VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
TUTKIMUSSELOSTUS
RASIN KIVIKOULU, AKAA
KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS
ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS
22.2.2018
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
2 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Sisällys 1 Yleistiedot ................................................................................................................................ 4
1.1 Tutkimuskohde ................................................................................................................. 4
1.2 Tilaaja ............................................................................................................................... 4
1.3 Tutkimuksen tehtävä ......................................................................................................... 4
1.4 Tutkimusajankohta ............................................................................................................ 4
1.5 Tutkimuksen tekijät ........................................................................................................... 4
2 Tiivistelmä ................................................................................................................................ 5
3 Kohteen kuvaus ja tutkimuksen tausta ..................................................................................... 6
4 Lähtötiedot ............................................................................................................................... 8
5 Tutkimusmenetelmät ................................................................................................................ 8
6 Piha-alueet .............................................................................................................................. 9
6.1 Havainnot ......................................................................................................................... 9
6.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ....................................................................... 11
7 Alapohja ja maanvastaiset seinät ........................................................................................... 11
7.1 Rakenteet ja rakenneavausten yhteydessä tehdyt havainnot .......................................... 11
7.2 Havainnot ....................................................................................................................... 16
7.3 Kosteusmittaukset .......................................................................................................... 24
7.4 Materiaalinäytteet ........................................................................................................... 25
7.5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ....................................................................... 25
8 Välipohjarakenteet ................................................................................................................. 28
8.1 Rakenteet ja rakenneavausten yhteydessä tehdyt havainnot .......................................... 28
8.2 Havainnot ....................................................................................................................... 36
8.3 Materiaalinäytteet ........................................................................................................... 38
8.4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ....................................................................... 39
9 Ulkoseinät, sokkelit ja ikkunat ................................................................................................ 40
9.1 Rakenteet ....................................................................................................................... 40
9.2 Havainnot ....................................................................................................................... 40
9.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ....................................................................... 43
10 Yläpohja ja vesikatto .............................................................................................................. 44
10.1 Rakenne ja rakenneavausten yhteydessä tehdyt havainnot ............................................ 44
10.2 Havainnot ....................................................................................................................... 46
10.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ....................................................................... 50
11 Muut rakenteet ....................................................................................................................... 52
11.1 Havainnot ....................................................................................................................... 52
11.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ....................................................................... 52
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
3 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
12 Ilmanvaihto ja sisäilma ........................................................................................................... 53
12.1 Paine-eron seurantamittaukset ....................................................................................... 53
12.2 Yleisilmanvaihto .............................................................................................................. 57
12.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ....................................................................... 62
13 Rakennusautomaatiojärjestelmä ............................................................................................ 63
13.1 Havainnot ja mittaustulokset ........................................................................................... 63
13.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ....................................................................... 63
14 Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä ................................................................................. 63
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
4 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
1 Yleistiedot
1.1 Tutkimuskohde
Rasin kivikoulu
Rautatienkatu 9-11
37830 Akaa
1.2 Tilaaja
Akaan kaupunki
Myllytie 3
37801 Akaa
Yhteyshenkilö:
Kiinteistöpäällikkö Henri Salonen
puh. 040 335 3255
sähköposti: [email protected]
1.3 Tutkimuksen tehtävä
Tutkimusten tavoitteena oli selvittää Rasin kivikoulun sisäilman laatuun vaikuttavia te-
kijöitä ja rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta sekä määrittää kiinteistön sisäilman
laadun parantamiseksi tarvittavat mahdolliset korjaustoimenpiteet huomioiden koh-
teessa jo suoritetut tutkimukset ja korjaustyöt. Tutkimusten perusteella laadittiin toi-
menpidesuositukset kohteen mahdollisen korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi.
Tutkimukset suoritettiin tutkimussuunnitelman (Vahanen Rakennusfysiikka Oy,
13.11.2017) mukaisesti.
1.4 Tutkimusajankohta
Kenttätutkimukset suoritettiin 11.12.2017, 19.12.2017 ja 28.12.2017. Sisäilman seu-
rantamittaukset suoritettiin 11. – 19.12.2017.
1.5 Tutkimuksen tekijät
Vahanen Rakennusfysiikka Oy
Tampellan esplanadi 2
33100 Tampere
Tutkimushanke suoritettiin seuraavalla tutkimusryhmällä:
Toni Lammi, RTA, RI
Laura Virtanen, DI
Arto Toorikka, RI
Jaana Rajantaus, RI
Projekti RAFY1725/01.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
5 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Samanaikaisesti suoritettiin kohteen ilmanvaihtotekninen kuntotutkimus, mikä raportoi-
daan erillisenä kokonaisuutenaan, projekti RAFY1725/03. Ilmanvaihtoteknisen kunto-
tutkimuksen suorittaa tekn. Hannu Koivunen (LVIA-tekninen asiantuntija, Vahanen
PRO Oy).
2 Tiivistelmä
Tehtyjen tutkimusten perusteella saatiin selvitettyä Rasin kivikoulun sisäilman laatua,
rakenteiden kosteusteknistä toimintaa ja ilmatiiveyttä sekä ilmanvaihdon toimintaa.
Merkittävimmät sisäilman laatuun vaikuttavat puutteet havaittiin ala- ja välipohjaraken-
teissa sekä rakennuksen painesuhteissa.
Suurimmalta osin kohteen alapohja on puurakenteinen ryömintätilallinen alapohjara-
kenne. Kellaritiloissa alapohjarakenne on maanvastainen betonilaatta. Maaperän
maanvastaisiin rakenteisiin kohdistama kosteusrasitus on merkittävä, mutta kellariti-
loissa käytettyjen rakenteiden sekä tilojen toissijaisen käyttötarkoituksen perusteella
raskaisiin korjauksiin ei ole tarpeen ryhtyä. Ryömintätilan olosuhteet olivat tutkimus-
hetkellä kohtalaiset/hyvät, mutta ryömintätilassa on aiemmin ollut korkea kosteuspitoi-
suus, joka on aiheuttanut lahovaurioita alapohjarakenteen aluslaudoitukseen ja kanta-
viin hirsirakenteisiin.
Välipohjien kantava rakenne on teräsbetoninen alalaattapalkisto. Ala- ja välipohjien
täyttökerroksena on käytetty pääosin orgaanista materiaalia, mikä on ainakin jossain
vaiheessa kosteusvaurioitunut ja missä esiintyy normaalistikin jossain määrin aina
epäpuhtauksia. Havaintojen ja mikrobianalyysien perusteella aktiivista tai laaja-alaista
mikrobivauriota ei ala- tai välipohjarakenteissa ole, poislukien tilan 110 kohdalla oleva
alapohjarakenne. Ulkoseinän ja ala- / välipohjan liittymät ovat epätiiviit, jolloin paine-
erojen vaikutuksesta rakenteiden epätiiveyskohtien kautta sisäilmaan kulkeutuu epä-
puhtauksia heikentäen sisäilman laatua.
Alapohjarakenteessa on pääosin betoninen pintalaatta, joten rakenteen ilmatiiveyden
parantaminen luotettavasti on mahdollista. Välipohjan puurakenteisen lattiarakenteen
osalta tiivistämiselle ei ole yhtä hyvät lähtökohdat kuin alapohjarakenteessa. Suositte-
lemme vaihtoehtoisesti ala- ja välipohjarakenteiden ilmatiiveyden parantamista tai uu-
den rakenteen toteuttamista erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Uuden rakenteen
toteuttamista suosittelemme viimeistään rakennuksen seuraavan peruskorjauksen yh-
teydessä. Suosittelemme myös vesihöyrytiiviiden lattiapinnoitteiden poistamista ja lat-
tian hiomista puhtaalle betonipinnalle maantasossa olevista porrastasanteista.
Ulkoseinät eivät massiivitiilirakenteisina ole kosteusvaurioherkkiä rakenteita. Ikkunat
ovat hyväkuntoisia. Ulkoseiniin ja ikkunoihin kohdistuvia kosteus- ja sisäilmateknisiä
toimenpidetarpeita ei esiinny, mutta kohteen iän huomioon ottaen suosittelemme rapa-
tun julkisivun kuntotutkimuksen suorittamista.
Vesikate on aluskatteeton konesaumattu rivipeltikate, josta sadevesi ohjataan jalkarän-
nien avulla syöksytorville. Jalkarännien kohdalle mahdollisesti muodostuva jää voi ai-
heuttaa vesikatolle paineellisen veden rasituksen, jolloin vesi pääsee katteen läpi. Ve-
sivuotojälkiä ja kohonneita kosteuspitoisuuksia havaittiin aluslaudoituksessa ja vesika-
ton kantavissa rakenteissa räystäillä, paikoitellen muuallakin, lisäksi havaittiin yksi ak-
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
6 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
tiivinen vesivuotokohta. Suosittelemme vesikaton kuntotutkimuksen suorittamista hen-
kilönostimen avulla lumien sulamisen jälkeen. Vesikattoon kohdistuvat toimenpiteet
tarkentuvat vesikaton kuntotutkimuksen tulosten perusteella.
Yläpohja on kaksoisbetonilaatta, jonka ontelotilassa on muottilaudoitus paikoillaan.
Muottilaudoitus on todennäköisesti ainakin paikoitellen kosteusvaurioitunut vesikaton
vuotojen tai jo rakennusaikaisen kosteuden seurauksena. Betonirakenteen yläpuolella
on ullakon ilmatilaan rajoittuva sekalainen, pääosin orgaaninen täyttökerros. Raken-
nuksen painesuhteiden takia rakennuksen yläosassa olevien vaurioiden sisäilmavai-
kutukset ovat yleensä pienemmät kuin rakennuksen alaosien vaurioiden. Tämän tutki-
muksen yhteydessä tehtyjen paine-eromittausten perusteella rakennuksen sisäilma on
kuitenkin merkittävästi alipaineinen ulkoilmaan nähden, jolloin voimakkaita ilmavuotoja
tapahtuu todennäköisesti myös yläpohjarakenteen kautta. Suosittelemme yläpohjara-
kenteen ilmatiiveyden parantamista sekä vesivuotokohdilta vesikatteen korjaamista,
sisäilmaan rajoittuvien vaurioituneiden materiaalien poistamista sekä yläpohjaraken-
teen kunnon tarkastamista suositeltujen purkutöiden yhteydessä tai vaihtoehtoisesti
uuden rakenteen toteuttamista erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Uuden raken-
teen toteuttamista suosittelemme viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä.
Sisätilat olivat paine-erojen seurantamittausjaksolla jatkuvasti ja selvästi alipaineisia
ulkoilmaan nähden, alipaineen ollessa suurempaa päiväaikaan. Rakennuksen paine-
suhteilla on ollut erittäin merkittävä vaikutus rakennuksessa koettuihin sisäilman laa-
dun puutteisiin. Suosittelemme ilmanvaihtojärjestelmän säätöä ja tasapainottamista
kohteessa mahdollisesti toteutettavien korjaustöiden jälkeen.
3 Kohteen kuvaus ja tutkimuksen tausta
Kohde on vuonna 1929 valmistunut kaksikerroksinen koulurakennus, rakennuksen
päädyissä on lisäksi kellaritiloja. Rakennus on aiemmin ollut esikoulu-, iltapäiväkerho-
ja päiväkotikäytössä, nykyisin rakennus on tyhjillään.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
7 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuva 1. Rasin puu- ja kivikoulujen ilmakuva. Tutkimusalueeseen kuuluva kivikoulu on rajattu kuvaan keltaisella katkoviivalla, puukoulu punaisella. Sininen nuoli osoittaa poh-joisen ilmansuunnan.
Rakennuksen alapohjarakenne on pääosin tuulettuva puurakenteinen alapohja, kella-
reiden kohdalla alapohjarakenne on maanvastainen betonilaatta. Toisen kellarin osalla
alapohjarakenne on uusittu EPS-lämmöneristetyksi. Välipohjarakenteet ovat betonira-
kenteisia alalaattapalkistoja, täyttökerroksena on käytetty soraa, koksikuonaa, turvetta
ja pehkua, lattiat ovat pääosin puurakenteisia, osin puurakenteen päällä on ohut beto-
nilaatta. Ulkoseinät ovat massiivitiilirakenteisia. Yläpohja on betonirakenteinen, betoni-
laatan yläpuolisena lämmöneristeenä on käytetty olkea, turvetta/pehkua ja sahanpu-
rua. Kattomuoto on harjakatto, vesikatteena toimii konesaumattu peltikate.
Käyttötilojen lattiapäällysteenä on pääosin muovimatto. Kosteiden tilojen lattiamateri-
aalina on keraaminen laatta tai massalattia. Ilmanvaihto on toteutettu koneellisella tulo-
ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä.
Kohteessa on koettu puutteita sisäilman laadussa ja henkilökunnalla on esiintynyt si-
säilmaongelmiin viittaavaa oireilua etenkin rakennuksen ylimmässä kerroksessa. Ve-
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
8 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
sikatteessa on todettu useampia vesivuotoja (mm. tila 211 ja rappukäytävä 215). Li-
säksi käytävän 108 katossa (välipohja) todettu useita vesivuotoja, joiden syy ei ole tie-
dossa. Kellarin sosiaalitiloihin on tulvinut vettä vuosina 2009 ja 2010. Tulviminen on
aiheutunut rakennuksen vieressä olevan sadevesikaivon tukkeutumisesta. Tilojen ra-
kenteet kuivattiin ja pintarakenteet uusittiin vuonna 2010. Portaikossa on todettu kor-
jaustenkin jälkeen pinnoitevaurioita ja kohonneita pintakosteuslukemia.
4 Lähtötiedot
Tutkimussuunnitelman laatimista varten on ollut käytettävissä mm. seuraava tilaajan
toimittama lähtöaineisto:
Mittauspöytäkirja, T&T Air Oy, 4.1-5.1.2017
Kuntotutkimusraportti, Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 17.3.2015
Selvitys Rasin kivikoulusta, opettaja Liisa Asikainen, 17.12.2014
Työpaikkaselvitys, Akaan kaupunki, 17.3.2008
ARK-piirustuksia, 2003
5 Tutkimusmenetelmät
Tilojen pinnat tarkastettiin aistinvaraisesti rakennetta rikkomatta niiltä osin, kuin ne oli-
vat huonekalujen ja irtaimiston puolesta tarkastettavissa. Samalla arvioitiin tilojen ha-
juja ja aistinvaraista sisäilman laatua.
Aistinvaraisten havaintojen apuvälineenä käytettiin pintakosteusilmaisinta Gann Hyd-
rotest LB70 teleskooppipinta-anturi ja LG1 -lukulaiteyhdistelmää, asteikko 0-185. Pin-
takosteudenilmaisin kohdistettiin mitattavaan rakenteen pintaan ja laitteistolla havaitut
arvot luettiin mittapäähän kytketyn lukulaitteen näytöstä. Pintakosteustutkimukset ovat
ainetta rikkomattomia vertailututkimuksia, missä samasta rakenteesta eri kohdista ha-
vaittuja arvoja verrataan keskenään. Näin saadaan kartoitettua alueet, joissa on mah-
dollisesti muusta alueesta poikkeavia lukemia. Pintakosteudenilmaisimen toiminta pe-
rustuu materiaalien sähkönjohtavuuteen, johon kosteuden lisäksi vaikuttavat useat te-
kijät, mm. suolakerrostumat, teräkset, eri materiaalien koostumukset ja rakenteiden
pintaosien vaihtelut.
Maanvastaisten rakenteiden kosteusmittaukset tehtiin porareikämittausmenetelmällä
noudattaen ohjekortin RT 14-10984 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus ohjeis-
tusta. Mittauksessa käytettiin HMP44-kosteusmittausantureita ja HMI41-lukulaitetta.
Porauksen jälkeen mittausreiät puhdistettiin, putkitettiin ja tiivistettiin vesihöyrytiiviillä
kitillä 11.12.2017. Mittausreikien annettiin tasaantua 19.12.2017 asti, jolloin mittapäät
asennettiin putkitettuihin mittausreikiin ja tiivistettiin. Lukemat otettiin HMI41- lukulait-
teella 60 minuutin tasaantumisajan jälkeen. Porareikämittaus on tarkimmillaan noin
+20 °C lämpötilassa. Kosteusmittauksissa käytetyt mittapäät kalibroidaan Vahanen
Rakennusfysiikka Oy:ssä vähintään kuuden kuukauden välein. Porareikämittausten
paikat on esitetty liitteessä 1.
Rakenteiden puuosien kosteuspitoisuutta (paino- %) mitattiin materiaalin sähkönvas-
tuksen muutoksien mittaamiseen perustuvalla piikkimittarilla Testo 606-1. Mitattavan
sähkövastuksen suuruuteen vaikuttaa elektrodien välissä olevan materiaalin kosteus.
Mittarin näyttölaitteelta voidaan lukea rakenteen kosteuspitoisuus painoprosentteina.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
9 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Piikkimittarin toiminta perustuu materiaalien sähkönjohtavuuteen, ja sen tulos on suun-
taa antava. Mittauksella voidaan kuitenkin luotettavasti tunnistaa selvästi kuiva ja sel-
västi märkä materiaali.
Rakenteiden kuntoa ja rakennetyyppejä tarkastettiin kuntotutkijoiden määrittelemien,
rakenneurakoitsija Remonttiakaa M. Vehmaan toimesta tehtyjen rakenneavausten
kautta. Rakenneavausten paikat on esitetty liitteessä 1.
Tilojen välisten painesuhteiden seurantamittaukset toteutettiin jatkuvatoimisilla paine-
eromittauksilla Dwyer Magnesense- ja Tinytag Plus - mittalaite – tiedonkerääjäyhdis-
telmillä kahden viikon mittausjaksolla. Seurantamittausten paikat on esitetty liitteessä
1.
Rakenteiden ja eri tilojen välisiä ilmavirtausten suuntia tarkasteltiin Regin-merkkisavun
avulla.
6 Piha-alueet
6.1 Havainnot
Rakennuspaikka on tasainen. Piha-alueet rakennuksen ympärillä ovat pääsääntöisesti
soraa tai soran seassa kasvavaa niukkaa kasvillisuutta.
Salaojakaivoja ei havaittu, eikä salaojajärjestelmien olemassaolosta tai toimivuudesta
ole varmaa tietoa. Vesikatolta sadevedet johdetaan rakennuksen ulkopuolisten syök-
sytorvien kautta sadevesijärjestelmiin. Piha-alueilta sadevedet ohjataan sadevesikai-
voihin.
Piha-alueella tehtyjä havaintoja on esitetty seuraavissa kuvissa (Kuvat 2…Kuvat 3).
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
10 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuvat 2 a…c. Yleiskuvia piha-alueilta. Rakennuspaikka on tasainen. Rakennuksen vie-rustalla on pääsääntöisesti soraa tai niukkaa, matalakasvuista nurmikkoa ja maanpinta kallistaa poispäin rakennuksesta.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
11 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuvat 3 a…c. Sadevedet johdetaan vesikatolta pääsääntöisesti syöksytorvilla sadeve-sikaivoihin. Paikoin sadevedet ohjataan sadevesikaivoihin loiskekupin avulla.
Kuva 4. Syöksytorvissa ei ole sulanapitokaapeleita ja osa loiskekupeista on jäätynyt umpeen.
6.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset
Salaojien olemassaolosta ei ole varmuutta ja suosittelemme tarkastamaan rakennuk-
sen salaojituksen seuraavan piha-alueiden peruskorjauksen yhteydessä.
Syöksytorviin jäätyvä vesi voi heikentää sadeveden ohjausta ja lisätä vesikaton ja ul-
koseinien kosteusrasitusta. Suosittelemme sulanapitokaapeleiden asentamista syök-
sytorviin samassa yhteydessä, kun sadevedenohjausta vesikatolta parannetaan.
Muilta osin piha-alueiden vedenpoisto on toimiva, eikä toimenpidetarpeita havaittu.
7 Alapohja ja maanvastaiset seinät
7.1 Rakenteet ja rakenneavausten yhteydessä tehdyt havainnot
Rakennuksen pohjois- ja eteläpäädyissä on kellaritiloja, joiden kohdalla alapohjaraken-
teena on maanvastainen betonilaatta. Alapohja on uusittu eteläpäädyn kellarissa.
Muualla rakennuksessa on tuulettuva puurakenteinen alapohjarakenne. Ryömintäti-
lassa on kaksi poistopuhallinta, yksi lännen ja yksi idän puolella rakennusta.
Maanvastaiset seinät ovat verhomuurattuja betonirakenteita.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
12 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Rakenteita selvitettiin lähtötietojen ja rakenneavausten kautta. Rakenneavausten pai-
kat on esitetty liitteessä 1.
Alapohja
Eteläpäädyn kellarissa alapohjarakenne on rakenneavauksen RA AP1 perusteella si-
sältä ulospäin lueteltuna seuraava:
massapäällyste
betoni, 90 mm
muovikalvo
XPS, 80 mm
hieno hiekka
Kuva 5. Endoskooppikuva rakenneavauksesta RA AP1. Rakenneavauksesta ei ha-vaittu poikkeavaa hajua. Merkkisavulla tarkasteltuna havaittiin reiästä voimakas ilma-virtaus sisäilmaan päin.
Pohjoispäädyn kellarissa alapohjarakenne on rakenneavauksen RA AP4 perusteella
sisältä ulospäin lueteltuna seuraava:
betoni, 100 mm
hieno hiekka
Alapohjalaatan alapuolinen hiekka rakenneavauksen RA AP4 kohdalla oli aistinvarai-
sesti arvioituna kosteaa.
Lattiarakenne vaihtelee tuulettuvan puurakenteisen alapohjarakenteen kohdalla.
Lähtötietojen (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 17.3.2015) mukaan ala-
pohjarakenne on uusittu tilan 117 kohdalla. Rakennetta ei tarkastettu tämän tutkimuk-
sen yhteydessä tilaan varastoidun tavaran takia. Alapohjarakenne tilassa 117 lähtötie-
tojen mukaan on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava:
muovimatto
betoni, 60 mm
EPS, 100 mm
betoni, >250 mm (rakenneavausta ei jatkettu)
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
13 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Alapohjarakenne rakenneavauksen RA AP3 kohdalla (tila 110) on sisältä ulospäin lue-
teltuna seuraava:
muovimatto, 2 mm
betoni, ~100 mm
magnesiamassa (punainen), 3 mm
tasoite, 6 mm
lauta, 2* 25 mm
ilmaväli + puukoolaus, ~50 mm
täyttökerros (koksikuona ~150 mm ja turve/pehku ~100…110 mm) + kantava
puurunko
betoni (avausta ei jatkettu)
lauta / kantava puurakenne
ryömintätila
Kuvat 6 a…c. Rakenneavaus RA AP3 tehtiin tilaan 110. Sen avulla tarkastettiin ala-pohjarakenne sekä tarkasteltiin alapohja-ulkoseinäliittymän toteutustapaa ja tiiveyttä. Betonilaatan alapuolella havaittiin magnesiamassakerros. Magnesiamassasta otettiin materiaalinäyte HA1 asbestianalyysia varten, materiaali ei sisällä asbestia. Täyttöker-roksesta otettiin materiaalinäyte MAT7 mikrobianalyysia varten, analyysissa havaittiin epäily mikrobikasvusta materiaalissa. Ulkoseinää vasten olevissa puurakenteissa ha-vaittiin lahovaurioita. Ulkoseinää vasten olevasta puurakenteesta otettiin materiaali-näyte MAT8 mikrobianalyysia varten, analyysissa havaittiin epäily mikrobikasvusta materiaalissa. Sokkelin tiiliverhouksessa havaittiin kosteuden mukana rakenteen si-säpintaan kulkeutuneita suoloja (merkitty sinisellä katkoviivalla kuvaan c). Magnesia-massakerroksen ja sokkelin välissä on rako (merkitty keltaisella katkoviivalla kuvaan
a
c
b
MAT8
HA1
MAT7
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
14 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
c). Betonilaatan ja sokkelin välissä on rako (merkitty punaisella katkoviivalla kuvaan c). Rakenneavauksesta havaittiin voimakas mikrobiperäinen haju sekä voimakas il-mavirtaus sisäilmaan päin.
Alapohjarakenne rakenneavauksen RA AP2 (tila 112) kohdalla on ylhäältä alaspäin
lueteltuna seuraava:
muovimatto, 2 mm
lastulevy, 24 mm
rakennuspahvi
ponttilauta, 35 mm
koolaus / ilmaväli ~20 mm ja täyttökerros 190…200 mm
lauta / kantava puurakenne
ryömintätila
Kuvat 7 a…c. Rakenneavaus RA AP2 tehtiin koolauksen kohdalle tilan 112 keskialu-eella. Täyttökerroksena koolauksen toisella puolella oli turvetta/pehkua (kuva b) ja
a
c b
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
15 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
toisella puolella koksikuonaa/soraa (kuva c). Rakenneavauksesta havaittiin kuivan puurakenteen/orgaanisen materiaalin haju, mutta selvää mikrobiperäistä hajua ei ha-vaittu. Rakenneavauksesta havaittiin voimakasi ilmavirtaus sisäilmaan päin.
Lähtötietojen (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 17.3.2015) mukaan ala-
pohjarakenne on uusittu tilan 112 päädyssä. Rakennetta ei tarkastettu tämän tutkimuk-
sen yhteydessä. Materiaalikerrokset tilan 112 uusitulla osalla lähtötietojen mukaan
ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat:
muovimatto
lastulevy, uusittu
selluvilla / kantava rakenne
aluslaudoitus
Maanvastaiset seinät
Maanvastaisten seinien rakenne havaintojen ja rakenneavausten RA MV1 ja RA MV2
mukaan on sisältä ulospäin lueteltuna seuraava:
rappaus ja maali, 10 mm
savitiili, 130 mm
bitumisively
betoni, >120 mm (rakenneavauksia ei jatkettu)
Kuvat 8 a ja b. Endoskooppikuva rakenneavauksesta RA MV1 (kuva a). Betoniraken-teen sisäpinnassa on bitumisively. Rakenneavauksesta havaittiin PAH-yhdisteisiin viit-taava kreosootinomainen haju, sekä merkkisavulla tarkasteltuna voimakas ilmavirtaus sisäilmaan päin.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
16 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
7.2 Havainnot
Alapohjan lattiapäällysteenä on kuivissa tiloissa pääsääntöisesti muovimatto ja
kosteissa tiloissa keraaminen laatta tai massalattia. Pohjoispäädyn kellaritiloissa
alapohjan pintamateriaalina on pinnoittamaton betoni. Lattioiden pintamateriaalit ovat
pääasiassa siistikuntoisia. Havaintoja alapohjasta ja maanvastaisista seinistä on
esitetty seuraavissa kuvissa (Kuvat 9…Kuvat 23).
Kuvat 9 a ja b. Yleiskuvia kellaritiloista. Pohjoispäädyn kellarin alapohjan pintamateri-aalina on maalattu betoni (kuva a). Eteläpäädyn kellarin alapohja on uusittu ja sen pin-tamateriaalina on akryylimassa.
Kuvat 10 a ja b. Yleiskuvia ensimmäisen kerroksen tiloista. Lattian pintamateriaalina on käytetty pääosin muovimattoa (kuva a), wc-tiloissa keraamista laattaa (kuva b). Ti-loissa 107 ja 114 lattian pintamateriaalina on akryylimassa. Lattioiden pintamateriaalit ovat siistikuntoisia.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
17 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuvat 11 a…c. Maanvastaisen seinän/ulkoseinän sisäpinnan rappauksessa ja maali-pinnassa on vaurioita ulko-ovien vieressä kellareihin johtavissa porrashuoneissa. Pin-takosteuden osoittimen lukemat olivat vertailualueita selvästi korkeammat ulkoseinän
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
18 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
alaosissa sekä porrastasanteessa. Eteläpäädyn porrastasanteen muovimatto on irti punaisen nuolen osoittamassa nurkassa.
Kuvat 12 a ja b. Kaikkia tiloja ei voitu tarkastaa tiloissa varastoidun tavaran takia.
Kuva 13. Käsienpesualtaiden viemäriputkien läpiviennit on tiivistetty läpivientimanse-tilla, eikä niiden tiiveydessä havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna puutteita. Lattiakaivot olivat pääosin kuivia ja likaisia, mutta niiden vesieristyksissä ei havaittu puutteita (kuva b). Yksittäisissä tiloissa havaittiin lattiakaivosta peräisin olevaa viemärin hajua.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
19 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuvat 14 a…c. Koteloita avattiin tilassa 103 (kuvat a ja b) ja tilassa 108 (kuva c) . Alapohjan läpivientejä on tiivistetty osin valamalla, osin polyuretaanivaahdolla. Alapoh-jan läpivienneistä ei havaittu merkkisavulla tarkasteltuna ilmavirtauksia sisäilmaan. Ko-teloiden pohjalla on rakennusjätettä ja likaa. Kotelosta havaittiin merkkisavulla tarkas-teltuna ilmavirtaus sisäilmaan päin tilassa 108.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
20 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuvat 15 a…d. Muovimattoa ja mattolistaa aukaistiin ulkoseinän viereltä tiloista 110 (RAMM1, kuvat a ja b) ja 104 (RAMM2, kuva c). Muovimatto oli molemmissa kohdissa kohtalaisesti kiinni alustassaan. Poikkeavia hajuja tai muita viitteitä vaurioitumisesta ei havaittu. Lattia-seinä-liittymässä havaittiin selvä rako kummankin avauksen yhtey-dessä. Lattia-seinä-liittymästä havaittiin merkkisavulla tarkasteltuna selvä ilmavirtaus sisäilmaan päin (kuva d tilasta 104).
Kuvat 16 a ja b. Tilan 006 ja ryömintätilan välisessä seinässä on kankailla tukittu aukko. Aukosta havaittiin voimakas ilmavirtaus sisäilmaan päin. Poikkeavia hajuja ei havaittu.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
21 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuvat 17 a ja b. Ryömintätilaan on pääsy tilan 007 seinään tehdyn aukon kautta (kuva a). Ryömintätilan eri osien välisissä perusmuureissa on aukkoja (kuva b).
Kuvat 18 a ja b. Ryömintätilan korkeus vaihtelee 0,8…1,5 m. Ryömintätilassa on ka-sattuna sekalaista jätettä ja puutavaraa. Ryömintätilassa havaittiin ryömintätilalle tyy-pillinen hieman tunkkainen, hieman kosteaan kiviainesrakenteeseen viittaava haju. Selvää mikrobiperäistä hajua ei havaittu. Ryömintätilan hiekkatäyttö ei ollut pinnaltaan aistinvaraisesti tarkasteltuna kosteaa.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
22 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuvat 19 a ja b. Ryömintätilan maanvastaisissa seinissä havaittiin rakenteiden läpi kosteuden mukana kulkeutunutta suoloja.
Kuvat 20 a…d. Alapohjarakenteen aluslaudoitus ja kantavat rakenteet on paikoitellen uusittu (kuva a). Paikoitellen kantavia rakenteita on vahvistettu puupalkein (kuva b).
Kuvat 21 a ja b. Aluslaudoituksessa on monin paikoin pitkälle edenneitä lahovaurioita, paikoin aluslaudat ovat katkenneet.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
23 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuva 22. Ryömintätilan puurakenteiden kosteuspitoisuuksia mitattiin pistokoeluontoi-sesti piikkimittarilla. Kosteuspitoisuus oli korkeimmillaan 18,3 p-%
Kuvat 23 a…d. Ryömintätilan tuuletusta on tehostettu kahdella poistoimurilla (kuvat a ja b). Korvausilma ryömintätilaan tulee ulkoilmasta korvausilmaventtiilien kautta.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
24 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
7.3 Kosteusmittaukset
Porareikämittauksia tehtiin pintakosteuskartoituksen ja aistinvaraisten havaintojen
perusteella pohjoispäädyn kellarikerrokseen ja porrashuoneeseen. Tulokset on esitetty
taulukossa 1. Kosteusmittauspisteiden sijainnit on merkitty pohjapiirustukseen
liitteeseen 1.
Taulukko 1. Porareikämenetelmällä määritettyjen maanvastaisten rakenteiden raken-nekosteusmittausten tulokset. Mittapisteet porattiin ja putkitettiin 11.12.2017 ja tulokset luettiin 19.12.2017. Taulukossa on esitetty lämpötila (t) ja suhteellinen kosteus (RH) sekä näiden perusteella laskettu ilman kosteussisältö (abs). Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta kosteusmittauspisteen vierestä.
Mittapiste Mittauskohta (materiaali /
mittauspisteen syvyys)
Mittapää
(nro)
t [°C] RH [%] Abs
[g/m3]
MP1
tila 007
alapohja
sisäilma
40 mm, betoni
60 mm, betoni
120 mm, hiekka
210
218
217
212
10,2
10,3
10,3
10,2
63,3
98,9
98,6
99,3
5,9
10,0
9,4
9,4
MP2
tila 005
alapohja/antura
sisäilma
20 mm, betoni
50 mm, betoni
80 mm, betoni
200 mm, betoni
340 mm, betoni
209
215
216
213
214
211
11,4
10,2
9,3
9,0
8,2
7,7
57,8
89,3
91,9
97,8
99,0
98,3
5,9
8,5
8,2
8,6
8,3
7,8
MP3
tila 005
maanvastainen seinä
sisäilma
80 mm, tiili (h=80 mm)
120 mm, tiili (h=80 mm)
150 mm, tiili (h=200 mm)
180 mm, tiili (h=200 mm)
209
206
202
208
207
11,4
8,3
7,9
6,5
6,0
57,8
85,4
78,7
95,2
91,4
5,9
7,2
6,5
7,1
6,6
MP3
tila 005
maanvastaisen sei-
nän ja lattia rajaan vi-
nosti 45 ° kulmassa
(005)
sisäilma
70 mm, betoni
150 mm, betoni
209
201
200
11,4
8,1
7,2
57,8
95,4
96,9
5,9
8,0
7,6
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
25 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
7.4 Materiaalinäytteet
Alapohjarakenteista otettiin mikrobianalyysia varten kolme materiaalinäytettä ja yksi
materiaalinäyte haitta-aineanalyysia varten. Mikrobianalyysi suoritettiin laimennossar-
jamenetelmää käyttäen.
Mikrobianalyysin johtopäätökset tulosraporttien mukaan ovat seuraavat:
MAT6 (turve/pehku): keskeltä alapohjan täyttökerrosta (tila 112)
o ei mikrobikasvua materiaalissa
MAT7 (turve/pehku / sora/koksikuona): alapohjan täyttökerrosten rajalta (tila
110), läheltä ulkoseinää
o epäily mikrobikasvusta materiaalissa: pienet home- ja bakteeripitoisuu-
det, myös indikaattorimikrobeja
MAT8 (puu): kantava puurakenne ulkoseinän vieressä (tila 110)
o epäily mikrobikasvusta materiaalissa: pienet home- ja bakteeripitoisuu-
det, myös indikaattorimikrobeja
Vuonna 2015 tehdyn kuntotutkimuksen (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo,
17.3.2015) yhteydessä otetut materiaalinäytteet analysoitiin suoramikroskopointime-
netelmällä. Materiaalinäytteiden johtopäätökset tulosraporttien perusteella ovat seu-
raavat:
alapohjan täyttökerros (koksikuona/kutterinlastu) tilan 108 kohdalla
o ei merkittävää mikrobikasvua
alapohjan lämmöneriste (selluvilla) tila 112 kohdalla
o ei merkittävää mikrobikasvua
alapohjan täyttökerros (turve) tilan 110 kohdalla
o selvä mikrobikasvu materiaalissa
Haitta-aineanalyysin johtopäätökset tulosraporttien mukaan ovat seuraavat:
HA1 (magnesiamassa): alapohja (tila 110)
o ei sisällä asbestia
Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 1. Materiaalinäytteiden
mikrobianalyysit suoritettiin Mikrobioni Oy:n toimesta. Asbestianalyysi suoritettiin Va-
hanen Rakennusfysiikka Oy:n laboratoriossa.
Laboratorioanalyysien tulosraportit ovat kokonaisuudessaan liitteinä 2 ja 3.
7.5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset
Perusmuureissa havaittujen kosteusjälkien sekä puurakenteisen ryömintätilallisen ala-
pohjarakenteen aluslaudoituksessa ja kantavissa hirsirakenteissa havaittujen (vanho-
jen) lahovaurioiden perusteella voidaan arvioida ryömintätilan olosuhteiden olleen jos-
sakin vaiheessa mikrobikasvulle suotuisat. Ryömintätilan tuuletusta on tehostettu kah-
della poistopuhaltimella ja ryömintätilan osiin jakaviin perusmuureihin on puhkaistu
aukkoja, mitkä ovat parantaneet oleellisesti ryömintätilan tuulettuvuutta ja olosuhteita.
Ryömintätilan olosuhteet ovat nykyisellään kohtalaisen hyvät, mutta ryömintätilan il-
man kosteus voi silti olla korkea ainakin ajoittain, esimerkiksi keväisin ja kesäisin, jolloin
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
26 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
ulkoilmasta tulevan korvausilman kosteuspitoisuus on korkea. Suosittelemme ryömin-
tätilan tyhjentämistä ylimääräisestä materiaalista tuuletuksen varmistamiseksi.
Kosteusteknisesti täysin toimivassakin ryömintätilassa on aina jonkinasteista mikrobi-
kasvua, minkä johdosta ryömintätilasta sisäilmaan kulkeutuvat ilmavirtaukset heiken-
tävät sisäilmaan laatua. Paikoin alapohjarakenteen pintakerroksena on betonivalu puu-
rakenteiden päällä, jolloin puurakenteet ovat tyypillisesti voineet kosteusvaurioitua jo
valuvaiheessa betonista kulkeutuneesta vedestä. Täyttökerroksena on runsaasti or-
gaanisia ja muita materiaaleja (turve, pehku, sora/koksikuona), jotka ovat paikoitellen
mikrobivaurioituneet. Havaintojen ja laboratorioanalyysien perusteella alapohjan täyt-
tökerroksissa ei ole laaja-alaista tai aktiivista mikrobikasvua. Todennäköisesti ryömin-
tätilan olosuhteiden parannuttua mikrobikasvusto on mennyt lepotilaan, missä kasvus-
toon muodostuneet itiöt pysyvät kuitenkin elinkykyisinä olosuhteista ja lajista riippuen
vuosia. Lepotilassa olevien mikrobien terveysvaikutuksia ei täysin tunneta, mutta ny-
kyohjeistusten mukaan niihin on suhtauduttava samoin kuin aktiivisessa vaiheessa ole-
viin mikrobikasvustoihin.
Sisäilman ja ryömintätilan paine-eroista riippuen ilma virtaa rakenteiden epätiiveyskoh-
tien (alapohja-ulkoseinäliittymä) kautta sisäilmaan tai ryömintätilaan päin. Seuranta-
mittausten perusteella sisäilma on jatkuvasti ja selvästi alipaineinen ryömintätilaan
nähden, jolloin ilmavirtausten suunta on sisäilmaan päin ja sisäilmaan virtaa epäpuh-
dasta korvausilmaa ryömintätilasta tai alapohjan täyttökerroksesta, jolla voi olla mer-
kittävä vaikutus rakennuksen sisäilman laatuun.
Pintakosteuskartoituksen, aistinvaraisten havaintojen ja kosteusmittausten perusteella
maaperän kellaritilojen ja niihin johtavien porrashuoneiden maanvastaisiin rakenteisiin
kohdistama kosteusrasitus on merkittävä. Kohonneet kosteuspitoisuudet johtuvat maa-
perästä kapillaarisesti ja diffuusiolla kulkeutuvan kosteuden vaikutuksesta. Rakentei-
den läpi kulkeutuva kosteus voi aiheuttaa pinnoitevaurioita, mutta myös kiviaineisessa
rakenteessa mikrobivaurio on mahdollinen pitkäaikaisessa kosteusrasituksessa. Ra-
kennuksen pohjoispäädyn kellarin kohdalla alapohja on lämmöneristämätön betoni-
laatta, jolloin maaperä rakennuksen alla pääsee lämpenemään, mikä lisää maaperästä
sisäilmaan diffuusiolla kulkeutuvan kosteuden määrää. Rakennuksen eteläpäädyn kel-
laritilojen kohdalla uusittu, lämmöneristetty alapohjarakenne ja valittu lattian pintama-
teriaali toimivat kosteusteknisesti hyvin. Eteläpäädyn kellariin johtavan porrashuoneen
maantasossa olevan porrastasanteen muovimatto on irronnut alustastaan rakenteen
läpi kulkeutuvan kosteuden vaikutuksesta.
Vesihöyrytiiviiden pintamateriaalien käyttö kellaritilojen ja niihin johtavien porraskäytä-
vien maanvastaisissa rakenteissa ei ole suositeltavaa. Eteläpäädyn uusittuun kellariti-
laan ei kohdistu toimenpidetarpeita. Lisäksi pohjoispäädyn kellaritilojen käyttötarkoitus
huomioiden, raskaisiin korjaustoimenpiteisiin sisäilman laadun parantamiseksi ei ole
tarvetta. Lattian pintamateriaaliksi suositellaan kosteutta kestävää ja vesihöyryä hyvin
läpäisevää maalia.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
27 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Alapohja
Suosittelemme seuraavia toimenpiteitä maanvastaiseen betonilaattaan liittyen:
Muovimaton poistaminen ja alustan hiominen puhtaalle betonipinnalle kellariti-loihin johtavien porraskäytävien maantasossa olevissa porrastasanteissa.
Rakenteen ilmatiiveyden varmistaminen.
Uudeksi lattiapäällysteeksi suosittelemme ensisijaisesti kosteutta hyvin kestä-
vää ja vesihöyryä läpäisevää materiaalia, kuten vesihöyryä läpäisevää maalia
tai keraamista laatoitusta.
Suosittelemme seuraavia toimenpiteitä tuulettuvaan alapohjarakenteeseen liittyen:
Vaihtoehto 1, kevyt korjaus: tuulettuvan alapohjarakenteen ilmatiiveyden parantami-
nen tilojen 103…105, 107…109, 111, 113, 114 ja 117 kohdalla
alapohja-ulkoseinä- ja alapohja-väliseinäliittymien tiivistäminen
tilan 110 kohdalla korjaus tulee suorittaa vaihtoehto 2 mukaan
tilassa 112 on puurakenteinen lattia, minkä ilmatiiveyttä ei voitu tarkastaa ti-
laan varastoidun tavaran takia. Ennen tilojen käyttöönottoa suosittelemme tar-
kastamaan alapohjarakenteen ilmatiiveyden tilassa 112 ja määrittämään toi-
menpidetarpeet tämän tilan osalta.
Vaihtoehto 2, raskas korjaus
Epäpuhtauslähteiden poistaminen ja uuden alapohjarakenteen toteuttaminen
o Aluslaudoituksen ja sen yläpuolisten materiaalikerrosten poistaminen
o Kantavien hirsirakenteiden kunnon tarkastaminen, lahovaurioituneiden
hirsien uusiminen
o Hirsirakenteiden puhdistaminen niiltä osin, kun rakenteet eivät ole vau-
rioituneet
o Uuden alapohjarakenteen toteuttaminen erillisen korjaussuunnitelman
mukaan huolehtien rakenteen ilmatiiveydestä
Maanvastaiset seinät
Maanvastaiset seinät ovat kiviainesrakenteisia, ja niiden alkuperäinen kosteuseristys-
sively ei suurella todennäköisyydellä toimi kaikilta osin kosteuden katkaisevana ker-
roksena. Maanvastaisissa seinissä rakenteet läpäisevä kosteus voi aiheuttaa mikrobi-
vaurioita kivirakenteisiinkin seiniin, lisäksi se aiheuttaa esteettisiä haittoja, kuten kalk-
kihärme- ja suolakertymää pinnoille sekä pinnoitevaurioita, kuten maalipinnan kuprui-
lua ja rappauksen lohkeilua.
Kosteuseristyssively voi sisältää haitta-aineita, esimerkiksi PAH-yhdisteitä, jotka voivat
päästä kulkeutumaan diffuusiolla sisäilmaan. Rapattu tiiliverhous on kohtalaisen tiivis
rakennekerros, jolloin mahdollisten PAH-yhdisteiden kulkeutumista sisäilmaan voidaan
pitää vähäisenä.
Pinnoitevaurioita voidaan ehkäistä käyttämällä esimerkiksi suolankeräyslaastia tai mi-
neraalilevypinnoitusta (kalsiumsilikaattilevy). Kalsiumsilikaattilevy toimii lisäläm-
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
28 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
möneristeenä sekä toimii jossain määrin myös suoloja keräävänä puskurina. Vaihto-
ehtoisesti maanvastaisten seinien lämpöteknisiä ominaisuuksia voidaan parantaa si-
säpuolisella harkkorakenteella erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Toimenpiteissä
tulee huomioida tilojen käyttö. Mikäli tilat ovat toissijaisessa käytössä, kuten pohjois-
päädyn kellarin tilat ovat, raskaita korjauksia ei ole välttämätöntä tehdä.
8 Välipohjarakenteet
8.1 Rakenteet ja rakenneavausten yhteydessä tehdyt havainnot
Välipohja kellarin ja ensimmäisen kerroksen välillä
Välipohjan rakenne on rakenneavauksen RA VP10 (tila 104) on ylhäältä alaspäin lue-
teltuna seuraava:
muovimatto, 2 mm
betoni/laasti, 60…70 mm
lauta, 30 mm
ilmaväli, ~20…30 mm
pehku/turve, ~400 mm
betoni (rakenneavausta ei jatkettu)
Rakenneavauksesta RA VP10 havaittiin heikko kuivan puumateriaalin/orgaanisen ma-
teriaalin haju, selvää mikrobiperäistä hajua ei havaittu. Rakenneavauksesta havaittiin
merkkisavulla tarkasteltuna selvät ilmavirtaukset sisäilmaan.
Kuvat 24 a ja b. Endoskooppikuvia rakenneavauksesta RA VP10. Betonilaatan ala-puolella on lautarakenne, täyttökerroksena on pehkua/turvetta. Rakenneavauksesta havaittiin heikko kuivan puumateriaalin/orgaanisen materiaalin haju, selvää mikrobi-peräistä hajua ei havaittu. Rakenneavauksesta havaittiin selvä ilmavirtaus sisäilmaan merkkisavulla tarkasteltuna.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
29 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Välipohjarakenne rakenneavauksen RA VP9 kohdalla (tila 115) on ylhäältä alaspäin
lueteltuna seuraava:
muovimatto, 2 mm
tasoite, 5 mm
betoni (harva), ~20 mm
lauta, 25 mm
ilmaväli, ~240 mm
kevytsoraa vähäisessä määrin täyttökerroksen päällä
sekalainen täyttö (sahanpuru, hiekka, sora, laastipuru), ~80 mm
betoni (avausta ei jatkettu)
Kuvat 25 a…d. Rakenneavaus RA VP9 (tila 115). Pintabetonilaatan betoni on harvaa (kuva a). Täyttökerroksen pinnalla on vähäisessä määrin kevytsoraa (kuva b), muuten täyttökerros on hiekkaa/soraa/sahanpurua/laastipurua (kuva c). Rakenneavauksesta ei havaittu poikkeavaa hajua, merkkisavulla tarkasteltuna havaittiin ilmavirtaus raken-teeseen päin (kuva d).
Välipohjarakenne rakenneavauksen RA VP8 (varasto) kohdalla on sisältä ulospäin lue-
teltuna seuraava:
massapäällyste, 3 mm
betoni, ~70 mm
valupaperi
ilmaväli, ~60 mm
kevytsora, ~250 mm
a
d
b
c
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
30 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
betoni (avausta ei jatkettu)
Kuvat 26 a ja b. Rakenneavaus RA VP8. Rakenneavauksesta ei havaittu poikkeavia hajuja. Merkkisavulla tarkasteltuna havaittiin selvä ilmavirtaus sisäilmaan päin.
Välipohjarakenne rakenneavauksen RA VP11 kohdalla (tila 101) on sisältä ulospäin
lueteltuna seuraava:
muovimatto, 2 mm
betoni, ~80 mm
lastulevy, 24 mm
magnesiamassa 20…30 mm
lauta, 30 mm
ilmaväli, 100…110 mm
sora/koksikuona, ~200…220 mm
turve/pehku, ~100…110 mm
betoniantura (avausta ei jatkettu)
Kuvat 27 a ja b. Rakenneavauksessa RA VP11 havaittiin punainen magnesiamassa-kerros. Rakenneavauksesta ei havaittu selvää poikkeavaa hajua, merkkisavulla tar-kasteltuna havaittiin voimakas ilmavirtaus sisäilmaan päin.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
31 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Välipohja ensimmäisen ja toisen kerroksen välillä
Välipohjarakenne on rakenneavausten RAVP1…RAVP3, RAVP6 ja RAVP7 mukaan
ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava:
lattian pintamateriaali liitteen 1 mukaan
lastulevy, 22 mm
rakennuspahvi
lauta, 35 mm
täyttökerros, ~120…440 mm
betoni (60 mm rakenneavauksen RAVP3 kohdalla, muiden mainittujen raken-
neavausten kohdalla avausta ei jatkettu)
Kuvat 28 a ja b. Rakenneavaus RAVP1 tehtiin tilaan 205. Täyttökerros oli turvetta/peh-kua, täyttökerroksen paksuus oli 410 mm. Täyttömateriaali oli aistinvaraisesti arvioi-tuna kuivaa, poikkeavia hajuja ei havaittu. Rakenneavauksesta otettiin materiaalinäyte MAT1 ja MAT2 mikrobianalyysia varten. MAT1 otettiin täyttökerroksen puolivälistä, ul-koseinän vierestä. MAT2 otettiin keskemmältä tilaa täyttökerroksen pinnasta. Materi-aalinäytteiden mikrobianalyyseissa ei havaittu mikrobikasvua materiaaleissa.
MAT1 MAT2
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
32 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuvat 29 a…c. Rakenneavaus RAVP2 tehtiin tilaan 212. Täyttökerroksen päällä oli ~50 mm ilmaväli, täyttökerros kostui kuvan c mukaisesti kerroksista turvetta/pehkua ja laas-timurua/tiilimurskaa. Täyttömateriaali oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa, poikkeavia hajuja ei havaittu. Rakenneavauksesta otettiin materiaalinäyte MAT4 mikrobianalyysia varten, analyysissa ei havaittu mikrobikasvua materiaalissa.
turve/pehku 150 mm
laastimuru/tiilimurska 90 mm
turve/pehku 150 mm
ilmaväli 50 mm
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
33 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuvat 30 a…c. Rakenneavaus RAVP3 tehtiin tilaan 214. Täyttökerros oli turvetta/peh-kua, täyttökerroksen paksuus oli 120 mm. Rakennuspahvissa havaittiin kosteusjälkiä ulkoseinän vierellä. Täyttömateriaali oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa, poikkeavia hajuja ei havaittu. Rakenneavauksesta otettiin materiaalinäyte MAT5 mikrobianalyysia varten, analyysissa ei havaittu mikrobikasvua materiaalissa.
Kuvat 31 a ja b. Rakenneavaus RAVP6 tehtiin tilaan 204. Täyttökerroksen päällä oli ~80 mm ilmaväli, Täyttökerros oli turvetta/pehkua (kuva a), täyttökerroksen paksuus oli 370 mm. Täyttömateriaali oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa, poikkeavia hajuja ei havaittu. Rakenneavauksesta havaittiin merkkisavulla tarkasteltuna selvä ilmavirtaus sisäilmaan päin (kuva b).
MAT5
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
34 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuvat 32 a ja b. Rakenneavaus RAVP7 tehtiin tilaan 211. Täyttökerroksen päällä oli ~70 mm ilmaväli. Täyttökerros oli turvetta/pehkua (kuva a), täyttökerroksen paksuus oli 370 mm. Täyttömateriaali oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa, poikkeavia hajuja ei havaittu. Rakenneavauksesta havaittiin merkkisavulla tarkasteltuna selvä ilmavirtaus rakenteeseen päin (kuva b).
Välipohjarakenne on rakenneavausten RAVP4 ja RAVP5 ylhäältä alaspäin lueteltuna
seuraava:
muovimatto, 2 mm
lastulevy, 22 mm
rakennuspahvi
magnesiamassa, 10…18 mm
lauta, 30 mm
ilmaväli, ~100…150 mm
täyttökerros, ~300…350 mm
betoni (rakenneavauksia ei jatkettu)
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
35 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuvat 33 a…c. Rakenneavaus RAVP4 tehtiin tilaan 213. Magnesiamassakerroksen ja ulkoseinän välissä on rako. Rakenneavauksesta havaittiin ilmavirtaus sisäilmaan päin, poikkeavia hajuja ei havaittu. Rakennuspahvissa havaittiin kosteusjälkiä ulko-seinän vierellä. Täyttökerros 350 mm oli turvetta/pehkua, täyttökerroksen pinnalla oli ~10 mm kerros laastimurua/hiekkaa sekä puunkappaleita ja muuta sekalaista raken-nusjätettä. Täyttökerroksesta otettiin materiaalinäyte MAT9 mikrobianalyysia varten, analyysissa ei havaittu mikrobikasvua materiaalissa. Magnesiamassasta otettiin ma-teriaalinäyte HA1 asbestianalyysia varten.
magnesiamassa, HA2
ponttilauta
ilmaväli, ~100 mm
laastimuru/hiekka, ~10 mm
turve/pehku, ~350 mm MAT9
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
36 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuvat 34 a…c. Rakenneavaus RAVP5 tehtiin tilaan 209. Täyttökerroksen ~300 mm pinnalla oli puunkappaleita ja muuta sekalaista rakennusjätettä, täyttökerros oli so-raa/koksikuonaa. Rakenneavauksesta ei havaittu poikkeavia hajuja. Merkkisavulla tar-kasteltuna havaittiin selvä ilmavirtaus rakenteeseen päin (c).
8.2 Havainnot
Lattiapäällystemateriaalina 2. kerroksen tiloissa on pääosin muovimatto. Kosteissa ti-
loissa lattiapäällysteenä on keraaminen laatta tai massalattia. Lattioiden pintamateri-
aalit tiloittain on esitetty liitteessä 1.
Kuvat 35 a ja b. Välipohjan pintamateriaalina on pääosin muovimatto (kuva a), pienellä osin on käytetty massalattiaa (kuva b). Pintamateriaalit ovat hyväkuntoisia.
magnesiamassa
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
37 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuva 36. Välipohjan alapinta on verhoiltu pääosin akustiikkalevyillä. Välipohjan alapin-nan verhoilu on hyväkuntoinen.
Kuva 37. Tilassa 002 on polyuretaanivaahdolla tiivistetty välipohjan läpivienti. Läpivien-nistä ei havaittu merkkisavulla tarkasteltuna merkittäviä ilmavirtauksia.
Kuvat 38 a ja b. Patteriputkien välipohjan läpiviennit on tiivistetty tiivistysmassalla.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
38 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuva 39. Lattiakaivot olivat pääosin kuivia ja yksittäisissä tiloissa havaittiin lattiakai-voista peräisin olevaa viemärin hajua. Lattiakaivojen vesieristyksissä ei havaittu puut-teita.
8.3 Materiaalinäytteet
Välipohjarakenteista otettiin mikrobianalyysia varten kuusi materiaalinäytettä ja yksi
materiaalinäyte haitta-aineanalyysia varten. Mikrobianalyysi suoritettiin laimennossar-
jamenetelmää käyttäen.
Mikrobianalyysin johtopäätökset tulosraporttien mukaan ovat seuraavat:
MAT1 (turve/pehku): välipohjan täyttökerroksen puoliväli, ulkoseinän viereltä
(tila 205)
o ei mikrobikasvua materiaalissa
MAT2 (turve/pehku): välipohjan täyttökerroksen yläpinta, keskemmältä tilaa
205
o ei mikrobikasvua materiaalissa
MAT3 (turve/pehku): välipohjan täyttökerroksen alapinta, keskeltä tilaa 212
o epäily mikrobikasvusta materiaalissa: homepitoisuus alle määritysra-
jan, suuri bakteeripitoisuus
MAT4 (turve/pehku): välipohjan täyttökerroksen yläpinta, keskeltä tilaa 212
o ei mikrobikasvua materiaalissa
MAT5 (turve/pehku): välipohjan täyttökerros, ulkoseinän viereltä (tila 214)
o ei mikrobikasvua materiaalissa
MAT9 (turve/pehku): välipohjan täyttökerros, ulkoseinän viereltä (tila 213)
o ei mikrobikasvua materiaalissa
Vuonna 2015 tehdyn kuntotutkimuksen (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo,
17.3.2015) yhteydessä otetut materiaalinäytteet analysoitiin suoramikroskopointime-
netelmällä. Materiaalinäytteiden johtopäätökset tulosraporttien perusteella ovat seu-
raavat:
välipohjan täyttökerros (turve ja olki) tilan 211 kohdalla
o viitteitä aktiivisesta mikrobikasvusta materiaalissa
välipohjan täyttökerros (laastipuru ja hiekka) tilan 213 kohdalla
o viitteitä aktiivisesta mikrobikasvusta materiaalissa
välipohjan täyttökerros (turve) tilan 203 kohdalla
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
39 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
o viitteitä aktiivisesta mikrobikasvusta materiaalissa
Haitta-aineanalyysin johtopäätökset tulosraporttien mukaan ovat seuraavat:
HA2 (magnesiamassa): välipohja (tila 213)
o ei sisällä asbestia
Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 1. Materiaalinäytteiden
mikrobianalyysit suoritettiin Mikrobioni Oy:n toimesta. Asbestianalyysi suoritettiin Va-
hanen Rakennusfysiikka Oy:n laboratoriossa.
Laboratorioanalyysien tulosraportit ovat kokonaisuudessaan liitteinä 2 ja 3.
8.4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset
Välipohjien täyttökerrokset ovat pääasiassa orgaanista materiaalia ja ne ovat ainakin
paikoin voineet mikrobivaurioitua rakenteisiin kulkeutuneiden siivousvesien, vanhojen
putkivuotojen tai rakennusaikaisen kosteuden seurauksena. Tämän tutkimuksen yh-
teydessä ei aistinvaraisesti tai laboratorioanalyysien perusteella havaittu viitteitä aktii-
visesta tai laaja-alaisesta mikrobikasvusta. Vuoden 2015 kuntotutkimuksen yhtey-
dessä välipohjan täyttökerroksista otetuissa mikrobinäytteissä todettiin vahvempia viit-
teitä aktiivisesta mikrobikasvusta kuin tässä tutkimuksessa. Ero voi selittyä käytetyillä
analysointimenetelmillä. Vuoden 2015 tutkimuksen yhteydessä materiaalinäytteet ana-
lysoitiin suoraviljelymenetelmällä, mikä on laimennossarjamenetelmää kevyempi ana-
lysointimenetelmä ja voi antaa analyysituloksena laimennossarjaa rikkaamman mikro-
bilajiston, erityisesti vanhojen vaurioiden yhteydessä. Analyysien perusteella raken-
teessa olevat mahdolliset mikrobivauriot eivät ole erityisen vakavia, mutta ilmayhteys
rakenteen ja sisäilman välillä tulee joka tapauksessa katkaista.
Ensimmäisen ja toisen kerroksen välisen välipohjan lattia on puurakenteinen ja väli-
pohjan ja ulkoseinän sekä välipohjan ja kantavien väliseinien liittymät ovat epätiiviitä.
Välipohjan täyttökerroksesta on epätiiviiden rakenneliittymien kautta ilmayhteyksiä si-
säilmaan, joten paine-erojen vaikutuksesta välipohjan täyttökerroksesta voi kulkeutua
epäpuhtauksia sisäilmaan heikentäen sen laatua. Suosittelemme seuraavia toimenpi-
teitä välipohjarakenteisiin liittyen:
Vaihtoehto 1, kevyt korjaus: rakenteen ilmatiiveyden parantaminen.
Välipohjan liittymien ja läpivientien tiivistäminen erillisen korjaussuunnitelman
mukaan.
Vaihtoehto 2, raskas korjaus: orgaanisen materiaalin poistaminen ja uuden raken-
teen toteuttaminen.
Orgaanisen materiaalin poistaminen ja uuden välipohjarakenteen toteuttami-
nen erillisen korjaussuunnitelman mukaan
Betonilaatan yläpuolisten rakenteiden purku, jäljelle jääneiden betonipintojen
mekaaninen puhdistaminen sekä uuden välipohjarakenteen toteuttaminen ra-
kenteen ilmatiiveydestä huolehtien.
Korjaukset tulee tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaan.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
40 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kevyt korjaustapa on kustannuksiltaan edullisin, mutta mahdollisesti kosteusvaurioitu-neet materiaalit jäävät rakenteisiin ja ne tulee huomioida myös jatkossa. Puurakentei-nen lattia ei lähtökohtaisesti ole tiivis, joten lattiarakenteen tiiveys on pintamateriaalina käytetyn muovimaton varassa. Täyttökerrosten uusiminen ei ole sisäilman laadun kan-nalta välttämätöntä, vaan rakenteen tiivistämisellä voidaan tehokkaasti estää mahdol-listen epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan. Täyttökerrosten uusiminen on kuiten-kin järkevää tehdä viimeistään rakennuksen seuraavan peruskorjauksen yhteydessä, tai tilakohtaisesti esimerkiksi pintamateriaalien uusimisen yhteydessä.
Raskaassa korjaustavassa orgaaninen, mahdollisesti kosteusvaurioitunut materiaali poistetaan kokonaan. Korjaustöiden aikana on huolehdittava hyvästä purkutöiden ai-kaisesta pölynhallinnasta.
9 Ulkoseinät, sokkelit ja ikkunat
9.1 Rakenteet
Ulkoseinät ovat rapattuja massiivitiilirakenteita. Ikkunat ovat kaksipuitteisia kolmilasisia
alumiini-ikkunoita (MSE) ja ne on uusittu todennäköisesti 2004 vuonna tehdyn perus-
korjauksen yhteydessä.
Ulkoseinärakenne on rakenneavausten RAUS1…RAUS3 perusteella sisältä ulospäin
lueteltuna seuraava:
maali
rappaus, 20 mm
savitiili, >250 mm (rakenneavausta ei jatkettu)
Kuva 40. Endoskooppikuva rakenneavauksesta RAUS1. Rakenneavaukset RAUS1 ja RAUS2 tehtiin patterisyvennysten kohdalle. Rakenneavauksista ei havaittu merkittäviä ilmavirtauksia sisäilmaan päin.
9.2 Havainnot
Havaintoja ulkoseinistä ja ikkunoista on esitetty seuraavissa kuvissa (Kuva 41…Kuva
47).
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
41 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuva 41. Rakennuksen ulkoseinät ovat rapattuja. Pistokoeluontoisessa rappauksen kopokartoituksessa havaittiin kopoa (rappauksen heikkoa tartuntaa alustaansa) monin paikoin julkisivuissa. Julkisivurappauksessa havaittiin paikoitellen värimuutoksia.
Kuvat 42 a…d. Ulko-ovien ja portaiden vierellä rappaus on paikoin lohkeillut. Oven-pielien alaosien maalipinta hilseilee ja lohkeilee, paikoin betoni on lohkeillut.
a
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
42 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuva 43. Sokkelin ulkopinnan maali hilseilee. Ulkoseinän rappauksessa on värimuu-toksia ja paikoin lohkeilua sokkelin yläpuolisella osalla.
Kuva 44. Ulko-ovien ja ensimmäisen kerroksen ikkunoiden yläpuolella on lyhyet lipat sadeveden ohjausta varten. Lippojen pellitykset ovat tasaiset. Toisen kerroksen ikku-nat ovat vesikaton räystäiden suojassa, eikä niissä ole lippoja.
Kuvat 45 a ja b. Ikkunoiden pellitykset ovat hyväkuntoisia ja niiden sadevedentiiveys on aistinvaraisesti arvioituna hyvä.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
43 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuvat 46 a ja b. Betonisten ikkunapenkkien maalipinta hilseilee ja lohkeilee monin pai-koin.
Kuva 47. Ikkunat ovat kaksipuitteisia kolmilasisia alumiini-ikkunoita (MSE). Ikkunat on uusittu, ilmeisesti peruskorjauksen yhteydessä, ja ne ovat hyväkuntoiset. Merkkisa-vulla tarkasteltuna ikkunaliittymistä ei havaittu merkittäviä ilmavirtauksia sisäilmaan päin.
9.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset
Massiivitiilirakenteiset ulkoseinät eivät ole kosteusteknisesti vaurioherkkiä rakenteita,
sillä massiivitiilirakenteessa ilmankosteus pääsee siirtymään diffuusiolla seinäraken-
teen läpi tiivistymättä rakenteen sisään.
Ulkoseiniin ja ikkunoihin ei kohdistu kiireellisiä kosteus- ja sisäilmatekniseen toimintaan
liittyviä toimenpide-ehdotuksia.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
44 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Julkisivurappauksessa on viitteitä pakkasvaurioitumisesta, etenkin kohdissa, joissa
sade- ja sulamisvesien aiheuttama kosteusrasitus on merkittävintä (sokkelin yläpuoli-
set osat, ulko-ovien pielien ja ulko-oville johtavien portaiden vierustat). Kohteen ikä
huomioiden suosittelemme rakennuksen rapattujen julkisivujen kuntotutkimuksen suo-
rittamista suositeltavan korjaustavan, -laajuuden ja –ajankohdan selvittämiseksi.
10 Yläpohja ja vesikatto
10.1 Rakenne ja rakenneavausten yhteydessä tehdyt havainnot
Kohteen yläpohja on kaksoisbetonilaattarakenteinen.
Vesikaton tukirakenteet ovat hirsirakenteita, vesikatteena on aluskatteeton konesau-mattu rivipeltikate. Vesikaton kaltevuus lähtötietojen mukaan laskettuna on noin 1:3.
Yläpohjan rakenne on rakenneavausten RAYP1 ja RAYP2 mukaan ylhäältä alaspäin lueteltuna:
rivipeltikate, konesaumattu ja maalattu
aluslaudoitus, harva
kattotuolit
tuulettuva tila, 200…2000 mm
sekalainen täyttö, 370…520 mm
betoni, 50 mm (läpi porattu rakenneavauksessa RAYP1, rakenneavaus RAYP2 tehtiin betonipintaan asti)
ilmaväli / muottilaudoitus, 130 mm
betoni (rakenneavausta RAYP1 ei jatkettu)
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
45 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuvat 48 a…e. Rakenneavaus RAYP1. Täyttökerroksen paksuus rakenneavauksen RAYP1 kohdalla oli 520 mm, ja se koostui ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavista ker-roksista: sahanpuru 280 mm – paperi – koksikuona 120 mm – olki/sahanpuru 120 mm (kuvat c ja d). Betonilaattojen välisessä ontelotilassa on muottilaudoitus paikoillaan (kuva e). Täyttökerroksen materiaaleissa ei aistinvaraisesti arvioiden havaittu viitteitä vaurioitumisesta. Ontelotilassa sijaitsevissa muottilaudoissa ei videoendoskoopilla tar-kasteltuna havaittu viitteitä vaurioitumisesta.
Kuvat 49 a ja b. Rakenneavaus RAYP2 tehtiin ylempään betonilaattaan asti. Täyttö-kerroksen paksuus rakenneavauksen RAYP2 kohdalla oli 370 mm ja se koostui yl-häältä alaspäin lueteltuna seuraavista kerroksista: sahanpuru/kutterinlastu 150 mm – koksikuona 50 mm – pehku/turve 170 mm. Täyttökerroksen materiaaleissa ei aistinva-raisesti arvioiden havaittu viitteitä vaurioitumisesta.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
46 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
10.2 Havainnot
Yläpohjarakennetta tutkittiin aistinvaraisesti havainnoiden ullakolta käsin sekä
yläpuolelta suoritetuista rakenneavauksista.
Vesikattoa ei voitu työturvallisuussyistä tarkastaa kattavasti, sillä vesikatolla ei ollut
kulkusiltoja ja vesikatolla oli tarkasteluhetkellä lunta ja jäätä.
Havaintoja yläpohjasta ja vesikatosta on esitetty seuraavissa kuvissa (Kuvat 50…Kuva
60).
Kuvat 50 a ja b. Yleiskuvia vesikatolta tarkastusluukusta kuvattuna. Vesikatteena toi-mii konesaumattu ja maalattu rivipeltikate. Vesikate on havaintojen mukaan kohtalai-sen hyväkuntoinen. Vesikattoa ei työturvallisuussyistä tarkastettu kattavasti yläpuolelta käsin. Vesikatolla ei ole kulkusiltoja.
Kuva 51. Peltikatteen maalipinta hilseilee katteen taitekohdissa.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
47 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuva 52. Vesikatolta tulevat sade- ja sulamisvedet ohjataan jalkarännin tai muun vesi-katteen pystypokkauksen avulla syöksytorville.
Kuva 53. Yleiskuva ullakkotilasta. Vapaata tilaa on 200…2000 mm.
Kuva 54. Vesikate on tiiviisti aluslaudoitusta vasten, aluskatetta ei ole. Aluslaudoituk-sessa on havaittavissa paikoitellen kosteusjälkiä.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
48 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuvat 55 a…d. Vesikatteessa havaittiin yksi aktiivinen vuotokohta tilan 213 kohdalla. Täyttökerros oli tältä kohdalta kastunut (kuva b). Aluslaudoituksen kosteuspitoisuus on koholla vuotoalueella. Kosteuspitoisuudeksi mitattiin piikkimittarilla 25,9 p-% violetilla nuolella merkitystä kohdasta (kuvat c ja d).
Kuvat 56 a ja b. Vesikaton tukirakenteissa ja aluslaudoituksessa on havaittavissa kos-teusjälkiä.. Räystäillä ja kattoikkunoiden kohdalla mitattiin piikkimittarilla korkeita kos-teuspitoisuuksia. Kosteuspitoisuus oli korkeimmillaan 38,1 p-%.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
49 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuva 57. Iv-putkien yläpohjan läpiviennit ullakolta on havaintojen mukaan tiivistetty mi-neraalivillalla.
Kuvat 58 a ja b. Ullakolla havaittiin yksi epätiivis yläpohjan läpivienti. Merkkisavulla tarkasteltuna läpiviennistä ei havaittu merkittäviä ilmavirtauksia.
Kuva 59. Yläpohjan alapinnassa on akustiikkalevytys. Akustiikkalevyt ovat havaintojen mukaan pääsääntöisesti hyväkuntoisia.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
50 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuva 60. Porraskäytävän (tila 215) kohdalla havaittiin vesivuotojälkiä yläpohjan alapin-nan akustiikkalevyissä. Vesivuotokohtaan tehtiin vuoden 2015 kuntotutkimuksen yh-teydessä rakenneavaus ja kohdasta otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysia varten kattotasoitteesta ja akustiikkalevystä. Kattotasoitteesta otetussa materiaalinäytteessä havaittiin aktiivista mikrobikasvua. Akustiikkalevystä otetussa materiaalinäytteessä ei havaittu viitteitä aktiivisesta mikrobikasvusta.
10.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset
Nykyisten ohjeiden (RIL 107, RT 85-11158 ja Toimivat katot 2013) mukaan aluskattee-
ton rivipeltikate on vesitiiviydeltään riittävä kateratkaisu, jos vesikaton kaltevuus on vä-
hintään 1:3. Saumattu peltikate ei ole paineellisen veden pitävä, joten loivemmat rivi-
peltikatot tulee nykyohjeiden mukaan toteuttaa aluskatteellisena. Paineellista vettä voi
muodostua vesikatteen päälle esimerkiksi talvella lumen sulaessa katolla yläpohjan
lämpövuotojen, lumen lämmöneristävyyden ja ulkolämpötilan yhteisvaikutuksesta.
Kohteessa sade- ja sulamisvedet rakennuksen vesikatolta ohjataan jalkarännien avulla
syöksytorville, jolloin erityisesti jalkarännien kohdalle voi muodostua ns. paannejäätä,
joka padottaa sulanutta vettä. Padonnut vesi sekä lumen paino vesikerroksen päällä
aiheuttavat peltikatteeseen paineellisen vesirasituksen.
Vesikatteessa on vuotokohtia erityisesti räystäillä sekä paikoin muuallakin. Vesikatolla
oli tutkimushetkellä lunta eikä vesikatolla ollut kulkureittejä, joten vesikatteen kuntoa ei
pystytty tutkimushetkellä tarkastamaan kattavasti. Suosittelemme vesikaton kuntotut-
kimuksen suorittamista henkilönostimen avulla lumien sulamisen jälkeen. Jatkotoimen-
piteet määräytyvät vesikaton kuntotutkimuksen perusteella.
Alustavina toimenpide-ehdotuksina suosittelemme uusimaan vesikatteen aluskatteelli-
sena sekä jalkarännien toiminnan parantamista lisäämällä saattolämmityksen jalkarän-
neihin tai vaihtoehtoisesti toteuttamaan sadevedenohjauksen vesikatolta rakennuksen
ulkopuolisten sadevesikourujen avulla. Korjaustöiden yhteydessä vesikaton kantavien
rakenteiden kunto suositellaan tarkastamaan.
Yläpohjan betonirakenteen yläpuolisena lämmöneristeenä on käytetty sekalaista or-
gaanista materiaalia (sahanpuru, kutterinlastu, olki, turve). Täyttömateriaali on paikoi-
tellen kastunut vesikaton vuotojen seurauksena ja todennäköisesti paikoin mikrobivau-
rioitunut. Yläpohjan lämmöneristävyys ei ole kovin hyvä, etenkin kun eristekerros on
kastuessaan todennäköisesti paikoitellen painunut ja tiivistynyt.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
51 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Yläpohjan kantava rakenne on rakennusaikakaudelle tyypillinen kaksoislaattarakenne,
jonka ontelotilassa on muottilaudoitus paikoillaan. Ontelotilan muottilaudoitus on tyy-
pillisesti voinut kosteusvaurioitua jo valuvaiheessa betonista kulkeutuneesta vedestä.
Tilan 215 kohdalla yläpohjarakenteen alapinnassa olevassa akustiikkalevytyksessä on
laajoja vesivuotojälkiä, jolloin myös ontelotilan muottilaudoitukset ovat todennäköisesti
kosteusvaurioituneet tältä kohdin.
Rakenteen epätiiveyskohtien (halkeamat, läpiviennit, liittymät) kautta yläpohjan onte-
lotilan sekä betonirakenteen yläpuolisten täyttökerrosten epäpuhtaudet saattavat
päästä ainakin paikoitellen kulkeutumaan sisäilmaan heikentäen sen laatua.
Rakennuksen painesuhteiden (nk. savupiippuvaikutus) takia rakennuksen yläosassa
olevien vaurioiden sisäilmavaikutukset ovat yleensä pienemmät kuin rakennuksen ala-
osien vaurioiden.
Yläpohjan toimenpide-ehdotukset on esitetty seuraavaksi. Korjaukset tulee tehdä eril-
lisen korjaussuunnitelman mukaan.
Vaihtoehto 1, keskiraskas korjaus: yläpohjarakenteen ilmatiiveyden parantaminen.
Yläpohjan läpäisevien liittymien tiivistäminen ja ilmatiiviin kerroksen lisäämi-
nen yläpohjan alalaatan alapintaan. Alipaineistamista ei lähtökohtaisesti suo-
sitella ulkoilmaan yhteydessä olevaan yläpohjarakenteeseen.
Havaittujen vesivuotojen kohdalla (tilojen 213 ja 215 kohdalla) vesikate tulee
korjata ja yläpohjarakenteen kunto tarkastaa.
o Täyttökerrokset tulee poistaa vuotokohdilta ja ylempää betonilaattaa
avata siinä laajuudessa, että muottilautojen kunto voidaan luotettavasti
tarkastaa. Yläpohjarakenteen kunto suositellaan tarkastamaan raken-
neavauksin vähintään pistokoeluontoisesti myös räystäillä.
o Tilassa 215 yläpohjarakenteen alalaatan alapuoliset materiaalikerrok-
set tulee poistaa ja yläpohja hioa puhtaalle betonipinnalle vaurioitu-
neelta alueelta. Korjauslaajuus tulee tarkentaa korjaustöiden yhtey-
dessä.
Vaihtoehto 2: raskas korjaus: yläpohjarakenteen uusiminen.
Alalaatan yläpuolisten materiaalikerrosten poistaminen ja jäljelle jääneiden
betonipintojen puhdistaminen mekaanisesti, esimerkiksi hiomalla tai hiekkapu-
haltamalla.
Uuden yläpohjarakenteen toteuttaminen huomioiden rakenteen ilmatiiveys.
Yläpohjaan kohdistuvat toimenpiteet kannattaa toteuttaa vesikaton kuntotutkimuksen
tulosten jälkeen, mahdollisten vesikaton korjaustöiden yhteydessä.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
52 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
11 Muut rakenteet
11.1 Havainnot
Muihin rakenteisiin liittyvät havainnot on esitetty seuraavien kuvien yhteydessä (Kuvat
61 ja Kuvat 62).
Kuvat 61 a ja b. Portaiden alapuolinen tila eteläpäädyn kellarissa tarkastettiin videoen-doskooppia apuna käyttäen rakenneavauksen RA VS1 kautta. Portaiden alapuolinen tila on tyhjä, muottilaudoitusta ei havaittu. Rakenneavauksesta havaittiin heikko koste-aan kiviainesrakenteeseen viittaava haju, mikrobiperäistä hajua ei havaittu. Raken-neavauksesta havaittiin merkkisavulla tarkasteltuna voimakas ilmavirtaus sisäilmaan päin.
Kuvat 62 a…c. Pohjoispäädyn kellarissa havaittiin vanhoja lahovaurioita alkuperäisen ovenkarmin kiinnitysrakenteissa.
11.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset
Portaiden alapuolisesta tilasta ei aiheudu vaikutuksia sisäilmaan, eikä tilaan kohdistu
toimenpidetarpeita.
Pohjoispäädyn kellaritilassa olevan ovenkarmin kiinnitysrakenteissa olevat lahovauriot
ovat vanhoja ja kuivia, eivätkä pohjoispäädyn kellarin tilat ole käytössä, joten kiinnitys-
rakenteiden vaurioiden aiheuttaman sisäilmavaikutuksen käyttötiloissa voidaan katsoa
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
53 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
olevan niin pieni, ettei välittömille toimenpiteille ole tarvetta. Lahovaurioituneet kiinni-
tysrakenteet suositellaan purkamaan seuraavien tilaan kohdistuvien toimenpiteiden
yhteydessä.
12 Ilmanvaihto ja sisäilma
Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ullakon ilman-
vaihtokonehuoneessa on yksi, koko rakennusta palveleva ilmanvaihtokone. Koneessa
on lämmön talteenotto. Ilmanvaihtokonehuone on siisti ja tarvittavat huoltotoimenpiteet
mahtuu tekemään.
Ilmanvaihtojärjestelmän viimeisimmän puhdistuksen ajankohta ei selvinnyt tarkastus-
käynnin aikana. Tammikuussa 2017 tehdyn ilmamäärämittausten yhteydessä ei ole
raportoitu kanaviston puhdistustarpeesta. Rakennusta ei ole liitetty keskitettyyn raken-
nusautomaatiojärjestelmään. Ilmanvaihdon ohjaukset ja säädöt on toteutettu paikalli-
silla säätölaitteilla.
Ilmanvaihtokoneiden tarkempi kuvaus on esitetty seuraavissa kappaleissa. Esitetyt il-
mamääräarvot ovat suunnittelu- ja / tai kilpiarvoja ellei toisin ole mainittu.
12.1 Paine-eron seurantamittaukset
Sisäilman ja ulkoilman välistä paine-eroa mitattiin seurantamittauksena tiloista 110,
112, 205 ja 213 aikavälillä 11.12. – 19.12.2017. Sisäilman ja ryömintätilan välistä
paine-eroa mitattiin seurantamittauksena tiloista 108 ja 110 aikavälillä 11.12. –
19.12.2017. Seurantamittausten tulokset on esitetty kuvaajissa 1…4. Paine-eron ol-
lessa negatiivinen, on huonetilan sisäilma alipaineinen ulkoilmaan nähden. Seuranta-
mittauspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
54 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuvaaja 1. Tilan 110 (ryhmähuone) paine-ero ulkoilmaan nähden 11.12. – 19.12.2017. Ruudukon pystyakselilla vaakaviivojen väli on 5 Pa.
Kuvaaja 2. Tilan 112 (leikkihuone) paine-ero ulkoilmaan nähden 11.12. – 19.12.2017. Ruudukon pystyakselilla vaakaviivojen väli on 5 Pa.
Ylipaine
Alipaine
Ylipaine
Alipaine
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
55 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuvaaja 3. Tilan 205 (pienryhmätila/henkilökunta) paine-ero ulkoilmaan nähden 11.12. – 19.12.2017. Ruudukon pystyakselilla vaakaviivojen väli on 5 Pa.
Kuvaaja 4. Tilan 213 (ryhmähuone/biljardihuone) paine-ero ulkoilmaan nähden 11.12. – 19.12.2017. Ruudukon pystyakselilla vaakaviivojen väli on 5 Pa.
Sisäilman ja ryömintätilan välistä paine-eroa mitattiin seurantamittauksena tiloista 108
ja 110 aikavälillä 11.12. – 19.12.2017. Mittaustulokset on esitetty kuvaajissa 5 ja 6.
Liitteessä 1 esitetään mittauspisteiden sijainnit. Paine-eron ollessa negatiivinen, on
Ylipaine
Alipaine
Ylipaine
Alipaine
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
56 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
huonetilan sisäilma alipaineinen ryömintätilaan nähden. Seurantamittauspisteiden si-
jainnit on esitetty liitteessä 1.
Kuvaaja 5. Tilan 108 (eteinen) paine-ero ryömintätilaan nähden 11.12. – 19.12.2017. Ruudukon pystyakselilla vaakaviivojen väli on 5 Pa.
Kuvaaja 6. Tilan 110 (ryhmähuone) paine-ero ryömintätilaan nähden 11.12. –
19.12.2017. Ruudukon pystyakselilla vaakaviivojen väli on 5 Pa.
Ylipaine
Alipaine
Ylipaine
Alipaine
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
57 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
12.2 Yleisilmanvaihto
Ilmanvaihtokone TK1
Ilmamäärät: +0,936 / 0.468 m3/s, PK1 -0,684 / 0,307 m3/s
Käyntiaika: käy jatkuvasti
Ilmanvaihtokone ja ns. pakettikone sijaitsevat ullakon ilmanvaihtokonehuoneessa. Ko-
netyyppi on Swegon Gold 21 B II ja se on valmistettu vuonna 2004. Kone on kokonai-
suudessaan hyväkuntoinen.
Koneella on toteutettu koko rakennuksen yleisilmanvaihto. Koneeseen liittyvät myös
wc-tilojen poistopuhallin PK1.2 ja keittiön poistopuhallin PK1.3.
Tuloilmakone on varustettu sulkupellillä, suodatinosalla, pyörivällä lämmön talteenot-
tolaitteella, suoravetoisella taajuusmuuttajaohjatulla puhaltimella sekä lämmityspatte-
rilla. Poistoilmakone on varustettu suodattimella, suoravetoisella taajuusmuuttajaohja-
tulla puhaltimella sekä sulkupellillä. Koneessa on riittävästi huolto-osia ja tarkastus-
luukkuja. Tarvittaessa kone voidaan varustaa myös jäähdytyspatterilla. Koneessa on
palopellit, joista ei ole hälytystä.
Kuva 63. Tuloilmakone TK1
Havainnot, TK1
Ulkoilmakammio on puhdas eikä kosteusjälkiä ole havaittavissa. Ulkoilmapelti on me-
kaanisesti kunnossa ja sulkeutuu tiiviisti tuloilmakoneen pysähtyessä. Suodatinosa on
puhdas ja tiivis. Suodatinvahti on toteutettu paine-eromittauksena. Suodattimen luokka
on F7. Suodattimet ovat ehjät ja puhtaat. Suodattimet uusitaan huolto-ohjelman mu-
kaisesti kaksi kertaa vuodessa. Pyörivän lämmön talteenottolaitteen hihna oli ehjä ja
sopivalla kireydellä. Ohivirtauksia ei havaittu. Talteenottolaitteen kammio oli puhdas.
Suoravetoinen puhallin ja puhallinkammio ovat puhtaat eikä sivuääniä havaittu. Puhal-
timen jälkeen sijaitsevan lämmityspatterin pinta on ehjä ja puhdas. Lämmityspatterin
pumpussa ei havaittu vuotoja tai sivuääniä. Säätö- ja linjasäätöventtiilit olivat ehjät eikä
vuotoja havaittu. Lämmityspatterin lähellä olevat T-kappaleet olivat ruosteessa. Tuloil-
makanava lämmityspatterin jälkeen oli puhdas. Ilmanvaihtokanavisto ja pääte-elimet
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
58 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
on ilmeisesti pääosin asennettu vuonna 2004. Kanavisto on osin sijoitettu ullakkotilaan.
Kanavisto, sen eristeet ja pääte-elimet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Havaintoja
järjestelmästä on esitetty seuraavissa kuvissa.
Kuvat 64 a ja b. Ulkoilmapellin toimilaite. Pelti sulkeutuu tiiviisti puhaltimen pysähty-essä.
Kuvat 65 a ja b. Tuloilmasuodattimen kammio on siisti ja tiivis. Suodattimet ovat puh-taat.
Kuvat 66 a ja b. Lämmön talteenottolaite, kenno on puhdas.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
59 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuvat 67 a ja b. Tuloilmapuhallin ja lämmityspatterin pinta ovat puhtaat.
Kuvat 68 a ja b. Tuloilmakone sisältää puhaltimien käyttökytkimet ja paikallisen käyttö-päätteen.
Kuvat 69 a ja b. Poistosuodattimen kammio on siisti ja tiivis. Suodattimet ovat puhtaat.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
60 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuvat 70 a ja b. Poistoilmapuhallin ja palopelti poistoilmakanavassa.
Koneen aikaohjelmat, lämpötilan säädöt, ilmamäärän säädöt sekä varotoiminnot on
toteutettu koneen omalla säätöohjelmalla. Kone voidaan liittää keskitettyyn rakennus-
automaatiojärjestelmään Modbus-väyläliitynnällä, mutta liityntä vaatii ohjelmointia sekä
Trend-rakennusautomaatiojärjestelmään että tuloilmakoneen automaatioon.
Koneelle on ohjelmoitu kaksi ilmamäärää, käyttöönottopöytäkirjan mukaan tuloilman
isompi ilmamäärä on 0,8 m3/s ja pienempi 0,47 m3/s. Vastaavat poistoilmamäärät ovat
0,31 m3/s ja 0,69 m3/s. Tuloilman suurempi ilmamäärä poikkeaa laitekilvessä ilmoite-
tusta arvosta 0,936 m3/s, muut arvot vastaavat kilvessä ilmoitettuja arvoja. Säätöohjel-
mien toiminnassa ei havaittu virheitä. Hälytyslistauksen sekä koneen toiminnan seu-
raaminen edellyttää paikallisen käyttöpäätteen käyttämistä.
Ilmanvaihtokanaviston eristeet ullakkotilassa ovat tyydyttävässä kunnossa, mineraali-
villa on paikoitellen näkyvissä. Tulo- ja poistoilman pääte-elimet ovat pääosin kattoha-
jottajia tai suutinkanavia sekä kartioventtiileitä. Kanaviston puhdistusajankohta ei ole
tiedossa. Ilmamääriä on viimeksi mitattu tammikuussa 2017.
Ilmanvaihtokone PK 2
Ilmamäärät: - 0,1 m3/s
Käyntiaika: tarpeenmukainen käyttö
Kanavapuhallin sijaitsee ullakon ilmanvaihtokonehuoneessa. Konetyyppi on IRE 125
B ja se on valmistettu vuonna 2004.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
61 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Kuva 71. Poistoilmakone PK 2
Kone palvelee keramiikkatilassa olevaa huuvaa. Puhallin on sijoitettu kanavaan ilman-
vaihtokonehuoneeseen. Koneessa on huoltoluukku, josta puhaltimen pääsee huolta-
maan. Koneen ohjaus on toteutettu keramiikkatilassa olevalla tyristorisäätimellä.
Havainnot, PK 2
Puhallin, kanavistot ja huuva ovat hyvässä kunnossa. Kanavaeristeet ovat hyväkuntoi-
set. Koneen toiminnassa ei havaittu puutteita.
Kuvat 72 a ja b. Poistopuhallin PK 2 iv-konehuoneessa ja huuva keramiikkatilassa.
Tilojen ilmamäärät
Vuonna 2017 tehdyn ilmamäärien mittauspöytäkirjan mukaan kaikissa mitatuissa ti-
loissa tuloilman määrä on suurempi kuin poistoilman. Suoritettujen painesuhteiden
seurantamittausten perusteella tilat ovat kuitenkin selkeästi alipaineisia ja alipaineisuus
on suurempi päiväaikaan. Tilojen paine-ero tulisi säätää mahdollisimman pieneksi tai
lievästi alipaineiseksi (0…-3 Pa). Suosittelemme tarkastamaan ilmanvaihtokanavien
puhtauden ja tarvittaessa puhdistamaan ne sekä ilmamäärien säätämistä kohteessa
mahdollisesti tehtävien korjausten jälkeen. Rakennuksen painesuhteet tulee todentaa
seurantamittauksin ennen tilojen käyttöönottoa. Tilakohtaisten ilmamäärien riittävyys
tulee arvioida tilojen tulevan käytön ja käyttäjämäärän mukaan.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
62 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Muut ilmanvaihtoon vaikuttavat järjestelmät
Ryömintätilan tuuletus on toteutettu kahdella ulkoseinään sijoitetulla kanavapuhalti-
mella. Korvausilma tilaan saadaan ulkoseinään sijoitettujen korvausilmaventtiileiden
kautta. Puhaltimet ovat käynnissä jatkuvasti. Puhaltimien tarkoitus on ryömintätilojen
tuuletus ja alipaineistaminen.
Kuvat 73 a ja b. Ryömintätilan tuuletuksen kanavapuhallin ja korvausilmaventtiili
12.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset
Tehtyjen havaintojen perusteella tarkastettu ilmanvaihtokone TK1 on teknisesti toimiva
ja kokonaisuutena hyvässä kunnossa. RT18-10922 mukaan jatkuvasti käynnissä ole-
van tuloilmakoneen keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 10...15 vuotta. Koneen
säännöllistä huoltoa suositellaan jatkettavaksi. Konetta voidaan kohteessa tehtyjen
korjausten jälkeen käyttää osateholla tilojen varsinaisen käyttöajan ulkopuolella, mutta
painesuhteet tulee varmistaa mittauksilla ennen tilojen käyttöön ottoa.
Tehtyjen havaintojen perusteella tarkastettu poistoilmakone PK2 on teknisesti toimiva
ja hyvässä kunnossa. RT18-10922 mukaan 10…20 h viikossa käynnissä olevan pu-
haltimen keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 30...40 vuotta. Koneen ja sen oh-
jauksen toiminta suositellaan tarkastamaan säännöllisesti, esimerkiksi tuloilmakoneen
suodatinvaihtojen yhteydessä
Rakennuksen tilat olivat mittausjaksolla jatkuvasti ja selvästi alipaineisia ulkoilmaan
nähden: päivisin painesuhteet olivat ensimmäisessä kerroksessa -25…-30 Pa ja toi-
sessa kerroksessa -17…25. Paine-erotason vaihtelu eri kerrosten välillä on vähintään
osin ilman lämpötilaeroista aiheutuvan savupiippuvaikutuksen aikaansaamaa. Termi-
nen paine-ero (savupiippuvaikutus) korostuu kylminä vuodenaikoina, jolloin ulkoilman
ja sisäilman lämpötilaero on suuri.
Ensimmäisen kerroksen tilat olivat jatkuvasti ja selvästi alipaineisia ryömintätilaan näh-
den: päivisin painesuhteet olivat -12…-15 Pa.
Arkipäivisin, päiväaikaan paine-erot olivat keskimäärin 7…10 Pa suurempia kuin vii-
konloppuisin ja yöaikaan, alipaineen ollessa suurempi päiväaikaan. Painesuhteiden
systemaattinen vaihtelu aiheutuu ilmanvaihdon käyntiajoista.
Paine-erojen vaikutuksesta ilmavirtaukset ovat ulkoilmasta ja ryömintätilasta sisäil-
maan päin, jolloin rakenteiden epätiiveyskohtien kautta sisäilmaan kulkeutuu myös
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
63 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
epäpuhtauksia heikentäen sisäilman laatua. Savupiippuvaikutuksen johdosta epäpuh-
taudet kulkeutuvat ylempiin kerroksiin.
Suosittelemme rakennuksen ulkovaipan yli olevien painesuhteiden säätämistä mah-
dollisimman tasapaineiseksi tai vain lievästi (0…3 Pa) alipaineiseksi.
13 Rakennusautomaatiojärjestelmä
Kohteessa ei ole keskitettyä rakennusautomaatiojärjestelmää vaan koneiden säädöt ja
ohjaukset on toteutettu joko niiden omalla automaatiojärjestelmällä tai paikallisilla
kello- ja käyttökytkimillä.
13.1 Havainnot ja mittaustulokset
Tuloilmakoneen säädöt ja ohjaukset on toteutettu sen omalla automaatiojärjestelmällä.
Muiden järjestelmien ohjauksissa on käytetty kellokytkimiä tai paikallisia ohjauskytki-
miä. Mikäli kohteesta halutaan yhteys Viialan varikolla sijaitsevaan keskusvalvomoon,
tulee rakennukseen asentaa uusi Trend-alakeskus. Mikäli tuloilmakone TK 1 halutaan
liittää valvomoon, tulee laitetoimittajalta (Swegon) varmistaa, onko koneeseen saata-
villa Modbus-liitäntää. Kyseinen toimenpide vaatii ohjelmapäivityksiä tuloilmakoneen
automaatioon ja ohjelmointityötä myös uuteen alakeskukseen.
13.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset
Koska rakennusautomaation alakeskuksen lisääminen rakennukseen on suhteellisen
kallis toimenpide ja valvottavia pisteitä on vähän, suosittelemme rakennusautomaa-
tiojärjestelmän lisäämistä, vain jos rakennukseen tehdään peruskorjaus tai siihen lisä-
tään taloteknisiä järjestelmiä.
14 Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä
Suosittelemme seuraavien sisäilman laatuun liittyvien korjaustoimenpiteiden suoritta-
mista ennen tilojen käyttöönottoa:
Rakennustekniikka:
Vesihöyrynläpäisevyydeltään tiiviiden lattiapäällysteiden (muovimatto) purka-
minen porraskäytävien maantasossa olevilta porrastasanteilta.
o Uudeksi lattiapäällysteeksi suositellaan kosteutta hyvin kestävää ja ve-
sihöyryä läpäisevää materiaalia, esim. vesihöyryä läpäisevää maalia.
Alapohjarakenteen ilmatiiveyden parantaminen tai uuden alapohjarakenteen
toteuttaminen kappaleen 7.5 mukaan.
Välipohjarakenteen ilmatiiveyden parantaminen tai uuden välipohjarakenteen
toteuttaminen kappaleen 8.4 mukaan.
Rapattujen julkisivujen kuntotutkimuksen suorittaminen.
Vesikaton kuntotutkimuksen suorittaminen henkilönostinta käyttäen lumien
sulamisen jälkeen.
o Vesikattoon kohdistuvat jatkotoimenpiteet määräytyvät vesikaton kun-
totutkimuksen perusteella.
Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa
64 (64)
Kuntotutkimukset 22.2.2018
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY
ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE
+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2
Yläpohjarakenteen ilmatiiveyden parantaminen ja paikalliset korjaustyöt tai
uuden yläpohjarakenteen toteuttaminen kappaleen 10.3 mukaan.
LVIAS-järjestelmä
Ilmanvaihtojärjestelmän säätö ja tasapainottaminen kohteessa suoritettavien
korjaustöiden jälkeen.
o Ilmanvaihtojärjestelmä tulee säätää mahdollisimman tasapaineiseksi
tai vain lievästi (0…3 Pa) alipaineiseksi.
Rakennusteknisten korjausten edellyttämien LVIAS-teknisten töiden suoritta-
minen.
Vahanen Rakennusfysiikka Oy
Tampere, 22.2.2018
Laura Virtanen, DI
Asiantuntija
Toni Lammi, RI
Rakennusterveysasiantuntija
VTT-C-22429-26-16
Hannu Koivunen, teknikko LVIA-tekninen asiantuntija
Liitteet:
Liite 1. Pintamateriaalit, pintakosteuskartoitus, seurantamittalaitteiden sekä
rakenneavausten, porareikämittausten ja materiaalinäytteenoton paikat
Liite 2. Tulosraportti RM2017-1340 (Mikrobioni Oy, 5.1.2018)
Liite 3. Tutkimusseloste TT2829, asbestianalyysi (Vahanen Rakennusfysiikka
Oy, 15.1.2018)
Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittai-
seen kopiointiin.
Massalattia
Muovim
atto
Maalattu betoni
pintakosteuslukemat selvästi kohollaan
massalattia
muovim
atto
maalattu betoni
kaakeli
LIITE 2
sisäilman seurantam
ittaus
pintakosteuslukemat selvästi kohollaan
rakenneavaus
massalattia
muovim
atto
maalattu betoni
puulattia
pintakosteuslukemat selvästi kohollaan
raportti RM2017-1340
Laura VirtanenVahanen Rakennusfysiikka OyTampellan Esplanadi 233100 Tampere
TULOSRAPORTTI
KOHDE:Rasin kivikoulu, Akaa
NÄYTTEET:Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Laura Virtanen, Vahanen Rakennusfysiikka Oy, 19.12.2017. Näytteet onvastaanotettu laboratorioon 22.12.2017 ja viljelty 22.12.2017.
ANALYYSIT:Materiaalinäytteistä määritettiin homeiden ja bakteerien määrä laimennossarjamenetelmällä käyttäenpintaviljelytekniikkaa. Homeet viljeltiin mallasuute- (M2) ja dikloran-glyseroli-18 (DG18)-alustalle ja bakteerittryptoni-hiivauute-glukoosi-alustalle (THG). Elatusalustoja pidettiin +25°C 7 vuorokautta mesofiilisten sienien(homeet ja hiivat) ja kokonaisbakteeripitoisuuksien määrittämiseksi ja yhteensä 14 vuorokautta sädesienienmäärittämiseksi (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa IV). Homeet tunnistettiin mikroskopoimalla suku-tai lajitasolle. Bakteereista tunnistettiin sädesienet.
TULOKSEN TULKINTA:Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan sieni-itiöpitoisuus yli 10 000 pesäkkeen muodostavaayksikköä (pmy)/g viittaa sienikasvuun (homeet ja/tai hiivat) näytteessä. Bakteeripitoisuus yli 100 000 pmy/g jasädesienipitoisuus yli 3 000 pmy/g viittaavat bakteeri- ja/tai sädesienikasvuun näytteessä. Pitoisuuksien ohellatulkinnassa tarkastellaan myös mikrobilajistoa ja ns. kosteusvaurioindikaattorisukujen tai –lajien esiintymistäerityisesti, kun näytteen homepitoisuus on 5 000 – 10 000 pmy/g.
MÄÄRITYSRAJA:Menetelmän määritysraja on 91 pmy/g tai 910 pmy/g kevyille materiaaleille. Määritysraja on ilmoitettu jokaisennäytteen kohdalla tulostaulukossa.
MITTAUSEPÄVARMUUS:Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä todellisen arvon voidaanvalitulla todennäköisyydellä katsoa olevan. Menetelmän luonteesta johtuen mittausepävarmuuteen vaikuttaamyös itse mittaustulos, joten menetelmäkohtaista mittausepävarmuusarviota ei voida antaa. Laboratorionteknisen suorituksen mittausepävarmuus on homeille 5 % (M2-alusta) ja 6 % (DG18-alusta) sekä THG:llä muillebakteereille 19 % ja sädesienille 22 %. Teknisen suorituksen mittausepävarmuus kattaa tilavuusmittausten,siirrostilavuuden, laimennoskertoimen ja pesäkelaskennan mittausepävarmuudet. Mittausepävarmuus onhuomioitu tulosten tulkinnassa.
Mikrobioni Oy | PL 1199 | 70211 Kuopio | Puh. 010 321 0680 Sivu 1/6
Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2017-1340
YHTEENVETO TULOKSISTA:Tässä tulosraportissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Tarkemmat analyysitulokset on esitettyraportin lopussa.
Alla olevassa yhteenvetotaulukossa mikrobikasvun esiintymistä on havainnollistettu värillä/tummennuksella:ei mikrobikasvua materiaalissaepäily mikrobikasvusta materiaalissaselvä mikrobikasvu materiaalissa
Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös:MAT1, turve/pehku, RAVP1. välipohja
tilassa 205. Ulkoseinän viereltä.
täyttökerroksen puolivälistä.
pienet home- ja bakteeripitoisuudet ei mikrobikasvua materiaalissa
MAT2, turve/pehku, RAVP1. välipohja
tilassa 205. Täyttökerroksen pinnasta.
keskemmältä.
home- ja bakteeripitoisuudet alle
määritysrajan
ei mikrobikasvua materiaalissa
MAT3, turve/pehku, RAVP2. välipohja
keskeltä tilaa 212. Täyttökerroksen
pohjalta.
homepitoisuus alle määritysrajan, suuri
bakteeripitoisuus (kts. lisätiedot)
epäily mikrobikasvusta materiaalissa
MAT4, turve/pehku, RAVP2. välipohja
keskeltä tilaa 212. Täyttökerroksen
pinnalta.
pieni homepitoisuus, indikaattorimikrobia
yksittäinen pesäke. Bakteeripitoisuus alle
määritysrajan
ei mikrobikasvua materiaalissa
MAT5, turve/pehku, RAVP3. välipohja
tilassa 214. Ulkoseinän viereltä.
homepitoisuus alle määritysrajan, pieni
bakteeripitoisuus
ei mikrobikasvua materiaalissa
MAT6, turve/pehku, RAAP2. alapohja
keskeltä tilaa 112. Keskeltä täyttökerrosta.
homepitoisuus alle määritysrajan, pieni
bakteeripitoisuus
ei mikrobikasvua materiaalissa
MAT7, turve/pehku / sora/koksikuona,
RAAP3. alapohja tilassa 110.
Täyttökerrosten rajalta. lähetltä
ulkoseinää.
pienet home- ja bakteeripitoisuudet, mutta
indikaattorimikrobeita (kts. lisätiedot)
epäily mikrobikasvusta materiaalissa
MAT8, puu, RAAP3.alapohja tilassa 110.
Kantava puurakenne ulkoseinän vieressä.
pienet home- ja bakteeripitoisuudet, mutta
indikaattorimikrobia
epäily mikrobikasvusta materiaalissa
MAT9, turve/pehku, RAVP4. välipohja
tilassa 213. Täyttökerros ulkoseinän
viereltä.
homepitoisuus alle määritysrajan, pieni
bakteeripitoisuus
ei mikrobikasvua materiaalissa
Lisätietoja:Suuri bakteeripitoisuus näytteessä MAT3 voi olla myös tavanomaista taustakontaminaatiota, jota on kertynytmateriaaliin esimerkiksi likaantumisen seurauksena tai esimerkiksi mahdollisesta maaperäkontaktista.
Näytteen MAT7 osalla menetelmän mittausepävarmuus vaikuttaa tulosyhteenvetoon ja johtopäätökseen.
Luonnosta peräisin olevissa materiaaleissa, kuten turpeessa voi luonnostaankin olla paljon mikrobeja ilman, että
Mikrobioni Oy | PL 1199 | 70211 Kuopio | Puh. 010 321 0680 Sivu 2/6
Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2017-1340
kysymyksessä on kosteusvaurio. Vastaavasti ulkoilman tai maaperän kanssa kosketuksissa olevissamateriaaleissa voi esiintyä huomattavia määriä mikrobeja, mikä ei aina ole seurausta materiaalien kastumisesta jasitä seuranneesta mikrobikasvusta, vaan esimerkiksi ilmavirtojen mukana kertyneistä ulkoilman mikrobeista taimateriaalin maaperäkontaktista aiheutuneesta kontaminaatiosta. Korjausjohtopäätösten tekemiseen tarvitaantiedot myös teknisistä havainnoista.
Kuopiossa, 5.1.2018
Marja Hänninen
Mikrobioni Oy
Mikrobioni Oy | PL 1199 | 70211 Kuopio | Puh. 010 321 0680 Sivu 3/6
Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2017-1340
ANALYYSITULOKSET:Lyhenteiden selitykset:pmy = pesäkkeen muodostavaa yksikköäYK = pesäkkeen ylikasvu maljalla, jolloin kysymyksessä on nopeakasvuinen mikrobi, joka leviää maljalla nopeastipeittäen muut mahdolliset pesäkkeet helposti alleen< mr = alle määritysrajan* = kosteusvaurioindikaattoriMikrobikasvuun viittaavat tulokset on esitetty tummennettuna.Jos tulos on yli tai alle pesäkkeiden luotettavan laskentarajan (lineaarisen mittausalueen ulkopuolella), se on arvioja asia todetaan alaviitteellä kyseisten tulosten osalta. Tulokset on ilmoitettu kahden merkitsevän numerontarkkuudella.
Näyte: MAT1, turve/pehku, RAVP1. välipohja tilassa 205. Ulkoseinän viereltä. täyttökerroksen puolivälistä.(tutkimustunnus: RM176855)
M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus
HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus 910 1800 Kokonaispitoisuus 7700Penicillium sp. 910 1800 muut bakteerit 7700
*sädesienet <mr
Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g
Näyte: MAT2, turve/pehku, RAVP1. välipohja tilassa 205. Täyttökerroksen pinnasta. keskemmältä.(tutkimustunnus: RM176856)
M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus
HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus <mr
Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g
Näyte: MAT3, turve/pehku, RAVP2. välipohja keskeltä tilaa 212. Täyttökerroksen pohjalta.(tutkimustunnus: RM176857)
M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus
HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 270000
muut bakteerit 270000*sädesienet <mr
Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g
Tulos THG-alustalla on arvio.
Mikrobioni Oy | PL 1199 | 70211 Kuopio | Puh. 010 321 0680 Sivu 4/6
Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2017-1340
Näyte: MAT4, turve/pehku, RAVP2. välipohja keskeltä tilaa 212. Täyttökerroksen pinnalta.(tutkimustunnus: RM176858)
M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus
HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus <mr 910 Kokonaispitoisuus <mr*Aspergillus-ryhmä Restricti 910
Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g
Näyte: MAT5, turve/pehku, RAVP3. välipohja tilassa 214. Ulkoseinän viereltä. (tutkimustunnus: RM176859)M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus
HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 910
muut bakteerit 910*sädesienet <mr
Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g
Näyte: MAT6, turve/pehku, RAAP2. alapohja keskeltä tilaa 112. Keskeltä täyttökerrosta. (tutkimustunnus:RM176860)
M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus
HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 5000
muut bakteerit 5000*sädesienet <mr
Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g
Näyte: MAT7, turve/pehku / sora/koksikuona, RAAP3. alapohja tilassa 110. Täyttökerrosten rajalta. lähetltäulkoseinää. (tutkimustunnus: RM176861)
M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus
HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus 3300 4600 Kokonaispitoisuus 120000Penicillium sp. 1200 1800 muut bakteerit 120000steriilit 820 1400 *sädesienet 3000Botryotrichum sp. 1200 810*Chaetomium sp. 540*Wallemia sp. 91*Aspergillus ochraceus 91
Mikrobioni Oy | PL 1199 | 70211 Kuopio | Puh. 010 321 0680 Sivu 5/6
Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2017-1340
Menetelmän määritysraja näytteelle on 91 pmy/g
Tulos DG18-alustalla on arvio.
Menetelmän mittausepävarmuus huomioiden näytteen tulos THG-alustalla bakteereille voi olla < 100 000 pmy/g jasädesienille < 3000 pmy/g.
Näyte: MAT8, puu, RAAP3.alapohja tilassa 110. Kantava puurakenne ulkoseinän vieressä.(tutkimustunnus: RM176862)
M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus
HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus 91 3700 Kokonaispitoisuus 1600steriilit 3200 muut bakteerit 1600*Aspergillus-ryhmä Restricti 460 *sädesienet <mrPenicillium sp. 91
Menetelmän määritysraja näytteelle on 91 pmy/g
Näyte: MAT9, turve/pehku, RAVP4. välipohja tilassa 213. Täyttökerros ulkoseinän viereltä.(tutkimustunnus: RM176863)
M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus
HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 4400
muut bakteerit 4400*sädesienet <mr
Menetelmän määritysraja näytteelle on 91 pmy/g
VIITTEET:Asumisterveysasetus 545/2015. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilanterveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Helsingissä 23.4.2015
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Osa IV Asumisterveysasetus § 20. Valvira ohje 8/2016.
Mikrobioni Oy | PL 1199 | 70211 Kuopio | Puh. 010 321 0680 Sivu 6/6
Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
Tutkimusseloste TT 2829Rasin kivikouluAsbestianalyysi
1 (1)
15.1.2018
Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittaiseen kopiointiin.
VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OYESPOO n LAPPEENRANTA n TAMPERE+358 20 769 8698 n www.vahanen.com n Y-tunnus 2725717-2
Akaan kaupunkiMyllytie 337800 Toijala
ASBESTIANALYYSI
Analyysimenetelmä
Analyysit tehdään materiaalista riippuen joko polarisaatiomikroskoopilla (VM) ja / taipyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM), joka on kvalitatiivista alkuaineanalyysiä vartenvarustettu energiadispersiivisellä röntgenspektrometrillä (EDS). Tutkimustulokset pätevät vaintutkituille näytteille.
Asbestilla tarkoitetaan Valtioneuvoston asetuksessa 798/2015 seuraavien silikaattimineraalienkuitumaisia muotoja: aktinoliitti, antofylliitti, grüneriitti (amosiitti), krysotiili, krokidoliitti, tremoliittija erioniitti.
Kohde
Rasin kivikoulu
Näytteenottaja
Laura Virtanen, Vahanen Rakennusfysiikka Oy
Tulokset
Näyte Tila / rakenne Materiaali Asbestia Tyyppi Analyysi
HA1 Alapohja, RA AP3 Magnesiamassa Ei — SEMHA2 Välipohja, RA VP4 Magnesiamassa Ei — SEM
Espoossa 15.1.2018
________________________
Jaakko SänttiErityisasiantuntija