Digitaalinen Suomi ja uusi liiketoiminta– Suomen ja alueiden mahdollisuudet
Jukka Viitasaari
15.8.2014
Miksi digitalisaation hy ödyntäminen ON tärke ää juuri nyt?
Marketvisio ja Teknologiateollisuus, 2014
Tuottavuutta on parannettava työvoiman hupenemisen ja julkisen
sektorin koon vuoksi
Miksi nimenomaan teollinen internet onsuuri mahdollisuus Suomelle?• Globaalisti kilpailukykyisiä koneenrakennusyrityksiä (Kone, Konecranes,
Cargotec, Wärtsilä, ABB, Metso, Valmet, Normet jne.) sekä muita toimialoja, jotka voivat hyödyntää toiminnassaan teollisen internetin tuomia mahdollisuuksia uusien lisäarvopalveluiden kehittämisessä.
• Suomalainen yrityskenttä on tottunut hyödyntämään toiminnassaan uutta teknologiaa.
• Suomessa on vahva teknologiaosaaminen liittyen teolliseen internetiin: osaaminen kattaa ”piistä pilveen” eri teknologiat aina sensoreista verkkojen kautta palveluihin ja datan käsittelyyn.
• Suomessa on vahvoja tietoliikennejärjestelmäyrityksiä (NSN, Ericsson, Elektrobit) sekä pienempiä ICT- ja elektroniikkayrityksiä, jotka hakevat uusia markkinoita Nokia-murroksen jälkeen.
• Suomalaiset ovat vahvoja insinööri-innovaatioissa, ja maan pienuus on etu uusia yhdistelmiä haettaessa.
• Tuotantoa siirtyy yhä enemmän pienempiin verkottuneisiin robotisoituihin tuotantoyksiköihin, ja Aasiasta takaisin Eurooppaan.
• Suomalainen tietoturvaosaaminen on maailman huipputasoa.
18.8.2014
Vain kahdella prosentilla on yksi strategia - digitaalistrategia
"To what extent does your organization have a digital strategy today?"
49% have a digital strategy
N = 391 CEOs & Senior Business Executives Worldwide
Lähde: Gartner 2013
Julkistus 6.2.2014 klo 13–
Musiikkitalolla Helsingissä
Aivot
TuomoLuomaVerkkoteoll.
JaakkoTalvitieDigile
ReijoPaajanenDigile
JukkaViitasaariTeknologiateoll.
Jalat
MikaPajarinenEtlatieto
PetriRouvinenEtlatieto
JanneRajalaRajala Cons.
KirsiJuvaComo Helsinki
12345678910111213141516171819202122
Edel
lyty
kset
Yritykset1 1
2345678910111213141516171819202122
Käyt
tö
17
Suo
mi
1 12345678910111213141516171819202122
12345678910111213141516171819202122
Edel
lyty
kset
Käyt
tö
Kansalaiset
Suomi
2
7
12345678910111213141516171819202122
12345678910111213141516171819202122
Edel
lyty
kset
Käyt
tö
Julkinen
Suomi
8
2
3Ruotsi4 4
Ruotsi65
Ruotsi
1
18.8.2014 7
Verkkokauppa: Suomi vs.Ruotsi
Suomesta Ruotsiin 21%
Suomeen Ruotsista 2%
Verkkokauppa vs. kivijalkakauppa
Pohjanmaalainen kivijalkakauppa kesällä 2014.
Muutostarve tunnistetaan mutta n äkyyk ö se investoinneissa?
Minkä liiketoimintaanne liittyvän ulkoisen ilmiön arvioitte eniten vaikuttavan IT-panostuksiinne seuraavan kahden vuoden aikana?
Market-Visio Oy 2013,
Tietohallinto- ja liiketoiminta-
johdon ICT prioriteetit
© Market-Visio Oy, 2013. All rights reserved.
Tietotekniikan käyttö suomalaisissa vähintään 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä 2013, % kaikista yrityksistä
Lähde: Matti Pohjola, Aalto-yliopisto 2014
18.8.2014 11
Suomalaisyritykset eiv ät tavoittele kasvua
Lähde: ITS 2012
Ovatko ideat loppuneet ja kasvu pysähtynyt?
”There never has been a worse time to be competing with machines, but there never has been a better time to be a talented entrepreneur.”
“The great inventions of IR #2 were just more important than anything that has happened since.” Robert Gordon
Tablettien laskentateho vastaa supertietokoneita 10 -15 vuotta sitten
Seuraavan kahden vuoden aikana koko maailman laskentakapasiteetti kasvaa enemmän kuin koko ihmiskunnan historian aikana!
Tuottavuuskasvu ICT:n avulla toimintatapoja muuttamalla on kesken
http://www.economist.com/node/21556221(Raoul Katz ja Pantelis Kountroumpis)
Physical OfficeService
ATM Services
TelephoneService
MobileInternet Service
InternetService
Near Field CommunicationMobile Services, payment terminals
30-50€Visit
15-20€Call
1-2€
Transaction
..0.30 €Session
..0.10 €Session
Kustannus/asiakas eri palvelukanavissa
5-15€
Transaction
Correspondence
..0.50€Transaction
Lähde: Flashtec (business cases in Finland)
”Miljoona robottia seuraavan kolmen vuoden aikana”
�Miljoona kiinalaista ylös (vai ulos) arvoketjussa?
�Arvoketjujen pilkkoutuminen, 3D-tulostus jne. siirtää työtä takaisin
Foxconnin hallituksen puheenjohtaja Terry Gou, Reuters, 1.8.2011
Robotit korvaavat teollisen ihmisty ön
Perinteinen: 1. Ankka: $ 10,000.00
Seuraavat: $ .20
3D:1. Ankka: $ 20
2. Ankka: $ 20... ...
Lähde: Anderson (2012). Makers: The
New Industrial Revolution. Crown
Business.
Tuotantokustannus:
perinteinen vs. 3D-ankka
Teollinen internet – uusi messias?
Teollinen internet – yhden prosentin ihme
Lähde: Evans ja Annunziata, Industrial Internet, GE, 2012
Kuinka k äy Suomen?Teollinen internet voi kiihdyttää työn tuottavuutta y htä paljon, kuin tieto- ja viestintäteknologia 1990-2000 –luvuilla!
Lähde: Matti Pohjola: Suomi uuteen nousuun (Teknologiateollisuus ry, 2014, julkaisematon tutkimus)
”Pelkk ää hype äkö?
•”Uusi teknologia on tekemässä mahdolliseksi laitteiden laajamittaisen ja edullisen anturoinnin , mikä puolestaan tekee koneista aivan eri tavalla kuin aiemmin tietoisia omasta tilastaan . Kun laitteet kytketään reaaliajassa verkkoon , avautuu kokonaan uusi mahdollisuuksien maailma teollista tuottavuutta parantavien palveluiden tarjoamiseen. Tässäon oiva uusiutumishaaste suomalaiselle koneenrakennusteollisuudelle, ja samalla vahva kilpailuase esimerkiksi aasialaisia, edelleenkin pääasiassa halpaan hintaan keskittyviä kilpailijoita vastaan!”
- Pekka Lundmark, Konecranes
•”Teollinen internet ei ole mahdollisuus, se on pakko”- Pertti Korhonen, Outotec
•“After Microsoft deal, what’s left of Nokia? Will bet on internet of things”- Henry Tirri, Nokia
18.8.2014
Suuret amerikkalaiset yhteen maaliskuussa
18.8.2014
Teollinen internet Suomessa 2014
Perustuu ylimm än johdon haastatteluihin
• Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittääsuomalaisten ja Suomessa toimivien teollisuusyritysten ylemmän johdon suhtautumista Teolliseen internetiin tai asioiden internetiin (Internet of Things).
• Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisina haastatteluina, joihin osallistui 33 yritystä tai organisaatiota, vastaajia oli 37.
Haastatteluihin osallistuivat mm. seuraavat yritykset ja organisaatiot:
Aalto yliopisto Halton Outokumpu
Andritz Klinkmann Outotec
Cargotec Konecranes Remion
Cybercube Metso Tekes
GE Suomi Murata There Corporation
EK Novotek Vacon
Ericsson NSN VTT
FISC, IoT työryhmä Okmetic
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
Teollinen internet on kiinni kaikessa liiketoiminnassa
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014n = 37
Uudet palvelumallit?Laite vai ohjelmisto?
Sensoridatan hyödyntäminen?
Ennakoiva huolto?Robotiikka?
Tuotteen elinkaari?
Ansaintalogiikka?Myynnin
osaaminen?Asiakaskokemus?
Etävalvonta / yhdistetty valvonta?
Health & Safety?3D printtaus?
Läpimenoaika?Time-to-Customer?Datan liikkuvuus?
Läpimenoaika?Datan oikeellisuus?
Automatisointikehitys?Siiloutuminen vaivaa sekä
prosessien ettäliiketoimintojen
välillä.
Tukifunktioiden kuten
tietohallinto, markkinointi tai
HR osaamista ei osata
hyödyntää.
Mittaristoja mietitään
Polttavat kysymykset samansuuntaisia kaikilla
toimijoilla
Alkutuotanto
Laitevalmistaja
Järjestelmä-valmistaja
Kokonais-palveluntarjoaja
Loppukäyttäjä
”Sensoreita, joita joku toinen hyödyntääomassa
liiketoiminnassaan, M2M”
”Muutkin pääsevät käsiksi laitteisiin, datan
ja analytiikan hyödyntäminen”
”Esineet ja laitteet tekevät
asioita keskenään, ei tarvita ihmistä
väliin.”
”Fyysisen kuten laitteiden ja
abstraktin kuten erilaisten tietojen
yhdistämistäuudella tavalla, ansaintamallin
muutosta.”
”Teollinen internet kääntää katseen
ulospäin, asiakkaaseen. Prosessien ja
ihmisten yhdistämistä
uudella tavalla.”• Sensorit• Datan laajempi
jakaminen• Uudet toimijat• Analytiikka
• Automatisointi ja sähköistäminen
• Laitteen ja ohjelmiston yhdistäminen uudella tavalla
• Prosessien ja ihmisten yhdistäminen uudella tavalla
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014n = 37
Ansaintamallit?Takaisinmaksuaika?
Verkostojen kehittäminen?Asiakkaiden kyky hyödyntää?
Kansainvälisten verkostojen merkitys?
Teknologiavalinnat?Vanhan teknologian modernisointi?Tuntemattoman mahdollistaminen?
Todellisen loppuasiakkaan – kuluttajan –päätösten vaikutukset?
Mikä ihmeen teollisen internetin alusta?
Teollisen internetin alustat pohjaavat kykyyn analysoida ja hyödyntää dataa uudella tavalla ja
uusiin tarkoituksiin
Toimialoja yhdistävä
teknologia-alusta?
Toimialakohtainen teknologia-alusta?
Operatiivisten tausta-
järjestelmien alustat?
Geneeriset analytiikka-
alustat?
© Market-Visio Oy 2014. All rights reserved.
Asioiden internet (Internet of Things) –tutkimussarja 2014
KuluttajatAsiakkaat
Viranomaiset
Järjestöt
Kumppanit
Kilpailijat
Tilaus-toimitus-ketju
Tehtaat
Liike-toiminnot
Tuki-toiminnot
DATA JA ANALYTIIKKA
Uudet toimijat
Teollisen internetin alustatasot
Teollisuustoimijoiden analytiikka-alustat: GE, Rockwell Automation,
Schneider Electric, ABB..
Geneeriset datanhallintaan erikoistuneet alustat: IBM, SAP, SAS..
Operatiiviset alustat: ERP, MES, PDM/PLM, DMS/CMS, muut operatiiviset järjestelmät
Muiden toimijoiden analytiikka-alustat:
Axeda, Eurotech Ltd, Xively..
Lisäarvokerros, jossa suomalaiset teollisuuden arvok etjun toimijat voivat luoda uutta liiketoimintaa!
Ero
ttaut
umin
en,
toim
iala
osaa
min
en
Lähde: Marketvisio ja Teknologiateollisuus 2014
Mitä osaamista Suomen teollisuus tarvitsee?
Teollisen internetin tekevät ihmiset
Johtaminen on murroksessa –nykyinen osaaminen ja ”digiversatiilien”(jatkuvasti muuntuva) osaaminen eivät
kohtaa
Digiversatiili tiimi tarvitsee
johtajan, joka luo edellytykset
tuottavalle yhteistyölle
Ekosysteemien ja verkostojen merkitys
jatkaa kasvuaan© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014n = 37
Teollinen internet vaatii ketterää johtamista
”Viime vuosituhannen johtamismallit on aika
päivittää kun teknologiassa mennään jo 2020-luvulle.”
”Loppuasiakas ja lopulta siis kuluttaja on myös B2B
kaupassa lähempänä kuin koskaan aikaisemmin.”
”On ehdottoman tärkeääsaada koko organisaatio mukaan murrokseen.”
”Verkostoitumis- ja palveluistumiskehitys
muuttaa kilpailuasetelmaa.”
”Mittaristot on rakennettu tehokkaan teollisen prosessin ja
kustannustehokkuuden päälle. Jos myynnin mittari on laitemyynti,
miksi se myisi palvelua tai softapäivitystä?”
”On pystyttävätunnistamaan onnistujat: niin teknologioissa, ihmisissä kuin
kumppani-yrityksissäkin.”
”Nykyjohtamisessa ei ole tilaa yritykselle ja
erehdykselle. Omistaja haluaa tuottoa
investoinneilleen.”
n = 37© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
Targeted attacks per day in 2012
Industries attacked
Who hurts the most?
Manufacturing and Finance suffers the most…
http://www.businessweek.com/articles/2012-08-02/the-cost-of-cyber-crime
Tietoturva on keskeinen osa teollista internetiä
Lähde: FISC/Cyberlab, 2014
Perusosaaminen on kohdallaan, suurimmat haasteet analytiikka- ja ohjelmisto -osaajien houkuttelussa teollisuuden palvelukseen
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
Miten teollinen internet n äkyy teollisuusyritysten arjessa?
Suurimmat hidasteet löytyvät ostosta, myynnistäja tuotannosta - yhteisymm ärrys
kehitysinvestoinneista vaikea saavuttaa
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014
n = 37
”Start-upit etenevät
nopeammin kun niillä ei ole
legacyn haasteita.”
”Legacya ei voi ohittaa – sen voi
kyllä kiertääohjelmisto-
ratkaisujen avulla osittain tai kokonaan.”
Tuote- ja palvelukehitys lähtee liian helposti tekemään itse,
innovaatiokyky taas luonnollinen osa toimintaa
Huolto ja ylläpito on palveluistumisessa pisimmällä, uudet
ansaintamallit tuntuvat tutummilta
Myynnin haasteena on ohjelmistojen tuoman lisäarvon
argumentointi
Tuotannolle on vaikeaa hahmottaa verkostojen
hyötyjä
Toimitusprojekteissa kokonaisuuden hallinta on
vaikeaa, dokumenttikeskeisyys vaivaa
Osto ei osaa ostaa digitaalisia
kokonaisuuksia
”Fail fast, act smart” vaatii uusia ohjausmalleja ja mittareita
”Ohjelmistojen kanssa on mahdollista liikkua nopeasti – toimivan proton saa aikaan jo
parissa kuukaudessa.”
”Ei kannata jäädäodottamaan mitä
muut tekevät. Silmät auki omassa
organisaatiossa ja testaamaan!”
”Täytyy uskaltaa epäonnistua. On
parempi tietää nopeasti että suunta on vääräkuin käyttää rahaa ja
aikaa ylisuunnitteluun.”
”Kokeilemisen kautta eteneminen ei tarkoita etteikö
kokeiluilla olisi tavoitteet ja tuotto-odotukset asetettuina.
Täytyy olla kyky ja mekanismi myös tavoitteiden
uudelleensuuntaamiselle.”
”Jos et tiedä mistälähteä liikkeelle, puhu verkostosi kanssa–
etsikää yhteisiäliikkeellelähtöjä.”
”Protojen kanssa ei päästä eteenpäin kun asiakas ei ole valmis
ostamaan – panostukset on kohdennettava
oikein.”
”Kun myytävien laitteiden /
järjestelmien elinikä on 30-50
vuotta, fokuksen on
oltava laitteissa.”
”Oman organisaation kyky muuttaa
nykyistäliiketoimintaa ei ole
tarpeeksi hyvä.””Tuloksentekokyky ei saa häiriintyä.”
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014
n = 37
Mahdollisuudet on tunnistettu – etenemistähidastavat kvartaalitalouden realiteetit: yli
puolet hakee kustannustehokkuutta
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
Kehityshankkeet py öriv ät automatisoinnin, sähk öistämisen ja tehokkuuden ymp ärillä
Uuden liiketoiminnan konkretisointi
kehityshankkeiksi on vielä haastavaa.
Digitaalisuus on tullut osaksi
palvelu-liiketoiminnan kehityskaarta.
Teollisen internetiin liittyvään
kehittämiseen käytetään
keskimäärin 10-25% T&K-budjetista.
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
Vastaajien nime ämiä edelläkävijöitä
n = 37© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
Teollinen internet vaatii toiminnan kokonaisvaltaista ja kriittistä tarkastelua
n = 37© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
Voittava yhdistelm ä?
Kone, ihminen, hybridi...?
• Teollinen automaatio: Kone voittaa ihmisen
...koska kone korvasi hevosenkin
• Tietotyön automaatio – 1. erä: Kone voitti
vs.
• Tietotyön automaatio – lopputulos? – ihminen + kone + prosessi = voittava yhdistelmä
� henkinen osaamispääoma + digitaaliteknologia + uudet tuotantotavat => tuottavuuden uusi kasvu
Lähde: Matti Pohjola, Aalto-yliopisto
Teolliset vallankumoukset perustuvat aina voimantuotannon , valmistuksen ja jakelun mullistukseen
Maatalous- Teollisuus- Digitaalinen Neljäsyhteiskunta yhteiskunta, palvelutalous, yhteiskunta,1800- luku 1900-luku 2000-luku 2060
___________________________________________________________________________________________________________
Voiman- Höyry Sähkö ja Sähkö ja Hiilivapaatuotanto polttomoottori mikroprosessori uusiutuva
energia___________________________________________________________________________________________________________
Tuotanto- Koneellinen Teollinen Digitaalinen Hajautettumalli maatalous massatuotanto tuotanto kolmiulotteinen
tulostus___________________________________________________________________________________________________________
Jakelu Höyrylaivat ja Kumipyöräjakelu Tietoverkot Tietoverkon jarautatie fyysisen jakelu-
tien uudetyhdistelmätLähde: Matti Lehti, Etla
NYTHUOMENNA!
�Ennakkoluulottomuus
�Ketterä käyttöönotto� Sähkö tuli mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan kansainvälisestikin tarkastellen sangen varhain.
Sähködynamon ja sähkölampun keksimisestä ehti kulua vain muutama vuosi, kun keksinnöt otettiin
käyttöön myös Suomessa. Voidaan jopa arvella, että ensimmäinen vakituiseen käyttöön asennettu
sähkölaitos Euroopassa, jopa maailmassa, käynnistyi Finlayson & Co:n tehtailla Tampereella 15.
päivä maaliskuuta vuonna 1882. Tehtaalle oli hankittu Edisonin valmistamat dynamot
sarjanumeroiltaan 3 ja 4 syöttämään virtaa tehtaan 160 hehkulampulle. Yleisesti maailman
ensimmäiseksi sähkölaitokseksi mainittu Edisonin New Yorkiin toimittama laitos vihittiin syyskuussa
1882 eli puoli vuotta myöhemmin kuin Suomen ensimmäinen sähkölaitosinstallaatio. Ja 1910-luvulle
ehdittäessä oli maahamme syntynyt jo yi 200 paikallista sähkölaitosta.
� Myös heikkovirtapuolella suomalaiset olivat eturintamassa. Daniel Wade´n sai toimiluvan
puhelinlaitoksen perustamiseksi Helsinkiin vuonna 1882, jo sitä ennen oli puhelinyhteys rakennettu
Turun ja Salon välille. Ja vielä nykymittapuunkin mukaan sangen edistyksellinen "Keisarillinen
telefoonijulistus" annettiin vuonna 1886. Tämä asetus loi pohjan ripeästi levinneelle
puhelintoiminnallemme.
� Maamme nykyisin sangen kehittyneen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden varhainen ja nopea kehitys
perustuu varmasti suurelta osin tähän sähkön käytön nopeaan leviämiseen. Kysyntää tuotteille oli ja
innovatiivisille ja ennakkoluulottomilla yrittäjillä oli uskallusta luottaa uuteen tekniikkaan.
Lähde: Kari Kairamo, Juhlapuhe Suomalaisen Sähköteollisuuden 100-vuotisjuhlassa 3.6.1987
”
Euroopan ensimmäinen sähkölaitos Tampereelle
Helsinkiin Euroopan ensimmäisiä puhelinlaitoksia
Lähde: SA-kuva. Kumiritsa munakranaateille. Luutnantti Kauniskangas ja vänrikki Turunen jännittävät kojetta.
Osattiin sitä ennen vihaisia lintujakin...
Toimeen
ryhtyminen!!!
Tiim
ala
sio
ng
elm
aErinomaiset edellytykset!
Valtavia mahdollisuuksia!
48