Sijoitettu lapsi koulussa – SISUKAS-toiminta
Etelä-Pohjanmaan LAPE-seminaari
Seinäjoki Areena 17.5.2018
Hanna-Leena Niemelä, Pesäpuu ry
Sijaishuollon sosiaalityön
systemaattinen toimintatapa
sijoitettujen lasten koulunkäynnin
tueksi
Konsultoiva tiimi
Monitoimijainen
verkosto lasta
kannattelemaan
Lasten tarpeet ja niiden
kartoittaminen
Yksilöllinen tuki
Vaikuttavuuden
arviointi
Voimavarakeskeisyys
Hyvä käytäntö 2016
TERVESOS 2. sija
Dialogisuus
SISUKAS - työskentelymalli
1. Sosiaalityöntekijän
yhteydenotto huoltajiin,
sijaisperheeseen ja kouluun
2. Alkutapaaminen
Monitoimijainen
yhteistyö ja
dialogi
”Jaakko oli kolmasluokkalainen, joka piti nikkaroinnista.
Koulussa hän työskenteli sinnikkäästi ja oli opettajan
kuvauksen mukaan hiljainen, hymyilevä oppilas. Hän
suhtautui myönteisesti koulunkäyntiin, mutta ei juurikaan
osallistunut tunnilla, eikä ilmaissut avuntarvetta
tehtävissä. Jaakon kuva itsestään oppijana oli erittäin
positiivinen.”
”Sisukas - psykologin tutkimuksessa kielellisellä
puolella tuli esiin mittavia vaikeuksia, jotka
viittasivat kielelliseen erityisvaikeuteen.
Sisukas - erityisopettajan testeissä esiin nousivat
lukusujuvuuden ja luetun ymmärtämisen pulmat sekä
haasteet oikeinkirjoituksessa ja matematiikan useilla
osa-alueilla.
Jaakon kielellisiä vaikeuksia ei oltu tunnistettu
arjessa kotona ja koulussa. Jatkotutkimuksissa
Jaakolla todettiin kielellinen erityisvaikeus sekä
tarkkaavuuden pulmat.”
3. Alkukartoitus
Voimavarakeskeisyys
PSYKOLOGINEN KARTOITUS • Kognitiiviset kyvyt (WISC-IV)
• Vahvuudet ja vaikeudet (SDQ) – kysely
• Opettaja-oppilassuhde (VAS-mittari)
PEDAGOGINEN KARTOITUS • Luku- ja kirjoitustaito
• Matemaattiset taidot
”Sisukas – työskentely painottui kielelliseen
kuntoutukseen. Lisäksi Jaakkoa kannustettiin
omatoimiseen avun pyytämiseen. Hänelle
alettiin yleisen tuen lisäksi antamaan
tehostettua ja erityistä tukea.”
KOTONA
• Lukusujuvuusharjoitteet Ekapeliä
pelaamalla sekä minuuttilukemisen
menetelmällä
• Oman kerronnan harjoitteleminen
korttisarjojen avulla
• Oikeinkirjoituksen harjoitteleminen
erilaisilla tehtävillä
KOULUSSA
• Jaakko sai käyttöönsä yksilöllisiä oppimateriaaleja
• Jaakon onnistumiset alettiin huomioida selkeästi,
ja avun pyytämistä alettiin kannustaa ja palkita
• Jaakko opiskeli perusopetuksen luokassa, mutta
hän sai paljon henkilökohtaista apua
erityisopettajalta, joka toimi luokassa
samanaikaisopettajana
4. Palaute ja oppimissuunnitelma
Jaettu vastuu
5. Tuki ja seuranta 2 vuoden ajan
”Sisukkaan edetessä Jaakko alkoi saada
taitotasoonsa sopivaa opetusta, minkä
johdosta hän sai onnistumisen kokemuksia
oppitunneilla. Hän oppi pikkuhiljaa myös
pyytämään apua aikuiselta muiden oppilainen
seuraamisen ja jäljittelyn sijaan.
Joustavasti muodostetuissa pienryhmissä
hänestä tuli osallistuva oppilas. Ennen toisten
leikkejä välituntisin seurailevasta Jaakosta
tuli leikkeihin mukaan menevä poika.”
6. Uusintakartoitus
Sisukkaan tutkimukset
- toivat ymmärrystä kielellisiin pulmiin sekä
niiden laajuuteen ja vaikutukseen Jaakon
koulunkäynnille JA
- mahdollistivat yksilöidyn tuen
”Intensiivinen perustaitojen harjoittelu
kotona ja koulussa oli vahvistanut Jaakon
lukutaitoa ja oikeinkirjoitusta. Vaikka
lukutaidon testituloksissa ei luokkatasoon
verraten näkynyt edistymistä, Jaakko oli
edistynyt omalla tasollaan.
Matematiikan perustaitojen vahvistuminen
näkyi testituloksissa. Lisäksi
oppimistulosten paraneminen oli tuonut
Jaakolle paljon myönteisiä kokemuksia.
Kartoituksessa näkyi, että Jaakko ei ollut
saavuttanut ikätovereitaan kielellisissä
taidoissa, mutta ero ikätasoon ei myöskään
ollut kasvanut.”
Jaakon arvio itsestään oppijana oli muuttunut
realistisemmaksi; nyt hän tunnisti vahvuutensa ja tuen
tarpeensa paremmin.
”Opin nyt helpommin. Ennen katselin, kun muut
leikkivät, nyt menen mukaan leikkimään.”
Sijaisvanhemmilla oli vielä hieman huolta
tarkkaavuuden pulmista, mutta muita huolia aikuisilla
ei tullut esille.
7. Palaute ja jatkotuen suunnittelu
Seuranta jatkuu
yläkoulun loppuun
SISUKAS - toiminnan vaikutukset
Lapsen näkökulma
• osallisuus lisääntyy
• saavat yksilöllistä tukea
• myönteinen kehitys oppimistuloksissa ja
psyykkisessä hyvinvoinnissa
• selviytymiskyky paranee suojaavien tekijöiden
vahvistuessa
• koulupudokkuus vähenee
eteneminen jatko-opintoihin
• syrjäytymisriski vähenee
Kannattelevan verkoston
näkökulma
• tiedonkulku paranee
• monialainen yhteistyö
tiivistyy
• aikuisten osaaminen ja
valmiudet tukea
sijoitettua lasta
vahvistuvat
Sijoitettujen nuorten näkemyksiä koulusta
Kouluihin tietoa
lastensuojelusta ja
lasten oikeuksista
Lastensuojelun ja koulun
yhteistyötä ja tiedonsiirtoa
tulee kehittää
Opettaja puuttuu rohkeasti,
kuuntelee, välittää,
kannustaa. Uskoo kykyihin, ei
vähättele
Selvitetään ongelmien
syyt, ei vain rangaista
seurauksista
Lapsi osalliseksi,
luottohenkilön kanssa
palavereihin
Ennakkoluulot
Leimaaminen
Häpeä
Kiusaaminen
Yksinjääminen
Syntipukkius
Hyödyttömät
palaverit
Hyväksyvä ja arvostava kohtaaminen
SkolFam® - Ruotsin kokemukset
- 25 kunnassa: 40 omaa konsultaatiotiimiä
- 83% tiimeistä pysyviä, loput projektiluonteisia
- 812 lasta ollut mukana SkolFamissa (670 lasta jonossa)
- SUURIN osa tiimeistä sivistystoimen palkkalistoilla ja osa istuu
sosiaalitoimessa
- ”samalla käytävällä” istuminen
- EI KOULUPUDOKKAITA!
- Kaikki nuoret jatko-opintoihin (osa kymppiluokan kautta) ja yhä
useampi lukioon
SISUKAS – levittäminen ja
juurruttaminen
LAPE - yhteistyö