Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan

Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari

Siirtolaisuusinstituutti

Pohjoismaista muutti vuosina 1830–

1930 noin 2,5 miljoonaa henkeä

Pohjois-Amerikkaan. Euroopan koko

siirtolaisvirrasta pohjoismaalaisten

osuus oli noin 5 %.

Maiden väestömäärään nähden

siirtolaisuus Pohjoismaista oli kuitenkin

hyvin huomattavaa eli noin kolmasosa

niiden yhteenlasketusta väestöstä

(1850–1930).

Suhteellisesti suurinta se oli Norjasta

heti Irlannin jälkeen. Myös Suomen,

Ruotsin ja Islannin siirtolaisuus oli hyvin

merkittävää, mutta Tanskan kohdalla

hieman vähäisempää.

”Hyvästi ny Ylistaron köyhät!”

sanoi Vuarenmaan Tiina, kun

Amerikkahan lähti (isokyröläinen

sanonta)

(Kirjasta Siirtolaishuumoria 1 – Finnish Emigrant

Humor 1. Siirtolaisuusinstituutti 2005)

”Hyvästi ny Ylistaron köyhät!”

”Ostaisinko polkupyörän vai

lähtisinkö Amerikkaan?”

Siirtolaisten määrä: tilastojen mukaan 400 000, todellinen määrä arviolta 370 000

Siirtolaisen ”matkapaperit”

Siirtolaisen matka

Matkaa varten tarvittiin passi ja sen

saamiseen erilaisia asiapapereita, kuten virkatodistus kotipitäjän

papilta ja esteettömyystodistus

nimismieheltä.

Ainakin Vaasassa, Seinäjoella, Hyvinkäällä ja

Hangossa oli siirtolaishotelleja, joissa

valtamerentakaisiin maihin matkustavat viettivät

viimeiset yönsä Suomessa.

• Siirtolaiset ostivat

matkalippunsa joko

kotipaikkakunnalla asuneelta

siirtolaisasiamieheltä tai

lähimmässä kaupungissa

olleesta "tikettikonttorista".

• Usein myös sukulainen oli

Amerikasta lähettänyt

maksuosoituksen (prepaid

ticket) laivayhtiön toimistoon

Hankoon, josta sitten

siirtolaiselle ilmoitettiin, minä

päivänä olisi paras saapua

Hankoon.

• Runsas 30 % suomalaisista

siirtolaisista matkusti prepaid-

lipulla.

Matkalipun ostaminen

Matkalippu

• Siirtolaisten matkalipun hinta määräytyi matkan

kokonaispituudesta ja matkustusluokasta. Esimerkiksi

vuonna 1900 menomatka Hanko–New York maksoi

kolmannessa luokassa 181 mk (vuoden 2011

rahanarvolla n. 717 €).

• Lipun kokonaishintaan sisältyivät ruoan lisäksi merimatkat

sekä useimmiten rautatiekuljetukset kotipaikkakunnalta

Hankoon, junamatka Hull–Southampton sekä junamatka

Amerikan mantereen satamakaupungista

määräpaikkakunnalle.

Rahanarvolaskuri: http://www.rahamuseo.fi/multi_laskuri.html

Matkalipun hinta

Matkalippujen hintoja 3. luokassa

Vuosi Cunard Line

Hanko–New York Allan Line

Hanko–Quebec Hinta vuoden 2011

rahanarvolla

1893 170 mk 170 mk 682 €

1896 179 mk 161 mk 807 € / 726 €

1900 181 mk 155 mk 717 € / 614 €

1905 185 mk 185 mk 732 €

1910 246 mk 204 mk 974 € / 808 €

1914 274 mk 232 mk 923 € / 781 € Lähde: Reino Kero: Migration from Finland to North America in the Years between the United States Civil War and the First World War. (Siirtolaisuusinstituutti 1974) Rahanarvolaskuri: http://www.rahamuseo.fi/multi_laskuri.html

Vuonna 1912 työmiehen päiväpalkka oli noin 3 mk ja

vuosiansio keskimäärin 1 000 mk.

Titanicin suomalaiset

maksoivat lipuistaan

269–561 silloista

Suomen markkaa

(vuoden 2011 rahan-

arvolla 906–1890 €).

Matkan rahoitus

Matkarahoja varten otettiin lainaa, myytiin

kotitalo tai tehtiin työtä ja säästettiin.

Matkan rahoitus Anna-Leena Toivosen (1963)

haastattelujen mukaan:

• 36,5 % yksityisellä tai pankkilainalla

• 30,6 % omilla säästöillä, talon myynnillä,

perintörahoilla, vanhemmilta

• 32,9 % Amerikasta lähetetyllä prepaid-lipulla

Kun tultiin Hankoon, oli edessä

matkalippujen ja passien tarkastus. SHO

järjesti myös lääkärin-tarkastuksen, jotta

ketään ei palautettaisi Pohjois-Amerikasta

sairauden vuoksi. Lääkärintodistus

Hangossa maksoi 10 markkaa.

Lähtösatamassa Englannissa sekä

päätesatamassa Amerikassa tehtiin ao.

maiden viranomaisten toimesta siirtolaisille

pakolliset lääkärintarkastukset.

Siirtolaisten lääkärintarkastukset

Matkareitit

• 1870- ja 1880-luvulla

suomalaisten amerikan-

siirtolaisuus kulki etupäässä

Ruotsin satamien kautta.

• Tilanne muuttui 1880-luvun

lopulla, kun saksalaiset laivayhtiöt

Norddeutscher Lloyd ja HAPAG

aloittivat suoran siirtolaisliikenteen

Hangosta Tukholmaan, Kööpen-

haminaan ja Lyypekkiin ja hieman

myöhemmin myös Hulliin

Englantiin.

• Keväällä 1891 Suomen

Höyrylaiva Osakeyhtö aloitti

suoran laivalinjan Hangosta

Hulliin. Muutamia vuosia yhtiö

hallitsi siirtolaiskuljetuksia lähes

monopolina.

Suomen Höyrylaiva

Osakeyhtiön

(SHO/FÅA) laivat

kuljettivat siirtolaisia

Hangosta

Kööpenhaminan

kautta Hulliin

Englantiin. Matka

kesti 4–5 päivää.

Suomesta lähteneisiin siirtolaislaivoihin

mahtui n. 250 matkustajaa. Esimerkiksi

Polaris-laivan ensimmäiseen luokkaan

mahtui 80 matkustajaa ja kolmanteen

167, jotka olivat useimmiten siirtolaisia.

Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön

matkustajaluettelot

Alkuperäisten luetteloiden paperikopiot Siirtolaisuusinstituutissa

Polaris-laivalla

3.4.1912 Hangosta

lähti 52 suomalaista,

joiden jatkoyhteyslaiva

SHO:n matkustaja-

luettelon mukaan oli

Titanic.

Laivayhtiöiden mainostus oli osaltaan lisäämässä Amerikan-kuumetta.

Pohjoismaista lähteneiden

siirtolaisten matkareitit Amerikkaan

Göteborgin poliisikamarin luettelo suomalaissiirtolaisista (~60 000 nimeä) .

Suomalaisia matkusti jonkin verran

Amerikkaan myös Norjan satamien kautta

http://www.ancestorsonboard.com

Tietoja Englannin

kautta matkusta-

neista suoma-

laisista siirtolai-

sista voi etsiä

myös Ancestors

on Board-

verkkosivustolta.

Titanic oli

White Star Line

-varustamon

laiva

Pääosa siirtolaisista saapui Pohjois-Amerikkaan Ellis-saaren (New York) kautta. Muita

tärkeitä satamia olivat mm. Boston, Philadelphia, Baltimore, Quebec ja Halifax.

Nimiä voi etsiä linkillä:

http://www.wallofhonor.org/search.asp

The American Immigrant Wall of Honor

”Kunniaseinään” on kaiverrettu yli 700 000

Ellis-saaren kautta tulleen siirtolaisen nimet

Ellis Island

Manhattan

Statue of Liberty

(Vapaudenpatsas)

www.gastlegarden.org

Castle Garden (New York) oli v. 1855-1890

Amerikan ensimmäinen virallinen siirtolaisten

vastaanottokeskus. Sen tietokannassa on n.

10 miljoonan siirtolaisen tiedot v. 1830-1892.

Se lakkautettiin, kun Ellis-saari otettiin

käyttöön 1892.

www.ellisisland.org

www.ellisisland.org

Haku ilmainen, mutta

edellyttää rekisteröitymistä

kaikkien tietojen näyttämiseksi.

Suomalaisperäinen asutus Pohjois-Amerikassa 1920-luvulla

Loppu