1
YLISÄÄNTELYSTÄ KOHTI TALOUSKASVUA TUKEVAA EU-POLITIIKKAA
Piia-Noora Kauppi
6.3.2014
2
EU-tason sääntelyllä on tärkeä roolinsa finanssimarkkinoiden vakauttamisessa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä.
Nyt on olemassa suuri riski ylisääntelylle. Se tukahduttaa taloudellista toimeliaisuutta ja jarruttaa talouskasvua.
Suomalainen finanssiala haluaa olla mukana rakentamassa reilua EU:ta.
KATSE EU-VAALEISSA
3
FK:N LINJAUKSET EU-KAUDELLE 2014-2019
4
Tuemme markkinoiden vakautta edistävää finanssialan yhteistä sääntökirjaa ja yhteisiä valvonnan periaatteita.
Pankkiunioni ja kriisinratkaisujärjestelmä saatava pikaisesti voimaan.
Suurten jäsenmaiden suuria pankkeja on kohdeltava samoin kuin pienten maiden pankkeja.
YHTEISIÄ VALVONTAPERIAATTEITA FINANSSIALALLE
5
Varoitamme liian pitkälle menevästä yhteisvastuusta.
Pankkiunioniin sisältyvä yhteisvastuu voidaan ottaa käyttöön vasta viimeisenä vaihtoehtona.
Kaikkien jäsenmaiden pankkijärjestelmät on saatettava terveelle pohjalle ennen kuin yhteinen kriisinratkaisumekanismi voi aloittaa toimintansa.
YHTEISVASTUULLE TIUKAT RAJAT
6
Tallettajan talletukset ja niille kertynyt korko talletuspankissa ovat suojatut yhteensä enintään 100 000 euroon asti.
FK kannattaa etukäteisrahastointia, joka on Suomessa jo käytössä.
Talletussuojarahasto on rahoitettu jäsenpankkien kannatusmaksuilla, maksuja noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Rahastossa on varoja tällä hetkellä noin miljardi euroa.
TALLETUSSUOJAN HARMONISOINTI TARPEEN
7
Talletussuojarahaston tulisi säilyä toimialan hallinnoimana, ja talletussuojarahastolle säädettäväksi oikeudelliseksi muodoksi FK kannattaa julkisoikeudellista yhdistystä.
Toimialavetoisuus suojaa rahastoitujen varojen ajautumiselta valtiontalouden menojen katteeksi.
Talletussuoja ei ole valtiollinen tehtävä. Esimerkiksi Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Norjassa rahasto on toimialavetoinen.
8
Pakolliset rakennerajoitukset heikentävät pankkien mahdollisuuksia palvella asiakkaitaan monipuolisesti ja joustavasti.
Markkinatakaustoiminnan pakollinen eriyttäminen muusta pankkitoiminnasta haittaa yritysten ja julkisen sektorin varainhankintaa.
YLEISPANKKI OSOITTAUTUNUT VOIMANSA
9
LISÄRASITUS HYYDYTTÄÄ TALOUSMOOTTORIA
Pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin ei pidä enää kohdistaa uutta sääntelyä ja veroja, jotka lisäävät alan yritysten ja sitä kautta asiakkaiden kustannuksia.
Finanssitransaktiovero (FTT) siirtyy pitkälti asiakkaiden maksettavaksi.
10
Lisää rahoitusvaihtoehtoja pankkirahoituksen rinnalle. Rahoituksen saatavuus on varmistettava, jotta erityisesti uusia työpaikkoja luova pk-sektori olisi toimintakykyinen.
VAIHTOEHTOJA YRITYSRAHOITUKSEEN
Pankkirahoituksen saatavuus Suomessa on kokonaisuudessaan kohtuullisen hyvä.
11
Kannatamme säästödirektiivin laajentamista verovälttelyä estävään suuntaan ja virka-apudirektiivin mahdollistaman automaattisen tietojenvaihdon laajempaa käyttöä.
HARMAA TALOUS KURIIN
Yhtiöveropohjaa voidaan EU:ssa yhtenäistää, mutta verokannoilla on voitava kilpailla jatkossakin.
12
Seuraamme tarkoin EU-eläkesääntelyn vaikutuksia työeläkejärjestelmään. Vakiintuneen EU-oikeudellisen käytännön mukaan vakuutusdirektiivejä ei sovelleta lakisääteiseen työeläkejärjestelmään.
Ammatillista lisäeläketurvaa tarjoavien säätiöiden ja kassojen yhdenmukaista eurooppalaista sääntelyä on edistettävä vakuutusyhtiöiden EU-sääntelyn suuntaisesti.
Vapaaehtoisten eläketuotteiden sääntely ei saa johtaa tuotteiden eurooppalaiseen harmonisointiin.
PUOLUSTAMME TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄÄ
13
1. Sääntelyä tuodaan alueille, jotka toimivat hyvin ilman sääntelyäkin. Esimerkiksi vähittäisasiakkaan pankin vaihto on hyvä esimerkki. Se toimii Suomessa hyvin, mutta siihen kaavaillaan EU-tason sääntelyä, jonka vuoksi me joutuisimme luopumaan hyvin toimivasta systeemistämme.
2. Sääntelyssä mennään liian syvälle, nippelitietoihin asti. Yritysten liikkumavapaus kärsii. Mitä yksityiskohtaisemmat säännöt, sitä hankalampi niitä on maailman muuttuvissa tilanteissa noudattaa. Ennemmin kaivataan periaatteita, kuin yksityiskohtia.
3. Liiallinen tuijottaminen vain Eurooppaan. On hyvä luoda yhteisiä toimintaperiaatteita, mutta Eurooppa ei ole koko maailma. Jos me asetamme itsellemme suuret rajoitteet vaikkapa pörssikaupan suhteen, menevät muut maanosat menojaan.
YLISÄÄNTELYÄ ON KOLMENLAISTA
14
KEITÄ OVAT EUROOPPALAISET FINANSSIVALVOJAT?
15
EU-VALVOJIEN TOIMINTAA ARVIOIDAAN VUONNA 2014
EBAEIOPA
ESMA
ESAt (European Supervisory Authorities) eli Eurooppalaiset finanssivalvojat:
EBA = Euroopan pankkivalvontaviranomainen
EIOPA = Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen
ESMA = Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen
ESRB = Euroopan järjestelmäriskikomitea
Finanssikriisi antoi lopullisen sysäyksen pitkään suunnitellulle yhteiselle valvonnalle – aloittivat vuonna 2011
Jo perustamisvaiheessa kovaa vääntöä siitä, perustetaanko valvojia vai sääntelijöitä?
Suurin osa ajasta mennyt alemmanasteisen sääntelyn valmisteluun
”Estetään tulevaisuuden kriisit”
16
FINANSSIVALVOJIIN LIITTYVÄT HAASTEET
Alan vähäiset vaikutus-
mahdollisuudet
Mitä tapahtuu Esojen
”sidosryhmissä” (stakeholder
group)?
Väliaikaiset ohjeet ja asetukset sekoittavat
pakkaa
Ministeriöiden vähäinen rooli valmistelussa
Poliittisen kontrollin
puute
Erilaiset painopisteet
Tuotekiellot: aiheuttavat
epävarmuutta ja käytännön
haasteita
Valvonta-käytännöt vaihtelevat
maittain
Lyhyet konsultaatio
-ajat
Kuka tulkitsee ESO:jen
sääntelyä?
Yksi Lontoossa, toinen
Pariisissa, kolmas
Frankfurtissa
Järjestelmä- riskikomitean
rooli?
Sääntelyn sitovuus:
kenen tulee noudattaa?
Resurssi-pula
ESO:issa ja Fivassa
Sääntöjen kopiointi sektorilta toiselle
17
EU:N UUSI MONIPORTAINEN SÄÄNTELY-KOKONAISUUS
18
3-taso (ESA-asetus):
Ohjeet ja suositukset
2,5-taso (ESA-asetus):
Tekninen täytäntöönpanostandardi
2-taso (SEUT* 290):
Delegoitu säädös
1-taso: Direktiivi tai asetus
2-taso (SEUT 291):
Täytäntöönpanosäädös
2,5-taso (ESA-asetus**):
Tekninen sääntelystandardi
UUSI MONIPORTAINEN SÄÄNTELYKOKONAISUUS
EU-viranomaisen valmistelemat sitovat
standardit: EU-asetus tai päätös
EU-viranomaisen ohjeet ja suositukset:
Noudata tai selitä
Komission säädösvalta:
EU-asetus
FIVA MOK
Kansalliseen lakiin
*SEUT: Sopimus Euroopan Unionin Toiminnasta; 1.12.2009 (”Lissabonin sopimus”)** ESA-asetukset (EBA-asetus N:o 1093/2010, EIOPA-asetus N:o 1094/2010, ESMA-astus N:o 1095/2010)
19
Nykyisin Jatkossa0
500
1000
1500
2000
2500
3000
EU-valvojien sääntelyAsetusDirektiivi
EU-SÄÄNTELYN MÄÄRÄ MONINKERTAISTUU: ESIMERKKINÄ VAKAVARAISUUSUUDISTUS (CRD IV)
Arvio sivumääristä
20
Pidemmät konsultaatioajat
Enemmän toimialan kuulemisia ja keskustelutilaisuuksia
Valmisteluasiakirjat avoimiksi
Valmisteluun mukaan parlamentti ja neuvosto
Kotimaassa selkeä valmisteluvaiheen kuulemismenettely
Lisää yhteistyötä EU-valvojien kesken välillä
Suositukset ja varoitukset tuotekieltojen sijaan
Sidosryhmätyö avoimeksi
Enemmän rahoitusta EU-budjetista
Sääntöjen luomisesta niiden valvontaan eri maissa
Vältettävä väliaikaisia sääntöjä, kun lainsäädäntötyö on kesken
Säännösten sitovuutta selkeytettävä – kenen tulee noudattaa?
FK:N PARANNUSEHDOTUKSIA ESA-ASETUSTEN ARVIOINTIIN
21
• Finanssivalvontajärjestelmää muutettava nykyistä läpinäkyvämmäksi.
• Sidosryhmien ja kansallisten hallitusten on voitava osallistua säännösten valmisteluun oikea-aikaisesti.
• Kolmen finanssivalvojan (EBA, EIOPA, ESMA) toimintatapoja on yhtenäistettävä ja niiden antamien säännösten ja ohjeiden oikeudellisen muodon on oltava täysin selkeä.
FINANSSIVALVONTAA LÄPINÄKYVÄMMÄKSI