Nro 2/2018

www.savonranta.fi

Avoimesti puolueellinen Savonrannan asukkaiden jakesäasukkaiden äänenkannattaja jo vuodesta 1995

SAVONRANNAN

SANOMATSAVONRANNAN

SANOMAT

2

Lounas klo 11.00 - 14.00

SavonrantaKolmitähkäntie 2b • puh. 010 764 0720

JOULUNA24.12. 8-15 25.12. suljettu26.12. 12-18

JA UUTENA VUOTENA31.12. 8-181.1. 12-18

PALVELEMME

Rauhallista Joulua!

10 Asuminen ja rakentaminen

Ajanvaraukset verkossa www.op.fi tai puhelimitse 010 255 2601. Kysy myös aamu- ja ilta-aikoja!

Tule keskustelemaan sinulle sopivasta lainasta, joka joustaatarvittaessa elämäntilanteesi mukaan.

Saman katon alta saat myös kaikki vakuutukset uuden kotisilisäksi koko perheellesi, autolle, veneelle...

Kun olet omistaja-asiakas saat pankki- ja vakuutusasiat keskittämällä bonuksia asioinnistasi. Bonukset voit käyttää esimerkiksi vakuutusmaksuihin.

Hae meiltä mieleisesi rahoitus...

...ja kattavat vakuutukset

Yhdessä hyvä tulee.Puhelut 010-numeroinin maksavat kiinteän verkon lankaliittymästä 0,0835 euroa/puhelu+0,07 euroa/minuutti ja matkapuhelinliittymästä 0,0835 euroa/puhelu+0,17 euroa/minuutti. (hinnat sis. alv).

Millainen onunelmiesi koti?

Serpenttiinivuolukiven lämmönvaraus- ja lämmönjohtokyky on erinomainen. Kivi ei myöskään ole huokoinen ja siksi helppohoitoinen eikä esim. rasvoitu.

Serpenttiinivuolukivi ei jätä ketään kylmäksi!

Kivellä onlämmin sydän

suomalainen vuolukivi-tuotteiden valmistaja

ISO-HEILIliesileivinuuni

PIRPANA 1000

Lämmitysala n. 80 m2, paino 1300 kg, korkeus 900 mm.

*) lisättynä rahtikuluillaErkkeritakkaLOIMU 1900Lämmitysala n. 80 m2, paino 1900 kg, korkeus 1550 mm.

*) lisättynä rahtikuluilla

3.850€3.460€

5.850€

(Huom! 75 km säteellä rahtivapaasti)

+Jaluskivi 280€

Mallistomme internetissä:

www.polarstone.fi

KESÄN HUIPPUTARJOUKSET - voimassa heinäkuun loppuun

SAVONLINNAN RAKENNUSMESSUILLA TEHDYISTÄ TILAUKSISTA LISÄALENNUS 10%EDUSLAATAT KAUPAN PÄÄLLE

TALVEN HUIPPUTARJOUKSET – voimassa toukokuun loppuun

3

Ajan henki

Savonrannan Sanomat 2/2018Julkaisija: Savonrannan kehittämissäätiöPäätoimittaja: Anne Käyhkö, puh. 044 978 1751 savonrannan.kehittamissaatio @gmail.com www.savonranta.fi

Kuvat: Sivujen taustakuva: Tarja Pakarinen 6-7 Raija Heikkilä 22 Jarmo Vacklin 24 Kari Jääskeläinen 26 Kerttu Kyöttinen 28 Mirja Suomalainen 32 Timo Hyvönen Muut kuvat toimitus

Taitto ja painatus: AO-Paino, www.ao-paino.fi

Lehden kestotilaus: 10 euroa / vuosi

Tilaukset sähköpostilla toimitukseen.

SisällysMetsästäjäliitto Etelä-Savon riistanhoitopiirin vieraana Savonrannalla 4

Mummokerhossa opitaan uutta 6 teksti ja kuvat: Raija Heikkilä

Kumppanuuspöydästä 8 teksti: Hannu Karvinen

Kirkkopiirin pastori vaihtui 10

Kynttilämeri hautausmaalla jouluna 12

Sankarivainajan hautajaiset 13

Veikko Luostarisen taidetta Savonlinnan maakuntamuseolla 14

Joulumyyjäiset Savonrannalla 15 teksti: Raija Heikkilä

Joulutoivotukset 17

Joulun ajan tapahtumia 18

Kuppausta osana saunaterapiaa 20

Syksyinen Raatelamminsalo 22 teksti ja kuvat: Jarmo Vacklin

Palokunnan kuulumisia 24 teksti ja kuvat: Kari Jääskeläinen

Solmutaideystäväni Franco 26 teksti ja kuvat: Kerttu Kyöttinen

Mattonäyttelyssä yli 600 kävijää 28 kuvat: Mirja Suomalainen

Vanhempainyhdistys kodin ja koulun välittäjänä 30

Vuosi 2018 Timo Hyvösen näkemänä 32 kuvat: Timo Hyvönen

Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Arto O. Salonen on tiivistänyt ajan hengen twiittissään: ”Osaamme kyllä sanoittaa uskottavan, synkkyyksiin päät-tyvän dystopian minuuteissa. Mutta miten sanoitetaan ja toteutetaan hyvän jatkumista varmistava ylevä tulevaisuus meille kaikille? On aika ryhtyä tulevaisuuden tekijäksi aje-lehtimisen sijasta.” Onko meillä omilla toimillamme mahdollista toimia Sa-losen tiivistelmän mukaan? Joitain hyviä kokemuksia, joita voitaneen pitää mielessä tulevaisuuden rakentamisessa, löy-tyy tämän lehden sivuilta. Metsästäjäliiton vierasmetsästäjät kehuivat kilvan paikka-kunnan hyvin organisoitunutta hirvenmetsästystä ja koke-muksia hiljaisesta, rauhallisesta ja odottavasta tunnelmasta metsässä. Selvästikin meillä osataan järjestää hirvenmetsäs-tysvieraille mukava ja muistiinpainuva kokemus. Kädentaitoja on harjoitettu monella saralla. Mummoker-hossa on ideoitu uusia käsitöitä omaehtoisesti jo lähes kym-menen vuoden ajan, ja toiminta näyttää jatkuvan samanlai-sena jatkossakin. Uskomattoman taitava solmutaiteilija vieraili Kyöttisellä Sönkässä. Vuokalan myllyn mattonäyttely koki suuren kä-vijämäärän, samalle teemalle suunnitellaan jatkoa ensi kesä-nä. Ensi kesänä myllyn näyttelyssä lienee jotain vanhaa, jo-tain uutta, jotain lainattua, ja jotain sinistä, niin kuin entisen tytön morsiuspuvussa. Joulutunnelmaa voi käydä aistimassa monissa eri tapah-tumissa. Sampolan perinteisistä myyjäisistä voi hankkia ai-nakin silmän ja suun iloja. Vuokalan myllyn joulupuuro- tai mhy:n glögitarjoilussa voi täyttää kupuaan ja samalla vaih-taa kuulumisia. Monet kirkkopiirin tapahtumat kutsuvat mukaan vauvasta vaariin. Jouluisella hautausmaalla tulee liikkua vainajia, mut-ta myös muita omaisiaan muistelemaan tulevia kunnioittaen. Tulevaan katsoo vakaasti luottaen myös Hanna-Leena Jääskeläinen, joka aloittelee yritystoimintaa saunaterapiassa. Syksyinen Raatelamminsalo on voimaannuttava ympäris-tö. Vahvuutemme on edelleen luonnossa ja hiljaisuudessa. Jotain huonoakin kuuluu: Linja-autoliike S. Kosonen lo-petti hyvin keväällä alkaneen asioimispalveluliikenteen Ke-rimäelle kulkijoiden puutteesta. Keväällä täydellä pikkubus-silla ajetulla reitillä ei ollut lähtijöitä enää syksyllä kuin muu-tama tai ei yhtään. Näin jäämme joukkoliikenteessä jälleen kerran päivässä kulkevan linja-auton varaan.

Ihanan suloisen jouluista tuoksuaja kaunista uutta vuotta teille rakkaat lukijat

Anne Käyhkö

4

Metsästäjäliitto Etelä-Savon riistanhoitopiirin vieraana Savonrannalla

Metsäteollisuuden edustaja Tomi Salo kaatoi metsästäjäliiton vierasmetsästyksen ensimmäisen kaadon, josta hän sai havun merkiksi hattuunsa. Liiton puheenjohta-ja Tuomas Hallenberg oli erittäin tyytyväinen vierailun järjestelyihin.

4

Hirvenmetsästys aloitetiin rytinällä paikkakunnalla lokakuun toisena lau-antaina. Edellisenä iltana saapuneet Suomen metsästäjäliiton vieraat lähti-vät heti aamupalan jälkeen Etelä-Savon riistahoitopiirin vieraina paikallisten seurojen opastuksella metsään. Puolen päivän aikaan ajometsästyk-senä suoritetuissa avauksissa oli saatu yksi aikuinen ja kaksi vasaa kaadettua hiljaisen aamun jälkeen. Aamun ensimmäisen hirven ampui Tomi Salo, joka oli paikalla Metsäte-ollisuus ry:n edustajana. Hirvi oli ne-lipiikkinen uros, ja kaato tapahtui met-sästäjän mukaan täyteen juoksuvauh-tiin kapealla uralla. Hirvi ilmestyi se-län taakse vähän yllättäen. – Minulla oli todella hieno met-sästysavaus tänä syksynä, Salo hymyi-li tyytyväisenä. Kaatopaikkana oli Lapinlahden Tii-likkala, jonka molemmin puolin oli jahti käynnissä. Toisella puolella met-sästi Rönkönvaaran metsästysseura ja toisella puolella Savonrannan metsäs-tysseura. Kyseessä oli ns. varma hir-venkaatamispaikka, jos sellaisia on-kaan hirven metsästyksessä.

Tyytyväisiä olivat myös muut metsäs-tykseen osallistuneet. Maa- ja metsäta-lousministeriön kansliapäällikkö Jaa-na Husu-Kallio kertasi omaa metsäs-tyskokemustaan, jossa oli kohdannut hirvilehmän vasoineen. – Aamuhiljainen metsä oli upea ko-kemus. Koppelokin tuli hakomaan lä-helle. Ajojahdissa on tiivis tunnelma odottaa ajajien ketjun saapumista. Toista vierasporukan naismetsästä-jää lykästi eri lailla. Suomen metsästä-

jäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari ampui elämänsä ensimmäisen hirven. Aiemmin hän on metsästänyt pää-asiassa pienriistaa, joten kokemus oli mieliinpainuva. Jahtipäivän päätteeksi vierasmetsäs-täjien saaliiksi saatiin kaksi vasaa ja yksi aikuishirvi nihkeästä alusta huo-mioimatta.

Puolen päivän aikaan vieraille ja hei-dän isännilleen tarjottiin maukasta peurakeittoa Säimenen myllyllä. Ruo-kailut järjestänyt Lounaskahvila Sa-ran yrittäjä Auli Parkkinen totesi jaka-neensa toista sataa annosta keittoa sop-patykistä.

– Onneksi metsästystilanteet por-rastivat ruokailua, eivätkä kaikki tul-leet aivan yhtä aikaa, kertoi Parkkinen. Hän vastasi kaikista tapahtuman ruokailuista. Joten työtunteja tuli rut-kasti enemmän normaaliin viikonlop-puun verrattuna. – Yhtä työntäyteisiä viikonloppuja voisi olla vaikka kerran kuussa, useam-min niitä ei jaksaisi. Savonranta-seura piti myllyllä ja myllymuseon rakennuksissa avoimia ovia ruokailun aikaan ja moni piipah-tikin katsomassa rakennuksiin sisälle.

Etelä-Savon piirihallituksen jäsen ja Savonrannan riistanhoitoyhdistyksen

5

Metsästäjäliitto Etelä-Savon riistanhoitopiirin vieraana Savonrannalla

puheenjohtaja Kari Merilehti, oli tyy-tyväinen vierailuun ja sen organisoin-tiin. Oppia järjestelyistä hän oli hake-nut vuosi aiemmin edellisestä tapahtu-masta. Myös metsästäjäliiton puheenjohta-ja Tuomas Hallenbeg myhäili järjeste-lyjä. – Tämä on ollut mahtavaa. Parkki-paikat on merkitty selkeästi ja niitä on riittävästi. Metsästyksen järjestäneet seurat ovat toimineet hienosti, met-sästysohjeet on annettu hyvin ja koko taustatyö on tehty hyvin. Tapahtumal-le on tehty varta vasten selkeät ohjeet. Hän jatkoi:

Pitkälti toista sataa metsästäjää ruokaili Säimenen myllyllä Suomen metsästäjäliiton hirvenmetsästysvierailussa, jossa vieras-metsästäjät olivat paikallisten seurojen metsästyksessä mukana.

– Kaikki vieraat ovat kertoneet nauttivansa tapahtumasta mahtavan metsästyskelin lisäksi.Metsästäjäliiton hirvenmetsästys on perinteinen tapahtuma, joka pidetään joka vuosi eripuolella maata, kiertäen kaikissa 16 piirissä. Tieto metsästyksen järjestämisestä kulkee, kun seuraavan vuoden jahdin toteuttajat ovat muka-na katsomassa ja oppimassa järjestelyt. Metsästyksen lisäksi tapahtumas-sa on mahdollisuus tutustua eri aluei-den erilaisiin metsästyskulttuureihin. Hallenbergin mukaan Etelä-Savolle on luonteenomaista juuri hirvenmetsäs-tys ja sen hyvin organisoidut järjeste-

lyt. Pohjois-Karjalassa metsästys pai-nottuu suurriistaan, ja Etelä-Hämees-sä peuraan. – Meillä on Suomessa rikas metsäs-tyskulttuuri, totesi Hallenberg. Vuosittain eri puolella Suomea kier-tävässä tapahtumassa paikalliset pää-sevät myös tapaamaan liiton johtoa ja voidaan viedä viestiä molempiin suun-tiin. Mukaan on aina kutsuttu laajasti eri alojen asiantuntijoita lainsäätäjis-tä lain toteuttajiin ja yhteiskunnallisiin vaikuttajiin.

5

66

Kädentaitoja ja kestävää kehitystä

Savonrannalla aktiivisesti toimiva kä-dentaitajaryhmä viettää ensi vuonna 10-vuotisjuhlia. Ryhmä kutsuu itse-ään nimellä Mummokerho. Kerho ko-koontuu joka toinen torstai vuorotel-len kunkin kerholaisen kotona.

Mummokerhossa ei jämähdetä enti-seen, vaan opetellaan mahdollisimman paljon uusia tekniikoita.

– Jokainen on vuorollaan kerhoemän-tä. Emäntä keksii tekemisen aiheen ja tekee mallin sekä huolehtii kerhoillan tarjoilusta, sanoo Irma Jääskeläinen.

Sylvi Mononen on kerhon nettifriikki. Hän kaivaa uudet mallit internetistä. Viimeisin työ oli tuubihuivi. Sylvi teki ensin itselleen huivin ja lähetti siitä va-lokuvan toisille. Toiset tekivät perästä.

– Materiaaleja ostamme alennus-myynneistä ja hyödynnämme vanhaa. Esimerkiksi betonitöihin ostamme be-tonia 25 kg:n säkin ja jaamme sen. Itse ostamme ja hankimme kaiken materi-aalin, kertoo Sylvi Mononen.

Ekologisuus edellä

Mummokerholaiset haluavat kantaa kortensa kekoon ilmastotalkoisiin. He käyttävät paljon erilaisia materiaale-ja uudestaan. Anne Lötjönen on pai-nanut kankaanpainotekniikalla kaikil-le kankaiset kauppakassit. Näin kenen-

Mummokerhossa opitaan uutta

kään ei tarvitse ostaa muovikassia kau-pan kassalla.

– Kyllä me ajattelemme tulevaisuut-ta. Meillä on lapsenlapsia. Haluamme omalta osaltamme ottaa osaa ilmas-totalkoisiin ja luonnon säästämiseen elinkelpoisena tuleville sukupolville, huomauttaa Anne Lötjönen.

Muista uusiotöistä voidaan mainita vanhojen lakanoiden käyttö tyynylii-nojen ja leivinliinojen valmistamiseen ja painamiseen kankaanpainantatek-

niikalla, betonitöiden tekeminen van-hoista froteepyyhkeistä, ruusujen ja sy-tykeruusujen valmistaminen kanan-munakennoista ym.

Sairaudet eivät haittaa

Jokainen kerholainen on käynyt läpi erilaisia sairauksia ja joillakin on ollut isoja leikkauksia. Sairaudet eivät kui-tenkaan haittaa kerholaisia. Yhteiset tapaamiset piristävät.

Näitä mummokerholaisia ei surut paina. Tärkeintä on sosiaalisuus. Eturivissä va-semmalta Riitta Ojatalo-Pyykkönen, Annikki Karvinen ja Anne Lötjönen. Takana vas. Sylvi Mononen ja Irma Jääskeläinen.

77

Mummokerhossa opitaan uutta

– Sosiaalisuus on meille tärkein asia. Vietämme yhdessä ystävänpäivää ja pikkujoulua. Annamme toisillemme lahjoja. Minun luona on tehty kotivii-niä. Annikin luona olemme paistaneet karjalanpiirakoita. Sylvillä on karaoke-laitteet. Hänen luona laulamme yhdes-sä surut ja murheet pois, sanoo Anne Lötjönen.

– Meillä on pieni porukka sitä var-ten, että mahdumme yhteen autoon. Käymme yhdessä kädentaitomessuilla ja käsityönäyttelyissä. Jopa Viipurissa olemme käyneet, kertoo Annikki Kar-vinen ja asettelee esille ontelokuteesta virkattuja tarjottimia, jotka pitävät kar-jalanpiirakat lämpiminä pöydässä. – Vanhainkoti Päivärinteen asuk-kaille ja johtajalle neuloimme villasu-kat, yhteensä 22 paria. Kukin sai vuo-rollaan valita mieleisensä parin. Sitä oli mukava seurata sivusta, muistelee Riit-ta Ojatalo-Pyykkönen. – Ei pidä unohtaa, että vietämme pit-kän kesä- ja joululoman. Pitäähän ne omat työtkin ehtiä tekemään, huo-mauttaa Irma Jääskeläinen.

Mummojen motto on: ”Myö tehhään mitä halutaan, muut tekköö, mitä os-soo.” Ensi vuonna on luvassa Mummo-kerhon 10-vuotisjuhlanäyttely.

Raija Heikkilä

Kananmunakennoista valmistettuja ruusuja voi käyttää esim. kranssien ja lahjapakettien koristeeksi.

Riitta Ojatalo-Pyykkönen neuloi elämänsä ensimmäiset villasukat mum-mokerhossa.

Omatekoinen nenäliinatasku on miel-lyttävämpi pitää mukana kuin muovi-pakkaus.

88

Ma-pe 10 – 12 12.30-16 044 767 9053 Hyvää Joulua!

Ma-pe 10 – 12 12.30-16 044 767 9053 Hyvää Joulua!

KUMPPANUUSPÖYDÄSTÄ

vuodessa keväällä ja syksyllä. Kumppa-nuuspöydät ovat yleisötilaisuuksia, jo-hon kellä tahansa kuntalaisella on mah-dollisuus osallistua ja tuoda parannus-ehdotuksia kaupungin toiminnasta pai-kallisesti tai muutenkin yleensä.

Savonrannalla ensimmäisessä kump-panuuspöydässä tärkeimmäksi asiaksi nousi yhtenäiskoulun säilyminen paik-kakunnalla. Kaupungilla oli suunnitel-mia karsia kouluverkkoa, jos Savon-rannan yläkoulu olisi lopetettu olisi oppilaiden koulumatkat ja päivät veny-neet huomattavan pitkiksi, Kerimäen koululle. Myös alakoulun jäljelle jäävä oppilasmäärä, olisi jonain vuonna saat-

Tarvittaessa toimitan haudalle puolestasi kynttilän.

Savonrannan, Punkaharjun ja Ke-rimäen aluejohtokuntien toimin-ta päättyi 31.5.2017, vanhan valtuus-tokauden päättyessä. Uudelle valtuus-tokaudelle jäi tehtäväksi valita uusi lä-hidemokratian malli aluejohtokuntien tilalle. Aluejohtokuntien puheenjohta-jat kävivät vierailulla Pieksämäellä tu-tustumassa, paikalliseen kumppanuus-pöytään, kumppanuuspöydällä Pieksä-mäellä kuntaliitosten jälkeen haluttiin turvata lähidemokratian toteutuminen ja malli on palkittu myös valtakunnal-lisesti. Savonlinnan kaupungin valtuus-to päätti toteuttaa kumppanuuspöydät myös Savonlinnassa. Ja kaupunkiin pe-rustettiin viisi kumppanuuspöytää Sa-vonrannalle, Kerimäelle, Punkaharjul-le, Savonlinnan keskustaajamaan, sekä Sääminkiin, joka oli liittynyt Savonlin-naan 1974 vuoden alussa. Kumppanuuspöydät toimivat elin-keinopuolen alaisuudessa. Koska niiden toiminta ajateltiin olevan kehittämis-tä ja elinvoimaisuuden lisäämistä, vas-taavana virkamiehenä toimii elinkeino-johtaja Janne Weander. Kumppanuus-pöytiin osallistuvat myös muut kaupun-gin vastaavat virkamiehet tarvittaessa. Kumppanuuspöydät aloittivat toi-mintansa tämän vuoden alusta ja nii-den tarkoitus on kokoontua pari kertaa

tanut tippua niin alas, että se olisi voi-nut uhata myös sen säilymistä. Kaupunginvaltuusto päätti säilyttää loppukesällä kuitenkin nykyisen kou-luverkon ja samalla Savonrannan kou-lun toiminnan nykyisellään. Muita kes-kusteluun tulleita asioita oli mm. myös kirkonkylän taajaman alueiden hoito, jonka johdosta tehtiin myös katselmus keväällä, kaupungin omistamien tilo-jen käyttö ja niiden vuokratason koh-tuullistaminen käyttäjien kannalta, il-moitustaulujen kunto ja niiden hoito.

Kumppanuuspöytien sihteeriksi han-kerahoituksen kautta tuli Jaana Luos-tarinen ja hän oli mukana paikallisissa kesätapahtumissa, keräämässä syksyn kumppanuuspöytiin kehittämisideoi-ta ja osallistui myös Ruukinkylän kult-tuuripäiville Savonrannalla. Kumppanuuspöytien puheenjohta-jat, sihteeri ja elinkeinojohtaja ovat ko-koontuneet tämän vuoden aikana puo-lenkymmentä kertaa yhdessä. Myös kerran oltu kaupungin johtoryhmän vieraana. Tilaisuuksissa on käyty läpi paikallisia asioita ja mitä yhteistä on tullut esille myös. Yhteisiksi asioiksi on noussut mm. kaupungin tilojen vuokrien kohtuullis-taminen käyttäjille, kylätalojen vapaut-taminen kiinteistöverosta tai avustami-

99

Marjo MoilanenPuh. 044 067 9100

TmiKiti Herranen

Klassinen- ja urheilu-hieronta, kuumakivihieronta,

jalkahoito sekä ripsien pidennys

Kiti LaamanenPuh. 044 291 3069

Yläsuluntie 1, 58300 SAVONRANTA

Marjon jäädessä äitiyslomalle tammikuussa Mariinassa työt aloittaa Marianne Räsänen

dollisuudet yhtenäiskoulun säilymisen kannalta, nousi esille kumppanuus-pöydässä myös. Tiestön heikko kun-toon ja rapautuvien päällysteiden uusi-miseen toivottiin parannusta, kaupun-gin ja Elyn välisissä neuvotteluissa, Lei-vonmäen jätekatoksen säilyttäminen ympärivuotisena. Ideana kumppanuuspöydissä on ih-misten oman aktiivisuuden herättämi-

nen ja myönteisen kehityksen edesaut-taminen sitä kautta, järjestelmän etuna on myös, että se on kustannustehokas nykyisessä taloustilanteessa.

Savonrannan kumppanuuspöydän puheenjohtaja Hannu Karvinen

Kumppanuuspöydissä kuunnellaan kahdesti vuodessa alueen asukkaiden toiveita ja samalla saadaan katsaus kaupungin ajankohtaisiin asioihin. Keväällä 2018 kau-pungin asioita esittelivät elinkeinojohtaja Janne Weander (vas.), tekninen johtaja Kari Tikkanen ja sivistystoimenjohtaja Tuija Kauppinen.

nen vastaavalla summalla, vieraslaji-en hävittäminen, kuten myrkkyputken ja siihen koulutuksen järjestäminen, muovinkeräyspisteiden kehittäminen kaupungin alueelle ja kaupungin ret-keilyverkoston kartoittaminen. Syksyn kumppanuuspöytä ko-koontui Savonrannalla 2. päivä loka-kuuta. Keväällä oli tullut tieto Soste-rin budjetin ylittymisestä ja se oli ai-heuttanut kaupungille 9 miljoonan eu-ron ylimääräisen laskun talousarvioon verrattuna. Sosterin virkamiehet olivat tehneet säästöehdotuksia ja yhtenä sii-nä oli Savonrannan vanhainkodin Päi-värinteen lakkauttaminen ja asukkai-den siirtäminen Savonlinnaan keski-kaupungille. Päivärinteellä toimii myös keskus-keittiö mistä tulee ruoka myös kou-lulle. Se on toiminut myös tukipalve-lupisteenä monelle palvelu- tai omas-sa asunnossa asuvalle, missä on voinut käydä myös ruokailemassa ja siellä on järjestetty vanhusväestölle paljon viri-ketilaisuuksia. Päivärinne toimii myös kotipalvelun tukipisteenä. Päivärinteen lakkautta-minen aiheuttaisi myös sen, että lähio-maisten matka kasvaisi ja estäisi jopa toistensa näkemisen kokonaan. Koulun toiminnan kehittäminen ja etäopetuksen käyttöönotto ja sen mah-

1010

Savonrannan kirkkopiirin kappalai-nen Jaakko Parkkinen laskettiin tänä syksynä eläkkeelle mieliinpainuvan ju-malanpalveluksen jälkeen 9. syyskuu-ta. Kuukautta myöhemmin eli 14. loka-kuuta vietettiin uuden seurakuntapas-torin Henrik Koposen tulojuhlaa sa-malla tavalla jumalanpalveluksessa kir-kossa ja sen jälkeen ruokailemalla seu-rakuntakodilla. Parkkinen teki 60 prosenttia työajas-ta Savonrannalla ja Koponen jakaa työ-aikansa tasan Punkaharjun ja Savon-rannan välillä. Koska papin työaikaa vä-hennettiin muutoksen yhteydessä Sa-vonrannalla, seurakunta kompensoi asiaa perustamalla uuden määräaikai-sen yhdistelmävirkasuhteen Savonran-nalle. Tässä sama työntekijä toimisi sekä kirkkomusiin että lapsi-, varhaisnuori-so- ja nuorisotyössä Savonrannalla. Seurakunnan kirkkoneuvosto on päättänyt asiasta lokakuun kokoukses-saan. Uuden yhdistelmävirkasuhteen hoito alkaa aikaisintaan 1. helmikuuta ensi vuonna.

Miten Jaakko Parkkisesta tuli pappi?

Eläkkeelle läksiäisjuhlassaan 9. syys-kuuta Jaakko Parkkinen muisteli, mi-ten hänestä tuli pappi. – Kun tulin uskoon vuonna 1990, alkoivat uskon perusasiat kiinnosta-maan niin paljon, että kävin erilaisia maallikkokoulutuksia, kuten evanke-listakursseja. Asia jäi kuitenkin jotenkin vaillinai-seksi ja kytemään. Säämingin kristilli-sen opiston johtajana toiminut Kim-mo Maaselkä informoi Parkkista, että avoimessa yliopistossa voisi jatkaa tie-

Savonrannan uusi pappi Henrik Koponen soittaa mielellään erityisesti muistotilai-suuksissa.

Jaakko Parkkinen kertoi miten hänestä tuli pappi eläkkeelle lähtöjuhlassaan.

Kirkkopiirin pastori vaihtuiKirkkopiirin pastori vaihtui

1111

donhankintaa ja opiskella teologian perusteita. Koska koulutuksen järjestäjänä tuol-loin toiminut Helsingin yliopisto ei oi-kein kiinnostanut Parkkista, tämä lau-sahti Maaselälle, että hän opiskelisi mieluummin Joensuun yliopiston alla. Vuoden kuluttua Maaselkä soitti, että koulutuksen toteuttajana on nyt Joen-suun yliopisto. Suoraselkäisenä miehe-nä Parkkisen ei auttanut muuta kuin toteuttaa annettu lupaus opiskella teo-logiaa. Hän teki Maaselän kanssa opinto-suunnitelman. Ensin suoritettiin ylei-sen teologian approbatur-arvosana, joka sisälsi 15 opintoviikkoa. Sitä seu-rasivat cum laude approbatur-opnnot, yhteensä 35 opintoviikkoa. Hyvän alun jälkeen avoimen yliopis-ton rehtori soitti, että avoimessa yli-opistossa suoritetut opintoviikot oike-uttavat kirjautumaan suoraan opiske-

Jaakko jututti Henrikiä hänen tulojuhlassaan.

lemaan yliopistoon varsinaiseksi opis-kelijaksi. Häntä kiinnosti jatkaa, mutta pää-tös piti tehdä nopeasti. Kahdessa viikos-sa asiat piti saada järjestykseen edellisen työnantajan kanssa. Parkkinen sai kaksi vuotta vuorotteluvapaata, ja pääsi omi-en sanojensa mukaan vähän lisää raot-tamaan teologiaa. Intohimo jatkaa tie-donhankintaa kasvoi ja hän anoi opin-tovapaata vielä yhden vuoden verran. Silloinen seurakunnan kirkkoher-ra Jorma Marjokorpi jututti Parkkis-ta seurakunnan miestenpiirissä tämän jälkeen, ja houkutteli häntä jatkamaan kerralla loppuun asti. – Eikö kannattaisi lukea kerralla sen verran että saisit todistuksen sieltä.Parkkinen oli vielä epäilevällä kannal-la ja mietti, ettei hänen tasoisia pappe-ja tarvita enää lisää, kun niitä on maa-ilmansivu täynnä. Mutta opiskeluinto vei mukanaan.

Vuonna 2006 hän sai todistuksen Jo-ensuusta. Marjokorpi oli varannut hä-nelle työpaikan seurakuntapastorina ja näin Parkkinen sai työpaikan seurakun-nassa vähän pitemmän kaavan kautta. Parkkinen uskoo, että asiassa voi nähdä Jumalan ohjausta.

Mitä Henrik Koponen odottaa Savonrannan kirkkopiiriltä?

Henrik Koposen perhe omistaa kiin-teistön Vuokalanjärven rannalta. Mut-ta lapsuutensa ja nuoruutensa hän on viettänyt Saksassa, missä on valmistu-nut papiksikin. Varmuutta savolaisen sielunmaise-man tuntemisesta ei häneltä uteluista huolimatta saatu selville. Sitä kysyttiin tulojuhlassa lokakuussa. Hän lupaa jatkaa kirkkopiirin johta-mista kiitollisena ja pitää työtä mielek-käänä. Koponen lupaa vastata, kun hä-neen ollaan yhteydessä. Myös piirineu-voston kautta voi tuoda hänelle asioi-ta esille. Harrastuksista hän mainitsee, ettei hän mikään kalastaja kuitenkaan ole, vaikka Vuokalan järven rannalla asuu-kin. Katiskan katsontaan tulee lähdet-tyä soutajaksi, kun äiti kysyy. Urheileminen on kalastamista lä-hempänä sydäntä. Hän käy viikoittain pelaamassa sählyä ja haaveilee pesäpal-lon pelaamisesta kesällä. Musiikki on Koposen mieliharras-tus, joka näkyy myös viranhoidossa. – Soitan aika paljon muistotilai-suuksissa. Etenkin jos omaisilla ei ole ohjelmaa, soitan mielelläni. Olisi hie-noa, jos paikkakunnalta löytyisi muita muusikoita, joiden kanssa voisi soittaa tai laulaa.

1212

Hautausmaalla kävijä kohtaa kauniin kynttilämeren hautausmaalla pimeään vuodenaikaan pyhien aikaan.

Moni käy jouluna hautausmaalla muistamassa läheisiään ja samalla sy-tyttää kynttilän haudalle. Kynttiläme-ri onkin kaunista katseltavaa hämärty-vässä illassa. Tiettyyn ajankohtaan hautausmaal-la käy paljon väkeä ja moni haluaa kul-kea omaisensa haudan luo moottori-ajoneuvolla erityisesti mäen taakse ns. uudelle puolelle. Asia kismittää muita liikkujia lumi-seen aikaan, sillä hautausmaan kulku-väylät ovat kapeita ja yhdellä autolla saa helposti tukittua koko hautausmaan. Asiasta on keskusteltu myös kirkko-piirissä, jossa yhdeksi vaihtoehdoksi on puhuttu hautausmaan läpiajomah-dollisuuden kartoittaminen. Toisena vaihtoehtona on välttää autoilua hauta-

usmaalla, jossa se ei ohjesäännönkään mukaan ole luvallista.

Seurakunta muistuttaa, että Savonlin-nan seurakunnalla on voimassa kirkko-valtuuston 9.2.2016 hyväksymä hautaus-toimen ohjesääntö, jossa neuvotaan seu-rakunnan hautausmailla liikkumisesta. Ohjesäännössä mainitaan erityises-ti liikkumisesta hautausmaalla, että hautausmaat ovat avoinna yleisölle klo 7.00–22.00 välisenä aikana. Erityisi-nä juhla-aikoina, kuten pyhäinpäivänä, jouluna ja uudenvuodenpäivänä ja näi-den aattoina sekä kiirastorstaista pää-siäispäivään hautausmaat ovat avoinna yleisölle läpi vuorokauden. Lisäksi ohjesäännössä muistutetaan, että hautausmaalla noudatetaan hiljai-

suutta ja arvokkuutta. Hautoja, hau-tausmaan istutuksia ja nurmikoita ei saa vahingoittaa. Hautausmaan rauhaa häiritsevä työ on hautaustoimituksen ajaksi keskeytettävä. Moottoriajoneuvoliikenne ja pysä-köinti on hautausmaalla sallittu vain sille erikseen osoitetuilla alueilla. Au-toilu ja pyöräily hautausmailla on ylei-sen turvallisuuden vuoksi kielletty. Muilla alueilla moottoriajoneuvoa saa käyttää vain ruumiin tai hautamuisto-merkin kuljettamiseen taikka välttä-mättömään huoltoajoon. Ajoneuvojen tulee olla sellaisia, että hautausmaan käytävät kestävät niiden painon.

1313

Sankarivainajan hautajaiset

Venäjän Karjalan Tuuloksen metsästä löydetyt Oskar Albin Muhosen jään-nökset pääsivät 74 odotusvuoden jäl-keen haudan lepoon 16. kesäkuuta Sa-vonrannan sankarihautausmaalle. Hautaan siunaamisen toimitti kap-palainen Jaakko Parkkinen. Rönkön-vaarasta kotoisin olevan Muhosen elossa olevia omaisia oli läsnä hautajai-sissa yhdessä paikallisten reserviläisten ja sotaveteraanien kanssa.

puolustamaan isänmaata ja pitämään tie auki hinnalla millä hyvänsä. Mikkosen mukaan vainajan löytö-paikalla on ollut verinen metsätaiste-lu ilman poteroita suuren ylivoiman edessä. Samalta paikalta on löydetty monia muita ruumiita sekä suomalai-sia että venäläisiä ja molempien asei-den hylsyjä.

Savonlinnalainen Ismo Mikkonen löysi Muhosen jäännökset vanhal-ta taistelupaikalta, joka oli Tuulokses-sa metsässä jonkun matkaa maantiestä, joka kulkee Viteleen ja Aunuksen väliä. Tuulos on kylä Karjalan tasavallan Au-nuksen piirin Alavoisen kunnassa Ve-näjällä. Muhonen on menehtynyt kovan metsätaistelun seurauksena osana 84. tykkikomppaniaa, joka oli komennettu

1414

Savonlinnan maakuntamuseolla on useita vaihtuvia näyttelyjä. Marras-kuun puolesta välistä kesäkuun alkuun asti siellä on esillä osia Savonlinnan kaupungin taidekokoelmasta.

Savonlinnan kaupungin taideko-koelmaan on aikojen saatossa kerty-nyt noin 740 teosta. Kokoelma on kas-vanut kuntaliitosten myötä. Noin puo-lensataa kokoelman teosta esitellään marraskuussa avattavassa Olavinlin-nasta Orivirran sillalle -näyttelyssä. Esillä on eri tekniikoin toteutettuja kaupunkinäkymiä kuntaliitosten myö-tä syntyneestä Suur-Savonlinnasta. Koska näyttelyn näkökulman olles-sa kulttuurihistoriallinen, on mukana töitä, joiden kiinnostavuus on teosten aiheissa, ei niinkään itse taideteoksina. Teosten aikajänne ulottuu 1900-lu-vun alusta 1990-luvulle. Mukana esil-lepanossa on myös savonrantalaisen Veikko Luostarisen taidetta kahdes-sa teoksessa. Hän on useana vuonna järjestänyt näyttelyn Savonrannalla tai sen lähiseudulla. Luostariselle mieluisimmat aiheet ovat lähiseudun maisemat ja kukat

Veikko Luostarisen taidetta Savonlinnan maakuntamuseolla

luonnollisessa ympäristössään niityillä ja metsässä. Tästä aiheesta hänen töi-tään on hankittu myös kaupungin tai-dekokoelmaan.

Olavinlinnasta Orivirran sillalle – Kau-punkinäkymiä Savonlinnan taideko-koelmasta, Riihisaaressa 16.11.2018–2.6.2018.

Savonrantalaisen Veikko Luostari-sen taidetta on nähtävillä Savonlin-nan maakuntamuseon taidenäyttelys-sä, joka koottu kaupungin taidekokoel-masta. Luostarinen piti myyntinäytte-lyä Savonrannalla kesällä 2018, jolloin myynnissä oli myös Säimenen mylly-maisema.

Mökkitalkkarit Marko ja Marjapiha-ja puutarhatyöt, mökkitarkastukset ja -siivouksetpuh.040-5546688marjajamarko@hotmail.com

LEENAN SIIVOUS- JA KOTIAPU+ Ompelupalvelu ym.

Leena Hyvärinen Puh. 0400 864 682

Hyödynnä kotitalousvähennys täysimääräisenä

Soita ja kysy lisää...

1. Pekka Pouta 2. Pyry Äikää 3. Antti Tuisku 4. Tuuli Matinsalo 5. Hannu Salama

Säällistä porukkaa 6. Pilvi Hämäläinen 7. Leena Pakkanen 8. Helle Aro 9. Vilho Myrsky10. Sade Adu

1515

Joulumyyjäiset Savonrannalla

opastuksella hankkia vielä jotain kivaa pukinkonttiin laitettavaa. Myyntipaikan vuokra on 10 euroa. Vapaita myyntipaikkoja voi tiedustel-

la Raija Heikkilältä, puh. 040 521 0136.

Tervetuloa hakemaan joulutunnelmaa!

Tapahtumatalo Sampolassa järjeste-tään Savonrannan joulumyyjäiset lau-antaina 15.12. kello 9–13. Myyjäis-ten järjestämisestä vastaa Savonrannan Leijonat. Myyntipöydillä on tarjolla leivon-naisia, säilykkeitä, juustoja, käsitöitä, askartelutuotteita, kortteja, lahjapak-kauksia jne. Kävijät voivat viettää aikaa kahvios-sa nauttien joulupuuron ja torttukahvit ja seurustellen tuttujen kanssa. Paikalla on myös kiireetön joulu-pukki ison makeiskorinsa kanssa. Jou-lupukki kyselee vuoden mittaan tapah-tuneita, joten kannattaa keksiä mie-luummin positiivista kerrottavaa. Leijonat järjestävät pika-arpajaiset. Arpajaisten tuotto käytetään lasten ke-säleirin järjestämiseen. Myyjäispäivänä on avoinna myös Kädentaitajien myymälä Vuokalan myllyllä. Sieltä voi Mirja Suomalaisen

1616

Kylpytynnyri vuokrattavanaKylpytynnyri on valmiina peräkärrissä.Tilaa jopa 8 hengelleVuokra alk. 80 e/vrk.Varaukset Savonrannan VPK:050 546 4045/Kari; 0500 592 567/Jyrki

Elämänhetkissä kiitos laulujen aika,kulttuurin tukijoiden taika.Nöyränä kiitän, mitä sanani olisivat, ilman apua, ilman tukea. Niin piirsitte avullanne silmiini ilonkyyneleet.

Kerttu Kyöttinen

SAVONRANNAN JOULUMYYJÄISETla 15.12.2018 klo 9-13

Tapahtumatalo Sampolassaos. Monninsaarentie 1, 58300 Savonranta

Järjestäjä:Savonrannan

Leijonat

MYYJÄISET klo 9-13Myyntipöydiltä: leivonnaisia, säilykkeitä, juustoja,

käsitöitä, askartelutuotteita, kortteja, lahjapakkauksia, vaatteita, arpajaisetKahviosta: joulupuuro ja torttukahvi

Paikalla kiireetön JOULUPUKKI karkkisäkkeineen

Kädentaitajien myymäläavoinna klo 10-14

Tervetuloa nauttimaanjouluisesta tunnelmasta!

1717

PALVELUKOTIKOIVULA toivottaa

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Säimenentie 654, 58360 SÄIMENpuh. 015 676 000, 0400 257 211koivula@palvelukotikoivula.fi

Rönkönvaara-Lapinlahti kyläyhdistys toivottaa

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta

Itsenäisyyspäivä 6.12.2018Jumalanpalveluskirkossa klo 10

Seppeleiden lasku muistomerkeille

Kahvitarjoilu ja juhla seurakuntakodissa

Savonrannan kirkkopiiriSavonlinnan kaupunki

Savonrannan Martat kiittää vuodesta 2018 ja

toivottaa kaikille lukijoille Hyvää Joulua ja

Onnellista Uutta Vuotta 2019

KULJETUS ESKO MAKKONEN OY

H

yvää joulua

PÄIVYSTÄVÄ TAKSI 044 558 3000 KELA TAKSI 0800 302 245

Rauhaisaa jouluaSavonrannan taksit

Hyvää jouluat. Vaahermäen tila

Toivotamme rauhallista Joulun aikaakaikille Käsityöläisille ja asiakkaillemme!Onnellista tulevaa Vuotta 2019toivottavat Savonrannan Kädentaitajat

Säimen-Sönkkä Kyläyhdistys ry toivottaa kyläläisille

Hyvää Joulua ja rauhallista Uuttavuotta 2019

Savonrannan kehittämissäätiö toivottaa lukijoille

Hyvää joulua jaonnellista uutta vuotta

18

Joulun ajan tapahtumia

18

JOULUKUUla 1.12. klo 10–14Käsityömyymälä avoinna myös lauantaisin joulukuus-sa Vuokalan myllyssä, Lamminniementie 6järj. Savonrannan kädentaitajat

la 1.12. klo 16Oriniemen Savun pikkujoulu Kokkolahden kodalla, Oriniementie 214, järj. Oriniemen Savu

su 2.12. klo 10 Perhemessu seurakuntakodissa 1. adventti. Mukana Tuikut ja pyhäkoululaiset, messun jälkeen joulupuuro seurakuntakodilla, Pappilantie 17 järj. Savonlinnan seurakunta, Savonrannan kirkkopiiri

su 2.12. klo 13 Syyskokous ja pikkujoulu klo 14.30 Rönkkötalossa, Rönkönvaarantie 801järj. Rönkönvaara-Lapinlahti Kyläyhdistys ry.

ke 5.12. klo 9 Lipunnosto Savonrannan koululla kirjaston vieres-sä, Kangastie 3, jonka jälkeen oppilaat vievät kynttilät sankarihaudoille, järj. Savonrannan koulu

to 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sananjumalanpalvelus kirkossa, seppeleiden lasku muistomerkeillä ja juhla seurakun-takodilla, Pappilantie 24 ja 17järj. Savonrannan kirkkopiiri

pe 7.12. klo 10–14Joulupuurotarjoilu Käsityöasemalla Vuokalan myllys-sä, Lamminniementie 6järj. Savonrannan Kädentaitajat

la 8.12. klo 10-14Käsityömyymälä avoinna myös lauantaisin joulukuus-sa Vuokalan myllyssä, Lamminniementie 6järj. Savonrannan kädentaitajat

su 9.12. klo 102. adventin jumalanpalvelus kirkossa, Pappilantie 24järj. Savonrannan kirkkopiiri

ma 10.12. klo 18Perheiden joulujuhla seurakuntakodilla, Pappilantie 17järj. Savonlinnan seurakunta, Savonrannan kirkkopiiri

ti 11.12. klo 11.30Jouluinen turinatupa Päivärinteellä, Lamminniementie 7järj. Sosteri, Savonlinnan seurakunta

pe 14.12. klo 10-13Jouluglögitarjoilu jäsenille Mhy:n toimistolla, Kolmitäh-käntie 13, järj. Mhy Etelä-Savo

la 15.12. klo 9-13Joulumyyjäiset tapahtumatalo Sampolassa, Monnin-saarentie 1A, järj. Savonrannan Lions Club ry

la 15.12. klo 10–14Käsityömyymälä avoinna myös lauantaisin joulukuus-sa Vuokalan myllyssä, Lamminniementie 6järj. Savonrannan kädentaitajat

su 16.12. klo 103. adventtisunnuntain jumalanpalvelus kirkossa, kirk-kokahvit seurakuntakodilla, Pappilantie 24 ja 17järj. Savonrannan kirkkopiiri

su 16.12. klo 14–15.30Kauneimmat joululaulut Rönkkötalolla, Rönkönvaa-rantie 801järj. Savonrannan kirkkopiiri ja Rönkönvaara-Lapinlah-ti Kyläyhdistys ry.

su 16.12. klo 18–19.30Tuikkujen Kauneimmat joululaulut kirkossa, Pappilan-tie 24järj. Savonrannan kirkkopiiri

ti 18.12. klo 18Kauneimmat joululaulut Kokkolahden kodalla, Orinie-mentie 214järj. Savonlinnan seurakunta, Savonrannan kirkkopiiri ja Oriniemen maa- ja kotitalousseura

to 20.12. klo 18 Joulujuhla Savonrannan koulussa, Kangastie 5järj. Savonrannan koulu

la 22.12. klo 9 Koululaisten joulukirkko kirkossa, Pappilantie 24järj. Savonrannan koulu ja kirkkopiiri

la 22.12. klo 10–14Käsityömyymälä avoinna myös lauantaisin joulukuus-sa Vuokalan myllyssä, Lamminniementie 6järj. Savonrannan kädentaitajat

1919

ma 24.12. klo 15Aattohartaus siunauskappelissa, os. Rauhantie 24 järj. Savonlinnan seurakunta, Savonrannan kirkkopiiri

ti 25.12. klo 8Jouluaamun jumalanpalvelus kirkossa, Pappilantie 24järj. Savonlinnan seurakunta, Savonrannan kirkkopiiri

la 29.12. klo 10–14Käsityömyymälä avoinna myös lauantaisin joulukuus-sa Vuokalan myllyssä, Lamminniementie 6järj. Savonrannan kädentaitajat

ma 31.12. klo 21Uuden vuoden vastaanotto ja ulkorakennuksen har-jannostajaiset Rönkkötalolla, Rönkönvaarantie 801järj. Rönkönvaara-Lapinlahti Kyläyhdistys

ma 31.12. klo 23Uuden vuoden aaton jumalanpalvelus kirkossa, Pap-pilantie 24järj. Savonlinnan seurakunta, Savonrannan kirkkopiiri

Muutape klo 11–13Rönkön Ikäihmisten Virikekerho parillisen viikon per-jantaina Rönkkötalossa, Rönkönvaarantie 801järj. Rönkönvaara-Lapinlahti Kyläyhdistys

pe klo 19 Bingo-ilta Tapahtumatalo Sampolassa, Monninsaaren-tie 1Ajärj. Oriniemen Savu

SAVONLINNAN KAUPUNKI TIEDOTTAA

Savonrannan kirjasto (Kangastie 3) on suljettuna 27.–31.12.2018.

Savonrannan yhteispalvelupiste (Kangastie 3) pal-veleeAsiointipiste on Savonrannalla auki normaalisti arkisin klo 9–15, ja kaupungin vaihde avoinna 1.11. alkaen klo 8–15.

SAVONRANNAN TERVEYSASEMA TIEDOTTAA

Savonrannan terveysasema (Lamminniementie 11) on suljettuna 24.12.2018–18.1.2019 ja 15.–21.4.2019 Ovet avoinna ma, ti ja to klo 7.30–15, ke 7–15pe ja arkipyhäaatot 7.30–14

Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma-pe klo 10–11p. 044 417 2220 ja 044 417 2219,

Muina aikoina puhelut kääntyvät Kerimäen puhelinpal-veluun, johon ohje:Soitettaessa SOSTERI:n terveysasemien ajanvarauk-seen on kätevintä jättää takaisinsoittopyyntö. Silloin ei tarvitse jäädä puhelimeen jonottamaan, vaan takaisin-soitto tulee heti oman puhelun vuoron tulessa.

Myös sähköisiä palveluita, Omakanta ja Hyvis kannat-taa hyödyntää. Valtakunnallisesta Omakanta-palvelusta näkee esi-merkiksi reseptitietonsa.

Diabetespotilaiden tarvikejakelu ti ja pe klo 10–11 il-man ajanvaraustaLaboratorio ajanvarauksella keskiviikkoisin klo 7–10. INR-potilaiden näytteenotto ajanvarauksella keskiviik-koisin klo 9–10.30Lääkäripalvelut ovat kerran viikossa.Kiireellistä hoitoa vaativat potilaat hoidetaan päivys-tyksessä Savonlinnassa 24/7, p. 015 527 7777, hoidon tarpeen arviointi.

SijaintiKäynti- ja postiosoiteSavonrannan terveysasemaLamminniementie 11, 58300 Savonranta

Savonlinnan kaupunkiSavonrannan asiointipiste

Kangastie 3, avoinna ma-pe klo 9-15

jakaa ma 3.12.2018 alkaen

Arvo Pyykkösen tekemiä piirroksiarakennus- ja toimenpidelupia varten

kuultopaperille laatimista alkuperäisistä suunnitelmista

Mahd. lisätiedot: Savonrannan Asiointipiste Puh. 044 417 4050

TIEDOTE

2020

Paikallisia kansanparannustaitoja elvytetään, kun säimeneläinen Han-na-Leena Jääskeläinen opiskelee sau-naterapiaa Turusa. Opiskeluun sisäl-tyy myös kuppaustaitojen opettelu am-mattilaiseksi asti. Syksyllä 2018 Jääskeläinen on teh-nyt kuppauksia opiskelutöinä. Ammat-tiin hän valmistuu ensi syksynä ja al-kaa toimia luvan saaneena saunatera-peuttina ja kupparina.

Uuden ammatin saneli hänelle elä-mäntilanne. Hän kertoo, mistä kaikki on peräisin. – Todellisen tilanteeni on sairaus nimeltä fibromyalgia. Ensi vuonna mi-nulla on kymmenen vuotta elämää sen kanssa takana. Vuoden 2010 jälkeen hän ei ole pys-tynyt tekemään kokopäivätyötä sai-raanhoitajana. Tässä ajassa hän on en-nättänyt kokeilla monenlaista sairau-den oireiden helpottamiseksi. Koska Jääskeläinen ei ole halunnut tulla nujerrettavaksi sairautensa alle, hän halusi oppia uuden ammatin, jota voi toteuttaa sen kanssa. Monimuoto-opiskelu sopii hy-vin perheelliselle. Opiskelun kahdek-san lähijaksoa pidetään viikonloppui-na Turussa ja muut ajat ovat etäopiske-lua kotona käsin. Kuppausopinnot al-koivat syyskuussa ja ensi vuoden alussa niiden oppia syvennetään seuraavassa lähiopiskeluviikonlopussa. Opiskelun tarkoituksena on lisätä perinteistä saunan käyttöä sekä itse-

Kuppausta osana sauna terapiaa

hoidossa että terapiassa. Saunaterapia-opintojen lopuksi tehdään päättötyö ja siitä näyttöhoito.

Jääskeläinen on perehtynyt kuppauk-sen historiaan hoitomuotona.

– Vanhimmat todisteet kuppauk-sesta ovat 3,5 tuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua Mesopotamias-ta. Ennen kuppaussarvet olivat todella sarvia. Savonrannallakin kuppaussar-vet olivat lehmän sarvia. Savonrannalla kuppareina ovat toi-mineet ainakin Rautiaisen Tilda Sön-kässä, Muhosen Hellin Rönkönvaa-rassa ja Käyhkön Olga Hankavaaral-la, joka kuppasi muistitietojen mukaan aina 1980-luvulle asti. Aimo Muhonen muistaa kuinka hä-nen äitinsä Hellin kuppasi pyynnöstä kyläläisiä Tetrivaarantien varrella ran-nalla sijainneessa savusaunassa. – Meitä lapsia ei päästetty seuraa-maan kuppausta, mutta ainahan sitä kurkittiin. Kuppauksen jälkeen juotiin kah-vit. Sen yhteydessä pikkupoikakin sai kuulla kuppauksen vaikutuksista. – Monet kertoivat, miten kevyt olo oli kuppauksen jälkeen ja monien li-hassäryt hävisivät. Muhosen mukaan hänen äitinsä kuppasi 1960-luvulla ympäri vuoden, kesät ja talvet, mutta lopetti sen raskaa-na työnä ja myös mielipideympäristön muututtua kuppausta vastaan.

Jääskeläisen mukaan kuppaustek-niikka on kehittynyt huimasti en-tisajoista. Lehmänsarvia ei enää käyte-tä, eikä lasisia imukupujakaan. Hänellä on käytössä kuppaussarvena silikoni-kuppi, joka tekee alipaineen ilman ul-koista imua.

Hanna-Leena Jääskeläinen odottaa in-nolla uutta saunaterapeutin ammat-tiaan, jonka yhteydessä hän suorittaa myös kuppauksia.

2121

Kuppausta osana sauna terapiaa Kuppaus on luvan varaista toimin-taan. Silikonikupit pestään ja steriloi-daan jokaisen toimenpiteen jälkeen. Myös toimitilat hyväksytetään. Kuppaus aloitetaan aina saunomal-la ja peseytymällä. Samalla kuppauksen suorittaja tunnustelee hoidettavan hen-kilön ja puhdistaa kupattavan ihon. Kuppaushaavat Jääskeläinen tekee pinnallisesti ja nopeasti kirurginveit-sellä. Alipaineistettu kuppi sijoitetaan haavojen ympärille, ja haavasta vuotava neste kertyy siihen. Kupit tyhjennetään kuppauksen aikana useaan otteeseen. Niiden annetaan olla paikoillaan 30–45 minuuttia, jonka jälkeen ne poistetaan. Jääskeläisen mukaan normaali käy-täntö on asettaa 18–36 kuppia. Yleisin kuppauksessa hoidettava alue on selkä, mutta myös niskaa, käsivarsia ja jalkoja voidaan hoitaa. Hoito kestää kokonai-suudessaan noin puolitoista tuntia sau-nomisineen.

Kuppauksessa käytetään hyväksi ih-misen ns. akupisteitä, jotka toimivat elimistön ärsytyspisteinä vapauttaen endorfiinejä ja aikaansaaden aineen-vaihdunnan puhdistusreaktion myös munuaisten kautta. Jääskeläisen mu-kaan hoidon vaikutus kestää noin vii-kon. Kuppaus on turvallinen hoito perus-terveelle ihmiselle. Esteitä sille voi olla verenohennuslääkitys, tarttuva verisai-raus tai alhainen hemoglobiini. Terve-ystilanne kartoitetaan aina ennen hoi-toa.

Monet ovat kertoneet Jääskeläiselle kevyestä olosta hoidon jälkeen. Olo voi olla väsynyt ja nukuttaa hyvin. Kuppauksen voi uusia kolmen kuu-kauden kuluttua. Tuleva kuppari itse pitää esimerkiksi kulmakarvojen nyp-pimistä ja hammaslääkärissä käyntiä kuppausta inhottavampana tilanteena. Hän itse pitää saunassa suoritettavaa kuppausta fyysisen kokemuksen lisäksi myös henkisenä. – Raukean olo lisäksi voi alkaa pur-kautumaan myös pahaa oloa. Ihmisillä on erilaisia herkkyystasoja, jotka ovat osa kuppausta.

Yleisin kupattava ihmiskehon paikka on selkä, jossa kupit asetetaan ns. akupistei-den kohtiin. Virpi Päivinen kertoi kuppauksen jälkeen hyvästä olosta.

Kuppaus on osa Jääskeläisen saunate-rapian opiskelua. Siihen sisältyy mo-nenlaisia erilaisia saunahoitoja, kuten turvesauna, erilaiset ihon kuorimishoi-dot hunajan, suolan, lehtipuuvastan, männyn, kuusen ja katajan kanssa. Saunaterapian Jääskeläinen löysi oman sairautensa kautta. Saunominen yhdessä erilaisten käärehoitojen kanssa auttavat fibromyalgian kipuja. Hänellä onkin tavoitteena työllistää itsensä tu-levaisuudessa osa-aikaisesti. Tällä het-kellä hän etsii toimitiloja yritykselle.

2222

Lokakuinen lämpöaalto on pistänyt luonnon kiertokulun hieman sekai-sin. Raatelammin salollakin tiaiset viser-tävät keväisiä soidinlirutuksia ja kasvit pukkaavat jo uutta silmua. Toki syksyisiä merkkejäkin löytyy. Vanhojen haapojen lehdet ovat jo ha-visseet lähes kokonaan puista. Raatelamminsalo on mainio retki-kohde ja sen voi yhdistää samalla vaik-ka syksyiseen marja- ja sieniretkeen. Retkeiltäessä suojelualueilla kannat-taa muistaa erityisesti jokamiehenoike-uteen liittyvien oikeuksien lisäksi myös velvollisuudet luontoa kohtaan. Monin paikoin luonto on hyvin helposti kulu-vaa ja hitaasti uusiutuvaa, kuten vaik-kapa harjuilla ja poronjäkälä kankailla. Vaikka alueen metsät ovat etupääs-sä havupuuvaltaisia, on myös lehtimet-siä runsaasti. Erityisesti on haapoja, joista osa on jo sammaloituneita maa-puita. Haapaa sanotaankin metsän ku-ningattareksi, sillä sen pehmeällä puu-aineksella saattaa elää tuhansia kasve-ja ja eläimiä. Suurin osa on tietysti hyönteisiä. On lajeja, jotka viettävät koko elämänsä sa-malla haavalla.

Raatelamminsaloa ei ole turhaan va-littu natura-2000 suojelukohteeksi. Alueen luonto on todella monipuolis-

Syksyinen Raatelamminsalota ja rikasta. Erityisesti vanhojen havu-puumetsien lajisto on silmiinpistävää metsissä kiertäessä. Savonrannan alueelta löytyy run-saasti mielenkiintoisia luontokohteita, vaikkakin Koloveden savolainen jär-viluonto onkin vetovoimaisin. Kolove-den karuhkot kallioiset saaret vanhoi-ne metsineen ovat jotain ainutkertais-ta. Myös Raatelamminsalon metsät sei-sovat jykevänä kallioisella pohjalla. Alueen lammet ja pienet kosteat kor-pinotkelmat ovat syntyneet kallioiden painanteisiin. Raatelamminsalo on myös mai-nio linturetken kohde. Tästä vanhojen metsien kohteesta löytyy niin lounaista lajistoa, kuten muun muassa huuhkaja, sekä pohjoista lajistoa edustaa vaikka-pa kuukkeli ja hiiripöllö.

Ilmaston lämpenemisen vuoksi kuusira-ja nousee yhä pohjoisemmaksi, niin La-pissa kuin eteläisessä Suomessa.

Närhi on Raatelamminsalon peruslajis-toa, ja sitä kutsutaan myös Etelä-Suo-men kuukkeliksi.

2323

Hiiripöllön näkee usein tähystävän saalista hakkuuaukeiden tai soiden reunamilla. Hiiripöllön pesä on usein vanhoissa lahonneissa pökkelöissä, tai pökkelöiden nokassakin. Raatelamminsalolta löytyykin run-saasti lahopuuta, joissa viihtyvät mo-net käävät ja hyönteiset. Vanhojen metsien suojelualueet, pienetkin, ovat tärkeitä muun muassa monille kovakuoriaisille. Onnella saat-taa pökkelössä havaita vaikkapa lieko-härän tai korpikolvan, jotka ovat mo-lemmat nykyisin melko harvinaisia, että uhanalaisia. Valitettavasti luonnontilaiset met-sät ovat nykyisin talousmetsien saarta-mia eivätkä monet lajit juuri pysty le-viämään asuinseuduilta toiselle. Käävistä voisi mainita riekonkäävän, joka joitakin kymmeniä vuosia sitten löytyi vielä lähes koko maasta. Nykyisin sitä löytyy eteläisestä Suo-mesta enää muutamilta suojelualueilta. Riekonkääpä viihtyy erityisesti hopea-kylkisten kelojen rungoilla. teksti ja kuvat Jarmo Vacklin

Tälläkin kelolla saattaa olla ikää jo satoja vuosia.

24

Palokunnan kuulumisiaPalokunnan kuulumisia

Pitkä kuuma kesäKulunut kesä oli niin kuin kaikki muis-tamme, tosi lämmin ja kuiva. Aikaises-ta keväästä alkanut kuiva jakso jatkui pitkälle loppukesään, muutamia sade-jaksoja lukuunottamatta. Lämmin kesä oli varmaan loma-laisten kannalta mukavaa ajankohtaa, mutta palokunnissa toimivia ihmisiä se työllisti runsaasti. Ympäri Suomea oli päivittäin maastopaloja, joista suu-rimmat olivat useamman kymmenen hehtaarin luokkaa. Savonrannalla oli kesän kuluessa 5 kpl maastopaloja, ja niissä maastoa ja metsää paloi yhteen-sä n. 8 hehtaaria. Kaikissa täällä sattu-neissa maastopaloissa syttymissyynä oli luonnonilmiö, ukkosmyrskyt sytyt-tivät maaston palamaan. Meillä maalla ja täällä Savonrannalla osataan ja halli-taan tulenkäsittely, eikä näin ollen ta-pahtunut ihmisen aiheuttamia maas-topaloja lainkaan kuten muualla päin maatamme. Kiitos kaikille teille asian-mukaisesta tulenkäsittelystä kuivan ke-sän aikana! Kun metsäpalovaroitus annetaan, silloin pitää muistaa olla todella varo-vainen tulen käsittelyn kanssa. Ilma-tieteenlaitos antaa metsäpalovaroituk-sen, kun metsässä on kuivaa. Silloin ei saa tehdä avotulta. Metsäpalovaroi-tus annetaan ja poistetaan useimmiten puolilta päivin. Varoituksen aluejako-na käytetään maakuntia. Keväällä en-simmäiset metsäpalovaroitukset anne-taan useimmiten toukokuun alkupuo-lella. Metsäpalovaroituskausi päättyy syyskuussa tai viimeistään lokakuun alussa. Metsäpalovaroitukset anne-taan käyttäen apuna indeksiä, joka las-ketaan maanpinnan ylimmän, noin 6 senttimetrin paksuisen kerroksen kos-teusoloja kuvaavan mallin avulla. Mal-lin lähtötietoina käytetään mm. sade-

Kalustoharjoitus 2018

määrää ja ilman lämpötilaa. Ruohik-kopalovaarasta varoitetaan tarvittaessa huhti- toukokuussa. Noudata annettu-ja varoituksia, sillä ne on laadittu mei-dän kaikkien turvaksi. Kun aiot polttaa puutarhajätteitä tai risuja, tee muutamia päiviä aikai-

semmin ilmoitus poltosta Etelä-Savon pelastuslaitoksen nettisivujen kautta (www.espl.fi ). Näin tieto poltosta vä-littyy läheisille paloasemille ja niiden henkilöstölle. Jos sinulla ei ole netin käyttömahdollisuutta, voit soittaa asi-asta myös Savonrannan VPK:n henki-

Palokunnan kuulumisia

tään lähdössä tehtävälle esim. päiväai-kaan. Ihmiset, jotka ovat mukana tässä toiminnassa, ovat päivisin omissa töis-sään, monet eri paikkakunnilla ja ei-vät pääse näin lähtemään hälytystehtä-ville. Myös meidän mukana olevien pi-tää saada joskus pitää lomaa palokun-nan asioista. Siksi tarvitsemme juuri sinua mu-kaan tähän tärkeään toimintaan. Pa-lokunnan tarkoitus on tuottaa laaduk-kaita ja ammattitaitoisia turvallisuus-palveluita meille kaikille täällä asuvil-le ja lomailijoille, sinulle ja minulle. Me olemme ihmistä varten. Voit olla nainen tai mies, nuori tai vanhempi henkilö, kaikille käsipareil-le on tarvetta ja käyttöä. Voit olla am-matillisesti mistä ammatista tahansa, perehdytämme ja koulutamme sinut mukaan toimintaan. Henkilökohtai-set suojavälineet ja varusteet löytyvät kaikille mukaan tuleville. Työterveys-huolto ja työsuojelu ovat myös kun-nossa palokunnassamme. Paloasema ja muut käytössä olevat rakennukset ovat hyvässä ja siistissä kunnossa, samoin kuin käytettävissämme olevat ajoneu-vot, veneet sekä muu kalusto. Sopimuspalokuntatoiminta on hyvä harrastus. Mukaantulo ei maksa mi-tään, saat tarvittavan koulutuksen, va-rusteet, laitteet ilmaiseksi. Lisäksi saat hyvän mielen. Koulutukseen osallistu-misesta, kaluston huollosta ja tehtävil-le osallistumisesta pelastuslaitos mak-saa korvauksen. Joskus avun tarvitsi-ja voit olla juuri sinä, lähimmäisesi tai minä. Jos meitä sopimuspalokuntalai-

sia on täällä Savonrannallakin riittä-västi mukana toiminnassa myös jat-kossa, apu tulee silloin nopeammin sitä tarvitsevalle. Meitä Savonrantalai-sia asuu paikkakunnalla enää vajaa tu-hat ihmistä. Julkisia palveluja on ajettu alas koko ajan ja pelotellaan, että vie-dään ”viimeisetkin tuhkat pesästä”. Yri-tetään yhdessä pitää palokunta toimi-vana ja paloaseman valot päällä, vaik-ka muut palvelut vähenevätkin. Tähän asiaan tarvitaan meitä kaikkia, myös sinua. Jos sinulle heräsi ”kipinä” mukaan lähtemisestä palokuntatoimintaan, ny-käise hihasta, kun näet meitä sopimus-palokuntalaisia. Tule käymään palo-asemalla tai soita meille. Palokunnan harjoitukset pidetään joka tiistai klo 17.30 paloasemalla tai sovitaan sinulle sopiva ajankohta, jolloin tutustut palo-kuntamme toimintaan.Jyrki 0500-592567Kari 050-5464045Raija 050- 5413772Mika 050- 3538023sähköposti: savonrannanvpk@espl.fi

Savonrannan VPK toivottaa kaikille paikkakuntalasille, täällä lomaileville, lehdenlukijoille ja yhteistyökumppaneil-le rauhaisaa ja turvallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta 2019!

Kari JääskeläinenSavonrannan VPK:n puheenjohtaja

teksti ja kuvat Kari Jääskeläinen

löstölle, joka huolehtii ilmoituksen te-kemisen pelastuslaitokselle. Risuja ja puutarhajätettä poltetta-essa tulee varata paikalle alkusammu-tusvälineitä ja huolehtia riittävästä jäl-kivartioinnista. Polttamista rajoittavat myös muun muassa kunnan ympäris-tönsuojelumääräkset, jotka voivat kiel-tää taajama-alueilla puutarhajätteen ja risujen polttamisen. METSÄPALOVA-ROITUKSEN AIKANA AVOTULEN TEKO ON AINA KIELLETTY!

Sinua tarvitaan!

Meitä sopimuspalokuntalaisia on Suo-messa n. 13 400, Etelä-Savon pelastus-laitoksessa n. 550 ja täällä Savonran-nalla 12 henkilöä. Suomen pinta-alas-ta 90 %:ssa pelastustoimen hälytysteh-tävän hoitaa sopimuspalokunta, ja täl-lä alueella asuu 46 % suomalaisista. So-pimuspalokunnat ovat mukana noin 60 %:ssa vuotuisista pelastustoimen hälytystehtävistä. Täällä Savonrannal-la Savonrannan VPK hoitaa ja osallis-tuu kaikille alueemme pelastustoimen hälytystehtäville. Savonrannan VPK:lla on hälytystehtäviä vuosittain noin 60–100, jakaantuen sammutus- ja pelas-tustehtäviin, ensivastetehtäviin, vahin-gontorjuntatehtäviin ja öljyntorjunta-tehtäviin.

Niin kuin jokainen meistä tietää, olem-me kaukana kaikesta, välimatkat ovat pitkät ja apua tarvitsevan aika tuntuu joskus tosi pitkältä. Jos meillä Savon-rannalla ei ole toimivaa ja koulutet-tua sopimuspalokuntaa ja ihmisiä siinä tuomassa turvallisuuspalveluja meil-le paikkakuntalaisille ja täällä lomaile-ville ihmisille, mistä apu silloin tulee? Apu tulee melko kaukaa. Lähimmät paloasemat ovat Kerimäellä, Enon-koskella, Vihtarissa, Heinävedellä. Lä-hin kokoaikaisesti miehitetty paloase-ma sijaitsee Savonlinnassa eli n. 50 min ajomatkan päässä. Ensihoitoyksiköt ovat sijoitettuna Kerimäelle, Heinäve-delle, Liperiin, Punkaharjulle ja Savon-linnaan. Meitä sopimushenkilöitä on Savon-rannan VPK:ssa vielä riittänyt kaikille tehtäville koko 80-vuotisen historiam-me ajan. Mutta jonain päivänä saattaa tulla se tehtävä, jolloin ei ehkä ole ke-

2626

Solmutaideystäväni FrancoKauniina syyskuisena aamuna kotim-me ovesta asteli vieraaksemme Pekka Koskenrannan kanssa Francisco Ba-hamondes, ystävien kesken Franco. Mies jonka erikoiset kädentaidot saivat minut hämmästymään. Chilen eteläosassa syntynyt ja kas-vanut Franco kertoi, kuinka he lapsena olivat veljensä kanssa ratsastaneet vil-lihevosilla ilman satulaa. Tehtävänään heillä oli ollut merisiilien ja simpukoi-den sukeltaminen. Vaikka ratsastami-nen ja sukeltaminen onnistuivat lap-sesta alkaen, Franco kertoi nauraen, et-tei ollut oppinut koskaan ajamaan pol-kupyörällä.

Hän oli saapunut Suomeen -74 lai-van mukana, jossa hän työskenteli pur-simiehenä. Useammassa laivassa työ-sarkaansa 47 vuotta hoitanut ja sitä ennen sukeltajana 10 vuotta toiminut Franco oli laivauransa aikana aloitta-nut solmutaiteen teon ja eläkkeelle jää-tyään siitä oli tullut hänelle rakas har-rastus. Nykyisin hän asuu Haminassa yhdessä avovaimonsa kanssa. Franco opetteli solmujen tekemistä itse- op-pimisen avulla. Hän on myös käynyt ”solmukurssin” Helsingissä 2013. Kyseltyäni enemmän solmujen teos-ta Franco kertoi, että tekoon tarvitaan välineiksi narua, sakset, puukko, erilai-sia muovitukia ja paljon, paljon mieli-kuvitusta, sekä pitkää pinnaa ja kärsi-vällisyyttä. Hän kertoi myös, että eri-laisia solmutaideteoksia kulhoja, tau-luja, kukkia ja mattoja syntyy aina in-spiraation iskiessä. Franco kertoi työn etenevän ideasta ensin suunnitteluun, sitten varsinaisen solmutyön jälkeen sommitteluun ja liimaamiseen.

2727

Valitettavasti Francon solmutaidet-ta ei ole missään myytävänä, vaan hän ilahduttaa taiteellaan ystäviään ja lä-heisiään. Franco kertoi, että oma koti ja piha muuttavat myös muotoaan aika ajoin uusien taideteosten valmistuttua. Solmutaide on aikaa vievää, tark-kuutta vaativaa puuhaa, joten eipä tai-taisi onnistua minunlaiseltani ”hetahä-tiköltä” noiden tekeminen, joten mi-käpä on ihanampaa kuin saada kiittää Francoa töidensä esittelystä ja tutus-tuttamisesta aiheeseen, joka oli minul-le täysin vieras ennen tapaamistamme. Kädentaitoja ihmetellen: Kerttu Kyöttinen

2828

Mattonäyttelyssä yli 600 kävijää

Mattonäyttelyssä esiteltiin myös muuta kudontarekvisiitta.

Myymälän alakerrassa pääsi myös kokeilemaan ja näkemään kutomista käytännössä. Räsymattonäyttelyn yh-teydessä myytiin myös mattoarpoja. Myymälän kangaspuissa kudottiin kol-

me uutta mattoa, jotka ovat arpaisten arvontavoittoina. Suomalaisen mukaan arpojen menek-ki oli hyvä ja jokainen toivoi, että oma arpa voittaisi ja saisi kotiinsa uuden kan-

Savonrannan kädentaitajien matto-näyttelyssä kävi runsaasti kävijöitä, mikä yllätti näyttelyn valvojan Mirja Suomalaisen. Juhannuksesta elokuun loppuun asti avoinna olleessa näyttelyssä kävi yli 600 kävijää, kun vuotta aiemmin valo-kuvanäyttelyssä oli kävijöitä vain noin 400 henkilöä. – Erityisesti elokuussa mattonäytte-lyssä oli paljon ulkomaalaisia kävijöi-tä. Meillä kävi niin saksalaisia, austra-lialaisia kuin ryhmä kiinalaisiakin mo-nen suomalaisen lisäksi. Suomalaisen mukaan Piippuhallin lyhyempi näyttelyaika toi lisää kävijöi-tä Vuokalan myllylle. Mylly tarjosi ra-kennuksena myös suojaa ja viileyttä heinäkuun helteillä, mutta myös läm-pöä muutamana kylmänä ja sateisena päivänä.

Kaikki näyttelyn matot olivat paik-kakuntalaista tekoa. Matoissa oli esil-lä erilaisia kudontatekniikoita. Kaik-ki näyttelyn matot olivat vanhoja ja useimman kutoja ei enää ole elossa. Moni kävijä kertoikin käsityömyy-mälän hoitajana toimivalle Suomalai-selle, että muistot omasta mummolas-ta nousivat esiin näyttelyn myötä. Oli-han näyttelyssä myös muuta rekvisiit-taa, kuten rukki ja matonkuteita. Suomalaisen oma mummo toimi ai-koinaan kyläkutojana, ja hänellä riitti tarinoita tästä näyttelyssä kävijöille. Jo-kaisessa matossa oli oma pieni tarina ja vuosiluku.

Näyttelyssä oli esillä myös ryijyjä. Raanut olivat vielä syksyllä myynnissä, mutta suurin osa räsymatoista on myy-ty uuteen elämään kesämökeille.

2929

Vuokalan myllyn matto-näyttely kiinnosti yli 600 kävijää viime kesänä. Näyt-telyssä oli esillä eri taval-la kudottuja vanhoja räsy-mattoja ja ryijyjä.

gaspuissa kudotun räsymaton. Mattoar-vonta suoritetaan puuropäivänä 7. joulu-kuuta käsityömyymälässä. Voittajaluette-lo laitetaan Salen ilmoitustaululle. Eli mattoarpoja myydään arvonta-päivään 7. joulukuuta kello 16 asti.

Kädentaitajat suunnittelevat näyttelyä jo ensi kesäksi hyvän viime kesän sii-vittämänä. – Koska mylly sopi niin loistavasti räsymattonäyttelyn miljööksi, olemme ajatelleet jatkaa samansuuntaisella tee-malla ensi kesänäkin, näyttelyn tekoni-menä on mummon keittiö. Katsotaan mitä siitä saadaan aikaiseksi, riemuit-see Suomalainen.

Savonrannan Kädentaitajat tarjoa-vat perinteisen joulupuuron Vuo-kalan myllyn käsityömyymäläs-sä kaikille asiakkailleen ja yhteis-työkumppaneilleen perjantaina 7.12.2018 klo 10–14.Myymälä on avoinna joulukuussa tiistaista perjantaihin kello 10–16 ja lauantaisin kello 10–14.

044 978 1751

30

Klassinen hierontaHyvinvointipalvelu Satu KarvinenToimitila Lounaskahvila Saran yläkerrassa, tai kotonani Tukianjoentie 57B, teen myös kotikäyntejä.Soita ja varaa aika 050-5876949

Hälväntie 4 H 358200 Kerimäki040 827 1473katja@tilitoimistokristalli.fi

Kristalli OyYTM, KLT

Vanhempainyhdistys kodin ja koulun välittäjänä

30

Vanhempainyhdistys toimii tärkeänä linkkinä kodin ja koulun yhteistyössä. Yhdistys on hankkinut mm. uusia välituntiliikuntavälineitä, joista riemuittiin syksyllä 2014.

Savonrannan vanhempainyhdistys on toiminut aktiivisesti kodin ja kou-lun välittäjänä jo reilun viiden vuoden ajan. Aloitteet yhdistyksen kokouksessa käsiteltäviin asioihin ovat tulleet sekä koulusta että kodeista. Moneen omaa perhettä koskevaan asiaan on saanut yl-lättävääkin vertaistukea yhdistykseltä. Myös koulun opettajakunta pitää yhdistyksen toimintaa tärkeänä. Jokai-sessa kokouksessa on läsnä vähintään yksi opettaja ja usein paikalla on myös rehtori tai apulaisrehtori. Keskustelua käydään kokonaisval-taisesti kaikesta kouluun ja opetukseen liittyvistä asioista. Tärkeiksi koettui-hin asioihin haetaan ratkaisua nopeal-la syklillä, ja asioita viedään vilkkaas-ti eteenpäin.

Vanhempainyhdistys näki valonsa 8. marraskuuta 2013, kun Heikki Kokko-nen, Tanja Kokkonen, Helena Kont-tinen, Anne Käyhkö, Päivi Käyhkö, Pekka Lindholm, Riikka Lindholm, Katri Mononen, Ulla Ojuva ja An-ne-Maarit Voutilainen kokoontuivat koulun ruokalaan. Vanhempainyhdistyksen tavoittee-na on alusta lähtien ollut toiminnan ja näkyvyyden kautta tukea koulun ja ky-län säilymistä elinvoimaisena ja toimi-vana. Myös vanhempia yhdistävä mer-kitys koettiin tärkeäksi. Heti ensimmäisenä toimintavuonna todettiin, että yhtenä yhdistyksen toi-minnan tarkoituksena on saada aikaan tapahtumia tasapuolisesti kaikille lap-sille. Tarkoituksena oli pyrkiä siihen, että yhdistyksen järjestämät tapahtu-mat olisivat oppilaille ilmaisia ja tuki-sivat heidän hyvinvointiaan.

Ydinporukkana vanhempainyhdistyk-sessä toimii hallitus, joka on pyrkinyt ko-koontumaan koulun opetusvuoden aika-na noin kerran kuukaudessa. Yhdistyk-seen kuuluvat kaikki vanhemmat. Yhdistyksen toiminta on ollut va-paamuotoista, ilman velvoitteita. Jo-kainen on itse voinut toimia mukana oman mieltymyksensä mukaan. Jokai-nen hallituksen jäsen on voinut vaikut-taa toiminnan muotoihin. Myös opet-tajilta ja muulta koulun henkilökun-nalta kantautuneet viestit on kuunnel-tu pieteetillä yhdistyksessä.

Heti ensimmäisinä toimintavuosi-na yhdistys otti kantaa moniin koke-miinsa epäkohtiin. Käsittelyssä oli-vat monet koulupihan turvallisuuteen liittyvät asiat kuten koulukyydit, kou-lupihan rakenteet ja välituntivalvonta. Kouluun hankittiin myös välituntilii-kuntavälineitä lisää vanhempainyhdis-tyksen keräämillä varoilla.

Yhdistys on ottanut kantaa myös opetukseen ja sen ympäristöön. Ope-tuksesta tehtiin mm. kantelu aluehallin-tovirastolle. On selvitetty verkko-ope-tusmahdollisuuksia, e- ja koulukirjojen hankintaa, ja otettu kantaa kännykän käyttöön kouluaikana sekä kirjaston käyttömahdollisuuteen kouluaikaan. Myös päiväkodin tilat ja hoitajami-toitus on huolestuttanut yhdistystä. Asiasta on saatu selvitys sekä päiväko-dilta että sivistysvirastolta. Koulun huonon taloustilanteen vuok-si yksi talviliikuntapäivä laskettelukes-kus Lekotissa jäi väliin. Tämän järjestä-minen haluttiin tarjota jatkossa ilmai-seksi kaikille oppilaille. Yhdistys päätti hankkia vapaaehtoistyöllä ja sponsorira-hoituksella lasketteluvälineet ja pääsyli-put kaikille halukkaille oppilaille. Ja näin on toimittu jo viitenä edellisenä talvena. Koululaisten lukemismahdollisuuk-sien lisäämisen lisäksi yhdistys on kan-tanut huolta koululaisten liikkumises-

31

ta muutenkin. Kun opettajaresursseja vähennettiin, eikä koululla enää ollut erillistä liikunnanopettajaa, kompen-soi yhdistys menetyksiä kuuntelemal-la oppilaiden toiveita ja hankki koulun liikuntatunneille ulkopuolisen tans-siohjaajan ennalta sovittuna ajankoh-tana muutamaan eri kertaan. Yhtenä keväänä järjestettiin myös säh-lykerhoa. Koulun terveydenhoitaja An-ne-Maarit Voutilainen on toiminut link-kinä terveysasioissa. Myös nuorison va-paa-aika ja sen viettomahdollisudet sekä huumeet ovat puhuttaneet yhdistystä.

Yhdistyksen aktiivisesta toiminnasta ovat jääneet pois ne vanhemmat, joilla ei enää ole omia oppilaita koulussa. Muuta-mia uusia hallituksen jäseniä on saatu li-sääkin (Sari Dyster, Sanna Hakolahti ja Hanna Reinikainen), mutta nykyisistä aktiiveista kaikkien lapset ovat yläluokil-la ja yhdistyksen toimintaa uhkaa näivet-tyminen kuluvan talven aikana.

31

Koivuklapejasauna, takka- ja leivinuuneihin 35/50 cm.березовые дрова

PAKARINEN KARI Kortemäentie 51, 58360 SÄIMEN, puh. 040 564 5327

Vanhempainyhdistys kodin ja koulun välittäjänä

Koulun oppilaat ovat perinteisesti käyneet laskettelemassa Lekotissa talviliikunta-päivänä. Kaupungin määrärahojen vähentyessä yhdistys on maksanut tapahtuman kustannukset. Rahoitus on kerätty vapaaehtoistyöllä ja sponsorirahoituksella. Las-kettelun lomassa koululaisille maistuu välipala grillin luona.

Yhtenä yhdistyksen toimintatarkoituksena on saada aikaan tapahtumia kaikille lapsille tasapuolisesti. Keväällä 2017 järjestettiin koulun silloisen ysiluokan kans-sa aprillitapahtuma lapsille .

Yhdistyksen toiminta on nähty niin tärkeänä osana koulun puolustamises-sa, että yhdistyksen nykyiset poisjäävät yläkoululaisten vanhemmat pyytävät yhdessä opettajien kanssa, että myös nykyisten alakoululaisen ja päiväkoti-lasten vanhemmat havahtuisivat tule-maan mukaan toimintaan. Kun seuraava kokouskutsu vanhem-painyhdistyksen hallituksen kokouk-seen tulee nähtäville, voi jokainen, jon-ka lapsi, kummilapsi tai lapsenlapsi käy Savonrannan koulua, tulla paikalle tur-vaamaan yhdistyksen ja koulun tule-vaisuutta.

Yhdistyksen toiminnasta poisjäävä sihteeri Anne

Myydään omakotitalo 5 h, k, s+kh+phSavonlinna, Savonranta, Yläsuluntie 10

Katso esittely ja tarkemmat tiedot sivulta behm.fi/asunto Omistaja myy.Yhteystietoni: Pekka Behm 0400 463 517 pekka@behm.fi Kysy lisää!

3232

Kesä 2018 Timon näkemänäTimo Hyvönen ilahduttaa jälleen kesä- ja syksykuviansa lehden lukijoille.

Löytyykö tuttuja paikkoja ja ihmisiä?

Timo rilluttelee kauppatöissä.

Savonrannan Martat tarjosivat Martan päivänä kahvit torilla. Kahviseurana liikkui myös nelijalkaisia.

Savonrannalta pääsi Kerimäelle myös pikkubussilla torstaisin. Myös Timo

käytti palvelua pankkiasioiden hoitoon.

Sale tarjosi täytekakkukahvit myymälänhoitajan vaihtumisen kunniaksi asiakkailleen.

3333

Auringonkukkia jaettiin kirkkopiirin Myö yhessä-ta-pahtuman torikahveilla.

Kesä 2018 Timon näkemänä

Palokunta juhli 80 vuotta toritapahtumalla heinäkuussa. Timo pääsi naisten väliin.Pertti Palm viihdytti Päivärinteellä van-

hustenviikolla lokakuussa.

Jorma Kinnunen kesäisellä torilla.

34

* Kaivinkone- ja traktorityöt * Lumenauraukset

Vuokrataan lämmintä ja kylmää

tilaa veneille, autoille, moottori-

kelkoille ja -pyörille.

* Jätevesijärjestelmien myynti- ja asennus* Likakaivojen tyhjennykset

KONEURAKOINTIARTO PESONEN

SÄIMEN

Puh. 050 581 5292

arto.pesonen@koneurakointipesonen.fiwww.koneurakointipesonen.fi

telakone 14,5 tpyöröalustainen

kone 12 t

- Teiden auraukset, lanaukset ym. kunnostukset- Tienreunojen raivaus energiapuukouralla tai ketjumurskaimella- Soraa, multaa, täytemaata- Jätevesijärjestelmät ym. kaivinkonetyöt- Tonttien raivaus ja risujen/puiden ajoa- Mökkitalkkarityöt

Kysy tarjous!Puh. 040 568 7178 // 044 576 9725

Sertifikaatit:ISO 14001/2004ISO 13485/2012ISO 9001/2008.

Terveydenhuoltolaitteiden ja teknologiatuotteidensopimusvalmistuspalvelut

Olemme toimineet vuodesta 1986alkaen Savonrannalla

Darekonin palveluksessa yhteensä yli 250 henkilöä

Teollisuustie 258300 Savonrantawww.darekon.fi

3535

– rakentamistyöt– kaivinkone ja traktorityöt– metsurityöt jne.

Kysy lisää!

Nikke-Rakennus Oy

Puh. 0400 843391 nikke.rakennus@gmail.com

Sähköurakointi Aki SairanenSavonranta Puh. 0500 917839

aki@sahkotyosavonranta.fi

SÄHKÖTYÖT

Likakaivojen tyhjennyksetlumien linkous

teiden lanaukset ja puunajot traktorilla

URHO KÄYHKÖHankalahdentie 60, 58300 SAVONRANTA

Puh. 0500 318 842

Mikko KäyhköSavonrantaPuh. 0440 979 617kayhko.mikko@gmail.com

SÄHKÖURAKOINTIA

Savonlinna: Kerimäentie 4, 58200 KERIMÄKIpuh. 015-541146kosonen@matka-kosonen.fi

Joensuu: Jukolankatu 18, 80160 JOENSUUpuh. 040-5210300joensuu@matka-kosonen.fi

matka-kosonen.fi

Tänäkin vuonna toistakymmentä kattoremonttia mm. Savonrannalla, Kerimäellä ja Heinävedellä, satoja metrejä kouruja ja listoja, kymmeniä tikkaita ym…Joko ensi vuonna on teidän vuoro…?

KIITOS ASIAKKAILLEMME KULUNEESTA VUODESTA!

www.peltipiste.fi

36