Työkalupakista apua arkeen
Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen
neuvottelupäivät Seinäjoella 20.-21.9.2018
Raija Ojell, KKP ja Tiina Haapsalo, Nuori kirkko ry
Mikä on Vasu kirkossa?
Mitä ajatuksia se herättää?
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Sähköinen työkalupakki
tukee Vasun soveltamista seurakunnan varhaiskasvatuksessa ja antaa välineitä työn kehittämiseen.
suomeksi www.vasukirkossa.fi
ruotsiksi www.kyrkanssmabarnspedagogik.fi
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Keskeistä Vasun soveltamisessa
Työkalupakkiin on koottu keskeiset asiat Vasun soveltamisessa seurakunnan varhaiskasvatuksessa
Leikillä on tärkeä merkitys lapsen oppimiselle ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille myös kirkossa
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Työkalupakin sisällöt
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Työkalupakki, kuva
Lapsi ja lapsikäsitys
Laaja-alainen osaaminen ja ilmiölähtöisyys
Oppimiskäsitys I Toimintakulttuuri
Osallisuus I Leikki I Havainnointi
Arviointi ja kehittäminen
Kuvan pallukasta avautuu lyhyt tiivistelmä sekä laajempi artikkeli
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Työkalupakki, yläpalkki
Yleistietoa työkalupakista
Artikkeleita
Videoita
Lisätietoa ja kirjallisuutta
Vasu kirkossa –blogi
Vasu kirkossa –logot (vapaasti käytettävissä)
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Työkalupakki, alapalkki
Käytännön esimerkkejä I Lomakkeita
Yhteistyö kunnan kanssa I Perhetoiminta
Tulossa myös työkalupakin tulostettava versio
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Pohdittavaksi
Miten voisit omassa työssäsi / työyhteisössäsi käyttää ja hyödyntää Vasu kirkossa –työkalupakkia?
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Kirkon varhaiskasvatus
Kirkon varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen ja hänen perheensä elämää ja kokonaisvaltaista kasvua kristillisen ihmiskäsityksen mukaisesti.
Kristillisestä traditiosta nousee vahva näkemys lapsen arvosta ja merkityksestä.
Kristillinen arvopohja ohjaa toiminnan pedagogisia valintoja.
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Pedagogiikka
perustuu Vasussa määriteltyyn arvoperustaan, käsitykseen lapsesta, lapsuudesta sekä oppimisesta.
Lapsi nähdään aktiivisena toimijana. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla.
Lapsilähtöinen pedagogiikka antaa välineitä käsitellä myös kristillisen kasvatuksen sisältöjä niin, että pystymme tukemaan lapsen hengellistä kasvua osana hänen kokonaisvaltaista kehitystään.
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Toimintakulttuuri
rakentuu mm. arvoista ja periaatteista, oppimisympäristöstä, vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä, henkilöstön osaamisesta, johtamisrakenteista sekä toiminnan organisoinnista.
Toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään niin, että se tukee lapsen osallisuutta ja leikkiä.
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Yhteistyö
huoltajien, kunnan ja muiden toimijoiden kanssa on osa seurakunnan varhaiskasvatuksen arkea.
Yhteistyö edellyttää vuorovaikutusta ja keskinäistä kunnioitusta.
Yhteistyössä kunnan varhaiskasvatuksen kanssa noudatetaan Vasun periaatteita.
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Kunnan ja srk:n välinen yhteistyö
Vasuperusteissa seurakunta mainitaan esimerkkinä paikallisesta yhteistyötahosta.
Yhteistyö toteutetaan varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti.
Yhteistyössä tulee aina huomioida lapsen etu ja sen tulee olla pedagogisesti perusteltua.
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Katsomuskasvatus
Mitä ajatuksia katsomuskasvatus herättää oman työsi näkökulmasta tällä hetkellä?
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Katsomuskasvatus on herättänyt..
Puolustau-
tumista
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Uskontokasvatus katsomuskasvatus
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.201817
Uskonnot
Uskonnot-
tomuus
Erilaiset
katsomuk
-set
Katsomuskasvatuksen toteuttamisesta Varhaiskasvatuksen järjestäjät vastaavat katsomuskasvatuksen
toteuttamisesta , juhlien sekä uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten ja niille vaihtoehtoisen toiminnan järjestämisestä säännösten ja määräysten edellyttämällä tavalla.
Varhaiskasvatuksen henkilöstö vastaa katsomuskasvatuksen käytännön toteutuksesta ja toimii ammatillisesti omasta katsomuksestaan riippumatta.
Katsomuskasvatukseen ei kuulu minkään katsomuksen tai
uskonnon opettamista.
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Katsomuskasvatus on yleissivistävää Varhaiskasvatus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja
puoluepoliittisesti sitouttamatonta Eri katsomuksia tarkastellaan keskenään samanarvoisina
arvottamatta
Lasta ei saa ohjata mihinkään katsomukseen eikä häneen saa katsomuksellisesti vaikuttaa.
Tietoa, toiminnan kuvausta, toiminnan muotoja, toimijoita, historiaa, laajuutta, asiakirjoja, kirjallisuutta jne. voi ja pitääkin esitellä yleissivistävästä näkökulmasta.
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018 19
Perinteiset juhlat varhaiskasvatuksessa
Juhlat ovat osa Vasuperusteiden mukaista pedagogista toimintaa ja suunnittelu lähtee lapsiryhmän tarpeista.
Varhaiskasvatuksen tavoitteena on antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa (Varhaiskasvatuslaki 2 a)
Nämä tavoitteet tulee olla lähtökohtana myös juhlaperinteiden vaalimisessa ja kehittämisessä.
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
20
Perinteiset juhlat varhaiskasvatuksessa
Juhlien suunnittelussa huomioidaan lapsiryhmän kulttuurinen moninaisuus.
Juhliin voi sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä.
Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren tai hengellisen laulun laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.
(Perustuslakivaliokunnan mietintö 10/2002 vp ja 2/2014 vp).
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Uskonnolliset tilaisuudet
Uskonnollisten tilaisuuksien järjestämistä kouluissa ja päiväkodeissa säätelee Suomen perustuslaki.
Positiivinen -negatiivinen uskonnonvapaus (perustuslaki 11 2)
Varhaiskasvatuksen järjestäjät päättävät järjestetäänkö varhaiskasvatuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia.
Uskonnolliset tilaisuudet ovat uskonnon harjoittamista.
Huoltajalla oltava aito vapaus valita osallistuuko lapsi vai ei.
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Uskonnolliset tilaisuudet
Tilaisuuksien aikana järjestettävä vaihtoehtoista ja
mielekästä toimintaa lapsille, jotka eivät osallistu
(päivähoito vastaa)
Uskonnollisiin tilaisuuksiin
osallistumisesta/osallistumattomuudesta ei saa
aiheutua lapselle leimaantumista tai muita
seuraamuksia.
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Yhteistyö huoltajien kanssa
Huoltajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kunnioittaen.
Huoltajan valitessa lapselleen erityiseen katsomukseen, kuten kristillisyyteen, perustuvan varhaiskasvatuspalvelun, tulee huolehtia siitä, että huoltaja saa riittävästi tietoa toiminnan erityistavoitteista ja arvoista.
Huoltajia tulee tiedottaa riittävän ajoissa juhlista ja tilaisuuksista, jotka sisältävät uskonnon harjoittamisen elementtejä.
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Yhteistyösopimus luo raamit
Keskeistä joka tasolla: dialoginen työote
Sopimuspohjia: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?Open&c
id=Content2A123E
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
Yhteistyön tueksi
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.201826
Neljän korin malli
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018
KIITOS!
Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018