Download - Animalia 2/2013
Vasikoiden hyvinvointi kaipaa kohennusta
ulkokanalassa kanat voivat paremmin
lehti eläinten asialla 2/2013
Puheenvuoroja turkistarhausta vastaan
sekä sen puolesta käytettiin pitkälle toistasataa.
turkistarhaton suomi –kansalaisaloitteen tie eduskuntakäsittelyssä on ollut pitkä. Aloite jätettiin eduskuntakäsittelyyn maaliskuussa, mutta vasta myö-hään huhtikuussa eduskunnan puhemiesneuvosto sai päätettyä, minkälaisella prosessilla kansalaisaloitteita käsitellään.
Puhemiesneuvoston antama ohjeistus kansalais-aloitteiden käsittelytavasta ei ollut kansalaisdemokra-tian kannalta niin hyvä kuin toivoimme. Eduskunnan valiokunnille annettiin mahdollisuus tehdä kansa-laisaloitteilla käytännössä mitä tahtovat, jopa jättää
ne käsittelemättä. Puolueista perus-suomalaiset, va-semmistoliitto ja vihreät puolustivat kansalaisaloittei-den vahvempaa kä-sittelyä, mutta hei-
dän näkemyksensä jäivät vähemmistöön.Puhemiesneuvoston päätettyä kansalaisaloitteiden
käsittelytavasta otti eduskunta Turkistarhaton Suomi –aloitteen omaan mankeliinsa vikkelästi: lähetekes-kustelu aloitteesta käytiin torstaina 25. huhtikuuta. Suomen historian ensimmäisen kansalaisaloitteen lä-hetekeskustelu innosti kansanedustajia debatoimaan: puheenvuoroja turkistarhausta vastaan sekä sen puo-lesta käytettiin pitkälle toistasataa.
Kiitos aloitteemme puolustajilleOdotetusti ja valitettavasti suurin osa käytetyistä pu-heenvuoroista puolusti turkiselinkeinon tulevaisuutta, osin jopa sangen kummallisin argumentein. Monet tarhausta puoltavista väitteistä eivät perustuneet niin-kään faktoihin vaan tunteisiin – eräät edustajat veto-sivat jopa itkeviin lapsiin ja veteraaneihin turkistarha-usta puolustaessaan.
Lähetekeskustelussa selvimmin turkistarhauksen kiellon puolesta kantaa ottivat tai tärkeitä huomioita esittivät (aakkosjärjestyksessä) Tuija Brax (vihr.),
Tarja Filatov (sd.), Satu Haapanen (vihr.), Mikael Jungner (sd.), Johanna Jurva (ps.), Saara Karhu (sd.), Anna Kontula (vas.), Martti Korhonen (vas.), Annika Lapintie (vas.), Maria Lohela (ps.), Silvia Modig (vas.), Jari Myllykoski (vas.), Mika Niikko (ps.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.), Pertti Salolainen (kok.), Anni Sinnemäki (vihr.), Eila Tiainen (vas.), Jani Toivola (vihr.) sekä Pia Viitanen (sd.). He ansait-sevat suuren kiitoksen.
Yllä oleva ei missään nimessä ole luettelo kaikista turkistarhauksen vastustajista eduskunnassa: moni aloitettamme tukenut kansanedustaja oli lähetekes-kustelun aikaan työmatkalla. Myös monet mainitse-matta jääneet nostivat esiin asioita turkistarhauksen ongelmista.
Aloitteen jatkokäsittelyLähetekeskustelun perusteella eduskunta lähetti kan-salaisaloitteen jatkokäsittelyyn maa- ja metsätalousva-liokuntaan. Se tekee aloitteesta asiantuntijakuulemis-ten perusteella mietinnön, josta myöhemmin edus-kunta äänestää. Mietintö ei näillä näkymin tule tuke-maan turkistarhauksen lakkauttamista Suomessa, sillä etukäteistietojen mukaan valiokunnassa ainoastaan Satu Haapanen (vihr.) on turkistarhauksen lakkautta-misen kannalla.
On valitettavan todennäköistä, että istuva edus-kunta ei tule tekemään päätöstä turkistarhauksen lak-kauttamisesta. Siksi on tärkeää, että maa- ja metsäta-lousvaliokunta paitsi kunnioittaa kansalaisaloitetta, myös ottaa vakavasti turkistarhojen eläimille aiheut-tamat hyvinvointiongelmat. Valiokunnan on tunnus-tettava tosiasiat ja myönnettävä, että turkistarhaus on epäeettinen elinkeino, sekä esitettävä mietinnössään selkeitä parannuksia turkiseläinten hyvinvointiin.
Tätä kirjoitettaessa ei tiedossamme ole aikatau-lua, jolla valiokunta käsittelee kansalaisaloitteen. Seu-raamme asiaa paitsi Animalia-lehdessä, myös verkko-sivuillamme animalia.fi sekä blogissamme nasuvastisa-nottu.com.
kansanedustajat lähettivät turkistarhaton suomi -kansalaisaloitteen maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyyn.
Kampanjakuulum
isiaKam
panja
kuulumisia
teksti vesa saarinen kuva teppo lahti
Kansalaisaloitteen eduskuntakäsittely jatkuu
2 3
Anni Sinnemäki (vihr.) puhui eduskunnassa kansalaisaloitteen puolesta.
02 0406091012
Pääkirjoitus
turkistarhaton suomi – kansalaisaloitteemme pääsi kan-sanedustajien keskusteltavaksi vih-doin huhtikuun lopussa. Lähetekes-kustelun ajankohta lykkääntyi use-ampaan otteeseen, sillä kyseessä oli ennakkotapaus eikä eduskunnalla ollut kansalaisaloitteiden käsittely-tapaa valmiiksi pohdittuna.
Aloite herätti eduskunnassa kiin-nostusta: puheenvuoroja jonotet-tiin jo aamulla. Keskustelua ei kui-tenkaan käyty varattujen vuorojen mukaan, vaan kahden ensimmäisen puheenvuoron jälkeen siirryttiin te-levisioituun debattiin. Keskustelu oli kuumaa, ja puheenvuoroja pidettiin yhteensä 115.
Keskustelu oli monipuolista, mutta valitettavasti se ei perustu-nut aina faktoihin. Turkistarhauksen puolustajat toivat keskusteluun niin sotaveteraanit kuin itkevät lapset. Moni edustaja jaksoi edelleen vii-tata laittomaan toimintaan. Vertailu muuhun eläintuotantoon ja viitta-ukset Kiinaan olivat yleisiä.
Puheenvuoroja turkistarhauk-sen lopettamisen puolesta pidettiin lukuisia, joskaan enemmistönä ne eivät olleet. Vihreiden ja vasemmis-toliiton edustajat puhuivat tavoit-teemme puolesta aktiivisimmin. Turkistarhauksen lopettaminen on myös heidän puolueidensa tavoite. sdp:ssä kannoissa oli eniten haja-naisuutta. Myös joiltakin perussuo-malaisilta edustajilta kuultiin tarha-uksen lopettamista puoltavia pu-heenvuoroja. Kokoomuksen vaati-mukset kohdistuivat lähinnä hyvin-vointisäädöksien tiukentamiseen.
Vaikka enemmistö edustajista ei tällä hetkellä puolla turkistarhauk-sen lakkauttamista, on keskustelu eduskunnassa työllemme arvokasta. Myös useissa turkistarhausta puol-tavissa puheenvuoroissa kävi sel-
teksti kati pulli • kuva tiina silventoinen
Kannen kuva: Wilhelmiina Keränen Sisällysluettelon kuvat: Suzanne T., Nick Manning ja Vesa Saarinen
Sisällys2/2013
väksi, että turkistarhaus ei ole eetti-nen elinkeino ja että eläinten pidon tarhoilla tiedostetaan olevan on-gelmallista. Arvojärjestyksessä vali-tettavan monilla edustajilla raha ja työllisyys kuitenkin saivat edelleen ensi sijan. Hyvinvointiparannuksia vaadittiin laajasti.
Edelliseltä aukeamalta löydät lis-tan kansanedustajista, jotka pitivät lähetekeskustelussa puheenvuo-roja turkistarhauksen lopettami-sen puolesta. Heille kaikille kuuluu kiitos siitä, että he edistävät asiaa eduskunnassa ja ovat korvaamaton apu työllemme. Lisäksi haluan vielä erikseen kiittää muutamaa kansan-edustajaa aktiivisuudesta ja avusta. He ovat Anni Sinnemäki (vihr.), Mika Niikko (ps.) ja Silvia Modig (vas.). Jatkossa erityisen keskeiseen asemaan noussee maa- ja metsäta-lousvaliokunnassa ainoana aloitet-tamme sellaisenaan puoltava Satu Haapanen (vihr.).
---
Tämä pääkirjoitus on viimeinen kir-joitukseni Animalian toiminnanjoh-tajana. Siirryn kesällä muihin eläin-suojelutehtäviin. Animalian toimin-nanjohtajaksi palaa Kiinassa kaksi viimeistä vuotta viettänyt Salla Tuo-mivaara.
Kiitän kaikkia teitä jäseniä näistä yhteensä viidestä vuodesta, jotka olen Animaliassa kanssanne jaka-nut. Kiitos tuestanne eläinsuojelu-työlle, olette arvokkaita.
Hyvää kesää ja aktiivisia tulevia vuosia!
Toiminnanjohtaja Kati Pulli
Eduskunta innostui kansalais-aloitteesta
2718
141820212223
242627283031
Kansalaisaloitteen eduskuntakäsittely jatkuu
Pääkirjoitus
Ajankohtaista
Vieraskynä:Anneli Kiljunen
Karua elämää huskytarhalla
Vasikoiden hyvinvointi kaipaa kohennusta
Ulkoilua ympäri vuoden
Muna? Kana? Munaton?
Animalia sai uuden hallituksen
Kirjavinkit
Kesä, turistit ja eläimet – vetoa matkatoimistoihin!
Animalia testaa: Grillit kuu-miksi ja vegenakit tulille!
Peter Singer – hyvinvointi-teorian nousu ja uho
Kesäkiertueella puhutaan eläinten hyvinvoinnista
Salla Tuomivaara palaa Animaliaan
Vegepalsta: Kolottaako sitrushammasta?
Animaalit kautta maan:Kouvola
Animaliashop:Kesän suloiset tuotteet
= kannessa
22
4 5
AnimAliA-lehti, 37. vuoSikertA
julkAiSijA: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittAjA: Laura Uotila,[email protected] toimituSSihteeri: Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 [email protected] tAitto: Vera Liinasaari, p. 040 753 [email protected] oSoitteenmuutokSet: Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 [email protected] pAinopAikkA: Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170
ilmeStymiSAikAtAulu: Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa lin tulee olla perillä toimituksessa 23.6.2013 mennessä. AineiStot lähetetään [email protected] tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.
ilmoituSmyynti: Ninni Pekkala, p. 045 7750 1570 ilmoituShinnAt: Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi liSäveloitukSet: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. rAjoitukSet: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. AlennukSet: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos toimistot 15 %.
ilmoituSten peruuttAminen: Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus sihteerille. reklAmAAtiot: Kirjallisena 14 vuoro-kauden aikana ilmes tymispäivästä lukien. irtonumeromyynti: Akateeminen kirja kauppa.
AnimAliA-lehti pidättää oikeuden lyhentää jA muokAtA juttujA. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.
toimiSto: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASiAkASpAlvelu: p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: [email protected] internetsivut: www.animalia.fi.
jäSenmAkSut: Tukijäsen: 32 € / vuosi,vähävaraiset: 25 € / vuosi,nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi,kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €,yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.Sampo 800018-2105644IBAN: FI71 8000 1802 1056 44SWIFT: DABAFIHHKirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.
lAhjoitukSet: Nordea 101130-260629IBAN: FI24 1011 3000 2606 29SWIFT: NDEAFIHH teStAmentit: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, [email protected]
rAhAnkeräySlupA:Luvan myöntäjä: PoliisihallitusToimenpanoaika ja alue: 1.1.2013–31.12.2014 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamattaPäätös nr ja pvm: 2020/2012/3189 19.10.2012
Ajankohtaista Ajankohtaistakoonneet mirja kolttola ja laura uotila
wwf:n soijatutkimus: emme ole vastuullisia
vuoden alussa julkaistun wwf:n tutkimuksen mukaan 85 % Suo-meen tuodusta soijasta syötetään tuotantoeläimille. Tuodusta soijasta kuitenkin vain 25 % on tuotettu vas-tuullisesti, kuten ympäristölle ai-heutuvat haitat huomioiden. Moni tuottaja on tietoinen soijatuotan-toon liittyvistä ongelmista, mutta silti vastuullista soijaa suositaan vain vähän. Lisätiedot wwf.fi.
allekirjoita vetoomus eläin-kokeettoman maailman puolesta
maaliskuussa astui voimaan laki, jonka mukaan Euroopan Uni-onin alueella ei saa valmistaa eikä myydä eläinkokeilla testattua kos-metiikkaa. Cruelty Free Interna-tional aloitti pian tämän jälkeen kampanjan, jonka tarkoituksena on kieltää kosmetiikan eläinkokeet maailmanlaajuisesti. Allekirjoita ta-voitetta ajava vetoomus osoitteessa www.crueltyfreeinternational.org
Slovenia liittyi turkistarha-uksen kieltäneisiin maihinmaaliskuussa sloveniasta kantau-tui ilouutinen: maan uudistetussa eläin-suojelulaissa kiellettiin eläinten kasvatta-minen turkisten vuoksi. Tämä tarkoittaa turkistarhauksen loppumista maassa ko-konaan. Lisäksi lakiin tuli useita muita edistyksellisiä uudistuksia.
Slovenialaiset eläinsuojelujärjestöt tekivät aktiivisesti töitä eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä. Työ todella kan-natti, sillä lakiin kirjattiin kielto metsästää ja kasvattaa eläimiä turkisten, nahan tai höyhenten vuoksi. Lisäksi laissa kiellet-tiin mm. villieläinten käyttö sirkuksissa
kiellossa edistyksellistä on myös se, että se kieltää lisäksi metsästyksen turkisten vuoksi. Slovenia oli kahdestoista turkis-tarhauksen kieltänyt tai sitä voimakkaasti rajoittanut maa Euroopassa.
Villieläimet pois sirkuksistaSlovenian lakiin kirjattiin myös kielto vil-lieläinten käytöstä sirkuksissa. Kielto on harvinainen eu:ssa, sillä aiemmin aino-astaan muutama eu-maa on tehnyt vas-taavan päätöksen. Huhtikuussa kuultiin, että Slovenian lisäksi Iso-Britannia aikoo liittyä villieläinten sirkuskäytön kieltäviin maihin: kielto astuu voimaan Iso-Britan-niassa 1.12.2015 alkaen.
Slovenian uusi laki kieltää myös us-konnolliset teurastukset ilman tainnut-tamista. Tätäkään kieltoa ei ole ollut ai-emmin kuin muutamassa eu-maassa. Lisäksi laki puuttuu mm. koirien häntien ja korvien typistämiseen, äänijänteiden katkaisemiseen ja kissojen kynsien pois-tamiseen. Jatkossa Sloveniassa tullaan sal-limaan koirien myynti ainoastaan rekiste-röityneiden kasvattajien toimesta. Laki hyväksyttiin Slovenian parlamentissa 95 prosentin kannatuksella.
tätä ei enää Sloveniassa nähdä: maa lakkautti turkistarhauksen.
net
tver
k fo
r d
yrs
frih
et &
dyr
ebes
kytt
else
n n
org
”Slovenian kiellossa edistyksellistä on myös se, että se kieltää lisäksi metsästyksen turkisten vuoksi.”
paras juttu
numeron 1/2013 parhaaksi ju-tuksi äänestettiin tasaäänin kaikki-aan neljä artikkelia! Sarjakuvakeit-tokirja 2 -teoksen arvonnassa onni suosi Hilla Moilasta. Onnea voitta-jalle ja kiitos kaikille äänestäneille!
Mikä on tämän lehden paras juttu?Kerro mielipiteesi 1.7.2013 men-nessä, niin olet mukana Does your life have a price? –t-paidan arvon-nassa. Lähetä vastauksesi, t-paidan koko ja malli, nimesi sekä osoit-teesi sähköpostitse [email protected] (sähköpostin otsikko: Paras juttu 2/2013) tai postitse Animalia, Suvi-lahdenkatu 4, 00500 Helsinki.
Sanottua”Turkistuotantoa en voi hyväksyä. Turkisten tuotto ei vastaa ihmisen perustarpeisiin, vaan tapahtuu ainoastaan taloudellisen hyödyn ja turhamaisuuden vuoksi.”
– Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Satu Haapanen (vihr.)
vaihtoehtoja eläinkokeille
Juliana von Wendtin Säätiö tukee sellaista tutki-musta, jossa kehitetään ja sovelletaan eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä, ja jolla edistetään ihmisten ja eläinten hyvinvointia. Tue toi-mintaamme: Nordea 200118-42627 (IBAN FI 9620011800042627). Keräyslupa 2020/2011/2500
[email protected]. 050 324 6923www.jvws.org
sekä uskonnolliset teurastukset ilman tainnutusta.
Turkistarhauksen kieltävä laki astuu voimaan vuoden 2015 alussa. Sloveniassa on tällä hetkellä vain yksi rekisteröitynyt turkistarha ja todennäköisesti joitakin laittomasti toimivia tarhoja, joten kiellon vaikutukset maan sisällä jäävät pieniksi. Kielto on tärkeä signaali muille Euroo-pan maille: mitä useampi valtio kieltää turkistarhauksen, sitä suurempi paine alan kieltämiseksi kohdistuu myös vielä tarhauksen salliviin maihin. Slovenian
koe-eläinseminaari oli menestys
animalian pääkaupunkiseudun alueosasto järjesti kansainvälisen koe-eläinpäivän kunniaksi seminaa-rin huhtikuussa Helsingissä. Puhu-jiksi seminaariin oli kutsuttu Juliana von Wendtin säätiön toiminnanjoh-taja Marianna Norring, Tampereen yliopiston vaihtoehtomenetelmä-keskus eläinkokeille ficam:in joh-taja Tuula Heinonen ja Animalian varainhankkija Ninni Pekkala. Ma-rianna Norring kertoi eläinkoemaa-ilman uutisia. Tuula Heinonen johti kuuntelijat pohtimaan ovatko vaih-toehtoiset testimenetelmät eläin-kokeita parempia. Ninni Pekkala puhui kosmetiikan eläinkokeista ja kuluttajan valinnoista.
Seminaari houkutteli paikalle lä-hes 40 kiinnostunutta kuulijaa. Lue lisää tapahtumasta osoitteesta pksanimalia.wordpress.com
an
ima
lia
6 7
Länsi-Helsingin Kirjanpito Oy Helge Örn
Kattavat tilitoimistopalvelut yli kymmenen vuoden kokemuksella
Länsi-Helsingin kirjanpito Oy | Pajamäentie 400360 Helsinki | puh. 050 3513941
hallitusneuvotteluissa sovittiin eläinsuojelulain uudistamisesta ja työ on nyt käynnissä. Uuden lain on vastattava paitsi tämän päivän, myös tulevaisuuden haasteisiin.
Taloudellinen kilpailu on joka alalla ki-ristynyt, mikä on johtanut taloudellisen voiton hakemiseen myös yhä suurem-mista eläintuotantoyksiköistä, yhä tehok-kaammilla ja kovemmilla – myös rikol-lisilla – keinoilla. Tämä koskee niin tuo-tanto- kuin seura- ja harraste-eläimiäkin. Toisaalta kansalaiset ovat aiempaa tietoi-sempia eläinten oikeuksista ja eläinten it-seisarvosta ja valmiita toimimaan niiden puolesta.
Lakiuudistukseen kohdistetaan suuria odotuksia ja valmistelijoilla on haastava tehtävä saada erilaiset intressit kohtaa-maan. On hyvä, että ministeriö on kerän-nyt laajasti mielipiteitä ja tehnyt selvi-tyksiä siitä, mitä asioita laissa pitää huo-mioida.
Itse pidän tärkeänä, että lailla suojel-laan eläintä paitsi fyysiseltä, myös psyyk-kiseltä kivulta, ahdistukselta ja pelolta. Näin pääsisimme lähemmäs muiden Pohjoismaiden ja Hollannin lainsäädän-töä. Myös eläimen oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen tulisi kirjata lakiin. Tämä tarkoittaisi myös esim. eläimen sosiaalis-ten tarpeiden täyttämistä. Kokonaishy-vinvointi tarkoittaa mielestäni näitä kol-mea ulottuvuutta.
Myös eduskunnan eläinsuojeluryhmä on keskustellut lain uudistamisesta ja
teksti anneli kiljunen • kuva eduskuntaVieraskynä
Eläinsuojelulain uudistamisesta
Ajankohtaista
keskustelu tulee varmasti jatkumaan. Viime aikojen kädenvääntö mmm:n ja ympäristöministeriön välillä lisännee osaltaan kiinnostusta eläinsuojelulain uudistusta kohtaan. Hyvä niin.
anneli kiljunenKirjoittaja on kansanedustaja (sd)
ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja
”Taloudellinen kilpailu on joka alalla kiristynyt, mikä on johtanut taloudellisen voiton hakemiseen myös yhä suuremmista eläintuotantoyksiköistä, yhä tehokkaammilla ja kovemmilla – myös rikollisilla – keinoilla. Tämä koskee niin tuotanto- kuin seura- ja harraste-eläimiäkin.”
forssan alueosasto pystytti keväällä kirppispöydän kerätäkseen rahaa eläinten hyväksi. Idea tapahtumaan lähti paikalli-selta kirpputorin väeltä, joiden kanssa alueosastolaiset ovat tehneet yhteistyötä aiemminkin. Lahjoituksia myyntipöy-dälle saatiin Seutusanomien sponsoroi-
Kirpputorikauppaa Forssassa eläinten hyväksi
man lehti-ilmoituksen avulla. Kiitokset tavaroiden lahjoittajille, kirppiksen Hei-dille ja Sipille, Animalian vapaaehtoisille sekä Seutusanomien toimitukselle. Kirp-pispöytä oli menestys ja sai paljon positii-vista palautetta.
nina åkerlund ja kaisa-mari uusitalo
Eläinystävällisiä asianajopalveluja!
Lapinlahdenkatu 27, 00180 HelsinkiPuh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228
Asianajotoimisto Streng Ky
myyntiin mennyt hessun rakentama siilikoto.
vaaditut kanitestit kumottiin
reach-ohjelman nimissä mää-rätyt eläinkokeet kumottiin ensim-mäistä kertaa. Päätöksen teki Eu-roopan kemikaaliviraston (echa) valituslautakunta.
Lautakunta katsoi, että echa ei noudattanut vaatimuksessaan reachiin kirjattua ehtoa siitä, että eläinkokeet ovat viimeinen vaih-toehto kemikaalien tutkimuksissa. Vaaditussa kokeessa olisi pitänyt al-tistaa yli 100 kania 90 päivän ajan tutkittavalle kaasulle.
Päätöksellä on myös pitkällisem-mät seuraukset: jatkossa echan on annettava enemmän painoarvoa sille, että eläinkokeiden on todella oltava viimeinen vaihtoehto turval-lisuustestauksissa. Valitusprosessissa oli aktiivisesti mukana eceae, joka on eläinsuojelujärjestöjen kattojär-jestö eu:n eläinkoeasioissa. Anima-lia on järjestön jäsen.
8 9
V aljastus alkaa vimmatun hau-kunnan tahdittamana 150 huskyn odottaessa häkeis-sään. Atuk, 8-vuotias sipe-
rianhusky, innostuu valjaat nähdessään hyppimään tasatassuin. Tänään Atuk ei kuitenkaan juokse.
Bussilastillinen turisteja saapuu tar-halle. Saksasta ja Ranskasta tulevat mat-kailijat otetaan hymysuin vastaan. Koi-rille sinisiin haalareihin pukeutuneen joukon saapuminen tietää vain yhtä asiaa – kohta juostaan.
Ankkurit irti, vetosolmut auki. Valja-kot syöksähtävät tutulle reitille kyydis-sään 32 aitoa arktista kokemusta odotta-vaa turistia. Koiravaljakoiden kiitäessä läpi tunturimaiseman vain safarioppai-den moottorikelkkojen pärinä rikkoo hil-jaisuuden.
Lapin erämaihin huskyt saapuivat turistien myötä: ensimmäinen siperian-husky rekisteröitiin Suomessa 1960-lu-vulla. Meitä oppaita kehotetaan kuitenkin pitämään illuusiota yllä perinteistä jättä-mällä tämä tylsä seikka mainitsematta.
Tunti kuluu valkeassa maisemassa kuin siivillä. Ajo on ohi, ja valjakot ankkuroi-daan odottamaan seuraavaa ryhmää. Siir-rytään tarhaesittelyyn, jossa kerrotaan tie-toja koirista ja käydään tervehtimässä niitä. Atukin energinen olemus ja jäänsinisenä kiiluva vasen silmä herättävät ihastusta.
Asiakkaat esittävät kysymyksiä. ”Mitä tapahtuu koirille, jotka eivät enää vedä?” Vastaus on ennalta sovittu: ne jäävät pitä-mään seuraa kavereilleen.
Turistit siirtyvät taukotupaan, ja uusi joukko otetaan vastaan. Päivä jatkuu sa-
karua elämää huskytarhalla
teksti ja kuvat sonia luokkala
vuonna 2008 suoritettiin eläin-suojelutarkastus 46 Suomessa toi-mivassa rekikoirayrityksessä. Yri-tystä kohden oli koiria 10-470, kä-sittäen yhteensä 3852 koiraa.Yrityksistä 22 sai huomautuksen eläinsuojelurikkomuksesta. Puut-teita oli erityisesti koirien kopeissa ja säänsuojissa sekä liian lyhyissä ketjuissa.
Lähde: Saavalainen, E. Suojelevatko eläinsuojelusäädökset rekikoiria? Rovaniemen ammattikorkeakoulu, 2010.
lähes puolella rekikoirayrityksistä eläinsuojelu- rikkomuksia
Atukin häkin kohdalla vaivaannun. Koppi on tyhjä. Muistan, etten ole kuu-kauden kestäneen työsuhteeni aikana nähnyt koiraa valjaissa kertaakaan. Sille olisi helposti löytynyt uusi koti. Nyt Atuk makaa sekajätemontussa seitsemän muun terveen koiran kanssa.
Päivän päätteeksi ajan kotiin firman etiikan kanssa painineen sesonkityönte-kijän kyydissä. Etsimme selitystä Atukin, Santtan, Taavin, Metsurin, Ironin, Elvik-sen, Penan ja Hallan ampumiselle - ne ei-vät olleet tarpeeksi hyviä vetämään. Esi-mies oli tokaissut, että koirista on mak-
”Kannattamattomat yksilöt lopetetaan,
olivatpa koirat terveitä tai eivät.”
settu suuret rahat, joten miksi antaa niitä eteenpäin.
Safariyrittäjälle huskyt ovat ensisijai-sesti tuotantoeläimiä ja niiden arvo on esi-neellinen. Kannattamattomat yksilöt lo-petetaan, olivatpa koirat terveitä tai eivät.
Vuonna 2010 Suomen huskytoiminta rikkoi uutiskynnyksen, kun Sodanky-lästä löytyi kymmenien koirien raadot. Epäiltiin, että ne olivat peräisin Lappiin ”etelästä tai ulkomaita myöten” ilmesty-viltä yrittäjiltä, jotka luvatta pystyttävät lyhytaikaisen rekikoirayrityksen ja seson-gin päätyttyä poistuvat paikalta. Selvisi kuitenkin, että raadot olivat peräisin pai-kallisesta, pitkään pyöritetystä safariyri-tyksestä.
Yritän saada Lapin läänin aluehallin-noista asiasta tietäviä kommentoimaan Suomen huskybisneksen tilaa. Moni ei ole halukas puuttumaan asiaan nimellään. Eräs alaa valvova myöntää olevansa liian arka kommentoimaan.
Harvat kommentit saan tiloja vuosi-kymmeniä tarkastaneelta Sodankylän en-tiseltä terveystarkastaja-eläinsuojelusih-teeri Pekka Jantuselta, jonka mielestä sa-fariyritykset tulisi saada tiukemman val-vonnan alle. Hänen mukaansa ongelmia ovat aiheuttaneet sesonkiajaksi tulevat yrittäjät, mutta myös pysyvät tilat, joissa asianmukainen hoito ja yksilöllinen koh-telu ei ole mahdollista kohtuuttomasta koiramäärästä johtuen. Nykyään tilat tar-kastetaan kerran vuodessa, eikä se riitä.
Tietämättä työstäni kyseisessä husky-farmissa, hän mainitsee yrityksen koirien hyvinvoinnin erinomaiseksi.
malla kaavalla myöhään iltaan. Asiakkaita on tänään ollut lähemmäs sata.
Löydän itseni kuitenkin illuusion ja tympeän realismin välimaastosta. Saapu-essani töihin seuraavana aamuna kuulen kahdeksan koiran ampumisesta. Olen vielä hyväuskoinen. Käyn mielessäni läpi tarhan koiria etsien sairaita yksilöitä.
Nuoren ja vauhkon Leevin häkkiä sii-votessamme kertoo työntekijä varovasti selityksen sen käytökselle. Sen veli kuoli ”inhimilliseen virheeseen”, pannan kas-vettua kiinni sen kaulaan.
turisteille kerrotaan kaunisteltu totuus vetokoirien elämästä. kuvien koirat eivät liity jutun tapaukseen.
10 11
S uomalaiset vasikat eivät voi niin hyvin kuin pitäisi. Tästä kertoo muun muassa vasikoi-den suuri kuolleisuus. Suomessa tehdään vasikoihin liittyvää hyvinvointitutkimusta,
jonka tulokset siirtyvät toivottavasti hiljalleen myös käytännön työhön.
Nupoutuskipua hoidettavaSuurin osa Suomessa syntyvistä vasikoista nupoute-taan eli niiden sarvenaiheet poltetaan. Toimenpide aiheuttaa vasikoille kaksi kolmannen asteen palovam-maa, mutta silti lainsäädäntömme ei vaadi kipulääki-tystä toimenpiteen yhteydessä, jos se tehdään alle nel-jän viikon ikäiselle naudalle.
Tutkimuksessa nupoutettiin kymmenen sonniva-sikkaa. Vasikat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai kipulääkettä ja toinen lumelääkettä viiden vuoro-kauden ajan nupoutuksen jälkeen. Nupoutus tehtiin rauhoituksessa ja paikallispuudutuksessa.
Kaikkien vasikoiden makuullaoloaika vuorokau-dessa lyheni selvästi nupoutuksen jälkeen, mikä viittaa vasikoiden kokeneen akuuttia kipua kipulääkitykses-täkin huolimatta. Nupoutuksen jälkeen lumelääkettä saaneet vasikat viettivät makuulla selvästi lyhyempiä aikoja, mutta hieman useammin, kuin tulehduskipu-lääkettä saaneet vasikat. Tästä voidaan päätellä lume-lääkettä saaneiden vasikoiden kokeneen enemmän ki-pua, joka ilmeni levottomuutena makuukäyttäytymi-sessä ja lepäämisessä.
Riittävällä ja laadukkaalla unella on positiivinen vaikutus vasikan kasvuun. Vasikan makuullaan viet-tämä aika puolestaan vaikuttaa suotuisasti unen laa-tuun, kun taas stressi ja kipu heikentävät sitä. Näillä perusteilla tutkimuksessa todettiin, että olisi ehdotto-man tärkeää pystyä lievittämään nupoutuksesta aiheu-tuvaa kipua mahdollisimman hyvin, jolloin vasikan käyttäytyminen ja leporytmi eivät poikkeaisi normaa-lista, eikä vasikan hyvinvointi siten heikkenisi.
Varhain muodostuvat sosiaaliset suhteet tärkeitä
Vasikat muodostavat pitkäaikaisia sosiaalisia suhteita ikätovereidensa kanssa. Tutkimuksessa jaettiin 24 leh-mävasikkaa neljän yksilön ryhmiin kahden viikon iässä. 3,5 kuukauden ikäisinä vasikat yhdistettiin toisten vasi-koiden kanssa, ja vielä kerran ryhmiin lisättiin vasikoita, kun vasikat olivat hieman yli viiden kuukauden ikäisiä.
vasikoiden hyvinvointi kaipaa kohennusta
suomalaisten vasikoiden hoidossa ja olosuhteissa on vielä paljon parannettavaa.
teksti laura uotila • kuvat wilhelmiina keränen
Tutkimuksessa havaittiin, että vasikat viettivät 1,5 vuoden iässä yhä eniten aikaa niiden lajitovereiden kanssa, joihin ne olivat muodostaneet sosiaalisen suh-teen jo kahden viikon iässä. Vasikat lisäksi puskivat eniten niitä lajitovereita, joihin ne olivat saaneet tutus-tua vasta viiden kuukauden iässä.
Tutkimuksen johtopäätöksissä todettiin, että var-haisessa iässä muodostuvat sosiaaliset suhteet ovat naudoille tärkeitä myös myöhemmällä iällä. Tutkijat suosittelevatkin, että tilat pyrkisivät hankkimaan uu-det vasikat tiloille vähintään pareittain: näin eläinten väliset sosiaaliset suhteet voivat säilyä.
Suuri kuolleisuus ongelmaVasikkakuolleisuutta tutkittiin Pohjois-Savon 1 159 lyp-sykarjatilalla vuoden 2009 tuotostietojen kautta. Alu-een tuotosseurantatilojen vasikkakuolleisuus oli keski-määrin 6,99 %, mikä on hieman vähemmän kuin koko maan tiloilla keskimäärin. Huomattavaa oli se, että tutkituilla luomutiloilla vasikkakuolleisuus nousi yli 10 prosenttiin, mutta koska luomutiloja oli otannassa mukana vain yhdeksän, ei luvusta voida tehdä sen pi-demmälle vietyjä johtopäätöksiä.
Tutkimuksessa todettiin, että tilan suuri koko kas-vattaa vasikkakuolleisuutta. Vähiten vasikoita kuoli alle 20 lehmän tiloilla, joissa kuolleisuus oli hieman yli 6 prosenttia. Suurimmat kuolleisuusluvut mitattiin 40-80 ja 80-160 lehmän tiloilla, joissa kuolleisuus nousi yli 8 prosenttiin.
Lähteet:mustikka, m. Nupoutuskivun vaikutus vasikan hyvin-
vointiin. Lisensiaatin tutkielma, 2011. http://hdl.handle.net/10138/37674
oksman, a., ym. Tuotantomuodon, karjakoon, kes-kituotoksen ja maidon bakteeri- ja solupitoi-suuksien vaikutukset vasikkakuolleisuuteen lyp-sykarjatiloilla Pohjois-Savossa. Teoksessa Igluja ja ternimaitoa – tuloksia InnoNauta –hankkeen vasikkatutkimuksista. 2012. http://jukuri.mtt.fi/handle/10024/438279
raussi, s., ym. The formation of preferential relation-ships at early age in cattle. 2010. Behavioural Pro-cesses, Volume 84, Issue 3, July 2010, sivut 726-73.
”Varhaisessa iässä muodostuvat sosiaaliset suhteet ovat naudoille tärkeitä myös myöhemmällä iällä.”
12 13
monet asiat vaikuttavat vasikoiden hyvinvoin-tiin. hoidossa ja olosuhteissa on parannettavaa.
14 15
someron vaahteramäessä kanat saavat tepastella ulkona ympäri vuoden.
ulkoilua ympäri
vuoden teksti laura uotila • kuvat ari ellert
ulkokanalassa kanat voivat kulkea vapaasti sisään ja ulos.
Kun yli 4 000 kanaa elää yhdessä ti-lassa, eivät kanat opi tuntemaan kaikkia toisia kanoja. Isoissa parvissa kanojen on todettu jakautuvan usein alaryhmiin, eli käytännössä ne elävät parvissa varsin rajatulla osalla kanalan alueesta. Välttilän mukaan tämä pitää hänenkin kanalassaan paikkansa. ”Kanat pysyttelevät selvästi tietyissä ryhmissä. Ja jos vieraan ryhmän kana eksyy väärälle alueelle, alkaa kova kaakatus ja räpiköinti, kun kana palaute-taan oman ryhmänsä reviirille.”
Välttilän kanala on ensimmäinen, muttei kauaa ainoa, ulkokanala Suo-messa. Toinen vastaava on jo rakenteilla Somerolle. Ulkokanan munat tunnis-taa kaupassa 1-leimasta ja maininnasta ”ulkokanalan munia”. Vaahteramäen ti-lan munat myydään Laitilan kanatarha –merkin alla, ja niiden saatavuuden pi-täisi olla kohtuullisen hyvä isoimmista marketeista.
Lähtiessämme tilalta jää muutama sata kanaa yhä uhmaamaan hyistä kevät-säätä ulkoterassille. Lämpenevä sää hou-kuttelee loputkin siivekkäät vähitellen ul-koilmaan. Luomu- vai ulkokanan munia – siinä kanojen hyvinvointia pohtivalle kuluttajalle jatkossa pala purtavaksi.
• suomalaisten kananmunien ku-lutus on 10,5 kg henkeä kohden vuodessa
• kananmunista 33 % tuotetaan lattiakanaloissa, 4 % luomuka-naloissa ja 63 % häkkikanaloissa
• viime vuonna lattiakananmu-nien tuotanto kasvoi 20 % ja luo-mumunien 45 %
• kaikkiaan Suomessa elää noin 3,4 miljoonaa munijakanaa
• jo joka kolmannessa kanalassa Suomessa on yli 30 000 lintua
vät aina halutessaan ulos, joten ne saavat kaipaamansa luonnonvalon siellä.”
Ulkoilualueelle vievät luukut eivät ole auki yötä päivää, vaan ne avataan aamu-päivällä kanojen munittua ja suljetaan il-lalla viimeistään silloin, kun alkaa hämär-tyä. ”Nyt kanat tulevat vielä omatoimi-sesti sisälle illan tullen, mutta saa nähdä, mitä käy, kun valoa alkaa riittää yöhön asti. Ehkä hankin paimenkoiran avukseni kanojen kokoamiseen”, Välttilä hymyilee.
Elämää alaryhmissäUlkokanat elävät samanpituisen elämän kuin muutkin tuotantokanat eli noin puolitoistavuotiaiksi. Senkin jälkeen te-hokasta munintaa riittäisi vielä joksikin aikaa, mutta ongelmaksi muodostuu mu-nankuorien heikentyminen. ”Annamme kanoille jo nyt ylimääräistä kalkkia, jotta niiden luusto ja sen mukana munankuo-ret pysyisivät vahvoina mahdollisimman pitkään. Kana ottaa munankuoren val-mistamiseen tarvittavan kalkin luustos-taan, joten riittävä kalkin saaminen on tärkeää. Uskon, että myös ulkoilun kautta
”Minulle syy lähteä tähän
tuotantomuotoon oli eläinten
hyvinvoinnissa. Sikalaan töihin
lähteminen lähinnä harmitti aamuisin. Nyt, kun työssään
näkee eläimiä, jotka saavat käyttäytyä lajityypillisesti, on
työ itsellenikin mukavampaa”
tuleva D-vitamiinilisä sekä liikunnan po-sitiiviset vaikutukset auttavat luuston kunnossapitämisessä”, Välttilä pohtii.
V ielä jokin aika sitten pidettiin mahdottomana, että Suomen ilmastossa kanat voisivat ul-koilla ympäri vuoden. Ete-
lämpänä Euroopassa ulkokanalat eli free range –tuotanto on yleistä ja eläinten hyvinvoinnin kannalta varsin hyvänä pi-detty tuotantomuoto. Mutta voiko tällai-nen toimia myös Suomessa?
On sateinen kevätpäivä, maassa vielä lunta ja lämpötila juuri plussan puolella, kun saavumme Vaahteramäen tilalle So-merolle. Ja siellähän niitä heti näkyy, säätä uhmaavia ulkoilevia kanoja. Tilan isäntä Mikko Välttilä on luvannut esitellä meille Suomen ensimmäistä ulkokanalaa, jossa linnut saavat halutessaan ulkoilla vuoden ympäri. Muutoin tuotanto tapah-tuu lattiakanalatuotannon ehdoin.
”Tänä talvena terassille vievät luukut olivat kiinni ainoastaan kahtena päivänä, kun kylmä tuuli puhalsi niistä suoraan sisälle. Kanat saivat ulkoilla pakkasella-kin, ja jokaisena talvipäivänä vähintään muutama kana uskaltautui ulkoilemaan”, Välttilä kertoo. Säädökset sallisivat pitää ulkoiluluukut kiinni 12 viikkona tuotan-
tokauden aikana, mutta ainakaan tämä talvi ei juuri kiinnipitopäiviä
vaatinut.
Jonkun on oltava ensimmäinenUlkokanalan perustaminen Suomeen oli pioneerityötä.
”Olin lopettamassa sianlihantuotantoa ja etsimässä sille vaihtoehtoa. Selvittelin luomukanalan mahdollisuuksia, mutta totesin, että siinä olisi monia ongelmia esimerkiksi rehujen suhteen. Kuulin, että ulkokanalatuotannon mahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan Suomessa, ja lähdin selvittämään asiaa tarkemmin”, Välttilä sanoo.
Entinen sikala muutettiin ripeästi lat-tiakanalaksi, kun ulkokanalatuotannon ehdot oli selvitetty. Tuotanto sai myös maa- ja metsätalousministeriön sekä Evi-ran hyväksynnän. Mutta on niitä epäi-lijöitäkin riittänyt: alalla pitkään toimi-neilta tuottajilta Välttilä on saanut epäi-leviä kommentteja tuotannon järkevyy-destä.
”Minulle syy lähteä tähän tuotanto-muotoon oli eläinten hyvinvoinnissa. Sikalaan töihin lähteminen lähinnä har-mitti aamuisin. Nyt, kun työssään näkee eläimiä, jotka saavat käyttäytyä lajityypil-lisesti, on työ itsellenikin mukavampaa”, Välttilä miettii. ”Kukot kiekuvat, kanat kylpevät turpeessa ja kiirehtivät sitten ulos nokkimaan porkkanoita. Lisäksi tässä saa itse oppia jatkuvasti paljon uutta, kun pääsee pohtimaan, miten asiat voisi tehdä
vieläkin paremmin.”Kanalassa elää
8 500 kanaa, jo-ten mistään aivan pienimuotoisesta
tuotannosta ei ole kyse. Kanat on
jaettu kahteen osas-toon, jolloin yhdessä
tilassa elää noin 4 250 kanaa. Kanalan sisä-
tiloissa noudatetaan lattiakanalan tuotanto-
ehtoja, mikä tarkoittaa sitä, että yhtä neliömet-
riä kohden on yhdeksän kanaa. Luomutuotannossa
määrä on hieman pienempi eli kuusi kanaa neliömetriä
kohden. Toisaalta luomuti-loilla kanat eivät yleensä pääse
talviaikaan ulkoilemaan. Vältti-län ulkokanat käyttävät 150 ne-
liömetrin terassia ympäri vuoden. Niillä olisi myös jatkuva pääsy lähes 4 hehtaarin laidunalueelle, mutta ennen lumien sula-mista eivät kanat sinne tohdi mennä.
”Laitumen takaosaan on matkaa 300 metriä. Olen jokseenkin varma, ettei yksikään kana tule niin pitkälle eksymään. Tuotantoehdot kuitenkin vaativat, että kanaa kohden on ol-tava 4 neliömetriä laidunta”, Välttilä toteaa. ”Laitumella on runsaasti pientä puustoa, joka toivottavasti rohkaisee lintuja liikkumaan alu-eella. Säädökset vaatisivat näin pitkälle laidunalueelle myös ka-toksia, mutta sain erityisluvan olla rakentamatta niitä juuri alueen suojaavan puuston vuoksi.”
Porkkanat nokittaviksiVaahteramäen tilan ka-nat saavat muutakin vi-rikettä kuin ulkoilua: katetulle terassialu-eelle levitetään pork-kanoita sekä kauran-jyviä, jotta kanoilla riittäisi nokittavaa ja kuopsuteltavaa.
Lattia- ja luomukanaloissa on usein ongelmana häkkikanaloita suurempi lin-tujen kuolleisuus sekä kannibalismin esiintyminen. Ainakaan vielä Mikko Vält-tilä ei ole huomannut asiassa ongelmia. ”Sairauden tai kannibalismin takia en ole joutunut poistamaan kanoja. Kun kanat saapuivat tilalle 14 viikon ikäisinä, nään-tyi aluksi muutama sellainen lintu, joka ei oppinut käyttämään ruokintalaitteita. Ahkerasti opetimme lintuja löytämään vesi- ja ruokintalaitteet, joten kuolleisuus jäi viiteen lintuun”, Välttilä kertoo.
Kannibalismia pystyy ehkäisemään eri ratkaisuin. Esimerkiksi orret on sijoi-tettava niin, ettei kana yltä nokkimaan edessä olevalla orrella lepäävää kanaa. Välttilän mukaan luomukanaloissa on-gelmia aiheuttaa usein liiallinen luon-nonvalo, joka aktivoi linnut nokkimaan toisiaan. Tässä entisessä sikalassa ikkunat on pääosin peitetty, ja valaistuksesta pitä-vät huolen lamput sekä terassin kulkuau-koista tulviva luonnonvalo. ”Kanat pääse-
16 17
aivan aluksi: eläinten hyvinvoinnin kannalta täysin ongelmatonta tuotan-tomuotoa ei ole olemassa, varsinkaan
teollisessa mittakaavassa. Eläinystäväl-lisin vaihtoehto on jättää kananmunat
kaupan hyllylle. Kananmunan ehdoton välttämättömyys esimerkiksi leivonnassa on
yleinen mutta väärä harhaluulo. Leivonnassa ja ruuanlaitossa on monia helppoja tapoja ka-
nanmunan korvaamiseen. Näitä ovat esimerkiksi soijajauho,
Muna? Kana? Munaton?
teksti mirja kolttola • kuva claudio jule
kananmunia löytyy montaa sorttia. mikä niistä kannattaa valita ostoskoriin?
Virikehäkkikanala – leima numero 3
Virikehäkkikanala tai ”pienryhmäkanala” on ylei-sin kananmunien tuotantotapa Suomessa. Ruo-kinta, juomaveden jakelu, munien keruu ja lan-nan poisto on automatisoitu. Virikehäkeissä ka-
nat ovat ryhmissä ja niiden käytettävissä on pesä, kuopsutuspaikka sekä orsia. Todellisuudessa
kuopsutuspaikka tarkoittaa noin 20 x 20 -sent-tistä muovinpalasta, jonka päällä pitäisi olla pu-
rua tai turvetta. Ne eivät kuitenkaan pysy yleensä muovinpalan päällä. Virikehäkeissä tulee olla
käytettävissä olevaa tilaa vähintään 600 cm2 ka-naa kohti, mikä ei ole juuri enempää kuin aiem-missa häkkikanaloissa. Kanoja voi olla yhdessä häkissä kymmeniä. Virikehäkkikanaloita kutsu-taan usein pienryhmäkanaloiksi, mikä voi luoda
mielikuvia muusta kuin häkkikasvatuksesta.
vältä
Lattiakanala – leima numero 2
Kanat voivat liikkua vapaasti lattialla, nokkia, kuo-pia ja kylpeä pehkussa sekä munia pesiin. Lat-
tiakanaloissa on orsia. Yleensä ruokinta, juoma-veden jakelu ja munien keruu on automatisoitu. Kanoja saa olla enintään yhdeksän neliömetrillä.
Lattiakanaloissa suuret parvet, ahtaus ja virikkeet-tömyys voivat aiheuttaa hyvinvointiongelmia, ku-
ten höyhenten nyppimistä ja kannibalismia.
Nykyaikaiset lattiakanalat ovat osaritilä- tai ker-roslattiakanaloita. Osaritiläkanaloissa lattiapinta-
alasta vähintään yksi kolmasosa on kuivikkeen peitossa ja enintään kaksi kolmasosaa on peitetty puu-, muovi- tai metalliritilällä. Lanta poistetaan ritilän alta säännöllisesti automaattikuljettimin. Vesi- ja ruokintalaitteet sekä orret ovat ritiläalu-
eella. Munintapesät löytyvät ritiläalueen takaa tai keskeltä. Lattiakanalan lattiapinta-alaa voidaan kasvattaa kerrosritilähyllyillä, jolloin samaan ka-
nalaan mahtuu enemmän lintuja.
vältä
Ulkokanala – leima numero 1
Ulkokanalassa linnuilla on oltava päiväaikaan mahdollisuus liikkua laidunalueella. Munia voi
nimittää ”ulkokanojen muniksi”, jos kanoja pide-tään sisällä tuotantokauden aikana alle 12 viik-
koa. Laidunalueella on oltava kasvillisuutta. Kanoja saa olla enintään 2500 hehtaaria kohden
tai yksi kana neljää neliömetriä kohden. Ulko-kanalan sisätilan tulee noudattaa lattiakanalan
säädöksiä.
harkitse
Luomukanala – leima numero 0
Luomukanalat ovat lattiakanaloita, joiden tuo-tantoa säätelee Euroopan neuvoston asetus
luonnonmukaisesta tuotantotavasta. Kanalassa on orret, pesät ja ulkotarha, jossa kanat pääsevät sään salliessa ulkoilemaan. Lattiapinta-alasta vä-hintään kolmannes on pehkualuetta, jossa kanat voivat kulkea, kuopsuttaa ja kylpeä. Ruokintaan käytetään pääosin luomurehua. Päivittäin kanat saavat myös karkearehua eli heinää, ruohoa tai
juureksia. Kanoja tulee olla enintään kuusi neliö-metrillä ja yhdessä hallissa saa olla korkeintaan
3000 lintua. Luomukanaloissa pitää olla ikkunat, joista luonnonvalo pääsee sisään.
harkitse
kauramaito tai banaani. Hyvin varustelluista luomu- ja ruoka-kaupoista löytyy myös suoraan kananmunaa korvaavia valmis-teita. Makoisia reseptejä kananmunattomaan ruoanlaittoon löy-tyy myös Animalian Vapauta valinnoilla –sivustolta osoitteesta vapautavalinnoilla.fi.
Mikäli et ole vielä valmis luopumaan kananmunista, kannat-taa pohtia tarkkaan, millä tavalla tuotettuja munia ostoskoriinsa poimii. Tuotantomuotojen nimikkeet voivat johtaa helposti har-haan, joten kananmunien merkintöihin ja myyntinimikkeisiin kannattaa perehtyä.
www.vapauta-
valinnoilla.fi
18 19
an intro-duction to animals and the lawSchaffner, Joan E: An Introduc-tion to Animals and the Law. Basingstoke Palgrave Macmillan, 2011. 252 s.
joan e. schaffnerin teos on kiinnostava ja laaja-alainen katsaus eläinten asemaan lainsäädän-nössä. Teoksessa tarkastellaan muun muassa eläinten juridista asemaa eläinsuojelusäädöksissä, ympäristö-oikeudessa, perheoikeudessa ja perustuslaissa.
Kirja on selkeästi kirjoitettu, ja lukuisat oikeusta-paukset tekevät tekstistä mukaansatempaavan. Kirja keskittyy pääosin Yhdysvaltain oikeusjärjestykseen, mutta kansainvälisen vertailuasetelman ansiosta se on hyvin informatiivinen myös suomalaiselle lukijalle.
Erityisen antoisaa kirjassa ovat arviot siitä, kuinka yhteiskunnissa olisi mahdollista siirtyä eläinten itseis-arvon tunnustavaan oikeusjärjestykseen: eläimillä olisi muun muassa omat edustajansa oikeudessa, ja juri-disesta kielestä olisi poistettu spesistinen terminolo-gia. Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille, jotka ovat kiinnostuneita eläinten oikeudellisen aseman paran-tamisesta.
saara kupsala
planeetan parhaat vegepuri-laiset
Newman, Joni Marie: Planeetan parhaat vegepurilaiset. Moreeni Kustannus, 2013. 239 s.
täydellisen kasvispihvin tekeminen on mo-nelle kasvissyöjälle tuttu pulma. Maukkaita pihvejä on vaikea tehdä, ja usein pihvin koostumus vaihtelee kui-vasta kiekosta vetiseen mössöön.
Planeetan parhaat vegepurilaiset on ratkaisu jokai-sen hampurilaisia rakastavan kasvissyöjän ongelmiin. Purilaispihvien raaka-aineina on käytetty niin vege-pekonia kuin avokadoa. Kirjassa keskitytään erityisesti kasvispihveihin, mutta lisäksi joukosta löytyy lisukkeita ja jälkiruokia. Kirjan on kirjoittanut Joni Marie New-man. Hänen kynästään on lähtöisin myös suosittu Ve-gaanikeittiön käsikirja.
jenni joensuu
kanahavaintoja
alun perin hollanniksi julkaistu Kanahavain-toja on suunnattu tuottajille, mutta teos sisältää mie-lenkiintoisia näkökulmia siipikarjatuotantoon myös muille. Sekä kananmunan- että broilerituotannossa yhdessä yksikössä on yleensä tuhansia eläimiä. Yksi-löllisestä hoidosta ei voi puhua hyvällä tahdollakaan, ja tämä tosiasia kantaa läpi koko kirjan.
Kirjan suurin anti tavalliselle lukijalle on tuotan-non eri muotoihin ja niiden ongelmiin perehtyminen. Kirjasta saa tietoa niin siipikarjatilojen olosuhteista kuin myös eläinten hyvinvointiongelmista kertovista oireista ja niiden hoidosta. Toki kirja paljastaa myös tuotannon raadolliset puolet: kirjassa neuvotaan var-sin yksiselitteisesti, minkälaisia eläimiä ei kannata pi-tää elossa ja millaisesta kuolleisuudesta kannattaa huolestua.
Kaikkiaan kirja antaa kuitenkin arvokkaita ohjeita lintujen havainnoimiseen sekä niiden hyvinvoinnin edistämiseen. Kirjassa on runsaasti kuvia, joten asiat aukeavat myös kanoja vähemmän tunteville varsin hy-vin. Toivottavasti tuottajat löytävät kirjan ja oppivat sen avulla seuraamaan kanojen hyvinvointia entistä paremmin. Vastaava kirja on aiemmin julkaistu sikojen hyvinvoinnin tarkkailusta.
laura uotila
Kirjavinkit
Kirjan voi ostaa Animalia-shopista.
Bestman, Monique ym: Kanahavaintoja. Suomen Siipikarjaliitto, 2012. 121 s.
eläinsuojeluliitto animalialle valittiin maaliskuussa uusi hallitus. Animalian puheenjohtajana jatkaa järjestöpäällik-könä työskentelevä Sami Säynevirta.
Muut hallituksen jäsenet ovat Inari Arjas, Hanna Bärlund, Tanja Hietamies, Roope Kanninen, Pauliina Klemola, Mi-caela Morero, Salla Nylund, Iiris Rautiainen, Inna Somersalo sekä Elina Valkama. Aivan uusia jäseniä hallituksessa ovat Arjas
sekä Klemola, muut hallituslaiset ovat vaikuttaneet Anima-lian johdossa jo pidempään. Varapuheenjohtajaksi valittiin Bärlund.
Hallitus ottaa kantaa yhdistyksen ajankohtaisiin asioihin sekä suunnittelee Animalian toimintaa yhdessä Animalian toimiston työntekijöiden kanssa. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa.
animalia sai uuden hallituksen
teksti vesa saarinen • kuva ninni pekkala
kirjan voi lai-nata Animalian
kirjastosta
puheenjohtajana jatkaa sami säynevirta
20 21
Animalia testaavertailu elina valkama • kuvat mirja kolttola
Grillit kuumiksi ja vegenakit tulille!kesä on aluillaan ja grillikausi käynnistyy. mökeillä, takapihoilla ja rantahietikoilla kaivetaan niin pallogrillit kuin makkarapaketitkin esiin. mitä tänä kesänä vegaani grillaa? laitoimme vegenakit parem-muusjärjestykseen kasvis- ja sekasyöjien yhteisvoimin.
tofugrilleri la rossa wiener-nakkitalonpojankasvisnakki
Ulkonäkö
Maku
Sekasyö-jien koko-naisarvio
Kasvissyö-jien koko-naisarvio
Yhteis-pisteet
valmistaja: Wheaty/Topasvalmistusmaa: Saksahinta: n. 3,50 € / 150 g
”Vähän kellertävä, ei ruskistunut.”
”Kumina maistuu vahvasti.”
”Hyvää, söisin lisää!”
”Voisin ostaa, yllättävän hyvää!”
”Tätä pitää hankkia varas-toon!”
valmistaja: Wheaty/Topasvalmistusmaa: Saksahinta: n. 4,70 € /200 g
”Muovisen näköinen pinta.”
”Mieto.””En söisi kyllä lisää.”
”En ostaisi.”
”En ostaisi grillaukseen.”
valmistaja: Taifunvalmistusmaa: Saksahinta: n. 5,50 € / 300 g
”Väri ei juuri muutu.”
”Liian rasvainen.””Ehkä nakkisoppaan, mut-tei grilliin?”
”En ostaisi.”
”Voisi toimia keitettynä.”
valmistaja: Pouttuvalmistusmaa: Suomihinta: n. 3,99 € / 320 g
”Oikean nakin näkoinen.”
”Piparkakkumainen,mausteet erikoisia.”
”Liian monta makua lai-tettu yhteen.”
”En usko, että ostaisin.”
”Liian erikoinen maku.”
testi-
voittaja
edullisinkallein
Kesä, turistit ja eläimet
– vetoa matka-toimistoihin!
kesäisin moni suuntaa lomailemaan maihin ja paikkoihin, joissa voi kohdata hyvin erilaista eläinten kohtelua kuin Suomessa. Suosi-teltavaa onkin, että matkaillessa välttelisi sellaista toimintaa, mikä voi tukea eläinten kaltoin kohtelua. Esimerkiksi erilaiset ratsastus- ja kär-
ryretket, delfinaariot, eläintarhat ja eläimiä käyttävät sir-kukset on eettisen matkailijan syytä jättää väliin.
Moni matkatoimisto tarjoaa osana pakettimatkojaan retkiä, jotka sisältävät vierailuja eläinten kannalta ky-seenalaisiin paikkoihin. Ota yhteyttä esimerkiksi alla olevalla viestillä matkatoimistoihin ja pyydä heitä kiin-nittämään huomiota eläinsuojeluasioihin!
teksti mirja kolttola ja laura uotila
kuvat eva halsdorfer ja animalia
Arvoisa matkatoimisto
Matkailuun ja turismiin liittyy usein eläinsuojelullisia ongelmia.
Monissa suosituissa turistikohteissa järjestetään esimerkiksi he-
vosajeluja, aasi-, kameli- tai norsuratsastuksia, järjestetään ret-
kiä sirkuksiin, eläintarhoihin tai delfinaarioihin, myydään jul-
malla tavalla valmistettuja eläinperäisiä tuotteita tai annetaan
turisteille mahdollisuus kuvauttaa itsensä eksoottisen eläimen
kanssa. Moni näistä toimista aiheuttaa eläinten kaltoin kohte-
lua ja tuottaa niille turhaa kärsimystä.
Koska turismi on huomattava elinkeino, on matkatoimisto-
jen valinnoilla suuri merkitys. Vetoan yritykseenne ja pyydän
teitä huolehtimaan, että tarjoamanne ja välittämänne palve-
lut ovat eläinystävällisiä ja -eettisiä. Eläinten kärsimys jatkuu,
mikäli sitä tuetaan. Pyydänkin, että yrityksenne ottaa eettisesti
kestävän linjan ja lopettaa eläinsuojelullisesti kyseenalaisten
palvelujen tarjoamisen sekä rohkaisee paikallisia yrittäjiä eläin-
ten hyvinvoinnin parantamiseen. Pyydän myös, että neuvotte
asiakkaitanne erilaisten palvelujen valinnassa niin, että he eivät
tulisi tukeneeksi eläinsuojelullisesti epäeettistä toimintaa.
ystävällisin terveisin,
22 23
Australialainen peter Singer on viime vuosikymmenten tunnetuin eläinfilosofi.
eläinoikeus -
filosofian
abc
Peter Singer – hyvinvointiteorian nousu ja uhoanimalia-lehden eläinoikeusfilosofisarjan toisessa osassa esitellään kenties tunnetuin eläinfilosofi, peter singer.
teksti mirja kolttola • kuva denise applewhite/princeton university
V iime vuosikymmenten tun-netuin eläinfilosofi lienee maineikkaan Oikeutta eläi-mille (Animal Liberation)
-kirjan kirjoittanut australialainen Peter Singer (s. 1946).
Animalian verkkokaupastakin löyty-vässä, kohta 40-vuotiaassa teoksessa Sin-ger nosti esille tuotantoeläimien ja koe-eläimien olosuhteet niin voimakkaasti, että hänen teoriansa herätti sekä monissa eläinsuojelukipinän että voimakkaita vas-tareaktioita.
Singerin perusajatus on yksinkertai-nen: eläinten huono kohtelu on spesismiä eli lajisortoa. Se on verrattavissa rasismiin tai sovinismiin, mutta jää usein huo-miotta. Spesismissä jokin laji, yleisimmin ihminen, asetetaan muita lajeja korkeam-malle moraalisessa arvoasteikossa.
Eläinten itsearvoisesta oikeudesta va-pauteen tai elämään Singer ei kuitenkaan puhu. Hänen näkökulmansa on utilitaris-tinen, eli tekoja tulisi mitata niiden aihe-uttaman kärsimyksen mukaan. Eläimille aiheutettu kärsimys lisää kärsimystä maa-ilmassa, joten se on väärin. Näin ollen eläimille ei tulisi turhaan aiheuttaa kärsi-mystä.
Intressien eriarvoisuusSinger ei kiellä eläinten käyttöä tuotanto-eläiminä – pääasia on, että ne voivat hy-vin. Hänen mielestään eläimet eivät ole
tietoisia tulevaisuudesta, joten ne eivät välitä kuolemasta, joka tapahtuu ilman kipua. Eläinten elinolosuhteilla on kui-tenkin suuri merkitys.
Tätä osaa Singerin ajatuksissa on kriti-soinut mm. juttusarjan edellisessä osassa
esitelty Gary L. Francione, jonka mu-kaan jokainen olento pyrkii säilymään hengissä ja on siis kiinnostunut olemas-saolostaan.
Singerin ajattelun kannattajia kut-sutaan usein hyvinvointiteoreetikoiksi, koska Singerin filosofiassa eläimen hy-vinvoinnilla on väliä ennen sen kuole-maa – ei sillä, tapetaanko eläin ihmisen tarpeeseen.
Singerin näkökulma on ehkä mainet-taan monitahoisempi, sillä siihen sisäl-tyvät ensi- ja toisarvoiset intressit. Esi-merkiksi: oletetaan, että eläimen intressi on säilyä hengissä ja ihmisen intressi on syödä lihaa. Mikäli ihmiselle on olemassa vaihtoehtoista ravintoa, eikä tämä kuole nälkään jättäessään eläimen syömättä, on ihmisen lihansyönti-intressi toisarvoinen eläimen eloonjäänti-intressiin nähden.
Vaikkei Singerin hyvinvointiteoria perustukaan koko eläintuotannosta luo-pumiseen, kannattaa hän kasvissyöntiä ja veganismia, jotka utilitarismin mukaisesti vähentävät niin eläinten kuin ihmisten kärsimyksiä maailmassa.
Tärkeintä Singerin teoriassa lopulta on, että eläimiä kohdellaan hyvin ja ne lo-petetaan kivuttomasti. Koe-eläimiä tulisi käyttää vain silloin, kun niiden käyttö var-masti vähentää muuta kärsimystä maail-massa. Ihmiset ja eläimet ovat samanar-voisia, eikä eläimen kärsimys ole vähek-syttävämpää kuin ihmisen kärsimys.
”Singerin perusajatus on yksinkertainen:
eläinten huono kohtelu on spesismiä
eli lajisortoa. Se on verrattavissa
rasismiin tai sovinismiin, mutta
jää usein huomiotta. Spesismissä jokin laji, yleisimmin
ihminen, asetetaan muita lajeja
korkeammalle moraalisessa
arvoasteikossa. ”
På svenskaanimalia.fi/singer
24 25
O n aika pakata kimpsut ja kampsut ja suunnata kohti kesäkiertuetta. Viime vuonna vierailimme 16
paikkakunnalla ja 32 tapahtumassa sekä tapasimme valtavasti eläinsuojelusta kiin-nostuneita ihmisiä.
Kesän 2013 kiertueella keskustellaan eläinten itseisarvosta ja siitä, mistä eläi-men hyvinvointi koostuu. Eläimen hyvin-vointi on paljon muutakin kuin terveys. Tuomme esiin sitä, kuinka tärkeitä po-sitiiviset kokemukset, niin fyysiset kuin psyykkiset, ovat eläimen hyvinvoinnin rakentumiselle.
Tiedon jakamisen lisäksi aktiiviset animalialaiset järjestävät tempauksia ja myyvät kannatustuotteitamme. Jäseneksi liittyminenkin onnistuu helposti kesä-kiertuepysäkillä. Tänä vuonna kiertu-eemme alkaa toukokuussa ja jatkamme pitkälle alkusyksyn iltoihin asti.
Seurailethan tiiviisti nettisivua www.animalia.fi/kesakiertue. Päivitämme si-vulle kaikki tapahtumat, missä olemme mukana. Tiedot aikatauluista löytyvät myös Animalian kesäkiertue 2013 -Face-book-tapahtumasta.
Lisätietoja toimistoltamme p. 09-720 65 90 tai [email protected]
teksti ninni pekkala• kuvat shutterstock
Seurailethan tiiviisti nettisivua www.animalia.fi/
kesakiertue
Kesäkiertueella puhutaan eläinten hyvinvoinnista
26 27
Olit kaksi vuotta vapaalla Animalian toiminnanjohtajan tehtävistä, Kiinassa saakka. Mitä siellä teit?
”Perehdyin kiehtovaan Kiinaan ja koti-kaupunkiini Pekingiin. Yritin ymmärtää sikäläistä yhteiskuntaa ja tutustuin pai-kalliseen eläinsuojelutilanteeseen. Tein erilaisia kirjoitushommia. Ensimmäisen vuoden aikana pidin esimerkiksi Suomen Kuvalehdessä blogia ”Jäniksen vuosi” ja kirjoitin Animalialle raportin. Toisen vuoden ajan kirjoitin väitöskirjaani.”
Miltä Kiinan eläinsuojelutilanne vaikutti? Entä eläinsuojeluliik-keen tila?
”Eläinsuojeluajattelu ja -liikehdintä elä-vät voimakasta kasvun aikaa Kiinassa. Teemat näkyvät melko usein mediassa ja kaikki joiden kanssa asiasta juttelin, oli-
teksti ja kuva vesa saarinen
animalian toiminnanjohtaja vaihtuu ja kati pulli siirtyy muihin eläinsuojelutehtäviin. järjestön toiminnanjohtajaksi palaa kahden vuoden tauon jälkeen salla tuomivaara.
Salla Tuomivaara palaa Animaliaan
animalia -
lainen
nimi: Salla Tuomivaara
ikä: 37
kotipaikka: Helsinki (aiemmin Sotkamo, Kemi, Ii, Espoo, Tampere ja Peking)
harrastaa: Kulttuurin kuluttamista kaikissa muodoissa sekä miellyttä-vää liikuntaa kauniissa paikoissa.
lempiasioita: Lämpimät rantakal-liot, marsut, vieraissa kaupungeissa vaeltaminen, elokuvat ja dokumen-tit, melonta ja hoitokoira Telma.
vat sitä mieltä, että ihmisten kiinnostus eläinten hyvää kohtelua kohtaan kasvaa. Eläinsuojelujärjestöjen työ on laajentu-massa kulkukoirien ja -kissojen suojelusta esimerkiksi tuotanto- ja turkiseläinkysy-myksiin ja eläinten viihdekäyttöön.”
Miltä tuntuu palata Animalian johtoon?
”Todella innostavalta ja mukavalta.”
Miltä Animalian toiminta on vai-kuttanut ulkoa päin seurattuna?
”Takuuvarmalta asialliselta Animalia-työltä. Kansalaisaloitekampanja on ollut vaikuttava voimannäyte, jonka etene-mistä on ollut upeaa seurata.”
Mitä odotat Animalian loppuvuo-delta?
”Kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyä
seuraamme tiiviisti. Eläinsuojelulain ko-konaisuudistus on seuraava suuri ja pit-käkestoinen voimainponnistus. Syksyllä polkaistaan myös käyntiin ainakin yksi uusi kampanja. Odotan myös pääseväni tapaamaan Animalian alueosastoja ja ak-tiiveja.”
VegepalstaMinivesimelonit (12 kpl)
3 limettiä 2 dl mansikoita1 dl vettä1 rkl limetinmehua2 rkl sokeria0,5 tl agar agar –jauhetta*mustia seesaminsiemeniä
1 Pese limetit ja halkaise ne pituus-suunnassa kahtia. Kaavi niiden sisältö
pois lusikalla mahdollisimman tarkasti. Kuivaa limetit, jotta hyytelö tarttuu niihin hyvin kiinni. Ota talteen ruokalusikalli-nen mehua.
2 Soseuta mansikat, vesi, limetinmehu ja sokeri. Jos käytät pakastettuja
mansikoita, sulata ne ensin, mutta käytä myös niistä valunut mansikkamehu.
3 Laita mansikkaseos kattilaan ja se-koita sen joukkoon agar agar –jauhe.
Kuumenna seosta koko ajan sekoitel-len, kunnes se kiehuu. Käännä levy pois päältä ja keitä minuutin ajan koko ajan sekoittaen. Jos seos meinaa kiehua yli, nosta kattila hetkeksi pois liedeltä.
4 Kun hyytelö on keitetty, nousee sen pintaan vaahtoa. Vaahto hyytelöityy
myös, mutta jää tosi hauraaksi, joten sitä ei kannata laittaa limetinkuoriin. Kuori vaahto pois lusikalla tai reikäkauhalla.
5 Kaada limetinkuoret täyteen hyy-telömassaa. Anna limettien jäähtyä
ja jähmettyä viileässä vähintään tunnin ajan.
6 Laita limetinpuolikas hyytelöpuoli alaspäin leikkuulaudalle ja leikkaa
se varovaisesti kahtia. Helpoiten tämä käy sahalaitaisella veitsellä.
7 Ripottele tai asettele yksitellen mus-tat seesaminsiemenet meloninsie-
meniksi niille kuuluville paikoille.
*Jos käytössäsi on agar agar –hiutaleita, tarvitset
niitä kolminkertaisen määrän eli 1,5 tl. Keitä hyytelöseosta tällöin
vähintään 5 minuuttia eli kunnes hiutaleet
ovat kokonaan liuenneet nesteeseen.
Vegepalstateksti ja kuvat satu saunio
Kolottaako sitrushammasta?
Appelsiini-tiikerikakku
puolikkaan appelsiinin kuori200 g vegaanista margariinia2 dl sokeria1 dl omenasosetta tai maustamatonta soijajogurttia0,25 tl vaniljajauhetta tai 1 rkl vanil-jasokeria0,25 tl suolaa3,5 dl vehnäjauhoja2 tl leivinjauhetta0,5 dl kaakaojauhetta2 rkl vettä
1 Pese ja kuivaa appelsiini huolelli-sesti. Raasta kuoren oranssi osa.
2 Rasvaa ja jauhota 1,5-litrainen kui-vakakkuvuoka. Laita uuni kuumene-
maan 175 asteeseen.
3 Vaahdota margariini ja sokeri säh-kövatkaimella. Sekoita margariini-
vaahdon joukkoon omenasose, appelsii-nin kuori, vanilja ja suola.
tomusokeri sopii mainiosti tiikerikakun koristeluun.
tuikitavallinen tiikerikakku muuttuu jännittävämmäksi appelsiinin avustuksella ja limeteistä voi askarrella valloittavia pieniä vesimeloneita. sitrushedelmistä onkin paljon iloa leipojalle!
4 Siivilöi toiseen kulhoon vehnäjauhot ja leivinjauhe. Sekoita ne ensin hy-
vin keskenään ja sen jälkeen sekoita mar-gariiniseokseen.
5 Siirrä kolmasosa taikinasta toiseen kulhoon. Mittaa sen joukkoon vesi ja
siivilöity kaakaojauhe. Sekoita tasaiseksi.
6 Levitä noin puolet vaaleasta taiki-nasta kakkuvuoan pohjalle. Levitä
kaakaotaikina vaalean taikinan päälle. Levitä loput vaaleat taikinat lopuksi kaa-kaotaikinan päälle. Tiikerinraidat saat tehtyä työntämällä taikinan sisään haaru-kan ja pyöräyttämällä haarukan kertaal-leen kakkuvuoan ympäri.
7 Paista esilämmitetyn uunin keskita-solla tunnin ajan. Peitä kakku pais-
tamisen puolessa välissä leivinpaperilla, jotta se ei pala.
8 Anna kakun levätä vuoassa kymme-nen minuuttia ennen kumoamista.
Voit koristella jäähtyneen kakun ripotte-lemalla sen pinnalle tomusokeria.
29
Postikortit
Onnittele ja ilahduta postikortilla.Vaihtoehtoina Ilmapallo-kortti ja Kolme pupua -kortti.
1 €
Kouvola
Kuopio
Turku
Vihti
Oulu
Rauma
Savonlinna
Joensuu
Tampere
Rovaniemi
Jyväskylä
Pääkaupunkiseutu
KeravaKotka
Kajaani
Huppari 40 €
Lämpöiset Earth Positiven hupparit ovat 100 % luomupuuvillaa. Hupparin etu-puolella Animalia-logo ja selkäpuolella kuva ketusta kera humoristisen tekstin ”Käytössä, sanoi kettu turkkurille.” Huom! Jäljellä enää L-kokoa lady fit -mallisena.
AnimaliaShop on kuin kesäpäivän auringonsäde – elegantti ja suloinen!
Animaliashopkoonnut ninni pekkala
uutuustuotteet
normaalihintaiset tuotteet
Drop-maljakko
Vapaasti suupuhallettu, uniikki Drop-pisaramal-jakko on taideteoksena kannanotto eläinten oi-keuksien puolesta. Valmistetaan tilauksesta Suo-messa, Riihimäen vanhassa lasitehtaassa. Signee-rattu maljakko on kirkasta kristallia. Drop-maljakko on harvinainen taidesijoitus ja se on Panu Turusen maljakkomalliston suosituin uniikkiteos.
Eläinten ystävä -korvakorut
Suosittu ja sympaattinen kettu on nyt päässyt päätähdeksi Animalian uusiin koruihin. Korvakorut ovat käsityönä tehtyjä, uniikkeja ja söpösti vähän vinksallaan.
Puputyttö-kasvisruokakirjoistaan tunnetuksi tullut Raisa Kettunen ihastuttaa uudella lapsille suunna-tulla kasvisruokakirjalla! Kirjan vei-keät piirroshahmot johdattavat lap-set herkulliseen seikkailuun, jossa kasvikset eivät ole vain pakollinen lisuke lautasen reunalla.
Animaalit kautta maan
kouvolan animaliaa luotsaa pitkän linjan animalialainen Pauliina Klemola. Viime vuonna Kouvolassa ahkeroitiin kansalaisaloitteen parissa. Tänä vuonna alueosasto kokeili jotain uutta: ”Alue-osastojen postituslistalla esitettiin idea ”random act of kindness”-tyyppisestä tempauksesta. Eräs alueosastomme aktiivi keksi, että tekisimme pieniä eläinhahmoja ja kätkisimme niitä saatetekstin kera ihmisten löydettäväksi”, Klemola kertoo.
Tempaus kannatti: ”Eräskin virkatun ketun löy-täjä lähetti rohkaisevan ja lämmittävän viestin: kettu ilahdutti ja herätti kiinnostuksen Animalian toimintaan. Suosittelen tempausta muillekin täy-destä sydämestäni. Tällä tavalla mukaan pääsevät myös he, jotka haluaisivat osallistua Animalian toi-mintaan, mutta ujostelevat tavanomaista aktiivitoi-mintaa, kuten pöydänpitoa.”
Tänä vuonna jäsenten aktivoiminen on Kouvo-lan alueosastolle ykkösasia, sillä aktiiveista riippuu alueosaston ja koko Animalian olemassaolo ja vai-kuttavuus. ”Eläinsuojelijan olo voi olla yksinäinen, jos omassa lähipiirissä ei ole muita samoin ajat-televia. Meitä kuitenkin on muitakin, ja on paljon kivempaa tehdä asioita porukalla kuin murehtia yksin kotona. Vaikka vakavien asioiden parissa ol-laankin, Animalia ei ole ryppyotsainen voivotte-lukerho vaan tapaamisissamme nauretaan usein vatsa kippuralla”, Klemola rohkaisee.
kouvola
vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verk-kosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakun-tasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähkö-postiosoitteet ovat muotoa [email protected]. Pää-
kaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä ([email protected]) sekä karhuryhmä ([email protected]). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset.
Tervetuloa mukaan toimintaan!
Kanerva Pelli, [email protected]. 09 720 6590
kouvola
Pori
Forssa
490 €
30 €
pau
liin
a k
lem
ola
Lahti
Does your life have a price? -lehmäpaita
20 €Ei-jäsenille 22 €
Kauniin vihreällä printillä varustet-tuja luomupuuvillaisia paitoja on tarjolla kahta eri mallia: unisex-malli pienemmällä kaula-aukolla ja lady fit -malli reilusti suuremmalla kaula-aukolla. Unisex-mallissa koot S, M, L, XL ja lady fit-mallissa M ja L.
Newman: Planeetan parhaat vegepurilaiset
Vegaanikeittiön käsikirjasta tuttu tekijä tarttui hampurilaishaasteeseen, ja lopputuloksena syn-tyi 101 mahtavaa vegepurilaisreseptiä. Maukkaiden pihvien lisäksi kirjan ohjeilla valmistuvat niihin so-pivat sämpylät, kastikkeet ja lisukkeet – jälkiruokia-kaan unohtamatta!
alennustuotteet
Kettunen: Kasvisseikkailu
12 €
28 €
Näin teet tilauksesi:POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki PUHELIMITSE: 09 720 65911, ma–pe klo 10–15 SÄHKÖPOSTITSE: [email protected] 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,70 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postitusku-lut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimis-tosta, osoite yllä.
Lisää tuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita
30 31
Animalian jäsenillä on mahdollisuus osallistua 30.6. saakka kes-tävään jäsenhankintakilpailuun. Palkintona on muotoilija Panu Turusen suunnittelema Drop-maljakko (arvo 490 €) sekä Anja Portinin toimittama Kirja vedestä.
Kilpailun voittaa Animalian jäsen, jonka suosituksesta Anima-liaan liittyy eniten uusia jäseniä. Mikäli useampi henkilö saa sa-man, voittoon yltävän määrän uusia jäseniä, kilpailun voittaa se, joka on saanut jäsenmäärän kokoon ensimmäisenä. Ilmoitamme voitosta voittajalle henkilökohtaisesti sekä Animalian nettisivulla 15.8.2013. Tämän jälkeen palkinto toimitetaan voittajalle.
Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin meitä kuunnellaan!
Eläinsuojeluliitto Animalian jäsen 2013
Nimi
Kortin kääntöpuolella lista jäsenetuyrityksistä
Katso päivitetty lista www.animalia.fi!
Osallistu jäsenhankintakilpailuun!
Animalian etuyrityksille eläinsuojelutyön tukeminen on tärkeää. Yritykset tarjoavat etuja Animalian jäsenille, koska ne haluavat kannustaa eläinystävälliseen kuluttamiseen. Animalian etuyrityk-set edistävät arvojemme toteutumista: ne myyvät eläinkokeet-toman listan tuotteita tai edistävät veganismia ja kasvissyöntiä sekä turkittomuutta. Moni yrityksistä tarjoaa alennuksia myös nettikaupassaan. Käytä siis yritysten tarjoamat edut hyödyksi!
Hyödynnä jäsenkorttiasiTarkemmat tiedot eduista ja päivitetyn listan etuyrityksistä
löydät nettisivultamme www.animalia.fi.Etkö ole vielä Animalian jäsen? Liity nyt joukkoomme, jotta
Sinäkin saat jäsenkortin edut käyttöösi. Lisätietoja nettisivul-tamme www.animalia.fi/tue-työtämme/liity-jäseneksi tai toimis-toltamme [email protected], puh. 09-720 6590.
Frakkipalvelu Nam Helunashop Vegetukku
Lue lisää kilpailusta osoitteesta www.animalia.fi/osallistu
