SDOPPORVOO 28.9.2015

DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKAFT Henriikka Vartiainen

#DOPNET• 21. VUOSISADAN TAIDOT • OSALLISTAVA OPPIMINEN • OPPIMISEN LAAJENTUVAT YMPÄRISTÖT JA YHTEISÖT • OSALLISTAVAN OPPIMISEN TOIMINTAKULTTUURIN

YHTEISKEHITTELY !

• MONIALAISEN OPPIMISPROJEKTIN IDEOINTI JA YHTEISSUUNNITTELU

Pienryhmätyöskentely:

Luento:

2

1

M i t ä l a s t e m m e j a n u o r t e m m e t u l i s i O P P I A , t i e t ä ä j a k y e t ä

t e k e m ä ä n t Ä M Ä N A J A N J A T u l e va i s u u d e n y h t e i s k u n n a s s a ?

KUUMA KYSYMYS

28.9.2015

Mistä löytyvät tulevaisuuden työt?

Ihmiselle jäävät luovuutta, intuitiota ja keksimistä vaativat työt, sillä edistyneimmätkään tietokoneet eivät ajattele aidon itsenäisesti. Ihmisten tonttia ovat myös sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvat tehtävät. Ihmisen aistit ja motoriikkakin ovat ylivertaisia koneisiin verrattuna, joten rakennustyömailla robotti tuskin kiipeää tikapuita pitkin katolle vielä pitkään aikaan.

Myöskään moraaliin ja politiikkaan liittyviä töitä ei voida – eikä haluta – automatisoida. Lisäksi motivoinnissa, opetuksessa ja viihteessä ihmisiä tarvittaneen aina: ihmiset kaipaavat toisen ihmisen ohjausta niin opiskelussa kuin jumppasalilla.

Lopuksi töitä tarjoaa tulevaisuudessa myös itse tekniikka. Yhteiskunnan teknistyminen luo uusia tarpeita, ja ihmistä tarvitaan keksimään ja kehittämään siihen tarvittavaa tekniikkaa.

Etlan ammattilistauksessa vähiten uhattujen ammattien kärkeä pitävät ravitsemusalan erityisasiantuntijat ja hotellinjohtajat. Niitä seuraavat monet sosiaali- ja terveysalan sekä opetusalan työpaikat.

!

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan tietokoneistuminen uhkaa kolmannesta Suomen nykyammateista.

Eniten uhattuina ovat matalapalkkaiset, vähemmän koulutetut ja teollisuustyöntekijät, mutta myös rutiininomaiset tietotyöt.

http://www.hs.fi/ura/a1443150080212?jako=6d51923a6322bee431bf89a90dc80bb3&ref=tw-share

21. VUOSISADAN TAIDOTAJATTELUTAVAT ‣Luovuus,  krii,nen  aja1elu,  ongelmanratkaisu,  päätöksenteko,  oppiminen  

TYÖSKENTELYTAVAT ‣Kommunikoin:  ja  kollaboraa:o  

TYÖSKENTELYN VÄLINEET ‣Tieto-­‐  ja  vies:ntätekniikka    ‣Informaa:on  lukutaito  

ELÄMISEN TAIDOT ‣Kansalaisuus,  elämänura,  henkilökohtainen  ja  sosiaalinen  vastuullisuus  

B ink ley   ym. ,   2011

ATC2

1S

Kansalaisuus ‣Tieto  globaalista  ‣Herkkyys  ja  kunnioitus  muita  kul1uureja  kohtaan  ‣Osallistuminen  kestävän  kehityksen  edistämiseen  

Henkiset ja moraaliset luonteenpiirteet ‣Rehellisyys  ‣Itsesäätely  ‣Vastuullisuus  ‣Sitkeys  ‣Empa:a  ‣Itseluo1amus  ‣Omasta  hyvinvoinnista  huoleh:minen  

‣Työurasuuntauneisuus  ‣Elämisen  (arjen)  taidot      Kriittinen ajattelu ja

ongelmanratkaisu ‣Projek:n  suunni1elu  ‣Projek:n  toteutus  ‣Ongelman  ratkaisu  ‣Päätöksenteko  ‣Digitaalisten  työvälineiden  hyödyntäminen  

Kollaboraatio ‣Toisilta  oppiminen  ‣Toisille  jakaminen  ‣Toisen  ajatuksen  tai  ehdotuksen  edelleen  kehi1ely  ‣Verkostoituminen  ‣Myötäeläminen  ‣Yhteenkuuluvuuden   tunteminen  

Viestintä ‣Suullinen  vies:ntä  ‣Kirjallinen  vies:ntä  ‣Digitaalisten  työvälineiden  käy1ö  ‣Taito  kuunnella  

Luovuus ja mielikuvitus ‣Taloudellinen  ja  sosiaalinen  yri1eliäisyys  ‣Uusien  ideoiden    tavoi1elu  ja  tuo1aminen  ‣Toiminnan  johtaminen  

SYVÄLLINEN OPPIMINEN(Fullan  &  Langworthy,  2013)    

!t o e n v i s i o n m u l t i p l e m e t h o d s f o r ad d r es s i n g c o m p l e x

c h a l l e n g es l i k e r e n e w a b l e e n e r g y , w o r l d h u n g e r , c l i m at e c h a n g e , a n d u l t i m at e l y ,

the design of a better world. “Christian Long

SYSTEMS-THINKING

“F u t u r e g e n e r at i o n s w i l l b e ca l l e d t o s o l v e s o m e

o f t h e m o s t c h a l l e n g i n g p r o b l e m s e v e r c r e at e d a n d f ac e d b y m a n . O u r c h i l d r e n m u s t m a s t e r  

http://www.oph.fi/ops2016/tavoitteet

” K o u l u j o k a e i e d i s t ä a i t o a h a l u a j a t a r v e t t a o p p i a , e i

p y s t y t u o t t a m a a n o p p i m i s t a , j o t a n y k y a j a n j a

t u l e va i s u u d e n y h t e i s k u n n a s s a va ad i t a a n ”

(Sahlberg, 2010)

M i t e n e r i l a i s i a k o u l u j e n u l k o p u o l i s i a y m p ä r i s t ö j ä - j a y h t e i s ö j ä , f y y s i s i ä

s e k ä v i r t u a a l i s i a , vo i d a a n h y ö d y n t ä ä f o r m a a l i s s a

k o u l u o p p i m i s es s a n y k y i s t ä l a a j e m m i n s e k ä t ava l l a , j o k a t u k e e t ä m ä n

v u o s i t u h a n n e n o p p i m i s e n j a o s a a m i s e n e d i s t ä m i s e n t avo i t t e i t a ?

HAASTE

OSALLISTAVAOPPIMINEN

LAAJENTUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT JA - YHTEISÖT

To  be  a  competent  participant  involves  the  mastery  of  a  range  of  tools  and  instruments  (Säljö,  2010)

Kohde

Toimijat

Välineet

RAJOJEN YLITTÄMISEENe r i l a i s e n o s a a m i s e n j a a s i a n t u n t i j u u d e n

h y ö d y n t ä m i s e k s i

O l e m a s s a o l e va a n k u l t t u u r i i n s o s i a a l i s t u m i s e n s i j a a n n y k y a i k a a

l u o n n e h t i vat n o p e a s t i m u u t t u va y h t e i s k u n t a j a e n n a k o i m at o n t u l e va i s u u s . S e k ä

p a i k a l l i s e t e t t ä s u u r e t g l o b a a l i t o n g e l m at h a a s t avat j at k u va a n k u l t t u u r i s t e n

k ä y t ä n t e i d e n u u s i n t a m i s e e n s e k ä

RAJOJEN YLITTÄMISEEN

YHTENÄ KESKE ISEN MUUTOKSEN AJUR INA ON OLLUT NOPEAST I

KEH ITTYNYT TEKNOLOGIA , JOKA ON MAHDOLL ISTANUT UUDENLA ISTEN

YHTE ISÖJEN JA YHTEENKERTYMIEN SYNTYMISEN SEKÄ KEH ITTYMISEN

FORMAAL IN KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLA  

(Thomas  &  Brown,  2011;  Jenkins  ym.,  2008)

” THE RISE OF PARTICIPATORY CULTURE”

OSALLISTAVA KULTTUURI

MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.

!ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT

OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA RESURSSEJA

OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE

SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI

HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE

OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN

(esim.  Jenkins  ym.,  2008  ;  Thomas  ja  Brown,  2011;  NETP,  2010;  Enkenberg,  2014;  Bereiter  &  Scardamalia,  2003;  Scardamalia  ym.,2011;  Hakkarainen  ym.,  2013;  Eckert  ym.,  1997;  Wells,  2008;  Lemke,  2002;  Roth  ja  Lee,  2006  ym.)

OSALLISTAVA KULTTUURI

MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.

OPPILAAN IKÄÄN SIDOTTU PROSESSI, JOKA EDELLYTTÄÄ OPPILAAN KOKOAIKAISTA LÄSNÄOLOA

!ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT

OPETUSTA TOTEUTETAAN PAKOLLISEN OPETUSSUUNNITELMAN VIITOITTAMANA

OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA RESURSSEJA

OPPIMINEN ANKKUROIDAAN LUOKKAHUONEESEEN JA OPPIKIRJOIHIN

OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE

OPETETAAN SITÄ MINKÄ JOKU TOINEN ON RAKENTANUT TAI JULKI TUONUT

SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI

OPETTAJAN PUHEEN KUUNTELU JA MONISTEIDEN TÄYTTÄMINEN

HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE

EDETÄÄN YKSIN TEHDEN JA SAMASSA TAHDISSA, JOLLOIN ERILAISUUS ON UHKA

OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN

OPETTAJAN SUORITTAMA ARVIOINTI

(esim.  Jenkins  ym.,  2008  ;  Thomas  ja  Brown,  2011;  NETP,  2010;  Enkenberg,  2014;  Bereiter  &  Scardamalia,  2003;  Scardamalia  ym.,2011;  Hakkarainen  ym.,  2013;  Eckert  ym.,  1997;  Wells,  2008;  Lemke,  2002;  Roth  ja  Lee,  2006  ym.)

KOULUKULTTUURI

” T h e u n e q u a l ac c es s t o t h e o p p o r t u n i t i es , e x p e r i e n c es , s k i l l s , a n d k n o w l e d g e t h at w i l l p r e p a r e

y o u t h f o r f u l l p a r t i c i p at i o n i n t h e w o r l d o f t o m o r r o w ”

THE PARTICIPATION GAP

Jenkins ym., 2008

” m e i d ä n t u l i s i k y e t ä j at k u va s t i u u d i s t a m a a n t o i m i n t a k u l t t u u r i a m m e

o r g a n i s o i v i a k ä y t ä n t e i t ä j a k a s vat t a m a a n l a p s i s s a m m e t a i t o j a ,

j o t k a t ä m ä n m a h d o l l i s t avat ”

prof. emeritus Jorma Enkenberg

va at e i t a k o u l u n t o i m i n t a k u l t t u u r i n m u u t o k s es t a o n es i t e t t y m o n es t a k i n

s u u n n a s t a , m u t t a e r i l a i s i a o p p i m i s y m p ä r i s t ö j ä , - y h t e i s ö j ä j a

- v ä l i n e i t ä y h d i s t ä v ä l l e o p p i m i s e l l e o n t a r j o l l a h y v i n v ä h ä n

OPPIMISTUTKIMUKSEEN

OPETUSMALLEJA P E R U S T U V I A

DOP!DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGI IKKA 2.1JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM, SINIKKA PÖLLÄNEN, PETTERI VANNINEN & HENRIIKKA VARTIAINEN

OSALLISTAVA OPPIMINEN 2.1 !

• Oppimistoiminnan lähtökohdat: oppilaiden kiinnostus sekä identiteetti • Korostus tiedolla leikkimisessä ja työskentelyssä sekä yhteiskehittelyssä • Tavoitteena harjoitella uutta luovaa, innovatiivista toimintaa yhdessä tapahtuvan toiminnan

muodossa tutkimalla ilmiöitä ja etsimällä ratkaisuja ongelmiin • Oppimistoiminnan mahdollistajat: uudet mediat, teknologiset (henkilökohtaiset sekä yhteisölliset)

työvälineet sekä kehittyvät kulttuuriset käytänteet • Oppimisen konteksti: koulun, kodin ja niiden ulkopuolisen maailman tarjoamien resurssien

muodostama ekosysteemi • Ajattelu:

prof. emeritus Jorma Enkenberg

”thinking in redesigning”

DESIGN uudistamallaMERKITSEE OSALLISTUMISTA KULTTUURISIIN KÄYTÄNTEISIIN NIITÄ

OSALLISTAVA OPPIMINEN (KÄSITYS ELINVOIMAISESTA OPPIMISESTA)

Itseoppiminen Osallistuminen yhteisön toimintaan

YHTEISKEHITTELYVÄLINEET(OPETUSMALLI)(OPPIMISTA MEDIOIVAT TEKNOLOGIAT)

Omat välineet

Sosiaalinen media Oppijat tutkijoina

Oppijat suunnittelijoina

OPPIMISEN VIITEKEHYS

DOP

Var$ainen,  H.,  Liljeström,  A.,  &  Enkenberg,  J.  (2012).  Design-­‐oriented  pedagogy  for  technology-­‐enhanced  learning  to  cross  over  the  borders  between  formal  and  informal  environments.  Journal  of  Universal  Computer  Science,  18(15),  2097–2119.

Albert Einstein

GENIUS ”Everybody is a

FISHBut if you judge a

by its ability to climb a tree, it will live out its whole life believing it is stupid.”

Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) pyrkii

edistämään oppijoissa niitä osaamisia, jotka tämän

mahdollistavat rakentavat tulevaisuuden yhteiskunnassa kansalaiselta ja työntekijältä

vaadittavia taitoja

TAVOITE

KOULUYHTEISÖ (oppijat,  ope]ajat,  muu  henkilökunta)

YHTEISKEHITTELY ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA (esim.  tutkijat,  museo-­‐oppaat)

YHTEISÖÖN LIITTYMINEN (esim.  Openmetsä)  

AVOIMET HAASTEET SEKÄ SITÄ TARKENTAVAT TUTKIMUSKYSYMYKSET (oppijoiden  oman  mielenkiinnon  suunnassa)

TODELLISEN MAAILMAN KOHTEIDEN TUTKIMINEN

(esim.  ilmiötä  väli]ävä  museoartefak[,  luontokohde)

JAETUT OPPIMISEN RESURSSIT (esim.    ilmiöön  tai  sitä  edustavaan  kohteeseen  lii]yvä  tutkimusdata,  oppijoiden  tuo]amat  digitarinat)

VÄLINEET IDEOIDEN, KIINNOSTUKSEN SEKÄ OSAAMISEN VÄLITTÄMISEEN JA

TOIMINNAN SUUNNITTELUUN (esim.  tutkimussuunnitelmat,  luonnokset  jne.)

AINEISTON KERUUN, ORGANISOINNIN JA TYÖSTÄMISEN VÄLINEET

(esim.  asiantun[jan  toimintaa  väli]ävät  mi]avälineet,  oppijoiden  omat  älypuhelimet)

VUOROVAIKUTUKSEN VÄLINEET

(esim.  kommunikoin[in,  julkaisemiseen,  jakamiseen)

TOIM

IJAT

KO

HTE

ET

VÄLI

NEE

T

PÄIVÄKOTI/KOULU/YLIOPISTO

LUONTO-JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ

TEKNOLOGIA- YMPÄRISTÖ

DOPOPPIMISEN KONTEKSTI

Var$ainen,  H.  (2014).Principles  for  Design-­‐Oriented  Pedagogy  for  Learning  from  and  with  Museum  Objects.  Publica[ons  of  the  University  of  Eastern  Finland.  Disserta[ons  in  Educa[on,  Humani[es,  and  Theology.,  no  60.  University  of  Eastern  Finland,  2014.  

Ilmiö kontekstissaan

Yhteisölliset resurssit

Työvälineresurssit

Informaatioresurssit

Oppimistehtävä

Kouluyhteisö

Perheet

Asiantuntijat

Harrastajat

Ajattelun välineet

Tekemisen välineet

Vuorovaikutuksen välineet

Digitaalinen media

Painettu media

Todelliset kohteet

DOP pyrkii sijoittamaan oppimisen laajentuvaan ja muuntuvaan oppimissysteemiin, joka kannustaa kannustaa oppilaita, opettajia ja asiantuntijoita uutta luovaan toimintaan.

DOP-OPPIMIS(EN EKO)SYSTEEMI

Liljeström,  A.,  Enkenberg,  J.,  &  Pöllänen,  S.  (2013).  The  case  of  design-­‐oriented  pedagogy:  What  students’  digital  video  stories  say  about  emerging  learning  ecosystems.  Educa[on  and  Informa[on  Technologies.

DOP 1. ORIENTATION ACTIVITIES !!

3. INQUIRY

2. INQUIRY PLAN 4. GENERALIZATION

• Discussion about things that interest in a forest

• Discussion about research perspectives

• Studying the research narratives and story analysis

• Selection and anchoring of open challenge

• Research perspective • Forming ideas and selection of

research theme • Forming ideas and selection of

inquiry object • Selection of inquiry tools • Agreement on forms of work

• Arrival at Punkaharju • Gathering of inquiry tools • Carrying out the inquiry • Discussion about inquiry • Departure from Punkaharju

• Processing of data and interpreting of findings

• Reporting on the learning project

• Evaluation of meaning of project

PUNKAHARJU

1. ILMIÖN/HAASTEEN ARTIKULOINTI !!!

3. AINEISTON KERUU

4. RATKAISUN RAKENTAMINEN JA

JAKAMINEN

• Keskustelu haasteesta tai ilmiöstä • Oppimista ohjaavan tehtävän

artikulointi ja kiinnittäminen • Ekosysteemien jakaminen • Työskentelysääntöjen laatiminen

• Oppimiskohteiden valinta • Resurssien kartoittaminen

(informaatioresurssit, työvälineet, yhteisölliset resurssit)

• Tutkimus-/toimintasuunnitelman laatiminen

• Työskentely laajennetussa oppijayhteisössä

• Tutkimusten suorittaminen • Aineiston keruu (esim. video,

audio, kuvat, havainnoinnit, haastattelut jne.)

• Kootun aineiston järjestäminen, yhdistäminen ja analysointi

• Digitaalisen artefaktin tuottaminen ja julkaiseminen

KOULU

LAAJENNETTUOPPIMISYHTEISÖ-

JA YMPÄRISTÖ !

2. KONTEKSTINSUUNNITTELU

!

OPETUSMALLI

http://www.openmetsa.fi/dopvideo

Var$ainen,  H.,  Liljeström,  A.,  &  Enkenberg,  J.  (2012).  Design-­‐oriented  pedagogy  for  technology-­‐enhanced  learning  to  cross  over  the  borders  between  formal  and  informal  environments.  Journal  of  Universal  Computer  Science,  18(15),  2097–2119.

Liljeström,  A.,  Enkenberg,  J.,  &  Pöllänen,  S.  (2013).  The  case  of  design-­‐oriented  pedagogy:  What  students’  digital  video  stories  say  about  emerging  learning  ecosystems.  EducaNon  and  InformaNon  Technologies.  

!Liljeström,  A.,  Enkenberg,  J.  &  Pöllänen,  S.  (2013).  Making  learning  whole:  an  instrucNonal  approach  for  mediaNng  the  pracNces  of  authenNc  science  inquiries.  Cultural  Studies  of  Science  EducaNon.  8  (1),  51-­‐86.  DOI:  10.1007/s11422-­‐012-­‐9416-­‐0  

Esi- ja alkuopetuksen projekteja

• Menin minä mettään, pdf - muodossa. ja Book Creator- muodossa. !

• Tutkimusretki metsään Kellarpellon Vekkulit Projektin esittely !

• Vekarat eläinten jäljillä Kellarpellon Vekarat

• Vesi Kellarpellon Veijarit

• Vesseleiden metsäretkikirja Kellarpellon Vesselit

• Norppa lähellämme Kellarpellon Viikarit. Ryhmän yhteinen tuotos, digikirja!

• Metsän elämää tutkimassa riistakameran avulla, Kellarpellon Vintiöt, esikouluryhmä Projektin esittely!

• !Hirsimäen esikoululaiset design suuntautuneen pedagogiikan toteuttajina!

• Kärpässienet!• Hirsimäen 2c luokka desing perustaisen

oppimisen portailla

Perusopetuksen projekteja

• Talvikalastusprojekti !• Pettuleipäprojekti !• Mennään metsään Anttolan koulun 1.-2. lk

(Savonlinna), projektikuvaus pdf -muodossa. Projektissa syntynyt digikirja pdf-muodossa sekä Book Creator -kirja.

• Eläinten talvi Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk

• Metsämatikkaa, Metsä ja luova kirjoittaminen, Pyhä metsä, Valamo-lautapeli , Sulkavan yläkoulun 8. lk!

!Opettajaopiskelijoiden projekteja

• Laukansaaren Torppa !• Veteraanien ruokamuistot !• Siirtolohkareen tarina !• Naava-Räp

DO

P!OPPIMISPROJEKTEJA

SDOPOSALLISTAVAN OPPIMISEN TOIMINTAKULTTUURIN YHTEISKEHITTELY

” O s a l l i s t ava n t o i m i n t a k u l t t u u r i n

k e h i t t y m i n e n t a r v i t s e e t u e k s e e n u u d e n l a i s e n

e k o s y s t e e m i n ”

prof. emeritus Jorma Enkenberg

Yhteiskehittelyn

TAVOITTEET • Tavoitteena edistää 21. vuosisadan taitoja yhteiskehittämällä uutta opetuksen toimintakulttuuria !• Selvittää miten DOP-pedagogiikka voi tukea tavoitteiden saavuttamista, uusien innovaatioiden

kehittämistä sekä  uuden OPSin toteutumista !• Osallistaa kaikki oppilaat aktiivisesti mukaan luokkahuoneen ulkopuolelle laajenevaan

yhteiskehittelyyn, jossa lähestytään globaaleja haasteita paikallisten kysymysten sekä kohteiden välittäminä

!• Hyödyntää teknogiaa yhteiskehittelyn tukemiseen, jakamiseen, toteuttamiseen, dokumentointiin ja

reflektointiin !• Luoda uudenlaisia oppimisverkostoja, joissa luokkahuoneen ulkopuoliset asiantuntijat ovat

kiinteässä vuorovaikutuksessa  opetuksen toteuttajien kanssa !

ESIMERKKEJA KUINKA DOP-PROJEKTEISSA VOIDAANHARJOITELLA LAAJA-ALAISIA TAITOJA

Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Projekteissa harjoitellaan yhteissuunnittelua ja –toteutusta, asetetaan tavoitteita ja arvioidaan toimintaa. DOP haastaa oppilaita tutkivaan työtapaan.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Tarkastellaan lähiympäristön läsnä olevia ilmiöitä monipuolisesti ja monitieteellisesti, tuotetaan ja jaetaan niistä (digitaalinen) tuotos (re-designing, reframing), josta toiset voi oppia, myös koulun ulkopuolella. Lähiympäristön ilmiön tarkastelu mahdollistaa myös kotiseutuidentiteetin vahvistumisen. Vuorovaikutus koulun ulkopuolisten yhteisöjen kanssa on vahvasti läsnä.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Koulun ulkopuolisessa ympäristössä työskentelyssä harjoitellaan näitä taitoja, jossa oppilailta vaaditaan enemmän (kuin perinteisessä koululuokassa) oman toiminnan suunnittelua, vastuun ottoa ja mm. toiminnan turvallisuuden arviointia.

Monilukutaito On läsnä projektissa vahvasti digitaalisen tuotosten tuottamisessa ja niiden julkaisussa. Oppilaita rohkaistaan käyttämään erilaisia tietoresursseja ja tuottamaan uutta omaa tietoa. Projektissa tulee luontevasti esille julkaistavan materiaalin yksityisyydensuojakysymykset sekä tekijänoikeudet.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Teknologia- ja tietoresursseja käytetään monipuolisesti ja laajasti. Tarvittavia resursseja niin välineiden kuin myös tietoresursseiden osalta etsitään (myös koulun ulkopuolelta), kokeillaan, ja niitä käytetään luovasti. Projekti haastaa myös oppilaita hyödyntämään ja jakamaan jo olemassa olevia tietoja ja taitoja, jotka voivat normaalissa koulutyössä jäädä huomaamatta

Työelämätaidot ja yrittäjyys Taitojen harjoittelu näyttäytyy projektissa erityisesti yhteisten suunnitelmien tekemisessä ja toteuttamisessa, jossa harjoitellaan työnjakoa, omien vahvuuksien esille tuomista ja verkostoitumisena koulun ulkopuolisiin yhteisöihin ja tahoihin.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

On vahvasti läsnä projekteissa, koska ilmiö/teema nousee lähiympäristöstä ja tavoitteena on yhdessä suunnitella ja tuottaa tuottaa (yhteiskehitllä) sekä julkaista jotakin sellaista, josta kouluyhteisö sekä ympäröivä yhteisö voi hyödyntää.

KM Anu Liljeström

DO

P!

Ongelma/kehittämishaaste, joka koskettaa enempää kuin yhtä ihmistä

Toiminnan kohteena koulun toimintakulttuurin kehittäminen (yhteiskehittelyn kohde)

Koko koulun yhteinen yhteinen projekti (yhteinen oppimis/kehittämistehtävä, vrt.

monialaiset kokonaisuudet)

Tuotetaan erilaisia ratkaisuehdotuksia oppilasprojekteissa (erilaiset tutkimus/kehittämis

näkökulmat, tavat , ratkaisuehdotukset jne.)

Sosiaalinen yhteisö eli vertaisverkko, joka konstruoi ja dokumentoi ongelman/haasteen

Toimintakulttuurin kehittymistä tukeva pedagoginen yhteistyö (henkilökunta, kollegat)

Yhteisen oppimistehtävän neuvottelu, kiinnittäminen, toteutus ja jakaminen

(kouluyhteisö)

Pienryhmät, joissa erilaiset tutkimus/kehittämis- näkökulmat, tavat, ratkaisuehdotukset jne.

(luokkayhteisö)

Laajennettu vertaisverkko, joka on avoin kaikille ja jossa voi olla kutsuttuja henkilöitä

Toimintakulttuurin kehittymistä tukeva laajennettu pedagoginen yhteistyö

(esim. oppimistutkijat, asiantuntijat, kasvattajat)

Tehtäväkohtaisesti mukaan liittyvät henkilöt (esim. harrastusyhteisöt, tiedonala-asiantuntijat)

Projektikohtaisesti mukaan liittyvät henkilöt (esim. vanhemmat, harrastusyhteisöt,

tiedonala-asiantuntijat)

Teknologiaympäristö, jossa prosessia voi jakaa ja seurata

Pedagogiset foorumit ja tapaamiset, joissa voidaan luottamuksellisesti jakaa ajatuksia, kysyä neuvoa,

ideoida yhdessä jne.

Koulun sisäistä ja sen ulkopuolelle laajennetun yhteisön työskentelyä tukeva (verkko)foorumi

Projektikohtaiset teknologiat ja välineet

Yhteisön valtuuttamat, erikseen nimettyt henkilöt, jotka vastaavat prosessin etenemisestä

esim. rehtori esim. opettajatiimit esim. oppilastiimit

Toiminnan dokumentointi ja jatkuva reflektointi

Toimintakulttuurin ekosysteemin dokumentointi ja reflektointi

Pedagogisen toiminnan dokumentointi ja reflektointi

Oman projektin ja oppimisen dokumentointi sekä reflektointi

I N S T I T U T I O N A A L I N E N T A S O K O U L U T A S O L U O K K A T A S O

Teoreettinen mallintaminen Pedagoginen mallintaminen Projektin mallintaminen

Des

ign-

suun

taut

unut

ped

agog

iikka

kou

lun

toim

inta

kultt

uurin

keh

ittäj

änä

Yhteiskehittelyn TOIMINTAMALLI

DOP LAPPEENRANTA http://doplpr.blogspot.fi!!OPENPOLKUJA 1 & 2 www.openmetsa.fi !

• Processing of data and interpreting of findings

• Reporting on the learning project

• Evaluation of meaning of project

1. KEHITTÄMISHAAS-TEEN ARTIKULOINTI !!!

3. DOP-PROJEKTIN TOTEUTUS

4. DOP-PROJEKTIN JAKAMINEN

• DOP ja OPS keskustelut • Verkoston muodostaminen • Ekosysteemien jakaminen • Työskentelysääntöjen laatiminen

• Yhteisen oppimistehtävän valinta • Resurssien kartoittaminen

(informaatioresurssit, työvälineet, yhteisölliset resurssit)

• Tutkimus-/toimintasuunnitelman laatiminen

• Oppijoiden projektit • Aineiston keruu ja toiminnan

dokumentointi

!• Digitaalisen artefaktin

tuottaminen ja julkaiseminen • Projektien esittely

seminaarissa !

KOULU

LAAJENNETTUOPPIMISYHTEISÖ-

JA YMPÄRISTÖ !

2. DOP-PROJEKTINSUUNNITTELU

1. Verkostotapaaminen

2. Verkostotapaaminen

3. Verkostotapaaminen4. Verkostotapaaminen

5. Verkostotapaaminentoiminnan suunnittelu, jakaminen, reflektointi

toiminnan suunnittelu, jakaminen, reflektointi

toiminnan suunnittelu, jakaminen, reflektointi

toiminnan suunnittelu, jakaminen, reflektointi

toiminnan suunnittelu, jakaminen, reflektointi

1. Pohtikaa pienryhmissä kiinnostavia paikallisia ilmiöitä, joilla yhteys globaaliin tai sellaisia kulttuurisia käytänteitä, joita olisi tarve uudistaa. !

2. Valitkaa edellä ideoitujen ilmiöiden joukosta se, jota koulun DOP-oppimisprojekti voisi tarkastella. Tämän jälkeen lähtekää yhdessä suunnittelemaan miten hyvän projektin kahdeksan ominaisuutta (Martinez & Stager, 2013) voisivat DOP-oppimisprojektissa toteutua.

MONIALAISEN OPPIMISPROJEKTIN IDEOINTI JA YHTEISSUUNNITTELU

DOP-käsikirja: www.slideshare.net/Henriikka/dop21

Ajatukset kootaan yhteiseen

alustaan:

Hyvän oppimisprojektin

KAHDEKSAN OMINAISUUTTA1. Tarkoitus ja relevanssi (Purpose and relevance) On kysyttävä: Onko suunniteltu projekti oppijoille aidosti merkityksellinen? Herättääkö se heissä siinä määrin mielenkiintoa, että he ovat valmiita käyttämään siihen omaa aikaansa, voimiaan sekä luovuuttaan? !2. Aika (time). Oppijoilla tulee olla käytettävissään riittävästi aikaa ajatteluun, suunnitteluun, toimeenpanoon, korjailuun, suunnan muuttamiseen, sekä projektin korjailuun. !3. Monimutkaisuus (complexity). Parhaimmat projektit yhdistävät useita oppiaineita ja tukeutuvat oppijoiden olemassa olevaan tietoon ilmiöstä/asiasta. Ne myös hyödyntävät jokaisen oppijan asiantuntemusta.  Onnekkaat arvaukset, oivallukset ja ideat ovat yhteydessä parhaisiin tuloksiin. !4. Intohimo (intensity). Projektit muodostavat periaatteessa erinomaisen lähteen oppijoita innostavan ja kiinnostavan työskentelyn harjoitteluun. !5. Yhteys (connection). Onnistuneiden projektien aikana oppijat rakentavat yhteyksiä toisiin oppijoihin, asiantuntijoihin, eri tiedonalueisiin, tehokkaisiin ideoihin sekä ympäröivään maailmaan - usein teknologian välittämänä. Tuloksia tuottava kollaboraatio on usein seurausta oppijoiden omien tarpeiden huomioonottamisesta. Kollaboraaatio voi ilmetä esim. toisten oppijoiden toiminnan havainnointina, kysymyksen esittämisenä tai projektin ajan jatkuvana työskentelynä pienryhmässä. !

6. Käsiksi pääsy (access).  Oppijoilla tulee olla projektin aikana käytettävissään riittävä määrä tarpeellisiksi kokemiaan konkreettisia ja digitaalisia materiaaleja. Kannettavat tietokoneet ja padit ovat useimmiten suureksi avuksi. Materiaali voi käsittää kirjoja, työvälineitä, laitteita, ohjelmistoja sekä Lego-palikoita mm.. !7. Jaettavuus (shareability). Oppijoiden  aikaansaamat tulokset tulee voida jakaa muiden kanssa.  Tulosten jakamisella on merkittäviä motivationaalisia vaikutuksia suoriutumisen kehittymiseen. Jakaminen lisää toiminnan relevanssia, tukee vastavuoroista oppimista, tarjoaa uusia näkökulmia projektityöskentelyn kohteena olevaan ilmiöön sekä lisää oppimistoiminnan autenttisuutta. !8. Uutuusarvo (novelty). Projektien ideat/aiheet/kohteet ovat harvoin niin tärkeitä, että jokaisen oppijan jokaisessa luokassa tulisi niitä toteuttaa samanmuotoisena. Oppijat voivat oppia toistensa innovatiivisista/uusista ideoista toistamatta ko. projektia orjallisesti tavalla, jolla joku toinen onaiemmin sen läpikäynyt. Tuloksia tuottavassa oppimisyhteisössä oppiminen hyödyntää muiden saavutuksia ja oivalluksia ja rakentaa uutta niiden pohjalle. Näin tieto ja toiminta tulevat luonnollisella tavalla jaetuksi ilman pakottamista toistoon. !!Martinez, S. & Stager, G. (2013) Invent to Learn. Making, Tinkering, and Engineering in trhe Classroom. Constructing Modern Press s. 58. !vapaasti suom. prof. (emeritus) Jorma Enkenberg: doplpr.blogspot.fi

!

MEIDÄN SAIMAA ennen, nyt ja tulevaisuudessa

P R O J E K T I S U U N N I T E L M A S U L K AVA N Y H T E N Ä I S KO U L U S TA ( O K M )

KM Anu Liljeström

ESIMERKKI monialaisen

DOP-oppimisprojektin suunnitelmasta

!MEIDÄN SAIMAA - ennen, nyt ja tulevaisuudessa projektisuunnitelma Sulkavan yhtenäiskoulusta (OKM)

Ilmiö ja teema Keväällä 2015 yhteisessä lukuvuoden 2015-2016 suunnittelukokouksessa päätetään yhteinen yläteema ja ilmiö oppimiskokonaisuudelle. Ilmiö pyritään valitsemaan siten, että se voidaan luontevasti liittää lähiyhteisöjen ja ympäristöjen vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. (Esimerkki-ilmiönä ja teemana Meidän Saimaa ennen, nyt ja tulevaisuudessa, kts. liite). Ilmiön ja yläteeman valinnassa voidaan käyttää myös oppilaiden ääntä esim. kyselyn avulla tai neuvottelemalla oppilaskunnan kanssa. Keväällä päätetään yhteinen aikataulu (projektihetket ja -päivät) sekä suunnitellaan alustavasti lopputuloksen ja projektin julkaisemista ja esittelyyn liittyviä asioita (mahdollisesti perinteiset kevätmessut).

Ideointi ja suunnittelu Oppilaille esitellään alkusyksystä yhteinen teema/ilmiö. Oppilaiden kanssa yhdessä pohditaan millaisista erilaisista näkökulmista ilmiötä voidaan tarkastella ja mitä siitä voisi rakentaa. Oppilaita rohkaistaan ideoimaan koulun ulkopuolisia ympäristöjen ja yhteisöjen sekä oppilaiden olemassa olevien taitojen ja tietojen hyödyntämistä. Ideointia voidaan toteuttaa myös kirjaamalla kysymyksiä ilmiöstä, jolloin ilmiö jakautuu pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Tallennetaan ideat kaikkien nähtäville ja parannettavaksi (sähköinen). Tehdään sähköinen kyselylomake ideoinnin ja suunnittelun tueksi, johon myös huoltajat ja mahdollisesti koulun ulkopuoliset asiantuntijat voivat vastata. Kyselyn toteuttavat ja kokoavat valitut vastuuluokat. Opettajat avaavat oman oppiaineensa ja osaamisen kautta miten he voisivat liittyä luontevasti projektin toteuttamiseen. Kartoitetaan mahdolliset ilmiöön liittyvät asiantuntijat, jotka voisivat tarvittaessa olla apuna. Projektin toteutus Ideoista muodostetaan teemaan liittyviä työpajoja, jotka toteutetaan kahtena tai kolmena projektipäivänä. Oppilaiden annetaan valita mihin työpajaan he haluavat osallistua. Ensimmäisenä projektipäivänä tehdään pienryhmien sekä teemaryhmien työpajan yhteiset pelisäännöt projektin toteuttamiselle, joihin palataan eri vaiheissa ja niitä voidaan tarvittaessa muokata. Työpajoissa

suunnitellaan ja päätetään mikä on lopullinen tavoiteltava tuotos ja kuinka siihen päästään. Toisena projektipäivänä kerätään materiaalia sen toteuttamiseen. Materiaalin kerääminen voi suuntautua koulun ulkopuoliseen ympäristöön. Jokainen työpaja tai mahdollisesti työpajojen sisälle muodostuneet pienryhmät suunnittelevat projektipäivien väliset kotitehtävät, joiden avulla voidaan aineistoa laajentaa. Kolmantena projektipäivänä tuotos työstetään valmiiksi. Työpajat valmistavat projektipäivän aikana tuotoksen ja tekevät siitä myös digitaalisen version. Digitaalisessa lopputuloksessa on tavoitteena tulla myös tuotoksen valmistusprosessi näkyväksi. Työpajoihin pyritään saamaan koulun ulkopuolisia asiantuntijoita. Alussa tehdyn kyselyn perusteella kartoitettua lähiympäristön ja oppilaiden huoltajien asiantuntemusta pyritään hyödyntämään. !Opettajia kannustetaan tekemään liitännäisprojekteja teemaan ja ilmiöön liittyen luokan tai useamman luokan yhteisinä projekteina kouluvuoden varrella. Google Apps for Education -ympäristön käyttäminen otetaan osaksi projekteja.

Projektin julkaisu ja esittely Projektin tuotokset julkaistaan koulun verkkosivuilla. Niistä uutisoidaan paikallislehdissä. Lopputuloksia esitellään yhtenäiskoulun kevätmessujen yhteydessä keväällä 2016.

Projektin arviointi Vastuuluokka/ -luokat laativat kyselylomakkeen projektin toteutuksesta ja onnistumisesta ja kokoavat tulokset projektin arviointia varten. Kyselyyn vastaavat oppilaat, opettajat sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaiden huoltajat. Opettajat arvioivat toimintakulttuurin kehittämisen kannalta toimintamallin onnistumista ja tekevät sen perusteella tarkennuksia paikalliseen opetussuunnitelmaan. Arvioinnin perusteella muotoutuu seuraavien vuosien yhteinen toimintamalli monialaisten kokonaisuuksien käsittelystä. Projektiin liitetään myös tutkimusperusteista arviointia Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan OKL:n tutkijoiden toimesta. Toimintakulttuurin kehittämisessä ja arvioinnissa sovelletaan Design-suuntautuneen pedagogiikan toimintamallia ja tutkimusryhmän tukea.

KM Anu Liljeström

Monialaisen projektin kulku

Tulokset Projektin tuloksena on toteutettu uuden opetussuunnitelman mukainen monialainen oppimiskokonaisuus, jonka toteutus ja tulokset julkaistaan digitaalisina myös muiden hyödynnettäviksi. Projektiin osallistuvat kaikki Sulkavan perusopetuksen oppilaat ja opettajat. Oppimiskokonaisuudessa oppilaiden aito osallisuus toteutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa lisää oppimismotivaatiota ja oppimisen mielekkyyttä sekä laaja-alaisten tavoitteiden saavuttamista. Ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja kehitetään projektissa yhteissuunnittelun, -toteutuksen ja tavoitteiden asettelun sekä arvioinnin kautta. Projekti haastaa oppilaita tutkivaan työtapaan. Kulttuurinen osaaminen ja ilmaisu tulee projektissa lähiympäristön läsnä olevan ilmiön monipuolisena tarkasteluna sekä sitä uudelleen suunniteltuna ja toteutettuna tuloksena ilmaistuna (re-designing). Lähiympäristön ilmiön tarkastelu mahdollistaa myös kotiseutuidentiteetin vahvistumisen. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot harjaantuvat projektissa erityisesti koulun ulkopuolisessa ympäristössä työskentelyssä, jossa oppilailta vaaditaan enemmän oman toiminnan suunnittelua ja mm. toiminnan turvallisuuden arviointia. Monilukutaito on läsnä projektissa vahvasti digitaalisen tuotosten tuottamisessa ja niiden julkaisussa. Oppilaita rohkaistaan käyttämään erilaisia tietoresursseja ja tuottamaan uutta omaa tietoa. Projektissa tulee luontevasti esille julkaistavan materiaalin yksityisyydensuojakysymykset sekä tekijänoikeudet. Tieto- ja viestintäteknologian osaamisen tavoitteet ovat laajasti mukana projektissa ja yhteisenä tavoitteena on ottaa uusi oppimisympäristö projektin avulla jokapäiväiseen käyttöön. Projekti haastaa myös oppilaita hyödyntämään ja jakamaan jo olemassa olevia tietoja ja taitoja, jotka voivat normaalissa koulutyössä jäädä huomaamatta. Työelämätaidot ja yrittäjyys näyttäytyy projektissa erityisesti yhteisten suunnitelmien tekemisessä ja toteuttamisessa, jossa harjoitellaan työnjakoa, omien vahvuuksien esille tuomista ja verkostoitumisena koulun ulkopuolisiin yhteisöihin ja tahoihin. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen on läsnä projektissa, koska teema liitetään lähiympäristöön ja tavoitteena on tuottaa ja julkaista jotakin sellaista, josta kouluyhteisö sekä ympäröivä yhteisö voi hyödyntää. Opettajat toteuttaessaan projektia yhdessä oppilaiden ja asiantuntijoiden kanssa yhteiskehittelevät koulun toimintakulttuuria (vrt. osallistava kulttuuri). He hyödyntävät yhdessä uutta pedagogiikkaa, fyysisesti ja virtuaalisesti laajenevaa oppimisympäristöä ja uutta teknologiaa. !!!!!!!!!!

Työpajoiksi voisi muodostua esimerkiksi seuraavat:

1. Kalastus - jossa eri ryhmät voisivat mm. keskittyä

● uistimen ja kalastusvälineiden suunnittelu, valmistaminen ja testaaminen ● kalapaikkojen kuvaaminen ja kartoitus ● ammattikalastajan työhön tutustuminen ja sen kuvaaminen ● kalastusvälineet, veneet, koneet ja laitteet !

2. Tiedepaja ● Saimaan vesi- ja ympäristötutkimuksen tekeminen ● Muu Saimaaseen kohdistuva luonnontieteen tutkimus ● Muun tieteenalan tutkimus, kontekstina Saimaa !

3. Monenlaiset kulttuuripajat ja niiden yhdistelmät ● näytelmät, ● tanssiesitykset, ● musiikki ● kuvataidepaja ● valokuvaus ● käsityöt !

4. Kulttuurihistoriapajat ● pienoismallit, kuvaus Saimaan merkityksestä ● eri historian aikakaudet ja elämä Saimaalla ● vanhat valokuvat - uudet valokuvat - miltä tulevaisuudessa näyttää

5. Sulkavan Suursoudut - matkailu, liikunta ja vapaa-aika● mainosvideo ulkomaalaisille soutuvieraille Saimaasta ● Kyselytutkimuksen tekeminen Sulkavan ja Saimaan mahdollisuuksista ● Tulevaisuuden matkailu Saimaalla

6. Pelasta Saimaa - tai Saimaan asukkaat... kannanotto ja vaikuttaminen

7. Ihmisen riippuvuus Saimaasta● Elinkeinot ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Jokaisen pajan lopputuloksena on yhteisesti jaettava ja hyödynnettävä digitaalinen tuotos (video, kuvakertomus, digitoitu piirros, tarina, verkkosivu, taulukko, tutkimusraportti, digitaalinen peli jne.) sekä kuvaus työskentelyprosessista.

KM Anu Liljeström

Kutsumme kaikkia tutkimuksesta ja opetuksen kehittämisestä kiinnostuneita kasvattajia liittymään mukaan DOP-oppimisen laajenevaan verkostoon! !!!!

OPENMETSÄ ‣Osallistu  metsäoppimisen  resurssin  tuoXamiseen  

TWITTER ‣Viserrä  meille  twiXeriin  @HenriikkaV  ja  jaa  DOP-­‐kokemuksia,  ‣  kysymyksiä  ja  projekteja  hastagilla    #dopnet

@ EMAIL ‣Kirjoita  meille:  henriikka.var3ainen@uef.fi

INSTAGRAM ‣Ja  kuvia  hastagilla    #dopnet

DOPOPPIMISTUTKIMUSLiljeström,  A.,  Enkenberg,  J.  &  Pöllänen,  S.  (2013).  Making  learning  whole:  an  instrucNonal  approach  for  mediaNng  the  pracNces  of  authenNc  science  inquiries.  Cultural  Studies  of  Science  EducaNon.  8  (1),  51-­‐86.  DOI:  10.1007/s11422-­‐012-­‐9416-­‐0  

Liljeström,  A.,  Enkenberg,  J.,  &  Pöllänen,  S.  (2013).  The  case  of  design-­‐oriented  pedagogy:  What  students’  digital  video  stories  say  about  emerging  learning  ecosystems.  EducaNon  and  InformaNon  Technologies.  DOI:10.1007/s10639-­‐013  9284-­‐6  

Liljeström,  A.,  Enkenberg,  J.,  Vanninen,  P.,  Var3ainen,  H.  &  Pöllänen,  S.  (2014).  The  Openforest  portal  as  an  open  learning  ecosystem:  Co-­‐developing  in  studing  of  a  mulNdisciplinary  phenomenon  in  a  cultural  contexts.    In  P.  Kommers,  T.  Issa,  T.  Issa,  D-­‐F.  Chang  &  P.  Isaías  (Eds.),  Proceedings  of  the  InternaNonal  Conference  on  EducaNonal  Technologies  (ICEduTech  2014)  and  The  InternaNonal  Conference  on  Sustainability,  Technology  and  EducaNon  (STE2014).    IADIS  Press.  

Liljeström,  A.,  Var3ainen,  H.,  Vanninen,  P.,  Enkenberg,  J.,  &  Pöllänen,  S.  (2013).  First-­‐year  teacher  educaNon  students  reflecNons  and  interpretaNons  about  sustainable  development  and  enhancing  learning  pracNces:  Teoksessa  T.  Issa,  N.  M.  Sharef,  T.  Issa  &  P.  Isaías  (toim.)  Proceedings  of  the  InternaNonal  Conference  on  Sustainability,  Technology  and  EducaNon  (STE2013).  IADIS  Press.  53-­‐63.  

Vanninen,  P.,  Liljeström,  A.,  Var3ainen,  H,.  Enkenberg,  J.,  Pellikka,  I.  &  Pöllänen,  S.  (2013).  Forest  in  teacher  educaNon:  The  Open  Forest  portal  as  a  novel  resource  for  learning:  Teoksessa  T.  Issa,  N.  M.  Sharef,  T.  Issa  &  P.  Isaías  (toim.).  Sustainability,  Technology  and  EducaNon.  Proceedings  of  InternaNonal  Conference  on  Sustainability,  Technology  and  EducaNon  (STE2013).  IADIS  Press.  111-­‐114.  

Var3ainen,  H  &  Enkenberg,  J.  (2013).  Learning  from  and  with  museum  objects:  design  perspecNves,  environment,  and  emerging  learning  systems.  EducaNonal  Technology  Research  &  Development,  61(5),  841-­‐862.    

Var3ainen,  H.  &  Enkenberg,  J.  (2014).  ParNcipant-­‐led  photography  as  a  mediaNng  tool  in  object-­‐oriented  learning  in  museum.  Visitor  Studies,  17(1),  66-­‐88.  

Var3ainen,  H.  &  Enkenberg,  J.  (2013).  ReflecNons  of  design-­‐oriented  pedagogy  for  sustainable  learning:  An  internaNonal  perspecNve.  Journal  of  Teacher  EducaNon  for  Sustainability,  15  (1),  43-­‐53.    

Var3ainen,  H.,  Liljeström,  A.,  &  Enkenberg,  J.  (2012).  Design-­‐oriented  pedagogy  for  technology-­‐enhanced  learning  to  cross  over  the  borders  between  formal  and  informal  environments.  Journal  of  Universal  Computer  Science,  18(15),  2097–2119.  

Var3ainen,  H.  (2014).Principles  for  Design-­‐Oriented  Pedagogy  for  Learning  from  and  with  Museum  Objects.  PublicaNons  of  the  University  of  Eastern  Finland.  DissertaNons  in  EducaNon,  HumaniNes,  and  Theology.,  no  60.  University  of  Eastern  Finland,  2014.    

Var3ainen,  H.  (2014).  Designing  parNcipatory  learning.  In  P.  Kommers,  T.  Issa,  T.  Issa,  D-­‐F.  Chang  &  P.  Isaías  (Eds.),  Proceedings  of  the  InternaNonal  Conference  on  EducaNonal  Technologies  (ICEduTech  2014)  and  The  InternaNonal  Conference  on  Sustainability,  Technology  and  EducaNon  (STE2014).    IADIS  Press.  

Var3ainen,  H.  (2015).  Osallistavan  oppimisen  uudelleenmuotoilua.  Teoksessa  J.  Julkunen  (Toim.)  Porrassalmi  VIII.  Etelä-­‐Savon  kulXuurin  vuosikirja  2015.  

Var3ainen,  H.,  Pöllänen,  S.,  Liljeström,  A.,  Vanninen,  P.  &  Enkenberg,  J.  (submiXed).  Designing  connected  learning:  Emerging  learning  systems  in  a  crah  teacher  educaNon  course.

Balsamo, A. (2010). Design. International Journal of Learning and Media, 1(4), 1–10. Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., & Rumble, M. (2011). Defining 21st century skills. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and teaching of 21st century

skills (pp. 17–66). New York: Springer. Dillon, P., & Howe, T. (2003). Design as narrative: objects, stories and negotiated meaning. International Journal of Art and Design Education, 22(3), 291-298. Cole, M., & Engeström, Y. (1993). A cultural-historical approach to distributed cognition. In G. Salomon (Ed.) Distributed cognitions: Psychological and educational considerations (pp. 1-46).

Cambridge: Cambridge University Press. Enkenberg, J. (2014). Aika muuttaa nykyinen toimintakulttuuri. Saatavilla: http://www.tiedeseura.es/2014/01/aika-muuttaa-nykyinen-toimintakulttuuri.html Enkenberg, J. (2014). Oppimisen tulevaisuus. Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2014/01/oppimisen-tulevaisuus.html Enkenberg, J. (2012). Design-suuntautunut pedagogiikka - mistä se nousee ja mitä se on? Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2012_06_01_archive.html Fischer, G. (2013). Learning, social creativity, and cultures of participation. In A. Sannino, & V. Ellis (Eds.), Learning and collective creativity: Activity-theoretical and sociocultural studies (pp. in press).

New York: Taylor & Francis/Routledge. Fullan, M.& Langwothy, M. (2013) Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning. Saatavilla (online): http://www.newpedagogies.info/ Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki, WSOY. Hakkarainen, K., Paavola, S., Kangas, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2013). Socio-cultural perspectives on collaborative learning: Towards collaborative knowledge creation.    In C. Hmelo-

Silver, C. Chinn, C. Chan & A. O'Donnell (Eds.), International handbook of collaborative learning (pp. 57-73). New York: Routledge. Jenkins, H., Clinton, C., Purushotma, R., Robison, A. J., & Weigel, M. (2008). Confronting the challenges of participatory culture: Media education for the 21st century. Chicago, IL: John D. and

Catherine T. MacArthur Foundation. Retrieved Jan 28, 2014, from http://www.nwp.org/cs/public/print/resource/2713 Kumpulainen, K., & Lipponen, L. (2012). Crossing boundaries: Harnessing funds of knowledge in dialogic inquiry across formal and informal learning environments. In P. Jarvis, & M. Watts

(Eds.), The Routledge International Handbook of Learning (pp. 112-125). London : Routledge. Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: An instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science

Education, 8(1), 51–86. Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and

Information Technologies, 9(3), 583–601. Martinez, S. & Stager, G. (2013) Invent to Learn. Making, Tinkering, and Engineering in trhe Classroom. Constructing Modern Press s. 58. Oivallus loppuraportti (2011). Saatavilla: http://ek.multiedition.fi/oivallus/fi/liitetiedostot/Oivallus_loppuraportti_web.pdf Paavola, S., Engeström, R. & Hakkarainen, K. (2012). Trialogical approach as a new form of mediation. In A. Morsh, A. Moen, & S. Paavola (Eds.) Collaborative knowledge creation: Practices,

tools, and concepts (pp. 1-14).Rotterdam: Sense Publishers. Pöllänen, S., & Vartiainen, L. (2013). Forest-themed learning games as a context for learning via collaborative designing of crafts. Techne Series: Research in Sloyd Education and Craft

Science, 20(3), 33-49. Sahlberg, P. (2010). Rethinking accountability for a knowledge society. Journal of Educational Change, 11(1), 45-61. Sawyer, K. (2000). Improvisation and the Creative Process: Dewey, Collingwood, and the Aesthetics of Spontaneity. The Journal of Aesthetics and Art Criticism, 58 (2), 149-161 Scardamalia, M., & Bereiter, C. (2006). Knowledge building: Theory, pedagogy, and technology. Teoksessa K. Sawyer (Toim.), Cambridge handbook of the learning sciences (s. 97–118). New

York: Cambridge University Press. Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, R., & Quellmalz, E. (2011). New assessments and environments for knowledge building. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and

teaching of 21st century skills (pp. 231–300). New York, NY: Springer. Seitamaa-Hakkarainen, P., Viilo, M., & Hakkarainen, K. (2010). Learning by collaborative design: Technology-enhanced knowledge practices. International Journal of Technology and Design

Education, 20(2), 109–136. Säljö, R. (2010). Digital tools and challenges to institutional traditions of learning: Technologies, social memory and the performative nature of learning. Journal of Computer Assisted Learning,

26(1), 53–64. Thomas, D., & Brown, J. (2011). A new culture of learning: Cultivating the imagination for a world of constant change. Lexington, KY: CreateSpace. Vygotsky, L. S. (1978). Thought and language. Cambridge, MA: MIT Press. Wells, G., & Claxton, G. (2002). Introduction: Sociocultural perspectives on the future of education. In G. Wells & G. Claxton (Eds.), Learning for Life in the 21st Century (pp. 1-17). Oxford:

Blackwell Publishing.

kirjallisuutta