cb-connecting business 2/2015

CONNECTING BUSINESS

POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

2 ∙ 2015

VERKSTADSARBETE I TRE GENERATIONER

Korjaamotöitä kolmessa polvessa

SUURIA RAKENNUSHANKKEITA VIREILLÄSTORA BYGGPROJEKT PÅ GÅNG

BUSINESS PANELOPTIMISMI NOSTAA PÄÄTÄÄN | GRYENDE OPTIMISM

Mestarintie 6, Kokkola, 06–8239 600

automyynti ark. 9–18, la 10–14

huolto ark. 8–16

varaosamyynti ark. 8–17

vauriokorjaamo ark. 8–16

KAYTTOAUTO.FI

Rantamaantie 35, Vaasa, 06–3156 300

automyynti ark. 9–18, la 10–15

huolto ark. 8–18, la 9–14

varaosamyynti ark. 8–18, la 9–14

vauriokorjaamo ark. 8–16

KAYTTOAUTO.FI

BMW 4-sarjan Gran Coupé Business xNavi Edition alk. 49.650,75 €. Autoveroton hinta 37.080,00 €, arvioitu autovero 11.970,75 €, toimituskulut 600 €. EU-yhd. kulutus 6,4 l/100 km, CO2-päästöt 149 g/km (BMW 420i A Business xNavi Edition). BMW 5-sarjan Business Exclusive Edition alk. 47.362,78 €. Autoveroton hinta 38.640,00 €, arvioitu autovero 8.122,78 €, toimituskulut 600 €. EU-yhd. kulutus 4,2 l/100 km, CO2-päästöt 110 g/km (BMW 518d A Business Exclusive Edition Sedan).Tarjous on voimassa 30.6.2015 asti ja koskee uusia asiakastilauksia.

BMW 4-SARJAN GRAN COUPÉ BUSINESS xNAVI EDITION.

LISÄÄ VOIMAA JA SUUNTAA.BMW xDRIVE 490 €. NAVIGOINTI 0 €.

BMW 5-SARJAN BUSINESS EXCLUSIVE EDITION SEDAN JA TOURING.

LISÄÄ LOISTOA.BUSINESS EXCLUSIVE 0 €.

Ajamisen iloa

BMW

www.bmw.fi

BMW 4-SARJAN GRAN COUPÉ BUSINESS xNAVI EDITION ALK. 49.651 €. VAPAA AUTOETU ALK. 915 €/KK.Vakiona esimerkiksi: ‣ xDrive-neliveto ‣ Navigointijärjestelmä Business ‣ Automaattivaihteisto (8-vaihteinen) ‣ Urheiluistuimet edessä ‣ Peruutustutka (PDC) taakse ‣ Vakionopeussäädin ‣ Kääntyvät takaselkänojat (40:20:40) ‣ Bluetooth handsfree Professional ja USB-liitäntä

BMW 5-SARJAN BUSINESS EXCLUSIVE EDITION ALK. 47.363 €. VAPAA AUTOETU ALK. 885 €/KK.Vakiona esimerkiksi: ‣ Automaattivaihteisto (8-vaihteinen) ‣ Nahkaverhoilu Dakota ‣ Urheiluistuimet edessä ‣ Urheiluohjauspyörä (nahkapäällysteinen) ‣ LED-sumuvalot ‣ Peruutustutka (PDC) eteen ja taakse ‣ Läpilastausmahdollisuus (kääntyvät takaselkänojat) ‣ Bluetooth handsfree Professional ja USB-liitäntä ‣ Automaattinen ilmastointi laajennetuin toiminnoin ‣ Automaattisesti himmentyvä taustapeili ‣ Lämmitettävä ohjauspyörä

2 ⋅ 2015

2118

SISÄLTÖ · INNEHÅLL

ESKO AHOEnemmän liike-elämän osaamista poliittiseen päätöksentekoon

CONNECTING BUSINESSPohjanmaan kauppakamarilehti

Österbottens handelskammartidning

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessaTidningen utkommer fyra gånger per år.

JULKAISIJA | UTGIVAREPohjanmaan kauppakamari

Österbottens handelskammareVaasa – Pietarsaari – Kokkola

Vasa – Jakobstad – KarlebyPuh/tfn (06) 318 6400www. ostro.chamber.fi

PÄÄTOIMITTAJA | CHEFREDAKTÖRJuha Häkkinen

Puh/tfn 0500 561 [email protected]

ILMOITUKSET | ANNONSERMia Brännbacka

Puh/tfn 050 309 [email protected]

TOIMITUSNEUVOSTO | REDAKTIONSKOMMITTÉ

Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100

TOIMITUS | REDAKTIONViestintä Oy [email protected]

TAITTO | OMBRYTNINGMuotoilutoimisto Into

Tuula Koto

KÄÄNNÖS | ÖVERSÄTTNINGPohjanmaan kauppakamari/

Österbottens handelskammare Micaela Lindahl-Palmroos ja/och Mia Brännbacka

PAINO | TRYCKKirjapaino Fram Boktryckeri

SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n

Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

PAINOS | UPPLAGA4500 kpl / st.

ISSN 1796-9441

KANSI | PÄRMKuva | bild:

Sami Pulkkinen

Andreas, Lasse, Joakim ja Petter Eriksson pitävät Erikssons -yhtiöiden pyörät pyörimässä.

Andreas, Lasse, Joakim och Petter Eriksson ser till att hjulen i Erikssons bolagen är i rullning.

10 Korjaamotöitä kolmessa polvessa Verkstadsarbete i tre generationer 12 Isot rakennushankkeet kehittävät kaupunkikuvaa Stora byggprojekt utvecklar stadsbilden

18 Enemmän liike-elämän osaamista poliittiseen päätöksentekoon

PALSTAT

PÄÄKIRJOITUS | LEDARE | 5Paras viennin vauhdittaja on teollisuutta palveleva infrarakentaminen | Infrabyggen för industrins ändamål stimulerar exporten bäst LYHYESTI | I KORTHET | 7

KOLUMNI | KOLUMN | 850 år av fotboll och samarbete med näringslivet

UUSIIN ASEMIIN | PÅ NYA POSTER | 21Krakovasta Pietarsaareen ilman kulttuurishokkia

TALOUSKATSAUS | EKONOMISK ÖVERSIKT | 24

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA | HANDELSKAMMARENS KURSER | 28

AJASSA | AKTUELLT | 30

KATJA SAUVOLAKrakovasta Pietarsaareen ilman kulttuurishokkia

CONNECTING BUSINESS 3

VARMISTA NÄKYVYYTESI

Läs förra numret på www.coastline.fi | Varaukset ja lisätietoja: [email protected]

Viime kerralla Coastlinen sivut myytiin loppuun ennätysajassa.

Boka alltså din sida i god tid om du vill försäkra dig om

att synas i Coastline 2016–2017.

Sivujen myynti alkaa kevään aikana.

JARL SUNDQVISTjohtaja | direktörPohjanmaan kauppakamari | Österbottens handelskammare

Valtion kotimaan markkinoille suuntaamat elvytystoimet ovat nostaneet kustannustasoa ja siten haitanneet vientiä. Valtion rakentamiseen ja palvelusektorille suuntaamat, ko-timaan talouden elvytykseen tähtäävät toimenpiteet näyttä-vät osittain heikentäneen vientiteollisuuden kilpailukykyä ja mahdollisuuksia tehdä kauppaa. Tämän totesi taannoin Suo-men Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja (Yle uutiset 13.4.2015).

Lausunto on mielenkiintoinen erityisesti meidän kannal-tamme, alueemme kun on hyvin vientivetoista. Tiedämme, että yritystemme tuloksesta keskimäärin kaksi kolmasosaa on peräisin viennistä, paikoin vieläkin enemmän. Tilastokes-kuksen tietojen perusteella tiedämme myös, että viennin ke-hitys on monin paikoin Suomessa ollut maltillista, toisinaan jopa erittäin heikkoa. Edelleen Tilastokeskuksen mukaan markkinoiden epävarmuudesta huolimatta alueemme on pär-jännyt taas hiukan muita paremmin. Alueemme on kuitenkin taloudellisessa vuorovaikutuksessa muiden alueiden kanssa,

ja näin valtiolliset toimenpiteet heijastuvat myös meille.Suomen Pankin neuvonantaja Lauri Kajanoja sohaisee ar-

kaan paikkaan: miten valtion elvytystoimet tulisi suunnata, jotta vientiin saataisiin vauhtia? Tälläkään kertaa ei tarjolla ole yksinkertaista ratkaisua. Työaika, työn hinta ja verotus voisivat olla ratkaisun osatekijöitä. Vaikeuksia ilmenee kui-tenkin heti, kun eri elvytystoimien vaikutuksia yritetään ar-vioida. Valitettavasti tällä hetkellä elämme suuressa epävar-muudessa, kun vaikutusten lisäksi myös itse elvytystoimia on vaikea ennakoida.

Viennin infrastruktuuriin tehtyjen panostusten positiivises-ta vaikutuksesta on melko vahvat näytöt. Meidän kannaltam-me positiivista on, että monet alueemme poliitikot nostivat vaalien alla esiin infraan liittyviä kysymyksiä. Parhaiten vien-titeollisuutta tukevia, suoria elvytystoimia ovat valtatien 8 parantaminen, satamien syventäminen ja kehittäminen, rau-tateiden syöttöliikenteen varmistaminen satamiin ja niistä pois sekä lentoyhteyksien turvaaminen.

Paras viennin vauhdittaja on teollisuutta palveleva infrarakentaminen

Infrabyggen för industrins ändamål stimulerar exporten bäst

Statliga stimulansåtgärder riktade till den inhemska marknaden har hämmat exporten eftersom kostnadsnivån hos oss stigit. Slutresul-tatet är att de positiva åtgärder för byggande och för tjänstesektorn som regeringen satt in för att stimulera den inhemska ekonomin, ser ut att delvis ha bidragit till att försämra exportindustrins konkurrens-kraft och på så sätt möjligheter att göra affärer. Det konstaterade råd-givaren till Finlands Banks direktion, Lauri Kajanoja för ett tag sedan (Yle nyheter, 13.4.2015).

Uttalandet är intressant i synnerhet för oss I Österbotten som ar-betar och verkar i en region med exportintensiv industri. Vi vet att i snitt två tredjedelar av våra företags ekonomiska resultat är export-relaterade. På en del håll kan andelen till och med vara ännu högre. Vi vet också på basen av Statistikcentralens uppgifter att exportutveck-lingen har varit måttlig och ibland till och med mycket svag på många håll i landet. Samma källa uppger också att våra regioner trots oro på marknaderna klarat sig igen en gång lite bättre än andra regioner i snitt. Vår region är ändå en del av det ekonomiska samspelet och där-för avspeglar sig statliga åtgärder även hos oss.

Finlands Banks rådgivare Lauri Kajanoja sätter fingret på en öm punkt: hur skall statliga stimulansåtgärder riktas för att exporten skall stimuleras? Inte heller denna gång finns det enkla lösningar att tillgå. Lösningsförslaget kan bestå av en blandning av åtgärder kring arbetstiden, priset på arbetet och beskattningen. Svårigheten upp-står när man skall förutspå effekterna av olika åtgärder. Just nu le-ver vi dessvärre under stor osäkerhet då både åtgärder och effekter är svåra att förutspå.

Det finns ändå en rätt stor enighet kring att infrastruktursats-ningar för exportindustrin gett ett gott utfall. För oss är det positivt att många politiker i vår region under valrörelsen tog upp infrafrå-gor. Direkta stimulansåtgärder som bäst stöder exportindustrin är en förbättring av riksväg 8, utveckling och fördjupning av hamnar, sä-kerställning av matning från och till hamnarna med järnväg samt säk-rande av flygförbindelser.

PÄÄ

KIR

JOIT

US

| LED

AR

E

VARMISTA NÄKYVYYTESI

Läs förra numret på www.coastline.fi | Varaukset ja lisätietoja: [email protected]

Viime kerralla Coastlinen sivut myytiin loppuun ennätysajassa.

Boka alltså din sida i god tid om du vill försäkra dig om

att synas i Coastline 2016–2017.

Sivujen myynti alkaa kevään aikana.

Onko yrityksessäsi käynyt vakuutusyhtiön edustaja, joka lähestyi yrityksesi vakuutustarpeita suomalaisen sosiaa-

liturvan riittävyyden näkökulmasta? Jos vastaat kyllä, luona-si on todennäköisesti käynyt LähiTapiola Pohjanmaan asiak-kuuspäällikkö.

– Me olemme tietoisesti valinneet ihmisystävällisen lähes-tymistavan myös yritystoiminnan vakuuttamiseen, sillä mi-kään muu ei ole yhtä vaikeasti korvattava tuotannontekijä kuin osaava ihminen, oli hän sitten yrittäjä tai työntekijä, sa-noo LähiTapiola Pohjanmaan yritysliiketoimintajohtaja Tapio Mäkelä.

– Yritykset ovat jo oppineet vakuuttamaan omaisuutensa, joten nyt on aika kiinnittää huomiota henkilöiden vakuutta-miseen, lisää henkilöstöriskipäällikkö Teemu Lillrank samal-la, kun vakuuttaa mielellään lähtevänsä mukaan yrityskäyn-neille.

Luonnollisesti LähiTapiola Pohjanmaa tarjoaa yrityksille henkilövakuutusten lisäksi koko vakuutusalan laajan kirjon lakisääteisistä vakuutuksista kiinteistö- ja irtaimistovakuu-tuksiin.

Paras asiantuntemus yhteistyöllä ja kouluttautumallaSuurella osalla ihmisistä ei ole tietoa siitä, millaista suojaa suomalainen sosiaaliturva tarjoaa sairauden tai työkyvyttö-myyden sattuessa taikka kuinka sosiaaliturvaa tai lakisäätei-siä vakuutuksia voi laajentaa vapaaehtoisilla vakuutuksilla. Siksi LähiTapiola Pohjanmaa on aktiivisesti kouluttanut omaa henkilökuntaansa opastamaan myös yritysasiakkaita henki-lövakuutusasioissa.

– Yritysliiketoiminnan tiimimme pitää kerran kuukaudes-sa toimintapäivän, jonka yhteydessä on aina jotain yritystoi-mintaan läheisesti liittyvää koulutusta. Sen lisäksi käymme läpi yrityscaseja ja mietimme, miten parhaiten voisimme auttaa asiakkaitamme, Mäkelä kertoo.

LähiTapiola Pohjanmaan auttaa yritysasiakkaitaan paitsi vakuutuksiin myös yritystoiminnan rahoittamiseen sekä si-joittamiseen liittyvissä asioissa. Asiakasvarainhoitaja Ville Kauppinen osallistuu yritysliiketoimintatiimin toimintapäi-viin ja neuvoo asiakkaita varojen sijoittamisessa.

– Raha ei kasva nollakorkotilillä, joten sitä ei kannata pi-tää siellä enempää kuin on tarpeellista. Yrityskäynnin yhtey-dessä käymme monesti läpi sekä yrityksen että yrittäjän ja hänen perheenjäsentensä sijoitusasioita, Kauppinen toteaa.

Yrityksen johdon luvalla LähiTapiolan edustajat voivat teh-dä joko klinikka- tai luentomuotoisen Yritysvisiitin, jonka ai-kana työntekijät pääsevät tutustumaan siihen, kuinka yritys on heidät vakuuttanut. Samassa yhteydessä he voivat saada tietoa siitä, kuinka omaa vakuutusturvaansa voi täydentää. Jokaiselle halukkaalle voidaan tarjota myös omalla ajalla teh-tävää henkilökohtaista riskikartoitusta.

Ihmisystävällinen yritysvakuuttaja

ADVE

RTO

RIAA

LI

LähiTapiola Pohjanmaan yritysliiketoimintatiimin Saija Vuorinen, Timo Kivimäki, Heinz-Jürgen Wawerek, Tapio Mäkelä, Ville Kauppinen ja Teemu Lillrank sekä pöydän toisella puolella istuvat Mika Lehtimäki ja Christian Gillberg huhtikuisessa toimintapäivässään.

Teksti ja kuva Johanna Haveri

Puh. 06 534 2000 Kauppapuistikko 19–21, 65100 Vaasa

Den kända österbottniska busstranspor-tören Haldin & Rose firade sitt nit-tionde verksamhetsår under år 2014, i arbetets tecken. Företaget höll sin

90-års jubileumsfest för den fastanställda personalen i januari i år. Samtidigt utdelades Centralhandelskammarens förtjänsttecken till personer med minst 10 tjänsteår.

Finnair ilahdutti Kokkola-Pietarsaaren lento-kentän matkustajia kahdesti tänä kevää-

nä. Ensin yhtiö ilmoitti kaikkien Flybe Finlan-din operoimien reittien muuttuvan toukokuun alusta Finnairin lennonnumeroille ja näin myös Finnairilta ostettaviksi. Käytännössä tämä tar-koittaa sitä, että niin varaaminen kuin jatko-matkustaminen Helsingistä eteenpäin helpot-tuu, kun jo yhteys Helsinkiin löytyy Finnairin tarjonnasta. Bonuksena tämä vielä parantaa Kokkola-Pietarsaaren näkyvyyttä kansainväli-sissä varausjärjestelmissä.

Muutama päivä ensimmäisen ilouutisen jäl-keen Finnair julkaisi kesän aikataulunsa. Len-toja on lisätty arki-iltoihin ja viikonloppuihin siten, että arkisin lennetään nyt neljä, lauan-taisin kolme ja sunnuntaisin kaksi edestakais-ta vuoroa. Arkiaikatauluja on myös yhden-mukaistettu: lennot ovat nyt samaan aikaan kaikkina arkipäivinä.

– Lentoaikataulut ovat nyt paremmat, tote-aa kauppakamarin johtaja Jarl Sundqvist. – Meillä ei ole mitään syytä olettaa, että vuo-roja leikattaisiin, mikäli matkustajia riittää. Nyt on meidän matkustajien tehtävä osoittaa Finnairille, että heidän tekemänsä päätös on oikea, kannustaa Sundqvist.

KRUUNUPYYN TARJONNAN SÄILYMINEN ON NYT KÄYTTÄJISTÄ KIINNI

LYH

YEST

I | I

KO

RTH

ET

Kauppakamarien vuoden kouluttaja on pohjalainen talousasi-antuntija Karl-Johan Sigfirds, joka luennoi kauppakamarei-

den koulutuksissa ympäri Suomea. Verotusta ja taloushallintoa päätoimisesti kouluttavalta Sigfridsiltä luennointi sujuu mo-lemmilla kotimaisilla. Sigfridsin palkitsemiseen johti ammat-titaidon ja selkeyden lisäksi kyky ujuttaa koulutuksiin mukaan käytännön työhön sovellettavia esimerkkejä sekä hieman huu-moria.

– Kalle on käytännönläheinen ja asiantunteva kouluttaja, joka saa kautta linjan hyvää palautetta koulutuksista joka puo-lelta Suomea. Vaikka yleisöstä ei ehkä perinteisesti kuulu nau-rahduksia arvonlisäverosta tai kirjanpidosta puhuttaessa, ei se Sigfridsin koulutuksissa ole epätavallista, kertoo Keski-Suo-men kauppakamarin koulutus- ja palvelupäällikkö Leena Räi-sänen.

Kauppakamarien vuoden kouluttaja Sigfridsin mukaan kou-luttajan on tärkeä pysyä itse innokkaana aiheesta. - Mielenkiin-to sekä kouluttajalla että koulutettavilla säilyy parhaiten yllä, kun sisällöt ja teemat pidetään ajankohtaisina. Seuraan jatku-vasti voimaanastuvia lakimuutoksia ja tarkkailen, mitkä aiheet kiinnostavat eniten, toteaa Sigfrids.

Kauppakamarien vuoden kouluttaja valittiin nyt neljättä ker-taa. Aiempina vuosina tunnustuksen ovat saaneet Helsingin seudun kauppakamarin lakimies Kirsi Parnila, Verohallinnon ylitarkastaja Sari Wulff sekä hallitusammattilainen, tietokir-jailija Matti Lainema. Valintaraatina toimii kauppakamarien koulutusvastaavien yhteistyöryhmä, jossa on edustajia kaikista kauppakamareista ympäri Suomea.

Haldin & Rose firade sina 90 år på vägarna

KARL-JOHAN SIGFRIDS ON KAUPPAKAMARIEN VUODEN KOULUTTAJA

Bland dem som fick motta förtjänsttecken fanns styrelsens hedersordförande Sigvard Haldin, som fick 65-årstecken för fortsatt förtjänstfullt arbete. Styrelsens viceordförande, handelskam-marens förra vd Bengt Jansson delade ut fört-jänsttecknen till personalen.


KOLU

MN Skribenten Niklas Storbacka är

själv ett levande bevis på hur man i Jakobstadsregionen växer in i och engagerar sig för Jaro. Storbacka började spela fotboll i Esse IK och flyttade över till Jaro som B-junior. Han debuterade som ligaspelare i den röda tröjan som 18-åring. Efter att ha spelat för Jaro i tio år och däremellan ett par säsonger i Sverige, övergick Storbacka till att lotsa Ab Liga Jaro Oy som dess verkställande direktör.

För att ta sig an framtiden behöver man förutom en vi-sion också känna sin historia. Det här gäller inom de fles-ta områden, för en nation, i näringslivet och även inom

fotbollsvärlden. FF Jaro firar i år sitt 50-års jubileum och det ger orsak att stanna upp för en nulägesanalys. Var är vi och vart är vi på väg? För 50 år sedan var grundarnas vision att skapa ett elitlag i Finländsk fotboll, som skulle representera hela Jakobstadsregionen och ha ett fungerande juniorarbe-te. Klubben fick namn efter sin huvudsponsor och en sådan koppling till näringslivet var unik på den tiden. På många plan har visionerna förverkligats. Av de 50 åren har nyligen den 23:e säsongen på landets högsta nivå inletts och varumärket FF Jaro är starkt förknippat med Jakobstadsregionen. Natio-nellt sett har FF Jaro också ett gott rykte som fostrarföre- ning. B-juniorernas FM-serieplats, de många uppdragen i olika ungdomslandslag och de unga spelare som redan ta-git steget in i representationslagets trupp är exempel som väcker uppmärksamhet nationellt sett. Sportsligt sett finns all orsak att vara stolta. Den ekonomiska utvecklingen har däremot inte riktigt hållit samma hastighet och spelarbud-geten inför jubileumsåret ligger på en nivå som motsvarar 90-talets siffror. Här ligger de absolut största utmaningarna inför framtiden.

Vår region har under långa tider präglats av en stark före-tagaranda och en vilja att hitta nya lösningar för att forma sin egen framtid. Arbetsmoralen är hög och regionen har en stark exportindustri. Kanske är det de här egenskaperna som också har återspeglats i FF Jaros verksamhet, där småstads-laget mot alla odds under långa perioder har kunnat utmana de stora städerna med betydligt större resurser. FF Jaro har haft och har en stark förankring i det lokala näringslivet både när det gäller samarbetspartners och personer som är enga-gerade i verksamheten på olika sätt. Under de perioder när ekonomin varit extra utsatt, har det hittills alltid hittats nya idéer och lösningar på utmaningarna och klubben har över-levt. Under de senaste årtiondena har FF Jaro fått ett allt

starkare internationellt inslag via skickliga spelare från andra länder. Samtidigt har vi lyckats bevara den lokala prägeln och fostra egna spelare till representationslaget. Även här finns paralleller till framgången inom regionens näringsliv, där många företag har starka internationella inslag, men ändå sett till att bevara kunnandet och utvecklingsarbetet på lo-kalplanet. FF Jaro kan också visa på bidrag till regionens ”ex-port”, eftersom flera av Jaros spelare tagit steget vidare till större ligor. Just nu är Roman Eremenko tveklöst den mest lysande stjärnan på en absolut toppnivå i Europa.

För Jaros del innebär framtiden en hel del utmaningar. De ekonomiska förutsättningarna för ligafotboll i Jakobstad är konstant under press. Samtidigt finns ett yttre hot i de krav som framöver kommer att ställas på ligalicenserna. Stadion-förhållandena i Jakobstad motsvarar tyvärr inte i dagsläget en modern nivå och på övriga ligaorter är antingen stadion-projekten avslutade eller i startgroparna. Planering och fi-nansiering av ett nytt stadion är naturligtvis ett långsiktigt projekt och därför är det viktigt att diskussionerna kring ett liknande projekt i Jakobstad nu inleds. Det här är ytterst sett en fråga om vilken framtidstro vi har i regionen. En modern stadion, med allt vad det medför av handel, restauranger, större evenemang och konserter, är en spännande möjlighet. En arkitekttävling för planeringen av området vid Sikören i Jakobstad är igång och en stadion vid det aktuella området skulle också bevara en, ur stadens industrialiseringshistoria sett, viktig byggnad.

Det finns flera beröringspunkter mellan näringslivet och en idrottsklubb som t.ex. FF Jaro och ett starkt ömsesidigt beroende mellan dessa. Utan tvivel är FF Jaro också fram- över mycket beroende av hur regionens näringsliv utvecklas. Samtidigt behövs regionala varumärken som kan förena in-vånarna, bjuda på underhållning, spänning och stolthet och som ger meningsfull fritidssysselsättning för ungdomar och höjer livskvaliteten utanför arbetstiden. FF Jaro är ett sådant varumärke för vår region. Tillsammans bygger vi framtiden.

50 år av fotboll och samarbete med näringslivet

Anvia Yrityspalvelut | Vaasa, Seinäjoki, Kokkola, Helsinki, Tampere | puh. 0393 933 933 [email protected] | www.anvia.fi/yrityksille

SEKAISIN PILVESTÄ?

Pilvipalvelut – paljon puhuttuja, mutta miksi oman yrityksen kannattaisi siirtää IT-asioita pilveen?

Koska se on helppoa ja pitkällä tähtäimellä edullista.

Katso lisätietoja ja huipputarjouksemme www.anvia.fi/pilvi

MITÄ OVAT ANVIAN PILVIPALVELUT?Sovelluksia ja IT-infrastruktuuria kotimaisesta palvelinkeskuksesta. Maksat kulloinkin käyttämistäsi palveluista tai kapasiteetista – et ilmasta.

Pilvipalvelut_215x282_CB.indd 1 9.4.2015 9:46:34

8 CONNECTING BUSINESS

Anvia Yrityspalvelut | Vaasa, Seinäjoki, Kokkola, Helsinki, Tampere | puh. 0393 933 933 [email protected] | www.anvia.fi/yrityksille

SEKAISIN PILVESTÄ?

Pilvipalvelut – paljon puhuttuja, mutta miksi oman yrityksen kannattaisi siirtää IT-asioita pilveen?

Koska se on helppoa ja pitkällä tähtäimellä edullista.

Katso lisätietoja ja huipputarjouksemme www.anvia.fi/pilvi

MITÄ OVAT ANVIAN PILVIPALVELUT?Sovelluksia ja IT-infrastruktuuria kotimaisesta palvelinkeskuksesta. Maksat kulloinkin käyttämistäsi palveluista tai kapasiteetista – et ilmasta.

Pilvipalvelut_215x282_CB.indd 1 9.4.2015 9:46:34

Nykyinen yrittäjä, Stigin poika Lasse Eriks-son tuli töihin korjaamoon omasta halus-taan 1980-luvun alussa ammattikoulun ja armeijan jälkeen. Nyt yrityksessä on jo

kolmas polvi Erikssoneita, sillä myös Lassen po-jat Andreas ja Joakim sekä veljenpoika Petter työs-kentelevät siellä. Andreas työskentelee yleensä Hus-qvarna-liikkeessä Pietarsaaressa, Joakim ja Petter vastaavat yhdessä korjaamosta.

– Vielä on liian aikaista sanoa, jatkaako joku po-jista yrittäjänä, sillä sukupolvenvaihdosta ei ole vie-lä suunniteltu. Yrittäminen on elämäntyyli, sitä täy-tyy oikeasti haluta, jotta siitä nauttii, Lasse Eriksson miettii.

KORJAAMOTÖITÄ KOLMESSA POLVESSAVERKSTADSARBETE I TRE GENERATIONER

Stig Erikssonin vuonna 1959 perustamasta traktoreiden ja mopojen korjaamiseen keskittyneestä yrityksestä on kasvanut autokorjaamon, auto-osakierrätyksen, autojen hinauksen ja kuljetuksen sekä metsä- ja puutarha-alan pienkoneiden myymälän muodostama yrityskokonai-suus, jossa työskentelee ympärivuotisesti 40 henkilöä.

TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER SAMI PULKKINEN

År 1959 grundade Stig Eriksson ett företag vars verksamhet koncent-rerade sig på reparation av traktorer och mopeder. Företaget har sen dess expanderat och utgörs idag av bilverkstad, bildelsåtervinning, bärgning och transport samt en butik för skogs- och trädgårdsbran-schen. Totalt sysselsätter företaget 40 personer året runt.

Lasse Eriksson on nauttinut yrityksen toiminnan rakentamisesta, vaikka muisteleekin joskus pienen yrityksen kodikkuutta. Takana Petter, Andreas ja Joakim Eriksson.


TEHOKASTA AUTO-OSAKIERRÄTYSTÄErikssonit käsittelevät vuosittain noin 4000 autoa. Lukumäärässä ovat mukana kuljetet-tavat, korjattavat ja purettavat autot. Aidatun autopurkamon alueella on sekä varaosiksi ostettuja autoja että autovahinkokeskuksel-le välivarastoitavia autoja. Yrityksellä on au-tojen välivarastot myös Kauhavalla ja Närpi-össä.

Jokainen yritykseen sisään tuleva auto kirjataan järjestelmään ja vastaava nume-ro merkitään myös autoon. Ostettavat pur-kuautot kuivataan nesteistä ja niistä irrote-taan osat, joilla on eniten menekkiä. Osat kirjataan ja varastoidaan ja niiden hyllypai-kat merkataan järjestelmään. Irrotetut ja va-rastoidut osat ovat nähtävissä myös yrityk-sen kotisivuilla, jossa käykin ahkerasti auton osien etsijöitä.

– Meillä on yhteensä noin 100 000 auton irto-osaa. Kierrätysosista vain noin 3 pro-senttia tulee oman korjaamon käyttöön ja suurin osa niistä päätyy muille korjaamoille. Viime vuonna lähetimme 11 000 osaa, Eriks-son kertoo.

REPARATIONERNA BETALAS AV FÖRSÄKRINGENErikssons verkstad reparerar och lackerar nästan 1000 bilar om året. Alla reparationer betalas av skadeförsäkringsbolagen och för-säkringsbolagen fastslår också reparationer-nas omfattning. Erikssons sköter själva om bärgningen av bilarna från skadeplatsen och för dem till den verkstad som ägaren valt. När bilen anländer lyfts den upp och både fotograferas och mäts för försäkringsbolaget.

–En kompetent personal och de nyaste tekniska apparaterna inom branschen ga-ranterar att bilen repareras så noggrant som möjligt, utlovar Eriksson.

Vid reparationen används både nya och begagnade reservdelar. Efter reparationen lackeras ännu bilen i företagets eget måleri, som använder sig av så miljövänliga lacker som möjligt.

JÄMN TILLVÄXTDå Lasse Eriksson inledde verksamheten fanns en utomstående anställd vid sidan av far och son. Nu är antalet anställda 40. För-utom antalet anställda har också utrymmena vuxit i en jämn takt.

– Inom den här branschen är variationen stor gällande mängden arbete. Ändå har vi ännu aldrig sagt upp eller permitterat en en-daste arbetstagare. Det här beror på att även personalen är flexibel och gör det arbete som just då erbjuds, säger Eriksson stolt. –Det är inte alltid lätt att hitta bra arbetstagare, där-för måste man hålla fast vid dem.

ERIKSSONS BOLAGEN

• familjeföretag som grundades 1959• sysselsätter 40 personer som i huvudsak kommer från närregionen• hanterar årligen ca 4 000 bilar, varav knappt 1 000 i verkstaden och 500 i demonteringshallen• säljer årligen ca 11 000 reservdelar till bilar• i reservdelslagret finns det ca 6 kilometer hyllor med små reservdelar • på gården till demonteringshallen finns ca 1000 bilar• från demonteringshallen går ca 400 ton järnskrot ut per år

Varaston hyllyistä löytyy valtava mää-rä auton osia, mutta joskus osia irrotetaan myös pihalle varas-toiduista autoista.


Kaupunkikuva vaikuttaa voi-makkaasti siihen, miten kau-pungissa asuvat tai vierailevat ihmiset kokevat kaupungin, siksi etenkin kaupunkikes-kustoja pyritään kehittämään entistä houkuttelevammiksi. Kaupunkikeskustoihin onkin viime vuosina suunniteltu suuria kauppakeskuksia ja

muita rakennuskokonaisuuksia, joissa on monia erilaisia toimintoja. Myös Pohjanmaalla tällaisten monipuolisesti asukkaita ja asiakkaita houkuttele-vien palvelukeskusten tarve on huomattu.

Isot rakennushankkeet kehittävät kaupunkikuvaaSTORA BYGGPROJEKT UTVECKLAR STADSBILDEN

Kaupunkien ja kaupunkiseutujen välinen kilpailu asukkaista, matkailijois-ta, yrityksistä, palveluista ja työpaikoista on kovaa. Kaupungit pyrkivätkin tavoitteellisella kehitystyöllä muokkaamaan brändiään ja vetovoimateki-jöitään niin, että erottuisivat edukseen muista kaupungeista.

TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER LEMMINKÄINEN TALO, MITTISTAN-PROJEKTI, MÄENPÄÄ RAKENNUS


Isot rakennushankkeet kehittävät kaupunkikuvaaSTORA BYGGPROJEKT UTVECKLAR STADSBILDEN

Konkurrensen mellan städerna och stadsregionerna är hård gällande invånarna, turis-terna, företagen, servicen och arbetsplatserna. Städerna strävar efter att omforma sin image och attraktionskraft med hjälp av målmedvetet utvecklingsarbete så att de kan skilja sig ur mängden.

TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER LEMMINKÄINEN TALO, MITTISTAN-PROJEKTI, MÄENPÄÄ RAKENNUS

Wasa Station -kortte-lin toiminnot jatkuvat saumattomasti sen kaupunkiin päinavautuvalla torilla.


Lemminkäinen Talo Oy voitti Vaasan kau-pungin järjestämän suunnittelukilpailun ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevan enti-sen linja-autoaseman korttelin kehittämi-seksi. Lemminkäisen ehdotus Wasa Station -nimiseksi korttelikokonaisuudeksi sisältää kauppakeskuksen, musiikki- ja kongressi-keskuksen, liikuntatilat, hotellin, ravinto-loita sekä asuntoja. Kellarikerroksessa on lisäksi pysäköintitilat. Innovatiivisia ener-gia- ja talotekniikkaratkaisuja hyödyntävä Wasa Station tulee olemaan myös Vaasan seudun energiateknologiakeskittymän yri-tysten näyteikkuna korttelin energiaratkai-sujen osalta.

Usean toiminnan yhdistäminen samaan kortteliin on vetovoimatekijä, joka lisää korttelin palveluiden käyttöä. Monella ta-paa käytettävä musiikki- ja kongressikeskus sekä liikuntatilat muuntuvat suurtenkin ta-pahtumien tai messujen pitopaikaksi, mut-ta soveltuvat yhtä hyvin esimerkiksi kau-punginorkesterin harjoitteluun, seniorien aamupäiväjumppaan tai nuorison sähly-turnaukseen. Samassa korttelissa sijaitsevat hotelli- ja ravintolapalvelut, kauppakeskus

ja hyvät pysäköintitilat tuovat synergiaa toi-mintaan.

– Kokonaisen korttelin kehittäminen ker-ralla on varsin poikkeuksellista suomalai-sessa kaupunkikuvassa. Samoin kokonaisen korttelin energiahuollon ja talotekniikan hoitaminen keskitetysti oman yhtiön kaut-ta on jotain aivan uutta, jota ei ole tehty sen enempää Suomessa kuin ilmeisesti Eu-roopassakaan, kertoo Lemminkäinen Talo Oy:n aluejohtaja Mikael Snellman.

KAUPUNKIKESKUSTA LAAJENEE JA ELÄVÖITYYVaasan pohjoisen sisääntuloväylän varteen suunniteltu Wasa Station tulee valmistues-saan olemaan maamerkki, joka 24-kerrok-sisen torniosansa ansiosta huomataan myös muualta päin kaupunkiin tultaessa. Se yh-distää rautatien toisella puolella sijaitsevan voimakkaasti kehittyvän Klemettilän alu-een ydinkeskustaan. Rautatien muodosta-ma raja on enemmän henkinen kuin todel-linen, sillä Wasa Stationilta pääsee kävellen kauppatorille vain muutamassa minuutissa.

Lemminkäinen toimii Wasa Station

-hankkeen hankekehittäjänä ja rakentajana. Lisäksi se tulee toimimaan uudentyyppisen LVIS-järjestelmän ylläpitäjänä myös raken-nuksen valmistuttua. Jo suunnitteluvaihees-sa Lemminkäinen kartoitti tulevia käyttäjä-määriä ja tällä hetkellä se etsii hankkeelle rahoittajia sekä tulevia vuokralaisia. Vaikka kaupunki ei vielä ole tehnyt korttelin raken-tamispäätöstä, Snellman toivoo, että hanket-ta päästäisiin toteuttamaan vuoden 2016 ai-kana.

Moni kaupunkilainen varmaan miettii, mitä Wasa Stationin rakentaminen maksaa, mutta kaikki eivät tule ajatelleeksi sen po-sitiivisia vaikutuksia. Kaupungin teettämän vaikutusanalyysin mukaan kortteliin syn-tyisi 400 uutta työpaikkaa ja korttelin ra-kentamisaikana rakennusalalle tulisi jopa 2 400 henkilötyövuotta lisää. Lisäksi hank-keen toteuttaminen nostaisi kaupan ja mat-kailun liikevaihtoa, kasvattaisi tapahtumien määrää, elävöittäisi kaupunkikeskustaa sekä lisäisi kaupungin elinvoimaa ja positiivista imagoa. Se toisi myös kaupungin kassaan li-sää veroja.

WASA STATION ON VAASAN TULEVA LIPPULAIVA

KOKONAISEN KORTTELIN

ENERGIAHUOLLON JA

TALOTEKNIIKAN HOITAMI-

NEN KESKITETYSTI OMAN

YHTIÖN KAUTTA ON

AIVAN UUTTA.


I centrum av Närpes finns ett aktivitetscenter, Mittistan-fastigheten, vars invigning skedde i ja-nuari i år. Planeringen av projektet startade då ut-rymmen i centrum blev lediga och då biografen och andra gemensamma mötesutrummen för-svann på grund av rivning. I första skedet av pro-jektet, som färdigställdes i slutet av förra året, finns en hotellrestaurang, kultursal, biograf, konsthall, läkarcentral, tandläkare, fysioterapeut, gym och andra företag. I skede två, som ännu är under pla-nering, ämnar Folkhälsan bygga servicebostäder för seniorer samt ett daghem.

– I Mittistan-projektet sammanslogs olika verk-samhetsformer på ett intressant sätt, vilket gör att fastigheten blir ännu attraktivare. Redan under de första månaderna har huset visat sig bli en kultur-motor för staden och har dessutom stimulerat nä-ringslivet. Jag är mycket stolt över att Närpes stad tog beslutet att förverkliga Mittistan-fastigheten, säger en nöjd projektchef Raymond Wesander.

Även Ann-Christine Grönholm, som är direk-tör för nyöppnade hotellrestaurangen Red&Green, är nöjd med de första arbetsmånaderna trots att takten varit hård i och med starten av verksam-heten i den nya lokalen. Redan nu har Grönholm kunnat dra nytta av synergieffekterna av Mittistan i och med marknadsföringen av bland annat kon-ferenspaket dit också välfärdstjänster hör. Samar-betet mellan kultursalen och restaurangen känns också naturligt.

– Mittistan-helheten är enastående och verk-samheterna som finns där stöder varandra. När vi väl får helheten att fungera så tror jag att alla ak-törer drar nytta av varandras närvaro. Det kräver naturligtvis samarbetsvilja och flexibilitet av alla företagare i huset, säger Grönholm.

Dextra huolehtii työntekijöistäsi

Dextra Pietarsaari • Puh. 06 781 8950 • Kauppiaankatu 6, 68600 Pietarsaari • dextra.fi

Dextra Pietarsaari tarjoaa kokonaisvaltaiset työterveys- ja työhyvinvointipalvelut kaikenkokoisille yrityksille.

Pyydä tarjous!Anders Finne, aluejohtaja, 040 167 9061, anders.fi [email protected]

Varaa aika06 781 8950

Osa Pihlajalinna-konsernia

OCKSÅ EN LITEN STAD KAN UTVECKLA OCH UTVECKLAS

MITTISTAN-HUSET ÄR EN KULTURMOTOR

FÖR STADEN OCH HAR DESSUTOM STIMULE-RAT NÄRINGSLIVET.


Även utseendet vid torget i Jakobstad änd-ras då köpcentret äntligen ska börja byggas på platsen där gamla bankhuset stått. Efter-som hela Jakobstads absoluta centrum hör till Museiverkets register för byggda kultur-miljörer av riksintresse (RKY), behandlades planerna för det nya köpcentret enligt Mu-seiverkets direktiv i flera omgångar. Nu är tillståndsärendena i skick, rivningen av den

gamla byggnaden i gång och byggandet av det nya huset inleds nu under våren.

– Jag har diskuterat med många företaga-re under processens gång och alla är av den åsikten att handeln i Jakobstad behöver en sådan här vitamininjektion. Den här sats-ningen gör att kundflödet också styrs till Ja-kobstad igen. Utan den här satsningen finns det en risk att hela staden tynar bort, säger

projektchef Kim Mäenpää på Mäenpää Ra-kennus Oy – Byggnads Ab som ansvarar för projektet.

Fastigheten som byggs invid torget kom-mer att ha en parkering i källaren, ett köp-center i två våningar samt 27 bostäder i tre våningar.

UTAN ETT NYTT KÖPCENTER TYNAR STADEN BORT

HANDELN

I JAKOBSTAD

BEHÖVER

EN SÅDAN HÄR

VITAMININJEKTION.


Vero- ja lakipalveluilla kilpailukykyä

Meillä on vahva toimialaosaaminen ja kokemus pitkäjänteisestä yhteistyöstä

perhe- ja kasvuyritysten kanssa. Kuuntelemme, sparraamme

ja avaamme uusia näkökulmia.

Ota yhteyttä p. 020 760 3000

kpmg.fi

18.5. 2015 VAASA – VASA

PÄÄSEEKÖ SUOMI PERILLE? NÅR FINLAND FRAM?

ILMOITTAUTUMISET seminaariin viimeistään 13.5.2015 osoitteessa www.pohjanmaankauppakamari.fi

ANMÄLAN till seminariet senast 13.5.2015 på adressen www.osterbottenshandelskammare.fi


ESKO AHO• Suomen pääministeri 1991 – 1995 • Kansanedustaja 1983 – 2003 • Keskustan puheenjohtaja 1990 – 2002 • Sitran yliasiamies 2004 – 2008 • Nokian yhteiskunta-suhteista vastaava johtaja 2009 – 2012 • Senior Fellow Harvardin yliopiston Kennedy School 2012 – • Hallituksen puheenjohtaja: East Office Business Team for Russia, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Kansainvälisen kauppakamari ICC:n hallituksen jäsen


Enemmän liike-elämän osaamista poliittiseen päätöksentekoon

Elinkeino elämän ja politiikan välillä vallitsee Esko Ahon mukaan syvä kuilu. Harvalla yritysjohtajalla on syvällisempi tuntemus politiikasta, ja vain muutamalla poliitikolla on kokemusta yrityselämästä.

Suomi on yhä yksi maailman kil-pailukykyisimmistä maista, mel-kein kaikilla mittareilla mitattu-na: hyvinvoinnin, koulutuksen ja

myös luottoluokituksen osalta.Huippuluokan tulokset kansainväli-

sissä vertailuissa on yksi puoli todelli-suudesta. Toinen puoli liittyy talouden jyrkkään alamäkeen. Suomen bruttokan-santuote on vajaa viisi prosenttia pienem-pi kuin vuonna 2008, jolloin finanssikriisi syöksi maailmantalouden kaaokseen. Sa-man aikajakson aikana valtion kulut ovat kasvaneet 25 prosentilla ja tuotot ainoas-taan 8 prosentilla.

Taloudellinen tilanne muistuttaa mo-nessa suhteessa 90-luvun alkupuoliskoa, jolloin Suomi oli vajonnut syvään la-maan. Esko Aho joutui silloin pääminis-terinä tekemään rankkoja ja radikaaleja päätöksiä, jotta Suomi välttyisi täydelli-seltä taloudelliselta romahdukselta.

Tämän hetken huonoon tilanteeseen löytyy Ahon mukaan kolme syytä. Ul-koisista tekijöistä kansainvälisen talous-tilanteen ja vientimarkkinoiden jyrkkä heikentyminen ovat vaikuttaneet Suo-men tilanteeseen eniten.

Suomella on myös vakava kustannus-ongelma, sillä teollisuuden kustannuk-set ovat nousseet, vaikka talouskasvu on polkenut paikallaan. Kolmas tekijä on julkisen sektorin ja teollisuuden raken-neongelma, johon sisältyy myös osaa-misongelma.

POLITIIKKAA JA TALOUTTAEdellytys Suomen nostamiseksi takaisin huipulle on keskinäisen ymmärryksen parantaminen julkisen ja yksityisen pää-töksenteon välillä. Elinkeino elämä yrittää Ahon mukaan ohjata poliittista päätök-sentekoa ymmärtämättä täysin poliitti-

sen päätöksenteon logiikkaa. Poliittisista päätöksentekijöistä taas hyvin harva tun-tee elinkeinoelämän realiteetteja ja lain-alaisuuksia.

”Poliitikoilla on käsitys, että lainsää-dännöllä voi ohjata yksityisen sektorin toimintaa. On kuitenkin mahdotonta tehdä oikeita poliittisia päätöksiä ym-märtämättä markkinoiden logiikkaa.”

Suomessa on Ahon mukaan pyrittävä hakemaan win-win-ratkaisuja, jotka hyö-dyttävät maata kokonaisuutena. Esimer-kiksi julkista sektoria koskevassa keskus-telussa on lähtökohtana yleensä näkemys, että jos yksi osapuoli hyötyy, löytyy var-masti joku toinen, joka häviää.

Yksi Suomen keskeisimmistä ongel-mista on Ahon mukaan poliittinen joh-taminen. Virkamiesvalmistelu ja poliitti-nen päätöksenteko on sotkettu toisiinsa. Yksi keskeinen syy tähän oli uudistus, jossa merkittävä osa ministeriöiden val-lasta annettiin poliittisille valtiosihtee-reille. Tämä horjutti vallankäytön tasa-painon.

”Olemme menettäneet meidän perin-teisen vahvuutemme, kyvyn reagoida no-peasti muuttuviin tilanteisiin.”

Hallituksen päätöksenteon ohjenuora-na on puolueiden yhteisesti sovittu halli-tusohjelma. Tärkeintä on, että hallitusoh-jelmassa on selkeitä strategisia päämääriä ja tarpeeksi liikkumatilaa.

”Wayne Gretzkyn oppien mukaan pi-tää liikkua sinne, minne kiekko on me-nossa, eikä sinne missä kaikki muut jo ovat”, sanoo Aho.

DIGITALISAATIOON ON TARTUTTAVADigitalisaatio on yksi merkittävimmistä talouteen ja kilpailukykyyn vaikuttavis-ta asioista tällä hetkellä. Vaikutukset ovat

Ahon mukaan yhtä merkittävät kuin siir-tyminen agraariyhteiskunnasta teollistu-neeseen yhteiskuntaan.

”Kolmannes nykyisistä työpaikois-ta katoaa seuraavan 20 vuoden aikana. Koimme saman ilmiön 60- ja 70-luvuilla maa- ja metsätaloudessa.”

Muutos oli silloin Ahon mukaan luon-nollinen prosessi. Digitalisaatio tulee aiheuttamaan vastaavan muutoksen seu-raavien vuosikymmenien aikana. Suo-men ainoa vaihtoehto on olla maailman parhaimpia digitalisaation hyödyntäjiä.

”Sopeutuminen digitalisaation tarjo-amiin mahdollisuuksiin on ainoa tapa, jolla Suomi voi menestyä tulevaisuudes-sa. Tämä prosessi tulee kuitenkin aiheut-tamaan mullistuksia ja vastoinkäymisiä, varsinkin henkilökohtaisella tasolla.”

OPETUS AVAINASEMASSASuomella on Ahon mukaan hyvät edelly-tykset pärjätä nopeasti muuttuvassa ym-päristössä ja nousta yhdeksi digitaalisen maailman kärkimaaksi.

”Suurin haaste on monialaisen osaa-misen edistäminen. Suomen opetusjär-jestelmän on avattava ovensa yrityksille”, sanoo Aho.

Opetusjärjestelmän kehittäminen ei Ahon mukaan vaadi suuria rahoja ja re-sursseja. Ratkaiseva tekijä on asenne, jon-ka pitää olla sama kuin amerikkalaisissa huippuyliopistoissa.

”Suomeen pitää palauttaa tulevaisuu-den rakentamisen kulttuuri.”

Meidän on Ahon mukaan myös opitta-va hyväksymään epäonnistumisia ja kon-kursseja.

”Innovaatioilla on tärkeä rooli. Samal-la on ymmärrettävä, että uusien asioiden luominen sisältää suuria riskejä.”

TEKSTI PATRIK LINDFORS KUVA STT-LEHTIKUVA


Elämän-

TYÖN JUHLAA!

Saman merkin ovat saaneet tämän maan arvostetuimmathenkilöt presidenteistä yritysjohtajiin ja yrittäjistä työntekijöihin.

Elämäntyömerkillä voitte kunnioittaa pitkää työuraa, vaikkase olisi kertynyt useamman eri työnantajan palveluksessa.

Ja vaikka ansiomerkki luovutettaisiin organisaatiossavain yhdelle, se tuo nostetta työkulttuuriin – täällätyöntekijöitä arvostetaan!

Paitsi elämänpituisesta työurasta, voi ansiomerkkiä anoamyös vuosimerkkinä esim. 10 tai 20 vuoden palveluksesta.

Kun haluatte huomioida pitkäaikaisen työntekijän ansiot, on Keskuskauppakamarin ansiomerkilläyksiselitteinen sanoma – kiitos!

Hopeinen elämäntyömerkki myönnetään vähintään 20 vuoden työstä elinkeinoelämässä. Elämäntyömerkki on parhaimmillaan myös kannuste jatkaa työelämässä.

Hopeinen elämäntyömerkki

Kultainen elämäntyömerkki myönnetään vähintään 30 vuoden mittaisesta elämäntyöstä. Kultaista elämäntyömerkkiä voi hakea joko kullattuna, hopeisena tai 18 karaatin kultaisena.

Kultainen elämäntyömerkki

Kysy lisää ja käy osoitteessa ansiomerkit.�

Lisätietoja myösTarja Nuutinentarja.nuutinen@chamber.� p. 09 4242 6200

KRAKOVASTA PIETARSAAREEN ILMAN KULTTUURISHOKKIAUPM:n Pietarsaaren sellutehtaan henkilöstöpäällikkö Katja Sauvola

TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVA SAMI PULKKINEN

UUSIIN ASEMIIN

Elämän-

TYÖN JUHLAA!

Saman merkin ovat saaneet tämän maan arvostetuimmathenkilöt presidenteistä yritysjohtajiin ja yrittäjistä työntekijöihin.

Elämäntyömerkillä voitte kunnioittaa pitkää työuraa, vaikkase olisi kertynyt useamman eri työnantajan palveluksessa.

Ja vaikka ansiomerkki luovutettaisiin organisaatiossavain yhdelle, se tuo nostetta työkulttuuriin – täällätyöntekijöitä arvostetaan!

Paitsi elämänpituisesta työurasta, voi ansiomerkkiä anoamyös vuosimerkkinä esim. 10 tai 20 vuoden palveluksesta.

Kun haluatte huomioida pitkäaikaisen työntekijän ansiot, on Keskuskauppakamarin ansiomerkilläyksiselitteinen sanoma – kiitos!

Hopeinen elämäntyömerkki myönnetään vähintään 20 vuoden työstä elinkeinoelämässä. Elämäntyömerkki on parhaimmillaan myös kannuste jatkaa työelämässä.

Hopeinen elämäntyömerkki

Kultainen elämäntyömerkki myönnetään vähintään 30 vuoden mittaisesta elämäntyöstä. Kultaista elämäntyömerkkiä voi hakea joko kullattuna, hopeisena tai 18 karaatin kultaisena.

Kultainen elämäntyömerkki

Kysy lisää ja käy osoitteessa ansiomerkit.�

Lisätietoja myösTarja Nuutinentarja.nuutinen@chamber.� p. 09 4242 6200

KUKA OLET?Olen Oulussa ja Hailuodossa kasvanut sekä Turussa opis-kellut valtiotieteilijä, ja muutin Pietarsaareen viime joulu-kuussa yhdessä puolalaissyntyisen koirani, monirotuisen Frankin kanssa. Vapaa-aikanani harrastan liikuntaa – nyt-kin ovat lihakset kipeänä uuden potkulajin kokeilemisesta – ruoanlaittoa ja liikun Frankin kanssa ulkona. Matkuste-len myös mielelläni.

MITÄ TEIT AIEMMIN?Minulla on noin 10 vuoden työkokemus eri työpaikois-ta Turussa, Lontoossa sekä viimeksi Krakovassa. Vuodes-ta 2012 lähtien olen ollut UPM:n HR-palvelukeskuksessa Krakovassa, viimeksi Suomi-tiimin vetäjänä. Siellä sain hy-vän poikkileikkauksen UPM:n henkilöstöasioiden hoitami-sesta, mikä on helpottanut sopeutumistani uuteen tehtä-vääni.

MITÄ TEET NYT?Toimin UPM:n Pietarsaaren sellutehtaan henkilöstöpääl-likkönä ja olen kuulemma ensimmäinen nainen tässä teh-tävässä. Olen toimipaikan ainoa HR-ihminen ja tehtäväni on tukea esimieskuntaa heidän omien tehtäviensä hoidos-sa sekä olla paikallisesti ensikontakti henkilöstöasioissa. Johtoryhmän jäsenenä vastaan siitä, että tehtaan henki-löstöpolitiikka on sääntöjen mukainen ja linjassa UPM:n globaalin henkilöstöpolitiikan kanssa. Tarvittaessa autan myös UPM-konsernin muiden Pietarsaaren yksiköiden HR-asioissa.

MITKÄ OMINAISUUTESI AUTTAVAT TÄSSÄ TEHTÄVÄSSÄ?Nuoresta iästäni huolimatta minulla on monipuolinen ko-kemus HR-asioista ja kannustavasta esimiestyöstä. Olen ihmisläheinen, utelias oppimaan uutta ja uskallan tarttua uusiin haasteisiin.

MILLAISIA HAASTEITA SINULLA ON EDESSÄSI?Minulla ei ole aiempaa tehdaskokemusta, joten ensim-mäisten kuukausien aikana olen pyrkinyt tutustuman kaikkiin tehtaan osa-alueisiin. Minulla ei ole lähikollegoi-ta, mutta Krakovan HR-palvelukeskus ja UPM:n muiden yksiköiden HR-ammattilaiset auttavat minua tarvittaessa.

Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fiGe oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi


Haastattelemalla muutamaa eri toimialojen edustajaa Pohjanmaan kauppakamarialueella voi helposti pää-tyä siihen tulokseen, että tilanne on hieman dualisti-nen. Yleisesti ottaen taloudessa ei mene tällä hetkellä kovin hyvin, mutta joillakin tietyillä toimintalohkoilla on pörinää enemmän kuin aikoihin. Toivo paremmasta elää edelleen. Tätä käsitystä vahvistavat niin kauppakamarin huhtikuussa toteuttama Business Panel -yritysbarometri kuin Tilastokeskuksen viime vuoden toteutumaa kuvaa-vat tilastot.

Genom att intervjua representanter från olika branscher inom Österbottens handelskammares område kan man lätt dra den slutsatsen att situationen är ganska tudelad. Allmänt taget går det inte ekonomiskt speciellt bra men inom vissa verksamhetssegment finns det mer aktivitet än på länge. En önskan om bättre tider lever kvar. Den här uppfattningen bekräftas av handelskammarens fö-retagsbarometer Business Panel som utfördes i april och av Statistikcentralens resultat från ifjol.

JOKIN ALA VETÄÄ, JOKIN TOINEN EIEN BRANSCH DRAR, EN ANNAN INTE

USEASTA TUKIJALASTA ON HYÖTYÄPalvelualan, etenkin B2B-palveluiden, kysyntä on yleensä riippuvai-

nen alan asiakkaiden suhdanteista. Tämän tietää myös vaasalaisen mainostoimisto C2 Advertisingin toimi-tusjohtaja Tuukka Turunen.

– Toimialan yleiseen tilanteeseen en ota kantaa, mutta totta kai mainostoimistoissa on hiljaisempaa

silloin, kun asiakkailla on rauhallista. On kuitenkin aina myös niitä asiakkaita, joilla menee hyvin, ja tällai-

set asiakkaat tilaavat myös taantuman aikana, Turunen miettii.Turusen mukaan konsulttipalvelujen tarve on hieman kasvanut

alkuvuonna, vaikka perinteisten taktisten mainostoimistopalvelujen osalta on ollut hiljaisempaa. Eniten C2:n palveluista ovat kuitenkin kasvaneet digimarkkinoinnin ja sosiaalisen median palvelut.

– Viime vuonna nimenomaan digi- ja somepalvelut kasvoivat merkittävästi ja me lähes tuplasimme henkilöstömme. Karkeasti ot-taen noin puolet meillä työskentelevistä ihmisistä toteuttaa asiak-kaille erilaisia sosiaalisen median palveluita, hän sanoo.

UPPSVING FÖR BILHANDELNLäget inom service och handel har länge varit dyster. Enligt Statis-tikcentralens senaste publikation har man inom bilhandeln ändå sett en liten ökning sen början av året.

– Det har vi helt klart märkt av både gällande nya och begagnade fordon, säger direktören för Käyttöauto i Vasa Teemu Elopuro glatt.

Trots det dåliga konjunkturläget är Elopuro nöjd över att Käyttö-auto år för år förbättrat sin andel av bilhandeln i Vasaregionen. Han tror att bilhandeln också i fortsättningen går bra, eftersom Finland är ett land med långa avstånd. Utvecklingen av servicekonceptet och en bra personal är enligt Elopuro i nyckelposition då man funderar på Käyttöautos framtida verksamhet och dess utveckling.

SMÅ LJUSGLIMTAR MITT I DET GRÅARani Plast i Terjärv och de övriga företagen som hör till Rani-kon-cernen verkar inom olika industribranscher och marknadsför sina

produkter i olika delar av världen.– Byggnadsindustrin ser inte ut att öka trots små

ljusglimtar och till exempel inom koncernens husfa-brik är läget som lugnast på trettio år. Inom kemiin-dustrin är det råvarubrist på grund av anpassningar

inom produktionen, och Europa lider av en dyr euro. Däremot ser det ljusare ut inom verksamhetsområdet för

elisolation, säger verkställande direktör Mikael Ahlbäck.Trots de ekonomiska utsikterna investerar Rani Plast stort i sin

business för lantbruksfilm, som representerar ca en tredjedel av pro-duktionen i fabrikerna i Terjärv. Investeringen avspeglar också kon-cernens framtidstro.

– Förhoppningsvis får vi en regering som kan binda sig vid sina målsättningar för de följande 3-4 åren. Det skulle underlätta besluts-fattandet i företag i denna turbulenta värld, funderar Ahlbäck.

TALOUSKATSAUS | EKONOMISK ÖVERSIKT

TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI, MIA BRÄNNBACKA KUVAT | BILDER HAASTATELLUT/DE INTERVJUADE


Saldolukukäyrät ovat syksyisen notkahduk-sen jälkeen kääntyneet jälleen nousuun. Nähtäväksi jää loppuuko monen vuoden epävarma jakso tämän nousun myötä.

Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta vuonna 2014 Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan ELY-keskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Tämä talouskatsaus perustuu Pohjanmaan kauppakama-rin Business Panelin 4/2015 ja Tilastokeskuksen aineistoon.

Laajempi kuvasarja viime vuoden toteutumasta eri toimialoilla ja Business Panelista on katsottavissa kotisivuiltamme www.ostro.chamber.fi /Tilastot_ja_selvitykset.

Denna ekonomiska översikt beskriver läget år 2014 på Österbottens handelskamma-res område. Området sammanfaller med Österbottens NTM-centrals område och består av landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten. Den här ekonomiska översikten grundar sig på uppgifter från Österbottens handelskammares Business Panel 4/2015 och Statistikcentralen.

En utförligare bildserie av fjolårets resultat inom olika branscher och av Business Panel kan ses på vår webbsida www.ostro.chamber.fi/Statistik_och_utredningar.

REILULLA NELJÄNNEKSELLÄ YRITYKSISTÄ ON REKRYTOINTIAIKEITA

LÄHIKUUKAUSINA.

43 % YRITYKSISTÄ USKOO LIIKEVAIHDON KASVAVAN TÄNÄ

VUONNA.

LÄHES VIIDENNES YRITYKSISTÄ EI LÖYDÄ TAR-VITSEMAANSA TYÖVOIMAA, SAMAN VERRAN ON YRITYKSIÄ, JOILLA EI OLE TUOTANTOKAPEIKKOJA

43%

Business Panel: OPTIMISMI NOSTAA JÄLLEEN PÄÄTÄÄN

Kauppakamarin huhtikuussa toteutta-ma Business Panel -selvitys kertoo

yritysten tilanteen parantuneen edellises-tä, marraskuisesta mittauksesta. Marras-kuussa kaikki saldolukukäyrät kääntyivät laskuun viimekeväisen nousun jälkeen. Nyt käyrät ovat taas nousussa, mutta ne ovat kuitenkin vielä jonkin verran viime kevättä alhaisemmalla tasolla.

Ainoastaan tunnelmaa kuvaava saldo-luku on edelleen nollaviivan alapuolella eli pessimistisestä tunnelmasta kerto-via yrityksiä on enemmän kuin niitä, joi-den mukaan tunnelma on optimistinen. Tunnelma yrityksissä on edelleen siis synkempi, mihin tilauskanta, rekrytoin-tiaikeet tai liikevaihto antavat aihetta. On kuitenkin huomattava, että tilannet-ta normaalina pitävien yritysten määrä on kasvanut niin, että jo lähes puolet kaikis-ta yrityksistä kertoo tunnelman olevan normaali.

¼

TunnelmaLiikevaihtoTilauskantaRekrytointi

80

60

40

20

0

-20

-40

-60

-80

2/06

8/06

2/07

8/07

2/08

8/08

2/09

8/09

11/0

9

4/10

11/1

0

4/11

4/15

11/1

1

4/12

8/12

11/1

2

4/13

11/1

3

4/14

11/1

4


Positiivinen kehitys rakentamisessa jatkui Pohjanmaalla vuonna 2014, Keski-Pohjan-maalla alan trendi pysytteli vuoden 2013 tasolla.

LÄHES PUOLET TEOLLISUUS- JA RA-KENNUSALAN YRITYKSISTÄ USKOO LII-KEVAIHDON KASVUUN TÄNÄ VUONNA.

VAIN JOKA KYMMENES YRITYS ARVIOI TILAUSKANTANSA SUPISTUVAN

LÄHIKUUKAUSINA.

41 % REKRYTOI LISÄÄ VÄKEÄ

LÄHIKUUKAUSINA.

PUOLET YRITYKSISTÄ KÄRSII RIITTÄMÄTTÖMÄSTÄ

KYSYNNÄSTÄ.

¾ YRITYKSISTÄ INVESTOI TÄNÄ VUONNA ENEMMÄN TAI YHTÄ PALJON

KUIN VIIME VUONNA.

65 % KERTOO ALAN TUNNELMAN OLEVAN OPTIMISTINEN

TAI NORMAALI.

41%

50% 65%

¾~50%

TEOLLISUUDEN JA RAKENTAMISEN KEHITYS

Teollisuuden kehitys tammi-syyskuussa 2014 oli Pohjanmaalla vaisua, Keski-Pohjanmaalla teollisuuden liikevaihdon trendi nousi takaisin perusvuoden 2010 tasolle.

Teollisuusyrityksissä liikevaihto-odotukset ja lisätyövoiman rekrytointitarve ovat kasvaneet reilusti viime marraskuusta.

Pohjanmaalla teollisuuden liikevaihdon kehitys viime vuoden kolmella ensim-

mäisellä neljänneksellä jäi edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Teollisuuden kehitys Pohjanmaalla on vuoden 2013 loppupuolelta myötäillyt valtakunnallista kehitystä. Keski-Pohjanmaan maakunnas-sa teollisuuden kehityksen vuoden 2013 lasku loppui ja kehitys oli positiivista kai-killa kolmella ensimmäisellä kvartaalilla. Molempien kauppakamarialueen maakun-tien teollisuuden liikevaihto on nyt sa-malla tasolla kuin perusvuonna 2010.

Teollisuuden vientiliikevaihto Poh-janmaalla on jo pitkään pysynyt pe-rusvuoden 2010 tuntumassa, Keski-Pohjanmaalla sen sijaan ollaan pitkän notkahduksen jälkeen saavuttamassa taas perusvuoden tasoa. Vienti kasvoi Keski-Pohjanmaalla kymmenen prosent-tia viime vuonna verrattuna edellisvuo-teen.

Rakentamisen liikevaihdon kehitys oli Pohjanmaalla edellisvuotta parempaa kaikilla kolmella ensimmäisellä neljän-neksellä viime vuonna. Vuodesta 2010 rakennusalan liikevaihto on kasvanut Pohjanmaalla lähes 40 prosenttia. Keski-Pohjanmaalla rakennusalan kehitys oli kasvussa kahdella ensimmäisellä nel-jänneksellä, mutta kolmas kvartaali jäi edellisvuoden vastaavasta jaksosta. Näin ollen rakennusala jatkoi Keski-Pohjan-maalla viime vuosille tyypillistä vaihtele-vaa kehitystä.

150

140

130

120

110

100

90

80

70

150

140

130

120

110

100

90

80

70

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Koko maaPohjanmaa

Keski-Pohjanmaa

Koko maaPohjanmaa

Keski-Pohjanmaa

80

60

40

20

0

-20

-40

-60

-80

2/06

2/07

8/07

2/08

8/08

2/09

8/09

11/0

9

4/10

11/1

0

4/11

4/15

11/1

1

4/12

8/12

11/1

2

4/13

11/1

3

4/14

11/1

4

TEOLLISUUS Tilastokeskus

RAKENTAMINEN Tilastokeskus

TEOLLISUUS JA RAKENTAMINENBusiness Panel

TunnelmaLiikevaihto

TilauskantaRekrytointi

2010=100 2010=100


¼~50%

BLAND HUVUDBRANSCHERNA ÄR UTSIKTERNA DYSTRAST

FÖR HANDELN.

Hela landetÖsterbotten

Mellersta Österbotten

HANDEL Statistikcentralen

HANDEL Business Panel

Utsikterna för serviceföretagen inom handelskammarområdet är betydligt positivare än på hös-ten i fjol.

NÄSTAN HÄLFTEN AV FÖRETAGEN INOM SERVICEBRANSCHEN UPPSKATTAR ATT

OMSÄTTNINGEN I ÅR ÄR STÖRRE ÄN I FJOL.

VART FJÄRDE FÖRETAG INOM SERVICEBRAN-SCHEN HAR FÖR AVSIKT ATT ANSTÄLLA PER-SONAL UNDER DE NÄRMASTE MÅNADERNA.

TRE AV FYRA FÖRETAG INOM HANDELN LIDER AV OTILLRÄCKLIG

EFTERFRÅGAN.

EN TREDJEDEL AV FÖRETAGEN INOM SERVICEB-RANSCHEN LIDER AV OTILLRÄCKLIG EFTERFRÅGAN

OCH VART FEMTE FÖRETAG FÅR INTE TILLRÄCKLIGT ARBETSKRAFT.

¾UTVECKLINGEN INOM HANDELS- OCH SERVICEBRANSCHERNA

Inom handeln är kurvan för rekryteringen fort-farande nedåtgående, de övriga kurvorna har svängt uppåt, trots att stämningen ännu är mycket pessimistisk.

Trendkurvan för omsättningen inom handeln i Österbotten var nedåtgående under hela fjolå-ret, i Mellersta Österbotten var trenden något uppåtgående.

Utvecklingen av omsättningen inom handelsbranschen i Österbotten fort-

satte sjunka under fjolårets tre första kvartal. Nedgången började redan året in-nan. I Mellersta Österbotten var utveck-lingen av omsättningen inom handels-branschen varierande: första kvartalet var något bättre än året innan medan de två följande kvartalen var sämre än före-gående år.

Inom servicebranschen finns det ingen information från Statistikcentralen gäl-lande det förverkligade utfallet för han-delskammarområdets del. Företagsbaro-metern Business Panel som genomfördes i april visar att alla indikatorer också inom servicebranschen svängt uppåt. Stämnin-gen inom servicebranschen är mer opti-mistisk än inom andra branscher trots att det även inom servicebranschen finns nå-got fler pessimistiska respondenter gäl-lande stämningen. Förväntningarna gäl-lande omsättningen för nuvarande år är lika optimistiska inom servicebranschen som inom industrin, även avsikterna gäl-lande investeringarna är i samma klass. Rekryteringsbehovet är dock betydligt blygsammare inom servicebranschen än inom industrin.

150

140

130

120

110

100

90

80

70

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

80

60

40

20

0

-20

-40

-60

-80

2/06

2/07

8/07

2/08

8/08

2/09

8/09

11/0

94/

1011

/10

4/11

4/15

11/1

14/

128/

1211

/12

4/13

11/1

34/

1411

/14

INOM HANDELN HAR MINST ANTAL FÖRETAG FÖR AVSIKT ATT REKRYTERA PERSONAL INOM

DE NÄRMASTE MÅNADERNA, BEHOVET ATT MINS-KA PERSONALSTYRKAN FINNS I CA VART TIONDE

FÖRETAG OBEROENDE AV BRANSCH.

2010=100 StämningenOmsättningenOrderlägetRekrytering

SERVICEBusiness Panel

80

60

40

20

0

-20

-40

-60

-80

2010=100

StämningenOmsättningenOrderlägetRekrytering

2/06

2/07

8/07

2/08

8/08

2/09

8/09

11/0

9

4/10

11/1

0

4/11

4/15

11/1

1

4/12

8/12

11/1

2

4/13

11/1

3

4/14

11/1

4


Kauppakamarin koulutuksella pidät osaamisesi ajan tasalla

Håll dina kunskaper uppdaterade med hjälp av handelskammarens kurser

Handelskammaren ordnar korta kurser om ak-tuella ämnen i din närregion. Under en hel- eller halvdagskurs uppdaterar du din kompe-

tens och får samtidigt en möjlighet att träffa kollegor från andra företag. Bland höstens kursutbud hittar du kurser i ekonomiförvaltning, beskattning, för-mansarbete, utrikeshandel och affärsjuridik.

Lagen om uppgiftsskyldighet i byggarbeten träd-de i kraft 1.7.2014. Enligt den nya lagen ska företag och självständiga yrkesutövare som beställer bygg-arbeten varje månad separat för varje byggarbets-plats lämna uppgifter till Skatteförvaltningen om de entreprenader där man anlitat byggtjänster. Undan-tagsförfarandet som gäller skyldigheten att lämna uppgifter upphörde vid årsskiftet, vilket innebär att företagen ska lämna alla lagstadgade uppgifter i sina anmälningar om byggande. Därför ordnar vi igen i juni kurser i ämnet, där vi går igenom vad som har hänt sedan lagen trädde i kraft och vad företagen är skyldiga att rapportera.

Inom EU pågår ett omfattande utvecklingsprogram för att förnya förtullningen. Målet är att unionens nya tullkodex ska tas i bruk senast 1 maj 2016, dock börjar inte alla bestämmelser tillämpas genast utan det görs stegvis. Enligt unionens tullkodex ska alla elektroniska system och verksamhetsmodeller vara i bruk senast år 2020. För att förbereda regionens före-tag på förändringarna ordnar vi på hösten två kurser i exportförtullning. På kurserna uppdateras företa-gens exportansvariga om de praktiska förändring-arna som tullagstiftningen för med sig och vad de bör vara uppmärksamma på när de gör exportför-sändelser. Kurserna ger också en helhetsbild av ex-portförtullning och hur den påverkas av de nya be-stämmelserna.

Utbudet på korta webbkurser har ökat och allt fler deltagare har upptäckt dem. På hösten ordnas första måndagen varje månad en kort webbkurs med Ex-cel-tema. Feedbacken på kurserna har varit mycket bra, deltagarna har i synnerhet uppskattat att delta-gandet är så enkelt. Det enda som krävs är en dator med internetuppkoppling.

Om du inte hittar någon kurs som är aktuell för dig, hoppas jag att du tar kontakt och be-rättar vad du önskar.

Kauppakamari järjestää lyhyitä koulutuksia ajankohtaisista aiheista lähi-alueellasi. Koko- tai puolipäiväkoulutuksen aikana päivität osaamistasi ja saat samalla mahdollisuuden tavata kollegoita muista yrityksistä. Syksyn

koulutustarjonnasta löytyy koulutuksia taloushallinnon, verotuksen, esimies-työn, ulkomaankaupan ja liikejuridiikan aloilta.

Laki rakennusalan tiedonantovelvollisuudesta astui voimaan 1.7.2014. Ra-kennustyötä tilaavien yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien on ilmoi-tettava tiedot työmaakohtaisesti kuukausittain Verohallinnolle uuden lain mukaan. Poikkeusmenettely, joka koski ilmoitusvelvollisuutta päättyi vuo-denvaihteessa, mikä merkitsee sitä, että yritysten on ilmoitettava kaikki lain säätämät tiedot rakennusilmoituksissaan. Tämän vuoksi järjestämme taas ke-säkuussa aiheesta koulutuksen, jonka aikana käymme läpi mitä on tapahtunut lain voimaan astumisen jälkeen ja mitä yritykset ovat velvollisia raportoimaan.

EU:ssa on meneillään laaja kehitysohjelma tullaustoimintojen uudistamiseksi. Tavoitteena on, että unionin uusi tullikoodeksi otetaan käyttöön viimeistään 1.toukokuuta 2016, kaikki säännökset eivät kuitenkaan tule sovellettavaksi heti, vaan tämä tapahtuu asteittain. Unionin tullikoodeksin mukaisesti kaikki-en sähköisten järjestelmien ja toimintamallien tulee olla käytössä viimeistään vuonna 2020. Jotta alueemme yritykset voisivat valmistautua muutoksiin, jär-jestämme syksyllä kaksi koulutusta vientitullauksesta. Koulutuksissa päivite-

tään yritysten vientivastaavien tietoja tullilain mukanaan tuomista käytännön muutoksista ja huomioimisen ar-voisista asioista vientilähetyksiä tehdessä. Koulutukset antavat myös kokonaiskuvan vientitullauksesta ja uu-sien säännösten vaikutuksista siihen.

Lyhyiden verkkokoulutusten määrä on lisääntynyt ja yhä useammat osallistujat ovat löytäneet ne. Syksyl-

lä järjestämme joka kuukauden ensimmäisenä maa-nantaina lyhyen verkkokurssin Excel-teemalla.

Palaute koskien koulutuksia on ollut erit-täin hyvää, osallistujat ovat arvostaneet

varsinkin sitä, että osallistuminen on niin helppoa. Ainoa mitä tarvitaan,

on tietokone internetyhteydellä.

Jos et löydä sinulle sopivaa koulutusta, toivon sinun ottavan meihin yhteyttä ja kertovan mitä juuri sinä toivot.

Katarina Kecklund, koulutuspäällikkö / utbildningschef,[email protected], 040 483 5019

KoulutuskalenteriKurskalenderTarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään!

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut de intressantaste i kalendern och kom och uppdat-era din kompetens. Vi ses på kursen!

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus

PeruuttaminenIlmoittautuminen koulutukseen on sitova, ja osallistumisen voi peruuttaa maksutta ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta, mutta kahta päivää ennen koulutusta tai myöhemmin tehdyistä peruutuksista laskutamme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Sairastapauksissa laskutamme puolet osallistumismaksusta. Peruutuksen sijaan yritys voi lähettää toisen työntekijän estyneen tai sairastuneen tilalle.

Koulutuksen järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

Anmälan och ytterligare informationwww.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet

AnnulleringAnmälningar till kurser är bindande men anmälningar kan annulleras avgiftsfritt senast under kursens sista anmälningsdag. Annulleringar efter att anmälningstiden har gått ut faktureras ändå med hälften av deltagaravgiften. Annulleringar som görs två dagar innan kursen eller senare faktureras med hela deltagaravgiften. Vid sjukdomsfall faktureras halva deltagaravgiften. Företaget kan dock skicka en annan anställd istället för den som har insjuknat. Villkoret för att en kurs ska anordnas är att minimiantalet deltagare uppfylls.

Taloushallinto ja verotus |Ekonomiförvaltning och beskattningNy skyldighet att lämna uppgifter om byggarbeten2.6 kl. 9–13, JakobstadFöreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Rakentamiseen liittyvä uusi ilmoitusvelvollisuus3.6. klo 9–13, Vaasa4.6. klo 9–13, KokkolaKouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Myynnin kannattavuus30.9. klo 9–16, VaasaKouluttaja: Toivo Koski, TulosAkatemia

Aktuellt om mervärdesskatt26.10 kl. 9–16, Jakobstad27.10 kl. 9–16, VasaFöreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Ajankohtaista arvonlisäverosta28.10. klo 9–16, Vaasa29.10. klo 9–16, KokkolaKouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Tilinpäätös- ja veropäivä9.11. klo 9–16, Kokkola10.11. klo 9–16, Vaasa

Stora skattedagen18.11 kl. 9–16, Vasa19.11 kl. 9–16, JakobstadFöreläsare: Benita Öling, EY; Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Förskottsuppbörden 201614.12 kl. 9–13, Jakobstad15.12 kl. 9–13, VasaFöreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Ennakkoperintä 201616.12. klo 9–13, Kokkola17.12. klo 9–13, VaasaKouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Teemakoulutukset | Temakurser

Kauppakamarin yritysjuridiikkapäivä | Handelskammarens dag för affärsjuridik

Yritys aktiivisena toimijana julkisissa hankinnoissa20.10. klo 9–16, Kokkola21.10. klo 9–16, VaasaKouluttaja: Harri Koskinen, Liikkeenjohdon Asiantuntijakeskus

Kauppakamarin ulkomaankauppapäivä | Handelskammarens dag för utrikeshandel

Vienti-ilmoittaminen tänään24.9. klo 9–16, KokkolaKouluttaja: Marika Nummila, Samex Oy

Exportförtullning idag5.11 kl. 9–16, VasaFöreläsare: Marina Malmström, Metropolia yrkeshögskola

Kauppakamarin esimiespäivä | Handelskammarens förmansdag

Asiantuntijasta esimieheksi23.9. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Henrietta Aarnikoivu, ProTulos Oy

Från expert till förman29.9 kl. 9–16, JakobstadFöreläsare: Carola Lindholm-Gerlin, Ab Carolin Oy

Kauppakamarin talousjohdonpäivä | Handelskammarens ekonomidag

Hallittu kasvu – Seuraa näitä!6.10. klo 9–16, KokkolaKouluttaja: Ilari Salmi, Present K & S Oy

Tietotekniikka | DatateknikExcel 2013 fortsättningskurs7.10 kl. 9–16, JakobstadFöreläsare: Pia Bhattarai, Salcom Group

HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen(Godkänd styrelsemedlem)HHJ – Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi18.9. alkaen, Kokkola

Verkkokoulutukset | Webbkurser7.9. klo 14–15 Isojen taulukoiden käsittely Excelillä5.10. klo 14–15 Selkeät raportit Excelin Pivotilla9.11. klo 14–15 Visuaalisuus Excelissä7.12. klo 14–15 Näppärät Excelin makrot

Lisää koulutuksia kotisivullamme www.pohjanmaankauppakamari.fi

Flera kurser på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi

11. kertaa järjestetty Energia- ja ympäristöse-minaari aloitti neljännen Vaasa EnergyWeekin maanantaina 16.3.2015. Uudistunut seminaa-ri järjestettiin ensimmäisen kerran kahden alus-tuksen ympärille koottuna paneelikeskustelu-na. Kaasuvallankumous liikenteessä ja energian pientuotanto houkuttelivat Vaasan kaupunginta-lon juhlasalin lähes täyteen kuulijoita. Kokonai-suudessaan EnergyWeekin kävijämäärä ylitti sekä tälle vuodelle asetetun tavoitteen että viime vuo-den kävijämäärän: osallistujia eri tapahtumiin oli viikon aikana yhteensä 3249.

Kaasu ja aurinko puhuttivat Energia- ja ympäristö-seminaarissa

” Maakaasun käyttö on välttämätön välivaihe matkal-la uusiutuvien energiamuotojen, kuten biokaasun käyt-töön. Maakaasun ympärille on hyvä rakentaa kaasun varastointi-, nesteytys- ja jakeluinfrastruktuuri, jota voidaan myöhemmin hyödyntää biokaasun käytössä.” muistutti europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen pa-neelikeskustelussa.” Jätekeskus Stormossenin johtaja Leif Åkers toi keskustelussa esiin, että jo tällä hetkellä Stor-mossen pystyisi tuottamaan kaasua 20 000 auton tarpei-siin, mutta koko Suomessa ei ole kaasulla käyviä autoja kuin vajaa kymmenesosa tuosta määrästä. Panelistit vasemmalta Tomas Aminoff, Sirpa Pietikäinen, Roschierin Laura Huomo, Leif Åkers ja Wega Advisorsin Niko Ristikankare.

Wärtsilän teknologiastrategiajohtajaTomas Aminoff alusti Energia- ja ympäristösemi-naarissa ensimmäisen, LNG-aiheisen panee-likeskustelun. ”Kaasun kiistaton etu muihin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna on sen puhtaus: sen käyttö liikenteen polttoaineena vähentää kasvihuonekaasu- ja pienpartikke-lipäästöjä huomattavasti. Uusien maakaa-suvarantojen löytymisen myötä myös kaa-sun saatavuus on huomattavasti parantunut ja sen hinta on laskenut. Nesteyttäminen on omalta osaltaan lisännyt maakaasun käyttö-mahdollisuutta liikenteen polttoaineena.” to-tesi Aminoff.

Artisten och inspiratören Navid Modiri föreläste om kreativitet på Framtidsseminariet i Jakobstad.

Årets framtidsseminarium i Ja-kobstad, Future2015, gick

under rubriken The Passion of Doers. Föreläsaren Navid Modiri från Sverige inspirerade deltagarna till kreativitet och att tänka utan-för boxen. Enligt honom är kreati-vitet ingen talang utan en muskel som måste tränas. Allt omkring oss

är påhittat och de bästa idéerna får vi ofta utanför arbetet. Under da-gen delades deltagarna in i grupper där bland annat kreativitet, inno-vationer, förändring och ledarskap samt rekrytering diskuterades. Seminariet, som hölls på Campus Allegro, lockade en stor publik.

Kreativitet är en muskel som ska tränas

Elinkeinoelämän keskusliitto EK jalkautui Pohjanmaalle Palkkaa

nuori -kampanjan kanssa. Kam-panjaan liittyen kauppakamari oli mukana järjestämässä tilaisuut-ta Vaasassa 14.4. Tilaisuus kokosi joukon yritysten ja kaupunginhal-linnon johtajia.

EK:n johtava asiantuntija Hei-di Marttila kertoi Palkkaa nuori -kampanjasta. – Elinkeinoelämä on huolissaan sekä nuorista että yri-tysten vaikeuksista löytää osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Tällä kampanjalla voimme taklata mo-lemmat huolet, kertoi Marttila.

Marttilan jälkeen yleisön eteen astui EK:n hallituksen puheenjoh-taja Matti Alahuhta, joka keskittyi alustuksessaan Suomen talouden tilaan ja tulevan hallitusohjelman painopisteisiin. – Kehitys Suomes-sa on tällä hetkellä heikkoa eikä ti-lanteen vakavuutta ole vielä aivan

ymmärretty. Käänteen tekeminen on kuitenkin omissa käsissämme, Suomessa tehdään ja toteutetaan päätökset, jotka tähtäävät talou-den suunnan kääntymiseen, selvitti Alahuhta.

Alahuhta esitteli EK:n näkemyk-sen siitä, miten Suomen talous saadaan nousuun. – Vienti on saa-tava uuteen vauhtiin, vientimme on enää 80 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Samanaikaisesti kotimark-kinoihin on saatava lisää ostovoi-maa muun muassa tuloverotusta keventämällä. On huolehdittava maamme kilpailukyvystä ja osaa-misen tasosta, sääntelyä tulee kar-sia ja julkisen sektorin kestämätön kehitys on pysäytettävä, luetteli Alahuhta. – Vahvuuksia on kehitet-tävä jatkuvasti. Vaihtoehtoa säilyt-tää nykyinen taso ei ole, se merkit-see tuhoa, korosti Alahuhta.

Kasvu Open kiinnostaa yrityksiä

Vaasan tämänvuotinen Kasvupolku startattiin Länsi-Suomen Muotoilukeskus MUOVAssa 13.4.

Starttitilaisuus keräsi hyvän joukon potentiaalisia kasvuyrityksiä kuulemaan Kasvu Open –kilpailun tar-joamista mahdollisuuksista ja sparrausprosessista.

Tilaisuudessa kuultiin innostavia puheenvuoroja kokeneilta yrittäjiltä ja Vaasan Kasvupolun kumppa-neilta. Viime keväänä Vaasassa toteutetun Kasvupo-lun finaaliin osallistuneen Gambitin toinen perusta-ja Tim Wallin jakoi kuulijoille omat kokemuksensa Kasvupolusta. – Vasta Kasvupolun sparrausproses-sin aikana teimme yrityksellemme kunnollisen stra-tegian ja kilpailuun osallistuminen käynnisti meidän kansainvälistymisemme. Sen lisäksi, että yrityksem-me toiminta harppasi aivan uudelle tasolle, saim-me valtavasti todella arvokkaita kontakteja, kehuu Wallin.

Vaasan Kasvupolku on osa viidettä kertaa järjes-tettävää Kasvu Open -kilpailua. Eri Kasvupoluilla sparrataan tänä vuonna yhteensä 455 yritystä, jois-ta 80 pääsee valtakunnalliseen, Jyväskylässä syk-syllä pidettävään finaaliin. Kaksi näistä finalisteista valitaan Vaasan Kasvupolun osallistujista. Kauppa-kamarialueella järjestetään tänä keväänä Kasvupol-ku myös Keski-Pohjanmaalla sekä energia-alan oma Kasvupolku, jonka tilaisuuksia pidetään Vaasassa ja Helsingissä. Energia-alan Kasvupolulle otetaan vielä hakemuksia vastaan, lisätietoja hausta löytyy mm. osoitteesta www.pohjanmaankauppakamari.fi.

– Nuorten elämässä on hirveän tärkeä vaihe se, kun saa ensimmäisen työpaikan. Se antaa elämäl-le suuntaa. Oma ensimmäisen kesätyöpaikkani oli Strömbergillä Vaasassa, kertoili Matti Alahuhta.

Oy Gambit Labs Ab:n Tim Wallin kertoi yrityksen olevan nyt hyvässä kasvuvauhdissa: liikevaihto kas-voi viime vuonna 65 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.

EK:n Heidi Marttila selvitti Palkkaa nuori – pelastetaan Suomi -kampanjan taustoja.

EK:n lääkkeet talouskasvun vauhdittamiseksi

KU

VA

: VA

SEK


Yrittäjä, pistä

STOPPIKUITTIHULABALOOLLEja hyödynnä S-ryhmän yritysedut. Hae korttia: s-business.fi

cb-connecting business 2/2015

Documents