EDISTYS: FAKTAA VAI FIKTIOTA?

Ilkka NiiniluotoHelsingin yliopisto

Seminaari ”Talous ja hyvinvointi”, Tilastokeskus 23.2.2015

RAPPIO JA EDISTYS

• antiikissa oli tavallista ajatella, että elämä on rappeutunut ”paratiisin” tai ”kultakauden” jälkeen

• ajatusta ihmiskunnan ja kulttuurin vähittäisestä edistymisestä edustivat materialisti LUCRETIUS ja kristillinen kirkkoisä AUGUSTINUS– syklinen vs. lineaarinen aikakäsitys

• keskiajalla edistysajatuksen heräämistä tukivat uudet keksinnöt, vilkastuva kaupankäynti ja löytöretket

MODERNI EDISTYSOPTIMISMI

• renessanssi (”uudelleen syntyminen”): luova taide, tieteellinen vallankumous (KOPERNIKUS, GALILEI)

• BACON: Novum Organon (1620), uusi metodi tuottaa tietoa, joka antaa ihmiselle valtaa luonnon yli ja ”auttaa voittamaan elämän välttämättömyyksiä ja kurjuuksia”

• tieteen tehtävänä uuden tiedon tuottaminen tutkimuksen avulla

• LEIBNIZ: näennäisestä pahasta huolimatta elämme ”parhaassa mahdollisessa maailmassa”

VALISTUS

• tiedon valo viisastaa ja jalostaa ihmistä

• tutkimuksen ja koulutuksen merkitys

• CONDORCET: historian päämääränä moraalin ja sivistyksen täydellistyminen

• 1700-luvun teollinen vallankumous: tekniikka talouskasvun vauhdittajana

• 1800-luku: hegeliläisyys, marxilaisuus, evoluutio-opit

• romantiikan epäilyt ja vastaväitteet– ROUSSEAU: tiedon kasvu ei ole lisännyt onnellisuutta

– SPENGLER: länsimaiden perikato

MODERNIN KRIISI

• 1900-luvut sodat, onnettomuudet, väkivalta, mielipidevainot, keskitysleirit, kansanmurhat, köyhyys, nälkä, väestöräjähdys, slummit, luonnon saastuminen

• ”esimoderni”: paluu luontoon, uskontoon

• ”postmoderni”: ei aitoa uutta, ei rajojen ylitystä, yhteismitattomat kielipelit, ei totuutta, relativismi

• modernin jatko: talouskasvu, hyvinvointivaltio, tietoyhteiskunta

EDISTYKSEN MYYTTI

• VON WRIGHT: ”Edistyksen myytti” (1988): uudelle ajalle ominainen optimistinen usko välttämättömään, rajoittamattomaan ja ikuisesti jatkuvaan edistykseen ei selviä hengissä myöhäismodernin kriisissä

• silti järki ihmiskunnan viimeinen toivo: meidän on jatkettava tehtävää työskennellä edistyksen hyväksi

EDISTYS TOSIASIANA?

• jos hylätään oletus edistyksen välttämättömyydestä, häviääkö edistys myös tosiasiana?

• VON WRIGHT: ”mitkään tosiseikatlukutaidottomuuden vähenemisestä, terveysolojen parantumisesta tai kasvavasta per capita tulosta” eivät sinänsä ole kriteerejä ihmisten elinolojen edistymiselle

• onko edistys siis vain fiktiota?

EDISTYS ARVOKÄSITTEENÄ

• jos p ei ole välttämätön, p voi silti olla mahdollinen tai tosi

• edistys ja taantumus eivät ole puhtaasti kuvailevia käsitteitä vaan edellyttävät arvoja

• muutos ja kehitys voivat olla askeleita parempaan tai huonompaan suhteessa joihinkin annettuihin tai sovittuihin arvokriteereihin

• vrt. väite järven saastuneisuudesta• meliorismi: maailmaa voidaan parantaa kun

löydetään keinot arvokkaiden tavoitteiden saavuttamiseksi

ESIMERKKEJÄ

• urheilu: ennätysten parantaminen

• pianonsoiton taito: oppii soittamaan virheettömästi vaikeampia kappaleita

• taide: onko SCHÖNBERG parempi kuin BACH?

• tiede: – SARTON: systemaattisen positiivisen tiedon kasvu

– KUHN: teorioiden ratkaisemien ongelmien määrä

– POPPER: teoriat lähempänä totuutta eli totuudenkaltaisempia

YHTEISKUNNAN EDISTYMINEN

• eudaimonismi: onnellisuuden lisääntyminen

• elintaso: bruttokansantuote per capita

– pääoman muuttuminen itseisarvoksi

– oletus: talouskasvu on hyvää, koska se lisää ihmisten hyvinvointia

• sosiaali-indikaattorit: hyvän elämän kokonaisuus

• ALLARDT: hyvinvointi = having, loving, being

ONNELLISUUDEN TALOUSTIEDE

• EASTERLIN 1974

• Journal of Happiness Studies 2000

• LAYARD: Happiness 2005– rikkaiden maiden asukkaat jonkin verran

onnellisempia kuin köyhien (demokratia)

– rikkaiden maiden hyvätuloiset jonkin verran onnellisempia kuin köyhemmät (elämän turvallisuus)

– talouskasvu ei kuitenkaan ole lisännyt onnellisuutta rikkaissa maissa viime vuosikymmeninä (Japani, USA, Suomi)

HDI

• United Nations Development Project (UNDP)

– YK:n jäsenvaltioiden vertailu 1990 lähtien

• Human Development Index (HDI)

kolmen tekijän keskiarvo:

– terveys (eliniän odotus)

– koulutus (lukutaito, kouluvuodet)

– varallisuus (bkt per capita)

HDI 2010

• 1. Norja

• 2. Australia

• 3. Uusi Seelanti

• 4. USA

• 5. Irlanti

• 16. Suomi 168. Kongo

• 17. Islanti 169. Zimbabwe

GPI

• Redefining Progress

• GPI (Genuine Progress Indicator)

• bkt:n lisäksi tulojako, palvelut markkinoiden ulkopuolella, haittojen kustannukset (rikollisuus, voimavarojen tuhlaus, saasteet, kosteikkojen menetys …)

• Suomessa GPI/capita on laskenut vuoden 1989 jälkeen

PROSPERITY INDEX 2010

• Legatum Institute

• talous, yrittäjyys, hallinto, koulutus, terveys, turvallisuus, henkilökohtainen vapaus, sosiaalinen pääoma

1. Norja

3. Suomi

10. USA

33. Costa Rica

110. Zimbabwe

HPI

• The New Economics Foundation 2006• HPI (The Happy Planet Index)

𝑡𝑦𝑦𝑡𝑦𝑣ä𝑖𝑠𝑦𝑦𝑠 𝑥 𝑒𝑙𝑖𝑛𝑖ä𝑛 𝑜𝑑𝑜𝑡𝑢𝑠

𝑒𝑘𝑜𝑙𝑜𝑔𝑖𝑛𝑒𝑛 𝑗𝑎𝑙𝑎𝑛𝑗ä𝑙𝑘𝑖

• tyytyväisyys, onnellisuus– Costa Rica, Irlanti, Norja, Tanska

• ekologinen jalanjälki– Luxemburg, Arabiemiraatit, USA

HPI 2010

• 1. Costa Rica

• 2. Dominikaaninen tasavalta

• 3. Jamaika

• 4. Guatemala

• 5. Vietnam 102. Australia

114. USA

• 59. Suomi

• 86. Norja 143. Zimbabwe

HAASTEITA

• mittaamisen vaikeudet

• subjektiiviset painokertoimet

• silti näiden indeksien kehittäminen edustaa hyvää elämää koskevaa arvokeskustelua

• edistystä edistyksen mittareihin!