta tuottaa palvelun itse, sen on järjestettävä tarpeelliset

toimitilat ja työvälineet

• Noin 420 yksityistä eläinlääkäripalvelun tuottajaa (yritystä)

• Suurin osa on melko pieniä toimijoita (80-90 % työllistää 1-3

eläinlääkäriä)

• Yksityiset palveluntarjoajat voivat hinnoitella palvelunsa itse

• Aluehallinnon muutosten ja yksityisen tarjonnan myötä

nykyisen toimintamalliin kohdistuu muutospaineita

Nykytilanne

1. Millaisia sopimuksia kunnat ovat tehneet eläinlääkäripalveluista?

2. Vastaavatko sopimukset sisällöltään sitä, mitä laissa on tarkoitettu

peruseläinlääkäripalveluilla ja kiireellisellä eläinlääkärinavulla?

3. Mitä palveluita olisi saatavilla yksityiseltä sektorilta ja olisiko

palveluita saatavilla kaikkialla Suomessa?

4. Missä laajuudessa tuotantoeläimille on saatavissa palveluita

yksityisiltä palveluiden tuottajilta nyt ja tulevaisuudessa?

5. Miten eläinlääkäripalvelut on järjestetty Norjassa ja Ruotsissa?

6. Miten suuria kustannuksia kunnille aiheutuu eläinlääkäripalveluista?

• Rajaus: valvontaa ja viranomaistehtäviä ei tarkastella 4

Hankkeessa selvitetyt asiat

Miten selvitettiin?

31.1.2017 Alatunnisteteksti 5

• Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilta

pyydettiin sopimuksia, joita ne (tai alueen kunnat) ovat

tehneet eläinlääkäripalveluiden hankinnasta

• Saatiin 32 vastausta

• Sopimusten sisältöön tutustuttiin

• Lisäksi selvitettiin VYHAssa olevat tiedot


Sopimusten sisältö

• Internet-kysely, jossa ympäristöterveydenhuollon

yhteistoiminta-alueilta pyydettiin tietoja niiden

järjestämistä palveluista ja niiden kustannuksista

• Tiedot vuoden 2015 tilanteen mukaan

• Yhteensä 35 vastausta, jotka analysoitiin

• Ennen kyselyä järjestettiin pientyöpaja


Kysely yhteistoiminta-alueille

• Internet-kysely noin 300 yksityiselle palveluntarjoajalle

• Kerättiin tietoa eläinlääkäripalveluiden tuottamisesta, saatavuudesta ja kustannuksista yksityisten palveluntarjoajien näkökulmasta

• Kysymyksiä myös kuntien ja yksityisten toimijoiden kilpailutilanteesta

• Yhteensä 66 vastausta, jotka analysoitiin

• Vastausprosentti 22 % ei ole korkea, mutta ei myöskään poikkeuksellisen matala tällaisessa kyselyssä. Vastaajapopulaatio on otettava huomioon tuloksia tulkittaessa.

31.1.2017 8

Kysely yksityisille palveluntarjoajille

• Kerättiin Ruotsista ja Norjasta tietoa siitä, miten palvelut

on järjestetty

• Tutustuttiin eläinlääkäripalveluita koskeviin selvityksiin

• Selvitettiin julkisten resurssien käyttöä

31.1.2017 9

Ruotsin ja Norjan palvelut

Kuntien tekemät sopimukset

• VYHAn mukaan vuonna 2015 tehtiin yhteensä noin 508 000 eläinlääkärikäyntiä

• Tästä virka-aikana 59 % pieneläinvastaanotoille, 25 % sairaskäynteinä ja 2 %

terveydenhuoltokäynteinä tiloille sekä päivystysaikana 10 % pieneläinvastaanotoille

ja 5 % sairaskäynteinä tiloille

• Päivystyskäyntien osuus suurin Lounais-Suomen ja pienin Lapin AVIn alueella

• VYHAn mukaan 38 % ympäristöterveydenhuollon yksiköistä ostaa ainakin osan

eläinlääkäripalveluista joko kunnallisilta tai yksityisiltä toimijoilta

• Yleisintä Lounais- ja Länsi- ja Sisä-Suomessa, harvinaisinta Lapissa ja Pohjois-

Suomessa

• Jokseenkin aina sisältää pieneläinpäivystystä

• Noin joka kymmenes alue hankkii jonkinlaista suureläinpäivystystä tai suureläinten

eläinlääkintäpalveluita ainakin osalle toiminta-alueestaan

Eläinlääkäripalveluiden käyttö

• Sopimuksia on tehty eri toimijoiden kesken. Mukana myös sopimuksia, joissa oli sovittu yhteistoiminta-alueen pelisäännöistä tai palveluiden ostosta ja myynnistä yhteistoiminta-alueiden välillä

• Kaikki sopimukset koskivat peruseläinlääkäripalveluita (ei erikoiseläinlääkäripalveluita)

• Osassa kuntien välisissä sopimuksissa oli erikseen sovittu henkilöstön asemasta, irtaimesta omaisuudesta, toimivallasta, virkavastuista, vahingonkorvauksista, sakkomaksuista ja/tai toimitiloista

31.1.2017 12

Peruseläinlääkäripalvelujen sopimukset

• Päivystystä koskevat sopimukset olivat yleisin

sopimustyyppi

• Suureläinpäivystys yleensä kuntien välisenä yhteistyönä.

Jos hankittu yksityisiltä, usein myös muuta

suureläinpraktiikkaa hankittu samalla

• Pieneläinpäivystys ostetaan usein yksityisiltä

palveluntuottajilta

31.1.2017 13

Päivystys

• Yksityisten palveluntarjoajien kanssa tehdyt sopimukset liittyivät useimmiten pieniin seura- ja harraste-eläimiin

• Hoito annettu kokonaan yksityisten palveluntarjoajien vastuulle

• Sovittu vain päivystyksestä

• Erilaisia hinnoitteluperusteita (kunnan kustannukset)

• Kiinteähintaiset sopimukset (sovittu kunnan kustannus €/ajanjakso)

• Kustannus voi määräytyä asukasmäärän mukaan

• Suoriteperusteinen sopimus ajankäyttöön tms. perustuen

• Nollahintasopimus, jossa kunnalle ei aiheudu lainkaan kustannuksia

31.1.2017 14

Yksityisten kanssa tehdyt sopimukset

• Yhteistoiminta-alueilta saatiin 8 sopimusta, joissa

pieneläinten peruseläinlääkäripalvelut oli annettu

yksityisten palveluntuottajien hoidettavaksi

• Palvelun kustannus kunnalle vaihteli nollasta eurosta

noin lähes 50 000 euroon kuukaudessa

• Nollahintaisissa sopimuksissa palvelun

kokonaiskustannus saatetaan periä eläimen omistajalta

31.1.2017 15

Pieneläimiä koskevat sopimukset

• Asiakas maksaa sekä kuntien että yksityisten palveluntuottajien tarjoamista palveluista

• Kunta saattaa kuitenkin maksaa osan järjestämiensä eläinlääkäripalveluiden kustannuksista

• Kustannusten jako kuntien kesken:

a) Asukasluvun ja/tai eläinmäärän mukaan (3)

b) Kukin vastaa omista kustannuksistaan tai asiakasmäärän mukaan (8)

c) Muu jako (11, saattaa perustua suureisiin a tai b)

31.1.2017 16

Kustannusten jako

Eläinlääkäripalveluiden kustannukset kunnille

Eläinlääkäripalvelun kustannukset vastanneilla yhteistoiminta-alueilla

Menoerä €/vuosi/asukas

Eläinlääkärien palkkamenot, sis. palkan sivukulut ja

päivystyskorvaukset 7,2

Avustavan henkilökunnan palkkamenot 0,3

Työtilat 1,2

Ostopalvelut 0,6

Mahdolliset eläinten omistajille maksetut korvaukset 0,2

Muut menot 0,5

Kustannukset yhteensä 9,9

• Keskimäärin 0,72 milj. €/yhteistoiminta-alue (78 k€-1,9 milj. €)

• Yhteensä 9,9 €/asukas (vaihtelu alueittain 0,9-38,3 €)

• Ostopalveluiden osuus 0,6 €/asukas

• Päivystys noin 0,9 €/asukas

• Eläinlääkärien palkkamenojen osuus 72 %

• Luku on laskettu huomioiden vain alueiden väestömäärä

• Eläinlääkäripalvelut aiheuttavat kunnille noin 43-57 miljoonan euron vuotuiset kustannukset, josta tuotantoeläinten osuus näyttäisi olevan karkeasti laskien noin 20 milj. €

31.1.2017 19

Kokonaiskustannus

31.1.2017 20

Eläinlääkäripalveluiden kustannukset vastanneilla yhteistoiminta-alueilla

Kunnallisten palveluiden järjestäminen nykyisin

21

Eläinlääkäriavun saantinopeus vastaajien mukaan*

Tuotanto-

eläimille

Seura- ja harraste-

eläimille

alle 1 tunti 11 % 14 %

1-2 tuntia 57 % 60 %

2-3 tuntia 29 % 23 %

3-4 tuntia 3 % 3 %

*Vastaajien ilmoittama aika, joka kuluu yhteydenotosta eläinlääkäripalveluun

siihen, kun eläinlääkäri saavuttaa potilaan.

Selite Osuus

Ei yksityisiä eläinlääkäripalveluiden tarjoajia 26 %

Seura- ja harraste-eläimille eläinlääkäripalveluita tarjoavia

toimijoita 71 %

Tuotantoeläimille eläinlääkäripalveluita tarjoavia toimijoita 34 %

Kiireellistä eläinlääkäriapua virka-ajan ulkopuolella tarjoavia

toimijoita 26 %

31.1.2017 23

Yksityinen eläinlääkäripalveluiden tarjonta vastanneilla yhteistoiminta-alueilla

Noussut

selvästi %

Noussut

hieman %

Pysynyt

ennallaan %

Laskenut

hieman %

Laskenut

selvästi %

Asiakkailta perityt

maksut 67 8 25 0 0

Kustannukset

kunnalle 42 17 33 0 8

Palveluiden taso

(laajuus) 50 25 25 0 0

Palveluiden laatu 42 17 33 8 0

Palveluiden

tavoitettavuus 18 18 27 27 9

31.1.2017 24

Vastaajien näkemyksiä yksityisen palveluntarjoajan käytön vaikutuksista

• Voi nostaa palvelujen tasoa, laatua ja hintaa

• Palveluihin oltiin useammin tyytyväisiä kuin tyytymättömiä, poislukien kuitenkin hintojen nousu

• Lisää kilpailua asiakkaista ja täydentää nykyisiä palveluita

• Ei nähty lisänneen palveluiden tavoitettavuutta, mutta saattaisi lisätä niiden saatavuutta tulevaisuudessa etenkin seura- ja harraste-eläimille (jossain määrin myös tuotantoeläimille)

• Runsas kolmannes vastaajista näki uusien palveluntarjoajien tulon alueelle seuraavien viiden vuoden aikana melko tai erittäin todennäköisenä

31.1.2017 25

Näkemyksiä yksityisten palveluntarjoajien käytöstä

Palveluiden saatavuus ja hintataso - kysely yksityisille toimijoille

• Pääosin pieniä yrityksiä

• Vastaajista 40 työllisti noin yhden eläinlääkärin, 16 työllisti noin 2-

3 eläinlääkäriä ja 8 työllisti vähintään neljä henkilöä

• Vastaajista 32 työllisti myös muuta henkilökuntaa kuin

eläinlääkäreitä

Vastaajajoukko (N=66)

Mille eläimille yksityiset palveluntuottajat (vastaajat) tarjosivat palveluita?

Lähes kolmannes vastaajista toimi Uudellamaalla. Alueiden välillä ei ole suuria

eroja, joskin tuotantoeläinten palveluita tarjoavat vastaajat olivat hieman

harvinaisempia Uudellamaalla kuin muualla Suomessa.

• Perustutkimuksia -kirurgiaa, -näytteenottoa, -laboratoriotutkimuspalveluita ja

mm. rokotuksia tarjotaan lähes poikkeuksetta, ja näitä palveluita ollaan valmiita

tarjoamaan jatkossakin eri puolilla maata

• Erittäin vaativia kirurgisia toimenpiteitä tarjosi seura- ja harraste-eläimille 63 %

ja hevosille ja tuotantoeläimille alle neljännes niille palveluita tarjoavista

vastaajista. Alle viidennes vastaajista, jotka eivät tarjoa kyseistä palvelua

nykyisin, olisi valmis tarjoamaan sitä tulevaisuudessa. Alle puolet

vastaajista tarjoaa erikoiseläinlääkärin suorittamaa tutkimusta

• Suunnitelmallista eläinterveydenhuoltoa tarjosi 59 % tuotantoeläimiä hoitavista

vastaajista, mutta vain alle neljännes muista vastaajista

• Päivystyspalvelua tarjosi 25 % pieneläimiä hoitavista, 34 % hevosia

hoitavista ja 44 % suureläimiä hoitavista eläinlääkäreistä

• Alle viidennes ilmoitti voivansa tarjota päivystyspalvelua tulevaisuudessa

Päivystyksen järjestäminen markkinaehtoisesti koko maahan on haasteellista

Millaisia palveluita olisi saatavilla?

Näkemyksiä yksityisten palveluntarjoajien ja kuntien välisten uusien sopimusten vaikutuksista (N=50)

Kilpailu asiakkaista

Nykyisten palveluiden täydentyminen

Palveluiden laajuus

Omistajan kynnys kutsua eläinlääkäri

Vastaanottojen varustelutaso

Puhelinpalvelun saatavuus

Palveluin hintataso eläimen omistajalle

Palveluiden hintataso kunnalle

Kiireellisen avun saatavuus virka-aikana

Kiireellisen avun saatavuus virka-ajan…

Palveluiden saatavuus

Henkilökunnan osaamistaso

Henkilökunnan palkkataso

Henkilökunnan jaksaminen

Asiakastyytyväisyys

0 % 50 % 100 %

% vastauksista

Lisäisi

Ei vaikutusta

Vähentäisi

En osaa sanoa

Kuntien tuottamat palvelut ja yksityinen palveluntarjonta

31

• Kaikista vastaajista 54 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä ja 28 % oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämästä, että kuntien tuottamat eläinlääkäripalvelut vääristävät kilpailua yrityksen toiminta-alueella.

• Runsas kolmannes vastaajista oli samaa ja runsas kolmannes eri mieltä väittämästä, että eläinlääkäripalvelut aiheuttavat haittaa heidän yrityksensä toiminnalle.

• Useimmin mahdollisen haitan syiksi ilmaistiin, että kuntien tuottamat peruspalvelut hinnoitellaan alle tuotantokustannusten tai että niiden tuottama kiireellinen eläinlääkärinapu hinnoitellaan alle tuotantokustannusten. Asia tuotiin esille sekä pieneläinten että tuotantoeläinten ja kiireettömien toimenpiteiden, kuten rokotukset, yhteydessä.

31.1.2017 32

Miten kuntien palvelutuotanto vaikuttaa markkinoihin?

Lemmikkieläimille palveluita tarjoavien näkemyksiä haitan syistä

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

...koska niiden tuottamat peruspalvelutseura- ja harraste-eläimille hinnoitellaan

alle tuotantokustannusten

...koska niiden tuottama kiireellineneläinlääkärinapu seura- ja harraste-

eläimille hinnoitellaan alle…

...koska niiden tuottamat peruspalveluthyötyeläimille hinnoitellaan alle

tuotantokustannusten

...koska niiden tuottama kiireellineneläinlääkärinapu hyötyeläimille

hinnoitellaan alle tuotantokustannusten

...koska ne pystyvät suurempienresurssien turvin tuottamaan

monipuolisempia tai laadukkaampia…

...muista syistä

Täysin samaa mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Ei samaa eikä eri mieltä

Jokseenkin eri mieltä

Täysin eri mieltä

Ei vastausta

31.1.2017 34

Olisiko valmis lisäämään palveluiden tarjontaa, jos kunnat hinnoittelisivat tuottamiaan eläinlääkäripalvelujaan vähintään tuotantokustannusten mukaisesti?

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Seura- ja harraste-eläimet

Hevoset

Tuotantoeläimet





Täysin eri mieltä

Ei vastausta

31.1.2017 35

Olisiko valmis lisäämään palveluiden tarjontaa, jos kunnat vähentäisivät eläinlääkäripalvelujen tuottamista?

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Seura- ja harraste-eläimet

Hevoset

Tuotantoeläimet





Täysin eri mieltä

Ei vastausta

• Tekemällä enemmän töitä, pidentämällä aukioloaikoja, avaamalla uusia toimipisteitä tai palkkaamalla lisää henkilökuntaa (18 vastausta)

• Monipuolistamalla palvelutarjontaa (panostamalla tiloihin, laitteisiin tai erikoisosaamiseen) (8)

• Tekemällä enemmän pieneläinpraktiikkaa (2), suureläinpraktiikkaa (4) tai päivystystä (10)

• Kyselyssä ei selvitetty, miten paljon olisivat valmiita lisäämään tarjontaa

• Lisähenkilökunnan palkkaaminen tai uusien toimipisteiden avaaminen voi lisätä tarjontaa merkittävästikin!

31.1.2017 36

Miten tarjontaa oltaisiin valmiita lisäämään?

Näkemyksiä pullonkauloista

• Eläinlääkäripalvelujen saatavuuden nähtiin olevan hyvä ainakin Etelä-Suomessa, jossa kunnallinen ja yksityinen tarjonta täydentävät toisiaan

• Pohjoisempana yksityinen palveluntarjonta on vähäisempää ja erikoiseläinlääkäritasoisen palvelun saanti koettiin hankalammaksi

• Välimatkojen kasvaminen ja palveluiden etääntyminen asiakkaista ja siten heikkeneminen (9 vastaajaa)

• Huoli eläinlääkäripalveluiden hintatason noususta ja palveluiden hintatason kohtuullisuudesta (9 vastaajaa)

• Päivystys (6); mm. mahdollinen päivystysalueiden kasvu sekä yksityisten palveluntarjoajien roolin vahvistuminen, henkilökunnan saatavuus

• Seura- ja harraste-eläinten ja tuotantoeläinten palveluiden täydentävyys, riittävä praktiikka osaamisen varmistamiseksi

• Kunnaneläinlääkärijärjestelmän rahoitus, palvelutarjonnan selkiyttäminen 38

Yhteistoiminta-alueiden vastaajat

• Pienillä seura- ja harraste-eläimillä • Päivystys ylipäätään, etenkin syrjäseuduilla, ja Pohjois-Suomessa (15 vastaajaa)

• Yksityisen palvelun korkea hinta, markkinoiden keskittyminen (13 vastaajaa)

• Erikoistuminen, kilpailu erikoisosaamisessa, henkilökunnan riittävyys (alueellinen yli-

tai alitarjonta) (4 vastaajaa)

• Kuntien panostukset pieneläinhoitoon (3 vastaajaa)

• Hevosilla • Yksityisen palvelun korkea hinta ja/tai omistajan maksukyky (6 vastaajaa)

• Päivystyksen saatavuus, pitkät välimatkat (6 vastaajaa)

• Palveluntarjoajien ammattitaito (3 vastaajaa)

• Tuotantoeläimillä • Pitkät välimatkat tai palvelun saatavuus (5 vastaajaa)

• Päivystys etenkin syrjäseuduilla, laajat päivystysalueet (3 vastaajaa)

• Eläinlääkärien puute, palvelun hinta, kunnaneläinlääkäripalveluihin kohdistettu tuki,

markkinoiden keskittyminen, asiakkaiden maksuhalukkuus, tilakoon kasvusta ja

tilojen vähenemisestä seuraavat haasteet

Yksityiset vastaajat

• Pitkät välimatkat voivat olla asiakaskunnan harventuessa

keskeinen haaste joillain alueilla Avun saantiaika nousee?

• Hintatason nousu saattaisi lisätä eläinsuojeluongelmia

• Yksityisillä palveluntarjoajilla on rajallinen kiinnostus

päivystyksen laajentamista kohtaan

• Pien- ja suureläinpraktiikan toisiaan täydentävä rooli

korostuu päivystyksessä

• Toimiva päivystysjärjestelmä edellyttää eläinlääkäreiden

yhteistyötä ja/tai riittävän suurta henkilömäärää

31.1.2017 40

Päivystys on kriittinen kohta

Eläinlääkäripalvelut Ruotsissa ja Norjassa

• Jordbruksverket päävastuussa, kunnilla ei vastuuta

• Noin 480 tuotantoeläimiin, 450 hevosiin ja 1450 seura- ja harraste-

eläimiin keskittynyttä eläinlääkäriä ja noin tuhat yritystä

• Jordbruksverketin alla toimiva peruseläinlääkäripalveluihin keskittyvä

organisaatio, jonka liikevaihto on noin 59 milj. euroa • Päivystys varallaolona

• 90 % tapauksissa hoito alkaa kolmen tunnin kuluessa yhteydenotosta

• Maatalouden eläinlääkäreistä noin 57 % on piirieläinlääkäreitä

• Noin 40-50 % piirieläinlääkärien palkasta on kiinteää kuukausipalkkaa

• Ruotsin valtio avustaa eläinlääkäripalveluiden järjestämistä noin 10,5

milj. eurolla– edellytyksenä päivystystoiminta

• Etenkin Ruotsin pohjoisosissa sisämaassa haasteena on pieni

väestötiheys ja pitkät välimatkat

Ruotsi

• Poikkeustapauksia lukuunottamatta kunnilla ei ole palveluksessaan eläinlääkäreitä, jotka tarjoaisivat eläinlääkäripalveluita

• Kunnilla vastuu huolehtia, että eläinlääkäripalvelua on ”riittävästi” saatavilla

• Noin 900-1000 praktikkoeläinlääkäriä

• Syrjäseuduilla pien- ja suureläinpraktiikka täydentävät toisiaan

• Asutuskeskusten ympäristössä eläinlääkärit ovat myös yleensä erikoistuneempia kuin maaseudulla

• Valtio maksaa avustuksia (vuonna 2016 noin 15,3 milj. €): • Viikonloppujen päivystyskorvauksina 13,5 milj. €

• ”Kannustinavustukset” 1,5 mil. €

31.1.2017 43

Norja

Yhteenveto

• Kunnallisen eläinlääkäripalvelun kustannus on noin 9,9 €/asukas

• Peruseläinlääkäripalvelua olisi todennäköisesti saatavissa melko kattavasti

myös yksityisenä palveluna, mutta päivystys on haaste, sillä yksityisillä

palveluntarjoajilla on rajallinen kiinnostus päivystystä kohtaan

• Jos kuntien palvelun tuotanto vähenisi, yksityinen eläinlääkäripalveluiden

tarjonta voisi lisääntyä hieman, mutta ei kaikkialla Suomessa

• Yksityisten palveluntarjonnan etuna voitaneen pitää palvelun laatua ja

kattavuutta, sekä joissain tapauksissa erikoistumisen mahdollisuuksia

• Palveluiden hintataso saattaisi nousta etenkin, jos markkina on keskittynyt

tai asiakaspohja ei takaa riittävää palveluntarjontaa

31.1.2017 45

Yhteenveto

• Eläinten hyvinvoinnin, eläinterveyden ja elintarviketurvallisuuden ylläpito ja edistäminen

• Päivystyksen ja koko maan kattavan palvelun järjestäminen vaatinee yhteiskunnan mukanaoloa

• Yhteiskunta voi

• Tuottaa palveluita itse

• Ostaa palveluita yksityisiltä toimijoilta

• Tukea yksityistä palvelun tarjontaa taloudellisesti

• Tukea yksityistä palvelun tarjontaa auttamalla markkinoiden toimintaa

31.1.2017 46

Yhteiskunnan osallistumisen muotoja

Kiitos!

tietokayttoon.fi

Lisätietoja: [email protected]

• Tarkoitetaanko lemmikkieläinlääkärinpalvelujen yksityistämisellä mielestäsi:

• että kunnan/maakunnan ei tarvitse järjestää ollenkaan eläinlääkäripalveluja lemmikkieläimille vaan luotetaan siihen, että yksityisiä palveluja on tarjolla riittävästi

• että kunnan/maakunnan ei tarvitse järjestää eläinlääkäripalveluja lemmikkieläimille niillä alueilla ja vuorokauden aikoina, jolloin niitä on saatavilla yksityisiltä

• että kunnan/maakunnan järjestämät eläinlääkäripalvelut lemmikkieläimille tulee joko yhtiöittää tai hankkia ostopalveluna yksityisiltä palvelujen tuottajilta

• Jotain muuta

• Miten lemmikkieläinlääkäripalvelujen yksityistäminen vaikuttaa muuhun eläinlääkintähuoltoon ja erityisesti tuotantoeläinten palveluihin?

• Miten päivystys tulisi mielestänne järjestää, jos lemmikkieläinten eläinlääkäripalvelut siirtyisivät kokonaan yksityisen sektorin hoidettavaksi?

Aloituskysymyksiä paneeliin

Kiitos!

tietokayttoon.fi

Lisätietoja: [email protected]

eläinlääkäripalvelujen saatavuus ja kustannukset, luonnonvarakeskus

Science