Voipuu (10 m) ja kameli (1,85 m)samassa mittakaavassa.

Karussa Sahelissa kasvaa ihmeellisiä puitaSavannin merkilliset puut tuottavat Sisu-pastillien, coca-colan ja HP-kastikkeen raaka-aineita. Perinteinen, ekologisesti kestävä peltometsäviljely perustuu näihin elämän puihin. Niiden alla viljellään viljaa ja laidunnetaan eläimiä. Paikalliset kasvilajit ja eläinrodut sietävät toistuvia vähäsateisia kausia.

KumiakasiaAcacia senegalVilleistä tai viljellyistä puista valutetaan arabikumia, jota tarvitaan muun muassa Sisu-pastilleihin ja coca-colaan. 80 prosenttia maailman arabiku-mista tuotetaan Sudanissa.

Akasiatsitovat ilmakehän typpeä juurinystyräbak-teeriensa avulla ja samalla lannoittavat maata. Juuri typpilannoitteet ovat kehitysmaissa liian kalliita monille köyhille viljelijöille. Joistain akasialajeista valmistetaan maakuop-pamiiluissa puuhiiltä ruuanlaiton polttoaineeksi. Se palaa kuumalla, savuttomalla liekillä, ja lisäksi sitä on helppo varastoida ja kuljettaa.

Voipuu eli shea-, shi- tai karité-puuVitellaria paradoxaVoipuuta ei hevin kaadeta. Siemenistä saadaan öljyä tai kiinteää rasvaa, joka on arvokasta ravintoa sekä kosmetiikka-teollisuuden raaka-ainetta. Shea-voin jalostamiseen on kehitetty kotiteollisuutta, ja tuotteita viedään suuria määriä läntisiin teollisuusmaihin sekä Kiinaan ihovoiteiden raaka-aineeksi.

Apinanleipäpuu eli baobabAdansonia digitataSuurimpien yksilöiden läpimitta on yli kymmenen metriä, runko on usein ontto. Kaikki puun osat ovat käyttökelpoisia ja lisäksi rungosta voidaan juoksuttaa vettä kuivan kauden aikana. Lehtiä voi syödä. Siemeniä ympäröi pehmeä vaippa, josta paikalliset valmistavat virkistävää juomaa. Siitä on tullut kannattavaa liiketoi-mintaa. Juomaan tarvittavaa baobab-jauhetta myydään Suomessakin luontaistuotekaupoissa.

DurraSorghum bicolorViljakasvi on kotoisin Sahelista ja sopeutunut hyvin alueen oloihin. Durraa syödään yleisimmin puurona, jota val- mistetaan jauhetuista jyvistä.

HelmihirssiPennisetum glaucumMyös helmihirssi on alun perin saheli-lainen kasvi. Jyvistä tehdään puuroa.

Härkäpapu Vicia fabaPavut ovat jokapäiväistä ravintoa Sahelin alueella.

SeesamiSesamum indicumSiemenet sisältävät arvokasta ravintoöljyä, ja niillä on suuri kysyntä kansainvälisessä kaupassa. Sato kypsyy lyhyen-kin sadekauden aikana.

Karkade Hibiscus sabdari�aKukasta valmistetaan kuumana tai kylmänä nautittavaa juomaa. Sudanin kansallisjuomaa saa myös länsimaissa, joissa se tunnetaan hibiskus- tai roselle-teenä.

Kotieläiminä pidetään nautoja, lampaita, vuohia ja kameleita. Paikalliset rodut ovat sopeutuneet kuivuuteen, korkeisiin lämpötiloihin ja karkeaan, vaikeasti sulavaan laidunrehuun. Kameli ja vuohi järsivät pääasiallisesti puuvar-tisia kasveja. Nauta ja lammas tarvitsevat ruohomaista syötävää.

FaidherbiaFaidherbia albida”Ihmepuu” varistaa lehtensä sadekaudeksi ja puhkeaa lehteen kuivan kauden alussa. Lisäksi se on typensitoja. Näistä syistä se sopii erityisen hyvin peltometsäviljelyyn. Etiopian hiljattain edesmennyt pääministeri Meles Zenawi julisti viime vuonna tavoitteeksi, että maahan istutetaan satamiljoonaa faidherbiaa.

TamarindiTamarindus indica

”Intian taatelin” hedelmissä siemeniä ympäröi hapokas vaippa. Siitä saadaan

juomaa, hilloa ja kastikkeita, kuten meilläkin myytävää HP-kastiketta.

TaatelipalmuPhoenix dactylifera

Pelkästään Sudanissa tunnetaan yli 200 lajiketta tästä ihmiskunnan vanhimpiin kuuluvasta viljelykasvista. Muinaiset egyptiläiset osasivat pölyttää emikukkia

hedekukkatertuista, jolloin viljelmällä ei tarvita monia urospuolisia puita. Kasvien pölytysbiologia selvisi

länsimaiden tiedemiehille vasta 1600-luvulla.

Neem eli niimiAzadirachta indicaLähes ikivihreä puu tuotiin Afrikkaan Britannian siirtomaaherruden aikana. Nykyisin se on yleisimpiä varjon luomiseksi istutettuja puita. Laji sietää hyvin kuivuutta ja tuottaa luontaisia lääke-, kosmetiikka- ja kasvinsuojeluaineita. Lehdet sisältävät asadiraktiinia, joka karkottaa hyönteisiä. Oksia käytetään hammasharjoina, ja niissä on desinfioiva aine valmiiksi mukana.

Mali Niger

Nigeria

Keski-Afrikka

TšadMauritania

Senegal

Tunisia

Libya

Egypti

Eritrea

Etiopia

Marokko

BurkinaFaso

S a h a r a

Välimeri

AFRIKKA

Karttakeskus

1 000 km

Etelä-Sudan

Voipuuta vaalitaan arvokkaiden öljypitois-ten hedelmien vuoksi. Hedelmäliha on myös syötävää.

Sudan

Darfur

Pohjois-Kordofan

S a h e l

Teksti: ARJA KIVIPELTO / HS, grafiikka: LOTTA HAGLUND / HSLähde: professori Olavi Luukkanen, Helsingin yliopiston Viikin tropiikki-instituutti

Voipuu (10 m) ja kameli (1,85 m)samassa mittakaavassa.

Karussa Sahelissa kasvaa ihmeellisiä puitaSavannin merkilliset puut tuottavat Sisu-pastillien, coca-colan ja HP-kastikkeen raaka-aineita. Perinteinen, ekologisesti kestävä peltometsäviljely perustuu näihin elämän puihin. Niiden alla viljellään viljaa ja laidunnetaan eläimiä. Paikalliset kasvilajit ja eläinrodut sietävät toistuvia vähäsateisia kausia.

KumiakasiaAcacia senegalVilleistä tai viljellyistä puista valutetaan arabikumia, jota tarvitaan muun muassa Sisu-pastilleihin ja coca-colaan. 80 prosenttia maailman arabiku-mista tuotetaan Sudanissa.

Akasiatsitovat ilmakehän typpeä juurinystyräbak-teeriensa avulla ja samalla lannoittavat maata. Juuri typpilannoitteet ovat kehitysmaissa liian kalliita monille köyhille viljelijöille. Joistain akasialajeista valmistetaan maakuop-pamiiluissa puuhiiltä ruuanlaiton polttoaineeksi. Se palaa kuumalla, savuttomalla liekillä, ja lisäksi sitä on helppo varastoida ja kuljettaa.

Voipuu eli shea-, shi- tai karité-puuVitellaria paradoxaVoipuuta ei hevin kaadeta. Siemenistä saadaan öljyä tai kiinteää rasvaa, joka on arvokasta ravintoa sekä kosmetiikka-teollisuuden raaka-ainetta. Shea-voin jalostamiseen on kehitetty kotiteollisuutta, ja tuotteita viedään suuria määriä läntisiin teollisuusmaihin sekä Kiinaan ihovoiteiden raaka-aineeksi.

Apinanleipäpuu eli baobabAdansonia digitataSuurimpien yksilöiden läpimitta on yli kymmenen metriä, runko on usein ontto. Kaikki puun osat ovat käyttökelpoisia ja lisäksi rungosta voidaan juoksuttaa vettä kuivan kauden aikana. Lehtiä voi syödä. Siemeniä ympäröi pehmeä vaippa, josta paikalliset valmistavat virkistävää juomaa. Siitä on tullut kannattavaa liiketoi-mintaa. Juomaan tarvittavaa baobab-jauhetta myydään Suomessakin luontaistuotekaupoissa.

DurraSorghum bicolorViljakasvi on kotoisin Sahelista ja sopeutunut hyvin alueen oloihin. Durraa syödään yleisimmin puurona, jota val- mistetaan jauhetuista jyvistä.

HelmihirssiPennisetum glaucumMyös helmihirssi on alun perin saheli-lainen kasvi. Jyvistä tehdään puuroa.

Härkäpapu Vicia fabaPavut ovat jokapäiväistä ravintoa Sahelin alueella.

SeesamiSesamum indicumSiemenet sisältävät arvokasta ravintoöljyä, ja niillä on suuri kysyntä kansainvälisessä kaupassa. Sato kypsyy lyhyen-kin sadekauden aikana.

Karkade Hibiscus sabdari�aKukasta valmistetaan kuumana tai kylmänä nautittavaa juomaa. Sudanin kansallisjuomaa saa myös länsimaissa, joissa se tunnetaan hibiskus- tai roselle-teenä.

Kotieläiminä pidetään nautoja, lampaita, vuohia ja kameleita. Paikalliset rodut ovat sopeutuneet kuivuuteen, korkeisiin lämpötiloihin ja karkeaan, vaikeasti sulavaan laidunrehuun. Kameli ja vuohi järsivät pääasiallisesti puuvar-tisia kasveja. Nauta ja lammas tarvitsevat ruohomaista syötävää.

FaidherbiaFaidherbia albida”Ihmepuu” varistaa lehtensä sadekaudeksi ja puhkeaa lehteen kuivan kauden alussa. Lisäksi se on typensitoja. Näistä syistä se sopii erityisen hyvin peltometsäviljelyyn. Etiopian hiljattain edesmennyt pääministeri Meles Zenawi julisti viime vuonna tavoitteeksi, että maahan istutetaan satamiljoonaa faidherbiaa.

TamarindiTamarindus indica

”Intian taatelin” hedelmissä siemeniä ympäröi hapokas vaippa. Siitä saadaan

juomaa, hilloa ja kastikkeita, kuten meilläkin myytävää HP-kastiketta.

TaatelipalmuPhoenix dactylifera

Pelkästään Sudanissa tunnetaan yli 200 lajiketta tästä ihmiskunnan vanhimpiin kuuluvasta viljelykasvista. Muinaiset egyptiläiset osasivat pölyttää emikukkia

hedekukkatertuista, jolloin viljelmällä ei tarvita monia urospuolisia puita. Kasvien pölytysbiologia selvisi

länsimaiden tiedemiehille vasta 1600-luvulla.

Neem eli niimiAzadirachta indicaLähes ikivihreä puu tuotiin Afrikkaan Britannian siirtomaaherruden aikana. Nykyisin se on yleisimpiä varjon luomiseksi istutettuja puita. Laji sietää hyvin kuivuutta ja tuottaa luontaisia lääke-, kosmetiikka- ja kasvinsuojeluaineita. Lehdet sisältävät asadiraktiinia, joka karkottaa hyönteisiä. Oksia käytetään hammasharjoina, ja niissä on desinfioiva aine valmiiksi mukana.

Mali Niger

Nigeria

Keski-Afrikka

TšadMauritania

Senegal

Tunisia

Libya

Egypti

Eritrea

Etiopia

Marokko

BurkinaFaso

S a h a r a

Välimeri

AFRIKKA

Karttakeskus

1 000 km

Etelä-Sudan

Voipuuta vaalitaan arvokkaiden öljypitois-ten hedelmien vuoksi. Hedelmäliha on myös syötävää.

Sudan

Darfur

Pohjois-Kordofan

S a h e l

Teksti: ARJA KIVIPELTO / HS, grafiikka: LOTTA HAGLUND / HSLähde: professori Olavi Luukkanen, Helsingin yliopiston Viikin tropiikki-instituutti