siirtolaisten matkareitit amerikkaan - migrationinstitutet · siirtolaisen ”matkapaperit”...
Post on 15-May-2018
505 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan
Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari
Siirtolaisuusinstituutti
Pohjoismaista muutti vuosina 1830–
1930 noin 2,5 miljoonaa henkeä
Pohjois-Amerikkaan. Euroopan koko
siirtolaisvirrasta pohjoismaalaisten
osuus oli noin 5 %.
Maiden väestömäärään nähden
siirtolaisuus Pohjoismaista oli kuitenkin
hyvin huomattavaa eli noin kolmasosa
niiden yhteenlasketusta väestöstä
(1850–1930).
Suhteellisesti suurinta se oli Norjasta
heti Irlannin jälkeen. Myös Suomen,
Ruotsin ja Islannin siirtolaisuus oli hyvin
merkittävää, mutta Tanskan kohdalla
hieman vähäisempää.
”Hyvästi ny Ylistaron köyhät!”
sanoi Vuarenmaan Tiina, kun
Amerikkahan lähti (isokyröläinen
sanonta)
(Kirjasta Siirtolaishuumoria 1 – Finnish Emigrant
Humor 1. Siirtolaisuusinstituutti 2005)
”Hyvästi ny Ylistaron köyhät!”
”Ostaisinko polkupyörän vai
lähtisinkö Amerikkaan?”
Siirtolaisten määrä: tilastojen mukaan 400 000, todellinen määrä arviolta 370 000
Siirtolaisen ”matkapaperit”
Siirtolaisen matka
Matkaa varten tarvittiin passi ja sen
saamiseen erilaisia asiapapereita, kuten virkatodistus kotipitäjän
papilta ja esteettömyystodistus
nimismieheltä.
Ainakin Vaasassa, Seinäjoella, Hyvinkäällä ja
Hangossa oli siirtolaishotelleja, joissa
valtamerentakaisiin maihin matkustavat viettivät
viimeiset yönsä Suomessa.
• Siirtolaiset ostivat
matkalippunsa joko
kotipaikkakunnalla asuneelta
siirtolaisasiamieheltä tai
lähimmässä kaupungissa
olleesta "tikettikonttorista".
• Usein myös sukulainen oli
Amerikasta lähettänyt
maksuosoituksen (prepaid
ticket) laivayhtiön toimistoon
Hankoon, josta sitten
siirtolaiselle ilmoitettiin, minä
päivänä olisi paras saapua
Hankoon.
• Runsas 30 % suomalaisista
siirtolaisista matkusti prepaid-
lipulla.
Matkalipun ostaminen
Matkalippu
• Siirtolaisten matkalipun hinta määräytyi matkan
kokonaispituudesta ja matkustusluokasta. Esimerkiksi
vuonna 1900 menomatka Hanko–New York maksoi
kolmannessa luokassa 181 mk (vuoden 2011
rahanarvolla n. 717 €).
• Lipun kokonaishintaan sisältyivät ruoan lisäksi merimatkat
sekä useimmiten rautatiekuljetukset kotipaikkakunnalta
Hankoon, junamatka Hull–Southampton sekä junamatka
Amerikan mantereen satamakaupungista
määräpaikkakunnalle.
Rahanarvolaskuri: http://www.rahamuseo.fi/multi_laskuri.html
Matkalipun hinta
Matkalippujen hintoja 3. luokassa
Vuosi Cunard Line
Hanko–New York Allan Line
Hanko–Quebec Hinta vuoden 2011
rahanarvolla
1893 170 mk 170 mk 682 €
1896 179 mk 161 mk 807 € / 726 €
1900 181 mk 155 mk 717 € / 614 €
1905 185 mk 185 mk 732 €
1910 246 mk 204 mk 974 € / 808 €
1914 274 mk 232 mk 923 € / 781 € Lähde: Reino Kero: Migration from Finland to North America in the Years between the United States Civil War and the First World War. (Siirtolaisuusinstituutti 1974) Rahanarvolaskuri: http://www.rahamuseo.fi/multi_laskuri.html
Vuonna 1912 työmiehen päiväpalkka oli noin 3 mk ja
vuosiansio keskimäärin 1 000 mk.
Titanicin suomalaiset
maksoivat lipuistaan
269–561 silloista
Suomen markkaa
(vuoden 2011 rahan-
arvolla 906–1890 €).
Matkan rahoitus
Matkarahoja varten otettiin lainaa, myytiin
kotitalo tai tehtiin työtä ja säästettiin.
Matkan rahoitus Anna-Leena Toivosen (1963)
haastattelujen mukaan:
• 36,5 % yksityisellä tai pankkilainalla
• 30,6 % omilla säästöillä, talon myynnillä,
perintörahoilla, vanhemmilta
• 32,9 % Amerikasta lähetetyllä prepaid-lipulla
Kun tultiin Hankoon, oli edessä
matkalippujen ja passien tarkastus. SHO
järjesti myös lääkärin-tarkastuksen, jotta
ketään ei palautettaisi Pohjois-Amerikasta
sairauden vuoksi. Lääkärintodistus
Hangossa maksoi 10 markkaa.
Lähtösatamassa Englannissa sekä
päätesatamassa Amerikassa tehtiin ao.
maiden viranomaisten toimesta siirtolaisille
pakolliset lääkärintarkastukset.
Siirtolaisten lääkärintarkastukset
Matkareitit
• 1870- ja 1880-luvulla
suomalaisten amerikan-
siirtolaisuus kulki etupäässä
Ruotsin satamien kautta.
• Tilanne muuttui 1880-luvun
lopulla, kun saksalaiset laivayhtiöt
Norddeutscher Lloyd ja HAPAG
aloittivat suoran siirtolaisliikenteen
Hangosta Tukholmaan, Kööpen-
haminaan ja Lyypekkiin ja hieman
myöhemmin myös Hulliin
Englantiin.
• Keväällä 1891 Suomen
Höyrylaiva Osakeyhtö aloitti
suoran laivalinjan Hangosta
Hulliin. Muutamia vuosia yhtiö
hallitsi siirtolaiskuljetuksia lähes
monopolina.
Suomen Höyrylaiva
Osakeyhtiön
(SHO/FÅA) laivat
kuljettivat siirtolaisia
Hangosta
Kööpenhaminan
kautta Hulliin
Englantiin. Matka
kesti 4–5 päivää.
Suomesta lähteneisiin siirtolaislaivoihin
mahtui n. 250 matkustajaa. Esimerkiksi
Polaris-laivan ensimmäiseen luokkaan
mahtui 80 matkustajaa ja kolmanteen
167, jotka olivat useimmiten siirtolaisia.
Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön
matkustajaluettelot
Alkuperäisten luetteloiden paperikopiot Siirtolaisuusinstituutissa
Polaris-laivalla
3.4.1912 Hangosta
lähti 52 suomalaista,
joiden jatkoyhteyslaiva
SHO:n matkustaja-
luettelon mukaan oli
Titanic.
Laivayhtiöiden mainostus oli osaltaan lisäämässä Amerikan-kuumetta.
Pohjoismaista lähteneiden
siirtolaisten matkareitit Amerikkaan
Göteborgin poliisikamarin luettelo suomalaissiirtolaisista (~60 000 nimeä) .
Suomalaisia matkusti jonkin verran
Amerikkaan myös Norjan satamien kautta
http://www.ancestorsonboard.com
Tietoja Englannin
kautta matkusta-
neista suoma-
laisista siirtolai-
sista voi etsiä
myös Ancestors
on Board-
verkkosivustolta.
Titanic oli
White Star Line
-varustamon
laiva
Pääosa siirtolaisista saapui Pohjois-Amerikkaan Ellis-saaren (New York) kautta. Muita
tärkeitä satamia olivat mm. Boston, Philadelphia, Baltimore, Quebec ja Halifax.
Nimiä voi etsiä linkillä:
http://www.wallofhonor.org/search.asp
The American Immigrant Wall of Honor
”Kunniaseinään” on kaiverrettu yli 700 000
Ellis-saaren kautta tulleen siirtolaisen nimet
Ellis Island
Manhattan
Statue of Liberty
(Vapaudenpatsas)
www.gastlegarden.org
Castle Garden (New York) oli v. 1855-1890
Amerikan ensimmäinen virallinen siirtolaisten
vastaanottokeskus. Sen tietokannassa on n.
10 miljoonan siirtolaisen tiedot v. 1830-1892.
Se lakkautettiin, kun Ellis-saari otettiin
käyttöön 1892.
www.ellisisland.org
www.ellisisland.org
Haku ilmainen, mutta
edellyttää rekisteröitymistä
kaikkien tietojen näyttämiseksi.
Suomalaisperäinen asutus Pohjois-Amerikassa 1920-luvulla
Loppu
top related