somepalvelut ja tvt opetuksessa

Somepalvelut ja TVT

opetuksessa

Harto Pönkä 6.9.2017

Kuka: Harto Pönkä • Yrittäjä 2001-, luokanopettaja/KM

2008, jatko-opintoja

• Bloggaaja 2006-, kolumnisti, tietokirjailija, verkostoanalysoija

• Kouluttanut ja konsultoinut sosiaalista mediaa 2008- mm. opettajille, yrityksille, yhdistyksille, kaupungeille, ministeriöille, toimittajille ja tuomareille

• Aiemmin: Oulun yliopisto, Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö, 2007-2009

• Tärkeimmät some-palvelut:

Twitter, blogi, SlideShare,

Facebook, WA Blogi: harto.wordpress.com

Lähtökohta: koulun murros

murros

Lähde: https://www.suomisanakirja.fi/murros (5.9.2017)

KOULUN MURROS so. opetus ja

toimintakulttuuri

Lasten ja nuorten käyttäytymisen murros

Teknologian/yhteiskunnan murros

Oppimiskäsityksen ja pedagogiikan murros

Älypuhelin =

kognitiivinen ja sosiaalinen työkalu Nykynuoren ensimmäinen oma nettipääte

Lähde: DNA, Koululaistutkimus, 07/2017,

https://corporate.dna.fi/documents/94506/930199/DNA+Koululaistutkimus+2017_yhteenveto_medialle.pdf/ed3a0fc8-754d-1702-5334-

e4a2fb87f9f2 (N=722, 6-12-v., N=301, 13-16-v. vastaajina lasten vanhemmat), kuva: Harto Pönkä

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/3-sosiaalisen-median-kayttotavat/ (N=5520, 13-29-v.)

Kun totumme saamaan

tarvitsemamme helposti

Googlesta, voivat muut tavat

tuntua liian hankalilta, vaikka

tiedämme, että ne voisivat

tuottaa parempaa tietoa.

Netissä surffailu ja siihen

liittyvä audiovisuaalisten

ärsykkeiden ja jatkuvien

keskeytysten tulva voivat

johtaa lineaarisen ajattelukyvyn rapautumiseen.

Netti haastaa syvällisen ajattelun

Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014

Miten saada diginatiivit motivoitumaan hitaasta oppimisesta?

21. vuosisadan ”tulevaisuuden” taidot

Ajattelutavat 1. Luovuus ja innovaatio 2. Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksentekokyky 3. Oppimaan oppiminen ja metakognitiiviset taidot

Työtavat 4. Viestintä 5. Yhteisöllinen työskentely

Työvälineiden hallinta 6. Informaation lukutaito 7. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) lukutaito

Elin- ja osallistumistavat 8. Paikallinen ja globaali kansalaisuus 9. Elämä ja työura 10. Henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuu sekä kulttuurinen tietoisuus

http://www.atc21s.org/

Ajattelu

ja oppi-

maan

oppimi-

nen (L1)

Kulttuurinen

osaaminen,

vuorovai-

kutus ja

ilmaisu (L2)

Itsestä

huolehtimi-

nen ja arjen

taidot (L3)

Moni-

lukuaito

(L4)

Tieto- ja

viestintä-

teknologi-

nen osaa-

minen (L5)

Työelämä-

taidot ja

yrittäjyys

(L6)

Osallistuminen,

vaikuttaminen ja

kestävän tule-

vaisuuden ra-

kentaminen (L7)

1. Luovuus ja

innovaatio X X X

2. Kriittinen ajattelu,

ongelmanratkaisu ja

päätöksentekokyky

X X X X

3. Oppimaan

oppiminen ja meta-

kognitiiviset taidot

X X

4. Viestintä X X X X X

5. Yhteisöllinen

työskentely X X X X X

6. Informaation

lukutaito X X X X

7. Tieto- ja

viestintätekniikan

(TVT) lukutaito

X X X X

8. Paikallinen ja

globaali kansalaisuus X X

9. Elämä ja työura X X X

10. Henkilökohtainen

ja sosiaalinen vastuu

sekä kulttuurinen

tietoisuus

X X X X

Tulevaisuuden taidot OPS:in laaja-alaisena osaamisena

Lähde: Henkilöstön osaamistarpeet digitaloudessa, EK:n yrityskyselyn tulokset 2017,

https://ek.fi/wp-content/uploads/Digi_Henko_Diat.pdf

Koulun yhteinen linja somen käyttöön

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)

Nuorten mielipide

• ”Netiketin” opetusta, eli miten netissä tulisi käyttäytyä.

• Nuoret haluaisivat toistensa ymmärtävän, että nettiin lisätyt materiaalit myös pysyvät siellä.

• Käyttökoulutusta, sekä miten somea käytetään ja miten siellä toimitaan myös koulun ulkopuolella.

• Internetin vaaroja, jotka tulisi tiedostaa sosiaalisen median palveluja käytettäessä.

• Miten sosiaalisen median palveluita tulisi käyttää tehokkaasti, mitä siellä kannattaa sanoa ja millaista tietoa itsestä ja muista kannattaa jakaa.

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)

Mitä koulun pitäisi nuorten mielestä opettaa somesta?

• Järjestyssäännöissä ei voida kokonaan kieltää mobiililaitteiden tuomista kouluun, mutta järjestyssäännöillä voidaan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä opetuksen aikana.

• Koulu voi edellyttää, että mobiililaite on häiriötä aiheuttamattomassa tilassa opetuksen aikana.

• Kielto voi tällöin koskea myös kuvan ja äänen lähettämistä suoratoistona (ns. livestream) oppitunnilta ilman opetukseen liittyvää syytä.

• Mobiililaitteiden käyttöä ei voida kokonaan kieltää välitunneilla tai muina aikoina, jolloin opetusta ei anneta.

• Yksittäistapauksissa voidaan kuitenkin puuttua mobiililaitteiden käyttöön välitunneilla, jos laitetta käytetään esimerkiksi kiusaamis- tai häiritsemistarkoituksessa.

Oppilaiden kännykät järjestyssäännöissä

Lähde: OPH, 2016, http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf

Keskustele somesta oppilaiden kanssa

Mitä luet ja katsot? Mistä tykkäät?

Mitä jaat ja kerrot? Mistä keskustelet?

Mihin ryhmiin liityt? Keitä otat kavereiksi? Missä olet mukana?

Keneltä saa apua tarvittaessa?

Kuva: centrifuga @Flickr, CC-BY-NC

1. Opettajien yhteinen pohdinta ja työskentelyn valmistelu

2. Luokka-/ryhmäkohtainen pelisääntöjen laadinta

3. Tuotosten yhdistäminen koulun yhteisiksi pelisäännöiksi

4. Johdon hyväksyntä 5. Pelisääntöjen julkistaminen

• Oppilaiden vanhemmat mukaan, esim. vanh.illat • Työskentelyn apuna esim. Wilma, wiki, blogi tai

WhatsApp-ryhmä

Koulun some-pelisääntöjen laadinta

Lähde: Open somekirja, 2017, Harto Pönkä

• Oppilaita opastetaan käyttäjätunnusten ja salasanojen tekemisessä sekä yksityisyyden suojaamisessa.

• Noudatetaan some-palvelujen käyttöehtoja ja ikärajoja. • Huolehditaan, että oppijoilla on riittävät tiedot

tekijänoikeuksista. • Korostetaan hyvää käytöstä, yhteisöllisten toimintatapojen

omaksumista ja toisen kunnioittamista. • Häiriökäyttäytymistä ja kiusaamista ei hyväksytä. • Some-palvelujen opetuskäytölle tehdään malli, joka

mahdollistaa oppilaiden osaamisen ja taitojen kehittymisen turvallisessa ympäristössä.

• Luottamuksellista tietoa ei viedä some-palveluihin. • Tunnetaan henkilötietoja ja henkilötietorekisterien ylläpitoa

koskevat määräykset.

Somen turvallinen ja eettinen käyttö

Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_

jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

1 . Tu t u s t u s o s i a a l i s e e n m e d i a a n m o n i p u o l i s e s t i

2 . O p e t a s o s i a a l i s e n m e d i a n p e r u s t e e t

3 . K ä y t ä s o s i a a l i s t a m e d i a a o p p i m i s e n t u k e n a

4 . K ä y e e t t i s t ä k e s k u s t e l u a j a o p a s t a

v a s t u u l l i s u u t e e n

5 . R a k e n n a ” k a v e r i a e i j ä t e t ä ” - k u l t t u u r i a

6 . E n n a l t a e h k ä i s e k i u s a a m i s t a y h t e i s t y ö s s ä

k o t i e n k a n s s a

7 . K a n n u s t a o p e t t a j a k o l l e g a s i s o m e e n

Harto Pönkä 28.10.2015 @ opetin.fi

SOMEKETTI OPETTAJILLE

UUDEN OPS:IN MUKAAN

TVT ja some opetuksessa

• Voidaan tehdä sellaista, mikä muuten ei onnistuisi – Kognitiiviset työkalut, virtuaalimaailmat, mallintaminen jne.

• Ajasta ja paikasta riippumattomuus – Silti aika ja paikka tarvitaan edelleen

• Ryhmän yhteinen tila – Materiaalit, keskustelut, yhteiset tuotokset, aikataulut jne.

• Tekstimuotoisuus tukee käsitteellistä ymmärtämistä – Ajatusten selittäminen ja näkyväksi tekeminen

• Tasavertainen mahdollisuus osallistumiseen – Pikemminkin roolien uudelleen muotoutuminen

• Kaikki toiminta verkossa jää talteen/dokumentoituu – Prosessin vaiheisiin voidaan palata ja sitä voidaan arvioida

Teknologian mahdollisuuksia opetuksessa

”Pilvipalvelut ovat vastakohta tietojen ja tiedostojen säilyttämiselle tietokoneen kovalevyllä.”

Lähde: Tomy Rhymond, http://tomyrhymond.wordpress.com/2011/08/06/comparing-cloud-service/

WhatsApp Facebook & FB messenger Skype

Arjesta tutut some-palvelut opetuksessa

• Some-palvelut ovat tärkeitä nuorille kavereiden välisessä viestinnässä ja vertaistuessa

• Esimerkiksi WhatsApp-ryhmä vahvistaa opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vertaistukea

• Some-ryhmiä voidaan perustaa lisäksi opintojaksoja ja harjoitteluja varten ohjaajan/opettajan aloitteesta

– Aluksi tottuminen uuteen toimintatapaan ja käyttötarkoitukseen

– Some-ryhmät sopivat ryhmän etäohjaukseen: tiedotus, kokemusten vaihto, tehtävien anto, kuvien ja videoiden jako, jne.

• Ohjaaja voi tarjota myös yksilöohjausta some-palvelujen kautta. Huomioitava henkilötietojen käsittely

– Huomioitava oppilaitoksen some-ohjeistuksessa

– Esim. WhatsApp ja Snapchat eivät tallenna viestejä palvelimilleen sen jälkeen, kun ne on välitetty vastaanottajalle

Some-palvelut ryhmäohjauksessa

http://answergarden.ch

Opetuksen aktivointi

Pelillisyys

http://getkahoot.com

Digitaalinen fläppitaulu

https://padlet.com/

Miellekartat

https://popplet.com/ (+iPad)

Quizlet-harjoituskortit

Esimerkki: https://quizlet.com/21287299/ajan-adverbeja-flash-cards/ (tekijä: Susanne Nyman)

https://quizlet.com/

Videoihin liitetyt tehtävät

https://edpuzzle.com/ Katso myös toinen vastaavan tyyppinen palvelu: https://www.playposit.com/

Kehitä opetusta askel kerrallaan

Valitse käytettävä some-palvelu ja arvioi sen pedagogista käytettävyyttä:

• Mitä juuri tämä väline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mitä ei? • Miten ja mihin ihmiset yleensä käyttävät sitä? Miksi? • Millaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä se synnyttää? • Millaisia sisältöjä ja menetelmiä siinä voidaan käyttää?

Mikä on ideasi ydin, mitä haluat saada aikaan opetuksessa tai oppijoiden

oppimisprosessissa valitsemasi some-palvelun avulla?

1. askel: mitä ja miksi?

Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/

Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672

Teknologis-pedagoginen sisältötieto

• Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen opettamiseen ja oppimiseen

• Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön opetuksen ja oppimisen tukena

• Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen ylläpitoa kaikista osatekijöistä:

– Sisältötieto

– Pedagoginen tieto

– Teknologinen tieto

1. Oppijan hallinta

- Oppijan mahdollisuus hallita työskentelyä ja ottaa vastuuta

- Opetusta/työskentelyä tulisi voida seurata helposti

2. Oppijan aktiivisuus

- Toiminnot kannustavat itsenäiseen työskentelyyn

- Opettajan mahdollisuudet ohjata oppijan työskentelyä

3. Yhteistoiminnallinen/yhteisöllinen oppiminen

- Keskustelu- ja muut ryhmätyöskentelyä tukeva toiminnot

- Vuorovaikutuksen mahdollistaminen

- Opettajan mahdollisuus seurata oppijoiden vuorovaikutusta

4. Tavoitteellisuus

- Selkeät oppimista tukevat tavoitteet, tuloksiin keskittyminen

- Opettajan mahdollisuus seurata tuloksia ja osallistua oppijoiden

tavoitteiden asettamiseen

5. Sovellettavuus

- Opetukseen soveltuvat materiaalit ja tehtävät, esim. kyselyt

- Mahdollisuus tekemällä oppimiseen

- Oppijan oikea-aikainen ja oikean tasoinen tukeminen

6. Lisäarvo oppimiselle

- Ohjelman käyttö tukee tehokasta oppimista

- Mahdollisuus käyttää erilaisia sisältöjä ja mediamuotoja

7. Motivointi

- Sisäisen ja ulkoisen orientaation tukeminen

- Oppimisen merkitykselliseksi tekeminen oppijalle

8. Aiemman tiedon huomiointi

- Oppijan aiemman osaamisen huomiointi ja mahdollisuus edetä

oppimisessa sen mukaan

- Oppimispolut ja opetuksen suunnittelun mallit

9. Joustavuus

- Oppijan taitotason huomiointi, hajauttaminen ja eriyttäminen

- Toistuvat tehtävät

10. Palaute

- Palautteen kannustavuus ja tarkkuus

- Oppijan tekemien virheiden näyttäminen

Lähde: Petri Nokelainen, 2006, kuva: Harto Pönkä, Open Somekirja, 2017

Pohdi ja suunnittele opetuksen kokonaisuutta:

• Onko kyse verkko-, monimuoto- vai etäopetuksesta? • Miten some-palvelu muuttaa opetusta aiemmasta, mitä teet nyt eri tavalla? • Tapahtuuko oppiminen pääasiassa itsenäisesti, ryhmissä vai kaikki yhdessä? • Käytätkö jotain pedagogista mallia, roolitetaanko työskentelyä? • Mikä on keskeistä kunkin vaiheen työskentelyssä oppimisprosessin kannalta?

2. askel: menetelmät ja vuorovaikutus

Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

Opiskelija - materiaali Opettaja - materiaali

Opiskelija - opettaja

Opettaja - ryhmä Opiskelija - ryhmä

Yhteisöllinen oppiminen edellyttää yhteisesti

päätettyä tavoitetta tai ratkaistavaa ongelmaa.

• Tehtävänanto, joka edellyttää yhteistyötä

• Konkreettinen tuotos • Roolit auttavat alkuun • Tue TVT:llä yhteistyötä

3-5 /ryhmä

PYRI SIIHEN, ETTÄ OPPIJAT…

1. selittävät ajatteluaan ja välittävät tietoa toisilleen

2. arvioivat tietoa kriittisesti

3. esittävät kysymyksiä

4. rakentavat uutta tietoa

5. ratkaisevat ongelmia

6. soveltavat oppimaansa

Yhteisöllinen oppiminen käynnistää

ymmärtävän oppimisen

mekanismeja yksilötasolla.

http://www.mindmeister.com/

http://drive.google.com/

http://www.purot.net/

https://onedrive.live.com/

Yhteisiä tuotoksia somepalveluilla

Ryhmän työskentelyprosessi

Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia?

Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen?

Oliko työskentely vastavuoroista?

• Pedagogisella mallilla viitataan oppimisteoriaan pohjautuvaan käytännön malliin, miten opetus toteutetaan tai oppimisprosessin vaiheiden tulisi edetä.

• Pedagogiset mallit ovat vain malleja – sovella niitä vapaasti!

Pedagoginen malli

1. Kotiryhmissä 3. Kotiryhmissä 2. Eksperttiryhmissä

Palapelimalli – yhteistoiminnallinen opp.

Hakkarainen, Lonka, & Lipponen, 1999; Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkiva_oppiminen

Tutkivan oppimisen malli

Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

Esimerkki: käsitekarttoja vaiheittain

Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö,

http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf

Läksy ennen oppituntia

1. Verkkoluento esim. YouTube-videona tai muu verkkomateriaali

2. Ennakkotehtävä tai ryhmäkeskustelu verkossa

3. OPPITUNTI VAPAUTUU: - aktiiviselle työskentelylle - yksilöohjaukselle

(Älä toista ennakkotehtävää tunnilla!)

Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

Kätevä työkalu käänteisen opetuksen tehtäviin on esimerkiksi

http://tozzl.com/

Käänteinen opetus (flipped classroom)

Millaisen oppimisympäristön rakennat somen avulla:

• Tapahtuuko työskentely yhdessä vai useissa some-palveluissa? • Linkittyykö some-palvelut fyysisiin työskentelytiloihin (QR-koodit, NFC-tagit)? • Voivatko oppijat käyttää itse valitsemiaan some-palveluja? • Mitä laitteita valittujen somepalvelujen käyttö vaatii?

3. askel: some-ympäristön rakentaminen

Oppimisalustojen tulee toimia joustavasti eri tilanteissa/laitteissa.

Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design

Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

Miten viet tekemäsi suunnitelman osaksi somepalveluita ja saat sen toimimaan? • Miten pidät huolta, että oppijat ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa? • Miten tuot somepalveluissa esiin työskentelyn vaiheet? • Miten oppijat voivat saada apua työskentelyn aikana opettajalta tai toisiltaan? • Millaisella tehtävänannolla saat oppijat keskustelemaan ja työskentelemään

yhteisöllisesti?

4. askel: suunnitelmasta toteutukseen

Lähde: Open somekirja, 2017, Harto Pönkä

Tehtävänannot – kaikki kaikessa

• Tehtäviä eri oppimisprosessin vaiheisiin – Aiemman tiedon aktivointi, ennakkokäsitykset

– Tiedon haku ja arviointi

– Harjoittelu

– Liittäminen aiempiin tietoihin

– Soveltaminen, ongelmanratkaisu

• Avoimet kysymykset ja ongelmat ”pakottavat” ajattelemaan – Keskustelua syntyy, kun erilaiset näkökulmat tulevat esiin ja

osallistuvat joutuvat selittämään niitä toisilleen

• Riittävän haastavia tehtäviä ja suoritusvaatimuksia – Esimerkiksi: artikkeli, tutkimus (tai suunnitelma) projektityö,

Wikipedia-artikkeli, oppimispäiväkirja, ryhmänä isomman ongelman selvittäminen, prosessimaiset käsitekartat

• Täydennä aukkotehtävä:

• Voisimme käyttää opetuksessa ____(sovellus/nettipalvelu)_____,

• koska se tukee _________(opetuksessa/oppimisessa)_________.

• Haasteena näemme ____________________________________.

• Yhteisölliset skriptit :

– Ohjaavat opettajan valitseman pedagogisen mallin mukaiseen yhteisölliseen työskentelyyn (vrt. skripti = käsikirjoitus)

– Jäsentävät ja vaiheistavat työskentelyä

– Parhaimmillaan: helposti seurattavia, johdattavat loogisesti yhteisölliseen tiedonrakenteluun ja oppimiseen

Yhteistyön skriptaaminen

• Esitä opetuksen vaiheet loogisena kokonaisuutena – Esimerkiksi tutkivan oppimisen pedagogisen mallin vaiheet:

1. Tutkitaan aihepiiriä yhdessä 2. Ongelmien asettaminen ryhmissä 3. Ryhmän teorian aloitus 4. Kriittinen arviointi, tiedonhaku ja teorioiden parantaminen

• Jaa jokainen vaihe työskentelykertoihin ja tehtäviin – Esimerkiksi:

3. Ryhmän teorian aloitus 3.1. Yksin: nykyinen käsitys ongelmasta käsitekarttana 3.2. Ryhmänä: käsitekarttojen esittely muille ja keskustelu 3.3. Ryhmänä: yhteisen teorian kirjoittaminen

• Tarjoa lisäohjeita, vastauspohjia ja apuvälineitä

Opetuksen skriptaus käytännössä

Lähde: Open somekirja, 2017, Harto Pönkä

Vastauspohjat ja lisäohjeet

Kuva: Purot.net-wiki, http://purot.net/

Et voi suunnitella kaikkea. Jossain vaiheessa täytyy vain

heittäytyä uuden kokeilemiseen!

Opetusjakson aikana:

• Seuraa oppijoiden työskentelyä. Varmista, että se etenee tavoitteiden suuntaisesti.

• Jos työskentely ei näytä etenevän toivotusti, selvitä, mistä kiikastaa. Anna tarvittaessa lisäohjeita tai esitä esimerkiksi tarkentavia kysymyksiä.

• Anna aikaa ryhmäytymiselle, mutta älä salli myöskään vapaamatkustajia. • Anna palautetta työskentelystä niin, että oppijat kokevat saaneensa huomiota.

5. askel: tee se!

Suunnittelu-toteutus-arviointi ⟳

Opettajan toimintamalli (menetelmät ja työkalut)

Reflektointi Reflektointi

Toimintamallia kehitetään perättäisten toteutusten avulla

Reflektointi

Vrt. Gravemeijer & Cobb, 2006

Opetus- jakso

Opetus- jakso

Opetus- jakso

Opetus- jakso

Open somekirja (Docendo, maaliskuu 2017)

• Sosiaalinen media koulussa ja opetuksessa, uudet OPS:it

• Askelmerkit sosiaalisen median opetuskäyttöön

• Pedagogiikka ja some

• Yhteisöllinen oppiminen, pedagogiset mallit ja opetuksen skriptaaminen

• Yli 80:n some-palvelun esittely

• Laitteet, uudet trendit, opettajien some-verkostot ja paljon muuta

• Lue lisää: https://www.docendo.fi/open-somekirja-harto-ponka.html

Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/

Kiitos!