demo-lehti 1/2008

8
KUNNALLISVAALIT 26.10.2008 ENNAKKOÄÄNESTYS 15.-21.10.2008 Demon sisältö: Vaaliohjelma Jaana Ritamäki Jutta Urpilainen Erkki Granö Nina Kalela Sari Inkinen Päivi Kylen Salli Sahlström Marjaleena Ruohonen Anette Naskali Tapani Lahti • Päätoimittaja: Tapani Lahti • Lehtityöryhmä: Jaana Ritamäki, Ismo Lehti, Marjaleena Ruohonen, Erkki Granö, Hannu Haapasalo ja Tapani Lahti • Sivuntaitto: Repro-Seppo Tmi • Painopaikka: Satakunnan Painotuote Oy • Kiitokset: kaikille mainostajille ja tukijoille.

Upload: tapani-lahti

Post on 23-Mar-2016

226 views

Category:

Documents


0 download

DESCRIPTION

Kunnallisvaalit lokakuussa 2008

TRANSCRIPT

Page 1: Demo-lehti 1/2008

KUNNALLISVAALIT 26.10.2008

ENNAKKOÄÄNESTYS 15.-21.10.2008

Demon sisältö:

Vaaliohjelma

Jaana RitamäkiJutta Urpilainen

Erkki GranöNina KalelaSari Inkinen

Päivi KylenSalli Sahlström

Marjaleena RuohonenAnette Naskali

Tapani Lahti

• Päätoimittaja: Tapani Lahti • Lehtityöryhmä: Jaana Ritamäki, Ismo Lehti, Marjaleena Ruohonen, Erkki Granö, Hannu Haapasalo ja Tapani Lahti• Sivuntaitto: Repro-Seppo Tmi • Painopaikka: Satakunnan Painotuote Oy • Kiitokset: kaikille mainostajille ja tukijoille.

Page 2: Demo-lehti 1/2008

KUNNALLISVAALIT 2008

2 DEMO

Sosialidemokraattinen puolue on maamme johtava kunta-puolue voitettuamme vuoden

2004 kuntavaalit. Suurimpana ha-luamme pysyä myös jatkossa. So-sialidemokraattien vaalimenestyk-sen eräs tärkeimmistä tekijöistä on tietysti ehdokasjoukkueemme. Ehdokkaamme ovat arjen asian-tuntijoita. Tämä upea joukko tulee kuulumaan ja näkymään jokaisessa maamme kolkassa.Sosialidemokraatit haluavat taata ta-savertaiset ja laadukkaat kuntapalve-lut jokaiselle kansalaiselle. Emme elä vaihtoehdottomuuden aikaa, vaan erilaisista tavoitteista ja arvoista on käytävä kunnon keskustelua. Uskon, että vaaleissa selkeiden vaihtoehto-jen joukosta tasa-arvoa ja oikeuden-mukaisuutta vahvistavat viestit nou-sevat esiin. Minä haluan, että syksyn vaaleissa Reilu Suomi voittaa. Paik-ka, jossa kaikilla on hyvä elää. Suomalaiset tulevat ratkaisemaan lokakuun kuntavaaleissa kehityk-sen suunnan tulevaksi neljäksi vuo-deksi. Elämme tulevaisuutemme kannalta tärkeää aikaa. Suomalais-ten keski-ikä nousee ja huoltosuhde heikkenee. Jatkossa on yhä vähem-män työtä tekeviä suhteessa työelä-män jo jättäneeseen väestöön. Ti-lanne on samalla sekä suuri haaste että suuri mahdollisuus. Vanhem-missa ikäpolvissa meillä on tavatto-man paljon aktiivisia, osaavia ihmi-siä, joiden huima elämänkokemus ja sisällään kantama hiljainen tieto ovat arvokkaita. Minä uskon, että huomispäivän Suomessa me osaam-me hyödyntää tätä voimavaraa ja sa-malla vahvistaa osallisuutta.

Sata vuotta sitten SDP:n tavoit-teet olivat suuria unelmia, jot-ka vaativat tulevilta sukupolvil-ta suuria ponnistuksia toteutu-akseen. Julkiset palvelut, sosi-aaliturva, terveydenhuolto ja ko-ko ikäluokalle tuleva maksuton koulutus ovat olleet hyvinvoinnin kulmakiviä. Unelmia, joista teh-tiin totta. Mutta entä mistä tämän päivän äiti, isoisä tai ekaluokka-lainen unelmoi?

Minä väitän, että myös nykypäivän unelmamme ja tavoitteemme pe-rustuvat ihmisten väliseen tasa-ar-

voon ja yhteisvastuuseen, sosiaali-seen oikeudenmukaisuuteen ja de-mokratiaan. SDP hakee kuntavaa-leissa vahvaa mandaattia suoma-laisilta. Sitoudumme turvaamaan ihmiselle vanhuuden ja lapsuuden, terveyden ja koulutuksen. Minun unelmani on Reilu Suomi. Haluan, että jokainen tuntee itsensä osalli-seksi ja arvokkaaksi, haluan että pi-dämme toisistamme huolta ja en-nen kaikkea haluan, että pidämme yhdessä huolta tulevaisuudesta.

Meille sosialidemokraateille tärke-ää on panostaa tulevaisuuteen. Täl-laisia välttämättömiä tulevaisuus-investointeja ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen, kou-lujen ja päiväkotien kehittäminen. Vaaleissa tärkeät ja vastuulliset ta-voitteemme tarvitsevat sinun ääne-si tuekseen. Kutsunkin jokaisen mu-kaan rakentamaan reilumpaa Suo-mea. Kyse on ihmisistä ja heidän hy-vinvoinnistaan. Sinusta ja minusta.

SDP on kokoava arvopuolue, johta-va tulevaisuuspuolue ja avoin kan-salaispuolue. Reilun Suomen ra-kennuspuita ovat viime kädessä kunnallisvaaleissa annetut äänet. Tärkeää onkin, että jokainen äänes-tää vaaleissa. Tervetuloa mukaan! Kerrotaan yhdessä tehtävästä, jos-sa arvomme muuttuvat paremmak-si arjeksi ihmisille - ja paremmaksi tulevaisuudeksi Suomelle.

Anna äänesi kuulua!

Jutta UrpilainenSDP:n puheenjohtaja

UNELMANI ONREILU SUOMI

-KOTIKENTÄN OSAAJA-

Ota paikallinenammattilainen avuksesi!

Leena Ryynänen, LKVVistantie 27, 21530 Paimio

(02) 473 1283 tai 0440 557 045

VAALITUNNELMOINTIA

Kauan on aikaa siitä paikallisde-mokratiasta, jolloin kyläläiset istuivat kivillä tekemässä pää-

töksiä kyläyhteisön asioiden hoita-misesta. Nyt valitaan vaaleilla vallan-käyttäjiä hallitsemaan, määräämään ja päättämään asioista, Paimiossa 35 valtuutettua. Mistä tässä kaikessa on kysymys? Kunta määritellään pai-kallistasolla toimivaksi julkishallin-non yksiköksi, jolla on oma rajattu alueensa ja väestönsä. Äänestys on yhteisön päätöksenteon väline ja ää-nestyksiä henkilöiden valitsemiseksi johonkin toimeen kutsutaan vaaleik-si. Vaalit on äänestys jossa äänestä-jät valitsevat ehdokkaiden joukosta yhden tai useampia henkilöitä toimi-maan vallankäyttäjinä merkittävissä luottamustehtävissä. Valta tarkoit-taa oikeutta tai mahdollisuutta halli-ta, määrätä tai päättää jostakin ja ih-misten toiminta muuttuu kuulemma poliittiseksi silloin kun on tehtävä ratkaisu kahden tai useamman vaih-toehdon välillä.

Äänestämisen hankaluus

Suomessa äänestäjä voi luottaa vaa-lijärjestelmän toimivuuteen: vaalin tulos on aito ja vaalisalaisuus säi-lyy. Siitä huolimatta päätöksenteko, myös paikallinen, kiinnostaa ihmisiä aina vain vähemmän. Halukkaiden ehdokkaiden löytäminen päätöksen-tekijöiksi on vaikeutunut ja hiljal-leen häviävät myös äänestäjät. Ovat-ko meillä asiat liian hyvin ja ristirii-toja liian vähän? Tarvitaanko enem-män show-meininkiä, skandaaleja ja teatteritunnelmaa vai pitäisikö jär-jestää kunnon vallankaappaus? Eh-kä vika onkin siinä, miten tapahtu-ma järjestetään – ihmiset eivät jaksa lähteä äänestyspaikoille täyttämään äänestyslippua. Sähköistä äänestys-tä kokeillaan tänä vuonna kolmessa kunnassa, käytössä on äänestyskort-ti ja äänestyspaikalle on kuitenkin mentävä. Kännykällä tai kotikoneel-la tapahtuvaan äänestyksen vaiku-tukset äänestysaktiivisuuteen näh-dään toivottavasti pian.

Onko meillä jotain päätettävää?

Suurin osa (noin 80 %) kuntien teh-tävistä on lakisääteisiä - jääkö päät-täjille enää mitään päätettävää? Kyllä, lakisääteisistä palveluista jää päätettäväksi MITEN palvelut jär-jestetään: kunnan omana tuotanto-na ja millaisilla resursseilla, vai os-topalveluina. Lisäksi voidaan päät-tää lukemattomista määristä asioita joihin laki ei velvoita, tämä tosin on täysin riippuvainen kunnan talou-dellisesta tilanteesta.

Seuraavalla valtuustokaudella on edessä suuria haasteita. Kuntien pal-velurakenneuudistuksen myötä toi-

minnan jatkaminen kuten ennen on mahdotonta. Myös Paimiossa joudu-taan ratkaisemaan kuntarakenneuu-distuksen tuomia palvelujen järjestä-mistä koskevien velvoitteiden täytty-mistä, vaikkei yhdistymiskumppania ole löytynytkään. Palvelujen järjestä-mistapoja joudutaan varmasti mietti-mään ja ostopalvelujen kohdalla ovat ihmisten tarpeiden huomioiminen sekä palveluiden laadun takaaminen tärkeitä asioita. Kuntalaisten hyvin-vointiin vaikuttavia päätöksiä joutu-vat tekemään kaikki kuntapäättäjät. Sosiaali- ja terveystoimessa tehtävi-en päätösten lisäksi hyvinvointipää-töksiä ovat myös muun muassa kaa-voituspäätökset, yhdyskuntasuun-nittelu, päätökset kokoontumistilois-ta sekä teiden valaistuksesta ja leik-kipaikkojen rakentamisesta. Kunta-talouden tasapainossa pitäminen on ikuisuuskysymys. Tällä hetkellä ra-hamarkkinat kuohuvat maailmalla ja kukaan ei vielä tiedä asian mah-dollisia vaikutuksia. Valtion tuotta-vuusohjelma tuo oman lisänsä tule-viin haasteisiin - Paimiossakin siitä on saatu jo kokemuksia.

Ei ole ”ihan sama kuka siellä istuu”

Luottamushenkilölle kuuluvien teh-tävien hoito on paitsi mielenkiin-toista, joskus hyvinkin vaativaa, ai-kaa vievää ja raskasta. Ei siis voi ol-la ihan sama kuka asioista päättää. Kuntalain 32 §:n mukaan ”luotta-mushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamuselimissään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla”. La-ki siis velvoittaa luottamushenkilöä toimimaan kunnan ja asukkaiden parasta ajatellen. Hyviä ominaisuuk-sia luottamushenkilölle ovat luotet-tavuus ja rohkeus. Päättäjän pitää pystyä seisomaan puheidensa taka-na, ei voi heilua mielipiteensä kans-sa sinne tänne ja ikäviäkin päätöksiä on pystyttävä tekemään. Ikävän pää-töksen tekeminen on helpompaa sil-loin, kun itse ymmärtää asian syyt ja seuraamukset. Kyky hahmottaa ko-konaisuuksia auttaa työssä, kuten myös kyky tai halu perehtyä asioihin

ja toimia yhteistyössä. Tärkeimpiä asioita ovat kuitenkin oma innos-tus ja kiinnostus sekä pettymysten ja kritiikin sietokyky - niin kauan kuin ne ovat tallella, jaksaa luottamus-henkilön työtä tehdä.

Me kaikki tarvitsemme unelmia

Cisse Häkkinen julkaisi vuonna 1976 omiin silloisiin tunnelmiini sopivan soololevyn Teendreams, teiniunel-mia. 32 vuotta on aikaa tuosta kulu-nut ja yhä jaksan unelmoida! Kaik-ki me unelmoimme, kuka mistäkin ja niin sen kuuluu ollakin. Unelmat auttavat jaksamaan, helpottavat pa-hoina päivinä ja toimivat elämässä kannustavina ja vaikuttavina teki-jöinä. Ajan kuluessa osa unelmista täyttyy ja tilalle tulee uusia unelmia.

Unelmat ovat yhteiskunnan raken-nuspalikoita, joista politiikassa kes-kustellaan liian vähän. Ilman rohke-utta unelmoida ei suuria yhteiskun-nallisia uudistuksia, kuten yhtäläis-tä äänioikeutta tai maksutonta kou-lutusta, olisi ollut koskaan mahdol-lista toteuttaa. Sosiaalidemokraatit tekevät työtä suomalaisen hyvin-vointiyhteiskunnan ja kunnallisten peruspalveluiden puolesta, jotta kaikista pidettäisiin huolta - moni unelma on vielä toteutumatta!

Tämän lehden keskiaukeamalla Teil-le esitellään paimiolaiset demarieh-dokkaat, tutustukaa heihin! Tutus-tukaa myös lehdessä esitettyihin Pai-mion demareiden tavoitteisiin seu-raavalle vaalikaudelle, ne ovat rea-listisia ja saavutettavissa. Kirjattu-jen asioiden lisäksi meillä on lukuisa joukko muita unelmia, joiden vuoksi haluamme työskennellä.

Kunnallisvaalien äänestysprosent-ti vuonna 2004 oli Paimiossa 62 % ja sitä edellisissä vaaleissa 59,5 %. Käykää internet-sivuillamme www.paimio.fi/tyovaenyhdistys veikkaa-massa tämän vuoden äänestyspro-senttia Paimiossa. Ja muistakaa it-se käydä vaikuttamassa sen äänes-tysprosentin toteutumisessa!

Jaana RitamäkivaalipäällikköPaimion Vistan Työväenyhdistys

Metallitöiden järjestelmätoimittaja

Hitsausta

Koneistusta

Kokoonpanoa

Uusi, moderni tuotantotila ja uusia koneita

Mesera Paimio OyWattitie 221530 [email protected]@mesera.fiwww.mesera.fi

21530 PAIMIO

PUH. (02) 470 2444

Page 3: Demo-lehti 1/2008

DEMO �

KUNNALLISVAALIT 2008

ON ONNI OLLA PAIMIOLAINEN

Suomeen saatiin 1.1.2008 uusi lastensuojelulaki. Heti lain en-simmäisessä pykälässä tode-

taan, että lapsella on oikeus turval-liseen ja virikkeitä antavaan kasvu-ympäristöön, tasapainoiseen ja mo-nipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun (Lsl 1§). Pykälä kattaa kaikki ne arkiset toimintaym-päristöt, joissa lapset ja nuoret päivit-täin ovat. Toisin sanoen laki velvoit-taa myös jokaista kunnan päättäjää huomioimaan lapset ja nuoret pää-töksenteossaan kaikilla sektoreilla.

Laissa puhutaan ennaltaehkäi-systä ja lasten kasvuolosuhteiden parantamisesta. Tehokkainta en-naltaehkäisyä on mielestäni pitää kaikkien perheiden saatavilla ole-vat peruspalvelut monipuolisina ja laadukkaina. Neuvolan ja kouluter-veydenhuollon palveluiden rinnal-la tulisi kehittää ennaltaehkäise-vää perhetyötä sekä lapsiperheiden kotipalvelua. Monilla vanhemmilla on riittävää tietoa ja taitoa lapsen hoidosta ja kasvatuksesta ja omien voimien lisäksi hyvät lähiverkostot

LAPSISSA ON TULEVAISUUStukemassa. Näin ei kuitenkaan ole läheskään kaikilla.

Neuvottomuuden tunne ja haastavi-en asioiden yksin pohtiminen höys-tettynä huonoilla yöunilla johtavat vähitellen ahdistukseen ja uupumi-seen. Myös erilaiset sairaudet naker-tavat perheiden jaksamista. Lapsi-perheiden kotipalvelu halutaan hel-posti nähdä laiskojen tai itsekkäiden vanhempien ylellisyyspalveluna, jon-ka kunta kustantaa. Todelliset tarvit-sijat ovat kuitenkin tavallisia van-hempia, jotka tavanomaisissa arjen perhetilanteissa kaipaavat konkreet-tista apua. Miksi asioiden pitää men-nä niin pitkälle, että tarvitaan jo jä-reämpiä lastensuojelun tukitoimia?

Perhe on se yksikkö mistä lapsi saa eväät elämäänsä. Vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia tukemalla taataan mahdollisimman hyvä lap-suus kaikille tasapuolisesti.

Nina KalelaPerhetyöntekijä

Vaalit ovat edessä ja jälleen valitaan päättäjiä kaupun-ginvaltuustoon. Nyt on ai-

ka vaikuttaa Paimion kehityksen suuntaan. Sosialidemokraatit vie-vät kehitystä eteenpäin sillä voi-malla, minkä Te paimiolaiset meil-le vaaleissa annatte.

Tässä muutamia tavoitteita, joita itse pidän tärkeinä:

Terveyskeskuksen voimavarat on mitoitettava niin, että kaikil-le paimiolaisille voidaan tarjota laadukkaat terveyspalvelut vau-vasta vanhuusikään saakka ilman pitkiä jonotusaikoja. Päivähoidon järjestämisvastuu on kunnalla ja meidän on huolehdittava hoito-paikkojen riittävyydestä. Lapsi-perheillä tulee olla erityyppisiä, laadukkaita hoitopaikkoja joi-hin vanhemmat voivat turvallisin mielin viedä lapsensa.

Vanhukset ja vammaiset halua-vat mahdollisimman pitkään asua omassa kodissaan. Tämän toteutu-miseksi kunnalla tulee olla riittä-vä kotipalveluhenkilökunta. Niille vanhuksille ja vammaisille, jotka asuvat laitoksissa, on turvattava ihmisarvoinen elämä.

Ilmastomuutoksesta keskustellaan yleisesti. Lämmitys ja liikenne ovat suuria päästöjen aiheuttajia. Paimi-ossa kaukolämpöverkko on melko laajalla alueella. Kaikkien verkon alueella olevien kiinteistöjen tulisi liittyä kaukolämpöön. Liikennejär-jestelyssä tulisi suosia joukkoliiken-nettä. Kaavoituksessa tulee huomi-oida maisemaselvitykset ja suoje-lualueet. Lähivirkistysalueita tulee varata riittävästi. Tiet tulee suunni-tella niin, että niillä voidaan liikkua turvallisesti ja esteettömästi.

Paimiossa on totuttu saamaan ve-

ARVOISA PAIMIOLAINENsijohdosta puhdasta ja laadukasta vettä. Olemme saaneet tiedotusvä-lineiden kautta huomata, ettei puh-das ja hyvälaatuinen vesi ole itses-täänselvyys. Paimiossa on turvatta-va vesijohtoveden hyvä laatu. Raa-kavesilähteet ovat herkästi haavoit-tuvia ja veden laadun turvaamiseksi on ihmisiä valistettava saadaksem-me raakavesialueella liikkuvat ym-märtämään, että kyse on Paimion juomavedestä. Näiden asioiden to-teuttaminen tarvitsee tekijöitä.

Työssä jaksamista on kaikin kei-noin tuettava. Tulevina vuosina kil-paillaan osaavista työntekijöistä, joten kunnalliset työpaikat on saa-tava houkutteleviksi. Uskon, että Reilussa Paimiossa on näitä asioita toteuttamassa osaava, motivoitunut ja työssä viihtyvä henkilökunta.

Mielellämme kuulemme mielipi-teitä omista tärkeistä asioistan-ne, ottakaa yhteyttä. On Teidän ai-kanne vaikuttaa Paimion asioihin, käykää äänestämässä!

Erkki GranöpuheenjohtajaPaimion Vistan Työväenyhdistys, sosialidemokraatit

Uutta teollisuusliittoa ovat val-mistelemassa Metallityöväen liitto, Kemianliitto, Sähkö-

alojen ammattiliitto, Puu- ja erityis-alojen liitto, Viestintäliitto ja Rau-tatieläisten liitto. Liittojen yhteinen jäsenmäärä on noin 330 000. Syn-tyessään liitosta tulisi Suomen suu-rin ammattiliitto.

Tavoitteeksi on asetettu, että uu-si liitto aloittaisi vuonna 2010. Me-talliliitto on edelleen mukana uuden teollisuuden ammattiliiton perusta-miseen tähtäävässä jatkotyössä. Liit-tokokous päätti asiasta toukokuus-sa 2008. Lopullisen kannan uuteen teollisuusliittoon Metalliliitto päät-tää aikanaan ylimääräisessä liittoko-kouksessa vuonna 2009.

Jos suurliitto syntyy, mitä tästä sitten jäsenet hyötyisivät? Suurliittona liitto olisi kooltaan vai-kutusvaltainen ja pystyisi näin ol-len vaikuttamaan myös toisen asteen koulutukseen ja ammattitutkintojen kehittämiseen. Paikallista koulutusta alueella myös varmasti tulisi lisäänty-mään ja näin ollen kynnys osallistua koulutuksiin olisi matalampi. Suur-liitto ohjaisi voimavaroja ammatilli-sen koulutuksen ja muutosturvan ke-hittämiseen. Liitto olisi vahva edun-valvoja ja työelämän uudistaja. Liit-to kehittäisi työntekijöidensä työsuh-teen vähimmäisehtoja.

Luottamushenkilöille ja jäsenistölle luotaisiin kattavat järjestelmät joiden avulla he löytäisivät sopimusalaan-sa ja työlainsäädäntöä koskevan tie-don ja pystyisivät hyödyntämään si-tä. Edunvalvontatoiminnan painopis-te tulisi entistä enemmän siirtymään työpaikkatasolle. Suurliitto parantai-si alan työpaikkojen työolosuhteita ja

työ- ja ympäristöturvallisuutta sekä edistäisi jäsenten hyvinvointia ja elä-mänlaatua. Tavoitteena olisi, että työ-suojeluvaltuutettu olisi ennen kaikkea työpaikan kehittäjä. Jäsenet voisivat tarkastella ja päivittää omia jäsentie-tojaan internetissä. Luottamusmiehil-le järjestettäisiin mahdollisuus oman toiminta-alueensa jäsentietojen pe-rustarkasteluun.

Paljon on vielä avoimia kysymyksiä kohti palvelultaan parempaa suurliittoaEdunvalvonnan rakenteista ja sekto-rijaosta on oltava selvyys, jotta jäsen-ten edunvalvonnan tehostaminen on mahdollista. On selvitettävä ennen uuden liiton perustamista rinnak-kaissopimusten määrän karsimis-ta. Tavoitteena on yksi työehtosopi-mus työpaikalle. Pysyvästi eläkkeel-le siirtyneiden jäsenten asema tulee ratkaista uuden liiton sääntöjen val-mistelun yhteydessä niin, että heidän osallistumisensa ammattiosastojen ja liiton toimintaan turvataan. Monta muutakin asiaa on vielä selvittämättä tässä joitakin mainitakseni.

Päätöksenteko jatkossa

Sen jälkeen, kun kaikki avoinna ole-vat kysymykset on ratkaistu Metalli-työväen Liitto järjestää jäsenkäsitte-lyn (esimerkiksi ammattiosasto- tai piirikäsittely tai jäsenäänestys) uu-den teollisuuden ammattiliiton pe-rustamisesta. Jäsenkäsittelyn jär-jestämisestä ja ajankohdasta päät-tää liittotoimikunta arvioituaan jat-kotyön ja selvitysten perusteella, onko jäsenkäsittelylle edellytyksiä. Jäsenkäsittely järjestetään ennen ylimääräistä liittokokousta.

Nähtäväksi jää toteutuuko uusi suur-liitto. Uudesta suurliitosta olisi var-masti paljon hyötyä kaiken kaikkiaan parempana palveluna jäsenistölle, mutta voi tulla tietenkin hankaluuk-siakin. Monen eri alan ammattiliiton yhdistyttyä kaikki ei välttämättä toi-mi parhaiten päin ainakaan heti ja kaikkien edun mukaisesti.

Yhteistyöterveisin

Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto 001

Sari Inkinentoimistonhoitaja

ENTISTÄ PAREMPAA PALVELUA

Paimio merkitsee minulle enem-män kuin vain asuinpaikkaa. Olen täällä juurillani. Perin-

teet ja kulttuuri ovat minulle mer-kittäviä arvoja. Varttuneiden pai-miolaisten puhetta aidolla Paimi-on murteella on ilo kuunnella. Pai-miolaisuus on perusta, jolle raken-netaan uutta, kunnioittaen vanhaa, mutta kuitenkin rohkeasti ja uudis-tuksia pelkäämättä.

Kunnallispoliittiseen vaikuttamiseen ja vastuuseen yhteisistä asioista sain mallin jo lapsuuden kodissani. De-mokratia ei aina ole helppoa. On ehkä helppoa olla periaatteessa eri mieltä, vastustaa ja arvostella, mutta rakenta-

vien esitysten tekeminen onkin jo vai-keampaa. Monesti päätöksiä tehdään myös liian nopeasti, ilman riittävää pohjatyötä. Yhteistyön voima on avoi-messa keskustelussa, jota käydään by-rokratian eri tasoilla. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus tulla kuulluksi. Ko-emme usein erilaiset näkökannat ja ajatukset uhkana. Ne ovat mielestäni kuitenkin rikkautta, joka ehdottomas-ti pitäisi hyödyntää myös päätöksen-teossa. Hyvin tehtyyn kompromissiin ovat kaikki osapuolet tyytyväisiä.

Paimiossa monet asiat ovat hyvin. Meillä on viihtyisä, kaunis kaupun-ki. Peruspalvelut toimivat ja mah-dollisuuksia opiskella ja harrastaa

on tarjolla monipuolisesti. Erityi-sesti arvostan urheiluseuroissa teh-tävää vapaaehtoista nuorisotyötä.

Kaikilla ehdokkailla on varmasti mie-lessään itselle merkittäviä asioita, joihin he kunnallishallinnossa halu-avat vaikuttaa. Päivähoidon ammat-tilaisena haluan olla mukana kehittä-mässä laadukkaita varhaiskasvatus-palveluja kaupunkiimme. Varsinkin erityistä tukea varhaisina vuosinaan tarvitsevien lasten asiat ovat minulle läheisiä. Tärkein päivähoidon laadun elementti on ammattitaitoinen hen-kilöstö, jolla on mahdollisuus kes-kittyä perustehtäväänsä, vuorovai-kutukseen lapsen kanssa. Toimen-

piteet, joilla vaikutetaan henkilö-kunnan jaksamiseen ja hyvinvointiin ovat merkittäviä. Hyvin tärkeänä pi-dän myös ikääntyvien paimiolaisten asioista huolehtimista. Olennaista on palvelujen sujuva saatavuus ja asiak-kaiden kunnioittava kohtaaminen.

Vaaleihin lähdin mukaan mielen-kiinnosta. Haluan olla mukana yh-teistyössä, osallistua ja vaikuttaa. Kiitos etukäteen jokaisesta äänes-tä, jonka Demareille annatte. Py-rimme kehittämään Paimiosta en-tistäkin reilumpaa kaupunkia.

Päivi KylénPäiväkodinjohtaja

Page 4: Demo-lehti 1/2008

KUNNALLISVAALIT 2008

� DEMO

32Asikainen TonyRakennusteknikko

33Bäckman Clarisse (sit.)Sosiaaliohjaaja, hoitaja

34Chan BrandoLihamestari

35Flinckman RauliPuistotyöntekijä

40Inkinen SariToimistonhoitaja, tradenomi amk

41Jokinen MaijaSosiaalityöntekijä, HUK

42Kaarilahti SeijaEläkeläinen

43Kalela NiinaPerhetyöntekijä, sosionomi amk

48Lahti OtsoOpiskelija

49Luona-Helminen RaijaToiminnanjohtaja, fysioterapeutti

50Marsala MarkoLakimies, yhteyspäällikkö

51Mäentaka AskoInsinööri amk, katsastusmies

56Olander SamiMetallimies

57Pajala MattiPalomestari

58Riipinen HannuErityisluokanopettaja

59Ristilä PasiVTM, osastonjohtaja

64Sahlström SalliEläkeläinen

65Silver JarmoTyönjohtaja

67Tastula MarkoHitsaaja

66Sonkki RamiPalomies

Page 5: Demo-lehti 1/2008

DEMO �

KUNNALLISVAALIT 2008

Virta TimoLaskujenkäsittelijä

71

36Granö ErkkiVesilaitoksen hoitaja, eläkeläinen

37Haapasalo HannuMyyntipäällikkö, eläkeläinen

38Halinen AnjaKauppateknikko, eläkeläinen

39Holm-Rantala MarjaSosionomi amk

44Kuusela AnuOpiskelija, äiti

45Kuusela MerviHoitaja

46Kylén PäiviPäiväkodinjohtaja

47Lahti HelenaSuuhygienisti

52Mäkelä TiinaRakennusinsinööri

53Mäkinen MiiaKonttoristi, kotiäiti

54Naskali AnetteOmaishoitaja, mielenterveyshoitaja

55Nurmi JanneKirkkoherra, teologian tohtori

60Ritamäki JaanaTalouspäällikkö

61Ruohonen MarjaleenaKuluttajaneuvoja

62Saaristo OlliTeatteriohjaaja, maalari

63Sahlström JariELO,rehtori

68Tuhkunen PasiSähköasentaja

69Vanhala HeikkiATK-asiantuntija

70Vesalainen MarjattaLaitoshuoltaja, eläkeläinen

KUNNALLISVAALIEHDOKKAATPAIMIOSSA 26.10.2008

Page 6: Demo-lehti 1/2008

KUNNALLISVAALIT 2008

� DEMO

siis nähtävä yhteiskunnalle suurena mahdollisuutena, ei uhkana.

Tällä hetkellä Paimiossa suurimpa-na ongelmana on terveyskeskuksen henkilökunnan tavoittamattomuus. Lääkärikäyntiä varattaessa puhelui-hin ei ehditä vastata potilasruuhkan vuoksi ja asiointi pitkittyy. Pulaa on vanhustenhoitopaikoista, mut-ta ennen kaikkea hoitajista. Suuri osa vanhuksista voi hyvin niin kau-an kun he asuvat omissa kodeissaan. Kaikki eivät kuitenkaan selviydy ko-tona omin avuin. Vanhanaikaista kotiavustajaa, joka hoiti kauppa- ja pankkiasiat, siivosi ja laittoi ruokaa, jutteli ja pyöritteli tarvittaessa pa-piljotitkin päähän, ei tällä hetkellä enää ole, mutta itse päättäjänä toi-von, että vanha kotiavustajien am-mattikunta herätettäisiin henkiin.

En väheksy tutkittua tietoa, mut-ta sen määrällä ja laadulla ei tunnu olevan mitään tekemistä käytännön elämän kanssa. Mitä jos lopetettai-siin kaikenlainen tutkimustyön te-

VANHUSTEN PALVELUTVIHDOINKIN KUNTOON

Ikäihmiset leimataan helpos-ti vain kulueräksi ja yhteiskun-nan rasitteeksi, mutta kuitenkin

he maksavat käyttämistään palve-luista ja osallistuvat yhteiskunnalli-seen toimintaan ja maksavat veroja. Omaishoitajana on moni yli 65-vuo-tias, lisäksi eläkeläiset hoitavat lap-senlapsiaan ja auttavat läheisiään ja tuttaviaan olemalla tukena kauppa- ja asiointireissuilla. Ikäihminen on

KULUTTAJANEUVONTA VALTIOLLENykyinen neuvonta

Kunnallinen kuluttajaneuvonta siirtyy vuoden alusta valtiol-le maistraattien hoidettavaksi.

Nykyisin jokaisen kunnan on pitänyt järjestää kuluttajaneuvontaa asuk-kailleen. Suurimmissa kunnissa on yksi tai useampia kokopäivätoimisia kuluttajaneuvojia. Pienet kunnat ovat ostaneet palvelut isommilta kunnilta tai neuvonnan on hoitanut joku kun-nan työntekijä oman toimensa ohel-la. Paimio on ostanut palvelut Turus-ta, jossa on neljä kokopäivätoimis-ta neuvojaa. Paimiolaiset ovat käyt-täneet kuluttajaneuvontapalveluja vuosi vuodelta aktiivisemmin. Viime vuonna paimiolaisia kuluttajaneu-vonnan asiakkaita oli yli 250.

Viestintäpalveluista harmeja kuluttajille

Niin paimiolaisten kuin muiden kulut-tajien valitusykköseksi ovat nousseet viestintäpalvelut. Ala tarjoaa kulut-tajille yhä monipuolisempia palvelu-ja. Aina ei kuluttajille muisteta kertoa myyntitilanteessa kaikkia sopimuk-seen liittyviä asioita. Kuluttajille kyllä mainostetaan uutta hienoa puhelinta edullisella puhelinliittymällä kerto-matta kuluttajalle, että liittymästä ei pääse eroon kahteen vuoteen, vaik-ka mitä ongelmia tulisi. Moni kulut-taja on saanut törmätä tilanteeseen, että uusi hieno puhelin on jatkuvasti korjauksessa, mutta kukaan myyjä-osapuolista ei katso olevansa vastuus-sa puhelimen virheestä eikä kuluttajan purkuvaatimuksiin suostuta. Toinen tyypillinen kiusanaihe kuluttajille on ollut mobiililaajakaistapalvelut. Nii-tä on markkinoitu erittäin aktiivisesti. Monet kuluttajat ovat kuitenkin pet-tyneet, kun laajakaista ei heidän koto-naan toimikaan tai ei ainakaan luva-tulla nopeudella. Ostajan valittaessa myyjä vakuuttaa, että kyllä sen pitäi-si toimia, tai että kyllä ensi vuonna jo viimeistään. Kaupan purkuun ei myy-jä sovinnolla ole suostunut. Kulutta-jilla on ollut ongelmia saada yhteyttä operaattorinsa asiakaspalveluun tai, vaikka yhteyden olisi saanutkin, asiaa ei ole pystynyt asiakaspalvelun kans-sa hoitamaan. Ainoaksi neuvoksi on jäänyt tehdä kirjallinen reklamaatio. Koska näitä kirjallisia reklamaatioita on kertynyt paljon, on niiden käsitte-lyaika venynyt kohtuuttoman pitkäk-si. Vaikka vastausaika on venynyt, on laskutus kuitenkin toiminut. Kulutta-jat ovat saaneet jopa perintäkirjeitä, vaikka reklamaation käsittely asiassa on kesken.

Tilanne tulevaisuudessa

Ensi vuoden alusta jäljelle jäävät vain kokopäivätoimiset kuluttajaneuvo-jat. Kaikki muut neuvojat lopetta-

vat. Vuoden vaihteessa tilanne jatku-nee paimiolaisten ja muiden Turun palveluja käyttäneiden kuntien ku-luttajien kannalta samanlaisena vie-lä jonkin aikaa. Samat kuluttajaneu-vojat jatkavat samoissa tiloissa ja sa-massa puhelinnumerossa. Uudistuk-sen myötä on kuitenkin selvää, että tilanne tulee muuttumaan. Vuoden vaihteen jälkeen kuluttajaneuvonta ei ole enää kuntakohtaista vaan val-takunnallista. Mielestäni hyvin to-dennäköistä on, että vastaisuudessa, kun kuluttajat ottavat yhteyttä neu-vojaan, voi puheluun vastata kuka ta-hansa Suomen neuvojista.

Arvattavaksi jää, miten uudistus vaikuttaa tavallisen kuluttajan ase-maan. Etuna voi olla se, että neuvoja on helpommin tavoitettavissa. En-nen ei pienissä kunnissa saanut neu-vontaa kuluttajaneuvojan loma-ai-koina. Kuluttajan asemaa taas tullee huonontamaan se, että neuvoja, jon-ka hän tavoittaa, on todennäköisesti joka kerta eri, ja kuluttaja saa aloit-taa asiansa kertomisen aina alusta.

Riitojen sovittelu

Kuluttajaneuvojat ovat vuosien mittaan oppineet tuntemaan oman alueensa yrittäjät, mikä on osal-taan helpottanut riitojen sovitte-lua. Valtiollistamisen myötä myös tämä paikallistuntemuksen merki-tys poistuu. Toivon, ettei tämä tule vaikuttamaan negatiivisesti kulut-tajien ja elinkeinonharjoittajien vä-listen riitojen sovitteluratkaisuun kuluttajaneuvojan avulla eikä lisää ruuhkaa kuluttajariitalautakunnas-sa ja käräjäoikeuksissa.

Kuluttajansuojan säilyminen?

Meillä Suomessa on ollut korkea kuluttajansuojan taso. Toivon ja myös taistelen sen puolesta, että tämä taso tulee säilymään ja ehkä myös parantumaan kuluttajaneu-vonnan muutoksista huolimatta.

Marjaleena Ruohonenkuluttajaneuvoja

Apilatie 10, PAIMIOPuh. 4734 402

www.kukkokellari.com

Vistantie 6, 21530 PaimioLKV Tarmo Lindeman

puh. (02) 470 2660fax (02) 470 2665

matkapuh. 050 522 2117

Luotettavaa isännöinti-ja kiinteistönvälitys-

palvelua Paimionsekä ympäristökuntien

alueella.

keminen, vaikkapa vain vuodek-si. Kaikki ne henkilöt jotka saavat palkkansa näistä hankkeista, läh-tisivät tekemään hoitotyötä van-husten pariin, koska siellä kaikille osaaville käsille on todellinen tarve. Vanhukset, joilla on todetut perus-sairaudet eivät näistä tutkimuksista ja niiden tuloksista hyödy. Suurin uhka Paimiossa niin kuin muualla-kin maassa on osaavan ja motivoi-tuneen henkilökunnan saaminen. Henkilökunnan arvostusta on lisät-tävä ja palkka on suhteuttava työn raskauteen ja vaativuuteen.

Tulevaisuudessa vanhustenhuolto vaatii aivan uudenlaista yhteistyötä omaisten ja palveluntuottajien vä-lillä. Eliniän odote on kasvussa, mi-kä on hieno asia, ja meidän tuleekin pohtia miten tuomme hyvinvointia sinne elämän loppupäähän.

Salli SahlströmSDP

VISTAVISTAMATKATMATKAT

MATKATOIMISTO

TALLINNAAN Hotellimatkat 18-19.10 / 25-26.10 /1-2.11 /8-9.11 /15-16.11 / 22-23.11 / 29-30.11 / 6-7.12 / 13-14.12 / 20-21.12 Hotellit Euroopa/Vana Wiru alk.110€/hlö

Päivämatkatlauantaisin

18.10 / 25.10 / 1.11 / 8.11 / 15.11 /22.11/ 29.11 / 6.12 / 13.12 / 20.12alk.49€/hlöBussi mukana TallinnassaLaivana Eckerö Linen Nordlandia

Ajoreitit:Lieto-Tku-Kaarina-Piikkiö-Paimio-Salo-Hki

VARAA MATKASI HETI !4775600

VARAA MATKASI HETI !4775600

Vistamatkojajo 20 vuotta!

Page 7: Demo-lehti 1/2008

DEMO �

KUNNALLISVAALIT 2008

Muutin kuusi vuotta sitten Paimioon kolmen lapseni, koirieni, kissojeni ja kanie-

ni kanssa.Perustimme uusperheen mieheni

ja hänen kahden lapsensa kanssa, joista nuorempi on kehitysvammai-nen poika Juuso.

Sain tutustua kehitysvammaisten ja omaishoitajien elämään nopeas-ti, sillä kaikki viisi lasta asuvat luo-namme. Hämmästyin, miten paljon elämä muuttuu, kun perheessä ei ole vain terveitä lapsia.

Aika loppuu kesken. Omat harras-tukset saivat jäädä tai jos niitä olisi, ne pitäisi tehdä eri aikaan mieheni kanssa, koska meillä tarvitaan hoita-jaa jatkuvasti. Kun perheessä on vii-si lasta ja vielä noita eläimiäkin, niin kiirettä pitää. Kaikki lapset tarvitse-vat yhteistä aikaa perheen kanssa ja myös vanhempien kanssa kahden-keskistä aikaa. On lasten harrastuk-siin kuskaamiset ja hakemiset jne. Pyykkivuori on valtava ja ruokaakin menee suuria määriä. Parisuhteen-kin hyvinvointi olisi tärkeää.

Kaiken tuon lisäksi omais-hoitaja-na saat osallistua hoidettavan aut-tamiseen. Meillä se tarkoittaa lähes kaikessa auttamista ja opastamis-ta. Juuson kehitysvammasta johtu-en häntä ei voi jättää yksin, vaan hän tarvitsee aikuisen jatkuvaa ohjaus-ta ja apua. Kehitysvammainen per-heessä aiheuttaa sen, että toiset lap-set jäävät helposti vähemmälle huo-miolle. Tähän saa todella kiinnittää huomiota ja tehdä temppuja, jotta aika riittäisi kaikille.

Olen huomannut, että omais-hoita-jan elämään kuuluu myös kasa lo-makkeita, joita pitää vuosittain täy-tellä milloin minnekin suuntaan, jotta etuudet ja terapiat yms. säilyi-sivät. Joskus tämä turhauttaa ja ra-sittaa, koska vamma ei ole parantu-nut ja samoja asioita täytellään vuo-desta toiseen. Tuntuu, että lomak-keiden täyttäminen vie aikaa muulta tärkeältä. Eivätkä ne aina ole help-poja täytettäviä.

Olen tutustunut toisiin omaishoi-tajiin ja kehitysvammaisten van-hempiin. Lähes kaikki kokevat, että

jo lain määräämät etuudet ovat ki-ven takana. Monista omaishoitajista tuntuu, että heille kuuluvia etuuksia pitää vaatia ja usein hakea moneen kertaan, eikä aina jaksaisi. Kun ar-ki on raskasta kiireen ja sitovuuden sekä sairauden laadun takia, pitäi-si saada apuna tietoa etuuksista ja apua myös niiden saamiseen. Eri-laisten terapioiden saanti tai sopi-van hoitopaikan löytäminen on jos-kus liian kovan työn takana.

Olen huomannut myös, että on iso ero siinä kun hoidan terveiden las-

OMAISHOITAJAKSI

KIIKARI-HANKKEEN AVULLA OSAAVAA TYÖVOIMAA PAIMIOSSA JA SAUVOSSA

Syyskuussa 2008 käynnistyi Eu-roopan sosiaalirahaston rahoi-tuksen turvin projekti jonka

avulla pyritään löytämään työvoi-maa työssäkäyntialueen yrityksiin. Projekti on kestoltaan kolme- vuo-tinen. Projekti toteutetaan Paimion työvoimatoimiston toimialueella, johon kuuluvat Paimion kaupunki ja Sauvon kunta. Projektiin on pal-kattu projektipäällikkö 1.9.2008 lu-kien. Paimion työvoimatoimisto on ohjannut ensimmäiset asiakkaat projektin järjestämiin valmennuk-siin syyskuussa.

Lähtökohdat

Yritysten rekrytointivaikeudet ovat lisääntyneet ja jatkossa ennuste-taan tilanteen vielä vaikeutuvan. Tämä johtunee osaltaan siitä, että työvoimaa poistuu enemmän työ-markkinoilta kuin uutta tulee ti-lalle. Lisäksi tilanteeseen vaikut-taa olennaisesti se, että alhaisen työttömyyden vallitessa työvoi-

man tarjonta on vähäistä ja Pai-mion – Sauvon alueella työttö-myysaste on ollut pitkään kes-kimääräistä alhaisempi. Työttö-mistä noin 35 prosenttia voidaan katsoa kuuluvan vaikeasti työllis-tyvien ryhmään.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetta-mien tulostavoitteiden mukaan työt-tömyysjaksojen tulisi olla mahdolli-simman lyhyitä. Työttömyyden koh-datessa työnhakijaa, pyrkii työvoi-matoimisto edistämään työnhakijan nopeaa työllistymistä. Heikoimmilla työmarkkinavalmiuksilla olevat hen-kilöt eivät kuitenkaan työllisty toi-votulla tavalla. Näille työnhakijoille annettavalla henkilökohtaisella ”val-mennuksella” lähdetään hakemaan työllistäviä ratkaisuja.

Projektin tavoitteet

Projektin suunnittelijat ovat aset-taneet mm. seuraavia tavoitteita projektille:

• Projektin tavoitteena on madaltaa työllistymiskynnystä • Etsiä yrittäjien kanssa työtehtäviä, joihin voi työllistyä pienemmällä ammattitaidolla ja työkokemuksella • Parantaa yleensä osallistujien työllistymisvalmiuksia• Helpottaa rekrytointiongelmista kärsivien yritysten työvoimapulaa valmentamalla työntekijöitä avoimena oleviin työtehtäviin• Tavoitteena on saada aikaan uusia työsuhteita hyödyntäen projektin keinovalikoimissa olevia toimen- piteitä

Projektilta odotettavat tulokset

Projektin määrälliseksi tavoitteeksi on asetettu 52 työhönvalmennuspro-sessia kolmen vuoden aikana. Luon-nollisesti kaikkien valmennusjak-sojen tavoitteena on asiakkaan työ-markkina-aseman kohentuminen. Lisäksi tavoitellaan 30 asiakkaan si-joittumista uusiin työsuhteisiin.

Lisätietoja projektista

Lisätietoa projektista antavat mm. Paimion työvoimatoimiston vir-kailijat: Työvoimaohjaaja Tapani Lahti (työnantajapalvelut),010 60 43430 tai 050 39 61015,[email protected] Työvoimaneuvoja Liisa Rastas(työnhakijapalvelut),010 60 43430 tai 050 39 61016,[email protected]

Tapani LahtiDemo päätoimittaja

Hirsitie 2, Peipposen Liiketalo

PaimionKukkapalvelu

Puh. (02) 4732176

PERÄMOOTTOREIDENTALVIHUOLTO MEILTÄ!

Paimion Vene - jaPienkonekorjaamo Oy

Sähköyhtiöntie 4, 21530 PaimioPuh. (02) 470 3386, 0400 144 067

PERTTI

KUOKKANENAUTOLIIKE

Paimiontie 408, 21530 PAIMIOpuh. (02) 470 2406, 050 516 7010

www.turunvaihtoautot.net/kuokkanen

UUSI UI STAVA LUMI

Lounais-Suomen Hiihtotunneli

Soita ja kysy lisää p. (02) 470 4501tai tule käymään Paippiin.

TALVEA KOHTI KULJETAANja mieli halajaa ladulle!

AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 8–21 VÄLINEVUOKRAAMO VOITELUPALVELU HIIHTOTARVIKEMYYMÄLÄ KAHVIO

Nytladulle.

Hiihtoliput • aikuiset 12 € • opisk./eläkel. 8,5 € • alle 12 v. 5 € • aikuiset 12 € • opisk./eläkel. 8,5 € • alle 12 v. 5 €

Hiihtolipuista S-Etukortilla 1 € alennus

Finnfoam Paippi • Prosessitie 3, Paimio • (02) 470 4501 • www.paippi.com • [email protected]

Ei hätää, apu löytyy Paipista.Paipin ladut ovat loistokunnossa, oli ulkona kelimikä tahansa. Paippi palvelee monipuolisesti hiihdonharrastajia ja kuntoilijoita. Etukäteen voivielä katsoa netistä Paipin hiihtokelin javoiteluohjeet.

HIIHDÄ HALVEMMALLA!Osta 10- tai 20-kerran lippupaketti, liput voimassa 1-vuoden!

Avoinna joka päivä

klo 8-21Yritykset ja yhteisöt: Paippi oivallinen paikka järjestää TYKY-tapahtuma! Pyydä tarjous! [email protected]

Helena Lahti, suuhygienistikaupunginhallituksen I vpj

kaupunginvaltuutettu

teni asioita. Yhteistyötahot kohte-levat minua tasavertaisena yhteis-työkumppanina. Omaishoitajana saat useissakin tilanteissa kokea, et-tä työsi raskautta saatetaan vähätel-lä tai asioita, joita joudut hoidetta-van kanssa tekemään päivittäin, ei tahdota ottaa huomioon. Jokainen yhteistyötaho: opettajat, terapeutit, lääkärit, terveydenhoitajat, psykolo-git, hammaslääkärit neuvovat mitä sinun pitää tehdä päivittäin ja miten kauan hoidettavan kanssa. Jokainen asia on tietysti tärkeä, mutta kun aika on rajallinen ja aina ei olosuhteet tai hoidettavan itsensä jaksaminenkaan ole sellainen, että kaikkea tarpeellis-ta pystyisi tekemään. Omaishoitaja-na yrittää vain tehdä parhaansa.

Koska omaishoitajana kokee, että pi-täisi keritä ja jaksaa enemmän kuin on voimia, olisi välillä loma tarpeellista. Vaikka laki määrää, että omaishoita-jana sinulla on oikeus kolmeen loma-päivään kuukaudessa, käytännössä tämän järjestäminen on mahdotonta monille. Niin myös meille.

Pitkän hakemisprosessin jälkeen sopivaa hoitopaikkaa ei vain ole löy-

tynyt. Vuosia on siis omaishoitajava-paat jääneet enimmäkseen pitämät-tä meidänkin perheessä. Sopivan hoitopaikan löytäminen ei saisi jää-dä omaishoitajan itsensä varaan.

Omaishoitajana jaksaa, koska hoi-dettava on rakas. Hän vaatii paljon, mutta myös antaa paljon rakkautta, kiitosta ja iloa. Tahtoisin tehdä työ-tä sen puolesta, että tulevaisuudessa olisi helpompi saada apua omaishoi-tajien arkeen. Saisimme tietoja etui-suuksista, mahdollisuuksia pitää lo-mia, apuvälineet ja terapiat yms. oli-sivat niitä tarvitsevien saatavilla ja että meitä omaishoitajia kuunneltai-siin. Uskon, että monille hoitoa tar-vitseville koti on kuitenkin se paras hoitopaikka.

Kotona, kuten työssänikin lapsiper-heiden sekä mielenterveys- ja päih-deongelmaisten kanssa huomaan, miten tärkeää on pitää huolta toisis-tamme, varsinkin niistä, jotka eivät aina itse pysty tai jaksa.

Anette Naskali

Page 8: Demo-lehti 1/2008

KUNNALLISVAALIT 2008

8 DEMO

OP-bonusasiakkaana saat OP-bonusta ihan tavallisesta pankkiasioinnista, kuten lainoista, säästöistä ja OP-Visalla maksamisesta. Jos asioit kanssamme paljon, saat paljon bonusta. OP-bonuksilla ei ole mitään ylärajaa. OP-bonuksia voi käyttää vaikkapa Pohjolan vakuutusmaksujen maksamiseen. Keskittämällä voit säästää huomattavia summia. Bonuslaskurin löydät osoitteesta op.fi/bonusOP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP Pankin asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa.

Sosialidemokraattisen kuntapolitiikan lähtökohtana on jokaisen ihmisen vapaus ja oikeus toteuttaa itse-ään sekä yksilönä että osana yhteisöä. Kaikista pide-tään huolta. Reilussa Kunnassa on turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan kaiken ikäiset ja kiinnitetään erityisesti huomiota kestävään kehitykseen.

Reilu Kunta edistää terveyttä ja tarjoaa laadukkaat ter-veyspalvelut. Terveyteen liittyvät palvelut eivät saa ol-la kiinni ihmisen tuloista tai omaisuudesta. Ongelmia ehkäisevät palvelut ovat vaurioita korjaavia palveluita edullisempia. Palvelujär-jestelmän kehittämisessä pai-nopisteen tulee olla ennalta-ehkäisevässä toiminnassa ja asukkaiden terveyden edis-tämisessä.

Ikäihmisten palveluissa kes-keistä on laatu ja inhimillisyys. Henkilökunta on Reilussa Kun-nassa mitoitettu oikein ja riit-tävä huolenpito on turvattu niin laitoksessa, palveluasumisessa kuin kotipalveluissakin. Väestön ikääntyessä on mahdollisimman monen saatava halutessaan asua omassa kodissaan. Palvelujärjestelmän on tuettava kotona asumista.

Reilussa Kunnassa nuori vaikuttaa häntä itseään ja yhteisiä asioita koskeviin päätöksiin. Bänditreeneille, tanssiharkoille ja pelkälle hengailulle tarvitaan tilaa. Nuorisotalot ja nuorten tilat ovat Reilun Kunnan va-kiovarusteita. Nuorille tulee löytyä erilaisia tiloja – nuorten itse suunnittelema päihteetön ”olo-huone” on tavoitteemme.

Reilussa Kunnassa lapsiperheiden asiat ovat tärkeitä. Toimivan päivähoidon lisäksi on myös huolehdittava siitä, että palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huolta-jia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä erityistilanteissa. Kodinhoitopalveluja

UNELMISTA TODEKSI – PAIMION DEMAREIDEN TAVOITTEET KOHTI REILUA PAIMIOTA

on pystyttävä järjestämään myös lapsiperheil-le lapsen tai vanhemman sairastuessa.

Kulttuuri parantaa henkistä ja sosiaalista hyvinvoin-tia. Paimion kulttuuritarjontaa tulee kehittää ja ennen kaikkea tukea jo olemassa olevaa. Viihtyisässä kaupun-kikuvassa on mukana myös ripaus leikkiä. Pyrimme siihen, että Paimiolaiset saavat oman viihtyisän toriaukionsa, jossa ihmiset voivat tavata toisi-aan ja jossa on ihan oikea ”puhujan nurkkaus”. Penkit, kukka-asetelmat ja maksuttomat kult-tuuritapahtumat tekevät torista elävän.

Sivistyneessä yhteiskunnassa tarvitaan täydentäviä osallistumisen muoto-

ja. Sähköisellä tiedottamisella on lisättävä luottamushenki-

löiden ja kuntalaisten vuo-rovaikutusta. Tarjotaan ai-to mahdollisuus vaikuttaa palveluiden toimintaan esimerkiksi luomalla säh-köinen vaikuttamiskanava kaupungin internet-sivus-

tolle.

Kunnalla on vastuu palveluista ja kuntalaisten hyvinvoinnista, kunta ei

voi ulkoistaa järjestämisvastuutaan. Pal-veluja ulkopuoliselta ostettaessa halu-

amme huolehtia palvelujen toimivuudesta sekä laadusta. Kunnan on oltava Reilu asukkailleen ja huolehdittava henkilöstönsä työhyvinvoin-nista ja osaamisesta.

Vakaa talous on toimivien peruspalveluiden ehdo-ton edellytys. Paimiossa peruspalvelut, kuten perus-terveydenhuolto, lasten päivähoito, peruskoulu ja lu-kio sekä vanhusten hoito ja vesihuolto toimivat hy-vin. Lisäksi meillä on monia liikuntamahdollisuuksia. On tärkeää, että Paimiossa tehdään sellaisia päätöksiä, jotka mahdollistavat kaupungin ta-louden pysymisen vakaana. Tällöin pystymme tarjoamaan jatkossakin monipuoliset ja hyvin toimivat palvelut.

Vistantie 24, 21530 Paimiopuh. (02) 473 2701

www.paimionputka.com

tuliaiskioskiLeikko- ja ruukkukukat sidontapalvelu

Asematie 2 PAIMIOPuh. 470 6136

Paimion Lämpökeskus Oywww.paimionlampokeskus.fi