maakunta- ja sote-uudistus · asko peltola valmistelujohtaja . 1.2.2018 . miksi uudistus on...
Post on 11-May-2020
8 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Maakunta- ja sote-uudistus
Asko Peltola Valmistelujohtaja
1.2.2018
Miksi uudistus on tehtävä? • Historia
– laaja maa, asutusta joka puolella, suuret ikäpolvet eläkkeelle, syntyvyys vähentynyt jne.
• Teknologia – uudet mahdollisuudet ja odotukset, liikkuminen
• Ihmiset / yhteiskunta – keskittyminen, kaupungistuminen, uudet ammatit
• Talous – tehokkuutta lisää, vähemmällä enemmän
• Hallinto on ihmistä varten – remontoitava yhteiskunnan muuttuessa – haettava uusia toimintamalleja
Missä ollaan nyt?
KUNNAT
MAAKUNNAT
VALTIO
- Suomessa kunnalla paljon tehtäviä muuhun Eurooppaan verrattuna
- Eniten kunnan rahoja kuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin (noin 55-60%)
- Päättäjät valitaan vaaleilla
- Suomen maakunnilla on ollut perinteisesti vähän tehtäviä
- Monia yhteisiä asioita on hoidettu kuntien yhteenliittymissä = kuntayhtymissä
- Päättäjiä EI ole valittu suorilla vaaleilla
- Suomen valtiolla vahva rooli perusoikeuksien valvojana ja oikeusvaltion ylläpitäjänä ym.
- Päättäjät (kansanedustajat) ja presidentti valitaan suorilla vaaleilla
Mitä tapahtuu? • Sote-tehtävät siirtyvät kunnilta maakunnille =>
historiallisen suuri remontti – yli puolet kuntien budjetista poistuu => perustehtäviksi
kehitys, koulutus, kaavoitus – sote-vastuusta luopuminen enemmän helpotus kuin
heikennys => tulevaisuutta saa katsoa uusin silmin! – kunta edistää elinvoimaa, hyvinvointia ja terveyttä
sekä paikallista identiteettiä ja demokratiaa • Maakuntien vastuulle siirtyy samalla paljon
muitakin tehtäviä • Sote-palveluiden uudelleenjärjestäminen on suurin
osa muutoksesta (yli 90%)
2020 SOTE-uudistus
SOTE-uudistus
SOTE-uudistus
Maakuntauudistus
295 kuntaa Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta 62
44 Lomitus, kunnallista paikallisyksikköä Sosiaali- ja terveyden-
huollon organisaatiota 190
18 Maakuntien liittoa
Maaseutuhallintoa 56
Valtio
Julkinen hallinto vuodesta 2020
18 MAA- KUNTAA
Valtio
Luova
295 kuntaa
15 ELY-keskusta
15 TE-toimistoa Aluehallintovirastoa
22 Pelastuslaitosta
6
Julkinen hallinto tänään
Nyt muodostetaan UUSI maakunta, jolla on UUDET tehtävät, UUDET päättäjät ja UUDET toimintatavat.
Maakunta- ja sote-uudistus Etelä-Pohjanmaalla
VATE
Maakuntavalmistelun ohjaus
SOTEMAKU-ohjausryhmä
SOTEMAKU- johtoryhmä
Valmistelujohtaja Vastuuvalmistelijat
Asiantuntijat
Asiantuntijatyöryhmät ym.
Kuntajohtaja-foorumi
Sidosryhmä- informaatio
Poliittinen ohjaus ja linjaukset
Viranhaltijavalmistelu
I&O-agentti LAPE-
agentti
Kuntayhteistyö
Maakunta-hallitus
EPSHP:n hallitus
Väliaikaishallinnon juridinen toimivalta alkaa vasta kesäkuussa 2018
Mitä maakuntatasolla tapahtuu? Nykymuotoinen liitto ja useat muut ylikunnalliset
organisaatiot päättävät toimintansa 2019 lopussa Uudella maakunnalla on täysin uudenlaiset tehtävät => liitto
(ja muut organisaatiot) pitää ”lopettaa kunnialla” ja samalla valmentautua uutta maakuntaa varten
Uuden maakunnan tehtävistä syntyy uudenlaisia innovatiivisia kokonaisuuksia, jotka tulee suunnitella asiakkaan ja asukkaan tarpeista lähtien
Maakuntastrategiassa linjataan, miten maakunta toimii => tätä asiakirjaa valmistellaan parhaillaan
Uuden Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuusto on suuren työn edessä heti ensi vuoden alussa => tehtävä päätöksiä strategioista, hallintosäännöstä, lukuisista sopimuksista, henkilövalinnoista jne.
Maakunnalle siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet (ja rahat)
3 5 10
1 6 1
1 1
28
9700 htv
E-P
750.000.000 €
3+5+10+1+6+1+1+1 = 1
3+5+10+1+6+1+1+1 > 28
Tavoitetila Etelä-Pohojammaalla
Työnjako kunnat - maakunta - valtio
Uuden kunnan tehtävät Kunnat muuttuvat maakuntauudistuksen myötä
tulevina vuosina enemmän kuin koskaan aiemmin Uudessa kunnassa korostuvat osallistaminen,
verkostojen hyödyntäminen ja uudenlaiset kumppanuudet = elinvoimatehtävät
Maakunnalla ja kunnalla on monia yhdyspintoja: elinkeinojen ja maaseudun kehittäminen sivistystoimen ja soten yhteistyö (SISOTE) HYTE (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) kaavoitus ja liikenne yhteispalvelut kulttuuri kansainvälistyminen varautuminen
Maakunnan lakiperusta (luonnosten mukaan)
Maakuntalaki 7 luku Maakunnan johtaminen ja maakuntahallitus 35 §
Maakuntastrategia
Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Maakunnan strategiassa tulee ottaa huomioon:
1)asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla; 2)palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset; 3)maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4)alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen
kehittäminen; 5)omistajapolitiikka; 6)henkilöstöpolitiikka; 7)asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet;
Maakunnan strategian tulee perustua arvioon maakunnan nykytilanteesta
sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien toteuttamiseen. Strategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta.
Maakuntastrategian ottamisesta huomioon maakunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa säädetään 103 §:ssä. Strategia tarkistetaan vähintään kerran maakuntavaltuuston toimikaudessa.
Maakuntalaki 13 luku Talous
103 § Talousarvio ja -suunnitelma
Maakuntavaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä maakunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon maakuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä maakuntavaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että maakunnan toiminnan ja investointien rahavirta on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään talousarviovuotta seuraavan vuoden eli taloussuunnitelmankauden toisen vuoden päättyessä.
Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään maakunnan ja maakuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden on toteutettava maakuntastrategiaa. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan.
Rahoitustarvetta ei voida kattaa pitkäaikaisella lainalla. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Investointiosasta on ilmettävä maakunnan investointien lisäksi maakuntakonsernin toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittävimmät investoinnit. Investointisuunnitelman laadinnassa on muutoin huomioitava, mitä 12 §:ssä säädetään investointien ohjaamisesta.
Maakunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 14 § Palvelustrategia
Maakunnan on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista
varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana maakuntastrategiaa. Palvelustrategiassa maakunta päättää sen järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Maakunta päättää palvelustrategiassa myös yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajilta hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet. Lisäksi palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan palvelujen innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiassa on lisäksi otettava huomioon asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen sovittaminen yhteen siten, että asiakkaiden tarvitsemat palvelut muodostavat tarpeen mukaisen kokonaisuuden.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 15 § Maakunnan palvelulupaus
Maakunnan palvelulupaus on maakunnan asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä,
miten maakunta toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelut.
Palvelulupauksessa maakunta asettaa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan maakunnan asukkaiden tarpeet ja paikalliset olosuhteet sekä edellä 4 §:ssä säädetty palvelujen saatavuus ja saavutettavuus huomioon ottavalla tavalla. Maakunnan palvelulupauksessa on otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet.
Palvelulupaus voidaan laatia osana maakuntastrategiaa. Maakunnan on julkaistava palvelulupaus julkisessa tietoverkossa ja muilla sen julkisuutta edistävillä tavoilla.
Palvelulupaus ei muuta lailla säädettyä maakunnan velvoitetta järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto.
Maakuntavaltuusto
Maakunnalla on maakuntavaltuusto, joka vastaa maakunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää maakunnan päätösvaltaa.
Maakuntavaltuusto päättää: 1) maakuntastrategiasta; 2) maakunnan hallintosäännöstä; 3) talousarviosta ja taloussuunnitelmasta; 4) omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta; 5) 9 luvussa tarkoitetuista palvelulaitosta koskevista asioista; 6) varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista; 7) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista; 8) palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista sekä
maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista perittävistä asiakasmaksuista; 9) takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; 10)jäsenten valitsemisesta toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä; 11)luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 12)maakunnan tilintarkastajien valitsemisesta 13)tilivelvollisten nimeämisestä; 14)maakunnan tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta; 15)muista maakuntavaltuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.
Maakuntalaki 16 § Maakuntavaltuuston tehtävät
Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen
Mitä valtuuston on tehtävä ensitöikseen? JÄRJESTÄJÄN STRATEGIOITA/SUUNNITELMIA/ASIAKIRJOJA Maakuntastrategia SOTE-palvelustrategia SOTE –palvelulupaus Konsernirakenne Hallintosääntö Henkilöstöpolitiikka ja -ohjelmat Talousarvio ja taloussuunnitelma Yhteistyösopimus (EP / Pirkanmaa / Kanta-Häme) Hallintopäätös ja -sopimus (valinnanvapauslaki) Konserniohjeet ja omistajaohjaus Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka Maakunnan kokonaisturvallisuussuunnitelma HYTE-suunnitelma Osallisuusohjelma Maakuntaohjelma Tietohallintotoimiohjelma Viestintästrategia Kala- ja vesitehtävien yhteistyösopimus Ympäristö- ja liikennetehtävien yhteistoimintasopimus TUOTANNON SUUNNITELMIA SOTE-tuotannon suunnitelma Kasvupalveluiden tuotannon suunnitelma Lomituspalveluiden tuotannon suunnitelma
Uuden maakunnan (maakuntakonsernin)
strategiatyöstä
• Maakuntastrategia on rakennettava rahoitusraamin ja maakunnan kantokyvyn mukaiseksi – maakuntastrategia muodostaa talousarvion ja toimintasuunnitelman pohjan.
• Maakuntastrategian tulee olla strateginen, linjaava, ytimekäs ja selkokielinen. • Maakuntastrategiaa toteuttavat erilaiset suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ohjaavat
käytännön toimintaa.
• Maakuntastrategian laadinnasta vastaavat valmistelujohtaja ja vastuuvalmistelijat. Maakuntastrategian valmistelua koordinoi muutosjohtaja Heli Seppelvirta.
• Maakuntastrategian valmistelua ohjaavat SOTEMAKU-johtoryhmä ja VATE.
Strategian eri vaiheet käyvät näissä ryhmissä evästyskeskustelussa.
• Maakuntastrategian laadintaprosessi on avoin ja vuorovaikutteinen. Henkilöstöä, asukkaita, luottamushenkilöitä ja sidosryhmiä osallistetaan mahdollisuuksien mukaan kullekin kohderyhmälle sopivalla tavalla.
• Strategian laadinnassa käytetään hyväksi mahdollisimman paljon olemassa olevia työryhmiä.
Maakuntastrategian lähtökohdat
Uuden maakunnan rakentumiseen liittyvän strategiatyön kokonaisuus
Maakuntastrategiaa toteuttavat ohjelmat ja suunnitelmat:
• SOTE -palvelustrategia • Maakunnan palvelulupaus • Maakunnan
varautumissuunnitelma • Osallisuusohjelma • Hyte-ohjelma (sis.
hyvinvointikertomustyön) • Maakuntaohjelma
Perustoimintaan liittyvät politiikkaohjelmat:
• Omistajapolitiikka • Konserniohjeet • Talouden toimintaohjelma • Henkilöstöpolitiikka • Viestintäpolitiikka • Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka
Tuotannon toimintaohjelmat:
• SOTE tuotannon toimintaohjelma • PELA tuotannon toimintaohjelma
* * *
MAAKUNTASTRATEGIA: 1. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla
2. Palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset 3. Maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet
4. Alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen 5. Omistajapolitiikka
6. Henkilöstöpolitiikka 7. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
Maakuntastrategian valmistelun valtakunnallinen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan tavoiteaikataulu
Valtakunnallinen Maakuntastrategian tavoiteaikataulu
EP:n tavoiteaikataulu
Maakunta(konserni)strategian valmisteluaikataulu Strategian osa-alue Sisältö Aikataulu
Arvopohja Luodaan maakuntakonsernin arvot. Osallistetaan henkilöstö ja luottamushenkilöitä arvojen määrittelyyn. Osallistetaan asukkaat palvelulupauksen määrittelemiseksi. Toteutetaan arvotyöpaja.
9-12 / 17
Toimintaympäristön nykytila ja tulevat muutokset Visio ja strategiset päätavoitteet Strategiset painopistealueet ja linjaukset
Muodostetaan tilannekuva toimintaympäristön nykytilasta ja tulevista muutoksista (trendit). Toteutetaan työpaja -toimintaympäristöä kohtaavista muutoksista ja kehitysnäkymistä (trendit) -vision, strategisten päätavoitteiden ja strategisten painopistealueiden määrittelemiseksi
Painopistealueita linjataan tarkemmin, mitä tulee saada aikaan.
9/17 - 3/18
Indikaattori- ja mittaristotyö Kunkin painopistealueen linjaukselle määritellään mittarit, joita säännöllisesti seurataan.
12/17-10/18
Strategian toimeenpano Pohditaan strategian toimeenpano ja määritellään, millaisia tarkentavia toimeenpano-ohjelmia tarvitaan.
4-6/18
Strategian toteutumisen seuranta ja arviointi
Määritellään, miten ja millä aikataululla strategian toteutumista seurataan ja arvioidaan.
4-6/18
• Maakuntakonsernin arvojen työstö on käynyt läpi moniportaisen prosessin – Lähes 1300 työntekijää vaikutti näihin ja ääniä annettiin n. 26 500.
• Pelillisen arvotyökalumyllyn läpi nousi n. 10 eniten ääniä saanutta ja toistuvaa arvoa
• Poliittisen johtoryhmän, VATEn ja vastuuvalmistelijoiden yhteisessä työpajassa arvoja edelleen työstettiin
• VATE ja poliittinen johtoryhmä hyväksyivät syksyllä 2017 arvot jatkotyön pohjaksi:
Arvot pohjana maakuntastrategiatyölle
Arvo: AJASSA ELÄMINEN
Arvo: IHMISEN ARVOSTAMINEN
Arvo: VASTUUN KANTAMINEN
- Uskallusta katsoa huomisen yli tulevaisuuteen eteläpohjalaisten hyväksi
- Taito ja tahto uudistua
- Arvostus itseään sekä toista ihmistä kohtaan eri elämäntilanteissa
- Asiakkaiden ja työntekijöiden tukeminen arjessa
- Yhteinen ja oma vastuu työssä ja päätöksenteossa
- Toimitaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi
www.uusiep.fi
Maakuntajärjestäjä ja maakuntakonserni
luonnos 30.1.2018
MAAKUNTAVALTUUSTO
MAAKUNTAHALLITUS Tarkastuslautakunta
Konsernipalvelut
SOTE -järjestäminen Aluekehittäminen
Maakuntajohtaja
Toiminta-alueet
Lautakuntamalli Jaostomalli Valiokuntamalli
Maakunta järjestäjänä
Konsernipalvelut
SOTE -järjestäminen Aluekehittäminen
Toiminta-alueet
Liikelaitokset, taseyksiköt ja konserniyhtiöt
Tuottaa konserni-palveluja
Ohjaus, valvonta
MAAKUNTAVALTUUSTO
MAAKUNTAHALLITUS Tarkastuslautakunta
Maakuntajohtaja
Lautakuntamalli Jaostomalli Valiokuntamalli
Maakunta järjestäjänä ja tuottajana
Konsernipalvelujen toiminta-alue Palvelualueet: • Strategia ja viestintä • Yleishallinto ja oikeus • Henkilöstö • Talous • Tietohallinto • Turvallisuus, valmius, varautuminen • Tilat ja tukipalvelut
SOTE –järjestämisen toiminta-alue Palvelualueet: • Suunnittelu ja ohjaus
• SOTE TKKI
Aluekehittämisen toiminta-alue Palvelualueet: • Kehittäminen ja rahoitus
• Rekrytointi ja osaaminen
• Maatalous
• Maakuntaympäristö
Toiminta-alueet
Liikelaitokset, taseyksiköt ja konserniyhtiöt
MAAKUNTAVALTUUSTO
MAAKUNTAHALLITUS Tarkastuslautakunta
Maakuntajohtaja
Lautakuntamalli Jaostomalli Valiokuntamalli
Maakunta järjestäjänä ja tuottajana
Ohjaus, valvonta
Tuottaa konserni-palveluja
Maakuntakonserni
Tukipalvelut Oy
Yhteis- omistus-
yhtiöt
Seinäjoen Työterveys
Oy
Maakuntaan siirtyvien yhtiöiden omistus
Suoran valinnan- vapauden yhtiöt Sote-keskukset
Ostopalvelu- tuottajat HEBU-tuottajat Asiakasseteli-
tuottajat
Osaomistus ja -osakkuus OY:t
Public Työterveys
Oy
SOTE- liikelaitos + sote-keskus
PELA-liikelaitos
Maakunnalla on yksi Y-tunnus
Ohjaus ja
valvonta
Tuottaa konserni-palveluja
Ohjaus, valvonta
LOMITUS taseyksikkö
KASVU- PALVELUT
taseyksikkö
Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus
36
• Valinnanvapauslakiesitykseen tehty täsmennyksiä lausunto-kierroksen perusteella; lakipaketti eduskunnalle 8.3.(?)
• SOTE-ulkoistusten ja investointien rajoittamista koskevaa lakia jatkettu
• Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Hetli Oy:tä koskeva sääntely poistettu hallituksen esityksistä – maakuntien tulee pystyä keskenään sopimaan ja toimeenpanemaan
ratkaisut, jolla tavoiteltu yhtenäistäminen ja yhdenmukaistaminen toteutuvat riittävällä tasolla
– jatkovalmistelussa varmistetaan, että talous- ja henkilöstöhallinnon tietomallien ja rajapintojen ylläpitoon nimetään keskitetty toimija
• Tukipalveluiden järjestämisen valmistelu uudessa maakunnassa jatkuu – selvittelyjä jatketaan yhden valtakunnallisen kumppanin ja
maakunnallisten ratkaisujen kesken – uutena asiana huomioitava Hetli Oy:stä tehdyt linjaukset
Maakunta- ja soteuudistusvalmistelu 1 / 2018
15.1.2018 Maakuntahallitus 37
• Maakunta(konserni)strategiasta vielä kaksi työpajaa jäljellä • ”Harjoitusneuvottelut” ministeriöiden kanssa alkuvuonna
– 26.1. MMM:n simulointitilaisuus – 31.1. ALKE-keskustelu (TEM) – 23.2. PELA-neuvottelu (SM) – 27.2. STM-neuvottelu – 22.3. maakuntalain 13 §:n muk. neuvottelu (JTS) VM:n kanssa
• Maakunnallisten vaikuttamiselimien toimintaa ”koekäynnistetään” – Nuorisovaltuustosta ollut infotilaisuus 16.1.; uusi kokoontuminen 8.2.
kuntien nuorisovaltuustojen edustajien kanssa – Vanhusneuvosto 20.2. – Vammaisneuvosto 7.3.
Maakunta- ja soteuudistusvalmistelu 1 / 2018
15.1.2018 Maakuntahallitus 38
• Aaltonen Jari; kasvupalvelut (60%) • Jokiranta Harri; muutosjohtaja (100%; kuntien rahoittama projekti) • Laitila Minna; SOTE-tuotanto (palveluohjaus, henkilökohtainen budjetti) (100%) • Leikkola Päivi; SOTE-tuotanto (liikelaitos, alihankinnat, asiakassetelipalvelut)
(100%) • Metsänranta Kaija; henkilöstöhallinto (100%) • Penninkangas Tanja; SOTE-tuotanto (sote-yhtiöt: suoranvalinnan yhtiö ja sote-
keskukset, asiakasseteliyhtiö, Kuusiolinna) (60% 1.1.–28.2.; sen jälkeen 100%) • Pätsi Ari; tietohallinto (30%) • Rantala Hanne; viestintä (100%) • Rautio Liisa Maria; alueiden käyttö, liikenne ja ympäristö / 40% (20–30%) • Rintapukka Ritva; maatalous, rahoitus- ja kehittämispalvelut (50%) • Saartenoja Antti; alueiden käyttö, liikenne ja ympäristö / 60% (20%) • Seppelvirta Heli; muutosjohtaja (80%) • Sorvettula Johanna; muutosjohtaja (100%) • Tanhuamäki Mikko; tukipalvelut (50% 1.1.–31.3.; sen jälkeen 100%) • NN; taloushallinto (100%)
Vastuuvalmistelijat
15.1.2018 Maakuntahallitus 39
Katse eteenpäin
40
Haasteita • Vuoden lisäajasta huolimatta aikataulu edelleen tiukka ja
työtä riittää • Valinnanvapaus => miten pitkälle ja kuinka nopeasti? • Miten turvataan palvelut joka puolella aluetta? • Maakuntien aito itsehallinto? • Toteutuuko demokratia? • Miten hoidetaan kuntayhteistyö? • Kansalaisten osallistaminen (järjestöt, uudet toimintatavat) • Digitalisaation tuomat mahdollisuudet • Toimintakulttuurit, johtaminen (28 organisaatiota yhteen) • Uusien päättäjien perehdyttäminen: 750 milj. euron budjetti
ja lähes 10.000 työntekijää => Eteenpäin mennään ja maakunta valmistuu!
Mitä tapahtuu seuraavaksi? • Valinnanvapautta koskevia lakeja viimeistellään • Lakiesitykset sote- ja maakuntauudistuksesta
eduskunnalle helmi-maaliskuussa 2018 • Päätökset kesään 2018 mennessä =>
väliaikaishallinto (VATE) aloittaa virallisesti • Maakuntavaalit 28.10.2018 • Suorilla vaaleilla valittu maakuntavaltuusto aloittaa
toimintansa 1.1.2019 • Uudistus tulee voimaan 1.1.2020
Mitä nyt tarvitaan? • Rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja yhteistyötä
”uuden asennon” rakentamiseen – parhaiden käytäntöjen siivilöiminen – toimintakulttuurien yhteensovitus – tuoreet johtamisen mallit ja rakenteet
• Digitalisaation ja kehittyvän teknologian antamien mahdollisuuksien näkemistä – tekniset yhteydet kaikkialle kuntoon – toimintatapojen muutoksiin kannustaminen
• ”Muutos on mahdollisuus” -asennetta • Mitä vahvempi on kuntien ja maakunnan yhteistyö,
sitä varmemmin pärjäämme!
Mikä mietityttää? • Osaammeko rakentaa ja vahvistaa maakunnallista
yhtenäisyyttä? • Uskallammeko Etelä-Pohjanmaalla uudistua? • Kipukohdat tiedossa - haluammeko tehdä niille
jotain? • Saammeko tulevat päättäjät tarkastelemaan
maakuntaa kokonaisuutena? • Tajuammeko (riittävän ajoissa), miten tiukoissa
taloudellisissa raameissa uudessa maakunnassa elämme?
Kuinka eteenpäin? • Maailma muuttuu joka tapauksessa =>
rakennammeko muutoksen tuulien puhaltaessa tuulimyllyjä vai tuulensuojia?
www.uusiep.fi
Kiitos!
top related