cp1002 kansi 1 - cp-liitto · 1/2010 cp-lehti 2/2010 cp-lehti tässä numerossa: muhkea liikunnan...
TRANSCRIPT
1/2010
CP-LEHTI
2/2010
CP-LEHTI
Tässä numerossa:Muhkea liikunnanlukupaketti s. 18–41
CP1002_kansi 1 19.4.2010, 12:071
2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2010:2
CP-LEHTICP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti
44. vuosikertaPäätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö
Viestintätoimikunta Paula Ahti, Jari Hautamäki, Vilja Jurvanen,Tomi Kaasinen, Minna Teiska, Sini Pälikkö
Kansi Susanna Tero/MalikeTilaukset, osoitteenmuutokset Hellevi Kettunen, 09-5407 5411
Julkaisija Suomen CP-liitto ryIlmoitukset Bogatus Oy, PL 35, 00701 Helsinki, p. 09-350 8740
Ilmestyminen 7 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä, määräaikais-tilaus 35e, kestotilaus 30e ISSN-0355-7545Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy 2010
SUOMEN CP-LIITTO ryMalmin kauppatie 26, 00700 Helsinkipuh. 09-540 7540, fax 09-5407 5460keskus avoinna klo 9.00–16.00www.cp-liitto.fi, [email protected]@cp-liitto.fi
Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p. 09-5407 5410, 040 701 4881Järjestöpäällikkö Minna Teiska p. 09-5407 5413, 040 505 8329Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p. 09-5407 5480, 040 757 8223Kuntoutusvastaava Elina Perttula p. 09-5407 5430, 040 765 9497Kurssisihteeri Anne Heiskanen p. 09-5407 5488, 044 0592 600Päivätoiminta, vastaava ohjaaja Sari Laiho p. 09-5407 5475, 044 090 0353Muuttuvat tulkkipalvelut,Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen p. 09-5407 5474, 040 501 8212Liikuntasuunnittelija Sari Turunen p. 09-5407 5472, 044 353 3404Aikuistoiminta, Suunnittelija Ismo Kylmänen, p. 09-5407 5444MMC HC-toiminta Suunnittelija Petra Peltonenp. 09-5407 5414, 040 754 0914Tiedottaja Sini Pälikkö p. 09-5407 5412Talouspäällikkö Tuula Kautiainen p. 09-5407 5420, 044 059 2633Taloussihteeri Pirjo Sweins p. 09-5407 5417Jäsensihteeri Hellevi Kettunen p. 09-5407 5411Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p. 09-5407 5432Aluesihteerit:Aira Eklöf, Lemminkäisenkatu 14–18 A, 20520 Turkup. 02-241 0170, 040-545 7144Minna Kaltio, Isokatu 47, 90100 Oulu p. 0400-921 574Merja Partanen, Minna Canthinkatu 4 C, 70100 Kuopiop.017-281 1516, 040-575 3022Jari Turku, Pellervonkatu 9, huone 1014, 33540 Tamperep. 03-261 6065, 0400-884 372Palveluasunnot:Helsinki /LaajasaloVastaava ohjaaja Matleena Laurila, Muurahaisenpolku 6 B, 00840 Helsinkip. 09-692 4627, 044 059 2637 (vastaava ohjaaja), 040 828 2757 (talo)Turku/HalinenVastaava ohjaaja, Jussi Tuominen, Paavinkatu 14 as 15 A, 20540 Turkup. 02-237 8347, 040-581 8898Liiku, opi, osallistuProjektipäällikkö Jarno Purtsi LIKES-TutkimuskeskusViitaniementie 15, 40720 Jyväskylä, puh 044 353 3405, [email protected]
Tässä numerossa:3
CP-lehden ilmestymisaikataulu 2010Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä
3. 07.05.2010 01.06.20104. 21.06.2010 14.07.20105. 25.08.2010 16.09.20106. 04.10.2010 26.10.20107. 23.11.2010 16.12.2010
4
56
14
22
21
19
18
1615
24
26
28
31
33
PääkirjoitusTomi Kaasinen
Professori Simo Vehmas raviste-lee ajatuksia vammaisuudestaUlla von Hertzen
Vammaistutkimuksen päivät
VÄITÖSTUTKIMUSTuula Pulli
VÄITÖSTUTKIMUSKristine From
Yhdistystoiminta on vertaistukea –haastattelussa Virpi SiiskonenSini Pälikkö
Ajankohtaista vammaispolitiikassaIlona Toljamo
AJASSA -palsta
KirjaesittelySanni Purhonen
KANNANOTTO:Suomen CP-liitto ry
LIIKUNTATEEMALiiku, opi, osallistu tutkimus-projektissa tapahtunuttaJarno Purtsi & Pia-Maria Hemmola
Liikunta tukee nuorten mielen-terveyttäMarkku Kantomaa
Hei, nyt mä pystyn tanssimaanPaula Ahti
LiikuntaholismiSaija TalvalaLiikuntavastaavan kokemuksiaRoope Järvinen
Vammais-ja kansanterveysjärjes-töt merkittäviä liikunnan toimijoinaKari Koivumäki
Erilainen oppija liikunnassaMatti Pietilä & Pirjo Koivula
ERIKU-projektiToni Piispanen
Lasten ja nuorten liikuntaleiriKatja Vaitiala & Laura Niskanen
KOLUMNI:Olympialaiset ja ParalympialaisetTomi Hotanen
Suomen Paralympiakomitean tietähtiin
Liikuntatoimikunta esittäytyy
Solia esittäytyy
Yhdistykset tärkeitä liikunnantoimijoitaAnne Taulu & Heidi Hölsömäki
Malike esittäytyyMMC HC
Vertaistukea RokuallaPetra Peltonen
12
17
34
35
8
3739
40
42
CP1002_kansi 2 16.4.2010, 18:552
CP-LEHTI 2010:2 PÄÄKIRJOITUS 3
LIIKUTTAVA JÄRJESTÖLiikunta eri muodoissaan on suositeltavaa meillekaikille. Liikunnalla on havaittu olevan kiistattasuotuisia vaikutuksia sekä fyysiseen että henki-seen hyvinvointiimme. Lisääntyneen kunnon japaremman terveyden lisäksi liikunnan kautta onmahdollista laajentaa sosiaalisen kanssakäymisenpiiriä.
Suomen CP-liiton liikuntatoimintaa on määrätie-toisesti kehitetty kahden viimeisen vuosikymme-nen kuluessa, ja liitto on saanut valtakunnallisenerityisliikuntajärjestön statuksen vuonna 2004.Vuosien kuluessa on CP-liittoon kertynyt huomat-tava määrä kokemusta ja tietoa CP-, MMC- ja HC-vammaisten liikunnan erityispiirteistä. Tätä tie-toa liitto on jakanut sekä jäsenillemme että laa-jemminkin sidosryhmillemme. Liitto toimii lisäk-si erilaisissa soveltavan liikunnan yhteistyöverkos-toissa edistämässä soveltavan liikunnan toimin-taedellytysten luomista maahamme.
Liikuntavamma ja liikunta eivät enää nykyään oletoisiaan poissulkevia ihmisten ajattelussa. Tosi-asia onkin, että soveltaen ja sopivin apuvälineinlähes kaikki liikuntamuodot sopivat myös vam-maisille henkilöille. CP-liiton paikallisyhdistyk-sille toteutetussa liikuntatoiminnan kartoitukses-sa ilmeni yhdistyksissä järjestettävien liikunta-muotojen moninaisuus. Perinteisten lajien kutenboccian rinnalle yhdistysten liikuntatoimintaan ontullut esimerkiksi tanssia, kelkkalätkää, sählyä jakeilailua.
Suurin osa ihmisistä harrastaa liikuntaa liikku-misen ilon, mukavan yhdessäolon ja liikunnanpositiivisten terveysvaikutusten vuoksi. Joille-kin liikunnasta tulee niin tärkeä osa elämää, ettähe haluavat panostaa siihen enemmän ja täh-täävät menestymiseen kilpaurheilussa. Myösvammaisurheilun puolella tarvitaan rakenteita,joiden kautta lahjakkaat urheilijat voivat halu-tessaan kilpailla myös kansainvälisillä areenoil-la. Kilpaurheilun menestystarinat ja menesty-neet urheilijat toimivat hyvinä kannustiminalapsille ja nuorille aloittaa liikuntaharrastus.
Vammais- ja kansanterveysjärjestöjen piirissäon pystytty ohjaamaan huomattava määrä uu-sia aktiiviharrastajia erilaisen liikuntatoiminnanpiiriin. Ja tällöin usein puhutaan ihmisistä, joi-ta perinteiset liikuntajärjestöt eivät ole tavoit-taneet. Yksilöllisen elämänlaadun parantumi-sen lisäksi tämä näkyy myös suomalaisessakansanterveydessä. Voi vain toivoa, että liikun-talain uudistamisen yhteydessä ei romuteta toi-mivaa rahoitusjärjestelmää, jossa suhteellisenpienellä taloudellisella investoinnilla saadaanpaljon hyötyjä aikaan.
Tämä CP-lehti sisältää paljon asiaa liikunnastaja liikkumisesta. Toivon, että artikkelit omaltaosaltaan herättäisivät mahdollisimman monenlehtemme lukijan kiinnostuksen liikuntaan. Onkuitenkin sanottava varoituksen sana, siihen voijäädä koukkuun.
Valoisaa kevättä.
CP1002_03 16.4.2010, 18:533
4 CP-LEHTI 2010:2TIEDE JA TUTKIMUS
Professori Simo Vehmas tietää, ettälakisääteisten palvelujen saaminenon vammaiselle lähes täyspäiväinentyö.
Professori Simo Vehmas ravistelee
ajatuksia vammaisuudesta- Vammaiset ihmiset eivät toi-vo ihmeparannusta, vaan hetoivovat yhteiskuntaa, jossa eitarvitse toivoa ihmeparantu-mista. Näin kiteytti ajatuksen-sa Jyväskylän yliopiston eri-tyispedagogiikan professoriSimo Vehmas puhuessaan hel-mikuussa Kotkan Kritiikkipäi-vässä täpötäydelle salille. Päi-vän teemana oli Ylhäiset ja al-haiset, ja Vehmaksen aiheenaoli Vammaiset – alhaisista al-haisimmat?
Vammaisuudella on historian-sa. Vehmas kertoi, että Vanhas-sa Testamentissa synti ja ran-gaistus nähtiin syy–seuraus-ketjuksi. Sairautta tai vammaapidettiin seurauksena ihmisenitsensä, hänen vanhempiensatai kansakunnan hallitsijanmoraalisista rikkeistä. Ajanlas-kun alun vaiheilla uskottiin,että paholainen oli saanut val-taa, ja ilkeä henki piti ajaa
pois.Antiikin Kreikassa ja Roo-massa vallitsi syntipukkirituaa-li, jonka mukaan ihmisen poik-keavuus oli symboli jumaltenvihasta. Jumalat leppyivät aina-kin hetkeksi, kun syntipukkikarkotettiin tai tapettiin.
Keskiajalla vammaiset pääsiväthyväntekeväisyyden kohteiksi,kun kristityt näkivät velvolli-suudekseen levittää Jumalanrakkautta maailmaan, ja vam-maisten asema parani.
Teollistuminen muutti 1800-lu-vulla vammaisten aseman. Ai-emmin maaseutuyhteisöissävammaisille lankesivat useinnaisten työt, ja he olivat luon-nollinen osa yhteisöä. Teollis-tumisen ja kapitalistisen talous-järjestelmän myötä työstä tulivahvasti kontrolloitua, ja sosi-aalinen asema määräytyi senmukaan. Muutto kaupunkiinmerkitsi kodin ja työpaikan
erottamista. Piti tuli olla täs-mällinen, ahkera ja näppärä,jotta selvisi liukuhihnatyössä.
- Normaalimiehen ruumiistatuli normi. Vammaiset nähtiinyhteiskunnallisena ongelmanaja taloudellisena ja emotionaa-lisena taakkana. Perheillä eiolut varaa jäädä hoitamaan ko-tiin vammaisia lapsia, ja heitäalettiin sijoittaa laitoksiin, SimoVehmas kertoi.
Lääketiede kehittyi 1800-luvul-la ja korvasi uskonnon. Vuosi-sadan lopulla medikalisaatio elilääketieteellistyminen johti sii-hen, että alkoholistit, homot,rikolliset ja vammaiset leimat-tiin sairaiksi, joita piti hoitaa.
- On aina ollut tietty ammatti-kunta, joka tietää kaiken vam-maisuudesta. Ennen se oli pa-pisto ja sittemmin lääkärit, jaasiakkaat ovat olleet passiivisiahyväntahtoisen avun kohteita,Vehmas totesi.
1900-luvun ensi vuosikymme-nillä haluttiin rotuhygienian ni-missä estää muiden muassavammaisten ihmisten suvun jat-kaminen. Avioliitot kiellettiin,heitä eristettiin, ja 1930-luvunpuolivälistä 1960-luvun lop-puun asti steriloitiin Suomessatuhansia vammaisia ihmisiä.
- Nykyään suvaitsevaisuus jatasa-arvo ovat suuria sanoja,Simo Vehmas korosti. Vammai-set itse kuitenkin näkevät, ettäparemminkin asiat voisivat tänäpäivänä olla.
CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:174
5CP-LEHTI 2010:2
:
TIEDE JA TUTKIMUS
- Sanotaan, että erityiskouluis-sa on laadukasta opetusta, mut-ta ei niistä johtaville paikoillepäästä. Rakennetussa ympäris-tössä on edelleen paljon estei-tä, ja vammaisten työttömyys-aste on hyvin korkea.- Sikiö-seulontojen taustalla on pyrki-mys estää vammaisten ihmistensyntyminen. Kun sikiöllä tode-taan Downin syndrooma, mel-kein 90 prosenttia äideistä kes-keyttää raskauden. Onko äitientässä tilanteessa saama neuvon-ta todella neutraalia?
- Vammaisena eläminen Suo-messa on täyspäiväinen työ, sil-lä lakisääteisten palvelujen saa-minen monelta luukulta on suu-ren työn takana, Simo Vehmastotesi.
Kritiikkipäivän tässä vaiheessayleisön joukosta nousi monikertomaan oman tarinansa sii-tä, miten niin sanottu tervekäänihminen ei välttämättä kykeni-si vammaisten palveluviidakos-sa selviytymään.
Ulla-Maija von HertzenKirjottaja on kotkalainen va-paatoimittaja************************
Vammaistutkimuksen päivätTurussa 10.-11.6.2010
Turussa järjestettävien yhteiskunta-tieteellisten vammaistutkimustenpäivien tarkoitus on koota alan tut-kijat ja järjestötoimijat yhteen kes-kustelemaan mitä kukin voi tehdävammaistutkimuksen hyväksi. Ta-voitteena on vakiinnuttaa vammais-tutkimuksen asema suomalaisessatiedekentässä. Nykyisellään tutki-mus on yksittäisten tutkijoiden jasatunnaisen projektirahoituksen va-rassa. Tilannetta voidaan kuitenkinmuuttaa, mistä esimerkkinä monis-sa maissa (esim. Irlanti, Iso-Britan-nia, Hollanti ) olevat alan oppituolitja vakiintunut tieteellinen asema.
Pohjoismaissa vammaistutkimuk-sen edistäjänä jo vuodesta 1997 ontoiminut NNDR (Nordic Networkon Disability Research) ja sen lehtiSJDR (Scandinavian Journal ofDisability Research). Suomessa alantoimijana ovat olleet muun muassaVammaistutkimuksen tukisäätiö jasen piirissä toiminut verkosto sekävuodesta 2006 lähtien Vammaistut-kimuksen Seura ry (VATU).
Tavoitteena on luoda vammaistut-kimuspäivistä jatkuva perinne, jokavahvistaa alan tutkimusta ja tuo sil-le näkyvyyttä. Vammaistutkimus-ta tarvitaan ja sen julkisen uskotta-vuuden (legitimiteetin) paras tae onmahdollisimman korkea taso. Yk-sittäisten järjestöjen ja tutkijoidentutkimukset jäävät liian helpostivaille huomiota ja käytännön seu-rauksia. Vammaisten aseman ja elä-mänlaadun parantaminen vaatii tu-ekseen jatkuvaa korkeatasoista tut-kimusta. Eräs tutkimuksen tavoit-teista on hyvinvointipuutteidenosoittaminen ja niiden näkyväksi te-keminen. Vain näin uudistuksille
voidaan saada kestävä pohja. Vam-maistutkimuksen tarve korostuuentisestään nykyisessä tilanteessa,jossa hyvinvointierot eli eriarvoi-suus ovat kasvaneet. Oikeudenmu-kaisuus ja tasa-arvo ovat kestävänyhteiskuntapolitiikan perusta, jotavammaistutkimus osaltaan raken-taa.
Tässä tarkoituksessa kutsummealan tutkijoita ja kentän väkeä Tur-kuun esittelemään tutkimuksiaan,ideoitaan ja kokemuksiaan ja näinosallistumaan vammaistutkimuk-sen edistämiseen Suomessa.
Tarkoituksena on koota yhteenvammaistutkijat yhteiskuntatieteen(esim. sosiologi-päivien Yhteiskun-tatieteellinen vammaistutkimus-ryhmä), erityispedagogiikan ja kas-vatustieteen (esim. erityispedago-giikan jatko-opiskelijat), historian(esim. aiemmin vammaishistorianseurassa toimineet), alan järjestö-jen toimijat (esim. Kynnyksen KesäAkatemia) ja kaikki muut asiastakiinnostuneet. Ohjelmassa on tar-jolla korkeatasoisia kansainvälisiäja kotimaista alustuksia vammais-tutkimuksen eri alueilta, sekä omatseminaariryhmänsä tutkijoille jajärjestöväelle.
Seminaarissa on yleisavustajaaikataulutettujen ohjelmien ai-kana. Yleistulkkausta ei järjes-tetä.
Lisätietoa www.vammaistutkimus.fi
Professori Simo Vehmas kirjoit-ti talojen esteettömyydestä He-lisingin Sanomien Puheenaihe-palstalla 4.3.2010 otsikolla: “On moukkamaista osoittaavammaiselle takaovea.”
Mielipidekirjoituksessaan Veh-mas totesi, että “esteetön raken-nuttu ei ole jonkin yksittäisenvähemmistön mielivaltainenpäähänpinttymä, vaan perusoi-keus.”
CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:175
6 CP-LEHTI 2010:2
“Totta ja unta -draama puhe- jakehitysvammaisten ihmisten
yhteisöllisenä kuntoutuksena jakokemuksena”
Tuula Pulli
TIEDE JA TUTKIMUS
KM Tuula Pullin erityispedagogii-kan väitöskirjan ”Totta ja unta –draama puhe- ja kehitysvammaistenihmisten yhteisöllisenä kuntoutukse-na ja kokemuksena” tarkastettiin27.3.2010 Jyväskylän yliopistossa.
Tuula Pulli tarkastelee väitöskirjas-saan uutta kuntoutuksellista draa-matyyppiä, jossa puhe- ja kehitys-vammaiset ihmiset osallistuvat yh-dessä lähityöntekijöidensä kanssayhteisölliseen draamaan.
Hän selvitti tutkimuksessaan, mil-laisia kulttuurisia ja henkisen kas-vun voimia sisältyy yhteisölliseendraamaan, joka ottaa huomioon ha-vaitsemisen, ymmärryksen ja vies-tinnän sekä vuorovaikutuksen mit-tavatkin haasteet.
Tällaista yhteisöllisen kuntoutuksentoimintamalliin perustuvaa draama-toimintaa ei ole aiemmin tutkittu.Draamatyypin keskeinen tavoite onkehittää vaikeasti kehitysvammais-ten ihmisten ryhmätaitoja sekä tar-jota iloa ja oppia asiakkaidensa pa-rina oleville lähityöntekijöille. Pul-li tarkasteli draamatyypin teoreet-tista perustaa ja testasi siitä raken-tamaansa mallia käytännössä.
Pulli tarkasteli tutkimuksessaanneljän eri draamaryhmän yhteen-sä kahtatoista reilun tunnin mit-taista draamatuokiota. Vammai-sista osallistujista osa oli autisti-sia ja osa aistivammaisia eikäkukaan heistä voinut keskustella
puhuen, viittoen tai kuvamer-kein. Draamatuokion tarinoidenjuoni ja vertauskuvallisuus olivatlähityöntekijöitä varten: kehitys-vammaisten osallistujien odotet-tiin reagoivan toiminnallisiin epi-sodeihin. Tarinan maailmat teh-tiin olohuoneisiin yhdessä kan-kaiden, musiikin, ilmavirran,tuoksujen ja esineiden avulla.
Draamatuokioissa jokaisella olimahdollisuus vuorollaan kootatoisten huomio ja olla roolissa yk-sin tai parin kanssa. Kaksi draama-ohjaajaa huolehti jännitteen vaih-telusta ja tarjosi mahdollisuudenottaa rooleja. Tärkeintä tuokioissaei ollut jokaisen aktiivinen toimin-ta, vaan se, että toimittiin yhdessäpulmien ratkaisemiseksi.
Tutkimuksen vammaispoliittinenulottuvuus liittyy kehitysvamma-palvelun ajankohtaiseen rakenne-muutokseen. Kun kehitysvamma-huollon laitoshoito siirtyy kuluval-la vuosikymmenellä peruskuntiin,asumisyksiköiden kuntouttava arkikaipaa luovaa yhteisöllistä työotet-ta. Tutkimuksen draamatyyppiä tar-kasteltiin yhteisöllisenä kuntoutuk-sena, jota toteuttavat lähityötekijätdraamaohjaajan avulla. Draamaosoittautui ryhmäkodeissa ja toi-mintakeskuksissa halutuksi ja hyö-dylliseksi. Draamatoiminta kokosimyös niiden huomion, joita pelk-kä kielellinen viesti ei tavoita. Osal-lisuus ja ymmärrys kasvoi koke-malla ja tekemällä yhdessä.
Tutkimuksen kulttuurinen ulot-tuvuus korostaa taiteen saavu-tettavuutta. Esimerkiksi kansa-kunnan tarinat tarjoavat aihei-ta, joita voidaan viedä vaikea-vammaisten ihmisten luokse ri-kastuttamaan heidän yhteisön-sä elämää ja kertomaan jotakinjokaisen tarinasta. Yhteinenaistivoimainen ja kehollinendraamatyöskentely tuo esiinperuskokemuksia, jotka ovatriippumattomia puheen ja ym-märryksen rajoitteista.
- Draamassa jokainen voi löy-tää itsestään ihmisen, joka ih-mettelee maailmaa ja etsii tie-toa siitä kehonsa kautta, TuulaPulli sanoo.
Tutkimus oli Avain-säätiön toimin-taa, johon säätiö sai Raha-auto-maattiyhdistyksen kolmevuotisenhankeavustuksen. Yhteistyökump-paneina olivat Pääjärven kuntayh-tymä ja Jyväskylän kaupunki.
Teos on julkaistu sarjassa Jy-väskylä Studies in Education,Psychology and Social Rese-arch numerona 385, 281 s., Jy-väskylä 2010, ISSN 0075-4625,ISBN 978-951-39-3825-3. Sitäsaa yliopiston kirjaston julkai-suyksiköstä, puh. (014) 2603487, [email protected].
CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:176
7CP-LEHTI 2010:2 AJANKOHTAISTA
Arkkiatri Arvo YlpönmuistomerkkiHelsingin Vallilaan
Arkkiatri Arvo Ylpön muisto-merkki, kuvanveistäjä JukkaTuomisen Hopeinen puu, pal-jastettiin 26.2.2010 HelsinginVallilassa.
Muistomerkin paljasti arkkiat-ri Ylpön puoliso, lastenlääkäriLea Ylppö Hopeinen puu si-jaitsee Lääkäritalon yhteydes-sä Mäkelänkadulla.
Vuonna 1992 kuollut arkkiatriYlppö kehitti monin tavoin las-ten terveydenhuoltoa, ja häntäpidetään suomalaisen neuvola-toiminnan isänä.
ELÄKKEELLE
Sosiaalineuvos Aimo Ström-berg jää eläkkeelle kansainvä-lisen CP-liiton pääsihteerin toi-mesta 1.heinäkuuta 2010.
Aimo Strömberg sijaistaa15.3.2010-30.4.2011 Sosiaali-jaterveysjärjestöjen yhteistyötyö-yhdistys YTY ry:n pääsihteeriEeva Kuuskoskea, joka kutsut-tiin sosiaali- ja terveysministeriLiisa Hyssälän valtiosihteerikuluvan vaalikauden loppuun.
*******
UUDET TUULET
Työni CP-liitossa päättyi, kun saimme yllättävän RAY:n päätök-sen viime vuoden lopulla. Sain uuden työpaikan Valvirasta jaaloitin uudessa työssäni maaliskuun 22. päivä.
Olen hyvin haikein mielin jättämässä teidät kaikki, toivottavasti vielätavataan! Lämmin kiitos myös upeille työkavereille kaikesta!
Minna Miettinen ********Juhani Laurinkari Euroopan tieteiden ja akatemian
jäseneksiItä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Juhani Lau-rinkari on kutsuttu kuudentena suomalaisena Euroopan tieteidenja taiteiden akatemian (European Acaademy of Sciences and Arts)jäseneksi maaliskuun alussa. Laurinkari kutsuttiin yhteiskuntatie-teiden, oikeustieteiden ja talouden luokan jäseneksi.
Euroopan tieteiden ja taiteiden akatemian tavoitteena on keskus-tella ajankohtaisista teemoista yli tieteiden ja kansallisten rajojen.Akatemiaan kuuluu 1200 eri tieteentekijää , filosofia ja taiteilijaa.Jäsenten joukossa on 28 nobelistia
Akatemiassa on viisi suomalaista jäsentä, sen jälkeen kun tieteenakateemikko,professori, geenitutkija Leena Peltonen-Palotie kuoli11.3.2010.
Suomen CP-liitto ryjulistaa haettavaksi
Suomen CP-liiton stipendirahastosta yhteensä 2000 euroa jaettavaksi rahaston sääntöjen mukaiseentoimintaan. Rahastosta voi hakea apurahaa mm. CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten henkilöidenopiskeluun.
Suomen CP-liitto ry:n hallitukselle osoitettu vapaamuotoinen apurahahakemus yksityiskohtaisine apurahankäyttösuunnitelmineen, tulee toimittaa 30.4.2010 mennessä osoitteellaSuomen CP-liitto ry,Malmin kauppatie 26, 00700 HelsinkiKuoreen merkintä “Stipendihakemus”
Hakemuksessa on käytävä ilmi hakijan täydelliset henkilötiedot ja pankkiyhteys.Lisätietoja: toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p. 040 701 4881, [email protected]
CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:177
8 CP-LEHTI 2010:2TIEDE JA TUTKIMUS
“Että sais olla lapsenatoisten lasten joukossa”
Lapsen toiminnallisen osallistumi-sen onnistuminen on monen teki-jän summa
KM Kristine Fromin erityispeda-gogiikan väitöskirjan *Että sais ollalapsena toisten lasten joukossa* -Substantiivinen teoria erityistä tukeatarvitsevan lapsen toiminnallisestaosallistumisesta toimintaympäris-töissään tarkastettiin 9.1.2010 Jyväs-kylän yliopistossa
- Lapsen varhaisvuosien aktiivistatoimintaa ja osallistumista pidetäänitsestään selvyytenä. Erityistä tukeatarvitsevan lapsen toiminnallinenosallistuminen on kuitenkin monentekijän summa tai erotus, toteaaKristine From.
Tutkimuksessa kasvatuksen ja kuntou-tuksen ammattilaiset sekä vanhemmattoimivat yhteistyössä lapsen kasvatus-ta ja kuntoutusta suunnitellen, toteut-taen ja arvioiden. Yhteistyössä käytet-tiin apuvälineenä yksilöllistä oppi-maan ohjaamisen suunnitelmaa VAR-SUa sekä pyrittiin toimintaperustaisenohjauksen periaatteiden toteutumiseenlapsen arjessa.
- Hahmottelen tutkimuksessani eri-laisia lapsen toimijan ja osallistujankuvia. Kuvien pohjalta olen muo-dostanut toiminnallisen osallistumi-sen teoreettisen mallin, jonka eri ta-soilla yhdistyvät useat lapsen toi-mintaa ja osallistumista mahdollis-tavat ja edistävät tekijät.
Tulosten perusteella erityistä tukeatarvitsevan lapsen toiminta ja osal-listuminen liittyvät kiinteästi toimin-taympäristöön ja sen ominaisuuk-siin, jotka osaltaan mahdollistavat tai
rajoittavat lapsen toiminnallista osal-listumista. Fromin kuvaamassa mal-lissa lapsen toiminnalliselle osallistu-miselle on oleellista hänelle itselleenmerkityksellisen vuorovaikutuksentoteutuminen arjen keskeisissä toi-minnoissa.
Fromin tutkimuksessa yksi tällainenvuorovaikutustilanne oli aamupiiri,jossa lasten keskinäisellä vuorottelullaoli merkittävä rooli. Toinen keskeinentoiminta oli leikki, jonka merkityskasvatuksen ja kuntoutuksen ammat-tilaisille ja vanhemmille kuitenkinvaihtelee.Leikissäon mahdollisuusrikkaaseen ydinvuorovaikutukseenlasten kesken.Leikillävoi kuitenkinolla myös välinearvo, jolloin leikinsisällöt ja vuorovaikutus voivat jäädäsivuosaan. Leikki voi myös rajoittuaympäristössä tuotetun *aikapulan*vuoksi. Tutkimuksessaan From ha-vaitsi, että kasvatuksen ja kuntoutuk-sen ammattilaisten yhteistyön paino-pisteen suuntautuessa lapsen toimin-taympäristön suunnitteluun, voi las-ten keskinäisen vuorovaikutuksenhuomiointi jäädä sivuosaan. Ammat-tilaiset ja vanhemmat kuitenkin ky-kenivät yhteistyön kehittyessä muut-tamaan toimintatapojaan huomates-saan jonkin toiminnan olevan lapsel-le merkityksellistä. Samalla kasvatuk-sen ja kuntoutuksen ammattilaisten-kin ohjaava rooli muuttui yhdessä toi-mijaksi.
- Keskeistä toiminnallisen osallistu-misen onnistumiselle ovatkin kasva-tuksen ja kuntoutuksen ammattilais-ten ja vanhempien yhteistyökäytän-nöt, joilla edistetään lapsilähtöistäosallistumista osana lapsiryhmää.Tutkimuksessa yhteistyötä kuvattiin-kin parhaimmillaan *yhdessä elämi-
seksi*, From kertoo.
Fromin mukaan lapsen aktiivinentoiminnallinen osallistuminen vaatiivuorovaikutustaitoja sekä aikuisiltaettä lapsilta.
- Aikuisilta vaaditaan kykyä havaitalapsille merkityksellisiä tilanteitasekä kykyä ohjata lapsia vuorovai-kutuksessa, joka voi olla kaikille lap-sille haasteellista. Lapset ovat omi-ne taitoineen aloitteellisia osallistu-maan, mutta aikuiset eivät tällaisiatilanteita riittävästi huomioi eivätkäohjaa. Näin moni toiminta- ja osal-listumismahdollisuus jää alkuteki-jöihinsä.
Erityistä tukea tarvitsevan lapsen toi-minnallisen osallistumisen tukemi-sessa yhdistyvät kasvatuksen ja kun-toutuksen käytännöt, jotka edistävätlapsen kokonaisvaltaista kasvua jakehitystä mahdollistaen lapsen ke-hitykselle tärkeän sosiaalisen pää-oman saannin. Varhaisvuosienvuo-rovaikutuksessa saatava sosiaalinenpääoma on merkittävä voimavaralapsen myöhemmälle toiminnalle jaosallistumiselle ja voi estää lapsensyrjäytymisen.- Toiminnalliseenosallistumiseen liittyvien merkitys-ten ja arvojen jakaminen on haasteel-lista. Huomio tulee kiinnittää erityi-sesti lapsen äänen kuulumiseen. Tii-mityötä kehittämällä ammattilaisetja vanhemmat voivat vahvistaa yliasiantuntijarajojen tapahtuvaa oppi-mista.
Yhteistyöllä voidaan myös lisätä kas-vatuksen ja kuntoutuksen laatua ja vai-kuttavuutta sekä kehittää oppivia or-ganisaatioita. Oppivissa organisaatios-sa oppii lapsikin, summaa From
CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:178
9CP-LEHTI 2010:2 TYÖ
Workshop: Työelämä kaikille
osallisuus, esteettömyys, saavutettavuus – näkymättömät esteet näkyviksi
Invalidiliitto ry Mannerheimintie 107, Helsinki
käyntiosoite: Nauvontie 8, neuvotteluhuone Helsinki, 6. krs
20.5.2010 klo 12.30 - 16
Seminaarin tavoitteena on koota tietoa ja keskustella osallisuuden vahvistamisesta työelämässä erityisesti työpaikkojen esteettömyyden, palvelujen saavutettavuu-den, työhyvinvoinnin ja työurien pidentämisen näkökulmista. Lisäksi tavoitteena on vaikuttaa asenteisiin ja päätöksentekoon.
Osallistujat: Kuormittavuuden hallinta työssä -teeman tasa-arvo- ja monimuotoi-suusverkosto, joka käynnistyi vuonna 2008 Työhyvinvointifoorumin seminaarissa. Osallistujat voivat ilmoittautumisen yhteydessä ehdottaa esiteltäväksi tietoiskuja, omia hankkeitaan ja aiheeseen liittyvää materiaalia esim. posterin.
Tervetuloa!
Tilaisuuden järjestäjät: sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoima Työhyvinvointifoorumi, Työterveyslaitos ja Invalidiliitto ry yhteistyössä. Tilaisuus on maksuton.
Ilmoittautumiset ja tarjoiluun liittyvät erityishuomiot 10.5. mennessä[email protected], puh. (03) 262 72470. Kokonaisosallistujamäärä 35 osallistujaa.
CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:179
10 CP-LEHTI 2010:2VERTAISTUKIARPAJAISET
CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:1710
11CP-LEHTI 2010:2 VERTAISTUKIARPAJAISET
VERTAISTUKIARVALLA VOIT TUKEA
VERTAISTOIMINTAA
Suomen CP-liitto on mukana yhdeksän muun vammais- ja potilasjärjestön kanssa keräämässä varoja järjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten vertaistukitoimintaan
vertaistukiarvoilla. Vertaistukiarpajaiset toteutetaan Internet-arpajaisina ajalla 1.1.2010 – 30.6.2010. Arpajaisten suojelijana toimii tohtori Pentti Arajärvi.
Vertaistuessa keskeistä on tunne siitä, että ei olekaan ongelmansa kanssa yksin. Suomen CP-liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnassa vertaistuki on tärkeässä roolissa ja toimintaa halutaan edelleen kehittää. Vertaistuki auttaa arjessa jaksamista ja antaa lisävoimavaroja.
OHESSA SINULLE VERTAISTUKIARPA
Aktivoimalla arvan tuet CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten vertaistukitoimintaa. Arvan aktivoimien ja arpajaisiin osallistuminen on vapaaehtoista.
Yhden arpanumeron hinta on 3€ ja yhdeltä arpaseteliltä voi kerrallaan aktivoida Internetissä 1-8 arpaa (koko arpasetelin aktivoiminen 8x3€=24€). Arvan aktivoimiseen tarvitset Internet-yhteyden, arpa maksetaan verkkopankissa. Mahdollisen voiton voi tarkistaa heti arvan aktivoinnin ja maksamisen jälkeen.
Arpajaisten päävoittona on Saab 93 -henkilöauto, lisäksi arvotaan mm. Aurinkomatkojen 4000 euron lahjakortteja ja LCD-televisioita. Yhteensä voittoja on yli 117 000 kpl ja niiden arvo on yli miljoona euroa.
Ohjeita arpojen aktivoimiseen Arpojen aktivointi tapahtuu siirtymällä Internetissä sivulle www.kultanetti.fi/vertaistuki/ Valitse Aktivoi arpasi -linkistä alakohta ”minulla on arpaseteli”, jolloin siirryt saamiesi
arpanumeroiden aktivointisivulle. Syötä aktivointisivulla haluamasi määrä arpasetelisi arpanumeroista 1-8 (yksi arpanumero on
arvoltaan 3€). Jos haluat tukea Suomen CP-liiton vertaistukitoimintaa, valitse ”yhdistyksen nimi” -kohdasta
tuen saajaksi Suomen CP-liitto (ellet valitse kohdeliittoa, jaetaan maksamasi summan osalta tuotto kaikkien mukana olevien järjestöjen kesken niiden aikaan saaman myynnin suhteessa). Siirry sen jälkeen maksamaan arpasi käyttämäsi verkkopankin kautta. Kun olet verkkopankissa
hyväksynyt maksusi, pankin ohjelma palauttaa sinut voittojen tarkistusnäytölle. Mikäli arvoissasi on voitto, pyytää ohjelma voiton toimittamiseksi nimen, osoitteen ja puhelinnumeron.
Arpoja myydään Etelä-Suomen lääninhallituksen luvalla OKU 980 A (annettu 28.10.2009).
Arpajaisia koskevat tiedustelut voit tehdä Kultareunaan. Osoite on Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki ja puh. 09-7743 710, sähköposti [email protected].
Lisätietoja saat myös www.cp-liitto.fi/vertaistukiarpa ja Suomen CP-liitosta: Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen puh. 09-54075410, [email protected] tai järjestöpäällikkö Minna Teiska puh. 09-54075413, [email protected]
CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:1811
12 CP-LEHTI 2010:2YHDISTYSTOIMINTA
Tämän päivän kuuma sana järjestömaailmassa on vertaistuki. Kysyimme mm. vertaistuen merki-tyksestä 35-vuotiaan Etelä-Saimaan CP-yhdistyksen puheenjohtaja Virpi Siiskoselta
1. Mitä on mielestäsi vertaistuki – määrittele vertaistuki yleisellä tasolla.2. Mitä vertaistuki voi parhaimmillaan antaa?3. Mitä vertaistuesta voi parhaimmillaan saada?4. Mitä vertaistuki on Etelä-Savon CP-yhdistyksen toiminnassa?5. Miten näet vertaistuen vaikuttavuuden vammaisen ihmisen tai hänen läheistensä arjessa?6. Miten vertaistuki on kehittynyt/ kehittänyt 35-vuotiaan Etelä-Savon CP-yhdistyksen toi-mintaa?7. Miten Etelä-Savon CP-yhdistyksen vaikuttavuustoiminta on parantanut yhdistyksen toi-minta-alueella asuvien CP-vammaisten, MMC- ja HC- vammaisten elämää ja osallistumis-mahdollisuuksia? Kerro mahdollisia esimerkkejä.8. Miksi kannattaa liittyä Etelä-Savon CP-yhdistyksen jäseneksi?9. Etelä-Savon CP-yhdistyksen yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa. Kuinka paljon jaminkälaisissa asioissa teette yhteistyötä? Mitä konkreettista hyötyä yhteistyöstä on tai onollut? Mainitse esimerkkejä.10. Taloustaantuman vaikutus yhdistystoimintaan. Onko meneillään oleva taloustaantumavähentänyt/lisännyt järjestöjen välistä yhteistyötä alueellanne?11. Arvioi omaa panostasi Etelä-Savon CP-yhdistyksen puheenjohtajana. Mitkä ovat olleetsuurimmat toteutuneet, yhteiskunnallisesti merkittävät asiat, jotka olet omalla puheenjohta-jakaudellasi aikaan saanut ja vienyt ihmisten arkeen?12. Vuonna 2015 Etelä-Savon CP-yhdistys on 40-kymppinen. Miten näet, että yhdistystoimin-ta kehittyy ja millainen on vertaistuen asema yhdistyksessä viiden vuoden kuluttua?
Yhdistystoiminta on vertaistukea
1. Vertaistuki on samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien keskenäistäja yhdenvertaista tukea.
2. ja 3. Vertaistuessa annetaan ja saadaan vertaistukea, en näe niitä erillisi-nä prosesseina. Ver taistuellisesti kaikki tässä tapauksessayhdistyksemme jäsenet osallistuvat siihen omalla panoksellaan. Pa-ras palaute on, kun yhdessä toteamme saavuttaneemme esimerkik-si, jonkun meidän kaikkien arkeen vaikuttavan asian tai vaikkapa toi-mintamme on auttanut yksittäistä henkilöä hänen elämässään.
4. Pienen yhdistyksemme pohja on nimenomaan vertaistuellisessa ja va-paa-ehtoisessa toiminnassa, yhdessä pyrimme edistämään tärkeäk-si kokemiamme asioita.
CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:1812
13CP-LEHTI 2010:2 YHDISTYSTOIMINTA
5. Yhdistystoiminta on tärkeä osa jäsentemme arkea, yhdistyksen kauttapyrimme antamaan heille vaikutuskanavan ja mahdollisuuden konk-reettiseen osallisuuteen. Yhdistys tarjoaa vertaistuellista yhdessä-oloa, koulutusta ja liiton kautta tehokkaat ja laadukkaat aluesihteeripalvelut, ohjaus ja neuvonta työn muodossa. Nämä palvelut ovat nos-taneet monen jäsenen toimintakykyä, taanneet sujuvan ja laaduk-kaan arjen.
7. Yhdistyksellämme on hyvät sidosryhmät ja yhteistyökumppanit pienenäyhdistyksenä emme kykene tarjoamaan, kuin vähän omaa toimin-taa, mutta em. ryhmien kautta jäsenistöllämme on mahdollisuus osal-lisuuteen esim. eri harrasteryhmissä ja alueellisissa toimintaryhmissä.Yhdistyksellämme on edustus Mikkelin kaupungin vam-maisneuvostossa ja Etelä-Savon sosiaali-, ja terveysjärjestöjen tukiry:ssä Estery, jossa mm. pyörii RAY:n tukema vetovoimaa vertaistuesta-projekti.
8. Yhdistyksessämme on tärkeää, että jäsenistöllemme taataan sujuva arkija tarvittavat palvelut eli ohjataan palveluiden piiriin niin pitkälle, kunse vapaaehtoisvoimin on mahdollista. käytännössä linkki tähän onaluesihteerimme sidosryhmineen, joka on tarvittaessa mukanaviranomaisyhteyksissä asiakasta kuunnellen ja kunnioittaen.
9. Em. Estery:ssä konkreettisena hyötynä on se, ettei kaikkia palveluita tar-vitse tuottaa itse. Voimme mennä mukaan esim. erilaisten tapahtu-mien järjestelyihin ja osallistua myös muiden järjestöjen tapahtumiinEstery:n kautta.
10. Yleisavustukset ovat pienentyneet, mutta olemme sopeuttaneet tilan-teen niin, että takaamme jäsenistöllemme yhdenvertaisen osallistu-misen, joka käytännössä tarkoittaa esim. avustajien kulujen korvaa-mista ja pieniä omavastuita esim. retkistä. Tämä on myösyhdenvertaisuutta kaikki vapaa-ajan toiminnot ja harrastukset mak-savat.
11. Puheenjohtajana olen yksi yhdistystoimija muiden joukossa, toimiva yh-distys on yhdessä toiminista, olemme kaikki aktiivisesti edistäneetvammaryhmiemme sujuvampaa arkea. Keskeisin asia on ollut hen-kilökohtaisen avun saaminen subjektiiviseksi oikeudeksi, tällä het-kellä paikallisyhdistyksillä on tärkeä rooli valvoa lain toteutumista.Mielestäni tässä näkyy selkeästi myös se että järjestöjen keskinäiselläyhteistyöllä on suuri merkitys ja tässäkin asiassa paikal-lisyhdistystoimijat ovat antaneet oman panoksensa.
12. Toivon, että jäsenistömme kipinä yhdistystoimintaan säilyy. Tärkeää eiole määrä vaan laatu. Tässä yhteydessä haluan myös kiittää kaikkiayhdistyksemme jäseniä, sidos-, ja yhteistyökumppaneita.
CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:1813
14 CP-LEHTI 2010:2KEVÄTNEUVOTTELUPÄIVÄT
Hallituksen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO2010 – 2015
Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan on kirjattu vammaispoliittisen ohjelman laati-minen vammaisten henkilöiden oikeudenmukaisen aseman turvaamiseksi. Samoin on kirjattu ohjel-malla linjattavan seuraavien vuosien vammaispolitiikan keskeiset toimenpiteet.
Tavoitteena on luoda vahva pohja ihmisoikeuksille, syrjimättömyydelle, yhdenvertaisuudelle ja osalli-suudelle. Päämääränä on yhteiskunta, joka soveltuu myös vammaisille ihmisille. Työskentelyn keskei-set lähtökohdat ovat valtioneuvoston vuonna 2006 eduskunnalle antama maamme ensimmäinen Vam-maispoliittinen selonteko ja Suomen vuonna 2007 allekirjoittamat YK:n yleissopimus vammaistenhenkilöiden oikeuksista.
Ohjelma valmistellaan eri hallinnonalojen ja asiantuntijatahojen yhteistyönä.Ohjelmatyö on käynnistynyt syyskuussa 2008 ja päättyi maaliskuussa 2010.
Vammaispoliittiset suuntaviivat tulevaisuudessa luodaan ohjelmassa, joten vammaisjärjestöt odottavatohjelmalta myös konkreettisia tavoitteita ja toimenpidesuunnitelmia – ei vain yleisen tason tavoitteita.Ohjelman valmisteluvaiheessa luonnoksesta on pyydetty palautetta. Valmisteluvaiheessa saatujen tie-tojen perusteella ohjelmassa on runsaasti toimenpide-ehdotuksia, joista osa hyvinkin konkreettisiaja osa pyrkimyksiä. Monia tärkeitä vammaisten henkilöiden elämään vaikuttavia asioita on val-mistelun myötä nostettu esiin. Vammaisfoorumilla on ollut edustaja valmistelussa mukana ja näinvammaisjärjestöjen kokemukset ja näkemykset ovat välittyneet työryhmälle.
Yhdenvertaisuustoimikunnan mietintöEhdotus uudeksi yhdenvertaisuuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi
Yhdenvertaisuustoimikunnan tehtävänä oli uudistaa yhdenvertaisuuslainsäädäntöä . Lähtökohtana olilainsäädäntö, joka vahvistaisi yhdenvertaisuuden suojaa kattamalla aiempaa selvemmin kaikki syrjintä-perusteet ja asettamalla eri syrjintäperusteet mahdollisimman samanlaiseen tilanteeseen. Ongelmalli-sinta vammaisten henkilöiden kannalta toimikunnan esityksessä on, että toimikunnan esittää erilaistavalvontaa työelämän alueella ja muulla elämän alueella. Työelämän osalta valvonta jäisi työsuojelupii-rien toiminnaksi, mutta toimikunnan esityksessä ei oteta mitään kantaa siihen, miten vammaisten osal-lisuus ja asiantuntemus otetaan mukaan. Toimikunnan esittää myös, että edelleen tasa-arvolaki ja senvalvonta säilyy omanaan ja yhdenvertaisuuslaki ja sen valvonta omanaan. Erityisesti silloin kun on kysemoniperusteisen syrjinnän mahdollisuudesta, kuten sukupuoli ja vammaisuus, kahden eri lainsäädän-nön ja valvonnan olemassaolo hankaloittaa asian eteenpäin vientiä.
Toimikunnan esityksessä on myös monia parannuksia nykytilanteeseen nähden. Yhdenvertaisuuslainsoveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan kaikkea yksityistä ja julkista toimintaa; yh-denvertaisuuden edistämisvelvoitteet koskisivat kaikkia syrjintäperusteita; kohtuullisten mukau-tusten laiminlyönti olisi lain mukaan syrjintää. Lisäksi toimikunta ehdottaa yhdenvertaisuusval-tuutetun ja yhdenvertaisuuslautakunnan perustamista.
Ilona Toljamopalvelupäällikkö
Suomen CP-liitto ryMikkeli 27.3.2010
CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:1814
15CP-LEHTI 2010:2 AJASSA
AJASSA LIIKKUUAnne Heikkinen Lihastautiliiton toiminnanjohtajaksi
Hoitotieteen tohtori Anne Heikki-nen aloitti Lihastautiliitto ry:n toi-minnanjohtajana 1. maaliskuuta2010. Sitä ennen Heikkinen toimiTyöterveyslaitoksen koulutuspääl-likkönä Helsingissä.
Anne Heikkisen ammattiura onkulkenut sairaanhoitaja-opintojenkautta terveystieteiden maisteriksija vuonna 2007 terveystieteen toh-toriksi. Turun yliopiston hoitotie-teen laitoksella tehdyn väitöksenaihe oli ”Yksityisyys työterveys-huollossa.” Terveydenhuoltoon liit-tyvät eettiset kysymykset ovat Heik-kisen keskeinen mielenkiinnonkohde. Hän on TEHY:n eettisenneuvottelukunnan jäsen. Kaarinas-sa asuva ja Turusta kotoisin olevaHeikkinen on toiminut 15 vuodenajan myös parisuhdeterapeuttinalääkäriasema Pulssissa.
Lihastautiliiton toiminnanjohtajanarunsaat 20 vuotta työskennellyt Lee-na Koikkalainen jäi eläkkeelle.
Lihastautiliitto ry on valtakunnal-linen vammaisjärjestö, jonka piiriinkuuluu yli 80 harvinaista neurolo-gista sairautta.
Liiton tehtävänä on tukea jäsenis-tönsä oikeutta tasa-arvoiseen elä-mään. Tärkeimpiä palvelumuoto-ja ovat oikeuksien valvonta, so-peutumisvalmennus ja tiedotta-
minen. Lihastautiliitossa onnoin 3000 jäsentä, 12 paikallis-yhdistystä eri puolilla Suomeaja 19 työntekijää.
Keskustoimisto on Turussa jaaluetoimistot Helsingissä, Vaa-sassa, Lappeenrannassa, Kuo-piossa ja Oulussa.
Kehitysvammaisilletukea yksilölliseenasumiseen
“Kehitysvammaisten asumisolojenparantaminen voidaan pitkälti ki-teyttäätavoitteeseen vähentää laitos-hoitoa. Se toteuttaa myös hallitus-ohjelman ja asuntopoliittisen toi-menpideohjelman tavoitteita”,kommentoi asuntoministeri JanVapaavuori hallituksen hyväksy-mää periaatepäätöstä ohjelmaksikehitysvammaisten asumisen ja sii-hen liittyvien palvelujen järjestämi-seksi vuosina 2010-2015.
“Laitosmaisten ratkaisujen korvaa-minen sopivilla avohuollon asumis-ratkaisuilla merkitsee paljon kehi-tysvammaisille henkilöille itselleen.Myös yhteiskunnan kannalta onmerkittävää, että tarjolla on heidäntarpeitaan vastaavia, inhimillisem-piä ja laadukkaampia asumisratkai-suja”, totesi ministeri Vapaavuori.
Ohjelman tavoitteena on tukea ke-hitysvammaisten henkilöiden yk-silöllistä asumista ja vähentää ke-hitysvammalaitosten paikkojasuunnitelmallisesti ja hallitusti.Ohjelma on valmistelu ympäristö-ministeriön ja sosiaali- ja terveys-ministeriön yhteistyönä.
Peruspalveluministeri Paula Risikkopainottaa asumista tukevien yksilöllis-ten palvelujen ja tuen turvaamista sekäniiden yhdistämisen tärkeyttä.
“Kehitysvammaisille suunnitel-lut asunnot tähtäävät itsenäi-seen asumiseen.Lisäksi tarvi-taan palveluja, jotka mahdollis-tavat itsenäisen asumisen.
Huolellinen palvelusuunnitteluja erilaisten palvelujen yhdistä-minen mahdollistaa kehitys-vammaisille henkilöille itsenäi-sen elämän ja osallisuuden yh-teisössä ja yhteiskunnassa laa-jemminkin. Palvelukokonai-suuteen voi kuulua myös hen-kilökohtaista apua”, sanoo mi-nisteri Risikko.
Lakiesitys: Kotimaisettv-ohjelmat tekstitettävä
Kaikissa Yleisradion kotimaisis-sa ohjelmissa pitää olla tekstitysvuoteen 2016 mennessä edellyt-tää hallituksen lakiesitys.
Nyt YLE tekstittää kotimaisistaohjelmistaan vajaan kolmannek-sen. Tekstitysvelvollisuus alkai-si heinäkuussa 2011.
Suurimmilta tv-kanavilta laki edel-lyttäisi myös kuvatulkkausta näkö-vammaisia varten tai, että suomeksitekstitettyjen ulkomaisten ohjelmi-en teksti muutetaan ääneksi. Ylen ka-navilla voi jo valita automaattisen ää-nipalvelun ulkomaisille tekstitetyil-le ohjelmille.
Lakiesitys perustuu EU:n av-di-rektiiviin.
CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:1815
16 CP-LEHTI 2010:2KIRJAT
Laitoshoidon nousu ja tuho?
Artikkelikokoelmassa tasapainotellaan hoivan ja itsenäisyyden välillä
Antti Teittisen toimittama Poislaitoksista! Vammaiset ja hoivanpolitiikka käsittelee laitoshoidonja vammaisuuteen suhtautumisenhistoriaa ja muutoksia. Kuten joopuksen nimestä arvaa, sen pää-tepisteenä kajastaa laitoshoidonloppuminen. Ennen tätä ehditäänkuitenkin käsitellä vammaisuut-ta laajemmin.
Artikkeleissa käydään läpi niintoimintakykyluokituksia hallin-nan välineinä, vammaisten ja ho-lokaustin synkkää menneisyyttäkuin esimerkkejä laitosten lopet-tamisesta. Tekstit pohtivat insti-tuutioiden tarvetta. Samalla pal-jastetaan ennakkoluuloja ja nor-meja vammaisuuteen suhtautu-misen ja hoiva-ajattelun takaa.
Yleinen kysymys on, millaisilleajattelutavoille laitokset vammai-suuden ”käsittelymuotoina” ra-kentuvat. Hoitaminen ja hallitse-minen eivät aina ole kaukana toi-sistaan. Muutos asenteissa laitos-hoitoa kohtaan on kuitenkin ta-pahtumassa. Laitokset eivät enääolekaan itsestään selvä valinta, jatämä tuo mukanaan joukon uu-sia kysymyksiä.
Kirjan ote on tutkimuksellinen.Ehkä juuri siksi se säilyy kriitti-senä vammaisten syrjintää vah-vistaneita tutkimusperinteitäkohtaan. Teoksessa pohditaan,miten sortoa ja hoivainstituutioi-ta on osaltaan oikeutettu tieteel-lisen tiedon perusteella. Kysymyson kiinnostava ja ajankohtainenmyös CP-liiton meneillään ole-vana tieteen ja tutkimuksen tee-mavuonna.
Kirjan tekijät ovat alojensa asi-antuntijoita niin Suomesta kuinulkomailta. Näkökulmia aihee-seen saadaan esimerkiksi Norjas-ta ja Italiasta. Kokonaisuus sovel-tuu keskustelunavaajaksi ja ope-tuksen tueksi kotimaisissa yli-opistoissa, joissa vammaisuudenteeman toivoisi kaiken kaikkiaanolevan enemmän esillä. Teokseenvoi kuitenkin hyvin tutustuamyös luentosalien ulkopuolella.
Kirja lähtee liikkeelle melko ylei-seltä tasolta. Aluksi tarkastellaandeinstitutinalisaatiotutkimuksenperusteita sekä erilaisia vammai-suuden luokittelutapoja ja niidenvaikutusta asenteisiin. Sivuillariittää mittauksia ja faktaa väit-tämien tueksi ja hyvä niin.
Parasta antia ovat silti puheen-vuorot, joissa päästään tutustu-maan oikeiden ihmisten tarinoi-hin järjestelmien sisällä. Valta-osa kirjan esimerkeistä koskeeluonnollisesti kehitysvammai-sia, joita laitoksissa on runsaas-ti. Syrjinnän historia kuiten-kin koskettaa vammaryhmästäriippumatta.
Erityisesti mainittakoon artik-keli, jossa pohditaan vaikeastikehitysvammaisen naisen itse-määräämismahdollisuuksia.Tekstissä päästään seuraamaanpäivän kulkua laitoksessa. Toi-nen kiintoisa kirjoitus taas poh-jautuu lakkautetun laitoksenentisten asukkaiden haastatte-luihin. Myös holokaustia käsit-televä artikkeli puhuttelee,vaikkei sen surullinen sisältö si-nänsä yllätä.
Arki, josta aiemmin on puhut-tu lähinnä tilastojen kautta,konkretisoituu näissä kirjoituk-sissa. Ratkaisu toimii hyvin.Tämä johtuu myös siitä, etteiteos onneksi sorru syyttelyynvaan siinä käydään asiantunte-vasti läpi yhden ajattelumallinperusteita.
Tekstissä kysytään myös, mil-laisia käytännön seurauksia lai-tosten mahdollisella purkami-sella tulee olemaan. Mitään yk-siselitteisiä vastauksia artikke-leissa ei tähän anneta. Pikem-minkin seurataan sivusta van-han järjestelmän murenemista,joka kirjan mukaan on ennenpitkää tapahtumassa.
Paljastamatta enempää tekstiensisällöstä voi todeta, ettei arjes-ta laitoksissa anneta kovin ruu-suista kuvaa. Sitäkin enemmäntarjolla on ajattelemisen aihet-ta. Monipuolisten näkökulmienavulla kirja onnistuu kysymäänperustavanlaatuisia kysymyksiähoitajana ja hoidettavana olemi-sesta sekä ihmisarvosta. Kutenmonissa laitoksia käsittelevis-sä teoksissa, esillä on pohjim-miltaan vallankäytön tutkimus.Kokonaisuuteen tutustumistavoikin suositella erityisesti lai-toksissa itse työskentelevillehenkilöille niiden lisäksi, joitaaihe muuten kiinnostaa.
Antti Teittinen (toim.): Pois lai-toksista! Vammaiset ja hoivan po-litiikka Gaudeamus 2010. 236 s./33, til. www.gaudeamus.fi
Sanni Purhonen
CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:1816
17CP-LEHTI 2010:2 KANNANOTTO
Vammaisten henkilöiden oikeussuoja työsyrjintätapauksissa turvattava
Yhdenvertaisuustoimikunnan mietintö Ehdo-tus uudeksi yhdenvertaisuuslaiksi ja siihenliittyväksi lainsäädännöksi on parhaillaan lau-suntokierroksella. Toimikunnan tehtävänä olilaatia ehdotus uudeksi yhdenvertaisuuslain-säädännöksi. Esityksen keskeisenä tavoittee-na on uudistaa yhdenvertaisuuslainsäädäntöätäyttämään nykyistä paremmin perustuslain6 §:n sisältämän yhdenmukaisen ja laaja-alai-sen syrjintäkiellon asettamat vaatimukset.Pyrkimyksenä on luoda lainsäädäntö, jokavahvistaisi yhdenvertaisuuden suojaa katta-malla entistä selkeämmin kaikki syrjintäpe-rusteet, soveltumalla yhdenmukaisemminkaikkiin elämänalueisiin ja asettamalla erisyrjintätilanteet mahdollisimman samanlais-ten oikeussuojakeinojen ja seuraamusten pii-riin. Tämä tavoite on todella hyvä ja tärkeä,mutta valitettavasti toimikunta ei ole tässä ta-voitteessaan kaikilta osin onnistunut.
Vammaisten henkilöiden kannalta erityisenongelmallista on, että lain valvontaa esitetäänedelleen erilaiseksi riippuen siitä, onko kysetyöelämässä tapahtuvasta syrjinnästä tai muunelämän alueella tapahtuvasta syrjinnästä. Esi-tyksen mukaan työelämässä tapahtuvan syr-jinnän osalta valvonta säilyisi edelleen työ-suojeluviranomaisilla, lähinnä työsuojelupii-reillä.
Luottamusmiehillä, työsuojeluvaltuutetuillatai työsuojelupiirien virkamiehillä ei välttä-mättä ole riittävää asiantuntemusta vammais-ten henkilöiden syrjintää koskevissa asiois-sa. Työsuojelupiirit eivät myöskään voi ryh-
Suomen CP-liitto ry vaatii, että:– yhdenvertaisuuslain jatkotyöskentelyssä on vammaisten ihmisten edustus turvattava– yhdenvertaisuuslaissa on turvattava vammaisten edustus kaikissa valvontaelimissä– työelämää koskevan syrjinnän valvonnassa työsuojeluviranomaisessa on myös oltava
vammainen edustaja asiantuntijana– vammaisten henkilöiden oikeussuoja työelämässä on saatettava vastaamaan oikeus-
suojaa muun elämän alueilla
Mikkelissä 28.3.2010Suomen CP-liitto ry:n kevätliittokokous
tyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamisek-si, tarjota oikeusapua tai muuten avustaa syr-jinnän uhria. Työhönottoon liittyvissä syrjin-tätilanteissa, jolloin työsuhdetta ei ole vieläsyntynyt, luottamusmiehet ja työsuojeluval-tuutetut eivät ole käytettävissä. Työsuojelu-piireistä voidaan vain neuvoa henkilöä, mut-ta ei avustaa henkilöä asian eteenpäin viemi-sessä. Esityksen mukaan yhdenvertaisuusval-tuutetulla ei olisi toimivaltaa selvittää yksit-täisiä syrjintätapauksia työelämässä eikä yh-denvertaisuuslautakunnan tehtäviin esitetäkuuluvan työelämän syrjintätapauksia muu-toin kuin sovinnon vahvistamisessa ja lausun-non antamisessa lain soveltamisessa. Esityk-sessä ei myöskään ole mitenkään otettu huo-mioon vammaisten henkilöiden edustusta työ-suojelupiireissä. YK:n vammaisten oikeuksiakoskevan sopimuksen mukaisesti vammais-ten henkilöiden edustus ja asiantuntijuus tu-lee olla elimissä, joissa valvotaan sopimuk-sen alaan kuuluvia asioita, kuten tässä vam-maisten oikeuksia työelämässä.
Jotta vammaisilla henkilöillä olisi tosiasialli-set mahdollisuudet viedä työsyrjintätapauk-sia eteenpäin, tulisi olla ns. matalankynnyk-sen oikeussuojaelin. Jos yhdenvertaisuusval-tuutetulla olisi rinnakkainen tai täydentävätoimivalta työsuojelupiirien kanssa valvoayhdenvertaisuuslakia työelämässä, hän voisimuun muassa edistää sovintoa ja avustaa syr-jinnän uhreja myös työelämässä. Työelämäs-sä tapahtuneen syrjinnän tulee kuulua myösyhdenvertaisuuslautakunnan toimivaltaan.
CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:1817
18 CP-LEHTI 2010:2TIEDE JA TUTKIMUS
Jarno Purtsi & Pia-Maria Hemmola
Meneillään on projektin toiseksi vii-meinen toimintavuosi. Toiminta onedelleen täydessä touhussa. Tämänvuoden aikana kaikki tutkimusai-neistot tullaan aineiston keruunosalta saattamaan päätökseen. Pal-jon on jo kasassa, mutta tälläkin alu-eella työ siis jatkuu vielä. Tämänvuoden aikana projekti tulee ole-maan esillä ainakin oppimisvaike-ustutkimusten osalta (Elina Hakka-rainen) European Academy ofChildhood Disability kongressissaBrysselissä ja nuorten itse arvioitu-jen motoristen taitojen ja liikunta-aktiivisuuden yhteyksien osalta (Jar-no Purtsi) Sport for All kongressis-sa Jyväskylässä.
Kiitokset jo nyt kaikille osallistu-neille ja mielenkiintonsa osoittaneil-le sekä projektissa mukana olleille!
Vuosi 2011 tulee painottumaan jul-kaisujen työstämiseen ja raportoin-tiin. Liiku, opi, osallistu projekti eiole ainoastaan tutkimusprojekti vaanmukana on myös käytännön kehi-tystyötä ja toimintaa. Tässä artikke-lissa esittelemme viimeisen vuodenaikana toteutettua motoristen taito-jen hiomiseen keskittyvää kerhoa.Kokemukset kerhosta ovat olleethyviä ja rohkaisevia. Kerhon ohja-uksesta ovat vastanneet Pia-MariaHemmola ja Jenni Suvikas.
Loikkis
Jyväskylän Janakan koulu järjestiyhdessä Liiku, opi, osallistu tutki-mus- ja kehittämisprojektin kanssa
Liiku, opi, osallistu tutkimus-ja kehittämishankkeessa
tapahtunuttaliikuntakerhoa Loikkista. Koh-deryhmänä oli perusopetusikäi-set 1- ja 2 luokkalaiset lapset.
Loikkis-kerhot alkoivat tämänvuoden tammikuussa ja päättyi-vät nyt maaliskuussa. Kerhopäi-viä olivat tiistait ja torstait. Ker-hossa oli tärkeää, että liikunta olihauskaa, vaikka taitojen oppimi-nen välistä olisi hankalaakin.Iloisesti liikkuen harjoittelimmejo opittuja taitoja sekä opette-limme uusia taitoja.
Kerhot koostuivat yhteisestäaloituksesta, jossa tarkoitukse-na oli saada lapset läsnä oleviksitähän hetkeen eli virittäytymi-nen (miten koulupäivä on men-nyt, miltä minusta tuntuu tällähetkellä jne.) sekä käydä tule-vaa kerho kertaa yhdessä läpi.Aloituksen tavoitteena oli kehit-tää lapsen kykyä keskittyä teke-miseen sekä suunnitella ja oh-jata omaa toimintaa. Seuraavak-si lämmittelimme yhteisen lei-kin tai pelin avulla ja sittenolimmekin jo valmiita itse asi-aan, motoriikka rataan. Moto-riikka rata koostui eri pisteistäeli erilaisista motorisista perus-taidoista, kuten hyppimisestä,staattisesta ja dynaamisesta ta-sapainosta, pallon heitosta,juoksusta yms. Nämä motorisetperusliikkeet ovat jokapäiväisiäkäytännön taitoja, joilla on vai-kutusta mm. elämisen laatuun.Radan pisteet saivat väritystäajankohtaisista tapahtumista
mm. sanomalehtiviikosta sekätalviolympialaisista. Lapset har-joittelivat pisteillä omaan tah-tiin, kahden ohjaajan avustami-na, näin jokainen sai myös opas-tusta, kannustusta sekä palautet-ta yksilöllisesti. Pisteet muut-tuivat muutaman viikon välein,näin saimme lapsille paljontoistoja, tekemisen meininkiä,mutta kuitenkin pystyimme ete-nemään taitoja kehitellen. Useinlapset kommentoivat, jee tuo jatuo ovat uusia, mutta onneksinuo ovat vanhoja, tuttuja pistei-tä. Kerhot loppuivat yhteiseenrauhoittumiseen tai rentoushet-keen, ihan lopuksi kertasimmeradan pisteet ja kyselimme las-ten tuntemuksia liikkumisistaansekä kokemuksistaan. Menikötunti jo, nähdään pian, olisipakerho päivittäin, olivat useinlasten viimeiset kommentit sa-lista poistuessaan.
Kerhossa oli käytössä motorisia tai-toja mittaavat Movement ABC2-testistö sekä samoja taitoja kuvaavalaadullinen Ketteräksi arviointi.Movement ABC2-testistön avullasaadaan tietoa lasten motorisista tai-doista sekä niiden ongelmakohdis-ta. Tuloksista saadaan tarkasti tietoasiitä missä kohdassa lapsi ylittää taialittaa keskiarvon tai missä hän täyt-tää normit, laadullista arviointia täs-sä ei ole. Ketteräksi arviointi on saa-nut alkunsa opinnäytetyönä Liiku,opi, osallistu projektissa. Arviointi-menetelmä perustuu liikkeen laadul-listen ominaisuuksien havainnoin-
CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:3418
19CP-LEHTI 2010:2
tiin. Tämän käytön avulla saimmetietoa lapsen karkeamotorisista vah-vuuksista, mahdollisista kehittymis-tarpeista sekä se toimi työvälineenämotoristen taitojen kehittymisenseurannassa. Esimerkiksi havain-nonnin kohteena voi olla liikkeenlaatu kuten sen symmetrisyys, su-juvuus, rytmi. Tuloksia ei verrattutoisten lasten suorituksiin, vaan las-ten omiin aikaisempiin suorituksiin.
Loikkis-kerhosta saadut koke-mukset on tarkoituksena kootaLiiku, opi, osallistu projektissakirjalliseksi ja kuvalliseksi ma-teriaaliksi esi- ja alkuopetus-ikäisten kanssa työskentelevil-le. Materiaali tulee sisältämäänsekä motoristen taitojen arvi-oinnin välineen että materiaa-lia opettajille liikuntatuntiensisältöjen suunnitteluun ja ide-oita tuntien toteuttamiseen. Ma-teriaali on suunnattu opettajil-le, joiden ryhmässä on lapsia,joiden liikunnallinen kehityskaipaa erityistä tukea. Lisäksikerhon aikana kerättävää tietoavoidaan käyttää tutkimusjulkai-suissa kuten opinnäytetyöt jatieteelliset artikkelit.
Liikunnallista kevättätoivottaen,
Liiku, opi, osallistu-projektitiimi
Lisätietoa liikunnanvaikutuksesta nuorten
mielenterveyteen:
tutkija Marko KantomaaLikes-tutkimuskeskus
puh.0400 247 [email protected]
www.likes.fi
TIEDE JA TUTKIMUS
Liikunta tukee nuortenmielenterveyttä ja
koulutuksellisia edellytyksiäMarko Kantomaan väitöstutkimus:Liikunnan vaikutus nuorten tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöi-hin, koettuun terveyteen ja koulu-menestykseen
Liikunta edistää lasten ja nuor-ten fyysistä terveyttä, mutta senvaikutuksista nuorten mielenter-veyteen ja koulumenestykseen tie-detään vähän. Tämä tutkimus sel-vitti liikunnan yhteyksiä nuortentunne-elämän ja käyttäytymisenhäiriöihin, koettuun terveyteen jakoulumenestykseen. Aineistonaoli Pohjois-Suomen syntymäko-hortti 1986,joka käsittää yli 900015–16-vuotiasta nuorta.
Tutkimus osoitti, että vähäinen lii-kunnan harrastaminen on yhte-ydessä nuorten tunne-elämän häi-riöihin, sosiaalisiin ongelmiinsekä tarkkaavuus- ja käytöshäi-riöihin. Lisäksi nuoret, jotka liik-kuivat vähän, kokivat yleisen ter-veydentilansa huonommaksi kuinliikunnallisesti aktiiviset nuoret.Aktiivinen liikunnan harrastami-nen liittyi hyvään koulumenestyk-seen ja suunnitelmiinjatkaa opin-toja lukiossa ja korkeakoulussa.
Tämän tutkimuksen perusteellaliikunta tukee nuorten mielenter-veyttä ja hyvinvointia sekä kou-lutuksellisia edellytyksiä.
Liikunnan myönteiset vaikutuksetnuorten fyysiseen terveyteen ovatkiistattomat. Liikunta parantaanuorten fyysistä kuntoa, vaikuttaamyönteisesti sydän- ja verisuonisai-rauksien riskitekijöiden profiiliin ja
vahvistaa luustoa. Huolimatta lii-kunnan merkittävistä terveyshyö-dyistä ja muista positiivisista vai-kutuksista elämänkulkuun, suuriosa lapsista ja nuorista liikkuu huo-lestuttavan vähän. Päivittäisen tun-nin vähimmäistavoitteen saavuttaavain hieman alle puolet suomalai-sista nuorista.
Jotta nuorten liikunnallista aktiivi-suutta voitaisiin tukea tehokkaam-min, tarvitaan lisää tietoa nuortenliikunta-aktiivisuuteen yhteydessäolevista tekijöistä. Erityisen vähäntutkimustietoa on liikunnan yhte-yksistä nuorten tunne-elämän jakäyttäytymisen häiriöihin, koettuunterveyteen ja koulumenestykseen.Kuitenkin juuri psyykkiseen hyvin-vointiin ja koulutukseen liittyvättekijät voisivat tarjota uuden näkö-kulman nuorten liikunnan edistä-mistyöhön.
Liikunta ja psyykkisethäiriöt
Samalla kun merkittävä osa lapsis-ta ja nuorista liikkuu huolestuttavanvähän, nuorten psyykkinen pahoin-vointi lisääntyy. Kouluterveyskyse-lyssä 2008/2009 13 % suomalai-sista nuorista raportoi vaikeaa taikeskivaikeaa masentuneisuutta.Psyykkisten häiriöiden ennaltaeh-käisyn ja kuntoutuksen kannalta onmerkittävää tieto mahdollisuuksistahyödyntää liikuntaa psyykkisiltähäiriöiltä suojaavana tekijänä.
Uusimpien tutkimusten perusteella-vähän liikkuvilla nuorilla esiintyy
CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:3419
20 CP-LEHTI 2010:2
enemmän tunne-elämän ja käyttäy-tymisen häiriöitä kuin liikunnallises-ti aktiivisilla nuorilla. Vähän liikku-villa pojilla esiintyy aktiivisia poi-kia enemmän mm. ahdistusta, syr-jään vetäytyneisyyttä, tarkkaavuu-den häiriöitä ja ajatushäiriöitä. Vä-hän liikkuvilla tytöillä puolestaanesiintyy enemmän syrjään vetäyty-neisyyttä, somaattisia ja sosiaalisiaongelmia, sosiaalisia käytöshäiriöi-tä sekä tarkkaavuuden häiriöitä, kuinliikunnallisesti aktiivisilla tytöillä.
Tällä hetkellä ei tarkkaan tiedetämekanismeja, joiden kautta liikuntavaikuttaa nuorten tunne-elämän jakäyttäytymisen häiriöihin. Liikun-nan harrastaminen voi tarjota mah-dollisuuksia aikuisen tukeen ja roo-limallin omaksumiseen sekä sosi-aaliseen vuorovaikutukseen, jotkasuojaavat nuorta sosiaaliselta syr-jäytymiseltä ja tunne-elämän häi-riöiltä. Liikunnan ja käyttäytymi-sen häiriöiden välistä yhteyttä voi-vat selittää liikunnan kautta tarjou-tuvat mahdollisuudet tunteiden pur-kamiseen ja niiden käsittelyyn, sekäyhteistyön ja sääntöjen noudattami-sen oppiminen. Ryhmätyötaidot, it-seohjautuvuus ja kyky toimia eri-laisten ihmisten kanssa, joita liikun-ta parhaimmillaan kehittää, voivatosaltaan selittää sitä, että liikunnal-lisesti aktiivisilla nuorilla esiintyyvähemmän sosiaalisia ongelmiakuin vähän liikkuvilla nuorilla.Hyvät keskittymis- ja havainnoin-tikyvyt, joita monet liikuntamuodotkehittävät, voivat olla yhtenä seli-tyksenä sille, että liikunnallisestiaktiivisilla nuorilla esiintyy vähem-män tarkkaavuuden häiriöitä kuinvähän liikkuvilla nuorilla.
Liikunta ja koettu terveys
Mielenterveyden lisäksi liikunnal-la näyttäisi olevan vaikutuksia nuor-ten koettuun terveyteen. Koetullaterveydellä tarkoitetaan ihmisen itse
ilmaisemaa kokemusta omastayleisestä terveydentilastaan. Koke-mus omasta terveydestä on melkopysyvä käsitys läpi nuoruuden, jo-hon vaikuttaa merkittävästi terve-yskäyttäytyminen, kuten liikunta.Liikunnallisesti aktiiviset nuoret ko-kevatkin yleisen terveydentilansausein paremmaksi kuin vähän liik-kuvat nuoret.
Tutkimusten mukaan näyttäisi sil-tä, että liikunnalla on sekä itsenäisiäettä epäsuoria vaikutuksia nuortenkoettuun terveyteen. Epäsuoria vai-kutuksia selittävät esimerkiksi tupa-kan ja alkoholin käyttö, mielenter-veysongelmat sekä fyysinen kunto.Liikunnallisesti aktiiviset nuoretpolttavat ja käyttävät alkoholia vä-hemmän, raportoivat vähemmänmielenterveysongelmia, ovat fyysi-sesti paremmassa kunnossa, kuinvähän liikkuvat nuoret. Sekä tupa-kointi, alkoholin käyttö, mielenter-veysongelmat että huono fyysinenkunto taas ovat yhteydessä nuortenhuonoon koettuun terveyteen.
Liikunta jakoulumenestys
Liikunnalla on myönteisiä vaiku-tuksia myös lasten ja nuorten kog-nitiiviseen suoriutumiseen. Liikun-ta on yhteydessä oppimisvalmiuk-siin, vaikuttaen myönteisesti keskit-tymiskykyyn, muistiin ja käyttäy-tymiseen luokkahuoneessa. Lii-kunnallisesti aktiiviset nuoret rapor-toivat myös menestyvänsä parem-min koulussa ja suunnittelevat jat-kavansa opintoja lukiossa ja korkea-asteen oppilaitoksessa useamminkuin vähän liikkuvat nuoret.
Tämän hetkisen tiedon valossa onkuitenkin epäselvää miten liikun-nan harrastaminen on yhteydessäkoulumenestykseen ja opintosuun-nitelmiin. Tutkimusten mukaan onmahdollista, että liikunta lisää ai-vojen verenkierron tehokkuutta,
vaikuttaen positiivisesti vireysti-laan, tarkkaavuuteen ja keskittymis-kykyyn. Liikunta voi myös tukeanuoren persoonallisuuden ja ter-veen itsetunnon kehittymistä, mil-lä on positiivisia vaikutuksia kou-lumenestykseen ja opintosuunnitel-miin. On myös mahdollista, että lii-kunta tukee oppimista stimuloimal-la aivojen kognitiivisista toimin-noista vastaavia osia, parantaen näinkognitiivista suorituskykyä, kutenmuistia. Oppimisen ja koulumenes-tyksen kannalta on myös merkittä-vää se, että liikunta kehittää tehok-kaasti karkeamotorisia taitoja, ku-ten hyppäämistä, heittämistä ja kiin-niottamista, jotka ovat pohjana hie-nomotorisille taidoille, kuten kynänja saksien käytölle.
Liikunta nuortenterveyden ja hyvinvoinninedistämisessä
Liikunta voi edistää lasten ja nuor-ten terveyttä ja koulutuksellisia edel-lytyksiä, monin tavoin, joskin vai-kutukset voivat olla yksilöllisiä. Ky-symys mahdollisuuksista hyödyntääliikuntaa lasten ja nuorten mielen-terveysongelmien ehkäisemisessä jakuntoutuksessa, sosioekonomistenterveyserojen kaventamisessa sekänuorten koulutusurien tukemisessaon yhteiskunnallisesti merkittävä.Parhaimmillaan monipuolinen, ikä-ja kehitystasolle sopiva liikunta tar-joaa kustannustehokkaan ja vähänriskejä sisältävän interventiovaihto-ehdon nuorten terveyden ja koulu-tuksen tukemiseen.
LähteetKantomaa, M. (2010). The role of physi-cal activity on emotional and behaviou-ral problems, self-rated health and edu-cational attainment among adolescents.Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ou-luensis, D 1043. Väitöskirja.http://herkules.oulu.fi/isbn9789514261077/
TIEDE JA TUTKIMUS
CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:3420
21CP-LEHTI 2010:2
Hanna haaveili pitkään mahdolli-suudesta osallistua luokkakaverei-densa mukana lukion vanhojenpäi-vien perinteisiin tanssiaisiin. Rollaat-torin avulla kulkeva lievästi CP-vammainen 17-vuotias Hanna kuu-li, että hänen fysioterapeuttinsa luo-kalla oli ollut pyörätuolia käyttäväluokkakaveri vanhojentansseissamukana, ja siitä innos-tuneena Hanna päättiosallistua pyörätuoli-tanssikurssille touko-kuussa 2009. - Etsikäämulle pari, ei kukaankuitenkaan suostu, oliHannan ajatus pyörä-tuolitanssikurssilla.
Tanssikurssin rohkai-semana ja tanssinoh-jaaja Aila Peräjoenkannustamana Hannauskaltautui etsimääntanssiparia ja lopultakysymään samassakoulussa opiskelevaaArtturia parikseen.Artturi hetken mietittyään asiaa suos-tui, sillä hänelle ei tullut mieleen syy-tä, miksi kieltäytyä Hanna pyynnös-tä. Opettajaksi oli lupautunut Han-nan tanssikurssilta tuttu ohjaaja Aila.Hän oli myös saanut järjestymäänpyörätuolin lainaan toiselta pyörätuo-litanssikurssin ohjaajalta Reiskalta,joka pitkään tanssia harrastaneenahalusi lainata erikoisrakenteista tuo-liaan parin tanssimisen helpottumi-seksi. Tanssiharjoitussalin Aila olisaanut käyttöön Tampereen kaupun-gin tiloista Hervannasta.
Kolmen ihmisen aikataulujen yh-teensovittaminen ja parin kuukaudenharjoitteluaika lisäsi jännitystä. Han-na oli aiemmin tanssinut ainoastaantanssikurssilla ja Artturi ei ollenkaanteki harjoittelusta haastavan. Myösse, että Hanna normaalisti käyttää
Hei, nyt mä pystyntanssimaan!
– Erikoisemmat kuviot ja sivuit-taisliikkeet eri vanhojen tanssikap-paleissa ovat haastavimpia, muttaeivät mahdottomia, niihin kohtiintäytyy vaan keksiä muuta. Se hel-pottaa myös, että ei ole parinvaih-toa näissä tanssiaisissa, selvittääohjaaja Aila. – Pyörätuolitanssijallaon hyvä olla tanssituoli, sellainenkiinteärunkoinen, jossa on lyhytakseliväli ja pienet pyörät edessä,myös kaatumaesteet on hyvä olla,opastaa Aila.
Haastattelun aikaan on viikko h-hetkeen ja ramppikuumetta alkaaolla ilmassa tunnustavat molem-mat tanssijat. – Onneksi heti eko-issa treeneissä yhteistyö ja tanssialkoivat sujua, toteavat molemmatHanna ja Artturi. – Kyllä tässävälillä on naama mennyt totisek-sikin ja hiki tullut. Vielä täytyyhame miettiä, ettei jää renkaisiinja ettei näytä liian lyhyeltä istues-sa, pohtii Hanna.
Ja, niin tanssiharjoitukset jatkuvatHannan ja Artturin tangon parissa,jossa Aila opastaa, että ilma tanssi-joiden välissä on todella tärkeää, sil-loin mahtuu molemmat tanssimaan.
Vanhojenpäivänä tämän jutun kir-joittaja saa viestin kännykkäänsäohjaaja Ailalta. ”Hanna ja Art-turi tanssivat kuin unelma, voiet ollaan onnellisia, nyt onurakka ohi, mut kyl kannatti.Jippii! t. Me”
Kuva ja teksti: Paula Ahti
TANSSI
rollaattoria liikkuessaan ja vain pit-killä matkoilla toisen työntämänäHanna istuu pyörätuolissa, toi omanopettelun harjoitteluun. – On tuntu-nut lihaksissa tämä harjoittelu, nau-
raa Hanna ja kertoo, että tanssi pyö-rätuolissa istuen on vaikuttanut po-sitiivisesti myös tasapainooni ja kes-kivartalon hallintaan. - Ainakin pari-kymmentä kertaa ollaan harjoiteltu.Ei tämä oikeastaan sen vaikeampaaole kuin normaali tanssi, täytyy vaankatsoa mistä ottaa kiinni. Askeleet jarytmi ovat tärkeitä, kertoo Artturi.
Perinteisesti vanhojen tanssivalikoi-maan on kuulunut vanhoja salonki-tansseja, 1900-luvun vaihteen muo-titansseja sekä 1920- ja 1930-luvuntansseja. Perinteisiä tansseja ovatmuun muassa salonkitanssit polo-neesi, cicapo, wengerka, pasd’Espagne ja Pompadour, paritans-sit wienervalssi ja tango sekä polk-kamasurkka. Vanhojen tansseissaesitettäviä tansseja on useita, ja nevaihtelevat kouluittain.
CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:3421
22 CP-LEHTI 2010:2LIIKUNTA
LIIKUNTAHOLISMI
Olen 46-vuotias syntymästäni asti CP-vammainen nainen. Olen sinkku jaasustelen Inke-roisissa palvelu-keskuksessa, jos-sa asuu ikäihmi-siä sekä eri tavoinvammaisia hen-kilöitä. Liikun il-man apuvälineitäja pärjään aikavähäisellä avus-tuksella. Lähinnähienomotoriik-kaa vaativissahommissa sekäesim. siivoukses-sa tarvitsen apua.Olen hyvin itsel-linen ihminen. Päätän ja teen itse kaik-ki asiat niin pitkälle kuin ikinä mah-dollista. Haluan tehdä niin myös mah-dollisimman pitkään tulevaisuudessa jatämän takia oman terveyden ja kun-non ylläpitäminen on äärimmäisen tär-keä asia. Tiedän, että ikääntyminen li-sää tai pahentaa cp-vamman aiheutta-mia ongelmia kuten pakkoliikkeitä, vir-heasentoja, liikerajoituksia ja kipuja.Mielestäni ei silti ole syytä jäädä tu-leen makaamaan ja alistua siihen, ettäviimeistään viisikymppisenä saa rol-laattorin ja kuusikymppisenä pyörätuo-lin. Uskon 110%-sesti, että se joka vai-kuttaa eniten henkilön kuntoon, tervey-teen ja hyvinvointiin, tuijottaa häntäjoka aamu vessan peilistä.
Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että asial-le täytyy tehdä jotakin. Ihan itse ja juu-ri nyt. Saan KELA:n kustantamana fy-sioterapiaa 50 kertaa vuodessa. Se eitodellakaan riitä yhtään mihinkään. Senlisäksi oma päivittäinen aktiivisuus onvälttämätöntä, jos mielii pysyä edeskohtuullisessa kunnossa. Pitkäaikaisin
liikuntaharrastukseni on vatsatanssi.1990-luvun alkuvuosina vatsatanssi oli
uusi ”juttu” ja silloinen jumpparini hou-kutteli minut ja erään yhteisen ystä-vämme kanssaan sitä kokeilemaan.Huomasin melkein heti, että se oli ki-vaa. Siihen ”koukkuun” jäin sitten roik-kumaan enkä irti ole päässyt (en kyllähaluaisikaan). Olin jo muutamaa vuottaaikaisemmin käynyt pari talvea joogaa-massa kaikille avoimessa työväenopis-ton ryhmässä, joten kynnys mennäuuteen ryhmään ei ollut minulle suuri.Jotkut ehkä epäilivät, miten tulen siel-lä pärjäämään, mutta minä ajattelinroikkua mukana mahdollisimman pit-kään. En tietenkään pysty tekemäänihan kaikkia juttuja samalla tavalla kuinmuut. Vatsatanssi on siitä mukavaa,että sitä pystyy aina soveltamaan japäinvastaisista epäilyistäni huolimattaolen siinä myös kehittynyt. Ajattelen,että mikäli jonkun mielestä on joten-kin ongelmallista, että ryhmässä on eri-lainen tanssija, se on hänen ongelmansa- ei minun. Sitä paitsi samaan ryhmäänkuuluu henkilö, jolla on downin synd-rooma, eikä sekään ketään häiritse.Ryhmämme on käynyt myös esiinty-
mässä ainakin kolmessa eri paikassaja minä olen ollut mukana.
Fysiotera-pia on tär-keää, muttaminun ta-pauksessa-ni, se ei olemitään ke-vyttä pikkupuuhaste-lua, vaans i i n ä k i npainetaan”nupit kaa-kossa”. Vaimitä sanot-te siitä, että
otetaan 3 kg käsipainot ja tehdään ha-uiksia tai harpotaan kaksi porrasta ker-rallaan kuudenteen kerrokseen ainakinkaksi tai kolme kertaa peräkkäin. Ja tie-tenkin täyttä vauhtia - eihän kukaanmene jumpalle lepäämään. En koe-kaan sitä terapiana, vaan suhtaudun sii-hen valmennuksena. En siis koskaanpuhu jumpparista vaan minulle hän onpersonal trainer.
Talossa, jossa asun, toimii fysioterapi-an toimipiste sekä kuntohoitaja. Mo-lemmat vetävät monipuolista ryhmä-liikuntaa, johon osallistuu väkeä sekäomasta talosta että sen ulkopuolelta.
Suosituinta on vesijumppa, jossa pyö-rii useita ryhmiä. Se tapahtuu talom-me terapia-altaassa, johon mahtuu max14 henkeä kerrallaan. Ryhmä, jossaolen käynyt jo yli 14 vuotta, kokoon-tuu kaksi kertaa viikossa. Vesijumpanmerkitys aerobisen kunnon kannalta onäärimmäisen tärkeä. Osallistun myöstalomme kuntosaliryhmään, joka ko-koontuu kerran viikossa tunnin kerral-
CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:4422
23CP-LEHTI 2010:2
laan. Kuntosalimme ei ole suurensuu-ri, mutta mielestäni tosi toimiva. Vä-hän aikaa sitten saimme sinne upouu-det HURin paineilmalla toimivat lait-teet, jotka soveltuvat hyvin myös lii-kuntarajoitteisten henkilöiden käyt-töön.
Joskus on myös mukavaa liikkuayksin ja omaan tahtiin, varsinkin ul-kona. Tähän tarkoitukseen sopiisauvakävely, jota voi harrastaaympäri vuoden. Ympäristössämmeon monia hyviä eripituisia reittejä,joista voi valita mielensä mukaan.Jo kahtena vuotena on Kouvolassajärjestetty Kympin Nainen -tapah-tuma, joka toimii samalla ideallakuin Naisten Kymppi Helsingissä.Olen fysioterapeuttini kanssaollut mukana ja nimenomaankympillä (tarjolla olisi myös vi-tonen, mutta sitä en ole edesharkinnut). Toukokuun puoles-sa välissä se järjestetään jo kol-mannen kerran ja sinne olentaas ilmoittautunut.
Minulla on myös HelkamanKolmikko -polkupyörä, jollaliikun pidempiä matkoja ja teenmyös kauppareissuja, jos ostanenemmän tavaraa kerrallaan.
Mitä tästä kaikesta masokis-mista sitten jää käteen? Kuntotietysti pysyy hyvänä, muttamuitakin etuja on pitkä lista.Kun jokatalvinen flunssakausialkaa, en ole ensimmäinen, jokakaatuu petiin. Kaikki jokapäi-väinen toiminta sujuu jousta-vasti eikä tunnu raskaalta. Tal-viliukkailla keleillä pysyy pa-remmin pystyssä ja uskaltaalähteä ulos neljän seinän sisäl-tä. On vähemmän asioita, jois-sa joutuu turvautumaan muidenapuun. Ryhmissä liikkuessasyntyy myös sosiaalisia suhtei-ta. Ja merkittävä motivaattori,
ainakin naisihmiselle, on tietys-ti painonhallinta - eikä pidä vä-heksyä myöskään vaikutuksiamielialaan ja itsetuntoon. Kai-ken kaikkiaan elämä treenatus-sa kropassa on paljon muka-vampaa kuin sohvaperunanavelttoilu.
Haluaisinkin jakaa tätä ilosano-maa myös eteenpäin. Siksi mi-nusta olisi mukavaa perustaaesim. facebookiin jonkinlainentreenirinki jakamaan tietoa, ko-kemuksia tai ideoita liikkumi-sesta ja hyvinvoinnista. Ryhmävoisi olla joko Erityisille Kun-toilijoille tai vaikka ErityisilleNaisille ja ehkä joskus voisim-me järjestää liikunnallisen ta-paamisen. Jos joku tämän luet-tuaan kiinnostui asiasta, mi-nuun voi ottaa yhteyttä.
Saija [email protected]
Liikuntavastaavankokemuksia
gonnousu-jalkapallojoukkueenjoukkueenjohtajana.
Toimenkuvaani kuuluu olla edus-tajana eri paikallis- ja alueellistenyhdistysten välisessä liikuntayhteis-työssä. Toiminnassa tutustuu uusiinihmisiin ja saa luotua kontaktejaympäri Suomeakin. Tietysti pitäämyös olla päättäjien kanssa yhteis-työssä ja hakea ratkaisuja esimer-kiksi tilojen ja turnausten järjestä-miseen Tampereella. Liikuntavas-taavana täytyy koko ajan olla ”tun-tosarvet” suunnattuna ja seuratatulevaa.
Oma kokemukseni yhdistyksen lii-kuntavastaavan tehtävästä onmyönteinen. Toivon, että yhdistyk-set lisäävät yhteistyötä enemmän,koska nykypäivä vaatii yhteistyötäenemmän ja siten saadaan lisääosallistuvaa väkeä mukaan.
Roope Järvinen,liikuntavastaava,
Pirkanmaan CP-yhdistys
LIIKUNTA
Olen Roope Järvinen, 38-vuotiasPirkanmaan CP-yhdistyksen halli-tuksen jäsenen ja liikuntavastaava.Liikuntavastaavana olen ollut kak-si vuotta. Olen myös CP-liiton ai-kuistoimikunnan jäsen.
Olen innokas ja kaikkiruokainenurheilun seuraaja, jääkiekkoseuraTapparan kannattaja. Harrastan jakilpailen itse bocciassa. Vastaanyhdistyksen liikuntaryhmien orga-nisoinnista. Tarvittaessa tuuraanvetäjiä yhdistyksen curling- ja säh-lyryhmissä. Viime vuonna yhdis-tysväki innostui keilailusta ja olen1-2 kertaa kuussa vienyt ryhmänYläjärvelle keilaamaan. Toiminmyös TPV:n erityisryhmien Aurin-
CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:4423
24 CP-LEHTI 2010:2LIIKUNTA
Vammais- ja kansanterveysjärjestötmerkittäviä liikunnan toimijoita
Kari Koivumäki
Opetusministeriö on tukenutveikkausvoittovaroin vammais-liikuntajärjestöjen toimintaa jonoin 50 vuoden ajan. Viimeis-ten 25 vuoden aikana on tullutmukaan tuettavien järjestöjen-piiriin myös useita kansanterve-ysjärjestöjä, kuten myös Suo-men CP-liitto vuonna 2004.Mi-ten kansanterveysjärjestöt ovatonnistuneet liikuntatyössään jaminkälaisia näkymiä voidaannäiltä osin nähdä tulevaisuuttaajatellen?
Kansanterveysjärjestötmerkittäviksiliikunnan toteuttajiksi
Suomalaisella vammaisurheilul-la ja -liikunnalla on jo noin 50vuoden ajalta arvokkaat perin-teet. Pitkäaikaissairauksien kans-sa työskentelevien kansanterve-ysjärjestöjen tulo mukaan liikun-tatoiminnan järjestäjiksi on ta-pahtunut myöhemmin eli pää-sääntöisesti 1980-luvulta lähtien.
Opetusministeriö hyväksyi val-takunnallisesti tuettujen liikun-tajärjestöjen joukkoon ensim-mäisenä nykyisen Hengitysliit-to Heli:n (ent. Keuhkovamma-liitto) vuonna 1988 ja 1990-lu-vun aikana viisi muuta kansan-terveysjärjestöä. 2000-luvunensimmäisen vuosikymmenenaikana hyväksyttiin tuenpiiriinvielä kolme muuta kansanter-veysjärjestöä, joista viimeisim-pänä Suomen CP-liitto.
Opetusministeriö on toiminnas-saan lähtenyt siitä, että liikunnallaon monille pitkäaikaissairauksiasairastaville tai vammaisille hen-kilöille erityinen terveydellinentai toimintakykymerkitys ja kyseon myös tasa-arvon tai yhdenver-taisuuden toteutumisesta liikun-takulttuurissa. Monet suuret kan-santerveysjärjestöt asettivat ta-voitteekseen liikunnan organi-soinnissa sen, että voivat palkatapäätoimisen liikuntatyöntekijän,jonka tehtävänä on oman järjes-tön sisäisen liikuntakoulutuksen
toteutus ja liikunnan yleiset or-ganisointitehtävät. Liikuntasih-teerin onkin kyennyt palkkaa-maan viisi eri kansanterveysjär-jestöä.
Kansanterveysjärjestöjen merki-tys liikuntatoiminnan alueella onnykyisin suuri, koska näiden jär-jestöjen kautta liikuntaan osallis-tuu noin 50.000 henkilöä eli lä-hes yhtä paljon kuin kuntien or-ganisoiman erityisliikunnan kaut-ta. Opetusministeriö on viimevuosien aikana korottanut myösSuomen CP-liiton liikuntatoimin-nan avustusta alun vaatimattom-alta tasolta nykyiselle 35.000 eu-ron vuositasolle, jota kautta CP-liiton liikuntatoiminta onkin huo-mattavasti aktivoitunut. On saatujulkaistua CP-liiton oma liikunta-opas ja lähes kaikissa liitonalue-yhdistyksissä toimivat nykyisinliikuntavastaavat. Näin SuomenCP-liitosta on tullut yksi merkit-tävä erityisliikuntajärjestö muidenjo pidempään toimineiden järjes-töjen joukkoon.
CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:5024
25CP-LEHTI 2010:2
Soveltavan liikunnankokonaiskenttä
Vammaisten ja pitkäaikaissai-raiden henkilöiden liikuntatoi-minta on ylipäätään lisääntynytviime vuosina tuntuvasti, kunopetusministeriö tukee tämänalueen toimintaa nykyisin yli6 miljoonalla eurolla vuosit-tain. Ministeriön kokonaistues-ta hieman yli 2 miljoonaasuuntautuu kuntien liikuntatoi-mille, joissa työskentelee ny-kyisin lähes 100 erityisliikun-nanohjaajaa. Ilmeisesti suuriosa CP-liitonkin liikuntaryh-mistä toteutetaan tavalla tai toi-sella yhteistyössä kuntien lii-kuntatoimistojen kanssa (tilat,ohjaajat, tiedotus jne.).
Valtakunnalliset vammaisliikun-ta- ja kansanterveysjärjestöt ovatsaaneet avustusta yli 3 miljoo-naa euroa, josta summasta sel-keästi suurin avustusosuus koh-dentui tänä vuonna toimintansaaloittaneelle Suomen Vammais-urheilu- ja liikunta VAU ry:lle,joka on neljän aiemmin toimi-neen erillisen vammaisliikunta-järjestön yhteenliittymä.
Vammais- tai erityisliikunnan ko-konaisuutta ajatellen on tokimyös tärkeätä, kuinka liikunnanopetus toteutuu erityiskouluissaja -luokilla sekä inklusiivisissaopetusryhmissä. Soveltavan lii-kunnanopetuksen oppaita on jul-kaistu opetushallituksen kauttaliikuntaa opettaville opettajillekahtena eri kirjana, mutta koulu-liikunnan puolellakin lienee kokoajan kehittämisen varaa.
Opetusministeriö osoittaa li-säksi noin puoli miljoonaa eu-roa vuodessa soveltavan liikun-nan tutkimukseen ja saman-
suuruisen määrärahan myös alu-een muihin kehittämiskohtei-siin, kuten julkaisuihin, kansain-väliseen yhteistyöhön sekä val-tion liikuntaneuvoston erityislii-kunnan jaoston työhön.
Tulevaisuudennäkymiä
Opetusministeriö järjestää yh-teistyössä LiikuntatieteellisenSeuran kanssa 7. valtakunnalli-set erityisliikunnan päivät Jyväs-kylässä 5.-6.5.2010. Näiden päi-vien kautta on tarkoitus valmis-tella yhdessä alan kentän kanssatulevaisuuden kehittämislinjaasoveltavan liikunnan alueelle.
Päiville voi ilmoittautua jokopuhelimitse tai verkossa osoit-teessa www.erityisliikunta.fi.
Päivillä jaetaan uusi perusselvi-tys kuntien erityisliikuntatoimin-nan kokonaistilanteesta ja pohdi-taan myös liikuntalakiuudistusta,joka saattaa vaikuttaa jatkossamyös kansanterveysjärjestöjen lii-kuntatuen tulevaisuuteen.
Kansanterveysjärjestöjen lii-kuntatoiminnan tulevaisuudenkannalta on olennaista, että jär-jestöt suunnittelevat huolellatoimintansa keskeisiä tavoittei-ta. Toiminnan laajentaminen voitapahtua yhteistyössä kuntienliikuntatoimen kanssa ja tärkeäkysymys on jatkossakinkokoajan, miten paikallis- tai alueyh-distyksiin saadaan mahdollisim-man osaavat ja aktiiviset liikun-tavastaavat ja liikunnanohjaajat.
Kari KoivumäkiErityisliikunnan suunnittelija
Opetusministeriönliikuntayksikkö
p. 09 607 [email protected]
Tule kävelemään!
Sauvat viuhuvat hyvän hoidon puo-lesta, kun Suomen Reumaliitto jalääketehdas Roche toteuttavat yh-dessä Reuma ME-kävelyhank-keen. Hankkeen suojelija on kan-sanedustaja Juha Mieto. Hank-keen tavoitteita ovat keskustelun he-rättäminen hoitomahdollisuuksistaja reumasairauksien hoidon resurs-seista Suomessa sekä hyvinvoinninlisääntyminen liikunnan avulla.
Me-kävely-hanke huipentuu sauva-kävelyn Guinness-ennätysyrityk-seen lauantaina 9.10.2010, mitäedeltävät kymmenet liikuntatapah-tumat. Aiempi kolmen kilometrinsauvakävelyennätys on ruotsalais-ten hallussa. Tapahtumakaupungit9.10.2010 ovat Helsinki, Turku,Tampere, Lahti, Jyväskylä, Kuopio,Joensuu, Seinäjoki, Oulu ja Rova-niemi. Paikalliset reumayhdistyk-set vievät paikallisten Latu-yhdis-tysten, SLU-alueiden, liikuntatoi-mien ja muiden paikallistoimijoi-den kanssa maailmanennätysaska-reita eteenpäin paikkakunnillaan.Valmentautuminen ja valmistautu-minen ovat alkaneet.
Keväällä tempaistaan Kohti maa-ilmanennätystä -kävelyn merkeis-sä maanantaina 10.5.2010 sa-moilla paikkakunnilla kun syk-syllä.
LIIKUNTA
CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:5025
26 CP-LEHTI 2010:2LIIKUNTA
Erilainen oppija liikunnassaOpetusryhmät ovat nykypäivänäyhä heterogeenisempia. Jokainenopettaja hyötyy käytännön työssääntiedoista ja taidoista, joiden avullavoi eriyttää tai yksilöllistää opetus-taan. Liikunta on myös oppiaine,johon hyvin usein integroidaan sel-laisia oppilaita, jotka opiskelevatpääosin erityisryhmässä. Erityisope-tuksen strategiaa ollaan viemässäkäytäntöön. Perusopetuslain muu-toksista ollaan päättämässä edus-kunnassa ja Opetushallituksessa onjo valmisteltu muutokset esi- ja pe-rusopetuksen opetussuunnitelmienperusteisiin. Eduskunta päättäämuutosten voimaantulon aikatau-lusta, mutta monissa kunnissa on jovalmistauduttu muutoksiin Tehoste-tun ja erityisen tuen kehittämistoi-minnan, KELPOn tuella. Tulevai-suudessa jokaisella oppilaalla onentistä selkeämpi oikeus opiskeluunlähikoulussa yhdessä oman ikäryh-mänsä kanssa. Soveltavan liikun-nanopetuksen, eriyttämisen ja yksi-löllistämisen käytänteiden tuntemuson jokaisen opettajan tärkeä perus-taito. Näiden taitojen avulla opetta-ja voi auttaa jokaista oppilasta löy-tämään liikunnan ilon.
Soveltavaa liikuntaa vaiyksilöllinen oppimäärä?
Perusopetuslain 3 §:n mukaan ope-tus järjestetään oppilaiden ikäkaudenja edellytysten mukaisesti ja siten, ettäse edistää oppilaiden tervettä kasvuaja kehitystä. Tämä säännös on poh-jana kaikelle, myös koululiikunnanopetuksen sekä opetukseen liittyvi-en järjestelyiden ja tukitoimenpitei-den suunnittelulle ja toteuttamiselle.
Laadukkaaseen liikunnanope-tukseen osallistuminen on jo-kaisen oppilaan oikeus. Sovelta-va liikunnanopetus on opetukseneriyttämistä niiden oppilaiden osal-ta, joilla on liikunnallisia erityistar-peita. Tällöin opetusta voidaan to-teuttaa niin, että oppilasta ei tarvit-se siirtää erityisopetukseen eikä lii-kunnan oppimäärää tarvitse yksi-löllistää. Soveltava liikunnanopetuson pitkälti riippuvainen kouluyhtei-sössä työskentelevien henkilöidenasenteista, valmiuksista sekä kes-kinäisestä yhteistyöstä.
Opiskelun suunnittelun välineenävoidaan käyttää oppimissuunnitel-maa. Sen laadinnassa ovat muka-na opettaja, huoltajat ja oppilas itse.Lisäksi voidaan tehdä yhteistyötäeri asiantuntijoiden kanssa. Oppi-missuunnitelmaan voidaan kirjataoppilaan opiskelun sisällölliset pai-noalueet, menetelmät, aikataulut jamuut opiskelussa huomioon otet-tavat asiat. Oppimissuunnitelmaauttaa eri osapuolia jäsentämäänkeskeiset opiskeltavat asiat, se myössitouttaa oppilaan tavoitteisiinsa. Seon hyvä apu myös lahjakkaan op-pilaan opetuksen eriyttämisessähaasteellisemmaksi.
Perusopetuslain 18 §, erityiset ope-tusjärjestelyt, mahdollistaa oppilaanopiskelun osittain toisin kuin perus-opetuslaissa säädetään ja opetus-suunnitelman perusteissa määrä-tään, jos se on oppilaalle joiltakinosin kohtuutonta tai perusteltuaoppilaan terveydentilaan liittyvistäsyistä. Oppilas voi kompensoidajonkin osa-alueen opiskelun jolla-
kin toisella. Jos oppilas vaikkapaheikon hahmottamisen vuoksi ei voiosallistua joukkuepeleihin tai tasa-painovaikeudet estävät luistelun, voihän korvata niihin osallistumisenmuilla oppilaalle soveltuvilla liikun-tamuodoilla, kuten sauvakävelyllätai uinnilla. Pyörätuolissa oleva op-pilas voi korvata juoksemisen pyö-rätuolikelauksella.
Liikunnan oppimäärä yksilölliste-tään vain, jos oppilas ei kykene opis-kelemaan mitään osa-aluetta omanvuosiluokkansa sisältöjen ja tavoit-teiden mukaisesti soveltaenkaan.Yksilöllistäminen tehdään kuiten-kin aina mieluummin kuin liikun-nan oppimäärän opiskelusta vapaut-taminen. Liikuntaa yksilöllisen op-pimäärän mukaan opiskelevan op-pilaan opiskelun tavoitteet ja keskei-set sisällöt kirjataan henkilökohtai-seen opetuksen järjestämistä koske-vaan suunnitelmaan (HOJKS).
Jos oppilas vapautetaan liikunnan-opetuksesta ilman riittävää lääketie-teellistä perustetta, se loukkaa op-pilaan oikeutta opetukseen ja ontasa-arvokysymys. Vapauttaminenvoi olla tilapäinen tai pitempiaikai-nen. Tilapäinen vapauttaminen tu-lee kysymykseen yleensä akuutis-sa sairaudessa. Pitempiaikaista va-pauttamista tulee liikunnan opetuk-sessa pohtia esimerkiksi silloin, josoppilaalla on vakava pitkäaikaissai-raus, esimerkiksi syöpä, jolloin jopelkät hoidot rasittavat oppilaan fyy-sistä toimintakykyä.
Sen sijaan esimerkiksi ylipainoisenoppilaan edun mukaista ei ole läh-
Matti Pietilä - Pirjo Koivulaopetusneuvos opetusneuvosOpetushallitus
CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:5926
27CP-LEHTI 2010:2
teä välittömästi pohtimaan liikun-nasta vapauttamista – etenkään kunkyse on oppiaineesta, jolla varmuu-della on paljon tarjottavaa lapselleja nuorelle yleisen terveyden, fyy-sisen toimintakyvyn ja hyvinvoin-nin edistäjänä sekä tarvittaessa kun-toutuksen toiminnallisena tukena.Lähtökohtana tulee olla ajatussiitä, että koululiikuntaa tarjo-taan kaikille oppilaille ja eri-tyistä tukea tarvitsevat oppilaatosallistuvat ryhmän toimintaan.
Erityistä tukeatarvitseva oppilasliikuntatunnilla
Oppilaantuntemus on opetuksentärkeä lähtökohta soveltavaa liikun-taa tai yksilöllistä oppimäärää suun-niteltaessa. Lähtökohtana opetuk-sessa ovat aina oppilaan vahvuudet.Niitä tukemalla voidaan luoda on-nistumisen elämyksiä, jotka moti-voivat oppilasta parhaassa tapauk-sessa omatoimiseenkin harrastami-seen. Tuen tarpeiden tunteminentaas auttaa harjoittamaan asioita,jotka parhaassa tapauksessa tuke-vat muutakin oppimista ja kuntou-tumista. Oppilaantuntemus auttaavälttämään asioita, jotka voivat ollaesimerkiksi oppilaan terveydenkannalta haitallisia.
Opettajan on tiedettävä oppi-laan sairaudet, niiden laatu jaoireet. Esimerkiksi epilepsiaasairastavan oppilaan opetus voi-daan suunnitella niin, että koh-tauksia provosoivia tekijöitävältetään tai reumaa potevanoppilaan nivelten liikkuvuuttaharjoitetaan. Fysio- tai toimin-taterapeutin kanssa tehdäänkiinteää yhteistyötä. Heiltä saa-tua tietoa voidaan hyödyntääoppituntien suunnittelussa.
Monet asiat, jotka auttavat eri-
tyistä tukea tarvitsevaa oppilas-ta, ovat hyödyllisiä kaikille op-pilaille. Oppituntien selkeys,johdonmukaisuus ja suunnitel-mallisuus ovat tärkeitä mm.Asperger-oppilaan opetukses-sa. Ohjeiden esittäminen yksin-kertaisesti ja lyhyesti auttaamuitakin, samoin suoritustennäyttäminen mieluummin kuinsanallinen ohjeistus. Jotkut op-pilaat tarvitsevat ohjausta kä-destä pitäen, tällöin voi tunneil-la olla mukana avustaja. Opet-tajan ja avustajan yhteistyönsuunnitelmallisuus ja sujuvuuson tärkeä lähtökohta opetuksenonnistumiselle.
Liikuntatilojen esteettömyystarkoittaa paitsi niiden saavutet-tavuutta esimerkiksi pyörätuo-lilla liikkuville myös muita asi-oita, kuten tilojen puhtautta japölyttömyyttä, mikä on tärke-ää allergiaa tai astmaa sairasta-ville oppilaille. Motorisestikömpelöt tai liikuntaesteisettarvitsevat monesti omia apuvä-lineitään, joiden oikeaan käyt-töön myös koulun henkilöstönon hyvä perehtyä. Jotkut apu-välineet, kuten pehmustetutmatot, ovat välttämättömiä tur-vallisuuden lisäämiseksi ja ta-paturmien ehkäisemiseksi.
Oppilaiden psyykkiset häiriöt,esimerkiksi masennus, ovat li-sääntyneet viime vuosina. Lii-kuntatuntien tulisikin olla ilma-piiriltään rohkaisevia ja tarjotaoppilaille onnistumisen elä-myksiä. Toistuvia kilpailutilan-teita tulisi lähtökohtaisesti vält-tää. Tutkimuksien mukaan lii-kunta ehkäisee ja vähentää ma-sennusta, joten olisi hyvä etsiäkeinoja tällaisen oppilaan oma-ehtoisen liikkumisen lisäämi-seksi. Muutkin mielentervey-
den ongelmat ja sosiaalinen so-peutumattomuus, kuten erilai-set käytöshäiriöt ja uhmakkuusovat lisääntyneet. Turvallinenoppimisympäristö on jokaisenoppilaan perusoikeus. Oppi-laantuntemus on tässäkin pe-rusasia, koska monet ongelmatvoidaan ehkäistä minimoimal-la häiriötekijät ja pitämällä kiin-ni sovituista säännöistä.
Tavoitteiden saavuttaminen ja opet-tajan onnistuminen työssään edel-lyttää opetettavan aineksen hallin-taa, liikunnanopetuksen tavoittei-den tietämistä sekä sitä, että opet-taja taitaa monipuoliset opetusme-netelmät. Opetussuunnitelman pe-rusteiden mukaan peruskoulun lii-kunnanopetuksessa ja arvioinnissaotetaan huomioon oppilaan erityis-tarpeet ja terveydentila. Arvioinninkannustavuutta ja käyttöä opiske-lun suunnittelun tukena tulee lisä-tä. Opettajan opetus- tai arviointi-käytänteiden ei saisi ainakaan edis-tää terveydellisillä erityishaasteillakuormitetun lapsen tai nuoren syr-jäytymistä liikunnasta.
Lopuksi
Kaikista kodin ja koulun väliseenyhteistyöhön liittyvistä asioista onhyvä keskustella avoimesti ja kou-lun käytänteistä on tarpeen tiedot-taa huoltajille aktiivisesti. Keskus-televa ja rauhallinen asenne auttaaluottamuksen ja lapsen edun mu-kaisen vuorovaikutuksen syntymi-sessä.
LIIKUNTA
CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:5927
28 CP-LEHTI 2010:2LIIKUNTA
Toni Piispanen, LitMprojektipäällikkö
Liikuntatieteellinen [email protected]
Kuntien erityisliikunnan kehittyminen sivistyksellisenä
perusoikeutena ja hyvinvoinnin osatekijänäLiikunnalla on merkitystäsekä sivistyksellisenä perusoi-keutena että hyvinvoinnin osa-tekijänä. Myös erityisliikun-nalla (soveltavalla liikunnalla)on nämä molemmat ulottu-vuudet. Vammaisille, pitkäai-kaissairaille ja ikääntyneillehenkilöille kohdennetut palve-lut ovat välttämättömyys jamahdollistaja: niitä tarvitaan,jotta erityisryhmiin kuuluvatihmiset voivat elää itsenäistäelämää ja osallistua yhdenver-taisesti. Vastuu erityisliikunta-palvelujen ja tukitoimien jär-jestämisestä jakautuu useam-malle taholle. Tämä tekee pal-velujärjestelmästä hajanaisenja vaikeasti hallittavan palve-lun käyttäjälle.
Kunnan vastuu palvelujen ja tu-kitoimien järjestäjänä on keskei-nen. Yksityiset palveluntuottajatja kansalaisjärjestöt täydentävätjulkisia palveluja ja kunnathankkivat näiltä osan erityislii-kunnan piiriin kuuluvien henki-löiden tarvitsemista palveluista.Palvelujen järjestämisen ohellakunnan tehtävänä on myös eh-käistä ja poistaa vammaisten,pitkäaikaissairaiden ja ikäänty-neiden toimintamahdollisuuksiarajoittavia esteitä ja haittoja si-ten, että he voivat toimia yhteis-kunnan tasavertaisina jäseninä.Sosiaali-, terveys-, opetus-, kult-tuuri-, liikunta- ja yhdyskunta-toimen palvelut ovat keskeisiä
vammaisen, pitkäaikaissairaanja ikääntyneen omatoimisuudenja arjesta selviytymisen kannalta.Näillä palveluilla lisätään tasavertai-sia osallistumisen mahdollisuuksia.
Kuntien liikuntatoimen piirissä jär-jestetyllä erityisliikunnalla on jo yli20 vuoden kokemus. Suuret kun-nat ovat palkanneet erityisliikun-nanohjaajia tehtävää varten. Heitäon yli 90 kunnassa (2009). Kunti-en liikuntatoimen, sosiaali- ja ter-veystoimen sekä vammaisjärjestö-jen järjestämän ohjatun liikunnanpiirissä on noin 230 000 eri tavoinvammaista, pitkäaikaissairasta taiiäkästä henkilöä (2009). Vammai-sia henkilöitä on tästä noin puolet.Hyvästä kehityksestä huolimattaerityisliikunnan kehittämisessä onvielä paljon tehtävää.
Opetusministeriö on julkaissut kun-tien erityisliikunnan tilasta tilan-neyhteenvedot neljän vuoden vä-lein (viimeisin 2006). Kehittämis-hankkeita on kuntatasolla menos-sa useita. Liikuntatieteellisen Seu-ra on toteuttanut yhteistyössä ope-tusministeriön, sosiaali- ja terveys-ministeriön, Suomen Kuntaliiton javalikoitujen projektikuntien kans-sa kolme kuntien erityisliikunnankehittämishanketta vuosina 1997–99, 2004–06 ja 2007–09. Hankkeetsuunnattiin kuntiin, joissa ei siihenmennessä ollut palkattuna erityis-liikunnanohjaajaa. Kunnat olivatpääasiassa kuntia, joiden asukas-määrä oli noin 10 000–20 000
asukasta. Hankkeen rahoittajiaolivat opetusministeriö ja sosi-aali- ja terveysministeriö. Myösprojektikuntien taloudellinensatsaus erityisliikunnan kehittä-miseen on ollut merkittävä.
Kaksi ensimmäistä projektia on ra-portoitu Liikuntatieteellisen Seuranjulkaisu -sarjassa vuosina 2000 ja2007. Kolmannen projektin loppu-raportti (Erityisliikunnan kehittämi-nen kunnissa? Erityisliikuntaa kun-tiin 2007–09 -kehittämis- ja konsul-tointiprojekti, 2010) on samalla kol-men peräkkäisen projektin yhteis-raportti. Erityisliikuntaa kuntiin2007–09 -projektin tarkoituksena olilisätä koulutuksen, konsultoinnin jatiedonvälityksen keinoin vammais-ten, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäi-den liikuntatoimintaa luomalla tätävarten toimiva toimintatapajärjestel-mä projektikuntiin.Projektissa olivatseuraavat kunnat: Akaa, Forssa,Kempele, Kiiminki, Liperi, Musta-saari, Nivala, Nurmo ja Parainen.
Projektikuntienerityisliikunnanhenkilöresurssit
lisääntyivät
Taloustaantuman myötä kaikkiasuunniteltuja erityisliikunnan-ohjaajien virkoja ei pystytty pe-rustamaan, vaan siirrettiin tule-vaisuuteen. Projektikunnista vii-si ilmoitti erityisliikunnan hen-kilöresurssien lisääntyneen pro-
CP1002 s18-34 19.4.2010, 10:3128
29CP-LEHTI 2010:2 LIIKUNTA
jektin aikana. Kiimingissä pro-jektin tuloksena synnytetty uusikokopäiväinen erityisliikunnan-ohjaajan virka siirrettiin säästö-syistä alkamaan vuonna 2011. Nur-mon alueen erityisliikuntaan koh-dennettiin puolipäiväinen ohjausre-surssi. Forssaan lisättiin liikuntasih-teerin työaikaa erityisliikuntaan sekäneuvoteltiin yhdessä naapurikunti-en Tammelan ja Jokioisten kanssayhteisen erityisliikunnanohjaajanpalkkaamisesta vuodesta 2010 läh-tien. Liperissä toimii erityisliikun-nanohjaaja. Ohjaajan apuna mm.ikäihmisten liikunnan koulutuksis-sa ja käytännönohjauksessa toimiiViinijärven Urheilijoiden palkkaa-ma ohjaaja kolmen vuoden projek-tina. Kempeleen kunnanvaltuustopäätti joulukuussa 2009 lisätä vuo-den 2010 talousarvioon erityislii-kunnan koordinaattorin puolipäivä-toimisen työsuhteen vuoden 2010elokuusta alkaen.
Erityisliikunnan järjestämiseen si-toutumista tapahtui kunnan halli-tuksissa, valtuustoissa, eri hallinto-kunnissa ja käytännön toimijoidenjoukossa. Luottamushenkilöt ym-märsivät erityisliikunnan merkittä-vyyden, mutta eivät kuitenkaan riit-tävissä määrin sitoutuneet ajamaantalousmäärärahoihin korotuksia.Työryhmissä toimineet luottamus-henkilöt tekivät tarvittavat toimen-piteet asian eteenpäin viemiseksi.
Yhteistyötä lisättiin ja parannet-tiin eri hallintokuntien välillä jaerityisliikuntaa järjestävien järjes-töjen välillä. Järjestöjen välinenyhteistyö korostui etenkin yhteis-ten tapahtumien kautta. Liikunta-toimen kokoonkutsumana järjes-töt yhdessä olivat sopimassa tu-levan vuoden pelisääntöjä mm.maksuihin, vuokriin, tiedotukseenja koulutuksiin liittyen.
Erityisliikunta nivottiin kahdessakunnassa osaksi laajempia kunnanstrategioita ja suunnitelmia. Nämäolivat kuntia, joissa erityisliikuntaankohdennettiin henkilöstöresursseja.Muissa kunnissa liikunta koettiinniin pieneksi hallinnonalaksi, etteilaajemmissa kunnan strategioissasiitä ollut kuin korkeintaan lauseenparin merkintä. Kuitenkin esimer-kiksi Nivalan kaupungissa Erityis-liikunnan kehittämistyö nivoutuiluontevasti kaupunginhallituksenvuoden 2009 nimeämän hyvinvoin-nin ja terveydenedistämisen työryh-män työhön, sillä erityisryhmien lii-kunnan tavoitteena on ennen kaik-kea edistää yksilöiden terveyttä, toi-mintakykyä ja hyvinvointia.
Projektin aikana perustettiin yh-teensä 74 uutta erityisliikuntaryh-mää (lisäystä 30 %). Uusia ryhmiäperustettiin keskimäärin yhdeksänkuntaa kohden. Uudet ryhmät oli-vat peruskartoituksissa puutteellejääneitä, kaivattuja ryhmiä kutenvaikeavammaisille suunnattuja ve-siliikunnan ryhmiä.
Projektin aloittamisvuoden 2007alussa kunnissa toimi yhteensä 249erityisliikuntaryhmää.Keskimäärinprojektikunnissa toimi tällöin 31ryhmää kuntaa kohden. Projektinpäättämisvuoden 2009 lopussakunnissa toimi yhteensä 323 ryh-mää, keskimäärin ryhmiä toimi 40kuntaa kohden. Ryhmiin on lasket-tu kaikki erityisryhmien liikuntaajärjestävien tahojen ryhmät.
Projektin aikana liikkujien mää-rä kasvoi yhteensä 1061 liikkujal-la (lisäystä 40 %). Projektin alus-sa projektikuntien erityisliikun-taan osallistui yhteensä 2625 liik-kujaa. Projektin lopussa erityislii-kuntaan osallistui 3686 liikkujaa.Uudet liikkujat olivat pääasiassaikäihmisiä, pitkäaikaissairaita tai
vammaisia, joilta oli puuttunut tu-kitoimia, kuten kuljetuspalveluatai saattaja. Uusia liikkujia saatiinmyös tiedottamalla enemmän yh-distyksiä ja perustamalla ryhmiä,joita ei aiemmin kohderyhmälleollut tarjolla. Myös vertaisohjaa-jakoulutuksella saatiin erinomai-sia vertaisohjaajia yhdistysten lii-kuntaryhmiin.
Liikuntaan liittyvätsäädökset ja ohjelmat
laajentuneet
Liikuntaan liittyviä säädöksiä jaohjelmia on vähitellen laajen-nettu koskettamaan entistä laa-jempia väestönosia. Liikunnanedistäminen ei enää rajoitu ak-tiiviseen väestönosaanja järjes-täytyneeseen liikuntatoimin-taan. Julkisen hallinnon huomiokohdistuu korostuneesti kokoväestöön toisin kuin liikunnankansalaistoiminnan, jossa pää-huomio on omassa jäsenistössä.
Yhdenvertaisuuden vaatimusliikunnan mahdollisuuksissakorostuu niin lainsäädännössäkuin julkishallinnon ohjelmis-sa. Liikuntatarjonnan kehittä-misessä painopistettä halutaansiirtää kohti liikuntatarjonnanmarginaaliin jäävien liikunnanedistämistä. Liikuntapalvelui-den suhteen heikoimmassa ase-massa olevien liikuntamahdol-lisuuksia tulee erityisesti paran-taa, jotta liikunnasta ja yhteis-
CP1002 s18-34 19.4.2010, 10:3129
30 CP-LEHTI 2010:2
kunnasta syrjäytyminen vä-henisi. Yhdenvertaisuuden jou-duttamiseksi ja saavuttamisek-si on tarvittaessa syytä toteut-taa ”positiivista erityiskohte-lua”. Hallitusohjelmassa paino-tetaan erityisliikunnan merki-tystä myös osallisuuden ja yh-teisöllisyyden edistäjänä. Liikun-nalla on erityisryhmille usein laaja-alaisempaa merkitystä kuin muilleväestönosille.
Erityisliikuntaa tulee kehittää sa-manaikaisesti kahdella suunnalla:sovellettujen palveluiden ja kai-kille yhteisen liikunnan suuntiin.Taustalla on ajatus, että jokaisel-la tulee olla samanlainen mahdol-lisuus itse päättää minkälaisissapuitteissa liikuntaa harrastaa. Ter-veys- ja hyvinvointierojen kaven-taminen on noussut sosiaali- jaterveyspolitiikan ehkä keskeisim-mäksi tavoitteeksi. Erityisryhmi-en integroiminen yhteiskuntaanon heidän itsensä ja koko yhteis-kunnan kannalta erityisen tärkeäkehittämiskohde. Soveltava lii-kunta on usein luonteva keinoedistää erityisryhmien terveyttä jalaaja-alaista hyvinvointia. Liikun-nasta on tullut tunnustettu osa ter-veys- ja hyvinvointipolitiikkaa.
Kansalaisten liikunnasta, terveydes-tä ja hyvinvoinnista kantavat päävas-tuun kansalaisten itsensä lisäksi kun-nat. Kunnilla on suuri vastuu, muttamyös suuri vapaus. Kunnilla on-mahdollisuus itse valita keinot, joil-la se huolehtii kuntalaisten hyvin-voinnista ja palveluista valtakunnal-listen linjausten suunnassa. Liikun-nan edistämisen päähuomio on kiin-nitettävä paikallisiin ratkaisuihin.Valtaosa kuntalaisista pystyy itsehuolehtimaan liikuntapalveluistaan.Siksi erityistä huomiota kunnissatulee kiinnittää erityistoimenpiteitätarvitsevien liikunnan tukemiseen.
LIIKUNTA
Tanssin taikaa Mikkelissä maaliskuussa 2010.
Kuv
a:S
uom
en C
P-l
iitt
o r y
Kesän CP-lehden numerois-sa esittelemme Malikkeen,Sovelin ja Solian toimin-
taa, joista kerroimmeCP-lehdessä 1/2010
Myös nuorten tapahtumista enemmäntulevissa CP-lehden numeroissa.
Kuv
a: J
enni
Vir
tane
nK
uva:
Jen
ni V
irta
nen
Erityisliikunnan järjestäminen onjäänyt suurelta osin kuntien tehtä-väksi. Liikunnan kansalaistoimin-nan kiinnostus ei toistaiseksi olemerkittävästi yltänyt vanhusten, pit-käaikaissairaiden ja vammaisten lii-kuttamiseen. Soveltavan liikunnanjärjestäminen edellyttää omaa eri-tyisosaamista, minkä johdosta eri-tyisliikunta säilynee lähitulevaisuu-dessakinensisijaisesti osana kunti-en omaa toimintaa siitä huolimat-ta, että erityisliikunnan toimijoilla-on omat järjestönsä.
Kolmen Erityisliikuntaa kuntiin -projektin (1997-99, 2004-06, 2007-09) ja viiden muun erityisliikuntaankeskittyneen kehittämisprojektin tu-loksena on onnistuttu lisäämäänmerkittävästi sekä erityisliikuntaanosallistuvien että liikuntaryhmien ja-tapahtumien määrää viimeisenkymmenen vuoden aikana. Projek-tien avulla on saatu lisättyä myöskuntien erityisliikunnanohjaajienmäärää, uusia toimintatapoja ja alankoulutusta. Myös erityisliikunnanasema kuntien liikuntatoimen osa-na on vahvistunut ja yhteistyö mui-den hallinnonalojen kanssa lisään-tynyt. Saavutetuista tuloksista huo-limatta erityisliikunnan asemaa kun-tien strategioissa, hallinnonalojen jakuntien välisessä yhteistyössä sekäliikuntatoimen sisällä on syytä edel-leen kehittää. Ikärakenteen kehitys,joidenkin kansansairauksien yleis-
tyminen ja kansalaisten yhdenver-taisuuden korostuminen asettavatuusia erityisliikuntahaasteita etenkinjulkisellehallinnolle.
Lisätietoja:Piispanen, T (2010). Erityisliikun-nan kehittäminen kunnissa. Liikun-tatieteellisen Seuran julkaisu 164.
CP1002 s18-34 19.4.2010, 10:3130
31CP-LEHTI 2010:2 LIIKUNTA
Lasten ja nuorten liikuntaleiri- Suomen CP-liitto ja Haaga-He-lian ammattikorkeakoulu toteutti-vat jo kolmannen kerran lasten januorten liikuntaleirin. Leiristä ontullut perinne ja yhteistyö ammat-tikorkeakoulun kanssa toimii lois-tavasti, kertoo CP-liiton liikunta-suunnittelija Sari Turunen.
Perjantaina helmikuun 19. päivästarttasi Pajulahdessa Haaga-He-lian ammattikorkeakoulun ja CP-liiton yhteistyönä järjestetty lastenliikuntaleiri. Tänä vuonna osallis-tujia oli 12, joka eniten koko leirinhistoriassa. Iältään leiriläiset olivat10–15 –vuotiaita. Ohjaajina toimi-vat Haaga-Helian ammattikorkea-koulun 18 soveltavan liikunnanopiskelijaa sekä heistä vastaava-opettaja Jyrki Vilhu. Päävastuunleirin organisoinnista kantoivat lei-rinjohtajat Katja Vastiala ja Lau-ra Niskanen.
Leirillä jokaisella lapsella ja nuo-rella oli oma kummiohjaaja. Kum-min tehtävänä oli taata jokaiselleleiriläiselle onnistunut elämys.Kummiohjaajat huolehtivat leiriläi-sen avustamisesta niin liikuntatilan-teissa, leiriarjessa ja vapaa-ajalla.Viikonlopun ajan leirillä puuhail-tiin useiden eri liikuntalajien ja yh-teisleikkien parissa. Ohjelmassa oliryhmäytymisleikkejä, temppurata,uintia, pulkkamäki, illanvietto jaluistelu. Sään kylmyydestä ja lumi-pyrystä huolimatta kaikki suunni-telmat saatiin toteutumaan.
Leirillä vallitsi mahtava yhteishen-ki heti alusta alkaen! Leiriläiset jaohjaajat toimivat kaikki yhtenä jouk-kueena läpi koko viikonlopun. Oh-jaajat kiittelivät leiriläisiä loistavas-ta asenteesta. Jokaisella leiriläiselläoli oma mielipiteensä siitä, mikä lii-
kuntalajeista oli kaikista mukavin,mutta selviksi suosikeiksi kyselynperusteella muodostuivat elämys-luistelu ja uinti. Myös Ravintola Iso–Kukkasen ruoka sai kiitosta, niinohjaajilta kuin leiriläisiltä.
Nastolalainen kymmenenvuoti-as Olli Pyyhtiä oli jo varaamas-sa paikkaa ensi vuodeksi ennen
kuin tämänkertainen leiri ehtiloppua! Hänen mielestään leiril-lä mukavinta oli yhdessäolo lei-riläisten ja ohjaajien kanssa.Hänen mielestään Pajulahdessaoli todella kivaa ja hänen huo-nekaverinsa olivat mainioita.
Myös ohjaaja Milla Mäkisenmielestä tunnelma leirillä olihyvä ja hilpeä. Mäkisen mieles-tä haastavinta ohjaajalle oliopetella miten kaikki leiriläis-ten erilaiset apuvälineet toimi-vat käytännössä. Mäkiselle suu-rin oppi oli se, kuinka jokainenCP-vamma on omanlaisensa jakuinka jokaisen lapsen kanssapitikin toimia aivan omalla yk-silöllisellä tavalla. Kaikkeen eivoinut ennalta valmistautua
vaan tilanne ja henkilö määrittimiten milloinkin toimia. Hetialusta saatiin hyvä tiimi kasaan.Hyvä ilmapiiri syntyi itsestäänkun kaikki heittäytyivät täysil-lä mukaan, kertoo Milla.
Päätöspäivänä sunnuntainamoni nuorista sanoi, että leiriolisi voinut jatkua pidempään-
kin. Loppupalaverissa aistimmeväsyneen, mutta onnellisen tun-nelman niin itsessämme kuinleiriläisissäkin. Yhdeltä iltapäi-vällä vanhemmat saapuivat nou-tamaan lapsiaan ja kaikkien ko-timatka alkoi hymyssä suin.
Teksti:Katja Vastiala
Laura Niskanen
Kuva:Jyrki Vilhu
CP1002 s18-34 19.4.2010, 10:3131
32 CP-LEHTI 2010:2LIIKUNTA
28.8.2010 Kuopio, Suokadun palvelutalo, Suokatu 6
16.10.2010 Oulu, Linnanmaan liikuntahalli, Virkakatu 1
30.10.2010 Vaasa, Rantasipi Tropiclandia, Lemmenpolku 3
20.11.2010 Kemi, Tervahalli, Tervaharjunkatu 14
Tapahtumat ovat klo 10-14.
Liikuntapäiviin ovat tervetulleita kaikenikäiset liikkujat. Tule liik-kumaan yksin, kaverin kanssa tai koko perheen voimin. Tapahtu-missa on mahdollisuus kokeilla eri liikuntalajeja ja saada tietoa liikunnan harrastamisesta sekä liikunnan apuvälineistä. Liikunta-päivät ovat maksuttomia. Lisätietoja alueellisilta yhteyshenkilöil-tä sekä liikuntasuunnittelija Sari Turuselta [email protected] tai puh. 044 3533 404.
Suomen CP-liitto ja paikalliset CP-yhdistykset järjestävät
yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
Alueelliset liikuntapäivät
TULE LIIKKUMAAN!
Alueelliset yhteyshenkilöt Kuopio: Mika Ruotsalainen, [email protected], puh. 050 325 7439
Oulu: Sari Holappa, [email protected], puh. 040 590 4387 (iltaisin)
Vaasa: Ann-Helene Latva-Pirilä, [email protected], puh. 0500 232 419
Kemi: Pirjo Palenius, [email protected], puh. 050 306 5896
Tarjolla mm. tanssia, sisäcurlingia, jumppaa,
sovellettuja pelejä...
CP1002 s18-34 19.4.2010, 10:4032
33CP-LEHTI 2010:2 KOLUMNI
Olympialaiset… ja ParalympialaisetTämä alkuvuosi on ollut urhei-lun kulta-aikaa. VancouverinOlympialaiset ovat täyttäneetruudun ja lehdet. Penkkiurhei-lijakin on saanut jännittää ym-päri vuorokauden mäkimies-temme, hiihtäjiemme tai jää-kiekkoilijoiden menestystä. Lo-pulta olemme huomanneet, ettämenestyslajit ja -nimet ovatkinuusia.
Kisojen jälkeen oli analysoin-nin paikka. Pohdittiin miksimitaleita ei tullutkaan niin pal-joa kuin piti? Syyt vaihtelevatmutta eihän tulos ollut mikäänperinteisen talviurheilumaanlottovoitto. Suomessa on totut-tu odottamaan Olympialaisistaparempaa menestystä kuin kol-me mitalia.
Muutaman viikon rupeamanjälkeen oli aika sulkea tv ja leh-tien urheilukiintiö taisi pienen-tyä muutamalla sivulla, kisatolivat ohi…. Tai hetkinen… Kyl-lä olympialaiset olivat ohi mut-ta paralympialaiset odottivatvuoroaan. Nämä olympialaisetovat perinteisesti vuorossa”vammattomien” kesä- tai tal-vikisojen jälkeen. Suomelta ki-soihin matkasi pieni joukkue,viisi urheilijaa mutta tavoite oli(muistaakseni) kolme mitalia.
Pohdin kisojen ajan, Paralym-pialaisten näkyvyyttä suomalai-sessa mediassa, tv:ssä ja leh-dissä. Kyllähän se näkyi, jososasi etsiä ja katsoa, yksi taikaksi vajaan tunnin koostettayleensä televisiosta, lehdissämuutaman rivin kirjoitus edel-lisen yön tapahtumista, jos si-
täkään. Standardista poikettiinhieman, kun suomalainen saimitalin.
Millainen pitäisi olla Paralym-pialaisten näkyvyys, joku suur-lehden kolumnisti kirjoitti, ettäse on nyt kuitenkin oikealla ta-solla, että Paraolympialaisetovat harrastelijamaista ja mar-ginaalista toimintaa. Se oli senkolumnistin mielipide ja var-maan osittain oikeakin. Itsemietin asiaa myös yhdenvertai-suuden näkökulmasta. Para-lympialaisten huipulla mitaleis-ta kamppailevat urheilijat har-rastavat lajiaan usein pienilläresursseilla ja taustavoimiensatuella, maalina kerran neljäs-sä vuodessa olevat olympialai-set. Lähtökohdat ovat moneltaosin hyvin haasteelliset, varsin-kin jos verrataan ”tavallisten”Olympialaisten tähtiin. Silloinolisi kohtuullista, että mediahuomioisi arvostavasti nämäOlympialaiset tai ainakin niin,että suurin osa kadun tallaajis-ta tietäisi suomalaisten mitali-ehdokkaiden nimet.
Ehkäpä urheilusivuilta ja uuti-sista voisi kuitenkin löytyä hie-man enemmän tilaa ja näilleOlympialaisille jotka taitavatkuitenkin edustaa nykyäänenemmän sitä olympia-aatteenmukaista kilpailua ja itsensäylittämistä. Kisat saattavat ollaharrastelijamaiset, jos verra-taan muutamaa viikkoa aiem-min käytyihin Olympialaisiin,jossa kaikki on huippuunsa vi-ritettyä ja huipulla menestyvätyleensä kovapalkkaiset ammat-tiurheilijat ja marginaalistakin
tämä on, onhan kyse kuitenkinParalympialaisista mutta ver-rattuna siihen media-aikaanmitä esimerkiksi tv välitti Olym-pialaisista, niin kyllä viestimetovat itsekin korostaneet valin-noillaan, että Paralympialai-set ovat vähemmistön kisat.
Suomalaiset saivat lopulta ki-soista kaksi mitalia, eli tavoit-teesta jäätiin hieman mutta hie-no saavutus pienelle joukkueel-le. Suomalaisia CP-vammaisiaurheilijoita ei näissä kisoissamukana ollut... mutta viime ke-säkisoissa bocciaa pelasivatmeidänkin CP-liiton aktiiveja.
Tomi Hotanen
Kuvat:Jenni Virtanen
CP1002 s18-34 19.4.2010, 10:4033
34 CP-LEHTI 2010:2LIIKUNTA
Suomen Paralympiakomitean tie tähtiin
Paralympakultamitalisti Markku Niinimäki opastaa keihäänheittoa heittotuolista
Suomen Paralympiakomitea satsaaaiempaa vahvemmin uusien urheili-joiden rekrytointiin ja nuorten urhei-lijoiden polun tukemiseen matkallakohti vammaisurheilun huippua.
Uusien urheilijoiden rekrytointi januorten urheilijoiden urallaan eteen-päin auttaminen on iso osa Paralym-piakomiteassa elokuussa 2009 aloit-taneen kehittämispäällikkö TommiOjasen toimenkuvaa. Suomen hy-västä paralympiamenestyksestähuolimatta Ojanen näkee vieläkinpaljon kehittämisen varaa.
”Paralympiamenestyksen kannaltaemme ole vielä läheskään tehneetkaikkea mahdollista. Kehittämispääl-likkönä näen, että meillä on mahdol-lista parantaa toimintaamme ja järjes-telmäämme suuntaan, jossa pystym-me etsimään ja kohdentamaan tukeaniille urheilijoille, joilla on motivaa-tio ja mahdollisuus menestyä kan-sainvälisellä tasolla”, Ojanen sanoo.
Ensimmäisiä haasteita on myösluoda verkosto, jonka kautta kaik-ki halukkaat saataisiin toimintaanmukaan. ”Tavoitteemme on tavoit-taa myös minimivammaiset, että hetietäisivät olevansa oikeutettuja pa-ralympiaurheilijan statukseen.”
Tie Tähtiin-järjestelmä
Paralympialajeista monet ovat haus-koja ja haastavia kenelle tahansa,mutta vammaisurheilijoille niissä voiavautua mahdollisuus kansainvälisel-le huipulle asti. Paralympiaurheiluistakiinnostuneita auttaa Paralympiako-mitean Tie Tähtiin – järjestelmä, jon-ka puitteissa järjestettävissä tapahtu-missa pääsee myös kokeilemaanmonia lajeja ja saamaan tietoa niidenharrastamismahdollisuuksista.
Tie Tähtiin – järjestelmä on urhei-lijoiden rekrytointiohjelma, jonkaavulla pyritään saamaan vammais-urheilun piiriin lisää uusia ja nuo-ria urheilijoita ja hyödyntämäänparalympialaisissa kilpailleiden ur-heilijoiden kokemusta vammaisur-heilun eri tehtävissä.
Tie Tähtiin -hankkeen kohderyhmä-nä ovat yli 12-vuotiaat vammaisethenkilöt, joita kiinnostaa kilpaurheilutai lajiansa vaihtoa harkitsevat vam-maisurheilijat. Tavoitteena on löytääkilpaurheilun pariin lahjakkaita, mo-tivoituneita uusia kykyjä ja sitouttaaheidät komitean nuorisojärjestelmänpariin. Hankkeen toimintatapoja ovatmuun muassa Tie Tähtiin - kykyjen-etsintäpäivät, lajitapahtumat sekä
vierailut kuntoutuskeskuksissa ja sai-raaloissa. Hankkeen keulahahmonaon paralympiakultamitalisti keihään-heittäjä Markku Niinimäki.
- On upeaa olla mukana hankkeessa,jossa etsitään tulevaisuuden tekijöi-tä. Tavoitteena on löytää kilpaurhei-lun pariin lahjakkaita ja motivoitunei-ta uusia kykyjä, kertoo Niinimäki.
Vuoden 2010 Tie Tähtiin-päivät Oulussa ja
Helsingissä
Tie Tähtiin jalkautuu käytäntöönseuraavaksi lauantaina 4. syyskuu-ta Linnanmaan liikuntahallissaOulussa, jolloin on mahdollisuuskokeilla yli kymmentä lajia, muunmuassa pyörätuolikelausta, kelkka-jääkiekkoa ja ammuntaa. Tämänvuoden toinen Tie Tähtiin – päiväjärjestetään lokakuussa Helsingis-sä Liikuntamylllyssä. Lisäksi TieTähtiin on mukana eri lajien laji-päivissä ympäri vuotta. Tarkista ta-pahtumien päivämäärät verkostaw w w . p a r a l y m p i a . f i /index.php?id=47
Lisätietoja: kehittämispäällikköTommi Ojanen, 044 595 0617,[email protected]
CP1002 s18-34 19.4.2010, 10:4034
35CP-LEHTI 2010:2 LIIKUNTA
Liikuntatoiminkunta esittäytyyySuomen CP-liiton liikuntatoimikunta on perustettu vuonna 2003. Siinä toimii kuusi asiantuntijajäsentä,jotka edustavat laajasti liikuntatoimijoiden kenttää. CP-liiton työntekijöistä toimikunnassa ovat toiminnan-johtaja Tomi Kaasinen ja liikuntasuunnittelija Sari Turunen, joka toimii toimikunnan esittelijänä ja sih-teerinä. Liikuntatoimikunta on asiantuntijaelin, joka kehittää, seuraa ja edistää soveltavaa liikuntaa CP-liitossa. Toimikunta osallistuu omalta osaltaan CP-, MMC ja hydrokefalia vammaisten liikunnan edunval-vontaan valtion hallinnon, kuntien, järjestökentän ja yhdistyksien suuntaan. Liikuntatoimikunta on neuvoa-antava toimielin CP-liiton liikuntatoiminnassa. Toimikunta kokoontuu muutaman kerran vuodessa.
Liikuntatoimikuntalaisille esitettiin seuraavat kysymykset:
1. Kuka olet? Mistä tulet?2. Miten edistät tai miten haluaisit edistää CP-, MMC- ja hydrokefalia vammaisten liikuntaa?3. Mikä on mielestäsi CP-yhdistyksien merkitys liikuntatoimijana?4. Millaisena näet CP-liiton liikuntatoiminnan tulevaisuuden?5. Mikä on oma liikuntamottosi?
Markku Väätäinen
1.Olen Markku Väätäinen, yhteis-kuntatieteiden maisteri, 26-vuotta täyt-täneen CP-vammaisen Silja-tyttärenisä. Silja asuu aviomiehensä Jouninkanssa lähellä minua, samalla asunto-alueella Jyväskylässä.
2..Olen toiminut liiton liikuntatoimi-kunnan puheenjohtajana sen perus-tamisesta, vuodesta 2003 lukien. Jositä ennen järjestimme ”Ipi” Issakai-sen kanssa useiden vuosien ajan Suo-men CP-liiton valtakunnalliset liikun-tapäivät Jyväskylässä. Jyväskylässäon kaupungin kanssa tehty hyvää yh-teistyötä erityisliikunnan parissa.
3..CP-yhdistykset voivat toimiaaktiivisesti hakemalla resurssejaliikuntakerhojen tukemiseen.
Kuntien liikuntarahoista myös vam-maisjärjestöt pääsevät osallisiksi. Yh-distykset voivat verkostoitua eri toi-mijoiden kanssa liikunnan järjestämi-seksi. Meillä Jyväskylässä näin onsaatu organisoitua vammaisten lastenja nuorten uintiharrastusta, jalkapalloaja jääkiekkoa.
4.. Suomen CP-liitto on vakiinnutta-nut asemansa erityisliikuntajärjestönä.Meidän on pidettävä liikuntapalettim-me moni-ilmeisenä. Monipuolisen har-rastustoiminnan ohella on luotava nuo-rille mahdollisuuksia päästä kilpailutoi-minnan kautta myös kansainvälisiin koi-toksiin.
5. Kaikki syyt, jotka estävät liikku-masta ovat tekosyitä
1.Lasse Mäkinen, Pirkanmaan CP-yhdistyksestä. Asun Lempäälässä
2.Olen vuodesta 2001 alkaen olutSIU:n ja nykyisen VAU:n boccianmaajoukkuevalmentaja. Kaikki EM,MM, World Cup ja Paralympiakil-pailut ovat vain CP-vammaisille
3.Suurimmalla osalla yhdistyksistä var-maankin on omaa liikuntaa jossakinmuodossa ja osallistuvat sitä kautta lii-ton järjestämiin tapahtumiin.
4.Uskon tai ainakin toivon että lii-kunta pysyy mukana, koska seantaa virikkeitä elämään sekä sa-malla kuntouttaa ja auttaa löytä-mään uusia samanhenkisiä ystä-viä.
5.Vierivä kivi ei sammaloidu.>>>>>>
Lasse Mäkinen
CP1004 s35-38 19.4.2010, 10:4735
36 CP-LEHTI 2010:2LIIKUNTA
Heidi Huttunen
1.Nimeni on Heidi Huttunen. Koti-ni ja liikuntapaikkani ovat Turussa.
2.Oma mielenkiintoni ja osaamisenisuuntautuu kunto- ja terveysliikuntaan.Erityisesti huolestuttaa vähän liikkuvi-en ja liikuntaa harrastamattomien ai-kuisten harrastusmahdollisuuksienpuute. Ajatuksenani on tulevaisuudes-sa tehdä kehitystyötä sillä saralla ja ollaheidän liikunta aktiivisuuttaan lisäämäs-sä ja tukemassa. Lisäksi soisin enem-män tukea lievästi vammaisten liikun-taan, Tavallisten ryhmien tahti on mo-nelle liikkujalle liian kova ja kuntien tar-joamat ryhmät usein suunnattu kehi-tysvammaisille. Kun esim. lievästi CP-vammainen osallistuu tällaiseen ryh-mään niin tietyt ryhmäliikunnalle ase-tetut perustavoitteet kuten sosiaalinenhyöty ja ryhmän tuki eivät täyty. Toi-saalta taas heterogeenisissä ryhmissäCP-vammaisuuden vaatimat erityistar-peet jäävät vaille huomiota ja iloinen,onnistunut liikuntakokemus saamatta.
3.Yhdistysten rooli on erittäin merkit-tävä. On tärkeää jakaa tietoa siitä mi-ten jäsenistön vammaisuus vaikuttaaliikkumiseen ja liikunnan suunnit-teluun. —> Olla mukana suunnit-telemassa ryhmiä jäsenistön tar-peita vastaaviksi. Kunnassa lii-kuntaa järjestäville tahoille tieto ontervetullutta ja yhdistys on mitä
parhain asiantuntija tietoa anta-maan -Linkki tai luotsi kunnan lii-kuntatoimen ja liikkujienvälillä.Monille jäsenille yhdistystenomat liikuntaryhmät voivat olla seainoa paikka, jossa harrastaa it-selle sopivaa liikuntaa, tavata mui-ta ja liikkua kaltaistensa kanssa.
4.Liikunta on tärkeä osa CP-lii-ton toimintaa. On merkittävää,että myös CP-liitto tunnetaan lii-kuntajärjestönä ja sen myötä tu-lee tutuksi ajatus, että liikunta ontarpeellista ja sallittua myös CP-vammaisille ihmisille. CP-vam-maisten liikuntatoiminnan suunnit-telu vaatii toisinaan erityisosaamis-ta ja on hyvä, että liitossa on työn-tekijä ja toimikunta näitä asioitapohtimassa ja aiheesta tietoa ja-kamassa. Liikuntasuunnittelijantuki, tiedon välitys ja itsenäiseentoimintaan rohkaisu on tärkeääyhdistystoimijoille. Liikuntatoimin-nan tärkeyttä korostamalla, toi-minnan sisältöä laajentamalla jatämän esiin tuomisen myötä toi-vottavasti myös yhdistysten liikun-tavastaavat aktivoituvat ja osaa-vat hyödyntää saamansa tuen.(esim. liiton tarjoama laadukaskoulutus).
5.”Kaikki on mahdollista, paitsipyöröovien läpi hiihtäminen”.
Vesa Martikkala1.Olen Vesa Martikkala Joensuus-ta. Syntynyt olen Oulussa. Joensuus-sa olen ollut viimeiset 10 vuotta.
2. Olen Itä-Suomen liikuntaopistonrehtori ja vastaan opetustoiminnastameillä. Olemme vuosia kouluttaneetaikuisten ammatillisena lisäkoulutukse-na erityisryhmien liikunnanohjaukseenosaajia vuoden kestävässä koulutuk-sessa. Tämän koulutuksen kehittämi-nen ja koulutusedellytysten säilyttämi-nen lienee merkittävin tapa, jolla edis-tän ja haluan edistää myös muiden eri-tyisryhmien liikuntaa ja sen integroimistavammattomien liikuntaan.
3.Kaikkein keskeisin toimija liikutta-jana on paikallistasolla yhdistys. CP-liiton toivoisin kykenevän aktivoimaanja tukemaan yhdistyksiä sekä toimi-maan tiedottamisessa niin, että kaikentason CP-vammaiset uskaltaisivat läh-teä liikkumaan ja löytäisivät itselleensopivan paikan ja sosiaalisen ympä-ristön liikkua.
4.Olen vakuuttunut, että liikunta tuleeolemaan aikaisempaa merkittäväm-mässä asemassa liiton ja myös yhdis-tysten toiminnassa. Liikunnan posi-tiiviset terveysvaikutukset on tie-dostettu aikaisempaa paremmineikä liikunta suinkaan ole vam-mattomien etuoikeus.5.Talviaikaan se voisi olla: ”Pipopäähän ja pakkaseen!”
CP1004 s35-38 19.4.2010, 10:4736
37CP-LEHTI 2010:2 LIIKUNTA
Jaanet Salminen1.Olen Jaanet Salminen Turus-ta. Koulutukseltani olen fysiotera-peutti, ratsastusterapeutti ja eri-tyisopettaja.
2.Liikuntatoimikunnassa yritänomalta osaltani olla kehittämässäja ideoimassa erilaisia ratkaisuja,jolla CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten liikuntamahdollisuudetkehittyvät edelleen.
3.CP-yhdistykset saavat omillaalueillaan varmistaa, että jäsenilläon liikkumismahdollisuuksia jokoomissa ryhmissä tai yhdessä mui-den kanssa.
4.Toivon, että tulevaisuudessa lii-kuntatoimikunta on yhä enemmänkehittämässä uusia liikuntamahdol-lisuuksia yhdessä liikuntasuunnitte-lijan ja paikallisten toimijoidenkanssa.
5.”Mitä enemmän liikuntaa , sitäparempi!”
Pirjo Huovinen
1.Pirjo Huovinen, Jyväskylänkaupungin liikuntapalvelut, kehit-tämispäällikköVastuualueenaniovat ohjatut liikuntapalvelut.
2.Edistän järjestämällä liikunta-palveluita, ryhmiä ja kurssitoimin-taa. Myös järjestämällä järjestöilleja muille yhteistyökumppaneillekoulutusta koskien em. asiakas-ryhmiä.
3.Paikallisesti kunnan erityisliikun-nan kanssa tärkeitä yhteistyö-kumppaneita ja tiedon välittäjänämolempiin suuntiin.
4. Edunvalvontatehtävissä ja kou-lutusten järjestäjänä
5.Tee sitä mikä tuntuu hyvältä, silläliikunnan tulee olla kivaa.
SOLIA – Soveltavanliikunnan
apuvälinetoiminta
SOLIA eli soveltavan liikunnan apu-välinetoiminta palvelee liikkujia, jotkatarvitsevat apuvälineitä liikuntaharras-tuksessaan. Tarjolla on vuokrausta,välinekokeiluja, neuvontaa ja koulu-tusta. SOLIA on myös mukana liikun-nan apuvälineiden tuotekehittelyssä jaerilaisissa tapahtumissa ympäri Suo-mea. SOLIA:n palvelut ovat avoinnakaikille, ilman järjestö- tai diagnoosi-rajoja. SOLIA:n neljä toimintayksik-köä palvelee Rovaniemellä, Maskus-sa, Kuopiossa ja Helsingissä.SOLIA:n kotisivuiltawww.vammaisurheilu.fi/fin/harrastelii-kunta/solia/ löytyvät mm. liikuntaväli-nekuvasto, vuokraushinnasto, tarkem-mat tiedot välinevuokrauksesta ja toi-mintayksiköiden yhteistiedot.
Kesän suosituimpia välineitä ovat eri-laiset pyörät sekä nokkapyörä. Käsi-pyörät sopivat henkilöille, joiden jal-kavoimat eivät riitä polkemiseen. Kol-mipyörät sopii taas henkilöille, joilla onheikentynyt tasapaino ja tästä syystähe eivät voi ajaa kaksipyöräisellä pol-kupyörällä. Nojapyörät sopivat kai-kille, jotka pystyvät polkemaan jaloil-la matalan painopisteen ja hyvän le-päävän istuma-asennon takia. Uute-na välineenä on tullut edellisenä kesä-nä valikoimaan nokkapyörä, joka hel-pottaa pyörätuolilla vaikeassa maas-tossa liikkumista. Se voidaan liittää kiin-teillä jalkalaudoilla varustettuun pyö-rätuoliin. Nokkapyörässä on yksi 20tuumainen pyörä edessä ja kun nok-kapyörä asennetaan kiinni nostaa sepyörätuolin pienet etupyörät ilmaan janäin pyörätuoli kulkee kolmellaisommalla pyörällä hyvin eteen-päin, välittämättä pienemmistä es-teistä.
CP1004 s35-38 19.4.2010, 10:4737
38 CP-LEHTI 2010:2LIIKUNTA
SOLIA tekee myös yhteistyötä muiden apu- ja toimintavälineitä vuokraavien tahojen, kuten Malikkeen jaLiikuntakeskus Pajulahteen osaamis- ja resurssikeskuksen kanssa. Yhteinen sivusto www.välineet.fi avautuukevään aikana. Sivustolta tulee linkki kaikkien vuokraamosivuille. Jatkossa yhteistyötä yritetään laajentaakaikkien liikunnanapu- ja toimintavälineitä vuokraavien tahojen kanssa.
Kesälle on jo varauksia tullut. Kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä, jotta saat itsellesi sopivan välineenvuokralle haluamaasi aikaan. Ota rohkeasti yhteyttä!Lisätiedot: SOLIA, apuvälineneuvoja Jukka Parviainen puh. 045 677 0516, [email protected]
CP-yhdistyksien nuorisovastaavat tai nuorisotoiminnasta kiinnostuneet, Seitti tarjoaa koulutusta juuri Sinulle!
11.9.2010 klo 11.30 – 17.00 VAASA25.9.2010 klo 11.30 – 17.00 TAMPERE
Nuorisoyhteistyö Seittiin kuuluvat: Invalidiliitto Lihastautiliitto Suomen CP-liitto Nuorisoyhteistyö Seittiin kuuluvat: Invalidiliitto Lihastautiliitto Suomen CP-liitto Suomen MS-liitto Suomen Reumaliitto
Kiinnostaako Seitin paikallistoiminta? Haluatko olla mukana järjestämässä tapahtumia? Kaipaatko lisää infoa ja käytännön työkaluja tapahtumien järjestämiseen? Seitin koulutuspäivässä saat
infoa Seitin toiminnasta ja ideoita tapahtumien järjestämiseen.
Koulutukset ovat tarkoitettu yhdistyksien nuorisovastaaville sekä muille kiinnostuneille.Koulutus ei maksa mitään ja matkatkin korvataan halvimman julkisen kulkuneuvon mukaisesti. Mukaan koulutukseen voi ottaa henkilökohtaisen avustajan, sovi Kallen kanssa avustajakuluista.
Tule mukaan viihtymään ja vaihtamaan ajatuksia!
Päivän kouluttajana toimii Seitin nuorisotyön suunnittelija Kalle Jokinen
Lisätietoja ja ilmoittautumiset viimeistään 30.8.2010 mennessä Seitin nuorisotyön suunnittelijalle Kalle Jokiselle; [email protected] tai puh. 040 7388 089
Suomen CP-liitto Suomen MS-liitto Suomen Reumaliitto
CP1004 s35-38 19.4.2010, 10:4738
39CP-LEHTI 2010:2 LIIKUNTA
Yhdistykset ovat tärkeitä liikunnan toimijoitaLiikunta on kokonaisvaltais-ta terveyden edistämistä, jotaSoveltava Liikunta SoveLi rytukee viestimällä, vaikutta-malla ja kouluttamalla. CP-liitto on aktiivisesti mukanaSoveLi-yhteistyössä.
Terveyttä edistävä ja ylläpitävä liikun-ta on tavallista tärkeämpää vammai-sille ja pitkäaikaissairaille ihmisille.Kukaan ei voi liikkua toisen puolesta,mutta suotuisat olosuhteet lisäävät lii-kuntamahdollisuuksia. Näiden mah-dollisuuksien lisäämiseksi SoveLi jä-senjärjestöineen tekee työtä.
Opetusministeriössä valmistellaanparhaillaan liikuntalakimuutosta,jota ympäröivät monet mahdolli-suudet ja uhkatekijät. Jos lakival-mistelu etenee hyvin, kansanter-veys- ja vammaisjärjestöt saavatlisää voimavaroja liikuntaan ja yhäuseampi liikkuu enemmän. Uhka-tekijöitäkin on. Jos vammais- ja
kansanterveysjärjestöjen mahdollisuusliikuntajärjestön statukseen poistetaankokonaan, tämä saattaa heikentääpaikallisyhdistysten asemaa liikunnantoimijoina ja vaikeuttaa esimerkiksiavustusten saamista.
SoveLi on ottanut ja ottaa jäsenjär-jestöineen kantaa lakivalmisteluun, jot-ta järjestöjen ja paikallisyhdistysten lii-kuntatoiminnan edellytykset turvattai-siin. Eri toimijoiden laaja-alainen kuu-leminen on tärkeää ja välttämätöntä,jotta liikuntalain valmistelu onnistuu. Ol-laan siis aktiivisia asiassa!
Vertaisliikunnassa onvoimaa
Liikunta kannattaa aloittaa omienvoimien mukaan, ja pienikin liikeon parempi kuin täysi liikkumat-tomuus. Tee itsellesi hyvää, avaakotiovi ja lähde rohkeasti ulos.Tiedätkö esimerkiksi, millaista lii-kunta- ja harrastustoimintaa lä-
himmässä CP-yhdistyksessäsi on?Yhdistyksille liikuntatoiminta on mah-dollisuus houkutella toimintaan uusiajäseniä. Onhan liikunta myönteinentapa toimia yhdessä vertaisten kanssaja pitää samalla huolta omasta tervey-destä. SoveLi tukee yhdistyksiä liikun-nan järjestämisessä Liikkeelle-koulu-tuksissaan.
Toivomme, että te yhdistysten toimijatosaatte olla ylpeitä liikuntatoiminnas-tanne. Olette ainutlaatuisia liikunnanjärjestäjiä ja jäsenistönsä liikunnan asi-antuntijoita. Ottakaa rohkeasti yhteyttäkuntien liikuntatoimiin, seuroihin jamuihin liikunnan kumppaneihin! Voi-mia yhdistämällä saadaan varmasti ai-kaan enemmän ja monipuolisempaaliikuntaa.
Suomen CP-liitto yhdistyksineen tar-joaa jo nyt lukuisia soveltavan liikun-nan mahdollisuuksia jäsenilleen.Soveltava Liikunta SoveLi ry puo-lestaan tukee kansanterveys- ja
CP-liiton bocciakilpailut 2.-3.10.2010 Porissa
Kisat järjestetään Meri-Porin lukiolla, Rieskalantiellä. Kilpailuluokat Vaikeavammaiset luokat 1-2 naiset ja miehet pelaa-vat samassa sarjassa Lievempi vammaiset naiset, luokat 3-4. Jos sarjassa on alle kuusi pelaajaa, silloin naiset ja miehet pelaa-vat samassa sarjassa. Joukkuekilpailuissa on yksi sarja. Joukkueessa pelaa kolme pelaaja. Osallistumismaksut: Henkilökohtainen kilpailu 5 € / osallistuja ja joukkuekilpailu 12 € / joukkue. Osallistumismaksut maksetaan Porin seudun CP-yhdistyksen tilille (Sampo) 800014-79157340. Viite-tietoihin osallistujien nimet (henkilökohtainen kisa) tai joukkueen nimi.
Porin seudun CP-yhdistys isännöi tänä vuonna CP-liiton perinteisiä bocciakisoja.
Osallistujat vastaavat itse majoitus–ja matkakustannuksista. Majoituk-sesta on tarjoushinnat Yyterin kyl-pylähotellissa, Sipintie 1. Huoneiden hinnat: yksi yö: 2 hh 50 €/hlö kaksi yötä: 2 hh 45 €/hlö / yö Yyterin kylpylässä on käytössä mo-nipuoliset ravintolapalvelut . Mainitse varausta tehdessäsi ”CP-liitto”. Majoitus varaukset 1.9. mennessä: Yyterin kylpylä p. (02) 628 5300 tai vastaanotto@ yyterinkylpylahotelli.fi
Lisätietoja ja ilmoittautumiset 1.9.2010 mennessä : Porin seudun CP-yhdistys Jarkko Kyläniitty [email protected] tai p. 040 594 0569
TULE PORIIN KISAMAAN JA TAPAAMAAN CP-YHDISTYKSIEN VÄKEÄ!
CP1002 s39-64 19.4.2010, 11:5139
40 CP-LEHTI 2010:2
vammaisjärjestöjen liikunnan toteutta-mista valtakunnallisesti. CP-liiton toi-minnanjohtaja on SoveLin hallituksenjäsen ja liiton liikuntasuunnittelija edus-taa SoveLia valtakunnallisessa perhe-liikuntaverkostossa.
Anne Taulu,toiminnanjohtaja
Heidi Hölsömäki, tiedottaja
SoveLi lainaaliikuntavälineitä
SoveLi lainaa jäsenjärjestöilleenliikuntavälineitään rahtikuluja vas-taan silloin, kun ne eivät ole kou-lutus- tai muussa käytössä. Väli-neet sopivat esimerkiksi yhdistys-ten liikuntaryhmien kokeiltavaksiennen omien välineiden hankintaa.
On suositeltavaa, että lainaaja onperehtynyt välineiden käyttöön joaikaisemmin esimerkiksi SoveLinkoulutuksessa. Tiedustelut:koulutus(at)soveli.fi tai gsm 040551 4468.
SoveLilta vuokrattavatvälineet:
· Sisäcurling-setti· Snag golf -setti· Koulugolf-setti sisä- ja ulkokäyttöön· Tasapainokassi, sisäliikunnassa käytettäviä tasapainovälineitä· Harjoitusboccia-setti· Maalipallo
LIIKUNTA
Malike- yhteistyötä alusta alkaen
Alkuvuodesta 1999 perustettiin Malikkeen kylkeen yhteistyöryhmänimeltä NÄKIJÄT, johon kutsuttiin toimijoita vaikuttamaan monivam-maisten lasten harrastamiseen, arkeen ja toimintavälineiden saatavuu-teen. Tämän ryhmän yhteistyön pohjalta saatiin ensimmäinen Ray-projektiavustus. Näkijät työryhmä muutti nimensä ensin projektin oh-jausryhmäksi ja sittemmin Malike-toimikunnaksi. CP-liiton AimoStrömberg on ollut mukana tässä työssä alusta saakka ja toimi ensim-mäiset vuodet ryhmän puheenjohtajana.
Malike on kasvanut vuosien aikana yhden työntekijän projektista seit-semänhenkiseen tiimiin ja vaatimattomasta projektirahoituksesta Raha-automaattiyhdistyksen Ak-rahoitukseen, omiin tiloihin ja useaan vuok-raamopisteeseen. Malike on Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n toimin-taa.
Aimo Strömberg on tuonut Malikkeeseen AIMOANNOKSEN jär-jestöosaamista, näkemyksellisyyttä perhetyöhön, uskoa yhteistyöhönjo silloin, kun se vielä ei ollut muodissa ja ennen kaikkea kykyä janäkemystä nähdä järjestörajojen yli kohti suurempaa tavoitetta.
Päivi Havas
MALIKE ESITTÄYTYY 2010
Malike tarjoaa toimintaa ja toiminta-välineiden kokeilumahdollisuuksia vai-keavammaisille henkilöille ilman diag-noosi- ja ikärajaa. Järjestämme tapah-tumia, kursseja ja koulutuksia perheille,joissa on vaikeavammainen lapsi taiaikuinen sekä heidän lähi-ihmisilleen.Vaikeavammaisella henkilöllä tarkoi-tamme ihmistä, jonka liikkumista vam-ma vaikeuttaa huomattavasti. Tällöinhän tarvitsee toisen ihmisen apua ja toi-mintavälineen voidakseen liikkua jaosallistua.
Tarjoamme arkiliikkumisen ja har-rastamisen ideoita myös alan am-mattilaisille. Malike-keskuksestasaa ohjausta ja neuvontaa välinei-den soveltuvuudesta, saatavuudes-ta ja hankinnasta.
Järjestämme:Toimintavälineiden kokeilupäiviäeri vuodenaikoina, joissa on mah-
dollisuus tutustua esimerkiksi maas-to-, vesillä- ja lumella liikkumiseen.
Teemme yhteistyötä valtakunnallistentapahtumajärjestäjien kanssa, jottavaltakunnalliset tapahtumat ovat kaik-kien saavutettavissa. Tänä vuonnaolemme yhteistyökumppaneidemmekanssa mukana mahdollistamassaosallistumisen Likkojen Lenkille ja Pir-kan pyöräilyyn, Tampereella.
Toimintavälinekoulutuksia työntekijöil-le ja lähi-ihmisille, jossa on teoriapäiväsekä retkipäivä yhdessä vaikeavam-maisten retkeläisten kanssa. Vaikea-vammaiset henkilöt toimivat koulutuk-sessa asiantuntijoina.
Kokeilutoimintaa yhdessä alueel-listen toimijoiden ja palvelualanyrittäjien kanssa. Tavoitteena vai-kuttaa esteettömien matkailu-palvelujen lisääntymiseen etsi-
CP1002 s39-64 19.4.2010, 11:5140
41CP-LEHTI 2010:2
mällä ja testaamalla ratkaisuja, joillapalvelut ovat kohderyhmän saavu-tettavissa
Tule mukaan toimintaammeParhaiten toimintamme tulee tutuksiosallistumalla erilasiin tapahtumiin jakoulutuksiin, joita järjestämme yhteis-työssä eri tahojen kanssa. Interneti-sivuiltamme http://www.malike.fi/sivu/tapahtumat voit löytää itsellesi sopivaatoimintaa, käy tutustumassa!
Toimintavälineitä vuokraamoistaMalikkeen vuokraamoista voi vuok-rata välineitä käytettäväksi esimerkiksilomalla, retkellä, koululiikunnassa taikokeiltavaksi ennen hankintapäätös-tä. Malike vuokraamot toimivat Tam-pereella, Helsingissä, Vaasassa ja Ro-vaniemellä. Vuokrausaika on 1-2 viik-koa ja vuokarahinnat 5-50 ̨ /vko sekärahtikulut, mikäli et itse pysty nouta-maan välinettä. Monet välineet kulke-vat kätevästi matkahuollon rahtina, osapolkupyöristä on suuren kokonsavuoksi kuitenkin noudettava vuokraa-mosta.
Vuokraamoiden välinetarjontaan pys-tyt tutustumaan kotisivuillamme linkis-sä http://www.malike.fi/sivu/vuokraa-mo. Sivuilla on kuvat vuokrattavistavälineestä, tietoja välineen ominaisuuk-sista, vuokrahinta sekä tietoja välineenmaahantuojasta tai jälleenmyyjästä.Välinettä noudettaessa opastammevälineen kokoamisen ja käytön, lisäksivälineen mukana tulee käyttö ja tur-vallisuusohjeet.
Mikäli et ole varma välineen sopivuu-desta, ota rohkeasti yhteyttä! Neu-vomme sinua, annamme vinkkejäja ideoita!Susanna TeroMalike-keskusSumeliuksenkatu 18 b, 3krs33100 Tamperewww.malike.fip. 020690282
VAMMAISUUS TYÖN HAUSSA
- Aina se pohdituttaa
Lähde rohkeasti mukaan Nuorisoyhteistyö Seitin ja Lihastautilii-ton työllisyyskoulutukseen, jossa asioista puhutaan niiden oikeíl-la nimillä. Miten kertoa omasta vammasta/sairaudesta työhake-muksessa ja – haastattelussa? Pitkääkö niistä ylipäätään kertoa?Miten luoda positiivinen ensivaikutelma työnhaussa?
Aika: lauantai 22.5.2010 klo 12.00–17.00,Lihastautiliitto, Läntinen Pitkäkatu 35, Turku(Lihastautiliiton toimisto sijaitsee rautatieaseman läheisyydessä)
Koulutuksen tavoitteena on tiedon antamisen ja vertaistuen kauttanostaa esiin vammaisuuden haasteita työnhaussa, motivoida osal-listujia hakemaan töitä ja antaa tietoa erilaisista työnhaun tuki-toimista. Koulutus antaa osallistujille mahdollisuuden omien ko-kemusten jakamiseen sekä vinkkien saamiseen muilta.
Koulutus on suunnattu opiskelijoille, työnhakijoille ja muille asi-asta kiinnostuneille – ja eläkehän ei ole esteenä työnhaulle! Il-moittautumiset 13.5 mennessä, paikkoja rajoitetusti ja ne täyte-tään ilmoittautumisjärjestyksessä.
Koulutus on osallistujille ja avustajille maksuton. Matkat korva-taan julkisten kulkuneuvojen mukaan. Ilmoitathan lounastavarten mahdolliset erityisruokavaliot.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset koulutuksen vetäjiltäNuorisoyhteistyö Seitti Kalle Jokinen,puh.040 738 8089, [email protected],Lihastautiliito Liisa-Maija Verainen,puh. 040 751 1081, [email protected]
Tilaisuuden järjestävätNuorisoyhteistyö Seitti Lihastautiliitto ryOK-opintokeskus
TYÖ
EDUSKUNTAVIERAILU 2.10.2010
Nuori, tule tutustumaan eduskuntaan.Lisätietoja: [email protected]
Seuraavassa lehdessä kuvallinen ilmoitusvierailusta.
CP1002 s39-64 19.4.2010, 11:5141
42 CP-LEHTI 2010:2MMC HC
Vertaistuki alkaa jo vauvana. ValtteriVahtola ja Aatu Toivonen tutustuvattoisiinsa.
Vertaistukea Rokualla- Jutellaanko taas siitä siilistä? kysyi Erika-tyttö kiivetessään syliin. ErikaHarju, kylpylän kaupasta ostetun siilin onnellinen omistaja oli heti ristinytuuden lemmikkinsä Siiriksi. Päivisin Siiri kulki Erikan hupussa ja yölläarvattavasti oli likistettynä kainaloon. Ella Hänninen puolestaan sai hams-terin, jonka nimi oli ensin Henna, mutta vaihtuikin yön aikana Manna-puuroksi. Jäi kysymättä, liekö mannapuuro Ellan herkkua.
Tämä kaikki, ja paljon muuta tapahtui Rokualla 19.-21.3.2010 MMC-ja hydrokefalia vertaistukiviikonloppuna. Yhteisistä hetkistä oli nautti-massa nelikymmenhenkinen porukka. Ohjelmassa oli vertaistukea javirkistystä allasosastolla, kodalla makkaraa paistaen sekä illanvietossakylpylän esiintyvää orkesteria kuunnellen. Aikuiset vertaistukihenkilötMikko Halme ja Anne-Marie Hannonen rohkaisivat ja kertoi-vat avoimesti elämästään MMC:n kanssa. Heiltä perheet saivatkysyä itselleen akuuteista asioista ja mahdollisista tulevaisuuden-näkymistä. Myös lapset ottivat heidät välittömään tyyliinsä hetiomikseen ja toivoivat kovasti tapaavansa uudestaan.
Yksi tapahtuman ”pääarkkitehdeistä” oli ylivieskalainen, uunituoreMMC- ja hydrokefaliavastaava Sari Jakola, jonka aloitteesta kokoviikonloppu sai alkunsa. Kiitos Sarille, Mikolle ja Anne-Marielle sekäkaikille muille mukaan päässeille ihanille ihmisille. Vertaistuki ja virkis-tys ovat asioita, jotka lataavat elämään iloa ja voimia pitkäksi aikaa.Toivottavasti tapaamme taas pian.
Keskustelua ja kahvitteluakeskustelujen lomassa.
Anne-Marie Hannonen ja Mikko Halmevastasivat vanhempien kysymyksiin.MMC ei estä oman kodin siivoamista.Se valottui eräälle äidille, jonka tytärvetoaa pyörätuoliinsa siivouspäivänä.
CP1002 s39-64 19.4.2010, 11:5142
43CP-LEHTI 2010:2 MMC HC
Lapset näyttivät muulle kylpylän väelle, miten pidetään hauskaa.Mukana tanssittiin niin kauan kuin silmät pysyivät auki
Viikonloppuna kerrottiin paljon kuulumisia ja vaihdettiin kokemuksia.
Teksti:Petra PeltonenKuvat:Petra Peltonen &Sari Jakola
Kodalla tunnelmoitiin.
Tiia Jokelaa itketti, kun Mikko lähtikotimatkalle. Läksiäislahjaksi Tiiaoli ostanut Mikolle pussillisenhiuslenkkejä kylpylän kaupasta.Pääsiäisen aikaan Mikko saipaketin, jonka sisältä löytyi mm.kortti “Ajattelen sua.”
CP1002 s39-64 19.4.2010, 11:5143
44 CP-LEHTI 2010:2MMC HC
Nuorten juttu 25.4.2010 Toivoisitko vanhempasi Timbuktuun? Lähetä mieluummin itsesi Lohjalle! 25.4.2010 klo 12:00-15:00 Tarjolla hyvää seuraa ja hyvää ruokaa. Rentoa yhdessäoloa ja tutustumista toisiin nuoriin, joilla on samanlaisia haasteita kuin sinulla. Vanhemmat ovat tervetulleita tapaamaan muita vanhempia. Nuorten oma ohjelma on vanhemmilta kielletty. Rohkeasti mukaan, ilman jännitystä ei tule kukaan! Ilmoittautumiset: [email protected] tai 040-7540 914. Osoite: (Pirjo Moilanen), Pihkapolku 1, 08 500 Lohja
MMC ja hydrokefalia
CP1002 s39-64 19.4.2010, 11:5144
45CP-LEHTI 2010:2 MMC HC
Lämpimästi tervetuloa!
VALTAKUNNALLINEN HYDROKEFALIAPÄIVÄ
15.5.2010
HELSINGISSÄ
Onko hydrokefalia osa omaa tai perheesi elämää?
Tule kuulemaan kokemuksia hydrokefaliasta sekä tutustumaan muihin aikuisiin ja perheisiin. Tapaamisessa mukana mm. Merja Paloposki, hydrochat listan pe-rustaja ja hydrokefalialapsen äiti Ruotsista sekä Petra Peltonen, hydrokefaliasuunnittelija CP-liitosta.
Virallisen ohjelman kesto klo 12-16. Tämän jälkeen tarjolla syö-mistä, mukavaa yhdessäoloa, mahdollisuus keskustella, esittää toiveita, kysellä.
Ilmoittautumiset Petra Peltoselle 3.5.2010 mennessä. Kerrothan myös mahdolliset erityisruokavaliot. [email protected]; 040-7540 914 Tarkempi ohjelma ilmoitetaan osallistujille myöhemmin. Toivomme mukaan myös paljon lapsia, heille järjestämme muka-vaa ohjelmaa aikuisten osion ajaksi.
Tervetuloa mukaan! Paikka: CP-liiton toimitilat. Malmin kauppatie 26, 3.krs. käynti si-säpihan kautta. Sijanti n. 500 m Malmin rautatieasemalta ja runsaasti parkkitilaa
CP1002 s39-64 19.4.2010, 11:5145
46 CP-LEHTI 2010:2
Tampere + ymp.
Pispalan PalvelukeskuksenFysikaalinen HoitolaitosSimolankatu 4, 33270 Tampere
Puh. 03-344 6152
Amissa Food OyPIRKKALA
Heikkisen PuutarhaAnsaritie 10, 36200 Kangasala
Puh. 03-377 0217
Leipomo Ståhlberg OyLempäälä: 03-3752 463Tampere: 03-212 1003Ideapark: 03-3750 320
EevanPitopalvelu Tmi
Lempäälä • Puh. 040-530 5553
Kahvila Paussi-PaikkaValtatie 3, 39100 Hämeenkyrö
Puh. 03-371 3325
TampereenRakennustori Oy
www.tampereenrakennustori.fi
Sammon GrilliIlmarinkatu 47, 33500 Tampere
Puh. 03-255 6214
Tampereen ShiatsuEija Sinisalo
Puh. 0400-947 016
TilausliikenneMarkku Mikkola Oy
Puh. 0400-632 832
RakennuspalveluTanpek Oy
Orivesi • Puh. 0400-737 624
TampereenKiinteistöpalvelu Oy
PL 746, 33101 TamperePuh. 03-3397 2200
Murser OyPIRKKALA
Puh. 010 397 3700
Arkkitehdit LSV OyLaukontori 10 B 2, 33200 Tampere
Puh. 03-3143 1800
Transjack KyNäsinkaari 15, Siivikkala
Puh. 0400-636 522
ORISPORTCafé Aamurusko
Tammelan puistokatu 30-32,33100 Tampere
Puh. 03-222 9799Av. ark. 6-18, la 7-18, su 8-18
Kotimies PalvelukoditTAMPERE
Puh. 03-343 3307, 03-360 0099www.kotipalvelukodit.fi
MK-Sähkö OyPohjolantie 1, 33430 Vuorentausta
Puh. 050-345 4059www.mksahko.fi
Finlaysonin ApteekkiItäinenkatu 3, 33210 Tampere
Puh. 03-3122 000
OllilanMaalaiskauppa
Ratsutilantie 11, 33960 PirkkalaPuh. 03-368 0020
A-HakaKiinteistöpalvelut OyPuistolankuja 9 A 10, 35300 Orivesi
Puh. 040-557 1702
Firecon Group OySorinkatu 4 C, 33100 Tampere
Puh. 020 7434 888www.firecon.fi
FanytownKaurakuja 1, 33330 Tampere
Parturi-KampaamoMirja Nalli
Pohjolankatu 47-49,33400 Tampere
Kangastus OyArtturintie 12-14, 36200 Kangasala
Puh. 03-379 2100
HämeenkyrönTarvikepiste Oy
Jaakontie 1, 39200 KyröskoskiPuh. 03-371 4800
Varattu
IsännöintiIlpo Salonen Ky
Parkanonkatu 4 C 26, TamperePuh. 03-317 0900
JR-Muovi OyKytömaankatu 11, 33720 Tampere
Puh. 03-357 8600www.jr-muovi.fi
AutosähköliikeM-Takala Oy
KESÄPÄIVÄKuohunharjuntie 4,36200 KangasalaPuh. 03-377 6731
HERKKU DUOPietilänkatu 2,
33720 TamperePuh. 03-358 0100
Rakennus Oy PaanurakenneTampereentie 495, 33880 Lempäälä
Puh. 03-3123 0300
ArsalinTeknokemiallinen tehdas
TAMPEREPuh. 03-3633 500
InsinööritoimistoAntti AlhoKeisarinviitta 15,
33960 PirkkalaPuh. 03-3141 9700
J. Haarla OyPyhäjärvenkatu 10 A,
33200 TamperePuh. 03-3399 1300
Avoinna: arkisin 8-21Avoinna: arkisin 8-21lauantaisin 9-18lauantaisin 9-18
sunnuntaisin 12-21sunnuntaisin 12-21
MARKET VAPRIIKKIVerstaankatu 1, Tampere P. (03) 31226721
[email protected], www.m-ketju.fi
PPalvelevaruokakauppasi!
Pirkkalan kuntawww.pirkkala.fi
PirkanmaanAvo-Asunnot Oy
Puh. 03-2133 595www.avoasunnot.fi
Ojares OyVanha Vaasantie 16,
33470 YlöjärviPuh. 010 7788 170
www.rakennusliikeojares.fi
www.pohjolatalot.com
RAVINTOLAPispalanPulteri
Lukkoluket OyTampereentie 12 A,
37500 LempääläPuh. 03-375 3225
www.lukkoluket.fi
Manse-KebabHatanpään valtatie 4,
33100 TamperePuh. 03-212 0215
Haka ApteekkiPRISMA-KESKUS
Hyvät kulkuyhteydetSammonkatu 7533540 Tampere
Puh. 03-225 9000
PirkanmaanKeittiökalustetukku OyTeollisuustie 4, 33470 Ylöjärvi
Puh. 020-720 9240www.keittiokalustetukut.fi
VakkaskievariKaarina Manuntyttärentie 757,
KangasalaPuh. 0400-846 968
s.posti:[email protected]
Ortto-KenkäVuohentaival 5,33700 Tampere
Puh. 020 78 50 790Valmistamme ortopedisiä
jalkineita ja tukipohjia
JULKISTEN JAHYVINVOINTIALOJEN LIITTOPIRKANMAAN ALUETOIMISTORautatienkatu 10 TAMPEREPuh. 010 770 3620www.jhl.fi • [email protected]
Pirkkalan Autokeskus Oywww.pirkkalanautokeskus.fi
CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 46
CP-LEHTI 2010:2 47
lauantaisin 9-18
www.santen.fiSuomalaiset silmälääkkeet
Tampere + ymp.
Lempäälänkunta
www.lempaala.fi
LielahdenApteekkiPossijärvenkatu 2,
33400 TamperePuh. 03-347 3800
www.lielahdenapteekki.fiwww.milcon.fi
HammslääkäriasemaDentapex Oy
Enqvistinkatu 7, LielahtiPuh. 03-345 3372
Sammon Valtatie 7, HakametsäPuh. 03-255 4519
TampereenLääkintävoimisteluJantunen & Toiva
Opiskelijakatu 5,33720 Tampere
Puh. 03-317 2904
Rautatienkatu 10,33100 Tampere
Puh. 03-382 5200
LÄNSIPORTTITesomakatu 4,33310 TamperePuh. 03-281 111
EläinkuljetuspalvelutYlirönni Oy
Hämeenkyrö • Puh. 0400-861 [email protected]
Oy Johnson Metall Abwww.johnson-metall.fi
Tampereen Kuntouttamislaitos OyKyttälänkatu 5, 33100 Tampere
Puh. 03-3142 5800www.tampereenkuntouttamislaitos.fi
FORMICA IKI OY35990 KolhoPuh. 03-580 001Fax 03-531 6020
Hotelli VictoriaSP
CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 47
48 CP-LEHTI 2010:2
Jyväskylä + ymp.
Varattu
TilitoimistoPia Keränen
Puistokatu 2 C, 40100 JyväskyläPuh. 014-617 215
MuuramenPizza Puoti
Virastotie 2, 40950 MuuramePuh. 014-373 1231
Kone Korhonen OyLentoasema, 41160 Tikkakoski
Puh. 020-7590 600www.konekorhonen.com
Laukaan Betoni OyHarjutie 30, 41340 Laukaa
Puh. 020-740 2740
Lounaskahvila MoccaSorsastajantie 4, 40320 Jyväskylä
Puh. 014-283 331
PetäjävedenHieronta Rennox
Asematie 6, 41900 PetäjävesiPuh. 0500-546 090
Mustankorkea OyJYVÄSKYLÄ
www.mustankorkea.fi
KuljetusliikeJouko Jokinen Ky
PETÄJÄVESIPuh. 0500-640 686
MainospalveluA. Laitinen Ky
Palokankaantie 23, 40320 JyväskyläPuh. 014-613 905
Laskenta JärvilehtoPolttolinja 1, 40520 Jyväskylä
Puh. 014-642 522
Olli Mauranen OyJYVÄSKYLÄ
Puh. 0400-271 291
HKS-Holz OySaksalansaarentie 25,
41550 HannulaPuh. 0400-548 649
Konehuolto Moilanen OyRokkakankaantie 5, 41350 Laukaa as.
Puh. 040-535 4255www.laukaanrengas.fi
Hiltuplast OyJYVÄSKYLÄ
Puh. 014-611 190
Rautpohjan Konepaja OySavelankatu 9, 40700 Jyväskylä
Puh. 020-7208 300www.rautpohjankonepaja.fi
KarstulanLämpöverkko Oy
JyväskyläPuh. 020-586 5566
JyvässeudunIsännöitsijät Oy
Yliopistonkatu 26 F, 40100 JyväskyläPuh. 010 617 5300
Fanttiset OyVainionkatu 6, 40700 Jyväskylä
Puh. 014-283 127
Petäjäveden ApteekkiPapintie 2, 41900 Petäjävesi
Puh. 014-854 113
LaukaanNK-Rakennus Oy
Leppävesi • Puh. 0400-340 482
Mateko OyMuurame
Puh. 014-3349 400www.mateko.fi
Rautpohjan Konepaja OySavelankatu 9, 40700 Jyvaskylä
Puh. 020-7208 300www.rautpohjankonepaja.fi
Anser OyLaukaa
Puh. 050-5171 345
Fysio CenterTaitoniekantie 9, 40740 Jyväskylä
Puh. 014-3100 775
IlmalämpöpumputLaitehuolto Mikajukka Oy
Jyväskylä • Puh. 050-408 7240
Visita OyKivääritehtaankatu 8,
40100 JyväskyläPuh. 020-757 1010 • www.visita.fi
LievestuoreenFysikaalinen Hoitolaitos OyLiepeentie 8, 41400 Lievestuore
Puh. 014-862 139
VaajakoskenKuntohoito Ky
Savonmäentie 15, 40800 VaajakoskiPuh. 014-263 460
Tili-Tiina KyVesmannintie 3 A 3,
40800 VaajakoskiPuh. 014-264 220
Bussimiehet OyTikkakoski
Puh. 050-5611 540
Hytösen KorjaamoEerolantie 20, 41310 Leppävesi
Puh. 014-632 261
TilitoimistoPirjo Räsänen Ky
Kauppakatu 28 A 24, 40100 JyväskyläPuh. 014-618 218
Jykopal JyväskylänKoneistus Palvelu
Huoltokuja 3, 40800 VaajakoskiPuh. 014-645 411
PeltitehdasPennanen Oy
Ojalantie 20, 40950 MuuramePuh. 0400-214 792
Arskan AutopalveluSepänpolku 2, 41310 Leppävesi
Puh. 040-5961 689
Ritvan MoniapuToivakka
Puh. 040-848 3323
Jorman Sähkö KyRuokosaarentie 117, 40800 Vaajakoski
Puh. 014-668 937
FysioterapiapalveluKuntosydän Oy
Arwidssonintie 15-17, 41340 LaukaaPuh. 045-133 4833
MaansiirtourakointiIjäs Oy
Petäjävesi • Puh. 0400-547 726
Jyväskylän PeltityöTmi Jari Sarja
MuuramePuh. 040-913 5150
Maalausliike Pekkarinen OyJyväskylä • Puh. 014-378 3390
www.elisanet.fi/maalausliike.pekkarinen
Viitakodit ryViitaniementie 24,
40720 JyväskyläPuh. 010 420 6220www.viitakodit.fi
JyväskylänKristillinen Opisto
Sulkulantie 28,40520 Jyväskylä
Puh. 014-334 8000
M-Levy OyYrittäjäntie 4,
40950 MuuramePuh. 014-4114 400
www.m-levy.fi
Avoinna Arkisin 10-16Keski-Suomen
Paperi- jaPesuainevälitys OyKirrintie 5, 40270 Palokka
Puh. 014-633 571
Hikinoro OyKalarintie 10,
40800 VaajakoskiPuh. 014-448 9911 www.arjotie.com
VRPRakennuspalvelut Oy
Tikkutehtaantie 2,40800 VaajakoskiPuh. 040-3100 300
www.vrp.fi
HelenanKahvio-Ruokala
Tmi R.H. PoikolainenLaukaantie 4 B,40320 Jyväskylä
Puh. 014-281 110
Kirsin Kukka- jaHautauspalvelu
Parviaisentie 5,40900 SäynätsaloPuh. 014-374 2150
www.kirsinkukka.fi
MaansiirtoliikeKoivunen Oy
Lapiontie 6,40320 Jyväskylä
Puh. 014-8608 600www.maansiirtoliikekoivunen.fi
Viherlandia OyKammintie 6,
40520 JyväskyläPuh. 010 617 932
www.viherlandia.fi
Keski-SuomenRahti OyLiepeentie 7 B,
41400 LievestuorePuh. 014-375 1166
JyväskylänFysioterapia Oy
Väinönkatu 9,40100 Jyväskylä
Puh. 014-215 125www.jyvaskylanfysioterapia.fi
JyväskylänVuokra-asunnot Oy
Väinönkatu 11 A,40100 Jyväskylä
Puh. 014-624 013www.jva.fi
JYVÄSKYLÄPuh. 020 790 40 00
www.vapo.fiAsemakatu 4, 40100 Jyväskylä
www.tapiola.fi
www.tac-stick.fi
R
STICKSTICK
FROM THE TOP OF THE WORLD
CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 48
CP-LEHTI 2010:2 49
Jyväskylä + ymp.
Jyväskylä • Puh. 020 7649 749www.respecta.fi
Tilauskeskus0100 6900
Invataksit 0100 69991,15 €/puh+pvm
Bovallius-ammattiopisto LaukaaKantolantie 442, 41340 Laukaa
www.bovallius.fi
Aloita Yliopisto-opinnot Alkiolla!
JyvässeudunTaksiautot Oy
Puh. 050-411 3290
Palokanterveydenhuollon
kuntayhtymä
Jyväskylän kaupunkiwww.jyvaskyla.fi
Rinta-Joupin AutoliikeMerasin 2, 40320 JYVÄSKYLÄ
Puh. 014-337 6300www.rinta-jouppi.com
Jyväskylän palvelupisteRuokomäentie 50, 40530 Jyväskylä
Puh. 020 781 7560 • www.kuusakoski.fi
CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 49
50 CP-LEHTI 2010:2
Jyväskylä + ymp.
Elämänlaatua Sinullewww.jenergia.fi
VIHTAVUOREN TEHDASwww.nammo.fi
www.panda.fi
Keski-Suomiwww.nordea.fi
SEPPÄLÄ ja KELJOJyväskylä
Ma-pe 9–21,la 9–18,su 12–18
CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 50
CP-LEHTI 2010:2 51
Keuruu, Multia + ymp.
Varattu Nuorille
Auto-AheraOsala & MäkinenLiikekeskus, 42700 Keuruu
Puh. 014-772 962
Finn-Nauha OyPunojantie 2, 42800 Haapamäki
Puh. 014-7516 100
VeljeksetLehtomäki Oy
Multia • Puh. 014-753 079
Lasitusalan PalvelutKeuruun Lasihuolto
Mätymäentie 10, 42700 KeuruuPuh. 014-771 888
TilikateUlla Nieminen
Multiantie 1, 42700 KeuruuPuh. 014-721 266
Kahvila-KonditoriaSatumaa
Keuruuntie 13, 42700 KeuruuPuh. 014-771 533
Multian Saha OyPL 13, 42601 MultiaPuh. 020 7479 420
Ravintola MirjamiKeuruuntie 17, 42700 Keuruu
Puh. 014-771 199
KulmalanKuljetus Ky
Multia • Puh. 0400-173 392
FysioterapiapalvelutJanna Lehtomäki
Multia • Puh. 0440-353 589
Keuruun Pukimo OyKeuruuntie 10, 42700 Keuruu
Puh. 014-720 130www.keuruunpukimo.com
PihlajavedenTaksi-Bussi Oy
Puh. 0500-241 603
JK-KorjaamoTervantie 1, 42700 Keuruu
Puh. 040-521 4901
Louhinta ja Poraus-palvelu Korhonen Oy
HaapamäkiPuh. 0400-173†198
Koulutus- ja Konferenssi-keskus ISO KIRJA
Heikkiläntie 177, 42700 KeuruuPuh. 014-751 4411
www.isokirja.fi
KeuruunFinn Safety Oy
Paljekuja 4, 42700 KeuruuPuh. 020 795 9090
KEURUUNKAUPUNKIwww.keuruu.fi
KeuruunSähkö OyYliahontie 19,42700 Keuruu
Puh. 020 787 9800www.keuruunsahko.fi
KeuruunPalvelutaksi Ky
Puh. 0400-7511 72
PalvelukotiElsaMaria Oy
Ahkiotie 2 A,42700 Keuruu
Puh. 014-722 255www.elsamaria.fi
Mikin Kone KyYliahontie 1,42700 Keuruu
Puh. 014-772 145www.mikinkone.com
Keuruun IIHaapamäen Apteekki
Leppäläntie 1, 42800 HaapamäkiPuh. 014-732 034
Lapinsalmen ApteekkiJyväskyläntie 5, 42700 Keuruu
Puh. 014-773 279
MULTIAN KUNTAwww.multia.fi
JÄRVITUULIKeuruuntie 17,42700 Keuruu
Puh. 014-334 2031
KeuruunKuntoutusKippavuorentie 6,
42700 KeuruuPuh. 014-770 606
Vaissi OyHaapamäki
Puh. 014-7544 630
Sinervän LeirintäMulti-Motelli KyPito- ja Juhlapalvelutomissa tai asiakkaan
tiloissa.Puh. 0400-237 373
Otavantie 11, 42700 KEURUUPuh. (09) 6809 0101
www.otavankirjapaino.fi
KEURUUKeuruuntie 9, 42700 Keuruu
Puh. 010 767 4430
Loimaa + ymp.
Alastaron moottoriradalla, alavarikolla.Avoinna kilpailupäivinä 8:sta yömyöhään.
A-Oikeudet
Puh. 0400-537 484
CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 51
52 CP-LEHTI 2010:2
MaanrakennusLähdemäki Oy
Saarikontie 128, 32100 YpäjäPuh. 0400-720990
Loimaa + ymp.
TaksipalveluRaimo Huhtala
Pyörätuoli- ja paarikuljetuksetAlastaro • Puh. 0400-223535
E. Myllyniemi & Kumpp.Lauttakyläntie 9,
31900 PunkalaidunPuh. 02-767 4185
TilausliikenneMatti Mikkola
Uitontie 89, 32100 YpäjäPuh. 050-377 9366
Tilikymppi OyUrjalantie 29, 31900 Punkalaidun
Puh. 050-342 4910
Tilipiste MinnaOksatie 6, 32210 Loimaa
Puh. 040-5166 459
TAKSIJukka HenttinenPuh. 0400-531813
1+8 ja pyörätuolivarustuswww.taksi.fi
YmpäristöhuoltoMatti Hossi Ky
Perttulantie 55, 32100 YpäjäPuh. 0400-905682
Seppälä Möbel OySeppäläntie 125, 32210 Loimaa
Puh. 02-7627 297
Ylhäisten KotileipäHaaroistentie 428, 32440 Alastaro
Puh. 040-5297 056
Mäkelän KorjaamoTuruntie 66, 32200 Loimaa
Puh. 02-7622 677
Valtasen Liikenne OyTuruntie 19, 32500 Oripää
Puh. 0400-785242
Loimaan sosiaali- jaterveyspalvelukeskus
Vareliuksenkatu 1, 32200 LoimaaPuh. 02-761 40
EristysliikeT. Ahonen Ky
Vellinkimäentie 63, 32100 YpäjäPuh. 02-767 3030
Varattu
Erkki Vehviläinen OyMelliläntie 6, 32300 Mellilä
Puh. 02-7680 115
Sportia LoimaaTuruntie 8-10, 32200 Loimaa
Puh. 02-721 7250
UrakointiKai J. Jokinen Oy
Pajukuja 4 B 9, 32200 LoimaaPuh. 040-546 4271
Artlevy OyPalikkalantie 15, 32100 Ypäjä
Puh. 02-7677 455
Taksi Eija LankinenMELLILÄ
Puh. 0400-740482
LoimaanSarasport Oy
Vesikoskenkatu 17, 32200 Loimaa
OripäänKuntawww.oripaa.fi
KaivinkoneurakoitsijaPaavo Toivonen
Hankurintie 115, 31900 PunkalaidunPuh. 0500-741140
RYHMÄMATKATKOTI- JA ULKOMAILLE!
Pyydä tarjousomille matkoille!
Matka-ViitalaLoimaa • Puh. 02 766 9294
www.matkaviitala.fi
Välimäen PuutarhaIlmarisentie 358, 32210 Loimaa
Puh. 050-528 4800
LoimaanTalohuolto Oy
PL 21, 32201 LoimaaPuh. 0400-534373
PoutalanKuvatupa Ky
Kauppakuja 1, 31900 PunkalaidunPuh. 02-767 4840
LoimaanHuoltokeskus Oy
Palininkatu 1, 32200 LoimaaPuh. 02-7622 736
Taksi Aulis JokiniemiPUNKALAIDUNPuh. 0400-320800
Supernostot OyKorvantie 11, 32500 Oripää
Puh. 0400-221680
WPM-MetalHoukantie 91, 32200 Loimaa
Puh. 040-578 6531
Kieku OyLamminkatu 46,
32200 LoimaaPuh. 02-721 7220
LVI-Dahl OyTeollisuuskatu 10,
32200 LoimaaPuh. 040-775 4335
Konditoria-KahvilaEnni
PitopalveluVesikoskenkatu 18,
32200 LoimaaPuh. 041-483 2592
PerunatilaLasse KivirantaKivirannankulmantie 104,
32560 VirttaaPuh. 02-766 7722
Mukkelsi OyMelliläntie 1, 32300 Mellilä
Puh. 02-7671 669
TAKSIPekka Julkunen
Pyörätuoli- japaarikuljetukset
LoimaaPuh. 050-520 3401
Kiinteistöhuolto &Koneurakointi
Hannu Lehtinen KyPuh. 041-432 3823
• Meiltä myös Goodwell-jätevesijärjestelmät
HermoratahierojaPirjo Lehto
Peltoistenkatu 10,32200 Loimaa
Puh. 050-374 8879
IV-PeltiLuuri Oy
Puh. 02-763 6860
SallilanEnergia Oy
Loimijoentie 65,32440 AlastaroPuh. 02-764 31
Varattu
www.fys-hoitolaistos.fi
Enemmän kuinkenkäkauppa
Puh. (02) 762 1149
www.maankone.com
CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 52
CP-LEHTI 2010:2 53
Forssa + ymp.
Esko Aaltosen katu 2, 30100 ForssaHietalahdenranta 17, 00180 Helsinki
Email:[email protected]
www.forssankp.fi
Kaarnakoti OySärkeläntie 6, Jokioinen
Puh. 010-666 2080
Fora OyHämeentie 8, Forssa
Puh. 03-4355 029
Hotelli RavintolaOtsolan Hovi
Otsolantie , HumppilaPuh. 03-424 0800
Alitalon KotityöKUKKAKEPIT – KÖYNNÖSTUET
Linikkalankatu 12, ForssaPuh. 0500-407 074
LouhintaErkki Tuomola Oy
Koijoentie 59, ForssaPuh. 0400-483 148
AutoGear OyMikonkedontie 1, Jokioinen
Puh. 045-111 2390
Juvan Tuonti OyOjanpolventie 7, Humppila
Puh. 03-437 7824
KukkakulmaIrma Larpi
Kirkkoahteentie 4, TammelaPuh. 03-4360 081
Automo Moberg OyLähdekuja 1, Jokioinen
Puh. 03-438 3013
Kahvila-RavintolaSusanna
Vapaudenkatu 4, Linja-autoasema,Forssa• Puh. 03-435 6100
Kylätalkkari.fiTmi Seppo RämöLinkkipolku 4, Tammela
Puh. 0400-346 928
JokioistenHerkkuLuu
www.herkkuluu.net
LemmikkieläinliikeArmain
Lasitehtaantie 5, HumppilaPuh. 03-437 8770
Liikenne RajalaKiimassuontie 20, Forssa
Puh. 040-553 2171
Talsoilan KioskiTuruntie 28, Forssa
Puh. 03-422 0624
Sirpan kirjanpito- jatoimistopalvelut Tmi
Kossilantie 4 D 21, ForssaPuh. 041-570 2587
www.sirpankirjanpito.com
Mainos-Kujanpää KyMurrontie 15, Forssa
Puh. 03-435 5213
Kutomon ApteekkiYhtiönkatu, Forssa
Puh. 03-435 5250
Humppilan ApteekkiLasitehtaantie 5, Humppila
Puh. 03-4377 121
ForssanLVI-Kulma OyHämeentie 24, Forssa
Puh. 03-4241 500
Värisilmä ForssaHämeentie 37, Forssa
Puh. 03-433 5812
Vanhan KutomonFysioterapia
Kutomokuja 2 A 1, ForssaPuh. 03-435 4665
Pentin TerveyspalveluEteläinen Puistotie 2, Vesihelmi Forssa
Puh. 0400-512 853www.terveydeksi.org
Kirstin Siivous- jahoivapalvelu
ForssaPuh. 041-4621 090
Hämeen Tilitieto OyHämeentie 10, Forssa
Puh. 03-433 5665
SairaanhoitopalveluMinttu
Forssa • Puh. 0468-108 607
Jokkis-Keittiöt OyFerrariantie, Jokioinen
Puh. 03-438 4991
Jarin Vene, Kone jaTyö Ky
Siurilantie 1, ForssaPuh. 0400-801 238
Kotoisa-sairaanhoidonja perhetyön palvelut
Loimonen, TammelaPuh. 050-501 9419
Suomen EnsiaputiimiHakkapeliitantie 2, Tammela
Puh. 0400-959 466
Fysio Ilona KyHakkapeliitantie 4, Tammela
Puh. 03-4360 050
LUONTAISTUNTIJAPALVELEVA TERVEYSKAUPPA
LuontaistuotekauppaHelokki
Torikatu 10, 30100 ForssaPuh. 03-435 5544 Torikatu 6, 30100 Forssa
Puh. 010-503 2560
Forssan Verkkopalvelut OyPL 111, 30421 Forssa • Puh. 03-412 61
ForssanBar 54 Oy
Kartanonkatu 9, 30100 ForssaPuh. 03-435 4854
RavintolaForssan Kultajyvä
Torikatu 8, 30100 ForssaPuh. 03-435 5191
MaansiirtoliikeMatti Knaapi Oy
Ihamäentie 46, 30100 ForssaPuh. 040-573 9336
RavintolaOmettaHumppilantie 9,31600 Jokioinen
Puh. 0400-615 636
HumppilanPutkiasennus Ay
Tampereentie 361,31640 Humppila
Puh. (03) 437 8361,0500 485 876
Taksi J. Korsi1+8 paikkaiset taksit
inva-varustuksetPuh. 0400-311 400 Janne Korsi
Puh. 0400-485 347 Annikki LångPuh. 0400-170 555 Tarja Korsi
” Kaivo Kuntoon ”T:mi Kaivohuolto
Arto MeroPuh. 045 677 9915
A & AKaivuu Oy
Kaikki maanrakennustyötKeskusraitti 3 as. 8Puh. 040-580 3689
SuomenErityisjäte Oy
Kiimassuontie 127, 30420 Forssawww.erityisjate.fi
Forssan SeudunAutoalan Yhdistys
CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 53
54 CP-LEHTI 2010:2
Uusikaupunki, Laitila + ymp.Megatro
Talotekniikka OyUusikaupunki
Puh. 0400-533 504
Ugin Pullapirjot OyVuorikatu 9, 23500 Uusikaupunki
Puh. 02-8477 400
MaanrakennusL ja J Vuola Ky
Kalanti • Puh. 040-5533 922
KäätyjärvenLämpö Oy
Tammitie 8, 23500 UusikaupunkiPuh. 02-842 1847
Troolari Olympos OyUUSIKAUPUNKIwww.olympos.fi
J. E. Simola KyVinkkilä • Puh. 02-433 2095
www.simola.fi
Sähkö & RakennusKyynäräinen
Taivassalo • Puh. 040-708 2066
Tilipiste Pirkko LehtoErkontie 15 as. 2, 23450 Lokalahti
Puh. 02-841 5635
Vip-Cargo KyKalanti • Puh. 050-521 5532
www.vip-cargo.fi
UudenkaupunginI Apteekki
Alinenkatu 28, 23500 UuusikaupunkiPuh. 02-842 6200
SV-RakenneVainio & Saarnio
LAITILAPuh. 0400-329 748, 0400-529 889
Kahvila-RavintolaWilhelmiina & Waltteri
Turuntie 11, 23800 LAITILAPuh. 02-856 380
GrillikahvioMerituulia
Tulotie 1, 23310 TaivassaloPuh. 02-878 426
KuljetusHelistölä Oy
Laitila • Puh. 0400-878 517
LiikennöitsijäErkka SalminenLaitila • Puh. 02-853 202
Vihannes RenholmKarhuntie 160, 23930 PyhämaaPuh. 02-873 976, 0400-221 540
RavintolaSuolaspuar Oy
Aittaranta 8-10, 23500 UusikaupunkiPuh. 02-841 3570
Tmi Jaska LeiniöSuokaistentie 85, 23800 Laitila
Puh. 0400-326 164
ATK ja RTV PajaKALEVI OKKONEN
Kurjenpolku 4, 23500 UusikaupunkiPuh. 02-842 2822
Kanervan Autoliike KyKumputie 1, 23500 Uusikaupunki
Puh. 02-841 2556
Laitilan SeurakuntaPappilantie 1, 23800 Laitila
Puh. 02-856 539
MaalausliikeVeljekset Kutila
Hakulintie 6, 23500 UusikaupunkiPuh. 0440-534 094
KS-Autohuolto-korjaamo
Peteksentie 348, KalantiPuh. 040-354 7098
Laakson Lilja– KIRPPUTORI
Liljalaaksonkatu 8, 23500 UusikaupunkiPuh. 02-841 6444
VehmaanFysioterapia
Vinkkiläntie 17, 23200 VinkkiläPuh. 040-744 3059
TilitoimistoLiisa Aaltonen Ky
Merimiehenkatu 16 A 1,23500 Uusikaupunki • P. 02-841 3247
MetallityöM. Mäkelä Oy
Tummamäentie 201, 23200 VinkkiläPuh. 02-433 2510
Vinkkilän GrillikahvioVinkkiläntie 34, 23200 Vinkkilä
Puh. 02-433 1409
Varattu
LaitilanPerusrakenne Ay
Puh. 040-551 2435
SE-Tili OySalontie 256, 23800 Laitila
Puh. 02-851 503
LAITILAN KAUPUNKIPuh. 02-85011www.laitila.fi
ParturiliikeTuula Ollikainen
Alinenkatu 12,23500 Uusikaupunki
Puh. 02-841 8850
Ilmayhtymä OyMetsäpirtinpolku 1,23500 Uusikaupunki
Puh. 02-842 8200www.ilmayhtyma.fi
Kalannintie 191,23200 Vinkkilä
Puh. 020 741 9000www.biovakka.fi
FysioterapiaElv-palvelutVilla Maria
Kullervontie 2,23500 Uusikaupunki
Puhelinaika 8-9,040-757 4222
UudenkaupunginSanomat Oy
Alinenkatu 29,23500 Uusikaupunki
Puh. (02) 845 111
HERKKUSATAMARantakatu 25,
23500 UusikaupunkiPuh. 02-848 4800
KUSTAVIN KUNTAwww.kustavi.fi
Laitilan TaksiTilausnumero0100 85 612
SalmelanPutki Oy
Klyyvarinpolku 1 D 13,23500 Uusikaupunki
Puh. 0400-938 860
Vakkalukko KyRantakatu 27,
23500 UusikaupunkiPuh. 02-841 4555
Vahterus OyPruukintie 7, 23600 Kalanti
Puh. 02-84070www.vahterus.com
Hautauspalvelu RinneLaitila, Kalanti, Vehmaa
Puh. 02-433 1050
Vakka-Suomen Voima OyVihtorinkatu 2, 23800 LAITILA
Puh. 02-85061www.vsvoy.fi
UUDENKAUPUNGINKAUPUNKIuusikaupunki.fi
CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 54
CP-LEHTI 2010:2 55
Oulu + ymp.Kellosepänliike
Norin Kello ja Kulta OyMerikoskenkatu 6, Oulu
Puh. 08-344 341
Utajärven ApteekkiVanhatie 35, Utajärvi
Puh. 08-542 1255
HautaustoimistoKari Karp
Kirkkotie 4, HaukipudasPuh. 08-557 3741
Kiimingin FysikaalinenHoitolaitos Pirjo Salpa Ky
Onkiniementie 19, JääliPuh. 0400-686 621
Fysikaalinen HoitolaitosFysio-Center Utajärvi Ky
Vanhatie 46, UtajärviPuh. 08-542 2541
Iin JätehuoltoPaakkola Oy
Palukantie 22, IiPuh. 08-817 3496
Haurun Jäte-AutoSälpäkuja 3, OuluPuh. 08-5380 600
Rakennus Karppila OyOllakankuja 11, Kempele
Puh. 08-515 038
Eeron KauppaLaaksontie 2 B, IiPuh. 08-817 3046
TyrnävänAuto ja Sähkö Tmi
Mäläskäntie 1, TyrnäväPuh. 08-545 1880, 040-512 8746
KiiminginKebab-PizzeriaTerveystie 2, Kiiminki
Puh. 08-8191 555
HaukiputaanVärisilmä
Revontie 15, HaukipudasPuh. 08-5471 561
Sähkö-Polar Oy/Elektria
Hanhitie 13, OuluPuh. 08-8180 100
HolstinmäenAutomaalaamo Oy
Palosuontie 8, KelloPuh. 08-511 204
RyhmäkotiKellokas Ky
Puntarikankaantie 7, OuluPuh. 040-542 7516
Yli-Iin Palvelukoti OyKarjalantie, Yli-IiPuh. 08-8170 400
KaukovainionFysioterapia
Hiirihaukantie 3, OuluPuh. 08-335 360
Novum OyKiilakiventie 1, Oulu
Puh. 09-4780 1010
Symppis-koti OyYtinkari 10, Haukipudas
Puh. 08-5422 211
OulujoenPerhekoti OyOllintie 30, MuhosPuh. 040-844 3446
Sähköartteli OyPatteritie 8, OuluPuh. 020-7879 500
RuskonAutomaalaamo Oy
Moreenikuja 1, OuluPuh. 08-531 7011
InvataksipalveluT. Koivukangas Oy
Puh. 040-555 5405www.ouluninvataksi.fi
HUOLEHDIMMESINUSTA 24 h
Oulun SeudunErityisratsastus OyHevos-Alan Erityispalvelut
RatsastusterapiatKetarakuja 3 D, 90650 Oulu
Puh. 040-587 9814
KaakkurinApteekki
Av. Ma-Pe 9-21, La 9-18, Su 12-18Metsokankaantie 5, 90420 Oulu
Puh. 08-5645 100
Hotelli TuristiRautatienkatu 9, 90100 Oulu
Puh. 08-5636 100
OulunMoniasunnot Oy
Isokatu 50, 90100 OuluPuh. 08-311 4715
HaukiputaanSähköosuuskunta
Martinniementie 31,90830 HaukipudasPuh. 08-5612 600
NuortenVammaistenTukisäätiö
Myllytullinkatu 7, 90100 OuluPuh. 040-3054 002
TyrnäväPuh. 08-561 5800
www.spk.fi
JOUTSENSILTAPaljetie 4, 90150 Oulu
Puh. 044 795 0920
VÄLIVAINIORevontie 2, 90530 Oulu
Puh. 020 7919 560
FysikaalinenhoitolaitosFysiopudas
Jokelantie 1,90830 HaukipudasPuh. 08-563 5720 www.kaskipuu.fi
RakennusliikeM. Haikola Oy
Lehtikuusentie 6,90240 Oulu
Puh. 0400-683 238
OulunRakennusteho Oy
Krouvintie 5, 90400 OuluPuh. 08-578 1000
Pukumies OyKirkkokatu 21, 90100 Oulu
Puh. 08-8820 200
Conlog OyAhmasjärventie 2-4,
91300 YlikiiminkiPuh. 020-7699 100
Ravelast OyTuppitie 10, 90820 Kello
Puh. 08-511 219Paljekuja 5, 90150 Oulu
Puh. 010 821 3100
KELLOKissankuja 1, 90820 Kello
Puh. 08-5641 100av: ma-la 8-21, su 10-21
MEIRAMIVanhatie 52, 91600 Utajärvi
Puh. 0400-162 001
www.turva.fiIsokatu 54, 90100 Oulu
Puh. 08-8866 840
LiminganPalvelukoti Oy
Niittypirtintie 1, LIMINKAPuh. 08-381 524
liminganpalvelukoti.fi
PyöräliikeJussin Pyöräpiste
Jukolankuja 2,Tokmanninpiha, Oulu
Puh. 08-554 2987Valtatie 49, 90500 Oulu
Puh. 08-554 2983
Kauppurienkatu 12,90100 OULU
Puh. 08-888 3300www.lukkaroinen.fi
Tyrnävän kuntawww.tyrnava.fi
Motelli-Ravintola Pohjan KievariEerontie 9, 90440 Kempele
Puh. 08-515 433
Hanhitie 5, 90150 OuluPuh. 08-5307 337
Pohjois-Pohjanmaansairaanhoitopiirin
kuntayhtymä
040 160 1441 OULU
www.postiaukionsuutari.fi
CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 55
56 CP-LEHTI 2010:2
Oulu + ymp.Kellosepänliike
Norin Kello ja Kulta OyMerikoskenkatu 6, Oulu
Puh. 08-344 341
Utajärven ApteekkiVanhatie 35, Utajärvi
Puh. 08-542 1255
HautaustoimistoKari Karp
Kirkkotie 4, HaukipudasPuh. 08-557 3741
Kiimingin FysikaalinenHoitolaitos Pirjo Salpa Ky
Onkiniementie 19, JääliPuh. 0400-686 621
Fysikaalinen HoitolaitosFysio-Center Utajärvi Ky
Vanhatie 46, UtajärviPuh. 08-542 2541
Iin JätehuoltoPaakkola Oy
Palukantie 22, IiPuh. 08-817 3496
Haurun Jäte-AutoSälpäkuja 3, OuluPuh. 08-5380 600
Rakennus Karppila OyOllakankuja 11, Kempele
Puh. 08-515 038
Eeron KauppaLaaksontie 2 B, IiPuh. 08-817 3046
TyrnävänAuto ja Sähkö Tmi
Mäläskäntie 1, TyrnäväPuh. 08-545 1880, 040-512 8746
KiiminginKebab-PizzeriaTerveystie 2, Kiiminki
Puh. 08-8191 555
HaukiputaanVärisilmä
Revontie 15, HaukipudasPuh. 08-5471 561
Sähkö-Polar Oy/Elektria
Hanhitie 13, OuluPuh. 08-8180 100
HolstinmäenAutomaalaamo Oy
Palosuontie 8, KelloPuh. 08-511 204
RyhmäkotiKellokas Ky
Puntarikankaantie 7, OuluPuh. 040-542 7516
Yli-Iin Palvelukoti OyKarjalantie, Yli-IiPuh. 08-8170 400
KaukovainionFysioterapia
Hiirihaukantie 3, OuluPuh. 08-335 360
Novum OyKiilakiventie 1, Oulu
Puh. 09-4780 1010
Symppis-koti OyYtinkari 10, Haukipudas
Puh. 08-5422 211
OulujoenPerhekoti OyOllintie 30, MuhosPuh. 040-844 3446
Sähköartteli OyPatteritie 8, OuluPuh. 020-7879 500
RuskonAutomaalaamo Oy
Moreenikuja 1, OuluPuh. 08-531 7011
InvataksipalveluT. Koivukangas Oy
Puh. 040-555 5405www.ouluninvataksi.fi
HUOLEHDIMMESINUSTA 24 h
Oulun SeudunErityisratsastus OyHevos-Alan Erityispalvelut
RatsastusterapiatKetarakuja 3 D, 90650 Oulu
Puh. 040-587 9814
KaakkurinApteekki
Av. Ma-Pe 9-21, La 9-18, Su 12-18Metsokankaantie 5, 90420 Oulu
Puh. 08-5645 100
Hotelli TuristiRautatienkatu 9, 90100 Oulu
Puh. 08-5636 100
OulunMoniasunnot Oy
Isokatu 50, 90100 OuluPuh. 08-311 4715
HaukiputaanSähköosuuskunta
Martinniementie 31,90830 HaukipudasPuh. 08-5612 600
NuortenVammaistenTukisäätiö
Myllytullinkatu 7, 90100 OuluPuh. 040-3054 002
TyrnäväPuh. 08-561 5800
www.spk.fi
JOUTSENSILTAPaljetie 4, 90150 Oulu
Puh. 044 795 0920
VÄLIVAINIORevontie 2, 90530 Oulu
Puh. 020 7919 560
FysikaalinenhoitolaitosFysiopudas
Jokelantie 1,90830 HaukipudasPuh. 08-563 5720 www.kaskipuu.fi
RakennusliikeM. Haikola Oy
Lehtikuusentie 6,90240 Oulu
Puh. 0400-683 238
OulunRakennusteho Oy
Krouvintie 5, 90400 OuluPuh. 08-578 1000
Pukumies OyKirkkokatu 21, 90100 Oulu
Puh. 08-8820 200
Conlog OyAhmasjärventie 2-4,
91300 YlikiiminkiPuh. 020-7699 100
Ravelast OyTuppitie 10, 90820 Kello
Puh. 08-511 219Paljekuja 5, 90150 Oulu
Puh. 010 821 3100
KELLOKissankuja 1, 90820 Kello
Puh. 08-5641 100av: ma-la 8-21, su 10-21
MEIRAMIVanhatie 52, 91600 Utajärvi
Puh. 0400-162 001
www.turva.fiIsokatu 54, 90100 Oulu
Puh. 08-8866 840
LiminganPalvelukoti Oy
Niittypirtintie 1, LIMINKAPuh. 08-381 524
liminganpalvelukoti.fi
PyöräliikeJussin Pyöräpiste
Jukolankuja 2,Tokmanninpiha, Oulu
Puh. 08-554 2987Valtatie 49, 90500 Oulu
Puh. 08-554 2983
Kauppurienkatu 12,90100 OULU
Puh. 08-888 3300www.lukkaroinen.fi
Tyrnävän kuntawww.tyrnava.fi
Motelli-Ravintola Pohjan KievariEerontie 9, 90440 Kempele
Puh. 08-515 433
Hanhitie 5, 90150 OuluPuh. 08-5307 337
Pohjois-Pohjanmaansairaanhoitopiirin
kuntayhtymä
040 160 1441 OULU
www.postiaukionsuutari.fi
CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:02 Sivu 56
CP-LEHTI 2010:2 57
OULUValtatie 19
08 554 6005
LIMINKATupoksentie 12
08 384 477
MUHOS
08 374 800Valtatie 11
08 5451 957
Kukka ja Hautauspalvelu
Neuvonta ja Päivystys numero ( 24h )
TYRNÄVÄJoonaantie 4 c 1
������������ ������������������
Aktia Pankki OyjHallituskatu 20, 90100 Oulu
Puh. 010 247 5322, fax 010 247 5319
Oulu + ymp.
SairaalaBotnia Oy
Kauppurienkatu 27-29,90100 Oulu
Puh. 08-3232 430www.sairaalabotnia.fi
RUOKAHOVIIsokatu 33, 90100 Oulu
Puh. 044-750 3700
Katterla OySammaltie 76, 90650 Oulu
Puh. 020-7291 400
KIURUVEDENOSUUSPANKKIOulun konttori
POP-OULUNSALOSuupohjan Osuuspankki
POP-OULUKauhavan Osuuspankki
www.paikallisosuuspankit.fi
Ilomantsi + ymp.Ruoka- ja Pitopalvelu
MurginapirttiYhtiöntie 2, 82900 Ilomantsi
Puh. 013-881 250
Metskiito OyILOMANTSI
Puh. 0400-379 922
IlometalliMyllykorventie 60,
82820 MaukkulaPuh. 044-270 8168
Pogostan Asuste jaLuontaistuote
Tmi Erja PulkkinenMantsintie 1-3, 82900 Ilomantsi
Puh. 040 773 0399
"Ryhmäkoti vanhuksille"Koti Kiwilla Oy
Koulutie 7 b, 81430 KivilahtiPuh. 040-960 8475
Ilomantsin Sähkö-laitehuolto Sähäri
Ilomantsi • Puh. 0500-393 193
IlomantsinBetonituote Kautto Ky
Puh. 040-595 9191
Hatun KauppaM&M Purmonen Ay
Hatuntie 388, 82967 HattuPuh. 013-830 106
KUKKO'S KULMASaija Salomaa
Mantsintie 1-3, 82900 IlomantsiPuh. 050-547 7361
Koitereen TukikotiVuokratalot Ay
Joensuu • Puh. 050-537 2210
KuljetusVeljekset Hiltunen Ay
Ilomantsi • Puh. 040-591 5788
TAKSIJaakko KuivalainenNaarva • Puh. 050-550 8130
ErämatkailukeskusKäenkoski Oy
Naarvantie 194 B,81460 KäenkoskiPuh. 040-739 6384
www.ilomantsi.com/kaenkoski
Pellettienergiaa suomalaisille
CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:02 Sivu 57
Loviisa + ymp.Loviisan
Kenkä-Aitta KyKuningattarenkatu 9, Loviisa
Puh. 019-531 073
FysioterapiaSusanne SkogbergDrottningatan 16 C, Lovisa
Tel. 019-533 753
Kenkä-SkoLindroos Oy Ab
Kuningattarenkatu 18, LoviisaPuh. 019-531 038
TikanderMetall Oy Ab
Fors-Mek OyMETALLIRAKENTEIDEN VALMISTUS
Träskvägen 2, ValkomTel. 0400-496 930
BokföringsbyråMårten Henriksson Oy AbKuningattarenkatu 18 A, Loviisa
Tel. 019-535 366
Tmi Ma-Min AutoPaavilainen
Sorvarinkatu 4, TesjokiPuh. 0400-714 728
LoviisanAutomaalaamoJohtajantie 16, Loviisa
Puh. 019-532 284
Lovisa svenskaförsamling
Drottningatan 22, LovisaTel. 019-532 043
KulmakuppilaKoivulanmäentie 2,
RuotsinpyhtääPuh. 019-618 217
Taxi Stefan SkogLoviisa • Puh. 050-362 5151
Taxi Thomas BruhnLoviisa • Puh. 040-5820 642
Taksikuljetus Hill KyRuotsinpyhtää
Puh. 0400-105 465
ElokuuLuonnontuote Oy
Saunakuja 3, KuggomPuh. 019-530 153
SUOMENPUNAINEN RISTI
VERIPALVELU
Loviisan Lasi Oy AbPorvoonkatu 4, Loviisa
Puh. 019-532 202, 0400-214 146
AdvokatbyråR. Fält Ab
Drottningatan 17 A 2, LovisaTel. 040-511 4191
KoneistamoE. Tuomisalo Tmi
Pohjoinen Tullitie 16-18, LoviisaPuh. 040-7427 677
Taxi Peter TallqvistLoviisa • Puh. 0400-304 909
OptikkoJarmo Laine Oy
Kuningattarenkatu 11, LoviisaPuh. 019-531 915
Photo Art StudioTmi Kari Bjöklund
Lurens Högbergsvägen 10, LoviisaPuh. 044-077 6710
TilitupaHenry Friman KyItäinen Tullikatu 1, Loviisa
Puh. 019-532 003
KonehuoltoLasse Salmela
Porvoonkatu 10, LoviisaPuh. 0400-251 819
Degerby Constructor Oy AbTullisilta 5 A 6, Loviisa
Puh. 019-533 412, 0400-414 941,040-502 3806
Parturi-KampaamoA. Saukkonen
Mariankatu 27, LoviisaPuh. 019-531 044
Lasikissat Oy AbInsinöörintie 1, Loviisa
Puh. 019-530 166, 040-5577 465
JL HuoltoVallaregränd 3, Loviisa
Puh. 0400-761 489
SuomenViljava Oy
Loviisan Satama, Valko
HAUTAKIVIENKAIVERRUKSETUUDET KIVET
Haddomintie 136, KuggomPuh. 0400-315 279
RakennustyöVeljekset Huotari Oy
PL 10, 07901 LoviisaPuh. 0400-497 701
Tomas Oy AbPorvoonkatu 4, PL 62,
07901 LoviisaPuh. 019-531 068
Parma-KeittiötTor Schröder Oy
It. Tullikatu 11, 07900 LoviisaPuh. 019-533 555
www.fortum.fi
HELAPALA OYAutomatsvarveri✆ 514 451 Tessjö
LOVESTOIngenjörsvägen 2, LOVISA
Tel. (019) 533 353,Mobil 0400 102 157
AUTO-SENIOR T:miTeknikontie 2, LOVIISA
Puh. 050-557 3797 / 24hVuokra- ja sijaisautot
Peräkärryt/traileritHenkilö- ja pakettiautot
Drotningatan 17, Lovisa,Tel. 019-532 710, Jour 24 h
www.hautaustoimistolindgvist.fi
Kuningattarenkatu 1507900 Loviisa
Puh. 0200 3000
LOVIISALänsikaari 1
av: ark 6-21, la 7-20, su 8-20
Padasjoki, Kuhmoinen + ymp.Puumartti KyLänkipohjantie 156,17800 KuhmoinenPuh. 03-555 1577
HenkanKone ja Kuljetus
KuhmoinenPuh. 0400-357 276
Hukin KartanokahvilaRitva Noponen
Hukintie 29, 17780 HarmoinenPuh. 040-523 4589
KuhmoistenApteekki
Puh. 03-555 1270
IPS Putki OyKokonniementie 10,
17800 KuhmoinenPuh. 03-5520 500
Niemisen Linjat OyPadasjoki
Puh. 040-551 2257
HämeenMoreenijaloste OyOravatie 2, 17500 Padasjoki
Puh. 03-551 3351
PuutavaraliikePeltola Ky
Taulu 17500, PadasjokiPuh. 03-551 2176
PadasjoenKoivujaloste Oy
17740 KasiniemiPuh. 03-556 8008
Isännöinti Alli PeltonenAmmattitutkinnon suorittanut
• ISÄNNÖINTIPALVELUT • ASUNTO-OSAKEYHTIÖT• KIINTEISTÖYHTIÖT • VUOKRAKIINTEISTÖT
• LIIKEKIINTEISTÖTPostiosoite: Kurjenkalliontie 8, 17800 Kuhmoinen
Puh. 0400 306 646
Kuljetusliike Kari Ojala KyMAAKESKI
58 CP-LEHTI 2010:2
CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:02 Sivu 58
CP-LEHTI 2010:2 59
TORNION ASENNUS OYwww.torstec.fi
RUUKKISiikasavontie, Ruukki
Puh. 08-371 441
Raahe + ymp.
VillaNuttu OyIlmakankaantie 90, Paavola
Puh. 08-276 276
Raahen TilitiimiNiittykatu 7, Raahe
Puh. 08-220 123
KalatuoteAnnunen Oy
Kylmäläntie 136, PattijokiPuh. 08-264 266
LuontopäiväkotiTimotei Ky
Tervaluodontie 24, PattijokiPuh. 050-4688 797
Optikkoliike Lääkäri-Optiikka Silmäkulma Oy
Lappastentie 1, PattijokiPuh. 08-264 595
Toivomaa OyToivomaantie 26, Paavola
Puh. 08-276 246
FysioterapeuttiPilvi Sippala
Pajaniityntie 26, RaahePuh. 044-026 5118
PizzeriaAlto Mare OyKirkkokatu 27, Raahe
Puh. 08-2231 886
Raahen KoiratarvikeRatakatu 12, Raahe
Puh. 08-220 840
Raahen Koti- jaSiivouspalvelu
RaahePuh. 0500-583 978, 08-264 534
Auto ja KonekorjaamoJaresko Oy
Kylätie 60, KarinkantaPuh. 08-241 062, 0400-580 760
Tilitoimisto Tili-siRapakontie 35, Arkkukari
Puh. 08-228 662
AutokorjaamoRaahen Pikahuolto Ky
Antinkankaantie 20, RaahePuh. 08-222 056
Veli Seppä Oywww.veliseppa.com
Raahe 24hPuh. 0400-107 393
Kuljetusliike J. JarvaAlipääntie 169, Leskelä
Puh. 040-594 5174
RaahenTili-ATK-Palvelu Ky
Asemakatu 12 B, RaahePuh. 08-221 666
Säästö-Anki AyKauppatie 2, Vihanti
Puh. 08-281 245
RENKAAT FILLARISTA PILLARIIN
RaahenRengas ja Laite Oy
Ahertajankatu 4, SaloinenPuh. 08-211 7100
Liminka Puh. 08-381 171Jalasjärvi Puh. 06-456 500
Honkajoki Puh. 0500-382 560YHTEISEN HYVÄKSI SUOMI NOUSUUN
Fun Pizza-KebabKoulutie 4, 92140 Pattijoki
Puh. 08-265 353
RaahenPorvari- ja
Kauppakouluwww.rpkk.fi
Matti ja KaiHilden Ay
Hemminkankaantie 60,92430 Paavola
Puh. 08-226 140
VIHANNIN KUNTAKirkkotie 2, 86400 Vihanti
Puh. 08-28 911www.vihanti.fi
Koti kaikkiin tarpeisiin
www.rsa.fiVuokraus: Puh. 08-2117 252
www.sippala.fiAntinkankaantie 30, RAAHE
P. 08-220 444Siikajoki 044-5220 480
Myllymäki Trading OyRAAHE
Pintaveto OyRAAHE
www.raahenakk.fi
Handelsbanken
Kemi + ymp.Kuljetus Oulap Oy
Väinämöisentie 43, RovaniemiPuh. 016-312 280
Tervolan kotileipomoMirja Juusola
Itäpuolentie 1102, TervolaPuh. 016-435 598, 040-742 2166
KeminLämpöeristys Oy
Teollisuuskylänraitti 8, KeminmaaPuh. 016-271 850, 0400-690 961
K-LohipatoIsopalontie 11, Kiviranta
Puh. 016-226 6710
KVPS Tukena OyPohjantähden Palvelukoti
Lehtokatu 39, KemiPuh. 020-771 3595
MaansiirtoVeikko MykkäläVanhatie 177, Vojakkala
Puh. 0400-891 388
LVI-Kilpimaa OyKallijärventie 2, Keminmaa
Puh. 016-271 125
FinnbingoPuutarhankatu 5
Alatornion Pirkat ry
KuntoutuskotiArkipäivä Oy
Miukinkatu 1, TornioPuh. 016-441 551
Jalkahoitola SynnöveTyber-SimonenPuutarhakatu 6, Tornio
Puh. 040-823 2407
MUKANA YHTEISTYÖSSÄHankook ja Marangonin renkaat
KM RRR-Yhtiöt Oy
MESSIKEMI
ma-la 7-21, su 10-21
RantakairanSähkö Oy
Lanssitie 1, 95200 SIMOPuh. 010 231 9920
PyöräosaKeinänen Oy
Kemintie 50, 95420 TORNIOPuh. 010 396 4101
www.pyoraosa.com
Keminmaan kuntaKunnantie 3, 99400 KeminmaaPuh. 016-227 111, f. 016-270 400
www.keminmaa.fi
FysioterapiaTmi Arja Korrensalo
Nahkurinkatu 9, KemiPuh. 040-546 0802 www.yit.fi
Hallituskatu 10,95400 TORNIO
Puh. 010 444 3290
TervolanApteekki
Keskustie 94,95300 Tervola
Puh. 016-435 003
Atlas-Sped OyJääkärinkatu 12,
95400 TornioPuh. 010 666 9820
CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:02 Sivu 59
60 CP-LEHTI 2010:2
LAPIN TEOLLISUUSRAKENNUS OY
Saarijärvi + ymp.
KANNONKOSKENOSUUSPANKKIToritie 3 A, 43300 KannonkoskiPuh. 014-577 6600AIDOSTI LÄHELLÄ IHMISTÄ
Betset OyKyyjärvi
www.betset.fi
PalvelukotiPappilanranta OyKeskustie 80, 43900 Kinnula
Puh. 014-485 890
Varattu
Voiman OyKarstula
Puh. 0400-167 867
Saarijärven Autotarvike KyValotie 3, 43100 Saarijärvi
Puh. 014-337 1400www.osaset.fi
KannonkoskenApteekki
Toritie 1 B, 43300 KannonkoskiPuh. 014-451 071
Rahkotec OyJukolankuja 4 A, 43100 SaarijärviPuh. 040-570 9545, 0400-132 785
Tmi Kierrehiomo TapperPalsankyläntie 289, LannevesiPuh. 014-431 880, 040-586 6730
Saarijärven ApteekkiKauppakatu 5, Saarijärvi
Puh. 014-525 2700www.saarijarvenapteekki.fi
SaarijärvenIlmastointi Oy
Puh. 014-4302 40www.saarijarvenilmastointi.fi
PuulaaksonEnergia Oy
Hongantie 93, 43500 KarstulaPuh. 040-506 7159
Grilliherkut, elintarvikkeet,kahvio, Veikkaus
TOPSA-GRILLIHeikkilänmäentie 32, Karstula, 014-462 216
Auki joka päivä TERVETULOA!
Crystone OyKarstula
Puh. 0400-554 400
boostmark.com
SaarijärvenFysikaalinen HoitolaitosPaavonaukio 3 B 4, 43100 Saarijärvi
Puh. 014-421 641
Rakennusliike Arvorak OyKettula-Lepistöntie 95, 43900 Kinnula
Puh. 040-766 3303www.arvorak.fi
SAARIJÄRVI
Bonusta jopa 5%!
Kannonpuu OyKannonkoski
Puh. 020 711 8780www.kannonpuu.fi Ruusutie 4, 43100 Saarijärvi
Puh. 014-421 602
www.kinnula.fiKYYJÄRVI
Vaasantie 2, 43700 KyyjärviPuh. 010-767 52 10
Kehitysvammaisten hoitokotiMarjan KOTI OyHäkkiläntie 3, Kinnula,
Puh. 040-519 2910Tj. Marja-Liisa Hytönen,
Puh. 040-720 8059www.marjankoti.fi
LounasravintolaParooniSivulantie 11,
Kaupungintalon alakertaPuh. 014-584 380
Lounaslista;www.saarijarvi.fi
KarstulanApteekkiPuh. 014-417 7400
PylkönmäensivuapteekkiPuh. 014-549 7700
Paavontie 28, 43100 SaarijärviPuh. 040-197 8001
kotiinkuljetus: 040-197 8002
SAARIJÄRVI
MINTTU
Torikatu 5, 43100 SaarijärviPuh. 014-422 800
PYÖRIÄ OPTIIKKA OYKauppakatu 10, 43100 SaarijärviPuh. 020 170 5210www.instru.fi
Kemi + ymp.
Meri-LapinTyöhönvalmennus-säätiö
Karjalahdenkatu 18, 94600 KEMIwww.meriva.com
Länsi-Pohjansairaanhoitopiirin
kuntayhtymäwww.lpshp.fi
Kemin Taksipalvelu OyTaaplaajankatu 26, 94200 Kemi • Puh. 0400-691 401
M-REAL KEMIART LINERS94200 Kemi puh. 01046 64299 www.m-real.com
Pohjoisen laatua
CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:02 Sivu 60
CP-LEHTI 2010:2 61
Ylläksen ystävien ikioma lehtip. 016 569 567, fax 016 569 551Lehontie 2A, Äkäslompolo
KONEISTUS • KORJAUS • ASENNUS • KUNNOSSAPITO • HITSAUS• HYDRAULIIKKALETKUPALVELU • HYDRAULIKOMPONENTTIEN ASENNUS• SAMMUTUSJÄRJESTELMÄT • LAAKERIT JA VOIMANSIIRTO • TIIVISTEET
Ylitornio, Pello, Kolari + ymp.
Taksi Jukka RautioKuivakangas
Puh. 0400-397 038
SamikkaKarilantie 31, 95970 Äkäslompolo
Puh. 0400-589 638
Varattu
AlkkulanAluelämpö Oy
Ainiovaarantie 37, 95600 YlitornioPuh. 016-571 281
Äkässolmu OyKarilantie 14,
95970 ÄkäslompoloPuh. 016-571 471
Lehkosen LomamökitVaaranperä 6, 95700 Pello
Puh. 040-534 1896www.lehkonen.net
MaanrakennusKantmark Oy
PELLOPuh. 016-588 157, 040-534 1905
Rajan PuhallusvillaJouni Myllymäki
Ylitornio • Puh. 0400-394 354
MediakyyhkyNiurontie 3, 95600 Ylitornio
Puh. 050-430 2797
Ylitornion kunnaneläinlääkäri
Alkkulanraitti 70, 95600 YlitornioPuh. 0400-398 491
PuutuoteKivilompolo
Pello • Puh. 040-506 1181
EläinlääkäriPekka Salminen
Hellandintie 10, 95700 PelloPuh. 0400-396 941
KylmämaanOhjelmat Oy
KOLARIPuh. 016-561 860, 0400-397 484
Reiskan PajaTorniontie 8, 95700 Pello
Puh. 040-5788 876
Tele-Kaluste KyYlitornio, Puh. 016-5711 84
Pello, Puh. 016-512 574
LänsirajanLVI- ja Kylmä Ky
Ylitornio • Puh. 0400-397 662
Arsikaluste KyTeollisuustie 11, 95900 Kolari
Puh. 016-561 502
Loma-Vietonen Oy
Kuusirannantie 59,95675 MELTOSJÄRVI
Puh. 016-546 184
Pellon Kuntawww.pello.fi
Puh. 0400 106 060
ShellJoppariPELLOPuh. 016-512 771
YLITORNIOAlkkulanraitti 79,95600 Ylitornio
Puh. 016-510 1100
Kolarin Kuntawww.kolari.fi
Puh. 0400 107 070
Ylitornion Kuntawww.ylitornio.fiPuh. 0400-220 367
PELLOPellontie 23, 95700 Pello
Puh. 044-788 49 80
Ylitornion Kukka-ja hautauspalveluM. Sandqvist Oy
Alkkulanraitti 30, 95600 YlitornioPuh. 0400-679 916
www.kukkajahautauspalvelu.fiMaineikas ruokapaikka
matkalla tunturiin!
KOLARIAsematie 1, 95900 KOLARI
Puh. 016-5111500
Äkkihoppu OyAMBULANCE KOLARI
Hälytysnumero 112
Tervetuloakatsastukseen
KOLARI MUONIOPaloasemantie 13 Miljoonatie95900 Kolari 99300 MuonioPuh. 075 323 3830 Puh. 075 323 3830
Pudasjärvi + ymp.
Autotarvike K & J AyTalonpojanie 2, Taivalkoski
Puh. 08-842 510
Mdental OyKauppatie 5, Pudasjärvi
Puh. 08-823 380
Se-Ve Huolto KyTeollisuustie 6, 93100 Pudasjärvi
Puh. 08-823 750
TaivalkoskenHuonekalu ja Väri Oy
Kirkkotie 3, TaivalkoskiPuh. 040 191 0913
Lapin Mieli OySarakyläntie 6554, Sarajärvi
Puh. 040-516 1067
PudasjärvenApteekki
Kauppatie 1, PudasjärviPuh. 08-821 185
PsykologiapalvelutTarja Luolamo Oy
Tyrämäentie 13 A, TaivalkoskiPuh. 045-650 6542
FysioterapiapalveluRiitta Tianen
Jukolantie 6, PudasjärviPuh. 040-867 8858
TaivalkoskenPesulapalvelu Oy
Haaraniementie 4-6, 93400 TaivalkoskiPuh. 08-841 080
Etappina OyKirkkotie 1, 93400 Taivalkoski
Puh. 020 778 0450www.etappina.fi
www.syoteshop.fi
TAIVALKOSKITuhansien tarinoiden pitäjäwww.taivalkoski.fi
CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:02 Sivu 61
62 CP-LEHTI 2010:2
Rovaniemi + ymp.Kuljetusliike
O. Vilander OyRovaniemi
Puh. 016-379 1037
Ka-Ra Siivous OyRovakatu 15, 96100 Rovaniemi
Puh. 0400-893 269
Valmisbetonitoimisto jaTraktoripalvelu Pentti Lohi
RANUAPuh. 016-355 1509, 0400-692 308
Saarenkylän ApteekkiPulkamontie 2, 96900 Saarenkylä
Puh. 016-362 566
RovaniemenKeskuspesula Oy
Lähteentie 18, 96400 RovaniemiPuh. 040-7120 340 • www.rokepe.fi
HerajärviCar Center Oy
Alakorkalontie 5, 96300 RovaniemiPuh. 020 7599 980
TilitoimistoIrmeli LuokkanenAholantie 2, 97900 Posio
Puh. 016-372 1035
RakennusliikeK. Alaoja Oy
Rovaniemi • Puh. 0400-392 431
MarttiiniMetal Technics Oy
ROVANIEMI
Lapin Sähköinsinööri-toimisto Oy
Lukkarinkatu 8, 96400 RovaniemiPuh. 016-311 190
Varattu
ArkkitehtitoimistoRantakokko Oy
Pohjolankatu 4-6, 96100 RovaniemiPuh. 016-315 464
FysioterapeuttiMervi Ristiluoma
Rovaniemi • P. 040-5416 117
Auto Aho Oy/Tojo-Auto
Alakorkalontie 15, 96300 RovaniemiPuh. 016-332 1500
Automaalamo CenterLautatie 1, 96300 Rovaniemi
Puh. 016-345 841
LVI-VesijohtoliikePälsynaho Oy
Suosiolankatu 2, 96100 RovaniemiPuh. 016-342 0514
Nisu ja kakkupuotiSuutarintie 1, 96900 Saarenkylä
Puh. 040 584 9829
Finlaukku OyAhjotie 12, 96320 Rovaniemi
Puh. 016-318 130
KeskusoptiikkaIvalo Oy
Rovakatu 14, 96100 RovaniemiPuh. 044-363 6783
Lapin Fysioterapia KyRanuantie 13, 96400 RovaniemiPuh. 016-311 588, 040 546 3461
Posion Kuntawww.posio.fi
Pappilantie 108,96300 Rovaniemi
Puh. 0400-102 300www.lapinkuljetus.fi
KoneliikeKorteniemi Oy
Vapaudenkatu 696100 RovaniemiPuh. 020 7433 570
Koskikatu 27,96200 RovaniemiPuh. 016-318 870
www.kukkola-yhtiot.fi
Marttiinintie 4, 96300 RovaniemiPuh. 016-342 1075
op.fi
AsianajotoimistoHaavikko & Salo Oy
Rovakatu 36-38,96200 RovaniemiPuh. 016-725 5000
www.rovalex.fi
Uimahalli VesihiisiNuortenkatu 11, 96100 Rovaniemi
Puh. 016-322 2592www.rovaniemi.fi/uimahalli
– Suurtehoimurointia,korkeapainepesua,
maalämpökaivojen porauksetja porakaivot –
Tamates Service OySahalammentie 20, 97140 MuurolaPuh. 016-375 2528, 0400-698 294
Ranuan Kuntawww.ranua.fi
KolpeneenPalvelukeskus
Myllärintie 5,96400 RovaniemiPuh. 016-337 41www.kolpene.fi
POSION
www.op.fi
AutokouluS. Nuutinen Ky
Ruokasenkatu 16,96200 ROVANIEMI
Puh. 016-346 178
PalvelukeskusRiekonlento Ayja Teerenpuisto
Seitarannantie 437, 97240 SonkaPuh. 0400 383 761
www.riekonlento.com
TILAA TAKSIPuh. 016-10 64 10,
0200 88 000RovaniemenAluetaksi Oy
MUIKKUPosiontie 26, 97900 Posio
Puh. 016-333 4300
Capris Catering OyEtlärinne 41,
96100 RovaniemiPuh. 020 740 1100
Turvaa työsuhteisiin- liity alasi ammattiliittoonJos työskentelet yksityisilläpalvelualoilla liittosi onPalvelualojenammattiliitto PAM rywww.pam.fi
LAPIN KULJETUS OY
CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:02 Sivu 62
CP-LEHTI 2:1999 1SUOMEN CP-LIITTO RY:N JÄSENYHDISTYKSETSihteeriSaija TalvalaValtatie 10 as. 10, 46900 Inkeroinenp. 045 127 [email protected]
LAHDEN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaSari VirtanenMustikkatie 4 A 6, 18200 Heinolap.k. 03-714 3152, 050-917 [email protected]
LAPIN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaSusanna HolmistoKaartokatu 1-3 A 11, 96100 Rovaniemip. 0400-698 552SihteeriTuula KuosmanenHillapolku 10, 96500 Rovaniemi
MERI-LAPIN ALUEEN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaReijo PaavilainenKosolantie 12, 94430 Kaakamop.040-579 4654SihteeriPirjo PaleniusHaukkarinkatu 4 B 6, 94700 Kemip. 016-233 798, 050-306 [email protected]
OULUN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaAntero JurvanenPurjehtijantie 2 D 3, 90560 Oulup. 044 425 [email protected] HolappaKontiotie 7 E 49, 90530 Oulup. 040 590 [email protected]
PIRKANMAAN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaPaula AhtiJaakonraitti 8, 33720 Tamperep. 045-126 [email protected] Maulap. 045 631 [email protected]
POHJOIS-KARJALAN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaJari RummukainenMerimiehenkatu 36 b 207, 80100 Joensuup.k. 013-127 [email protected] TanninenMerimiehenkatu 36b 302, 80100 Joensuup. 0500 176 [email protected]
POHJOIS-SAVON CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaTiina VesterinenHavukuja 2, 70100 KUOPIOp. 050-517 [email protected] PulliainenSuoranta 1, 70780 Kuopiop. 040-517 [email protected]
PORIN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaTimo SaarinenKraftmanintie 27 a, 28610 Porip.k. 02-637 7477, 040-564 [email protected] LehtoLiikastentie 89, 28610 Porip. 02 632 4562, 050 505 8900e-mail: [email protected]
RAUMAN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaMiikka SajantolaPitkäjärvenkatu 42, 26660 Raumap. 044 5302 [email protected] SajantolaPitkäjärvenkatu 42, 26660 Raumap. 044 530 2465
SEINÄJOEN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaTuula KoivusaariKarjalankatu 9, 60120 Seinäjokip. 0500 [email protected] RuismäkiYlisentie 5 F 39, 60100 Seinäjokip. 050 5348 [email protected]
TURUN CP-YHDISTYS RY-ÅBO CP-FÖRENING RFPuheenjohtajaSatu JärviöTemppelinkatu 2 B 29, 20810 Turkup.k. 050-465 1267e-mail: [email protected]äsensihteeriHeidi HuttunenPalettikatu 6 D 7, 20320 Turkup. 044-532 [email protected]@turuncpyhdistys.net
UUDENMAAN CP-YHDISTYS RY –NYLANDS CP-FÖRENING RFPuheenjohtajaMarju SilanderSotatuomarintie 11, 00370 Helsinkip. 050-409 [email protected] AinamoKauppamiehentie 6, 2 krs., 02100 Espoop. 09-466 [email protected]
VAASAN SEUDUN CP-YHDISTYS RY –VASANEJDENS CP-FÖRENINGEN RFPuheenjohtajaAnnika NymanKarperövägen 39565630 Karperöp. 050 568 [email protected] MartinRudolfsränd 165610 [email protected]. 050 4630 711
SUOMEN CP-LIITTORY:N HALLITUS
ETELÄ-KYMENLAAKSON CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaAnita FredrikssonTurvalantie 54 E, 48760 Kyminlinnap.k 05-265 584, 050535 0568,[email protected] KosonenKaskimäentie 36, 48310 Kotkap. 050 545 [email protected]
ETELÄ-SAIMAAN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaLea HärkönenTasalantie 34, 54100 Joutsenop. 041-483 [email protected] AhtialaLeipurinkatu 2 A 2, 53100 Lappeenrantap. 05-411 8938
ETELÄ-SAVON CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaVirpi [email protected] KammonenViinamäentie 15, 50350 Norolap. 050-386 [email protected]
HÄMEENLINNAN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaMatti LarinahoAinontie 10 e 26, 13500 Hämeenlinnap. 040-777 [email protected] PenttinenKotkankatu 7, 13210 Hämeenlinnap.k. 03-617 2345, 09-4370 2560GSM 0400-481 [email protected]
KAINUUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaMerja MulariKanervatie 1 H 54, 87500 KajaaniGSM 040 820 [email protected] NieminenUitontie 10 A 3, 87200 Kajaanip. 08-613 1794, 040-560 [email protected]
KESKI-SUOMEN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaJari HautamäkiLuoteistuulentie 640530 Jyväskyläpuh. 040 540 [email protected] SoikkeliSchaumannin puistotie 19 A 7, 40100 Jyväskyläp.k. 0400-545 [email protected]
KOUVOLAN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaMia KalpaRiistatie 10, 45610 Koriap.k. 0400-012 [email protected]
PuheenjohtajaTekn.tri Jaakko PaateroRajakivenkatu 28 E20740 Turkup.k./faksi 02 2422 436050 60 [email protected]
I. varapuheenjohtajaAsiakkuuspäällikköAntero JurvanenPurjehtijantie 2 D 390560 Oulu044 425 [email protected]
II. varapuheenjohtajaGraafinen suunnittelijaPaula AhtiJaakonraitti 833720 Tampere045 126 [email protected]
VARSINAISET JÄSENET
Hammaslääkäri, ekonomiPirkko EckPoulsen-VesterinenHuovinkuja 7 E, 65320 Vaasap. 0400 866 372, p.t. 06 317 [email protected]
Kuvataiteilija Susanna HolmistoKaartokatu 1-3 A 11, 96100 Rovaniemip. 0400 698 552
TtT, kehittämisylihoitaja Marita KoivunenSauniopiha 4, 28660 Porip. 044 707 [email protected]
KM Jari RummukainenMerimiehenkatu 36 b 207, 80100 Joensuup. 050 347 [email protected]
Merkonomi Tuula KoivulaNikkarinkuja 2 A 12, 02650 Espoop. 040 716 [email protected]
YTM Markku VäätäinenHuhtasuonkatu 36 E, 40320 Jyväskyläp.k. 014 685 315, p.t. 014 260 2919p. 0400 980 [email protected]
VARAJÄSENET
Merkantti Tarja LamminenPuistokatu 11 C 12, 20100 Turkup.k. 02 251 1864, 040 865 [email protected]
Pyörätuolitanssija Raisa HerpiöKingelininkatu 4 B 43, 20700 Turkup.k. 02 233 [email protected]
Asko VirtanenSimpukkatie 13, 28200 Porip. 040 7381 093
Lehtori Eeva-Kaarina JärvinenKatiskakuja 3, 90550 Oulup. 050 9107 [email protected]
Kielenkääntäjä Vilja [email protected]
Yliopettaja Jari HautamäkiLuoteistuulentie 6, 40530 Jyväskyläp. 040 540 [email protected]
CP1002_kansi 3 19.4.2010, 19:491
Nya, svenskspråkiga MMC- och hydrocephali guider harpublicerats
Nu har förbundet tryckt nya, svenskspråkiga broschyrer som hand-lar om MMC- och hydrocephali. De innehåller grundfakta om handi-kappet och fungerar som bl.a. förstahands paket. Broschyrens prisär 3,5 € per styck + post- och behandlingsavgift.
Du kan beställa broschyren och få mera information om dem, frånCP-förbundet, telefonnummer (09) 5407 5411.
CP1002_kansi 4 19.4.2010, 12:1852