asko suikkanen emeritusprofessori, lapin yliopistotalous globalisaatio pääoman herkkäliikkeisyys...
TRANSCRIPT
Työn muutos ja koulutus Asko Suikkanen
Emeritusprofessori, Lapin yliopisto
Valtakunnalliset työpajapäivät
10.–11.3.2015, Turku
länsimaiset yhteiskunnat ovat siirtyneet alityöllisyyden
aikakauteen, mikä näkyy joukko- ja rakennetyöttömyytenä
työelämän muutokset ovat rakenteellisesti laajoja
yritykset menevät nurin, pirstaloituvat, liittoutuvat,
muuttavat nopeasti tuotteitaan ja tuotantoaan
Taustaa: työelämän muutokset
Suikkanen 2015 2
Suikkanen 2015
Muutokset taloudessa
Talous
globalisaatio
pääoman herkkäliikkeisyys
kasvava kilpailu
perus- ja materiaalituotannon muuttunut rooli
todellisen ja symbolisen talouden erottaminen
osakkaan ja liikkeenjohdon muuttunut suhde
3
Suikkanen 2015
Muutokset yritysten toiminnassa
Yritys
Uudelleen-organisointi
verkostotyö
nurin meneminen (flattening), supistaminen (slimming)
pirstoutuminen
jatkuva muutos
uusi teknologia
nopea tuotanto
liikkuvuus
alihankinta, ulkoistaminen
sosiaalinen vastuu
4
Suikkanen 2015
Muutokset työvoimassa
Työvoima
lyhytaikaiset sopimukset
itsensä työllistäminen
liikkuvuus
ikääntyminen, nuoret työntekijät
feminisaatio
kasvava kilpailu
etninen heterogeenisyys
yrittäjyys
työvoiman puute
vähäinen järjestäytyminen
työ- ja perhe-elämän yhdistäminen
5
Suikkanen 2015
Muutokset työn vaatimuksissa
Palkkatyö
yhden ammatin hallitsemisen merkitys vähenee
toisten pätevyyksien hankkiminen korostuu
kvalifikaatioiden tietoperustan keston lyheneminen, jatkuva uuden
tiedon omaksuminen korostuu
sosiaalisten taitojen, vuorovaikutus- ja innovaatiotaitojen vaatiminen
rekrytointikriteereinä, ryhmätyö- ja projektityötaitojen edellyttäminen
laadullisiin ja määrällisiin joustovaatimuksiin sopeutuminen
- työaikavaatimukset
- työtehtävävaatimukset
- työmäärävaatimukset
- varuilla olo ja kutsusta työssäkäynti
työpaineiden ja työstressin sietokyky
muutoksiin sopeutuminen
tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen korostuminen
6
Suikkanen 2015
Muutokset työn sisällöissä
Palkkatyö
toistaiseksi jatkuvan palkkatyön muuttuminen
projektityöksi
jatkuvat, toistuvat work to work siirtymät ja job
to job siirtymät
katkokset ja toisaalta suorituskasaumat
suunnittelevan, järjestävän, organisoivan ja
suorittavan työn kombinoituminen
työtehtävien ja työorganisaatioiden jatkuvat
vaihtumiset
aika- ja suorituspaineiden vaihdokset ja kasvu
työn hallinnan tunteiden problematisoituminen
työn vieraantumisen (alienation) uudet sisällöt
7
asiaa voidaan lähestyä tarkastelutasonäkökulmasta
yksilötasolla oppimisena, sosiaalistumisena, ammatillistumisena,
identiteetin rakentajana ym.
mesotasolla koulutusjärjestelmäkysymyksenä, valintajärjestelmänä,
työnjaon toteuttajana ym.
rakennetasolla integraatio-toimija, taloudellisen kasvun yksi
osatekijä, uudistamisjärjestelmän osa ym.
voidaan ymmärtää ajallisesti joko nykytilanteesta tai
tulevaisuusperspektiivistä
koulutus on kuitenkin ensisijaisesti tulevaisuuteen tähtäävä
yhteiskuntapoliittinen asia ja järjestelmä, jolloin yksitasolla
investointi, mesotasolla läsnä keskeisesti muutoksen ymmärtäminen
ja rakennetasolla reformitekijä kaikkine ulottuvuuksineen
Koulutuksen käsitteestä
Suikkanen 2015 8
koulutusta alettiin suunnitella ja ohjata järjestelmänä II
maailmansodan jälkeen hitaasti ja aluksi ilman selkeitä tavoitteita
hitaana määrällisenä laajentamisena
vasta 1960-luvulta alkaen selkeämpiä tavoitteita ja kokeiluja
peruskoulun toteuttaminen vuodesta 1972 alkaen asteittain
maakuntayliopistoverkoston laajentaminen 1960-luvulta alkaen
ammattikorkeakoulut 1990-luvulta alkaen
nykyinen suuntaus korkean koulutuksen huomattavaan
laajentamiseen, mikä idea taustalla?
ammatillisuuden kysymyksen ratkaisut koulutuksen taustalla?
koulutusjärjestelmä luottaa ideatasolla selvästi sukupolvittaiseen
uudistamiseen ja sen riittävyyteen niin yhteiskunta kuin
yksilötasollakin
Koulutuksen historiasta Suomessa
Suikkanen 2015 9
tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden lisääjä, esimerkkinä peruskoulu
yhteiskunnan uudistaja ja modernisoija esim. DDR, Suomessa
ammattikorkeakoulujärjestelmä, erityisesti teknologiatason nostaja
koulutus investoijana vaativa toteuttaa, koska yhteiskunnan
muutoksen ennustaminen on käynyt vaikeaksi
ylisukupolvinen ja sukupolvittainen uusiintamisajattelu?
sivistystehtävä vrt. tutkintojen sisältö, rakenne, toimintakriteerit
Koulutuksen taustalla olevat ideat
Suikkanen 2015 10
Työvoimaosuus, työllisyysaste, työttömyysaste ja
vuoden aikana työttömänä olleet koko maassa
11
1990 1995 2000 2005 2010 2012 2013 2014
Työvoimaosuus (15-74v.) 69,2 64,6 66,4 66,4 66,1 66,0 65,5 65,4
Työllisyysaste (15-64v.) 74,1 61,1 66,9 68,0 67,8 69,0 68,5 68,3
Työttömyysaste (15-74v.) 3,2 15,4 9,8 8,4 8,4 7,7 8,2 8,7
Vuoden aikana työttömänä
olleet (eri henkilöä) * 808802 628621 556985 620784 584507
648345 700371
* 464863 henkilöä vuonna 1991
Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus; työttömien määrä TEM Työnvälitystilasto, vuositilastot
Suikkanen 2015
Jatkuvaa kokoaikatyötä tekevien osuus palkansaajista v. 1989–2014
Vuosi %
1989 81,4
1993 80,5
1997 75,4
2001 75,5
2005 74,4
2006 74,2
2007 74,6
2008 76,1
2009 75,9
2010 74,6
2012 74,0
2014 74,0
Lähde: Tilastokeskus, Työvoiman vuosihaastattelu 1989 ja 1993; Työvoimatutkimus 1997–2014
Suikkanen 2015 12
Työttömyysaste vuosina 1990–2014 Vuosi Työttömyysaste
1990 3,2
1992 11,7
1994 16,6
1996 14,6
1998 11,4
2000 9,8
2002 9,1
2004 8,8
2006 7,7
2008 6,4
2010 8,4
2012 7,7
2014 8,7
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
Suikkanen 2015 13
Suikkanen 2015
Eri ikäkohortteihin kuuluvien työhön osallistumisen asteet (%)
26-vuotiaana
Lähde: Suikkanen & Linnakangas & Karjalainen 1999 (kohorttien 60, 63,66 ja 69 osalta);
muut kohortit: TK kohorttiaineisto
Kohortti
1960
Vuosi
1986
Kohortti
1963
Vuosi
1989
Kohortti
1966
Vuosi
1992
Kohortti
1969
Vuosi
1995
Kohortti
1973
Vuosi
1999
Kohortti
1978
Vuosi
2004
Miehet
Naiset
91,2
84,2
89,7
78,1
84,6
75,1
79,6
68,1
85,1
74,4
82,5
75,1
14
Eri ikäkohorttien työttömyysasteet samanikäisinä
(Tilastokeskuksen rekisteriaineisto)
Ikäkohortti
Koko maa
Ikä
18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta
1973 24,9 / 1991 60,2 / 1993 32,0 / 1995 19,4 / 1997
1978 31,4 / 1996 27,6 / 1998 15,6 / 2000 11,7 / 2002
1983 12,6 / 2001 19,6 / 2003 11,3 / 2005 6,6 / 2007
Suikkanen 2015
Ikäkohortti
Lappi
Ikä
18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta
1973 27,4 / 1991 73,1 / 1993 51,8 / 1995 35,7 / 1997
1978 44,9 / 1996 53,9 / 1998 30,3 / 2000 26,2 / 2002
1983 14,1 / 2001 34,0 / 2003 18,0 / 2005 14,1 / 2007
15
Eri ikäkohorttien työllisyysasteet samanikäisinä
(Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ikäkohortti
Koko maa
Ikä
18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta
1973 23,9 / 1991 18,3 / 1993 37,3 / 1995 53,5 / 1997
1978 12,9 / 1996 34,0 / 1998 50,7 / 2000 62,5 / 2002
1983 24,6 / 2001 38,4 / 2003 55,1 / 2005 68,7 / 2007
Suikkanen 2015
Ikäkohortti
Lappi
Ikä
18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta
1973 19,2 / 1991 12,6 / 1993 24,9 / 1995 40,3 / 1997
1978 9,3 / 1996 16,7 / 1998 35,5 / 2000 47,4 / 2002
1983 19,7 / 2001 27,0 / 2003 46,5 / 2005 60,1 / 2007
16
Eri ikäkohorttien opiskelu samanikäisinä
(Tilastokeskuksen rekisteriaineisto)
Ikäkohortti
Koko maa
Ikä
18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta
1973 64,7 / 1991 32,1 / 1993 38,3 / 1995 25,3 / 1997
1978 79,0 / 1996 34,2 / 1998 32,4 / 2000 21,7 / 2002
1983 67,6 / 2001 29,8 / 2003 30,6 / 2005 19,6 / 2007
Suikkanen 2015
Ikäkohortti
Lappi
Ikä
18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta
1973 69,2 / 1991 32,6 / 1993 43,3 / 1995 31,3 / 1997
1978 81,3 / 1996 42,4 / 1998 41,1 / 2000 28,6 / 2002
1983 74,2 / 2001 35,3 / 2003 35,5 / 2005 24,4 / 2007
17
Suikkanen 2015 18
Tutkinto Henkilöä %
Yht. Miehet Naiset
Peruskoulu 10 877 55 45
Ylioppilastutkinto 18 818 54 46
Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perustutkinto 26 008 55 45
Näyttötutkinto, ammatillinen peruskoulutus 8 795 38 62
Näyttötutkinto, ammattitutkinto 12 366 41 59
Näyttötutkinto, erikoisammattitutkinto 4 195 45 55
Yht. 81 059
Vuonna 2007 yleissivistäviä ja ammatillisia tutkintoja
suorittaneet (Lähde: Tilastokeskus)
Suikkanen 2015 19
Tutkinto 2008 2012
% %
Peruskoulu
Miehet
4
37
Naiset
3
38
Ylioppilastutkinto
Miehet
33
55
Naiset
62
62
Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perustutkinto
Miehet
59
72
Naiset
74
69
Palkansaajien osuus (%) yleissivistäviä ja oppilaitosmuotoisia
ammatillisia perustutkintoja suorittaneista v. 2008 ja 2012 (Lähde: Tilastokeskus)
Suikkanen 2015 20
Tutkinto 2008 2012
% %
Näyttötutkinto, ammatillinen peruskoulutus
Miehet
72
66
Naiset
84
80
Näyttötutkinto, ammattitutkinto
Miehet
78
72
Naiset
80
75
Näyttötutkinto, erikoisammattitutkinto
Miehet
90
84
Naiset
92
88
Palkansaajien osuus (%) näyttötutkintoja suorittaneista
v. 2008 ja 2012 (Lähde: Tilastokeskus)
Suikkanen 2015 21
Tutkinto 2008 2012
€ €
Peruskoulu
Miehet 1 377 5 684
Naiset 1 398 7 012
Ylioppilastutkinto
Miehet 3 868 12 246
Naiset 10 043 12 211
Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perustutkinto
Miehet 12 176 26 787
Naiset 18 979 20 726
Yleissivistävän ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen
perustutkinnon suorittaneiden valtionveronalaiset
mediaanitulot (€) v. 2008 ja 2012 (Lähde: Tilastokeskus)
Suikkanen 2015 22
Tutkinto 2008 2012
€ € Näyttötutkinto, ammatillinen peruskoulutus
Miehet 27 329 29 925
Naiset 26 044 27 785 Näyttötutkinto, ammattitutkinto
Miehet 33 662 34 991
Naiset 22 889 24 815 Näyttötutkinto, erikoisammattitutkinto
Miehet 46 645 50 095
Naiset 35 391 36 913
Näyttötutkinnon suorittaneiden valtionveronalaiset
mediaanitulot (€) v. 2008 ja 2012 (Lähde: Tilastokeskus)
Suikkanen 2015
Vanhempainvapaa
Hoitovapaa
Vuorotteluvapaa
Kokoaikainen työ
Osa-aikainen työ
Lyhytaikainen työ
Tilapäinen työ
Itsensä työllistäminen
Tukityö
Tilapäiset julkiset työt
Irtisanomiset, takaisinkutsu
Suojatyö
Osa-aikaeläke
Tilapäinen
työkyvyttömyys
Ammattikoulutus
Harjoittelu
Oppisopimus-
koulutus
Eläke
Esimerkkejä modernien työmarkkinoiden
riskeistä: ammattitaidon vanheneminen,
vähäinen koulutus, siirtymisen
mahdollisuudet toiseen ammattiin / toiselle
toimialalle, pitkäaikainen työttömyys,
toistuva työttömyys
Kuvio. Työmarkkinasiirtymät moderneilla työmarkkinoilla
(Lähde: Mäkitalo ym. 2008, 524; perustuu Schmid 2002).
23
Suikkanen 2015
Erilaiset siirtymät Schmidin mukaan
siirtymät koulutuksesta työhön ja päinvastoin
siirtymät erilaisten työllisyysstatusten ja sopimusten välillä
siirtymät hoivatyöstä työmarkkinoille ja päinvastoin
siirtymät työllisyydestä työttömyyteen ja päinvastoin
siirtymät työllisyydestä eläkkeelle (esim. työkyvyttömyys) ja
päinvastoin
24
Suikkanen 2015
Siirtymät (Schmid)
integroivat siirtymät
työllisyyttä ylläpitävät siirtymät
eksklusiiviset siirtymät
vapaaehtoiset siirtymät
pakotetut siirtymät
25
Visioita työmarkkinoiden
muutostendensseistä
1. Työn loppuminen
2. Siirtyminen työyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan
3. Työmarkkinoiden joustavuus
4. Työn epävarmuuden kasvu
5. Siirtymien työmarkkinat
26 Suikkanen 2015
Suikkanen 2015 27
Palkkatyön merkityksen väheneminen
Siirtyminen työyhteis-kunnasta tietoyhteis-kuntaan
Työvoiman käytön joustavuuden laajeneminen
Työn epävarmuuden kasvu
Siirtymien työmarkkinat
Teoreetikko J. Rifkin M. Castells A. Felstead
U. Beck G. Schmid
Muutos-suunta
Palkkatyön loppuminen
Informaatioon perustuvan työn uudelleen organisoituminen
Yritysten erilaiset toimintaehdot
Siirtyminen ensimmäisestä modernista toiseen moderniin, täystyöllisyyden loppu
Siirtymien työmarkkinat, palkkatyön, koulutuksen, sosiaaliturvan ja kotityön uudet muodot
Muutoksen seuraukset
Jatkuva alityöllisyys, epävirallisen työn merkityksen kasvu
Globaali verkostoituminen, uudet työnjaolliset asemat, epävarmempi ja liikkuvampi työvoima
Rekrytointipolitiikan vaihtuminen, vaatimukset muutosvalmiudesta kasvavat
Moderni palkkatyömalli murtuu, jatkuva epävarmuus, palkkatyön ja sosiaaliturvan uudenlainen kietoutuminen
Siirtymät työelämässä ja sen rajapinnoilla lisääntyvät
Uhkakuva työelämä-toimijuudelle
Teknologinen kehitys ei luo uusia työpaikkoja, kansalaisyhteis-kunnan luominen ei onnistu
Työvoiman voimakas polarisoituminen
Työnteon muotojen epävakaistuminen, työntekijöiden vaikutus-mahdollisuuksien väheneminen, osaamisen uudistaminen
Työhön liittyvien valintojen yksilöllistyminen ja riskien kasvu, epätietoisuus valintojen seurauksista kasvaa
Työelämä-siirtymien katkoksellisuus, ei onnistuta puskuroimaan työn ja toimeentulon riskejä
Lähde: Suikkanen ym. 2001; Kinnunen, Suikkanen 2010; Linnakangas 2012; Lindh 2013