Download - Toplaaja helsinki, kalajokilaakso
TYÖSSÄOPPIMISEN LAADUNVARMENNUS VERTAISARVIOINNIN AVULLAVaikuttavuuskyselyn tuloksia
Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä
TOPLAAJA –seminaariHelsinki 13. – 14.1.2011
KALAJOKILAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Haapajärven ammattiopisto HAI Kalajoen ammattiopisto Artema Nivalan ammattiopisto NAO Oulaisten ammattiopisto Oula Ylivieskan ammattiopisto YSO
1.1.2012 Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä ja Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä yhdistyvät Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymäksi
opiskelijoita uudessa kuntayhtymässä n. 4 000, henkilöstöä yli 500, koulutuksenjärjestämislupia 3200
Pohjois-Suomen toiseksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä
VERTAISARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN KAM:ISSA2009 - 2010
Sosiaali- ja terveysalan pt Oula ja Yso)
Kone- ja metallialan pt (Pyhäjärvi)
Puualan perustutkinto Artesaani, rakennusala (Artema)
Audiovisuaalisen alan pt Datanomi (OULA ja HAI) Merkonomi (OULA ja
HAI) Puhdistuspalvelualan pt
(OULA) Logistiikan pt (NAO)
Kauneudenhoito alan pt (NAO)
Kone- ja metallialan pt (NAO)
Catering alan pt (NAO) Matkailualan pt, Artema Maatalousalan pt, HAI Metsäalan pt, HAI
HAO Kone- ja metallialan pt Catering alan pt
TULOSSA KEVÄÄLLÄ 2011
Rakennusala (NAO) Talonrakentaja
(NAO) Kivirakentaja (NAO)
Hiusalan pt (NAO) Artesaani,
vaatetusala (Artema)
Autoalan pt (NAO)
VERTAISARVIOINNIN VAIKUTTAVUUS/HAASTATELTAVIEN KUVAAMANA
TIEDOTTAMIEN Vastaajista suurin osa n. 70 % oli sitä mieltä,
että vertaisarvioinnista oli tiedotettu riittävästi ja että he olivat tiedottamisen perusteella saaneet selkeän käsityksen vertaisarvioinnista
Tehokas tiedottaminen arvioitavassa yksikössä ennen arviointia on tärkeää
VERTAISARVIOINTIPÄIVÄN TOTEUTUS Lähes kaikki vastaajat (94 % ) pitivät päivän järjestelyjä ja
ohjelmaa toimivana Vastaajista 90 % oli sitä mieltä, että haastatteluissa kysyttiin
työssäoppimisen kannalta keskeisiä asioita Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että vertaisarvioijien
sekä substanssi että vertaisarviointiosaaminen oli erittäin hyvää
Suurin osa vastaajista n. 90 % oli sitä mieltä, että Palautekeskustelut olivat rakentavia Palautekeskustelussa pystyi täydentämään
haastattelussa esiin tulleita asioita Haastateltavat saivat tuoda tasapuolisesti tuoda esille
näkemyksiään Arvioijat saivat luotettavan kuvan työssäoppimisesta
PALAUTERAPORTTI Vastaajista 36 % oli nähnyt palauteraportin Vastaajista 64 % ei ollut nähnyt
palauteraporttia
HYÖTY VERTAISARVIOINNISTA Vastaajista 85 % sanoi, että
vertaisarvioinnista oli hyötyä heille itselleen tai organisaatiolleen
Vastaajista 33 % oli sitä mieltä, että vertaisarvioinnista saadun palautteen perusteella on tehty / tehdään konkreettisia toimenpiteitä.
Osa vastaajista odottaa edelleen toimenpiteitä omassa yksikössään
VERTAISARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Vastaajista 28 % kehittäisi vertaisarviointia
mm. seuraavilla tavoilla: En ole saanut palautetta, siitä olisi hyvä aloittaa. Hyvin monimutkainen menetelmä oppia uusia
tarkoituksenmukaisia toimintatapaoja. Informaatiota enemmän itse periaatteesta. Joustavampaan kevyempään suuntaan Muutaman vuoden päästä olisi tehtävä
uudelleen, näkisi kuinka on kehitytty tekemällä tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa.
VERTAISARVIOINNIN VAIKUTTAVUUS/VERTAISARVIOINTITOIMIJOIDEN KUVAAMANA
VERTAISARVIOINTIIN PEREHDYTTÄMINEN JA SAATU KOULUTUS Vastaajista 86 % oli sitä mieltä, että projektin
alussa jaettu kirjallinen materiaali auttoi hahmottamaan vertaisarviointiprosessia
Vain yksi vastaajista ei ollut saanut perehdytystä vertaisarviointiin ennen niiden toteuttamista
Vastaajista n. 80 %: Piti vertaisarvioijille järjestettyä koulutusta
hyödyllisenä oli sitä mieltä, että perehdytys auttoi toimimaan
arvioijana sai selkeän käsityksen vertaisarvioinnista
perehdytyksen avulla
VERTAISARVIOIJIEN KOMMENTTEJA VERTAISARVIOINTIPÄIVISTÄ
Pitää olla riittävästi aikaa palautteen tekemiseen, ja sitä on ollut.
Eri arviointikohteissa vaihtelua toimintojen osalta Päivät menevät jo "rutiinilla", ja pienet
poikkeamat suunnitelmista eivät hätkäytä samalla tavalla kuin ensikertalaisena.
Arviotavat tulee perehdyttää huolellisesti
VERTAISARVIOINNIN LUOTETTAVUUDESTA Vastaajien mielestä lähes kaikki arviointi pohjautui
arviointityökalun väittämiin Arviointityökalun väittämien selkiyttämisessä on
edelleen kehittämistä Vastaajista 83 % oli sitä mieltä, että
arviointityökalun avulla/ kautta saatiin luotettavaa tietoa vahvuuksista ja kehittämiskohteista, mutta oltiin myös sitä mieltä, että haastateltavien määrä ratkaisee luotettavuuden
Vastaajista 70 % oli sitä mieltä, että vertaisarviointi antoi riittävästi tietoa vahvuuksista ja kehittämiskohteista
MITÄ OPITTIIN VERTAISARVIOINNISTA
Paljon hyödyllistä asiaa vertaisarvioinnin toteuttamisesta ja järjestelyistä mahdollisia tulevia vertaisarviointeja ajatellen
Työssäoppimisen toteuttamisen kannalta hyviä vinkkejä ja käytänteitä otettavaksi käyttöön omassa yksikössä
Projektit todellakin kehittävät työyhteisöä. Arvioitavasta kohteesta kokonaisnäkemystä lisää,
eri koulusalojen tuntemus kasvaa, arviointitaito kehittyy
Asioita voi toteuttaa monella tavalla ja päästä hyviin tuloksiin
Etukäteissuunnittelua, jotta toiminta onnistuu paremmin opetuksen ohella tehtäväksi.
MITÄ ASIOITA KEHITTÄISIT NYT TOTEUTETUISSA VERTAISARVIOINNEISSA? Oman toiminnan jämäköittäminen ja asioista sopiminen
siten, että homma varmasti toimii. Vaatii aikaa, mutta lienee sen arvoista.
Vertaisarviointityökalun päivittäminen. Ajankäyttö lienee suurin haaste. Haastateltavien valinta, arvioijat voisivat valita myös
haastateltavan Oikeellisen etukäteismateriaalin ajoissa laittaminen
arvioijille.
TEKEMÄLLÄ OPPII!