Toiset todellisuudet

lasten ja nuorten dokum

enttielokuvatapahtu

ma

• DOKKINO 2017

2 DOKKINO YLEISESTI

MIKÄ ON DOKKINO?DOKKINO on valtakunnallinen, DocPoint-eloku-vatapahtumat ry:n järjestämä dokumenttielo-kuva- ja mediakasvatuskiertue, joka tutustut-taa 10–16-vuotiaat katsojat heille suunnatun luovan dokumenttielokuvan maailmaan. DOKKINO järjestetään jo viidettätoista kertaa ja siitä on vuosien saatossa kasvanut Euroopan suurin valtakunnallinen lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma.

Ympärivuotinen näytöskiertue ylitti jälleen katsojaennätyksensä vuonna 2016, jolloin 18 349 koululaista ja opettajaa osallistui näytök-siin 18 eri paikkakunnalla ympäri Suomea. Taiteen edistämiskeskus myönsi vuonna 2016 tapahtumalle Lastenkulttuurin valtionpalkin-non tunnustuksena pitkäjänteisestä työstä lastenkulttuurin hyväksi.

Alakoululaisille (4.–6.-luokkalaisille) ja yläkoululaisille on omat elokuvasarjansa, joihin kuuluvat teokset on valittu ikäryhmien kehitys huomioon ottaen. DOKKINO tuottaa näytösten lisäksi elokuvaverstaita, sekä tukee koulujen mediakasvatustyötä tarjoamalla opettajille valmiin opetusmateriaalipaketin elokuva-elämyksen tueksi. Tänä vuonna DOKKINOn tuottamat opetusmateriaalit uudistuvat mobiilioppimisympäristöön vastaamaan entistä paremmin koulujen tarpeita ja uuden opetussuunnitelman painotuksia.

DOKKINO lähti vuonna 2016 jo hieman ennak-koon juhlistamaan satavuotiasta Suomea. Kahdeksassatoista maakunnassa järjestettiin kouluille maksuttomia DOKKINO: Yhdessä! -dokumenttielokuvaverstaita, joista valmistui yhteensä 50 elokuvaa. Juhlahumu jatkuu vuoden 2017 alussa juhlanäytöskiertueen muodossa, joka liputtaa nuorten elokuvanteki-jöiden kunnioitettavia saavutuksia.

Lisätietoa DOKKINOn ohjelmistosta, opetusma-teriaaleista ja elokuvaverstastoiminnasta löydät sivuilta: www.docpoint.info/dokkino.

Löydät DOKKINOn myös Facebookista osoitteella www.facebook.com/dokkino sekä Instagramista tunnuksella @dokkino.

DOKKINODocPoint-elokuvatapahtumat ry Simonkatu 12 B 1300100 Helsinkipuh. 010 501 5771www.docpoint.info/dokkino

lasten ja nuorten dokum

enttielokuvatapahtu

ma

•

Vuonna 2017 DOKKINOn matkassa sukelletaan toisiin todellisuuksiin, joihin voi törmätä joko fyysisessä, mielen sisäisessä tai virtuaalisessa maailmassa. Tänä päivänä oppiminen, kommunikointi ja henkilökohtainen elämä ovat siirtyneet vahvasti myös virtuaalimaailmaan. Enää kouluissakaan ei opiskella vain kirjojen avulla, vaan opetus on siirtynyt yhä vah-vemmin mobiilioppimisen puolelle, kuten uudessa opetussuunnitelmassakin paino-tetaan. Myös vapaa-ajalla lapset ja nuoret käyttävät paljon aikaa kännyköiden ja tietokoneiden parissa niin sosiaalisessa mediassa kuin pelaamallakin.

Onko teknologian käyttö ja sosiaalisen median vaikutus hyvä vai huono asia? Voiko ilman teknologiaa pärjätä nykypäi-vänä? Kaikessa on aina hyvät ja huonot puolensa ja tämän vuoden DOKKINO-elo-kuvien avulla pyritäänkin avaamaan silmiä sekä herättämään ajatuksia ja keskustelua teknologian käytön haasteista ja mahdol-lisuuksista. Elokuvien kautta voit pohtia, millaisia kokemuksia sinulla on esimerkiksi älypuhelimen tai netin käytöstä. Miten ne vaikuttavat tapaasi kokea ympäröivää maailmaa? Miten sinä voit niiden avulla vaikuttaa asioihin ympärilläsi?

Pelkästään virtuaalimaailman koukerot ei-vät kuitenkaan vaikuta tapaamme kokea ympäröivää todellisuutta. Muun muassa Merlijnin autismi ja nuoren Jurren isän Alzheimerin tauti ovat tällaisia seikkoja. Erilaiset tavat olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja toisaalta muistin hämärtyminen vaikuttavat tapaamme suhtautua itseemme ja muihin. Merlijnin tarinan kautta voit myös pohtia seuraa-

vaa kysymystä: onko kaikilla yhtäläinen mahdollisuus oppimiseen?

Tämän vuoden DOKKINO-elokuvissa eri-tyisen mielenkiintoista on se, minkälaisia identiteettejä lapset ja nuoret kohtaavat ja rakentavat erilaisissa teknologian mah-dollistamissa todellisuuksissa. Pääsemme tutustumaan myös maailmaan, jossa kän-nyköitä tai minkäänlaista teknologiaa ei ole joko asuinympäristön tai perheen köyhyyden takia.

DOKKINOn vuoden 2017 teema Toiset todellisuudet haastaa lapsia ja nuoria kommen-toimaan ja keskustelemaan, mutta samalla se antaa ajattelemisen aiheita sekä samaistumisen kohteita nykypäivän maailmasta. Opettajilta on viime vuosina tullut valtavasti toiveita teknologiaa sekä kännykän ja netin käyttöä käsittelevistä elokuvista, jotta niiden avulla aiheita olisi helpompi käsitellä oppilaiden kanssa. Olemme ottaneet opettajien palautteet ja toiveet huomioon, joten nyt ilolla esitte-lemme vuoden 2017 ohjelmistomme.

Eero NurmiDOKKINO-tuottaja

DOKKINO 2017 -TEEMA: Toiset todellisuudet

3VUODEN 2017 TEEMA

Tänä vuonna DOKKINOn opetusmateriaalit tekevät digiloikan. Uuden opetussuunni-telman rantauduttua peruskouluihin ja sähköisten oppimisvälineiden tultua yhä yleisemmiksi, myös DOKKINO on haluttu saattaa digiaikaan. Sähköiset opetus-materiaalit heijastelevat myös vuoden 2017 dokumenttielokuvien aiheita. Toiset todellisuudet -teema käsittelee muiden ilmiöiden ohessa fyysisen ja virtuaalisen ympäristön merkitystä lapsille ja nuorille. Puhelimet, tabletit ja tietokoneet ovat kouluissa yhä yleisempiä työkaluja. Kuvien ottaminen, äänittäminen ja videointi tuke-vat yhä useammissa luokissa oppimista.

DOKKINO haluaa omalta osaltaan tukea opettajia ja oppilaita näiden työtapojen haltuunotossa ja niiden aiheuttamien etujen ja haasteiden pohdinnassa. Sähköiselle op-pimisalustalle luotu opetusmateriaali auttaa luokkia pohtimaan digimaailman ilmiöitä digimaailman keinoin – muun muassa kuvaamalla, videoimalla ja äänittämällä.

Alakoulun ja yläkoulun opetusmateriaa-lit on luotu seppo.io-mobiilialustalle. Ma-teriaalit sisältävät oppimistehtäviä, jotka haastavat oppilaita asettumaan erilaisten ihmisten asemaan. Keskeistä tehtävissä on roolinotto, empatiataitojen harjoittelu sekä tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu. Oppilaat pääsevät pohtimaan ryhmissä muun muassa seuraavia dokumenttieloku-vien teemoja:• Mitä köyhyys tarkoittaa käytännössä?• Mitä haluaisit muuttaa koulussasi?• Erilaisia ja samanlaisia – mitä

eroavuuksia ja yhtäläisyyksiä löydätte ryhmästänne?

• Millaisia oppimisvaikeuksia on olemas-sa? Millaista tukea niihin voi saada?

• Mitä on nettikiusaaminen?• Voiko somessa ja kavereiden kanssa

olla yhtä aikaa?• Miten elämäsi muuttuisi, jos et käyttäi-

si puhelinta?

Oppimistehtävät kannustavat oppilaita luovuuteen, toisten huomioon ottamiseen ja kriittiseen pohdintaan. Työtavat vaihte-levat tarinan kirjoittamisesta piirtämiseen, videokommenttien tekemisestä väittelyyn ja ohjevihon laadinnasta simulaatioon. Digimaailman ja fyysisen maailman vuo-rottelu ja limittäisyys toistuvat DOKKINOn elokuvissa. Myös mobiilialusta mahdollis-taa liikkumisen fyysisen ja virtuaalimaa-ilman välillä. Oppilaat voivat esimerkiksi lukea tehtävänannon tabletilta, kirjoittaa ja piirtää vastauksensa paperille, ottaa piirroksestaan kuvan ja lähettää sen alustan kautta opettajalle. Opettaja puolestaan arvioi vastauksen alustalla ja lähettää ryhmälle palautetta. Välitön palaute motivoi oppilaita ja kannustaa heitä paneutumaan tehtäviin.

Tehtävät on kirjoitettu monenlaisia oppijoita ajatellen: jokaiselle löytyy oman-laisensa tapa käsitellä dokumenttieloku-via. Opettaja voi valita omalle luokalleen ja erilaisille ryhmille sopivimmat tehtävät työtapojen ja teemojen perusteella. Opettaja voi myös antaa oppilaiden valita itselleen mielenkiintoisimmat tehtävät. Halutessaan opettaja pääsee myös muokkaamaan tehtäviä omalle luokalleen toimivammiksi. Mobiilialustan lisäksi opetusmateriaali on ladattavissa tuttuun tapaan myös PDF-tiedostoina, kuten aikaisempinakin vuosina.

Emmi OllilaDOKKINO-opetusmateriaalien tekijä

DOKKINOn opetusmateriaalit

4 DOKKINO-OPETUSMATERIAALIT

DOKKINOa järjestävälle DocPoint-eloku-vatapahtumat ry:lle on erittäin tärkeää aktivoida lapsia ja nuoria tekemään itse sekä vaikuttamaan heille suunnattuihin sisältöihin. Näin ollen DOKKINO tekee monipuolisesti yhteistyötä usean lasten ja nuorten asioita edistävän kumppanin kanssa.

DOKKINO on lähtenyt mukaan juhlista-maan Suomen satavuotisjuhlavuotta tar-joamalla koululaisille DOKKINO: Yhdessä! -dokumenttielokuvaverstaita vuoden 2016 aikana 18 eri maakunnassa. Nuorten alusta loppuun saakka itse tekemät elokuvat nähdään juhlanäytöksissä ympäri Suomea alkuvuonna 2017. Kaksipäiväiset verstaat ja juhlanäytökset ovat osa virallista Suomen juhlavuoden ohjelmaa. Valtio-neuvoston kansliassa toimiva Suomi 100 -hanke on mahdollistanut tapahtumien järjestämisen kouluille maksuttomina. Osa elokuvista on juhlanäytösten jälkeen nähtävissä DocPointin Youtube-kanavalla.

Kuluvan vuoden ohjelmiston suunnittelu-työtä on toteutettu yhteistyössä Yeesi ry:n vapaaehtoisten kanssa. Yeesi on nuorten oma mielenterveysseura, joka tekee ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä matalalla kynnyksellä sekä kannustaa kaikkia nuoria edistämään omaa ja muiden mielenterveyttä monipuolisella hyvän mielen toiminnalla. Yeesiläisistä koottu esikatseluraati valitsi yhden yläkoulusarjan lyhytelokuvista ja antoi näkemyksiään muista ohjelmiston elokuvista.

Vuonna 2017 lapsille ja nuorille suunnattu toiminta laajenee uusiin kuvioihin DOKKI-NOn ja Mediakasvatuskeskus Metka ry:n tarjoaman videoblogikoulutuksen kautta. Koulutuksen osallistujat pääsevät tutustu-maan videobloggaukseen dokumentaari-sen kerronnan muotona. DOKKINO tekee myös yhteistyötä kehitysvammaisten hyvinvointia edistävän Lyhty ry:n kanssa.

DOKKINO monessa mukana

5DOKKINO MONESSA MUKANA

DOKKINO is an annual, nationwide documentary film screening tour for children and youth that is organized by DocPoint-elokuvatapahtumat ry. The event introduces 10-16-year-old viewers to the world of creative documentary film and strives to promote the status of documentary film as a tool for learning. In 2016, DOKKINO received the State Prize for Children’s Culture from the Arts Promotion Centre Finland (Taike) for its persistent work within the field of media education.

The year 2017 marks the 15th year of DOKKINO, which has evolved from screenings aimed at children and youth during DocPoint – Helsinki Documentary Film Festival into Europe’s largest national documentary film event for children and youth. In 2016, DOKKINO expanded to eighteen cities in total, which resulted in record-breaking attendance figures, as 18 349 pupils and teachers attended DOKKINO screenings around Finland.

The films are curated around an annual theme and screened in two series: one for primary schools (grades 4-6) and the other for secondary schools. The films in each series are selected with the appropriate age group in mind. DOKKINO introduces international, high-quality documentaries

that are not otherwise available in Finland. The screenings are approximately 80 minutes in length. DOKKINO also offers film workshops and supports media education in schools by providing teachers with educational material to accompany the film experience. The materials enable more in-depth discussion on the themes of the films and on documentary film as an art form.

DOKKINO has taken part in the celebration of the 100th anniversary of Finland’s independence by organizing eighteen ”DOKKINO: Together!” documentary film workshops. Over 300 young filmmakers produced fifty short documentary films, which will be premiered during a tour of celebratory screenings in 19 cities around Finland. DOKKINO also cooperates with a number of organizations that promote the interests of children and youth.

Information on the educational materials, documentary film workshops, DOKKINO programme as well as tour dates and locations can be found at docpoint.info/dokkino.

6 IN ENGLISH

What is DOKKINO?

82 MIN

Alkukuvana nähdään DOKKINO-elokuvaverstaassa Kajaanissa Nakertajan koululla syksyllä 2015 valmistunut dokumentti, joka on nuorten alusta loppuun saakka itse tekemä. Elokuvassa esitellään kajaanilaisten nuorten erilaisia tapoja viettää vapaa-aikaa.

Tekijät: Emilia Haapalainen, Pinja Seppänen, Miko Pennanen, Rasmus Nikkanen, Joni Heikkinen.

Alakoulusarjan elokuvia arvostelivat Porin Cygnaeuksen koulun oppilaat, Sodankylän Aleksanteri Kenan koulun oppilaat ja Tampereen Koiviston koulun oppilaat.

7ELOKUVASARJA ALAKOULULAISILLE

ELOKUVASARJA ALAKOULULAISILLE

S I V U T 7–11

ALKUKUVA: KAJAANIN NYKYNUORISO Suomi 2015, 2 min

MELKEIN AIKUINEN Hollanti 2009, 15 min

KIRAN Saksa 2012, 30 min

SUKLAAHIPPUJA Hollanti 2014, 20 min

MERLIJN JA PUNAINEN OMENAHollanti 2013, 15 min

Melkein aikuinen12-vuotiaan Justinin elämään mahtuu kaksi suurta mielenkiinnon kohdetta: Playstation ja uusi mopo. Konsolipelin sisäisessä todellisuudessa hän voi toteuttaa asioita, joita hänen ei olisi reaalimaail-massa mahdollista tehdä. Pelin hahmon nahoissa voi ostaa kalliita vaatteita, ajaa holtittomasti moottoripyörällä tai laskeutua helikopterilla keskelle katua.

Justin tietää mitä haluaa tulevaisuudeltaan: hänestä tulee isona pelisuunnittelija. Hänen isänsä ei kuitenkaan ole aivan samaa mieltä, joten hän pa-tistaa Justinia keskittymään kotitehtäviinsä, jotta hänellä olisi enemmän tulevaisuuden mahdolli-

suuksia. Monet nuoret painivat valintojen kanssa, sillä oman tien löytäminen ei ole aina helppoa. Milloin täytyy tietää, mitä haluaa isona tehdä?

Elokuvassa liikutaan pelimaailman ja reaalimaa-ilman välillä, mikä alleviivaa näiden todellisuuksien keskinäisiä eroja. Mikä on sinun suhtautumisesi peleihin? Joillekin niiden väkivaltaisuus aiheuttaa painajaisia, mutta toiset ovat turtuneet peleissä näkyviin aseisiin ja koviin otteisiin. Pelit mahdollis-tavat monia asioita, joita ei voi toteuttaa oikeassa elämässä, sillä niiden todellisuus on täynnä vaihtoehtoja. Mutta voiko pelaamiseenkin jäädä koukkuun?

Morgen ben ik groot / Hollanti 2009 / 15 min OHJAAJA: Michiel Brongers KÄSIKIRJOITUS: Michiel Brongers KUVAUS: Joost van Herwijnen LEIKKAUS: Katarina Turler ÄÄNI: Tom Bijnen TUOTANTO: Karin Vermeulen / VPRO ESITYSKOPIO: VPRO

8 ELOKUVASARJA ALAKOULULAISILLE

”PARASTA ELOKUVASSA OLI, KUN PÄÄHENKILÖ PELASI JA HÄNELLÄ OLI MOPO.” - OPPILAS, 12 -

Kiran / Saksa 2012 / 30 min OHJAAJAT: Bettina Timm, Alexander Riedel KUVAUS: Philip Vogt LEIKKAUS: Frank Müller ÄÄNI: Hannes Ullmann TUOTANTO: Alexander Riedel / Pelle Film ESITYSKOPIO: Pelle Film

Kiran8-vuotias Kiran elää luonnon keskellä jurtassa äitinsä kanssa ja tietää, mitä kasveja luonnosta voi syödä ja mitä ei. Hän käyttää mielikuvitustaan keksiäkseen leikkejä metsässä ystäviensä kanssa ja tekee vapaa-ajallaan maataloustöitä. Teknologiaa ei Kiranin tai hänen ikätovereidensa ympärillä juuri näy. Voisitko kuvitella eläväsi samanlaista elämää kuin Kiran? Millainen suhde sinulla on ympäröivään luontoon?

Koulunkäynti ei ole helppoa Kiranille, sillä hänellä on vaikeuksia keskittyä ja motivoitua kou-lussa työskentelyyn. Hän tekee usein jotain muuta kuin mitä hänen on pyydetty tehdä. Mikä vaikutus omalla käytöksellä on oppimiseen ja yhteiseen

tekemiseen? Koulunkäynnin sijaan Kiran ottaa mielellään vastuuta tekemällä töitä maatilalla ja ansaitsee omaa rahaa, jonka hän voi käyttää valitsemallaan tavalla.

Kiran ei ole vielä oppinut lukemaan, mutta äidin mukaan taito tulee ajallaan. Sen sijaan hänellä on lahjoja matematiikassa ja hän keksii omia sävellyk-siä nokkahuilulla. Kiranin haave on päästä julkiseen kouluun, sillä hänen mielestään siellä saa olla va-paammin. Pääseekö Kiran haluamaansa kouluun? Voit miettiä, minkälaisia erilaisia tapoja on oppia ja millaisissa ympäristöissä sinä opit parhaiten. Miltä sinun haaveidesi koululuokka voisi näyttää?

9ELOKUVASARJA ALAKOULULAISILLE

”JÄIN MIETTIMÄÄN, MIKSI KIRAN ASUI SELLAISISSA OLOSUHTEISSA.” - OPPILAS, 12 -

Hagelslag 4-ever / Hollanti 2014 / 20 min OHJAAJA: Willem Baptist KÄSIKIRJOITUS: Willem Baptist KUVAUS: Jefrim Rothuizen LEIKKAUS: Patrick Schonewille TUOTANTO: Anouk Donker / EO/IKON-Docs ESITYSKOPIO: EO/IKON-Docs

Suklaahippuja 12-vuotiaan Nickyn perhe on kuin mikä tahansa muu perhe – paitsi, että he hakevat viikoittaiset ostoksensa ruokajonosta. Nickyn ja hänen veljensä vanhemmat ovat työttömiä, mutta ainakin heillä on enemmän vapaa-aikaa viettää lastensa kanssa. Uudet vaatteet ja hienot syntymäpäivälahjat, kuten iPadit ja älypuhelimet, ovat kaukainen ajatus, mutta tarvitseeko niitä ollakseen tyytyväi-nen – etenkään, kun onnen tunteen voi saada jo paketillisesta suklaahippuja?

Miten varallisuus vaikuttaa tapaan elää, nähdä ja kokea maailmaa? Jokainen meistä havaitsee ym-päröivää todellisuutta sen mukaan, mihin on itse elämässään aiemmin tottunut. Köyhyys ja rikkaus

ovat suhteellisia asioita, sillä vähälläkin pärjäävä voi kokea, ettei hän jää mistään paitsi. Mistä sinä saat iloa – ja tarvitaanko sen toteuttamiseen välttämättä aina rahaa?

Nicky nauttii rakkaasta harrastuksestaan tanssista ja toisten auttamisesta. Ne saavat unohtamaan kaikki huolet ja keskittymään elämän hyviin puoliin. Toisinaan on kuitenkin vaikeaa pitää hymy huulilla, kun koulussa toiset kiusaavat häntä perheen köyhyyden takia. Köyhyyteen on liitetty häpeän tunnetta, mutta poikkeavatko ihmiset to-della toisistaan omistamiensa asioiden perusteella? Auttaisiko tässäkin asiassa asettua toisen ihmisen asemaan?

10 ELOKUVASARJA ALAKOULULAISILLE

”PARASTA ELOKUVASSA OLI, KUN

HE ANTOIVAT LELUJA KÖYHILLE LAPSIPERHEILLE.”

- OPPILAS, 12 -

Suklaahippuja

Merlijn en de rode appel / Hollanti 2013 / 15 min OHJAAJA: Susan Koenen KUVAUS: Aage Hollander LEIKKAUS: Susan Koenen, Denise Janzee TUOTANTO: Natascha Teunissen, Margie Monfils / EO/IKON-Docs ESITYSKOPIO: EO/IKON-Docs

Merlijn ja punainen omena11-vuotias Merlijn on iloinen ja aktiivinen lapsi, jolta eivät lopu ideat kesken. Hänen valtakunnassaan eli omassa huoneessa syntyy mielikuvituksen innoittamana erilaisia luomuksia askartelun kautta. Merlijnin on kuitenkin vaikea olla osana ryhmää, sillä suuren väkijoukon hälinä saa hänet hetkessä väsyksiin. Autismin takia Merlijn vaatii erilaisia tapoja oppia ja leikkiä kuin moni hänen ikätove-reistaan.

Voiko yhdessä oppimiseen ja tekemiseen olla enemmän kuin yksi tapa? Merlijnin on vaikea keskittyä suuressa koululuokassa, mutta haastee-

seen löytyy ratkaisu: Merlijn osallistuu opetukseen webkameran kautta omasta kodistaan käsin. Jokai-sen lapsen yhtäläinen oikeus ja velvollisuus saada käydä koulua turvataan sopeutumalla oppilaiden muuttuviin tarpeisiin.

Merlijnin tulevaisuuden toiveena on olla suosittu bloggaaja Youtubessa. Teknologian avulla Merlijn pääseekin jakamaan itse luomiaan asioita muiden ihmisten kanssa. Helpottaako internet ja sen sovellukset sinun elämääsi jollain tavalla? Voit elokuvan avulla myös miettiä, mikä on itsellesi luontevin tapa toimia muiden kanssa.

11ELOKUVASARJA ALAKOULULAISILLE

”JÄIN MIETTIMÄÄN MITÄ MERLIJNILLE TAPAHTUU, KUN HÄNESTÄ TULEE AIKUINEN.” - OPPILAS, 12 -

12 ELOKUVASARJA YLÄKOULULAISILLE

ALKUKUVA: KASVOTON KIUSAAJASuomi 2014, 3 min

FANITYTTÖ Yhdysvallat 2016, 6 min

MELKEIN AIKUINEN Hollanti 2009, 15 min

DELETE Hollanti 2012, 16 min

INHOTTAVAN RAKAS PUHELIMENI Hollanti 2014, 17 min

GABRIEL RAPORTOI MAAILMANMESTARUUSKISOISTA Hollanti 2014, 16 min

73 MIN

ELOKUVASARJA YLÄKOULULAISILLE

S I V U T 12–17

Alkukuvana nähdään DOKKINO-elokuvaverstaassa Mikkelin lyseon koululla keväällä 2014 valmistunut dokumentti, joka on nuorten alusta loppuun saakka itse tekemä. Elokuva käsittelee internetin mahdollistamaa nimetöntä kiusaamista ja sen vaikutuksia kiusaamisen kohteena olevalle henkilölle.

Tekijät: Asta Laurikainen, Mia Kirjalainen, Jenni Nevalainen, Veera Laukkanen.

Yläkoulusarjan elokuvia arvostelivat Yeesi ry:n vapaaehtoiset, Kajaanin keskuskoulun oppilaat ja Rukan koulun oppilaat.

13ELOKUVASARJA YLÄKOULULAISILLE

Fangirl / Yhdysvallat 2016 / 6 min OHJAAJA: Liza Mandelup KUVAUS: Zac Adams, Dannel Escalón LEIKKAUS: Danny Reams ÄÄNI: John Maynard, Gregory Jones TUOTANTO: Elise Holowicki, Lauren Cioffi, Brad Lavery ESITYSKOPIO: Liza Mandelup

FanityttöMillaista on fanin elämä? Erilaiset sovellukset, kuten Snapchat, Twitter ja Instagram, ovat mahdol-listaneet materiaalin jakamisen reaaliajassa. Mitä seurauksia sillä on ollut fanittamiselle? Elokuva antaa äänen nuorille faneille, jotka ovat seuran-neet idoleitaan etäältä sosiaalisessa mediassa ja lähempää erilaisissa fanitapahtumissa. Fanittami-seen liittyy monia puolia, sillä oman idolin voi myös tavata rahaa vastaan.

Fanittaminen voidaan kokea yksityisenä ja kenties yksinäisenä toimintana, mutta se voi olla yllättävän yhteisöllistä. Monet verkon

kokoontumis paikat keräävät satoja ellei tuhansia samoista aiheista kiinnostuneita yhteen. Käytätkö itse sosiaalista mediaa ja mihin tarkoituksiin? Entä ketä sinä fanitat, millä tavoin ja kenen kanssa?

Jokainen verkossa sisältöä jakava tekee omat rajauksensa ja määrittää mitä haluaa itsestään muille jakaa – sekä mitä jättää pois. Mikä on sosiaa-lisen median maailmassa todellista ja mikä ei? Ver-kossa jokainen voi rakentaa oman identiteettinsä ja todellisuutensa, mutta voit myös miettiä, miten se vaikuttaa tapaan kokea ympäröivää maailmaa.

”PIDIN TÄSTÄ ELOKUVASTA, KOSKA TYTÖT SIINÄ OLIVAT HYVIN AVOIMIA.” - OPPILAS, 15 -

14 ELOKUVASARJA YLÄKOULULAISILLE

”PARASTA ELOKUVASSA OLI, KUN SIINÄ PUHUTTIIN UNELMISTA JA POIKA PELASI GTA:TA.” - OPPILAS, 14 -

12-vuotiaan Justinin elämään mahtuu kaksi suurta mielenkiinnon kohdetta: Playstation ja uusi mopo. Konsolipelin sisäisessä todellisuudessa hän voi toteuttaa asioita, joita hänen ei olisi reaalimaail-massa mahdollista tehdä. Pelin hahmon nahoissa voi ostaa kalliita vaatteita, ajaa holtittomasti moottoripyörällä tai laskeutua helikopterilla keskelle katua.

Justin tietää mitä haluaa tulevaisuudeltaan: hänestä tulee isona pelisuunnittelija. Hänen isänsä ei kuitenkaan ole aivan samaa mieltä, joten hän pa-tistaa Justinia keskittymään kotitehtäviinsä, jotta hänellä olisi enemmän tulevaisuuden mahdolli-

suuksia. Monet nuoret painivat valintojen kanssa, sillä oman tien löytäminen ei ole aina helppoa. Milloin täytyy tietää, mitä haluaa isona tehdä?

Elokuvassa liikutaan pelimaailman ja reaalimaa-ilman välillä, mikä alleviivaa näiden todellisuuksien keskinäisiä eroja. Mikä on sinun suhtautumisesi peleihin? Joillekin niiden väkivaltaisuus aiheuttaa painajaisia, mutta toiset ovat turtuneet peleissä näkyviin aseisiin ja koviin otteisiin. Pelit mahdollis-tavat monia asioita, joita ei voi toteuttaa oikeassa elämässä, sillä niiden todellisuus on täynnä vaihtoehtoja. Mutta voiko pelaamiseenkin jäädä koukkuun?

Melkein aikuinen

Morgen ben ik groot / Hollanti 2009 / 15 min OHJAAJA: Michiel Brongers KÄSIKIRJOITUS: Michiel Brongers KUVAUS: Joost van Herwijnen LEIKKAUS: Katarina Turler ÄÄNI: Tom Bijnen TUOTANTO: Karin Vermeulen / VPRO ESITYSKOPIO: VPRO

Delete / Hollanti 2012 / 15 min OHJAAJA: Janetta Ubbels KUVAUS: Ezra Reverda LEIKKAUS: Gert Willem Visser ÄÄNI: Michael Sauvage TUOTANTO: David Graaf / Bananaz ESITYSKOPIO: Bananaz

15ELOKUVASARJA YLÄKOULULAISILLE

Miten tulisi reagoida, kun oma isä alkaa unohtaa arkisia asioita ja yhteiset hetket kutistuvat vähiin? 15-vuotiaalla Jurrella on pulma, sillä aika valuu vähiin ja pian isä saattaa unohtaa hänet kokonaan. Jurren isällä on diagnosoitu Alzheimerin tauti, joka hiljalleen poistaa palasia isän muistista – kuin tietokoneen delete-nappia painamalla.

Ennestään tutut roolit kääntyvät päälaelleen, kun Jurre päättää lähteä isänsä kanssa viikonlop-pumatkalle molemmille tuttuun ja rakkaaseen saareen. Isä tarvitsee taudin myötä jatkuvaa huolenpitoa, sillä hän ei kykene pitämään itsestään

huolta entiseen tapaan. Kuinka Jurre selviää tästä lisävastuusta ja miten se vaikuttaa heidän yhteiseen viikonloppuunsa?

Erilaiset sairaudet voivat vaikuttaa tapaamme jäsentää maailmaa. Alzheimerin taudin myötä menneisyyden tapahtumat sekoittuvat tämän päivän kuvioihin. Todellisuuksien hämärtyminen ja keskenään sekoittuminen sekä muistin katoaminen saavat miettimään ihmismielen mysteeriä. Elo-kuvassa Jurren on vaikea hyväksyä, ettei paluuta entiseen enää ole. Miten hänen onnistuu käsitellä isänsä parantumatonta sairautta?

”JÄIN MIETTIMÄÄN MINKÄLAISTA OLISI, JOS SAMA TAPAHTUISI ITSELLE.” - OPPILAS, 14 -

Delete

16 ELOKUVASARJA YLÄKOULULAISILLE

Inhottavan rakas puhelimeni14-vuotiaalla Claudialla on monen muun nuoren tapaan hyvin ristiriitainen suhtautuminen puheli-meensa. Sen avulla on helppo keksiä tekemistä ja piristystä päivään, mutta samalla sen tuputtamat kauneusihanteet voivat vaikuttaa haitallisesti itsetuntoon. Itsesensuuri iskee kuvia lisätessä, sillä on helppo lipsua vertaamaan itseään toisiin.

Claudia ja hänen ystävänsä ottavat tavatessaan älypuhelimensa esiin, vertaavat tykkäyksiä ja jaka-vat selfieitä ryhmäkeskusteluissa. Onko samanlais-ta kohdata ystäviä virtuaalimaailmassa kuin tavata kasvokkain? Sosiaalisessa mediassa kasvonilmeet ja eleet jäävät pois viestien tulkinnasta, jolloin niitä voi ymmärtää väärin. Voiko sosiaalisella medialla olla sekä yhdistävä että eristävä vaikutus?

Claudia kohtaa elokuvassa ahdistavalta tuntuvan haasteen, kun hän lähtee perheensä kanssa matkalle, jonka aikana hänellä ei ole nettiä käytössä. Miten Claudian käy ja jääkö hän paitsi jostain tärkeästä netittömän loman aikana? Voit myös pohtia, millaisia asioita itse jaat sosiaalisessa mediassa. Millainen on niiden elinkaari – kuinka pitkään nettiin lisäämäsi asiat säilyvät kaikkien nähtävillä?

Elokuva on Yeesi ry:n vapaaehtoisten muo-dostaman esikatseluraadin valinta. Yeesiläiset kutsuttiin vaikuttamaan DOKKINOn ohjelmistoon ja antamaan omat näkemyksensä elokuvien sisällöistä ja vallitsevista teemoista.

Lieve K#ttelefoon / Hollanti 2014 / 17 min OHJAAJA: Eef Hilgers KUVAUS: Myrthe Mosterman, Christian Paulussen LEIKKAUS: Daan Wijdeveld ÄÄNI: Erik Schuring, Jillis Schriel TUOTANTO: Hasse van Nunen, Renko Douze / Een van de jongens ESITYSKOPIO: Een van de jongens

”TIEDÄN SEN FIILIKSEN, KUN HALUAISI HEITTÄÄ PUHELIMEN SEINÄÄN, MUTTA KUITENKIN SE ON 24/7 KÄDESSÄ.” - YEESILÄINEN, 16 -

17ELOKUVASARJA YLÄKOULULAISILLE

Inhottavan rakas puhelimeni

Gabriel raportoi maailmanmestaruuskisoistaBrasilialainen Gabriel ei jää seisomaan tumput suo-rina huomatessaan, millä tavoin vuoden 2014 jal-kapallon maailmanmestaruuskisojen järjestäminen on vaikuttanut hänen kotimaansa lasten ja nuorten oloihin. Hän ottaa avukseen videokameran ja toimii naapurustonsa äänenä kertoessaan kansainvälisen jalkapalloliitto FIFA:n ja maan hallituksen tyhjistä lupauksista.

Kisojen takia rakennettava rautatie uhkaa tuhota tieltään paikallisten asukkaiden koteja. 14-vuotias Gabriel päättää kirjoittaa blogia kisojen vaikutuksista paikalliselle yhteisölle ja tuoda sa-malla esiin vallitsevan todellisuuden toisen puolen, jonka FIFA ja matkailuteollisuus ovat jättäneet pois

mainoksistaan. Oma koti ja yhteisö ovat jokaiselle tärkeitä asioita, joten näiden asioiden menettä-minen koskettaa asukkaita syvästi. Miten heidän kotiensa käy?

Voit miettiä, miten itse voisit vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin oman aktiivisuutesi kautta. Monikansallisten yritysten päätöksillä on vaikutus yllättävän monen ihmisen elämään, mutta heidän tarinansa jää helposti pimentoon. Kenelle annetaan ääni ja keiden kohtaloista vaietaan? Voit pohtia myös sitä, miten uutisissa, mainoksissa ja dokumenteissakin on aina kyse jonkin henkilön tai järjestön omasta näkemyksestä. Onko puolueeton-ta kertojaa olemassakaan?

”PARASTA ELOKUVASSA OLI TODELLISUUDEN KUVA, JONKA TÄMÄ ELOKUVA TOI.” - OPPILAS, 15 -

Gabriel verslaat het WK / Hollanti 2014 / 16 min OHJAAJA: Els van Driel KÄSIKIRJOITUS: Els van Driel KUVAUS: Stefano Bertacchini LEIKKAUS: Francesco Indaco ÄÄNI: Els van Driel TUOTANTO: Anouk Donker / EO/IKON-Docs ESITYSKOPIO: EO/IKON-Docs

18 SAMMANDRAG PÅ SVENSKA

DOKKINO 2017-TEMA:Andra verkligheterÅr 2017 kan du med DOKKINO dyka in i andra verkligheter, som man kan påträffa i antingen den fysiska, mentala eller virtuella världen. I dag har en del av lärande, kommu-nikation och det personliga livet flyttats till virtualvärlden. Inte ens i skolorna lär man sig längre med bara böcker, utan undervisningen har tagit en vändning mot ett elektriskt lärande, så som det också understryks i den nya läroplanen. Även på fritiden använder barn och unga mycket tid med telefoner och datorer, både i den sociala median och genom att spela.

Är teknologianvändningen och den sociala medians påverkan någonting bra eller dåligt? Kan man klara sig utan teknologi i dagens värld? Allting har sina goda och dåliga sidor, och årets DOKKINO-filmer strävar efter att öppna ögon och väcka tankar samt diskussion kring utmaningarna och möjligheterna med att använda teknologi. Genom filmerna kan du också fundera på hurdana egna erfarenheter du har gällande användning av till exempel smarttelefoner eller Internet. Hur påverkar de ditt sätt att se och uppleva världen runt omkring dig? Hur kan du med hjälp av dem påverka det som finns runt omkring dig?

Det är dock inte bara den virtuella världens egenheter som påverkar vårt sätt att uppleva den omringande verkligheten. Merlijn, som lever med autism, och Jurre, vars pappa lever med Alzheimers sjukdom, visar exempel på hur olika faktorer påverkar vårt

sätt att uppfatta världen. Växelverkan med andra människor och på andra sidan försäm-ring av minnet påverkar vårt sätt att förhålla oss till oss själva och andra. Genom Merlijns berättelse kan du också fundera på följande fråga: har alla samma möjligheter att lära sig?

I årets DOKKINO-filmer är det speciellt intressant att se hurdana identiteter barn och unga möter och bygger upp i olika verkligheter som möjliggörs av teknologin. Vi får också bekanta oss med en värld där inga mobiltelefoner eller annan teknologi finns, antingen på grund av levnadsomgivningen eller familjens fattigdom. Filmerna får oss att likaledes tänka på olika sätt att lära och flera olika slags omgivningar där man kan ordna undervisning.

Årets DOKKINO-tema Andra verkligheter utmanar barn och unga att kommentera och diskutera, men ger på samma gång någon-ting att tänka på samt någon att identifiera sig med i dagens värld. Under de senaste åren har lärare gett väldigt mycket önskemål om filmer som behandlar teknologi och användning av mobiltelefoner och Internet, så att deras teman skulle vara lättare att behandla med elever. Vi har tagit lärarnas respons och önskemål i beaktande, så vi presenterar nu med glädje vårt tema för i år.

Eero Nurmi DOKKINO-producent

19SAMMANDRAG PÅ SVENSKA

DOKKINO PROGRAM 2017 HÖGSTADIESERIENLÅGSTADIESERIEN

I början av båda serierna visas en dokumentärfilm från DOKKINO-filmverkstaden, som barn och unga gjort själv.

DOKKINO 2017-TEMA:Andra verkligheter NÄSTAN VUXEN

12-årige Justins liv innehåller två stora intressen: Playstation och en ny moped. I den inre verkligheten av konsolspelen kan han förverkliga sådant som inte skulle vara möjligt i den riktiga världen. Justins pappa uppmanar honom att tänka på framtiden, men Justin vill inte ännu växa upp. När måste man veta vad man vill göra som vuxen?

KIRAN8-årige Kiran lever mitt bland naturen med sin mamma, och han vet vilka växter i naturen som är ätbara och vilka som inte är det. Det finns knappt någon teknologi alls runt Kiran och hans jämnåriga. Skulle du själv kunna tänka dig att leva ett likadant liv? Kiran skulle vilja byta skola, för han har svårigheter med att koncentrera sig på och vara motiverad med skolarbetet. Lyckas Kiran övertala sin mamma till att gå med på förändringen?

CHOKLADFLINGOR 12-åriga Nickys familj är som vilken som helst annan familj – förutom att de gör sina veckovisa matuppköp i matkön. Fina födelsedagspresenter som iPads och smarttelefoner är en avlägsen tanke, men behöver man dem för att vara lycklig? Nicky finner lycka i sin kära hobby eller varför inte i ett paket med choklad-flingor.

MERLIJN OCH DET RÖDA ÄPPLET 11-årige Merlijn är ett glatt och aktivt barn, som inte har slut på idéer. Ändå kan Merlijn inte studera i en vanlig skolklass, för han är autistisk och behöver där-med andra slags sätt att leka och lära sig. Filmen ger dig en chans att fundera på om alla barn har likadana möjligheter till att studera.

FANGIRLHurdant är livet av ett fan och hur påverkas det av den sociala median? Filmen låter fans komma till tals; de är beundrare som följer sina idoler till exempel via Snapchat och Instagram. Att vara ett fan kan också vara överraskande samhälleligt, för det samlar ihop människor som har likadana intressen. Vem är du ett fan av och tillsammans med vem?

NÄSTAN VUXEN 12-årige Justins liv innehåller två stora intressen: Playstation och en ny moped. I den inre verkligheten av konsolspelen kan han förverkliga sådant som inte skulle vara möjligt i den riktiga världen. Justins pappa uppmanar honom att tänka på framtiden, men Justin vill inte ännu växa upp. När måste man veta vad man vill göra som vuxen?

DELETE15-åriga Jurre har ett problem, för tiden rinner iväg och hans pappa kan snart glömma bort honom helt och hållet. Jurres pappa har diagnostiserats med Alzheimers sjukdom, som raderar bitar av hans minne – som att trycka på delete-knappen i datorn. Hur påverkar pappans sjukdom hans sätt att uppleva världen runt omkring? Och hurdan effekt har den på Jurres liv?

MIN KÄRA HEMSKA TELEFON14-åriga Claudia har ett motstridigt sätt att förhålla sig till sin telefon. Den kan pigga upp henne under dagen, men på samma gång orsakar de felfria bilderna på Instagram en hel del press på Claudia. Är allting i den sociala median verkligt? Filmen är utvald av en förhand-sjury på Yeesi, föreningen för ungas mentala hälsa.

GABRIEL RAPPORTERAR FRÅN VÄRLDSCUPEN När brasilianske Gabriel märker hur världsmästerskapen i fotboll påverkar situationen för barn och unga i hans hemland, bestämmer han sig för att agera. Han börjar skriva en blogg om de orättvisor som skapas när man ordnar världsmästerskapen och om förhållandena för de lokala människorna. Får Gabriel sin röst hörd, och kan han påverka ärenden i sin hemstad?

WWW.DOCPOINT.INFO