connecting business 4/2011

Pohjanmaan KauPPaKamarilehti - Österbottens handelsKammartidning

ConneCting business

myÖnteiset suhdanneluvut - heiKot näKymät

Puhdasta lähiruoKaa Pohjanmaalta

4 ∙ 2011

musiikkiatyön vastapainoksi

2 CONNECTING BUSINESS

107

4 ⋅ 2011

näKÖKulmaPk-yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa.

Palstat

SISälTö · INNEhåll

lähiruoKaaPuhdas ja turvallinen pohjalainen lähiruoka on myös herkullista!

ConneCting businessPohjanmaan kauppakamarilehti

österbottens handelskammartidning

lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessaTidningen utkommer fyra gånger per år.

julKaisijaPohjanmaan kauppakamari

österbottens handelskammareVaasa-Pietarsaari-Kokkola

Vasa-Jakobstad-KarlebyPuh/tfn (06) 318 6400

fax (06) 318 6490www. ostro.chamber.fi

Päätoimittaja/ CheFredaKtÖrJuha häkkinen

Puh/tfn 0500 561 [email protected]

ilmoituKset / annonserMia Brännbacka

Puh/tfn (06) 318 [email protected]

toimitusneuvosto /redaKtionsKommittÉ

Mia Brännbacka, puh/tfn (06) 318 6434Juha häkkinen, puh/tfn 0500 561 036Johanna haveri, puh/tfn 050 377 2100

toimitus / redaKtionViestintä Oy [email protected]

taitto / ombrytningMuotoilutoimisto Into

Tuula Koto

KäännÖs / ÖversättningPohjanmaan kauppakamari /

österbottens handelskammare, Micaela lindahl-Palmroos,

Katarina Kecklund, Mia Brännbacka

Paino / tryCKKirjapaino Fram Boktryckeri

SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n

Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

Painos / uPPlaga5000 kpl / st.

issn 1796-9441

Kansi / PärmbildKuva/bild: Mikko lehtimäki

Roschier Asianajotoimisto Oy:n osakas, asianajaja Stefan Wikman harrastaa

musiikkia vaativan työn vastapainoksi.

För advokat Stefan Wikman, som också är delägare i Roschier Advokatbyrå Ab, utgör

musiken en motvikt till det krävande arbetet.

Pääkirjoitus | LEDarE | 5Taantuman merkit| Tecken på ekonomisk nedgång

På nya PostEr | 8Dynamisk utvecklare med bredd

tiLastokatsaus | 22

ajassa - aktuELLt | 26

6 Hyvinvoinnin takaaminen vaatii 150 000 uutta työpaikkaa Suomeen För att garantera välfärden behövs 150 000 nya arbetsplatser i Finland 10 Puhdasta ja turvallista lähiruokaa Ren och trygg närproducerad mat

14 Kansainvälistymisestä potkua elinkeinoelämälle

16 Laulava liikejuristi En sjungande affärsjurist

LISÄÄ RESEPTEJÄ NETISSÄ!

CONNECTING BUSINESS 3

Mikä motivoi oikeasti?Henkilöstön motivoiminen ja avainhenkilöiden pitämi nen talossa ovat yrityspäättäjän tärkeitä kysymyksiä juuri nyt – ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Ota yhteyttä Tapiolaan. Meillä on runsaasti kokemusta näistä asioista. Ja toimivia välineitä niiden hoitamiseen.

Tutustu: tapiola.fi

Avaa Tapiola.fi tai soita 01019 5100 ma-pe 8-20

Vahi

nkov

akuu

tuks

et K

eski

näin

en V

akuu

tusy

htiö

Tap

iola

, Hen

ki-,

sä

ästö

- ja

lisä

eläk

evak

uutu

kset

Kes

kinä

inen

Hen

kiva

kuut

usyh

tiö

Tapi

ola

ja Y

ritys

ten

Hen

kiva

kuut

us O

y Ta

piol

a, e

läke

vaku

utuk

set

Kes

kinä

inen

Elä

keva

kuut

usyh

tiö T

apio

la


Tuore Business Panel –suhdannekysely osoit-taa, että myös Pohjanmaan kauppakamarin jäsenyritykset näkevät tulevaisuuden selvästi synkempänä kuin vielä keväällä. Kansainvä-lisen rahoituskriisin seuraukset näkyvät luot-tamuksen ja uskalluksen puutteena. On kui-tenkin hyvä pitää mielessä, että Pohjanmaalla työttömyys on edelleen maan alhaisin ja että monella yrityksellä menee vielä hyvin. Pula osaavista työntekijöistä ei juuri nyt ole kehi-tyksen jarruna. Seuraavassa nousussa kilpailu työvoimasta onkin sitten edessä.

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan muuta maata parempi työllisyystilanne tulee käyttää hyväksi alueen imagon rakentamisessa. Muu-alla asuvien, etenkin nuorten kiinnostus aluet-tamme kohtaan on herätettävä suunnitelmal-lisella imagotyöllä. Keihäänkärkinä tässä ovat hyvät koulutusmahdollisuudet ja työllistymis-näkymät valmistumisen jälkeen.

Meidän on syytä pitää huoli siitä, että ope-tusalat vastaavat yritysten tulevaan työvoima-tarpeeseen. Etenkin ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen karsimisessa meidän tulee pitää tiukasti kiinni siitä, että saamme ainakin avainaloillemme osaajia. Yhtälailla meidän on

yhteistuumin vastustettava tavoitteita keskit-tää kaupallisen alan ruotsinkielinen koulutus alueemme ulkopuolelle. Kaksikieliset ammat-tikorkeakoulut ovat kautta aikojen turvanneet kaksikielisten tradenomien riittävyyden yri-tyksille. Kauppakamari tulee olemaan aktii-vinen kaksikielisen koulutuksen puolustami-sessa.

Etelä-Euroopan maat ovat meille pelottava-na esimerkkinä siitä, miten kilpailukyky voi-daan menettää. Tehoton hallinto, korruptio ja vanhojen järjestelmien ylläpito velkarahal-la ovat aiheuttaneet sen, että koko euroalue ja EU ovat nyt vaikeuksissa. Hyvää hallintoa jää välillä Suomessakin kaipaamaan, kun kauppa-paikan rakentaminen kestää kahdeksan vuotta ja maakuntakaavan vahvistaminen Ympäris-töministeriössä vie vuoden. Yrittämisen estei-tä riittää siis meilläkin purettavaksi.

Taantuman aikaan Suomen on huolehdit-tava yrittämisen esteiden purkamisesta ja maamme kilpailukyvyn ylläpitämisestä. Mo-nessa lajissa kilpailu käydään vanhan lännen ja nousevan Aasian välillä. Tähän asti olem-me pärjänneet.

TAANTUMAN MERKIT

TECKEN På EKONOMISK NEdGåNGDen färska konjunkturbarometern Business Panel pekar på att även Österbottens handels-kammares medlemsföretag har en klart dyst-rare syn på framtiden nu än jämfört med i våras. Följderna av den internationella finan-sieringskrisen märks som en brist på förtro-ende och mod. Det är ändå viktigt att komma ihåg att arbetslösheten i Österbotten fortfa-rande är den lägsta i landet och att det ännu går bra för många företag. Brist på kompetent arbetskraft är inte just nu något hinder för utvecklingen men vid följande ekonomiska uppgång kommer konkurrensen om arbets-kraft igen att vara aktuell.

Det jämförelsevis goda sysselsättningsläget i Österbotten och Mellersta Österbotten bor-de utnyttjas för att höja regionens image. Med hjälp av en målmedveten satsning på regio-nens image kan man väcka intresse hos perso-ner bosatta på annan ort, i synnerhet ungdo-mar. Tyngdpunkten i den här diskussionen är goda utbildningsmöjligheter och goda utsik-ter att få sysselsättning efter examen.

Vi borde se till att utbildningsområde-na motsvarar företagens kommande arbets-kraftsbehov. När man nu skär ner på yr-keshögskolornas nybörjarplatser måste vi hålla hårt fast vid att vi får utbildad arbets-kraft inom våra nyckelområden. På samma sätt måste vi gemensamt motsätta oss målsätt-

ningarna att koncentrera den svenskspråkiga merkantila utbildningen till områden utanför vår egen region. Tack vare tvåspråkiga yrkes-högskolor har våra företag hittills haft tillgång till tvåspråkiga tradenomer. Handelskamma-ren kommer att jobba aktivt för att försvara den tvåspråkiga utbildningen.

De sydeuropeiska länderna är för oss ett skrämmande exempel på hur konkurrens-kraften kan gå förlorad. En ineffektiv admi-nistration, korruption och upprätthållande av gamla system med lånat kapital har lett till att hela euroområdet och EU är i trångmål. Ibland saknas god förvaltning även hos oss då man får höra att det tar åtta år att byg-ga en handelsplats och ett år att få land-skapsplanen godkänd hos Miljöminis-teriet. Det finns alltså utmaningar för oss också.

Under den ekonomiska nedgång-en måste Finland se till att före-tagen kan verka så smidigt som möjligt och att landets konkur-renskraft upprätthålls. I mångt och mycket verkar det som om det pågår en tävling mellan gamla västvärlden och det uppåtgående Asi-en. Hittills har vi klarat oss.

Pääkirjoitus | LEDarEn

juHa HäkkinEntoimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari österbottens handelskammare


Hyvinvointiyhteiskunnan säi-lyttämisen edellytyksiin on pureuduttu McKinseyn Työ-

tä, tekijöitä, tuottavuutta -raportis-sa vuodelta 2010. Raportin mukaan Suomella on edessään mittava kak-soishaaste: meidän täytyy vuoteen 2020 mennessä luoda noin 150 000 uutta yksityisen sektorin työpaik-kaa ja samanaikaisesti löytää työ-markkinoille noin 300 000 työn-tekijää enemmän kuin sinne on ennusteiden valossa tulossa.

Kauppakamarit ovat tarttuneet McKinseyn raportin kaksoishaas-teen alkupuoliskoon ja käynnis-täneet kampanjan, jonka avulla pyritään löytämään keinot, joilla vuoteen 2020 mennessä luodaan

150 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa. Pohjanmaan ja Kes-ki-Pohjanmaan maakuntien osuus tästä potista on 7 000 uutta työ-paikkaa. Alueen pk-yritykset ovat avainasemassa uusien työpaikkojen luomisessa.

– Meidän suurin haasteemme on kuitenkin osaavan työvoiman riittä-vyys. Jos yritysten tarpeet täyttävää, osaavaa väkeä vain riittää, ennus-tetaan kasvun alueellamme olevan jopa 10 000 uutta työpaikkaa. Vah-vuutemme on monipuolinen teolli-suutemme, joka nojaa useampaan tukijalkaan sekä Pohjoismaiden merkittävin energiateknologisen teollisuuden keskittymä. Lähdem-me alueellamme yhteistyössä teke-

mään töitä sen eteen, että osaavaa työvoimaa riittää ja saavutamme ta-voitteen, sanoo Pohjanmaan kaup-pakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen.

VäLfärDEn skaPas i förEtagEnEftersom det i den närmaste fram-tiden inte ser ut att finns en liknan-de stor framgångssaga som Nokia, måste den ekonomiska tillväxten i Finland ske via många bäckar små, dvs. sm-företag. Handelskamrarnas 17 000 medlemsföretag utgör Fin-lands framtid. Ifall de här företa-gen inte växer och producerar har vi framför oss en smalnande väg av fortsatt sparande. Då kan vi inte

Suomen työikäinen väestö ikääntyy nopeimmin Euroopassa, mikä luo merkittävän uhkan suo-malaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Millaisia toimenpiteitä nykyisen yhteiskuntamallin säi-lyttäminen vaatii? Paljonko jatkossa tarvitaan työvoimaa ja yksityisen sektorin työpaikkoja nykyisen mallin rahoittamiseen?

Finlands arbetsföra befolkning åldras snabbast i Europa, vilket utgör ett stort hot mot det fin-ländska välfärdssamhället. Vilka åtgärder krävs det för att behålla den nuvarande samhällsmo-dellen? hur mycket arbetskraft och arbetsplat-ser inom privata sektorn behövs det för att fi-nansiera den nuvarande modellen?

TEKSTI | TEXT mia brännbaCKa Ja | ocH eini simola KUVaT | BILDER oy Kgn tool ab Ja | ocH Fotolia

Hyvinvoinnin takaaminen vaatii 150 000 uutta työpaikkaa SuomeenFÖr att garantera välFärden behÖvs 150 000 nya arbetsPlatser i Finland


Syyskuussa 40 vuotta täyttänyt Oy KGN Tool Ab on vii-meisen vuoden aikana saanut uusien omistajien ja toimi-tusjohtajan lisäksi globaaleja tavoitteita. hiotun strate-gian voimin lähestytään nyt rohkeasti uusia asiakkaita ja liiketoiminta-alueita. – Metalliala on Suomessa aliarvos-tettua. Tulevaisuuden haasteita vastaan vahvistamme oman yrityksemme kulmakiviä niin kansainvälistymisen, tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kuin mittavan hen-kilöstön kehittämisen avulla, toimitusjohtaja Katariina Pukkila-Palmunen kertoo.

Korkeatasoisesta osaamisesta on KGN Toolissa pulaa eikä kaikelle työlle löydetä tekijää. Alan osaajien etsinnäs-sä käännetään kaikki kivet.

– Oppilaitokset tekevät hyvää työtä, mutta teollisuus-kulttuurissa ja alan arvostuksessa on hiottavaa. Metalliala kärsii imago-ongelmasta. Mielikuvat resuisista työhaala-reista ja hengityssuojia vaativista meluisista tehdashal-leista ovat vanhentuneita ja vääriä. Työ on nykyisin kan-sainvälistä, teknisesti monimuotoista ja haastavaa, kertoo Pukkila-Palmunen.

Oy KGN Tool Ab tekee yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa. Yritys välittää tietoa toimialasta ja tarjoaa nuo-rille työllistymismahdollisuuksia. Työvoimaa ei kuiten-kaan löydetä tarpeeksi Suomesta. Ammattitason vaade on korkealla kun mukaan tarvitaan myös ammattitaitoisia ja kokeneita tekijöitä. Rekrytointikokemukset ulkomailta ovat olleet pelkästään myönteisiä. – Olemme saaneet eri-tyisesti Unkarista ja Valko-Venäjältä rekrytoitua osaavaa ja sopeutuvaa työvoimaa. Näistä työntekijöistä pidämme mielellämme kiinni, sanoo Pukkila-Palmunen.

Pukkila-Palmunen korostaa, että yritysten on löydet-tävä omat vahvuutensa, joilla erottautua. Tavoitteena on olla aina askeleen edellä kilpailijoita. – Tekninen kehittä-minen esimerkiksi Aasiassa on eksponentiaalista, siellä innovaatioita sataa. Meitä on täällä vain reilut viisi mil-joonaa, joten meillä on tässä paljon miettimistä! On löy-dettävä omalle yritykselle ”se joku juttu”, jolla erottautua maailmalla.

näkökuLmalängre garantera den service som vi vant oss med, sade Centralhandels-kammarens verkställande direktör Risto EJ Penttilä vid öppningen av kampanjen 150 000 nya arbets-platser i somras. – All offentlig ser-vice som vi vant oss med finansie-ras med skattemedel. Endast genom att skapa arbetsplatser i Finland kan vi se till att vi blir omhändertagna, fortsatte Penttilä.

För att ta reda på vilka åtgärder som kan skapa 150 000 nya arbets-platser har 15 diskussionstillfäl-len ordnats runtomkring i Finland. Dessutom har man utmanat han-delskamrarnas medlemsföretag och andra intresserade att delta i diskus-sionen på nätet och i sociala medi-er. Vasa stod värd för evenemanget i början av november och det kan du läsa mera om i slutet av tidningen.

Under kampanjen samlade man ett tiotal idéer som kunde under-lätta skapandet av nya arbetsplatser. Idéerna finns på hemsidan 150000.fi. Där nämns allt från skolornas företagsfostran till samarbetsför-handlingar och från förlängning av prövotiden till Rysslands resor för att bryta ner fördomar.

Kampanjen nådde sin kulmen 17 november i Helsingfors i samband med evenemanget Kauppakamari Forum där ett sammandrag av fö-retagens synpunkter offentliggjor-des. Efter att kampanjen nu slutförts kommer de lokala handelskamrar-na och Centralhandelskammaren att ta sig an de åtgärder och åtagan-den som framkommit under kam-panjens gång.


På nya PostEr

vem är du?Jag heter stefan sjöberg och bor med fru och hund i Jakobstad. där har vi bott sedan 2003, när vi flyttade tillbaka till österbotten efter tio utlandsår. På fritiden motionerar jag regelbundet och jag är en hängiven fri-luftsmänniska. Både privat och professionellt gillar jag utmaningar och att jobba mot konkreta mål.

vad gÖr du nu?Sedan oktober ansvarar jag för Mirkas marknadsfö-ring och -kommunikation, för kundtjänsten och för af-färsutvecklingen av bland annat den nya enhet Power Tools. dessutom jobbar jag aktivt med Mirkas 14 dot-terbolag ute i världen.

vad gjorde du tidigare?Jag kommer närmast från C2 Advertising, en utpräg-lad reklambyrå där jag var Vd. Innan dess jobbade jag sju år på Nautor med olika uppgifter, som direktör i tur och ordning för after sales, kvalitetsutveckling, inköp och försäljning. Sju år blev det också sammanlagt på Ericsson, där jag med bas i Stockholm skötte produkt-marknadsföring och försäljning av nya IP-lösningar. Under Ericsson-åren hann jag också med ett 18-må-naders utlandsuppdrag på dotterbolaget i Australien.

vad tar du med dig till mirKa Från dina tidigare jobb?Min karriär har varit en intressant blandning av in-dustriell marknadsföring, olika kommersiella uppdrag och reklam. Mirka är välkänt som ett innovativt före-tag, vilket syns främst i produktsortimentet, men även inom affärsrelationer och logistik. det passar mig ut-märkt eftersom jag tidigare jobbat nära produktut-veckling.

vilKa är de stora utmaningarna FÖr mirKa de närmaste åren?Visst finns det en prispress också på våra marknader, men Mirka har hittills lyckats hålla sig ett steg före konkurrenterna, tack vare företagets patentportfölj och innovativa produkter. Nu satsar vi hårt på en sta-dig tillväxt för hela koncernen och på våra två nya af-färsområden, Power Tools och slipmaterial och -verk-tyg för hantverkare.

dynamisK utveCKlare med breddStefan Sjöberg, Chief Marketing Officer på Mirka

Känner du någon intressant person som har sadlat om eller kommer att göra det? Ge oss ett tips på www.os-terbottenshandelskammare.fi så kan vi eventuellt presentera den personen i vårt nästa nummer.

Tunnetko jonkun mielenkiintoisen ih-misen, joka on siirtynyt tai siirtymäs-sä uudelle uralle? Anna meille vinkki www.pohjanmaankauppakamari.fi, niin saatamme seuraavalla kerralla esitellä juuri hänet.

TEXT johan svenlin BILD mats sandstrÖm


Oy Wedeco Management Ab on pohjalainen pää-omasijoittaja, joka tarjoaa yrityksille oman pää-oman ehtoisia rahoitus- ja omistusratkaisuja.

Wedeco Management toimii Länsi-Suomessa, pää-osin entisen Vaasan läänin alueella, ja se kuuluu oulu-laisen Teknoventure Management Oy:n kanssa Nowe-co Partners -konserniin.

Kun Wedeco Managementin kaltainen pääomasi-joittaja tulee osaomistajaksi yritykseen, se haluaa olla aktiivisesti mukana kehittämässä yritystä. Operatiivi-seen johtamiseen pääomasijoittaja ei yleensä osallis-tu, mutta sen nimeämä manageri ja tarvittaessa myös pitkän liikkeenjohdon kokemuksen hankkinut Senior Advisor tulevat mukaan yhtiön hallitukseen. Hallitus-ammattilaisten mukana hallitustyöskentelyyn tulee lisää järjestelmällisyyttä ja ammattimaisuutta.

Selkeät työvälineet hallitustyöhönKaikilla yrityksillä on omat hallintoon liittyvät tapan-sa, jotka ovat syntyneet vuosien saatossa avainhenki-löiden tottumusten ja toimialalla vallitsevien tapojen mukaan. Pääomasijoittajan mukaan tuleminen usein muuttaa ja selkeyttää näitä tapoja ja käytäntöjä.

– Rakensimme yhdessä Wedeco Managementin hallitustiimin kanssa viime vuonna hallitustyösken-telyn työvälineet, jotka olemme ottaneet käyttöön lähes kaikissa niissä yrityksissä, joissa olemme omis-tajana, kertoo toimitusjohtaja Keijo Kangasluoma. – Työkalujen rakentamisessa hyödynsimme tiimimme pitkän linjan yritysjohtajien kokemuksia hyvästä halli-tustyöskentelystä.

Työkaluihin sisältyvät Senior Advisor -toimintamal-li, hallituksen esityslista, hallituksen itsearviointilo-make, internetin kautta toimiva hallituksen arkistoin-ti- ja raportointijärjestelmä sekä strategiatyökirja ja viikkoraportti.

– Suurin osa näistä työkaluista on sellaisia, jotka ovat jossain muodossa olleet käytössä Wedecon toi-minnassa jo pitkään. Nyt ne on koottu yhteen ja niitä käytetään järjestelmällisesti kaikissa salkkuyhtiöissä, Kangasluoma lisää.

Kaikille yhteisiä perusasioitaMonet yritykset toivovat pääomasijoittajan tuovan tullessaan kokemusta, järjestystä ja pitkäjänteisyyt-tä yrityksen hallintoon. Pääomasijoittaja puolestaan haluaisi tiettyä yhdenmukaisuutta salkkuyritystensä toimintaan, jotta seuranta olisi helpompaa. Wedeco Managementin laatimat hallitustyöskentelyn työka-lut ovat vastaus molempien osapuolten toiveisiin.

Aikaa ja vaivaa säästyy, kun salkkuyrityksissä ei tar-vitse lähteä kehittämään uusia toimintatapoja tyhjäs-tä. Hallitustyöskentelyn työkaluissa on otettu huomi-oon kaikille yrityksille tärkeitä perusasioita. Työkaluja voi myös räätälöidä kunkin yrityksen tai toimialan mu-kaan.

Työkalut omaksuneista yrityksistä on tullut pel-kästään positiivista palautetta niiden käytöstä. Hal-litustyö on monissa yrityksissä muuttunut entistä järjestelmällisemmäksi ja hallituksen jäsenet ovat ak-tivoituneet.

Vielä toistaiseksi työkaluja on tarjottu vain omien salkkuyhtiöiden käyttöön, mutta Kangasluoma ei näe mitään estettä sille, että työkaluja tarjottaisiin myös muille yrityksille.

Kiinnostunut uusista sijoituskohteistaWedeco Management etsii koko ajan uusia sijoitus-kohteita. Luontevia mukaantulovaiheita pääomasi-joittajalle ovat esimerkiksi erilaiset yritysjärjestelyt tai kasvun rahoittaminen.

PääomaSijoittaja tuo hallintoon ammattimaiSuutta

– Sijoitamme laajas-ti eri toimialoille niin tuotantoon kuin pal-veluihin. Pääkritee-reinämme on, että yrityksen toiminnan on oltava organisoi-tunutta ja kannat-tavuuden vähintään tyydyttävällä tasolla. Sijoituskohteidem-me liikevaihto on yleensä yli 2,5 mil-joonaa euroa, Keijo Kangasluoma sum-maa.

ILMOITUS

Teksti johanna haveri Kuvat Wedeco management oy

Kuvassa on suurin osa Wedeco Managementin hallitustiimistä ja henkilöstöstä: Hannu Rantanen (ylhäällä vas.), Keijo Kangasluoma, Roger Nybäck, Asko Kamppinen, Harald Finne, Markku Keski-Filppula, Päivi Arffman-Jokelainen, Bengt Beijar (alhaalla vas.), Jan-Christer Eriksson, Urmas Lähdesmäki, Pertti Eränen ja Pasi Haaramäki.


Puhdasta & turvallista lähiruoKaa

Ren och trygg närproducerad mat

Globaalissa maailmantaloudessa elet-täessä kaikki liikkuu nopeasti: ihmiset, trendit ja tavarat. Elintarvikealalla tämä tarkoittaa, että erilaiset vaikutteet leviä-vät nopeasti maasta ja maanosasta toi-seen ja samalla tavoin kotoisen lähikau-pan hyllyille ilmestyy tuotteita toiselta puolelta maailmaa.

I den globala världsekonomin rör sig allt snabbt: människor, trender och produk-ter. Inom livsmedelsbranschen innebär det här att olika influenser sprider sig snabbt från ett land till ett annat eller en landsdel till en annan och på samma sätt dyker produkter från andra sidan världen upp på hyllan i vår närbutik.

TEKSTI | TEXT johanna haveri KUVaT | BILDER haastatellut yrityKset/intervjuade FÖretag Ja | ocH PhotoxPress


Ruoan tuotantoa keskitetään ja tehos-tetaan; elintarvikkeita tuotetaan yhä isommissa yksiköissä yhä laajemmille alueille. Vaikka elintarviketuotannos-sa on Suomessakin tapahtunut keskit-

tymistä, 90 prosenttia suomalaisista elintarvike-jalostajista on pieniä, alle 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Elintarvikealan laaja pienyritysverkosto takaa sen, että suomalaisille tuoreutta ja alkuperää arvos-taville kuluttajille on tarjolla myös lähellä tuotettua ruokaa, jolla on yleensä pieni ekologinen jalanjäl-ki. Lähiruoka ei ole yksiselitteinen käsite. Jollekin se tarkoittaa oman kylän tuotteita, joku toinen taas mieltää kotimaisen ruoan olevan lähiruokaa.

Vaikka Suomen elintarviketurvallisuus on maa-ilman huipputasoa, keskustelu ruoan puhtaudesta ja turvallisuudesta herää erityisesti tänä syksynä tapahtuneiden botuliinimyrkytysten kaltaisissa ti-lanteissa. Myös ruokaan makua ja ulkonäköä pa-rantamaan lisättyjen lisäaineiden tarpeellisuutta puidaan julkisessa keskustelussa. Moni kulutta-ja haluaisi syödä puhdasta, lisäaineettomasti tuo-tettua ruokaa ilman, että tarvitsisi olla huolissaan ruoan turvallisuudesta.

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla on useita sellaisia elintarviketuottajia, jotka täyttä-vät puhtaan lähiruoan tuottajan kriteerit. Tässä on muutamia esimerkkejä.

EnEmmän LiHaa,Ei natriumgLutamaattia Pietarsaarelaisen Snellmanin Lihanjalostus Oy:n makkaramainokset ovat iskostaneet koko kansan tietoisuuteen, että yritys on lopettanut lisäaineiden ja kamaran käytön tuotteissaan.

– Seurasimme muutama vuosi sitten Ruotsis-sa käytyä keskustelua ruoan lisäaineista. Samoi-hin aikoihin asia nousi esiin myös eurooppalaisilla elintarvikemessuille. Ei ollut kovin vaikeaa päätel-lä, että lisäaineettomuudesta ja puhtaasta ruoasta tulee trendi myös Suomessa, kertoo Snellmanin markkinointijohtaja Peter Fagerholm.

Snellmanilla onkin aloitettu järjestelmällinen kehitystyö, jonka tuloksena yhtiö aikoo vähentää tuotteidensa lisäaineita yksi kerrallaan. – Peruspe-riaate on se, että mitä vähemmän tuotteessa on li-haa, sitä enemmän siihen tarvitaan sidosaineita ja muita lisäaineita, Fagerholm sanoo. – Me pyrimme kohti USA:ssa vallalla olevaa ”all natural” -trendiä, jossa elintarvikkeista poistetaan mahdollisuuksien mukaan kaikki lisäaineet.

Snellmanin tuotteissa käytettävä sian- ja nau-danliha tulee tehtaalle sopimuskasvattajilta pääosin Pohjanmaan maakunnista. Näin se täyttää lähiruo-an kriteerit myös alkutuotannon osalta.

– Lihantuotannon osalta kaikki Suomessa tuotet-tu liha on mielestäni lähiruokaa, sillä ei voi olettaa, että joka kylässä olisi oma teurastamo, Fagerholm huomauttaa.

aineKset1 kg perunoita vettä ½ dl ruisjauhoja1 dl vehnäjauhoja¼ tl fenkolia¼ tl muskottipähkinää50 g voita4 dl maitoa1 ½ tl suolaa

Pinnalle korppujauhetta, voita

valmistusKeitä perunat kuorineen suolattomassa vedessä, kuori ne kuumina ja survo soseeksi. Sekoita sosee-seen ruisjauhot, peitä astia tiiviisti ja jätä lämpimään paikkaan tunniksi. lisää soseeseen 1 dl kuumaa vet-tä ja sekoita vehnäjauhot imellykseen. Anna seoksen seisoa hyvin peiteltynä lämpimässä paikassa vähin-tään 6 tuntia, mieluiten seuraavaan päivään.

Sekoita imellykseen mausteet, voi ja maito. Kaada seos reilun kokoiseen voideltuun vuokaan, laita pinnalle korppujauhetta ja pieniä voinokareita. Kypsennä miedossa uunin-lämmössä (140 ⁰C) 2–4 tuntia.

imELLytEtty PErunaLaatikko

Lisää rEsEPtEjä nEtissä PoHjanmaankauPPakamari.fi fLEra rEcEPt finns På wEbbEn ostErbottEnsHanDELskammarE.fi


kLimatVänLig PotatisI Kristinestad finns Öströmin Perunatuote Ab som är Finlands största producent av skalad potatis och som hanterar 20 miljo-ner kilo potatisar om året. Företaget pro-ducerar inte enbart skalad potatis utan har också satsat på förädlade produkter. För närvarande utgör över hälften av produk-tionen av förkokt potatis. 90 procent av den förädlade potatisen odlas i närområ-dena, dvs. i Österbotten och Norra Sata-kunda.

Öströmin Perunatuote säljer sina pro-dukter i hela Finland till daghem, skolor, arbetsplatsrestauranger och andra anstal-ter. Deras produkter används också i den finländska färdigmaten och i barnmaten.

– Effektiv logistik och en jämn lagrings- och transporttemperatur på + 4 grader håller produkten i gott skick, fastän trans-portsträckan mellan oss och kunden ofta är flera hundra kilometer, säger Sami Öst-röm som ansvarar för familjeföretagets ekonomi och administration.

Dieten med lågt kolhydratintag har i höst varit ett hett diskussionsämne. Dock har inte den populära dieten åtminstone ännu påverkat potatisens popularitet på matbordet. En orsak till det här kan vara att den relativt förmånliga inhemska pota-tisen också ekologiskt är ett bra alternativ.

– Största delen av våra potatisproduk-ter marknadsförs av Potwell Ab. Potwell lät Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi undersöka sambandet mellan potatis och kolhydrater. Undersök-ningen som baserar sig på tre års uppfölj-ning visar att kolhydratmängden är be-tydligt mindre än för till exempel ris och pasta, säger Öström stolt.

bonDost utan tiLLsatsämnEnJukkola Food Ab från Lochteå i Karleby har framställt den traditionella österbott-niska bondosten sedan början av 1990-ta-let. Till en början gjordes osten av mjölk som kom från de grundande brödernas mjölkgårdar men nuförtiden går det åt miljontals liter mjölk om året till bondo-starna. All mjölk som används som råäm-ne för ostarna kommer från närregionen i Lochteå.

– Bondosten framställs enligt ett tradi-tionellt recept och det tillsätts inget annat i ostarna än löpe och salt, berättar verkstäl-lande direktör Veli-Matti Jukkola.

aineKset1 jääsalaatti1 tammenlehtisalaatti1 rucolan. 230 g Jukkolan leipäjuustoan. 250 g kylmäsavulohtan. 200 g säilykepersikkaa1,5 punasipulianippu tummia viinirypäleitä2-3 suolakurkkuaCashew-pähkinöitä

KastiKe1 prk kermaviiliä1,5 rkl sinappia2 rkl sokeria1 tl etikkaa

valmistusPese ja revi salaatit, kuutioi leipäjuusto, lohi sekä suolakurkut. Kuori ja halkaise punasipu-li ja tee siitä renkaita. Viipaloi persikat ja pese ja halkaise rypäleet. Yhdistä salaattiainekset pähkinöiden kera kulhoon kevyesti sekoitta-en. Salaatinkastikeainekset sekoitetaan kes-kenään.

iLLanistujaissaLaatti


aineKset6 hengelle

3 kpl kaneliomenoita6 siivua Maalahdenlimppua200g sokeria50g voita kaneliaMövenpickin vanilijajäätelöäKinuskikastiketta

valmistusleikkaa omenat sormenpään kokoisiksi kuu-tioiksi. Kuutioi Maalahden limpun viipaleet 10 osaan. Paahda sokeri kattilassa kullan-ruskeaksi, lisää omenat ja voi. Jatka paahta-mista, kunnes omenat alkavat hajoamaan ja lisää sitten leipäkuutiot kattilaan.

Mausta seos kanelilla ja nostele lämmin hilloke keraamisiin annosvuokiin

Koristele kinuskikastikkeella ja Mövenpickin vanilijajäätelöllä.

Annos tarjoillaan lämpimänä.

–Framställningen är egentligen helt lika-dan som för den bondost man gör hemma men mängderna är betydligt större och i stället för öppen eld så används grill.

I slutet av 1990-talet utökade Jukkola Food sin verksamhet och började importe-ra specialostar från Centraleuropa till Fin-land. Produktionen av bondost utgör ändå fortfarande största delen av omsättningen.

Andelslaget Maitokolmio från Toholam-pi sköter om logistiken av Jukkola ostarna från producenten till närregionens butiker. Kesko sköter om den nationella distribu-tionen.

säiLyVyyDEn mEstariPerinteinen Maalahden limppu on mesta-rinäyte leivästä, joka tekotapansa ansiosta säilyy kuukausimäärin ilman lisä- ja säi-löntäaineita. Sopivasti makea ja sopivasti hapan limppu sopii maultaan niin lapsille kuin aikuisille.

– Hyvä tuote sai meidät ostamaan Maa-lahden limppua valmistaneen leipomon jo 75-vuotiaaksi ehtineeltä edelliseltä omista-jalta vuonna 2001, kertoo Jarmo Latvasa-lo.

Latvasalot uskoivat limpun menekkiin, kunhan sen markkinointiin panostettai-siin. Aikaisemmin Maalahden limppua oli toimitettu vain aivan lähialueen kaup-poihin, mutta nyt se on kaikkien keskus-liikkeiden valikoimissa ja sitä toimitetaan myös hotelli-, ravintola- ja catering-tuk-kuihin. Limpun menekki on kymmenker-taistunut Latvasalojen omistuksessa ja sen vienti Ruotsiin ja Venäjälle on vakiintunut. Seuraavaksi valmistellaan Tanskan ja Eng-lannin markkinoille menoa.

Muutama vuosi sitten Latvasalot inves-toivat Vaasaan uudet, huippumodernit lei-pomotilat, joissa on myös puhdasilmatila.

– Kun limput tulevat uunista, niihin ei enää kosketa käsin, jottei tuotteeseen pää-se pakkausvaiheessa haitallisia mikrobeja. Tämä varmistaa limpun pitkää säilyvyyttä, Latvasalo sanoo.

Vaikka Maalahden limpun valmistus-volyymit ovat kasvaneet ja valmistus on koneellistunut, kyseessä on edelleen koti-maisesta rukiista valmistettu lisäaineeton tuote, jonka valmistustavan maalahtelaisen Bagar-Kallen tytär Anna Malmberg kehit-ti yli 100 vuotta sitten. Perinteistä lähiruo-kaa parhaimmillaan.

omEnaHyVE


Kansainvälistymisestä potkua elinkeinoelämälleKansainvälistyminen tuo yrityksille uusia mahdollisuuksia, mutta kasvattaa myös riskejä. Monet alueellamme toimivat organisaatiot auttavat yrityksiä kansainvälistymään hallitusti.

TEKSTI johanna haveri KUVa PhotoxPress


Yritysten kansainvälistymisestä – olipa se sitten vientiä, tuontia, etabloitumista ulkomaille, ulkomaisten sijoitusten saamista kotimaahan tai ulkomaalaisen yhteistyökumppanin taik-ka työvoiman hankkimista – haetaan yleensä

kasvua ja piristystä yrityksen liiketoimintaan. Kansain-välistymisen avulla yritykset löytävät uusia markkinoita, osaajia tai pääomaa sekä pystyvät parantamaan kannat-tavuuttaan ja kestävät paremmin talouden vaihteluita.

Vaikka kansainvälistyminen tuo melkein rajattomasti uusia mahdollisuuksia, myös riskit kasvavat kansainvä-listymisen myötä. Huolellinen suunnittelu ja valmistau-tuminen ennen kansainvälisen toiminnan aloittamista ovat tarpeen. Onneksi alueellamme on paljon organisaa-tioita, jotka tarjoavat asiantuntija-apua erilaisissa kan-sainvälistymisprosesseissa

uusiLLE markkinoiLLEOsuuskunta Viexpo on auttanut pieniä ja keskisuuria pohjalaisyrityksiä kansainvälistymään jo yli 40 vuoden ajan. Strengbergin tupakkatehtaan näyttelyhallin ajoista Viexpon toiminta on monipuolistunut kattamaan kan-sainvälistymispalvelut markkina-analyyseista ja kieli-palveluista aina vientipäällikkötoimintaan asti. Viexpo toimii myös Pohjanmaan ELY-keskuksen itsenäisenä kansainvälistymisyksikkönä.

– Suosituimpia palvelumuotojamme ovat erilaiset yh-teisvientihankkeet, messuosallistumiset ja tiedonkeruu-matkat kohdemarkkinoille, mutta autamme asiakkaita myös monella muulla tavalla, sanoo Viexpon toimitus-johtaja Mikael Kvist. – Yhteistyössä muiden alueen toi-mijoiden kanssa pyrimme varmistamaan asiakkaidem-me kansainvälistymisoperaatioiden onnistumisen.

Vaikka Kiinasta ja muista Aasian kasvavista markki-noista puhutaan paljon, Kvistin mukaan pohjalaisyri-tyksiä kiinnostavat eniten Euroopan markkinat.

Myös seudullisten kehittämisyhtiöiden KOSEKin ja VASEKin yritysneuvojat auttavat yrityksiä kansainvälis-tymiseen liittyvissä asioissa.

– Perusperiaate on, että Viexpo hoitaa kansainvä-listymiseen liittyvän neuvonnan, mutta tapauskohtai-sesti autamme asiakkaitamme esimerkiksi hankkimal-la ulkomailta tietoa asiakkaan omalta toimialalta, sanoo KOSEKin toimitusjohtaja Jonne Sandberg. – Olemme mukana myös muutamissa seudulla toteutettavissa kan-sainvälisissä hankkeissa.

Myös useat muut toimijat auttavat yrityksiä avaamaan ovia kansainvälisillä markkinoilla. Monet niistä toimivat melko tarkasti rajatulla sektorilla kuten esimerkiksi vaa-salainen Teknologiakeskus Merinova, joka yhteistyössä Finpron kanssa auttaa yrityksiä etabloitumaan Kiinaan ja muille kehittyville markkinoille.

aPua raHoituksEEn ja PaPErisotaanUlkomaanoperaatioiden aloittamiseen tarvitaan rahaa. Kaupallisten ja poliittisten riskien kasvaessa yrityksen on monesti viisasta hakea vientitakuuta Finnveralta. Finnveralla on myös monia muita rahoitusinstrument-teja, kuten kansainvälistymislaina ja -takaus, luottoriski-takuu ja vientisaatavatakuu. Myös ELY-keskukselta voi saada rahoitusta esimerkiksi kansainvälistymiseen liit-tyvien asiantuntijapalveluiden ostamiseen.

Menestyksesi on myös meidän tavoitteemme

PwC tarjoaa sinulle liikkeenjohdon konsultointia, tilintarkastusta sekä yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyviä palveluja 158 maassa. Apunasi on maailmanlaajuisesti 169 000 ja Suomessa yli 700 alansa vankkaa ammattilaista – on yrityksesi sitten kasvuyhtiö, perheyritys, pörssilistattu tai julkissektorin toimija. PwC viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -jäsenyritysten muodostamaan ketjuun, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö. Lue lisää: www.pwc.com/fi.

www.pwc.com/fi

Menestyksekäs liiketoiminta on enemmän kuin osiensa summa. Oikein viritetyt liiketoimintaprosessit johtavat tehokkuuteen ja tukevat kannattavaa kasvua. Kerromme mielellämme lisää.

Ota yhteyttä: PwC, Hietasaarenkatu 18, 65100 Vaasa, Puh. 06 318 6600, www.pwc.com/fi/otayhteytta

Pohjanmaan kauppakamari puolestaan auttaa yrityksiä ulko-maankaupan asiakirjojen kanssa. Se toteuttaa viranomaistehtä-väänsä myöntämällä yrityksille esimerkiksi alkuperätodistuksia ja väliaikaiseen vientiin tarkoitettuja ATA carnet -tulliasiakirjoja sekä vahvistamalla muita ulkomaankaupassa tarvittavia asiakirjo-ja. Kauppakamarin kautta saa tietoa myös ulkomaankaupan asia-kirjoista ja sopimusmalleista.

osaamista ja inVEstointEjaKansainvälistymiseen kuuluu myös ulkomaisten investointien ja osaamisen houkutteleminen alueelle. Seudulliset elinkeinoelämän kehittäjät Concordia, KOSEK ja VASEK osallistuvat alueen elin-keinorakenteeseen sopivien ulkomaisten investointien houkutte-lemiseen. Yritysten etabloitumista helpottaa sopivien toimitilojen löytyminen.

– Markkinoimme Vaasan seutua ja osittain koko Suomea ulko-mailla erityisesti cleantech- ja energia-alan yrityksille, kertoo yri-tysneuvoja Raine Vasanoja VASEKista.

VASEKin vuosia jatkunut työ alkaa nyt kantaa hedelmää, kun Pohjoismaiden merkittävimmän energiaklusterin maine leviää maailmalla. Useita neuvotteluja on vireillä ja etablointipäätöksiä-kin on jo tehty. Esimerkiksi saksalainen Prokon ja ruotsalainen Saba Wind ovat jo tehneet ensimmäiset rekrytointinsa Vaasaan.

Monet suuret yritykset rekrytoivat osaajia suoraan ulkomailta, ja viime vuosina tiettyjen alojen työvoimapulan myötä myös pk-yritykset ovat ryhtyneet rekrytoimaan ulkomailta. Pk-yritysten yh-teistyökumppanina ulkomaisessa rekrytoinnissa on toiminut pai-kallinen TE-toimisto, jolla on hyvät yhteydet Eurooppaan ja myös ulkomaisten työntekijöiden kotoutumista helpottavia palveluita.

CONNECTING BUSINESS 15 CONNECTING BUSINESS 15

Voiko vaativaan ja aikaa vievään työtehtävään yhdistää myös vaa-tivan harrastuksen? Kyllä voi, jos siihen on intohimoa ja se antaa voi-maa – ja myös läheiset ymmärtävät sen merkityksen.

Kan man kombinera en krävande arbetsuppgift med ett krävande fri-tidsintresse? Ja det kan man, om man känner en passion för det och om det ger energi – och om famil-jen förstår betydelsen av det.

En sjungande affärsjurist

Laulava liikejuristiTEKSTI | TEXT johanna haveri KUVaT | BILDER miKKo lehtimäKi


Liikejuridiikkaan erikois-tuneen Roschier Asian-ajotoimisto Oy:n Vaa-san konttorin johtaja ja toimiston osakas Stefan Wikman on monipuo-linen mies. Ennen Ro-schierille tuloaan vuonna

1994 Wikman ehti hankkia työkokemusta kihlakunnanoikeudessa, asianajotoimis-tossa, pankkilakimiehenä, yrityslakimie-henä ja yritysjohtajana. Nykyisessä tehtä-vässään hän hoitaa esimerkiksi yritysten välistä sopimusjuridiikkaa ja erilaisia yri-tysjärjestelyjä.– Taustani takia tunnen liike-elämää ehkä toisella tavalla kuin asianajaja normaalis-ti tekee. Olen kiinnostunut myös yritysten hallitustyöskentelystä ja hoidan runsaasti ns. Corporate Governance -asioita, kertoo muun muassa Vacon Oyj:n ja Westener-gy Oy:n hallituksen sihteerinä ja Harry Schaumans Stiftelse -nimisen säätiön halli-tuksen puheenjohtajana toimiva Wikman.

Liikevaihdoltaan Suomen suurimman lii-kejuridiikkaan erikoistuneen asianajotoi-miston osakkaana ja yksikön johtajana toi-miminen on työ, joka vie paljon aikaa. Siitä huolimatta Wikmanilta riittää aikaa myös kunnianhimoiselle musiikkiharrastukselle. Se on mahdollista myös siksi, että vaimo Kerstin ja aikuinen tytär Cecilia harrasta-vat musiikkia ja ymmärtävät perheenpään harrastusta. Myös aikuinen poika Jakob on aktiivinen musiikinkuluttaja.

HarrastuksEna musiikkiStefan Wikmanin vanhemmat olivat opet-tajia, ja musiikki kuului olennaisena osana perheen elämään.

– Isäni oli erityisen kiinnostunut urku-musiikista ja hankki kotiin oikeat urut, joilla myös minä ja veljeni harjoittelim-me soittamaan. Minä etenin urkurin uralla vain kanttorin kesätuuraajaksi, mutta vel-jelleni siitä tuli ammatti ja hän lähti Sibe-lius-Akatemiaan opiskelemaan, Wikman hymyilee. – Isäni kuoltua luovutimme isän

urut hänen synnyinpitäjänsä Vöyrin kir-kon käyttöön.

Vaikka Wikmanista tuli ammattimuu-sikon sijaan lakimies, hän on aina har-rastanut musiikkia. Hän kuuntelee paljon kaikenlaista musiikkia, mutta hänen sy-däntään lähinnä on klassinen musiikki. Li-säksi hän käy vaimonsa kanssa ahkerasti konserteissa sekä kotona että matkoilla ol-lessaan. Opiskeluaikana hän lauloi ajoittain neljässä kuorossa yhtä aikaa ja muutettu-aan takaisin Vaasaan hän jatkoi laulamista mm. Vaasan kamarikuorossa.

Vuonna 1980 Wikmanin lauluharrastus tuli uuteen vaiheeseen, kun Vaasan ruot-sinkielisen seurakunnan silloinen kanttori ja nykyinen kirkkoherra Anders Kronlund kysyi häntä johtamaan Vetokannaksen kirkkokuoroa. – Vaikka olin laulanut mo-nissa kuoroissa, ei minulla ollut minkään-laista kuoronjohtokokemusta. Anders sai kuitenkin minut houkuteltua kokeilemaan kuoronjohtamista ja auttoi minut alkuun, Wikman muistelee.

körLEDarE förwasa sångargiLLEUnder Wikmans inledande tid som körle-dare sökte också ansedda manskören Wasa Sångargille en ny körledare. Ofta leder en sak till en annan, och så gick det även nu. Småningom ledde Wikman också manskö-ren som grundades 1930.

– Min första period som körledare för Sångargillet tog slut 1990. Strax efteråt på-

Maanantai-iltaisin liikejuridiikan erityisasiantuntijasta kuoriutuu cantaressa täysverinen kuoronjohtaja.

Laulavat ystävät houkuttelivat toimitusjohtaja Jens Österbergin mukaan Wasa Sångargilleen. Nyt on menossa kahdeksas vuosi, eikä Öster-berg ole katunut mukaantuloaan.


började jag mitt nya arbete som verkstäl-lande direktör för KWH Plast i Jakobstad. Det ansvarsfulla arbetet på annan ort och ett balanserat familjeliv gick inte ihop med uppgiften som körledare, berättar Wik-man. – Jag återvände till taktpinnen 1993 då mitt arbete flyttade tillbaka till Vasa och uppgiften som körledare igen var ledig.

Wasa Sångargille har under Wikmans ledning tagit på sig många ambitiösa mu-sikprojekt där man haft professionella mu-siker som samarbetspartners. –Min prin-cip är den att en amatörkör som har en jurist till körledare måste ha kompetenta samarbetspartners i mån av möjlighet för att projekten ska lyckas, konstaterar Wik-man.

Sångargillet har inte enbart haft musika-liska projekt. Ett av de övriga projekten är kulturhuset Cantare i Vöråstan, som Wasa Sångargille köpte i uselt skick och renove-rade med gemensamma krafter till ett öv-ningsställe åt sig själva. När inte kören själv övar där, kan lokalen hyras för konserter, fester eller andra evenemang.

körsång Ett anDningsHåLI Wasa Sångargille sjunger nästan 70 män och i seniorkören ungefär 40. Trots att sångarna kommer från många olika yrkes-områden är det lokala näringslivets led-ning välrepresenterat i kören. Att sjunga är ett fritidsintresse som det gäller att kon-centrera sig på och då glömmer man var-dagens stress.

Direktören för Ålandsbankens kontor i Vasa Lars Lönnblad började sjunga på nytt i WSG år 1994.

Yhteisen kahvihetken aikana kuorolaiset voivat vaihtaa kuu-lumisia.

KWH:s koncernchef Peter Höglund njuter, förutom av att sjunga, också av att känna den samhörighet som kören för med sig.

Normalt har Sångargillet två stora pro-jekt årligen, ett på våren och det andra på julen men i fjol, då kören firade 80 år, var projekten fler.

Eftersom Wikmans arbete ibland är mycket intensivt och han gör en hel del arbetsresor, har han två ställföreträda-re i kören. Rolf Nordman och Kari Vör-lin vikarierar honom vid behov och Mika-el Pennanen-Dahlbäck lär ut tonbildning åt kören. Dessutom har kören, precis som

i yrkesorkestrar, stämledare som ansvarar för att alla övar sin egen stämma.

Enbart uppgiften som körledare är ändå inte tillräckligt för musikälskande Wik-man. Han sjunger också med i Vokalen-semblen Röster som övar och uppträder med krävande musikstycken under led-ning av Hanna Kronqvist.

– Vokalensemblen Röster är min och min frus gemensamma intresse, avslöjar Wikman.


KAUPPAKAMARI KOULUTTAAHANDELSKAMMARENS KURSER

Pohjanmaan kauppakamari keskittyy lyhyiden koulu-tustilaisuuksien järjestämiseen ajankohtaisista aiheista. Koulutustilaisuuksia järjestetään suomeksi ja ruotsiksi Vaasassa, Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Vuosittain järjes-tetään yhteensä yli 50 tilaisuutta.

Jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa kauppakamarin koulutustarjontaan. Soita (06) 781 6423, (06) 832 6413 tai lähetä viesti [email protected]. Ota yhteyttä!

Österbottens handelskammare inriktar sig på att ordna korta kurser om aktuella ämnen. Kurserna ordnas på finska och svenska i Jakobstad, Karleby och Vasa. Årligen ordnas sammanlagt över 50 kurser.

Medlemmarna har möjlighet att påverka handels-kammarens kursutbud. Ring (06) 781 6423, (06) 832 6413 eller skicka e-post till [email protected]. Ta kontakt!

ILMOITTAUTUMINENOsallistumisen voi peruuttaa viimeisenä ilmoittautumispäivänä. Sen jälkeen tulleista peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta. Lisää koulu-tuksia ja tarkempi ohjelma: www.pohjanmaankauppakamari.fi > koulutuska-lenteri. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: [email protected].

ANMÄLANDeltagandet kan annulleras senast under sista anmälningsdagen. Efter det faktureras halva deltagaravgiften. Mera kurser och utförligare program på www.osterbottenshandelskammare.fi > kurskalender. Anmälningar och ytterligare information: [email protected]

KOULUTUSKALENTERIKURSKALENDER

www.ostro.chamber.fi

BESTÅENDE AKTIVA I BOKFÖRING OCH BESKATTNINGTisdagen 17.1.2012, klo 8.45 – 13.00, Stadshotellet, Kanalesplanaden 13, JakobstadFöreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Medlemspris 190 euro (+ moms 23 %), normalpris 265 euro (+ moms 23 %)Sista anmälningsdag måndagen 9.1.2012Kursen behandlar bl.a. redovisning av bestående aktiva i balansräkningen, periodi-sering av utgifter för bestående aktiva och försäljningsdifferenser.

MÄÄRÄAIKAISET TYÖSUHTEET JA YT-LAKIKeskiviikkona 1.2.2012, klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, Ristirannank. 1, KokkolaTiistaina 20.3.2012, klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, VaasaLuennoitsijoina: asiantuntija Maritta Antola, Henkilöstöpalveluyritysten LiittoJäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %) Osallistuminen aamu- tai iltapäivän tilaisuuteen: Jäsenhinta 190 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 265 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä Kokkolan koulutukseen maanantaina 23.1.2012 ja Vaasan koulutukseen perjantaina 9.3.2012Päivä kostuu kahdesta osasta, joista aamupäivällä keskitytään määräaikais-ten työsuhteiden solmimiseen, niiden päättymiseen ja työsopimuslaissa oleviin määräaikaisia työntekijöitä koskeviin erityismääräyksiin. Iltapäivällä käydään läpi yhteistoimintalaki työssä ja sen tekemisessä tapahtuvien muutosten osalta.

EXCEL 2010 PIVOT JA MAKROTTiistaina 2.2.2012, klo 8.45 –16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, VaasaLuennoitsijana: Erkki Renvall, Datafrank Oy Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 23.1.2012Koulutuksen tarkoituksena on tarjota tehokas paketti Pivot-taulukoiden käsitte-lystä, sekä antaa perusteet makrojen luomiseen Visual Basic –ohjelmointikielellä. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu henkilöille, jotka käsittelevät työssään laajoja tietoalueita ja haluavat uusia työkaluja Excelin kehittyneeseen hallintaan. Ota oma kannettava (PC) mukaan koska koulutustiloissa ei ole tietokoneita!

WORD 2010 TEHOKÄYTTÖÖN Tiistaina 7.2.2012, klo 8.45 –16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, VaasaLuennoitsijana: Arja Kuukkanen, ATKuukkanen Oy Jäsenhinta 275 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 365 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 30.1.2012Koulutuksen tavoite on tarjota tietotyöläisille käytännönläheisiä keinoja tiedonhal-lintaan ja päivittäisten rutiinien automatisointiin, jotta aikaa jää tärkeämpiin työ-tehtäviin kuten suunnittelu- ja kehitystyöhön. Ota oma kannettava (PC) mukaan koska koulutustiloissa ei ole tietokoneita!

TYÖPAIKAN ONGELMATILANTEET JA TYÖPAIKAN POISSAOLOTKeskiviikkona 15.2.2012, klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, Ristirannank. 1, KokkolaTorstaina 16.2.2012, klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, Vaasa Luennoitsijana: Lakimies, OTK Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamariJäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %) Osallistuminen aamu- tai iltapäivän tilaisuuteen: Jäsenhinta 190 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 265 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 6.2.2012Aamupäivällä koulutuksessa keskitytään työelämän ongelmatilanteisiin. Tiedätkö, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työnantajalla on ongelmien ratkaisijana? Millainen on esimiehen vastuu puuttua ongelmatilanteisiin? Kurssin iltapäiväosioon on kerät-ty poissaoloihin liittyviä ajankohtaisia asioita, esim. Sairauspalkanmaksu - miten menetellään sairauden uusiutumistilanteissa? Miten vuosilomien kanssa menetel-lään perhevapaiden aikana? Mitkä ovat työntekijän velvollisuudet perhevapaista ilmoittamisien suhteen?

AVANCERAD EXCEL 2010Torsdagen 16.2.2012, klo 8.45 – 16.00, Optima, Trädgårdsgatan 30, JakobstadFöreläsare: Pia Bhattarai, Datafrank Oy Medlemspris 245 euro (+ moms 23 %), normalpris 335 euro (+ moms 23 %)Sista anmälningsdag måndagen 6.2.2012Kursen riktar sig till vana användare av Excel.

ASIANTUNTIJASTA ESIMIEHEKSIKeskiviikkona 22.2.2012, klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, Ristirannank. 1, KokkolaLuennoitsijana: YTM, valmennuskonsultti, Henrietta Aarnikoivu, Pro Tulos OyJäsenhinta 295 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 385 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 13.2.2012Miten ottaa haltuun esimiesrooli ja menestyä esimiehenä, kun on vahva asiantunti-jatausta? Miten yhdistää mahdolliset asiantuntijatehtävät ja esimiesrooli kestä-västi? Mitkä ovat keskeisiä tekijöitä esimiesroolin haltuunotossa ja työstämisessä työyhteisön tilannetekijät huomioiden? Mitkä ovat johtamisen tärkeimmät työkalut ja miten toimii menestyvä ja menestystä tuottava esimies? Mm. näihin kysymyksiin saat vastauksia tässä käytännönläheisessä koulutustilaisuudessa.

ONNISTU KEHITYSKESKUSTELUSSA Tiistaina 6.3.2012, klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, Ristirannank. 1, KokkolaKeskiviikkona 7.3.2012, klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, Vaasa Luennoitsijana: Liikkeenjohdon konsultti Anneli Valpola, Olorin OyJäsenhinta 295 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 385 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 24.2.2012Koulutustilaisuudessa käydään läpi mm esimerkkejä erilaisista kehityskeskuste-luista, miten löytää ja uudistaa omaa kehityskeskustelukäytäntöä, hyvät ja huonot kokemukset kehityskeskusteluista ja omien kehityskeskustelujen kehittäminen.

AVANCERAD WORD 2010Torsdagen 8.3.2012, kl. 8.45 – 16.00, Jakobstad Föreläsare: Pia Bhattarai, Datafrank Oy Medlemspris 245 euro (+ moms 23 %), normalpris 335 euro (+ moms 23 %)Sista anmälningsdag måndagen 27.2.2012Kursen riktar sig till vana användare av Word.

CONTROLLERNS DAG – EKONOMIFÖRVALTNING FÖR FÖRETAGSLEDNINGEN Onsdagen 14.3.2012, kl. 8.45 – 16.00, Stadshotellet, Kanalesplanaden 13, JakobstadFöreläsare: GRM Nina Östman-Tylli, Ernst&YoungMedlemspris 295 euro (+ moms 23 %), normalpris 385 euro (+ moms 23 %)Sista anmälningsdag måndagen 2.3.2012En kunnig controller är efterfrågad på marknaden idag. Ekonomiförvaltningens specialist måste kunna fungera aktivt i företagets olika utvecklingsteam. En control-ler producerar självständigt information och relationstal från affärsbokföringen till ledningen. Allt detta görs med beaktandet av att företag fungerar på en marknad som hela tiden förändras. Klarar du av att producera dessa kalkyler som ledningen behöver? Målsättningen för kursen är även att ge en introduktion i ledningens eko-nomiförvaltning och dess terminologi samt användningsområden.

KASSAVIRTA – OSAATKO MITATA JA KEHITTÄÄKeskiviikkona 21.3.2012, 8.45 – 16.00, Yritystalo Evald, Ristirannankatu 1, KokkolaLuennoitsijana: VTM Ilari Salmi, Present K&S OyJäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 24.2.2012Yrityksen talouden tärkein yksittäinen kysymys on sen kyky saada aikaan ja kehittää riittävää kassavirtaa. Riittävä kassavirta on taas kunnollisen rahoitusase-man edellytys. Yrityksen taloudellinen tila muodostuu kassavirran riittävyydestä ja rahoitusasemasta. Jokaisen taloudesta vastaavan on tunnettava oman yrityksensä kassavirta- ja kannattavuustavoitteet, rahoitusasemaan liittyvät tavoitteet (vakava-raisuus ja maksuvalmius) ja liiketoiminnan kasvuun liittyvät tavoitteet. Paneudu-taan taloudellisten tavoitteiden kokonaisuuteen ja budjetoinnin perusteisiin.

EXCEL 2010 – TEHOKÄYTTÖÖNTiistaina 27.3.2012, klo 8.45 –16.00, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto, Talonpojankatu 6, KokkolaLuennoitsijana: Arja Kuukkanen, ATKuukkanen Oy Jäsenhinta 275 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 365 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 16.3.2012Microsoft Excelin avulla voidaan analysoida, hallita ja jakaa tietoa. Excel tarjoaa mm. analysointi- ja visualisointityökaluja. Excel sisältää tehokkaat ja joustavat työkalut erilaisiin tarpeisiin monimutkaisten raporttien laatimisesta henkilökohtais-ten kulujen hallintaan.

KOULUTUSKALENTERIKURSKALENDER

www.ostro.chamber.fi

BESTÅENDE AKTIVA I BOKFÖRING OCH BESKATTNINGTisdagen 17.1.2012, klo 8.45 – 13.00, Stadshotellet, Kanalesplanaden 13, JakobstadFöreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Medlemspris 190 euro (+ moms 23 %), normalpris 265 euro (+ moms 23 %)Sista anmälningsdag måndagen 9.1.2012Kursen behandlar bl.a. redovisning av bestående aktiva i balansräkningen, periodi-sering av utgifter för bestående aktiva och försäljningsdifferenser.

MÄÄRÄAIKAISET TYÖSUHTEET JA YT-LAKIKeskiviikkona 1.2.2012, klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, Ristirannank. 1, KokkolaTiistaina 20.3.2012, klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, VaasaLuennoitsijoina: asiantuntija Maritta Antola, Henkilöstöpalveluyritysten LiittoJäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %) Osallistuminen aamu- tai iltapäivän tilaisuuteen: Jäsenhinta 190 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 265 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä Kokkolan koulutukseen maanantaina 23.1.2012 ja Vaasan koulutukseen perjantaina 9.3.2012Päivä kostuu kahdesta osasta, joista aamupäivällä keskitytään määräaikais-ten työsuhteiden solmimiseen, niiden päättymiseen ja työsopimuslaissa oleviin määräaikaisia työntekijöitä koskeviin erityismääräyksiin. Iltapäivällä käydään läpi yhteistoimintalaki työssä ja sen tekemisessä tapahtuvien muutosten osalta.

EXCEL 2010 PIVOT JA MAKROTTiistaina 2.2.2012, klo 8.45 –16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, VaasaLuennoitsijana: Erkki Renvall, Datafrank Oy Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 23.1.2012Koulutuksen tarkoituksena on tarjota tehokas paketti Pivot-taulukoiden käsitte-lystä, sekä antaa perusteet makrojen luomiseen Visual Basic –ohjelmointikielellä. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu henkilöille, jotka käsittelevät työssään laajoja tietoalueita ja haluavat uusia työkaluja Excelin kehittyneeseen hallintaan. Ota oma kannettava (PC) mukaan koska koulutustiloissa ei ole tietokoneita!

WORD 2010 TEHOKÄYTTÖÖN Tiistaina 7.2.2012, klo 8.45 –16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, VaasaLuennoitsijana: Arja Kuukkanen, ATKuukkanen Oy Jäsenhinta 275 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 365 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 30.1.2012Koulutuksen tavoite on tarjota tietotyöläisille käytännönläheisiä keinoja tiedonhal-lintaan ja päivittäisten rutiinien automatisointiin, jotta aikaa jää tärkeämpiin työ-tehtäviin kuten suunnittelu- ja kehitystyöhön. Ota oma kannettava (PC) mukaan koska koulutustiloissa ei ole tietokoneita!

TYÖPAIKAN ONGELMATILANTEET JA TYÖPAIKAN POISSAOLOTKeskiviikkona 15.2.2012, klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, Ristirannank. 1, KokkolaTorstaina 16.2.2012, klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, Vaasa Luennoitsijana: Lakimies, OTK Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamariJäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %) Osallistuminen aamu- tai iltapäivän tilaisuuteen: Jäsenhinta 190 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 265 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 6.2.2012Aamupäivällä koulutuksessa keskitytään työelämän ongelmatilanteisiin. Tiedätkö, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työnantajalla on ongelmien ratkaisijana? Millainen on esimiehen vastuu puuttua ongelmatilanteisiin? Kurssin iltapäiväosioon on kerät-ty poissaoloihin liittyviä ajankohtaisia asioita, esim. Sairauspalkanmaksu - miten menetellään sairauden uusiutumistilanteissa? Miten vuosilomien kanssa menetel-lään perhevapaiden aikana? Mitkä ovat työntekijän velvollisuudet perhevapaista ilmoittamisien suhteen?

AVANCERAD EXCEL 2010Torsdagen 16.2.2012, klo 8.45 – 16.00, Optima, Trädgårdsgatan 30, JakobstadFöreläsare: Pia Bhattarai, Datafrank Oy Medlemspris 245 euro (+ moms 23 %), normalpris 335 euro (+ moms 23 %)Sista anmälningsdag måndagen 6.2.2012Kursen riktar sig till vana användare av Excel.

ASIANTUNTIJASTA ESIMIEHEKSIKeskiviikkona 22.2.2012, klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, Ristirannank. 1, KokkolaLuennoitsijana: YTM, valmennuskonsultti, Henrietta Aarnikoivu, Pro Tulos OyJäsenhinta 295 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 385 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 13.2.2012Miten ottaa haltuun esimiesrooli ja menestyä esimiehenä, kun on vahva asiantunti-jatausta? Miten yhdistää mahdolliset asiantuntijatehtävät ja esimiesrooli kestä-västi? Mitkä ovat keskeisiä tekijöitä esimiesroolin haltuunotossa ja työstämisessä työyhteisön tilannetekijät huomioiden? Mitkä ovat johtamisen tärkeimmät työkalut ja miten toimii menestyvä ja menestystä tuottava esimies? Mm. näihin kysymyksiin saat vastauksia tässä käytännönläheisessä koulutustilaisuudessa.

ONNISTU KEHITYSKESKUSTELUSSA Tiistaina 6.3.2012, klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, Ristirannank. 1, KokkolaKeskiviikkona 7.3.2012, klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, Vaasa Luennoitsijana: Liikkeenjohdon konsultti Anneli Valpola, Olorin OyJäsenhinta 295 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 385 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 24.2.2012Koulutustilaisuudessa käydään läpi mm esimerkkejä erilaisista kehityskeskuste-luista, miten löytää ja uudistaa omaa kehityskeskustelukäytäntöä, hyvät ja huonot kokemukset kehityskeskusteluista ja omien kehityskeskustelujen kehittäminen.

AVANCERAD WORD 2010Torsdagen 8.3.2012, kl. 8.45 – 16.00, Jakobstad Föreläsare: Pia Bhattarai, Datafrank Oy Medlemspris 245 euro (+ moms 23 %), normalpris 335 euro (+ moms 23 %)Sista anmälningsdag måndagen 27.2.2012Kursen riktar sig till vana användare av Word.

CONTROLLERNS DAG – EKONOMIFÖRVALTNING FÖR FÖRETAGSLEDNINGEN Onsdagen 14.3.2012, kl. 8.45 – 16.00, Stadshotellet, Kanalesplanaden 13, JakobstadFöreläsare: GRM Nina Östman-Tylli, Ernst&YoungMedlemspris 295 euro (+ moms 23 %), normalpris 385 euro (+ moms 23 %)Sista anmälningsdag måndagen 2.3.2012En kunnig controller är efterfrågad på marknaden idag. Ekonomiförvaltningens specialist måste kunna fungera aktivt i företagets olika utvecklingsteam. En control-ler producerar självständigt information och relationstal från affärsbokföringen till ledningen. Allt detta görs med beaktandet av att företag fungerar på en marknad som hela tiden förändras. Klarar du av att producera dessa kalkyler som ledningen behöver? Målsättningen för kursen är även att ge en introduktion i ledningens eko-nomiförvaltning och dess terminologi samt användningsområden.

KASSAVIRTA – OSAATKO MITATA JA KEHITTÄÄKeskiviikkona 21.3.2012, 8.45 – 16.00, Yritystalo Evald, Ristirannankatu 1, KokkolaLuennoitsijana: VTM Ilari Salmi, Present K&S OyJäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 24.2.2012Yrityksen talouden tärkein yksittäinen kysymys on sen kyky saada aikaan ja kehittää riittävää kassavirtaa. Riittävä kassavirta on taas kunnollisen rahoitusase-man edellytys. Yrityksen taloudellinen tila muodostuu kassavirran riittävyydestä ja rahoitusasemasta. Jokaisen taloudesta vastaavan on tunnettava oman yrityksensä kassavirta- ja kannattavuustavoitteet, rahoitusasemaan liittyvät tavoitteet (vakava-raisuus ja maksuvalmius) ja liiketoiminnan kasvuun liittyvät tavoitteet. Paneudu-taan taloudellisten tavoitteiden kokonaisuuteen ja budjetoinnin perusteisiin.

EXCEL 2010 – TEHOKÄYTTÖÖNTiistaina 27.3.2012, klo 8.45 –16.00, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto, Talonpojankatu 6, KokkolaLuennoitsijana: Arja Kuukkanen, ATKuukkanen Oy Jäsenhinta 275 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 365 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 16.3.2012Microsoft Excelin avulla voidaan analysoida, hallita ja jakaa tietoa. Excel tarjoaa mm. analysointi- ja visualisointityökaluja. Excel sisältää tehokkaat ja joustavat työkalut erilaisiin tarpeisiin monimutkaisten raporttien laatimisesta henkilökohtais-ten kulujen hallintaan.

taLouskatsaus | Ekonomisk öVErsiktJarl Sundqvist

suHDannELuVut EDELLEEn myöntEisEt - heikot odotukset synkentävät näkymiä

konjunktursiffrorna fortfaranDE PositiVa - svaga förväntningar förmörkar

det som ännu under våren 2011 såg ut som en spirande hög-konjunktur har snabbt förvandlats till dystrare stämningslä-gen i företagen. Trots att det såg bra ut för företagen i öst-erbotten och Mellersta österbotten på basen av den statistik som sammanställts på sensommaren, har de dystra signa-lerna från världsekonomin och i synnerhet de oroväckande beskeden från Europa gjort det svårt att förutspå framti-den. Oron på marknaden har kastat långa skuggor också över stämningen i företagen i österbotten i form av bland annat lägre förväntningar om kommande omsättning.

-40%

-20%

0%

20%

40%

60%

80%

Loka o3 marras o4 HELmi 06 ELo 07 HELmi 09

tiLauskanta LiikEVaiHto tunnELmarEkrytointi

HuHti 10 marras 11

Tunnelmaluvut synkkenevät selvästi.

Vielä keväällä 2011 hyvin virinnyt optimismi on parin kuukauden aikana vaihtunut synkem-piin tunnelmalukuihin. Vaikkakin Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueen teollisuudella vielä loppukesällä kirjattujen tilastolukujen mukaan menee varsin hyvin, ovat maailman-talouden ja Euroopan talouden näkymät vai-keuttaneet ennustamista. Tämä näkyy sel-keästi heikompina tunnelmalukuina ja myös synkempinä arvioina tulevasta liikevaihdosta.


suHDannEtiLannE – businEss PanEL 2/2011Loka-marraskuun taitteessa toteutettu Pohjanmaan kauppakamarin Business Panel –suhdannekysely osoit-taa selvästi nyt mentävän kohti synkempiä aikoja. Sa-manaikaisesti kyselyn kanssa kävi keskustelu Kreikan talouden tukipaketista kuumimmillaan. Kysyttäessä yleistä tunnelmaa toimialalla oli jo keväällä huomatta-vissa tasaantumista, mutta markkinoiden voimakkaat signaalit ovat laskeneet yleistä tunnelmaa merkittävästi.

Tulosten perusteella voidaan päätellä kauppakama-rin jäsenten odottavan heikompia taloudellisia aikoja. Liikevaihdon odotukset ovat kyselyn perusteella selväs-ti alemmalla tasolla kuin aiemmilla neljänneksillä. Sa-moin tilauskanta on heikompi kuin edellisellä neljän-neksellä.

Liikevaihdon arvioidaan eri aloilla olevan yleisesti laskusuunnassa. Liikevaihdon tällä neljänneksellä ver-rattuna vuoden takaiseen odotetaan kasvavan eniten kaupan alalla. Liikevaihdon odotukset ovat kuitenkin kaupan alallakin huonommat kuin edellisessä mittauk-sessa. Suurin lasku odotuksissa verrattuna edelliseen mittaukseen on teollisuudessa.

Vid den senaste mätningen som gjordes våren 2011 hade företagen inom tjänstesektorn mycket höga för-väntningar på omsättningen inför den närmaste fram-tiden. Dessa förväntningar har dämpats avsevärt så att optimismen har förbytts mot att man går mera mot ett normalläge inom servicebranscherna. Tjänstesektorns uppfattning om att den rådande nivån bibehålls har stärkts.

Anmärkningsvärt är ändå att uppskattningen av framtida rekryteringar inte dyker lika djupt som för-väntningarna på orderingången. Handeln är den sek-tor som starkast tror på en ökning av personalbehovet under de närmaste tre månaderna. På en del håll inom handeln är uppfattningen till och med så stark att man förutspår att behovet ligger på fler än fem anställda. Service- och handelssektorerna visar de positivaste sig-nalerna för rekryteringens del i denna mätning. Det är ändå beaktansvärt att inom alla branscher tror merpar-ten av de svarande att antalet anställda ökar snarare än minskar under de tre följande månaderna.

Inom industrisektorn är orderingången nu jämfört med läget för tre månader sedan också betydligt dys-trare. Antalet industriföretag som anser att läget är sämre än tidigare har blivit fler, och de som förutspår ett oförändrat läge istället för bättre har ökat. Läget be-träffande orderingången är ljusast inom servicesektorn även om en förskjutning skett mot en något svagare op-timism. Antalet som anser att orderingången är bättre nu än för tre månader sedan har halverats jämfört med förra mätningen i våras medan fler än hälften anser att läget är oförändrat.

Industrisektorns verksamhet begränsas mest av otill-räcklig efterfrågan. Nästan hälften av industriföreta-gen anser att otillräcklig efterfrågan bromsar tillväxten. Denna grupp har också nästan fördubblats jämfört med läget i april 2011. Anmärkningsvärt är ändå att nästan vart femte företag anser att verksamheten begränsas av kapacitetsbrist och bristen på yrkeskunnig arbetskraft.

inDustri sErVicE HanDEL totaLt

omsättning PEr branscH

0%

10%

20%

30%

40%

60%

50%

ökar oföränDraD minskar

Företag inom service- och handelssektorerna väntar sig minst förändringar i sin omsättning.

VasarEgionEn jakobstaDsrEgionEn

mELLErsta östErbottEn totaLt

aLLmän stämning PEr rEgion

0%

10%

20%

30%

40%

60%

70%

50%

myckEt oPtimistisk

oPtimistisk normaL PEssimistisk myckEt PEssimistisk

Vasaregionen visar fortfarande den starkaste optimismen.

aPriL 2011noVEmbEr 2011

VErksamHEtsbEgränsningar inom inDustrin

0%

10%

15%

5%

20%

25%

30%

35%

40%

45%

50%

inga ProDuk-tionsHinDEr

anDra Pro-Duktions-HinDEr

otiLLräck-Lig EftEr-frågan

brist På kaPacitEt

brist På arbEts-kraft

tiLLstånD/byrokrati

Bristen på efterfrågan bromsar tillväxten i företagen men det råder också brist på yrkeskunnig arbetskraft.


omsättningEn sEr bra utÅterhämtningen efter recessionen som nådde sin dju-paste punkt i början av år 2009 har varit piggare på vårt område jämfört med övriga landet. Starkast har utveck-lingen varit i Österbotten som återhämtat sig snabbast, mycket tack vare att företagen i Österbotten inte gjorde en liknande djupdykning som företagen i hela landet. De österbottniska företagen drabbades senare och sva-gare av lågkonjunkturen än företagen i de övriga de-larna av landet. Företagen i Mellersta Österbotten drab-bades också i mindre skala än företagen i övriga landet. Skillnaden gällande omsättningen har vuxit hela tiden mellan företagen i resten av landet och Österbotten, till förmån för våra företag. Företagen i Mellersta Öster-botten har också återhämtat sig från svackan i början av år 2009 och utvecklingen har varit stabil.

Den tredje största industrigrenen i Österbotten och den mest betydande industrigrenen i Mellersta Öster-botten är metallförädling och tillverkning av metallpro-dukter. Efter en brant nedgång under år 2008 har före-tagen återhämtat sig väl och haft en stabil nivå under hela 2010. Inte heller för dessa företag var svackan lika djup som för företagen i de övriga delarna av landet. Både de österbottniska företagen och företagen i Mel-lersta Österbotten klarade sig förhållandevis bra. Under

mELLErsta östErbottEn HELa LanDEtöstErbottEn

Det ser ännu positivt ut för omsättningens utveckling i början av 2011.

områdets lokomotivbranscher har ett klart starkare läge än indu-strin i genomsnitt i landet och därför ser hela ekonomin bättre ut än för övriga landet.

90%

100%

110%

120%

130%

140%

150%

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

HELa Ekonomin (2005=100)

LokomotiVbranscHEr (2005=100)

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

100%

80%

120%

140%

160%

180%

200%

220%

240%

östErbottEn, EL ocH ELEktronik

östErbottEn, maskinEr ocH utrustning

mELLErsta östErbottEn, mEtaL

HELa LanDEt inDustrin


det andra kvartalet 2011 kunde en svag nedgång i om-sättningen redan märkas på många håll.

Tillverkning, reparation och installation av maskiner och apparater har också återhämtat sig bättre på vårt område än i jämförelse med övriga delar av landet. I Mellersta Österbotten har utvecklingen varit positiv hela 2010-2011 med en tillväxt på drygt fem procent. I Österbotten har utvecklingen varit gynnsam med en viss nedgång under 2011. Sammantaget har branscher-na ändå visat en klart positivare utveckling än i motsva-rande branscher i hela landet.

Maamme sähkö- ja elektroniikkateollisuus ei ole on-nistunut nousemaan vuoden 2009 taantumaa edeltä-neelle tasolle. Alan yritysten liikevaihto putosi vuon-na 2009 ja on pysynyt siitä lähtien jokseenkin samalla tasolla. Osa alan teollisuudesta on siirtynyt halvempi-en tuotantokustannusten maihin. Pohjalaiset sähköalan yritykset ovat sen sijaan selvinneet melko hyvin, ja alan liikevaihto on noussut alkuvuoden 2010 notkahduksen jälkeen. Vuoden 2011 alkupuoliskolla sähköteollisuu-den liikevaihto Pohjanmaalla on kehittynyt positiivises-ti, kun taas alan teollisuuden kasvu muualla maassa on pysähtynyt.

Perävaunujen ja veneiden rakentamisessa oli alku-vuodesta havaittavissa lievää toipumista. Vuoden en-simmäinen neljännes oli alalle hieman valoisampi, mutta kasvu pysähtyi sen jälkeen. Talouden heikot nä-kymät heijastuvat suhteellisen varhaisessa vaiheessa niin perävaunujen kuin veneidenkin valmistukseen. Euroopan talouden vahvat negatiiviset signaalit jättä-vät nopeasti jälkensä näihin teollisuuden aloihin. Tou-ko- ja kesäkuun liikevaihtoluvut olivat selvästi lasku-suuntaisia.

kauPanaLa Vakaassa kasVussa Päivittäis- ja tukkukauppa kauppakamarialueella on kehittynyt tasaisesti ja positiivisesti. Ostovoima on ke-hittynyt suotuisasti ja vaikuttanut kaupan alaan myön-teisesti.

Vuoden 2009 alkupuoliskon pudotus oli Keski-Poh-janmaalla voimakas, mutta myös palautuminen on ollut nopeaa. Pohjanmaan kaupan kehitys on ollut myöntei-sempää kuin Keski-Pohjanmaalla ja merkittävästi pa-rempaa kuin muualla maassa. Tyypillistä Pohjanmaal-le ja Keski-Pohjanmaalle oli, että pudotus alkuvuodesta 2009 ei ollut yhtä nopea kuin muualla maassa ja pa-lautuminen on ollut hyvää. Kaupan kasvu vuoden 2010 ensimmäiseltä neljännekseltä vastaavaan neljännek-seen tänä vuonna on ollut lähes kymmenen prosenttia.

Kauppa alueella on palautunut hyvin ja osoittaa vakaata kasvua.

kauPPa (2005=100)

PoHjanmaa kEski-PoHjanmaa koko maa

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

100%

90%

110%

120%

130%

EtELä-PoHjanmaa

Rakentamisessa on havaittavissa pirteää nousua.

Koko teollisuus on viime vuoden ja tämän alkuvuoden aikana kasvanut alueella jokseenkin samassa tahdissa kuin koko maas-sa, tosin selvästi korkeammalla tasolla.

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

rakEntaminEn (2005=100)

100%

90%

80%

110%

120%

130%

140%

150%

160%

170%

180%

PoHjanmaa kEski-PoHjanmaa koko maaEtELä-PoHjanmaa

denna ekonomiska översikt beskriver lä-get år 2011 på österbottens handels-kammares område. Området samman-faller med österbottens NTM-centrals område och består av landskapen öster-botten och Mellersta österbotten.

Tämä talouskatsaus tarkastelee tilan-netta vuonna 2011 Pohjanmaan kaup-pakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan ElY-keskuksen alue ja käsit-tää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

tEoLLisuus (kaikki toimialat, 2005=100)

100%

90%

80%

110%

120%

130%

140%

150%

160%

170%

180%

PoHjanmaa kEski-PoHjanmaa koko maa


ajassa - aktuELLt

Skandinavian merkittävimmässä energiateknolo-gian keskittymässä Vaasassa isännöidään usei-ta alan asiantuntijoille suunnattuja tapahtumia

vuosittain. Vaikka tapahtumien tavoitteet, teemat ja painotukset eroavatkin toisistaan, ne kiinnostavat kuitenkin osittain samoja toimijoita – alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Keväällä2012 yhdistetään ensimmäistä kertaa kol-me merkittävää energia-alan tapahtumaa samalle viikolle. Tavoitteena on lisätä kaikkien tapahtumien huomioarvoa, helpottaa kaukaisempienkin vieraiden osallistumista useampiin tapahtumiin ja vahvistaa Vaasan seudun tunnettuutta energiasektorilla.

Markkinointi tapahtuu EnergyWeek-nimikkeen alla. Ilmoittautuminen kaikkiin tapahtumiin on keskitetty yhteiselle EnergyWeek-sivustolle, josta löytyvät myös ajankohtaiset tiedot ohjelmasta ja esiintyjistä.

energia- ja ymPäristÖseminaariEnergisen viikon aloittaa maanantaina 19.3. Energia- ja ympäristöseminaari, joka kokoaa vuosittain yhteen energia- ja ympäristöalan päättäjiä ja yrityselämän vaikuttajia niin lähialueelta kuin valtakunnallisestikin. Tällä kertaa teemana on ”Energiatehokkuus ja ympä-ristö”.

Tulevan kevään seminaarin puheenvuoroissa lähes-tytään teemaa EU-näkökulmasta, hallitusohjelmas-ta ja ministeriön virkamiesnäkökulmasta. Konkreetti-sempaa näkökulmaa saadaan yrityspuheenvuoroista, joissa kuullaan mm. yritysten ympäristöviestinnän merkityksestä, energiatehokkuuden lisäämisen mah-dollisuuksista sähkönjakelussa sekä ympäristöystä-vällisestä yhdyskuntarakentamisesta.

Energia- ja ympäristöseminaari järjestetään nyt jo kahdeksatta kertaa. Edellisen, 260 kuulijaa kerän-neen seminaarin teemana oli ”Uusiutuvan energian eri muodot”.

tiistaista torstaihinTiistaina 20.3. keskitytään tuulivoimaan. Vuon-na 2011 suuren suosion saavuttanut Vaasa Wind Exchange järjestetään tällöin toisen kerran. Kyseessä on varsin vapaamuotoinen verkostoitumistapahtuma, johon on yhdistetty näyttely. Näytteilleasettajina toi-mivat mm. yritykset, kunnat ja viranomaiset.

Keskiviikkona ja torstaina 21.-22.3.on vuorossa Re-newable Efficient Energy II Conference ja sen myötä tieteellinen katsaus uusiutuvaan energiaan. Kaksipäi-väinen konferenssi on tarkoitettu erityisesti tutkimuk-sen ja kehitystoiminnan ammattilaisille niin oppilai-tosmaailmassa kuin elinkeinoelämässäkin

synergiaa!Vaasa EnergyWeek tarjoaa kolmen päätapahtuman lisäksi erilaista aiheeseen liittyvää oheisohjelmaa. Ta-pahtumiin odotetaan yli tuhatta energia-alan ammat-tilaista, tutkimuksen ja kehityksen asiantuntijaa ja po-liittista vaikuttajaa Suomesta ja muualta Euroopasta. Päätapahtumien lisäksi suunnitteilla on iltaohjelmaa ja yritysvierailuja Vaasan seudun energiateknologian kärkiyrityksiin.

lisätietoja EnergyWeek-ohjelmasta: www.energyweeK.Fi

täyttä energiaa vaasassa viiKolla 12/2012


tyÖhyvinvointi Kiinnosti

Tämän syksyinen Kauppakamarilounas järjestettiin yh-teistyössä Tapiolan kanssa. lounaan teema ’johtami-nen ja työhyvinvointi’ oli sangen ajankohtainen, sillä se keräsi vaasalaisen Ravintola Il Bancon suuren salin täyteen kiinnostuneita. lounasesitelmän piti henki-Tapiolan toimitusjohtaja minna Kohmo ja esitelmää kommentoi Vaasan yliopiston tutkijatohtori liisa mä-kelä johtamisen laitokselta.

yrityKsille valmennusta verKKolasKuun siirtymisessä

Kauppakamarit järjestivät syksyn aikana yhteistyö-kumppaneiden kanssa Viisas valitsee verkkolaskun –kiertueen. Kiertueen tavoitteena oli edistää yri-tysten verkkolaskutusta opastamalla, miten verk-kolaskutukseen siirrytään ja kuinka verkkolaskujen lähetys onnistuu niin yritys- kuin kuluttaja-asiak-kaille.

150-Kiertue

Miten saataisiin luotua tuhansia uusia työpaikko-ja Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle oli kysymys, joka veti marraskuussa reippaan parikymmentä yri-tysten ja julkisen sektorin johtajaa yhteen. Kes-kustelussa syntyneet ideat on kirjattu ja Keskus-kauppakamari vie niitä eteenpäin keskustaeluissa valtakunnan tason päättäjien kanssa.

teKesin rahoitusmahdollisuudet yritysten tietoon

Syyskuussa järjestetty seminaari keräsi yhdek-si iltapäiväksi yhteen reilut 60 Tekesin uudesta strategiasta kiinnostunutta. Seminaarissa kuul-tiin Tekesin asiantuntijoiden lisäksi puheenvuoroja tutkimusorganisaatioista ja Tekes-rahoitusta hyö-dyntäneistä yrityksistä.

Tekesin uusi strategia veti paikalle kiin-nostuneita sekä korkeakouluis-ta että elinkei-noelämästä.

Kustannustehokas ja manuaalista työtä vä-hentävä verkkolasku-tus oli ajankohtainen ja kiinnostava aamiaistilai-suuden aihe ja houkutte-li yli 80 kuulijaa.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto EJ Penttilä totesi avauspuheenvuorossaan valtakunnallisen 150 000 uu-den työpaikan tavoitteen olevan hurja, mutta jakamalla se alueittain ja eri toimialoille, voidaan sen todeta olevan aivan mahdollinen. –Kauppakamareiden tehtävä on nyt edesauttaa uusien työpaikkojen syntymistä, linjasi Penttilä.

Alustusten jälkeen käydyissä ryhmä-keskusteluissa syntyi lukuisia ideoita siitä, miten voitaisiin edesauttaa uu-sien työpaikkojen syntyä ja vaikut-taa työvoiman riittävyyteen. Esiin nousi mm. Ruotsin vähäinen merki-tys pohjalaisyritysten vientimaana, koulujen opinto-ohjaus ja julkisen hankinnan helpottaminen.

Minna Kohmo nosti puheenvuorossaan esiin työn mie-lekkyyden merkityksen jaksamisen kannalta sekä korosti työhyvinvointia osana ihmisten kokonaishyvinvointia.


MP2 Itella Oyj

connecting business 4/2011

Documents