lvi-peruskorjauksen hankeselvitys
Post on 20-Nov-2021
11 Views
Preview:
TRANSCRIPT
ASUNTO OY RUOKAMA
Ruokasenkatu 8 / Maakuntakatu 16
96200 Rovaniemi
LVI-PERUSKORJAUKSEN HANKESELVITYS
3.11.2017
LVI-Konsultointi J. Vaarala Oy
2 (51)
KOHDE: As Oy Ruokama on Rovaniemellä sijaitseva vuonna 1959 valmistunut neljä rappuinen
kerrostalo. Rakennuksessa on kellarikerros, neljä asuinkerrosta ja kylmäksi rakenne-
tut varastotilat ullakkokerroksessa. Asuinhuoneistoja on yhteensä 36 kpl ja autotalle-
ja 5 kpl. Lisäksi rakennuksessa on muutamia liikehuoneistoja. Kellarikerroksessa si-
jaitsevat tekniset tilat sekä yleiset tilat.
Kiinteistön huoneistoala on 2540,5m² ja rakennuksen tilavuus on 10500 r-m³.
TEHTÄVÄ: Selvityksen laatijan tehtävänä oli selvittää seuraavat peruskorjaushankkeet
- vesi- ja viemärijohtojen uusiminen
- lämpöjohtolaitteiden uusiminen
- ilmanvaihdon uusiminen/parantaminen
Selvityksen on tarkoitus tutkia eri toteutusvaihtoehtoja kustannuksineen. Kustannuk-
set ovat arvioita ja suuntaa antavia, joista selviää töiden kustannusten suuruusluokat.
Tarkemmat kustannukset saadaan, kun suunnittelu on käynnistetty ja korjaustöiden
laajuus ja menetelmät ovat selvillä.
Selvityksen laatijalla oli käytettävissä seuraavat aineistot:
- LVI-suunnitelmat vuodelta 1958
- VTT Expert Services Oy:n tekemä LVV-verkoston putkistojen kuntotutkimus vuo-
delta 2014
- LVI-Kilpimaa Oy:n tekemä viemärien kuvaus ja kuntotarkastus kellarin pohja-
viemäreille ja talon ulkopuoliselle tonttiviemärille sekä salaojaputkistoille. Kuvaus
on tehty syksyllä vuonna 2017.
- Lisäksi kohteessa kierrettiin asuin- ja liikehuoneistot sekä tekniset ja yleiset tilat
3 (51)
Sisällysluettelo
1 VIEMÄRIJOHDOT ........................................................................................................................... 4
1.1 JÄTE- JA SADEVESIVIEMÄREIDEN NYKYTILANNE ................................................................... 4
1.2 JÄTEVESIVIEMÄRÖINNIN PADOTUSSUOJAUS ....................................................................... 7
1.3 JÄTE- JA SADEVESIVIEMÄREIDEN UUSIMINEN PERINTEISESTI ........................................... 10
1.4 JÄTEVESIVIEMÄREIDEN UUSIMINEN VAIHTOEHTOISELLA MENETELMÄLLÄ ...................... 15
2 VESIJOHDOT ................................................................................................................................ 21
2.1 VESIJOHTOJEN NYKYTILANNE.............................................................................................. 21
2.2 VESIJOHTOJEN UUSIMINEN NYKYISIIN PYSTYHORMEIHIN ................................................. 23
2.3 VESIJOHTOJEN UUSIMINEN PORRASHUONEISIIN ............................................................... 26
3 ILMANVAIHTOLAITTEET .............................................................................................................. 29
3.1 ILMANVAIHTOLAITTEIDEN NYKYTILANNE ........................................................................... 29
3.2 HUONEISTOKOHTAINEN TULO/POISTOILMANVAIHTO....................................................... 31
3.3 KONEELLINEN POISTOILMANVAIHTO LTO:lla UUSIN RUNKOKANAVIN .............................. 34
3.4 KONEELLINEN POISTOILMANVAIHTO NYKYISIN RUNKOKANAVIN...................................... 37
4 LÄMPÖJOHDOT ........................................................................................................................... 39
4.1 LÄMPÖJOHTOJEN NYKYTILANNE ........................................................................................ 39
4.2 LÄMPÖJOHTOJEN KORJAUSEHDOTUKSET .......................................................................... 42
5 ASBESTILAINSÄÄDÄNTO KORJAUSRAKENTAMISESSA ................................................................ 44
6 YHTEENVETO TOTEUTETTAVASTA LVI-PERUSKORJAUKSESTA ................................................... 45
7 AIKATAULU JA ASUMISHAITTA ................................................................................................... 51
4 (51)
1 VIEMÄRIJOHDOT
1.1 JÄTE- JA SADEVESIVIEMÄREIDEN NYKYTILANNE
Talon sisäpuoliset viemärijohdot ovat pääosin valurautaa ja noin 58 vuotta vanhoja ja nii-
den tekninen käyttöikä on lopuillaan. Talon ulkopuolinen jätevesiviemäri on 160mm muo-
vinen viemäriputki. Valurautaisten ja vanhojen muovisten viemäriputkien käyttöikänä pide-
tään yleisesti noin 50 vuotta riippuen asentamistyön laadusta, maaperän olosuhteista sekä
putkessa johdettavan veden laadusta.
Valurautaiset jätevesiviemärit talon sisäpuolella on asennettu vaakaosiltaan välipohjara-
kenteisiin (=lattioihin) ja pystyosiltaan rakennusaineisiin pystyhormeihin. Pystyhormit si-
jaitsevat pesuhuoneiden ja keittiöiden sekä vaatehuoneiden yhteydessä. Kellarikerroksessa
jätevesiviemärit on asennettu alapohjaan eli lattian alle (ns. pohjaviemärit). Valurauta-
viemäreiden liitokset on tehty lyijymassaliitoksin, jotka ovat paikoitellen kellarikerroksessa
näkyvissä olevilla viemäriosuuksilla huonossa kunnossa ja niiden tiiveys on heikentynyt.
Vuonna 2014 tehdyssä LVV-putkistojen kuntotutkimuksessa on mainittu pistokokein kuva-
tuissa valurautaviemäreissä olevan laaja-alaisia syöpymävaurioita sekä runsaita sakkaker-
tymiä viemäreiden sisäpinnoilla. Syöpymävauriot voivat aiheuttaa vuotoja kiinteistön sisä-
puolelle ja sakkakertymät aiheuttaa tukoksia ja viemärilinjojen toimimattomuutta.
Osa asuinhuoneistojen lattiakaivoista on pääosin alkuperäisiä valurautaisia lattiakaivoja
kuparisella korokerenkaalla varustettuja. Vanhojen kuparisten korokerenkaiden liitoksen
tiiveys valurautalattiakaivoon on yleisesti epävarma ja ne voivat aiheuttaa kosteusvahinko-
ja pesuhuoneiden lattiarakenteisiin ja sitä kautta toisiin asuinhuoneistoihin. Viemärien pe-
ruskorjauksen yhteydessä kupariset kororenkaat suositellaan vaihtamaan muovisiin. Osaan
asuinhuoneistojen lattiakaivoista kuparinen korokerengas oli vaihdettu muoviseen tai lat-
tiakaivo oli jopa vaihdettu kokonaan muoviseksi kylpyhuoneen peruskorjauksen yhteydes-
sä. Yhteisissä tiloissa on alkuperäiset lattiakaivot.
Autotalleissa on alkuperäiset betoniset hiekan-/öljynerotuskaivot. Näiden kaivojen toimin-
ta on epävarmaa, koska tarkastetut kaivot olivat ”tukossa” ja viemäreiden päät olivat osin
peittyneet hiekan tai vastaavan aineksen alle. Autotallien kaivot suositellaan vaihdettaviksi
uusiin muovisiin autotallitiloihin soveltuviin kaivoihin.
LVI-Kilpimaa Oy:n vuonna 2017 tekemässä viemäreiden kamerakuvauksessa ilmeni talon
ulkopuolisessa tonttiviemärissä painaumia ja padotusta suurimmalla osalla putkistolinjaa.
Vanhan saostuskaivon ohitus on tehty muoviviemärillä ja sen kannakointi vaikuttaa puut-
5 (51)
teelliselta. Lisäksi vanhan valurautaviemärin liitos muoviviemäriin ei ole kamerakuvauksen
mukaan tiivis.
Kuva 1: valurautaviemärin liitos muoviviemäriin talon ulkopuolella.
Valurautaisissa pohjaviemäreissä on selvää sisäpuolista korroosiota ja saostumia sekä pai-
naumia. Viemäreiden korroosiot ja saostumat voivat aiheuttaa rakennuksen sisäpuolelle
viemärivuotoja sekä tukkeutumia.
Runkoviemärissä on kamerakuvausten perusteella kolmessa eri paikassa kohtalaisen suuria
painaumia, jossa vesi jää viemäriin makaamaan ja haittaa veden virtausta. Painaumien suu-
ruusluokkaa on vaikea sanoa kamerakuvauksen perusteella. Painaumat eivät korjaannu
viemärin sukituksella, jolloin lattia joudutaan aukaisemaan näiltä kohdilta ja uusimaan pai-
nuneet viemärit uusilla putkilla. Painaumat sijaitsevat kellarikerroksen lämmönjakohuo-
neen kohdalla, ajoluiska alapäässä sijaitsevan varastotilan lattiassa sekä A-rapun varastoin-
titilan kohdilla. Alla kuva, johon viemäripainaumat merkitty merkkauskynällä.
kuva 2: pohjaviemärin painaumakohdat merkittynä
6 (51)
Vesikaton sadevesiviemäröinti on tehty kouruin sekä syöksytorvin. Autojen paikoitusalueel-
la asfaltointi on routinut paikoin pahasti ja pintavesien poisjohtaminen on puutteellista vä-
häisten sadevesien keräyskaivojen ja pintamaan väärien kallistusten johdosta. Sadevedet
parkkialueelta on johdettu todennäköisesti samaan viemäriin jätevesien kanssa. Tämä on
nykyisten määräysten vastaista. Vesi- ja viemärilaitos vaatii, että sadevedet tulee johtaa lai-
toksen erilliseen sadevesiviemäriverkostoon. Mikäli kiinteistö ei toteuta viemärien perus-
korjauksen yhteydessä sadevesien erillisviemäröintiä, voi vesilaitos nostaa jätevesimaksua
+50%.
Vuonna 2017 jäteveden verollinen käyttömaksu on 3,11€/m³, jolloin korotus nostaa jäteve-
simaksun 4,66 €/m³. Jäteveden kulutus puolestaan määräytyy veden kulutuksen mukaan,
jolloin em. korotuksen jälkeen veden hinta olisi 6,76€/m³ sisältäen jätevesimaksun. Mikäli
jätevedestä jouduttaisiin maksamaan korotettua jätevesimaksua, nostaa se taloyhtiön ve-
sikustannuksia arviolta 3.700 €/vuosi.
Rakennuksen salaojat ovat alkuperäisiä ja ne on rakennettu saviruukkuputkista. Salaojien
toimintaa voidaan pitää epävarmana. LVI-Kilpimaan salaojien kuvauksesta selvisi, että osa
putkista on sortuneet ja putkistot ovat täyttyneet maa-aineksella. Kuvatuissa putkissa on
havaittavissa halkeamia ja liitoksien epätiiveyttä. Lisäksi salaojakaivot ovat täyttyneet maa-
aineksella ja putkistojen päät ovat jääneet niiden alle. Kuitenkaan kiinteistökierroksella ei
havaittu kellarikerroksen seinissä ja lattioissa selviä kosteusvaurioita.
Kiinteistön salaojat joudutaan varustamaan perusvesipumppaamolla, koska katualueella
oleva hulevesiviemärin runkolinja on vesilaitokselta saatujen tietojen mukaan rakennettu
korkeammalle kuin itse rakennuksen perustustaso ja salaojaputkistot. Samalla vanhan ajo-
luiskan alapäässä edustalla oleva sadevesikaivo tulee suojata sadevesien padotustilannetta
vastaan padotusventtiilein.
Viemäreiden uusiminen kannattaa suorittaa ennen kuin viemärivuotoja rakennuksen sisä-
puolella alkaa esiintyä. Vuodot saattavat olla piileviä vuotoja jolloin, niiden korjauskustan-
nukset aiheuttavat ylimääräisiä kuluja taloyhtiölle. Viemärin vuodot tarkoittavat, että ra-
kennuksen sisälle valuu jätevesiä aiheuttaen kosteusvaurioita, terveysvaaroja ja voimakkai-
ta hajuhaittoja. Vuotojen paikallistaminen on usein hankalaa ja kallista (viemärit sijaitsevat
rakenteissa, joita joudutaan aukaisemaan laajalti vuotokohdan selvittämiseksi) sekä tilojen
desinfiointi lisää kustannuksia. Vahingon tapahtuessa vakuutuskorvaus on huomattavan
pieni johtuen putkien pitkästä iästä.
Viemäreiden korjaaminen olisi hyvä suorittaa kokonaishankkeena vesijohtojen kanssa ker-
ralla koko kiinteistön osalle, jolloin kustannukset pysyisivät kohtuullisina.
Jätevesiviemäreiden uusimisessa on kaksi perusvaihtoehtoa: kokonaan uudet viemäriput-
ket (ns. perinteinen menetelmä) tai nykyisten viemäreiden sukitus (ns. vaihtoehtoinen me-
netelmä). Perinteistä ja vaihtoehtoista menetelmää voidaan toki myös yhdistellä, jolloin
7 (51)
osa viemäreistä uusitaan ja hankaliin paikkoihin asennetut viemärit sukitetaan, jolloin sääs-
tetään rakennustöissä rakenteiden avausten jäädessä vähäisemmiksi.
Kuva 3: kellarikerroksessa pystyviemärissä
vuotojälkiä
Kuva 4: valurautainen lattiakaivo kuparisella korokerenkaalla. Kylpyammeen tyh-
jennysviemäri liitetty korokerenkaan lävitse lattiakaivon sisään
1.2 JÄTEVESIVIEMÄRÖINNIN PADOTUSSUOJAUS
Viemäröinnin padotuskorkeus on taso, jolle viemärivesi voi nousta vesilaitoksen viemäri-
verkostossa. Vesilaitos ei vastaa padotuskorkeuden alapuolisten viemäröityjen tilojen
mahdollisesta tulvimisesta, vaan kiinteistö kustantaa itse ko. tilojen tyhjennykset ja puhdis-
tukset. Padotustilanne tapahtuu silloin, kun katualueella runkoviemäriin muodostuu tuk-
keuma, jonka johdosta tukkeuman perässä olevat viemärit täyttyvät jätevedellä ja purkau-
8 (51)
tuvat kaivojen ja viemäripisteiden kautta ulos. Pahimmassa tapauksessa jätevesien purkau-
tuminen tapahtuu suojaamattoman talon alimmasta viemäröintipisteestä, kuten latti-
kaivosta.
As Oy Ruokaman kellarikerroksen kaikki viemäröintipisteet ovat padotuskorkeuden alapuo-
lella, jotka on osittain suojattu nykytilanteessa padotustilannetta vastaan käsitoimisella
viemärin sulkuventtiilillä (=padotusventtiili). Kiinteistökierroksella havaitut padotusventtiilit
sijaitsevat C-rapun kellarin varastotilan lattiassa sekä B-rapun erillisessä varastotilassa, joka
on alkuperäispiirustuksissa merkitty autotalliksi. Toimimaton padotusventtiili altistaa kella-
rikerroksen viemäröidyt tilat padotustilanteen syntyessä mahdolliselle viemärivesien tulvi-
miselle.
Padotuskorkeuden alapuoliset tilat voidaan suojata käsin suljettavalla sulkuventtiilillä, säh-
kötoimisella padotusventtiilillä tai jätevesipumppaamolla. Padotussuojaus tulisi toteuttaa
kokonaan padotuskorkeuden alapuolisten tilojen osalta erillisviemäröintinä, jolloin näille
ko. viemäröidyille tiloille tulisi rakentaa oma viemärirunko, joka olisi varustettu padotuksen
estävällä laitteella esimerkiksi jätevesipumppaamolla. Ylempien kerrosten, kuten asuin- ja
liikehuoneistojen tiloja ei ole tarvetta suojata, koska ne sijaitsevat riittävän korkealla katu-
tasoon nähden.
kuva 5: C-rapun kellarin varatilan lattiassa oleva käsitoiminen padotusventtiili
Sähkötoiminen padotusventtiili on sähköllä toimiva takaiskuventtiili, joka estää viemärive-
den virtaamisen väärään suuntaa padotustilanteessa.
9 (51)
kuva 6: mallikuva sähkötoimisesta padotusventtiilistä
Jätevesipumppaamo on varustettu pumpulla, joka pumppaa kellarin jätevedet paineviemä-
riä pitkin ulos rakennuksesta. Paineviemäri nostetaan katon rajaan sekä varustetaan sulku-
ja takaiskuventtiilein, jolloin padotustilanteessa jätevesi ei pääse virtaamaan padotuskor-
keuden alapuolisiin tiloihin.
kuva 7: mallikuva jätevesipumppaamolaitteistosta
Sähkö- ja käsitoimiset padotusventtiilit eivät ole luotettavuudeltaan jätevesipumppaamon
luokkaa. Niissä esiintyykin pumppaamoa enemmän mahdollisia toimintahäiriöitä. Käsitoi-
misen padotusventtiilin sulkemiseen tarvitaan aina ihminen vääntämään sulkuventtiili kiin-
10 (51)
ni kun padotustilanne tapahtuu, jolloin esimerkiksi yöaikaan sattuva viemärin tulviminen
kiinteistön sisälle on jo ehtinyt tapahtua ennen kuin sulkuventtiiliä on ehditty sulkemaan.
Toisin sanoen käsitoimisen padotusventtiilin antama suoja kiinteistölle on vain nimellinen.
Sähkötoimiset padotusventtiilit vaativat noin kerran kuukaudessa tehdyn toimivuuskokeen.
Jätevesipumppaamon antama suojaus on luotettavampi, koska pelkästään paineviemärin
asentaminen pumppaamolta mahdollisimman ylös suojaa jo pienemmiltä padottamisilta.
1.3 JÄTE- JA SADEVESIVIEMÄREIDEN UUSIMINEN PERINTEISESTI
Kun jätevesiviemärit uusitaan korvaamalla nykyinen putki uudella putkella, joudutaan kiin-
teistön sisäpuolella avaamaan paljon rakenteita sekä ulkoalueilla tekemään suuria maanra-
kennustöitä.
Kellarikerroksen osalla tämä tarkoittaa lattioiden aukaisua sekä asuin- ja liiketilakerroksissa
joudutaan avaamaan kiviaineiset pystyhormit, jotka sijaitsevat yleisesti märkätilojen ja keit-
tiöiden yhteydessä. Pystyhormeihin asennetaan uudet viemärit äänieristettyinä. Pesuhuo-
neita palvelevat vaakaviemärit asennetaan alemman kerroksen alaslaskettuun kattoon ää-
nieristettyinä, jolloin alemman kerroksen pesuhuoneisiin joudutaan rakentamaan alakatot
sekä tekemään pesuhuoneiden lattioihin reikiä viemäreitä varten. Märkätiloihin rakennetta-
vien alakattojen vuoksi huonekorkeus madaltuu nykyisestä noin 30cm. As Oy Ruokamassa
asuinhuoneistojen eri kerrosten märkätilat eivät sijaitse päällekkäin, kuten tyypillisessä
asuinkerrostalossa. Tämä voi välipohjarakenteesta riippuen tarkoittaa, että ylemmän kerrok-
sen viemärit joudutaan joissakin huoneistossa rakentamaan alemman kerroksen tilaan, joka
sijaitsee ko. märkätilan kohdalla. Tämä aiheuttaa kotelointeja/alakattoja näiden osalta muu-
tamien asuntojen eteistiloihin. Myös 2. kerroksen märkätilojen viemärit, jotka sijaitsevat lii-
ketilojen yläpuolella joudutaan rakentamaan liikehuoneistojen kattoihin äänieristettyinä ja
koteloituna.
Nykyiset pystyviemärit hormeissa joudutaan purkamaan uuden putken tieltä. Pystyhormei-
hin asennettavien uusien viemärien asennuksessa tulee huomioida, että rakenneaineisia
pystyhormeja voidaan joidenkin hormien osalta joutua kasvattamaan ja jopa lisäämään, kos-
ka osa nykyisistä viemäreistä on viemäröity lattiarakenteessa (=välipohjassa) toisen huoneis-
ton kautta hormitilan pystyviemäriin. Lisäksi uudet viemärit tulee äänieristää määräysten
mukaisesti. Äänieristyksen vuoksi nykyisen viemärin asennustila ei välttämättä riitä uudelle
asennukselle. Lisäksi tulee huomioida, että nykyisten pystyviemärien uusiminen todennäköi-
sesti aiheuttaa muutoksia tiilimuurattuihin ilmanvaihtokanaviin. Tiilimuuratut ilmanvaihto-
kanavat voivat särkyä rakenneavausten yhteydessä ja pystykanavistoista tulee epätiiviitä.
Näin ollen viemärien uusiminen perinteisesti vaikuttaa myös kiinteistön ilmanvaihtokanaville
tehtäviin korjaustoimenpiteisiin, jotka tulee ottaa huomioon.
11 (51)
Keittiöissä viemärit voidaan asentaa alemman kerroksen kattoon keittiön yläkaappien sokke-
litilaan äänieristettyinä. Keittiön kaapiston yläsokkelin puuttuessa viemäri asennetaan keit-
tiön yläkaapistoon koteloituna ja äänieristettynä. Tämän vuoksi keittiöiden kaapistoja joudu-
taan käyttämään irti ja yläkaappien säilytystila pienenee.
Viemärin uusimisen yhteydessä vanhat valurautaiset lattiakaivot uusitaan muovisiksi lattia-
kaivoiksi ja vanhat WC-istuimet uusitaan vähemmän vettä kuluttaviksi malleiksi. Vanhat pe-
sualtaiden valurautaiset vesilukot vaihdetaan muovisiksi. Autotallien kaivot uusitaan ko. ti-
loihin soveltuviin muovikaivoihin.
Koska viemäreiden uusimisen vuoksi joudutaan purkamaan pesuhuoneiden seinärakenteita
sekä irrottamaan vanhat lattiakaivot, joudutaan pesuhuoneiden lattian ja seinien vesieristyk-
set ja pinnoitukset uusimaan. Tämä tarkoittaa kylpyhuoneiden perusteellista uusimista.
Myös yhteissaunatilojen märkätilat ja pesulan tilat joudutaan uusimaan uusien viemäriasen-
nusten vuoksi. Tällöin puhutaan ns. märkätilasaneerauksesta.
Kiinteistön märkätilojen kunto vaihtelee hyväkuntoisesta kylpyhuoneesta huonokuntoiseen.
Osassa kylpyhuoneista on alkuperäiset pintamateriaalit. Kiinteistökierroksella havaittiin, että
yhdessätoista asuinhuoneistojen märkätiloissa on alkuperäiset pintamateriaalit tai nykypäi-
vän vaatimuksia täyttäviä märkätilan vesieristyksiä ei varmuudella ole. Eli karkeasti noin
kolmannes asuinhuoneistojen märkätiloista tarvitsee peruskorjausta vähintään 5 vuoden
kuluttua, osa jopa aikaisemmin. Näin ollen viemäreiden uusiminen perinteistä menetelmää
käyttäen voi olla hankala perustella, koska suurin osa asuinhuoneistojen märkätiloista on
kunnostettu vuosien saatossa. Taloyhtiön valitessa asuinhuoneistojen viemäreiden uusimi-
seen ns. perinteisen menetelmän tulee kaikkien kylpyhuoneiden uusimisen kustannukset ot-
taa huomioon.
Ulkopuoliset jätevesiviemärit uusitaan kaivamalla maahan uudet muoviset viemäriputket.
Vanha saostuskaivo täytetään hiekalla ja sen ohittavaan jätevesiviemäriin asennetaan uusi
tarkastusyhde.
Samalla piha-alueen aukaisun yhteydessä tulee vanha maahan asennettu öljysäiliö poistaa
nykyisen savupiipun läheisyydestä maasta täyttöputkineen. Ikääntyvät vanhat maahan
asennetut öljysäiliöt voivat olla merkittävä riskitekijä kiinteistön ympärillä olevalle maaperäl-
le. Maaperän pilaantumisesta aiheutuu aina suuria maansiirtotöitä ja puhdistamiskustan-
nuksia. Säiliön poistaminen maasta tulisi ottaa mukaan korjausohjelmaan suurten riskiteki-
jöiden vuoksi riippumatta viemäreiden uusimisen menetelmästä.
Vesikatolla uusitaan tuuletusviemärit. Tämä vaatii vesikaton aukaisun asennustyön vaati-
massa laajuudessa.
Kellarikerroksen tilojen padotussuojauksen vuoksi kellarikerroksen viemäripisteille rakenne-
taan oma erillinen runkoviemäri, joka varustetaan lattian alapuolelle asennettavalla jäteve-
sipumppaamolaitteistolla. Pumppaamo varustetaan sulku- ja takaiskuventtiilein, jolloin jäte-
12 (51)
vesi ei pääse virtaamaan väärinpäin ja padottamaan jätevettä kellarikerroksen lattioille. Jä-
tevesipumppaamolaitteiston rakentaminen on perusteltua sen toimivuuden ja luotettavuu-
den vuoksi sekä pumppaamolaitteiden kustannusten ollessa suhteellisen pieni verrattuna
koko kiinteistön viemärien saneerauksen kustannuksiin. Yhteistilojen märkätilat uusitaan lat-
tioiden avauksen vuoksi ja vesieristykset saatetaan tämän päivän vaatimuksien tasolle. Kella-
rikerroksen viemäripisteiden yhteydesssä olevat vesipisteet ja niiden vesijohdot tulee varus-
taa magneettiventtiilein, jolloin pumppaamon toimintahäiriössä vedentulo estetään pump-
pamolle eikä sisäpuolista padotustilannetta pääse tapahtumaan.
Talon ulkopuolella sadevesikaivot uusitaan ja maanpintojen kallistukset korjataan. Saunati-
loihin ja erillisvarastotiloihin johtavien ovien edustalle luiskan alapäähän tulee uusia sade-
vesien keräyskaivo sekä varustaa kaivo padotuksen estävällä laitteella, kuten padotusventtii-
lillä. Salaojat uusitaan ja salaojaverkosto varustetaan rakennuksen ulkopuolelle asennetta-
valla perusvesipumppaamolla. Pihan autopaikoitus alueen pintavedet johdetaan maahan
asennettavan sadevesiviemärin kautta painovoimaisesti Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n hu-
levesiverkostoon. Hulevesiverkostoon liittymisestä Napapiirin Energia- ja Vesi Oy perii kiin-
teistöltä hulevesien liittymämaksun.
Rakennusteknisiä aputöitä ovat mm. lattioiden aukaisut kellarikerroksessa, pystyhormien
aukaisut ja sulkemiset viemärinousujen osalta, Pesuhuoneiden lattian rei’itykset viemäreitä
varten, alakattojen rakentamiset, viemäreiden koteloinnit, keittiöiden kaapistojen irtikäytöt,
vesikaton aukaisut ja sulkemiset tuuletusviemäreiden vuoksi. Lisäksi talon ulkopuolella jäte-
vesiviemäreiden ja salaojien uusiminen sekä uuden sadevesiviemärin rakentaminen aiheut-
taa suuria maankaivuutöitä. Vanhan öljysäiliön maasta poistaminen aiheuttaa kustannuksia
maankaivuu- ja maan siirtotöiden vuoksi. Tarkkaa säiliön poistamisen kustannusvaikutusta ei
voida ennustaa, koska maaperän pilaantumisen laajuus tulee esille vasta kaivuutöiden yh-
teydessä.
Sähköteknisiä aputöitä ovat mm. valaisimien uusiminen uusien alakattojen vuoksi, jäte- ja
perusvesipumppaamoiden sähköistykset ja hälytykset, sähköjohdotuksien mahdolliset siirrot
sekä ulkopuolisten sadevesiviemäreiden ja kaivojen lämmityskaapeleiden asentaminen ja
kytkeminen.
13 (51)
Perinteisen menetelmän hyviä puolia ovat:
- viemäriputket ovat uudet ja tulevat kestämään minimissään 50 vuotta
- vakuutusyhtiön maksut ja korvaukset määritellään uuden viemäriputken mukai-
sesti
- mikäli lattiarakenteita avataan muutoinkin kuin pelkän viemärin vuoksi, viemärin
uusiminen ei aiheuta huomattavia lisäkustannuksia (esim. pesuhuoneiden lattioi-
den kosteuseristysten kuntoon saattaminen)
- mahdollisten runkoviemäreiden painaumat eivät aiheuta rakentamisen aikana li-
säkustannuksia, koska nykyiset viemärit puretaan
- viemäreiden uusimisessa lattiakaivot saadaan vaihdettua ja tällöin pyykkikonei-
den viemäröinti lattiakaivoon on mahdollista
- salaojien toiminta saadaan varmistettua ja maakosteuden aiheuttamat riskit ta-
lon kellaritiloille pienenevät
- vesikalusteiden (pesuallas, lattiakaivo, wc-istuin yms.) sijainteja ja lukumäärää
voidaan muutella, koska olemassa oleva viemäri ei määritä vesikalusteen paikkaa
- vesikalusteiden viemäriliitokset ovat siistejä
Perinteisen menetelmän huonoja puolia:
- remontista aiheutuu paljon rakennusaputöitä ja sen vuoksi nostaa kustannuksia
- remontista aiheutuu melu- ja pölyhaittoja eikä työn aikana ole toimivaa viemäriä
asunnoissa. Tämän vuoksi remontin aikana ei huoneistoissa voida asua noin 5-6
kuukauteen
- alaslaskettujen kattojen vuoksi joudutaan valaisimia ja mahdollisesti ilmanvaihto-
venttiileitä siirtämään uuden alakaton pintaan
- Asuinhuoneistoissa nykyiset viemäreiden hormitilat eivät välttämättä riitä uuden
äänieristetyn viemärin asennukselle ja hormikoko voi kasvaa
- kustannuksia nostaa perinteisen menetelmän edellyttämä märkätilasaneeraus,
koska viemärilävistysten vuoksi kylpyhuoneiden vesieristykset joudutaan uusi-
maan.
14 (51)
Viemäreiden perinteisen uusimisen kustannusarvio on:
- äänieristetyt jätevesiviemäriasennukset 42.000 €
- Jätevesiviemärit näkyvillä kellarikerroksessa 4.000 €
- tuuletusviemärit ullakolla, hormeissa ja vesikatolla 2.000 €
- kellarikerroksen alapohjaan sijoitettavat jätevesiviemärit 5.000 €
- Ulkopuoliset Jätevesiviemärit kaivoineen 3.000 €
- Ulkopuoliset sadevesiviemärit kaivoineen 5.000 €
- Jäteveden pumppaamo ja magneettiventtiiliasennukset 8.000 €
- Perusvesipumppaamo 6.000 €
- Salaojaputkistot ja kaivot 8.000 €
- uudet wc-istuimet, vesilukot, lattiakaivot ja autotallien kaivot 24.000 €
- LVI-purkutyöt 10.000 €
- asuin- ja liikehuoneistojen pesuhuoneiden uusiminen
(märkätilasaneeraus) 360.000 €
- kellarikerroksen yhteissaunatilan pesuhuoneen ja
wc-tilan sekä pesutuvan uusiminen (märkätilasaneeraus) 22.000 €
- sadevesiviemärin liittymäkustannus (NEVE Oy) 2.700 €
- Öljysäiliön maasta poistaminen 5.000 €
- rakennustekniset työt 160.000 €
- maanrakennustyöt (maankaivuu, eristys, täyttö- ja asfaltointi) 70.000 €
- sähkötekniset työt 10.000 €
746.700 €
ALV 24% 175.208€
Kustannusnousuvaraus 5 % 46.295 €
Kustannukset yhteensä 927.203 €
15 (51)
1.4 JÄTEVESIVIEMÄREIDEN UUSIMINEN VAIHTOEHTOISELLA MENETELMÄLLÄ
Viemäreiden uusiminen vaihtoehtoisella menetelmällä tarkoittaa nykyisten jätevesiviemä-
reiden kunnostamista sukittamalla. Tällöin viemärin sisään sujutetaan ilmanpaineen avulla
hartsilla kyllästetty lasikuitusukka. Sukka kovettuu vanhan viemärin sisään ja toimii itsekan-
tavana putkena. Ennen varsinaista sukitustyötä viemärit puhdistetaan mekaanisesti ja kuva-
taan. Sukitustyön jälkeen saneeratut viemärit kuvataan uudelleen laadun varmistukseksi.
kuva 8: Puhdistettu DN100 valurautaviemäri
kuva 9: Valmis sukitettu DN100 valurautaviemäri
Viemäreiden sisäpuolista pinnoitusta emme suosittele, koska pinnoitteiden on todettu irtoa-
van ajan saatossa ja aiheuttaen näin mahdollisia tukoksia viemäreihin.
Muita järkeviä vaihtoehtoisia menetelmiä ei käytännössä ole kerrostalon viemäreiden kun-
nostukseen.
16 (51)
Vaihtoehtoisessa viemäreiden saneerauksessa käytetään yleensä perinteisen ja vaihtoehtoi-
sen menetelmän yhdistelmää, jolloin rakenteiden sisällä olevat viemärit sukitetaan. Tuule-
tusviemärit sukitetaan, eikä rakenteita auota vesikatolla. Ainoastaan näkyvillä olevat ja ke-
vytrakenteisesti koteloidut viemärit uusitaan uusilla viemäriputkilla.
Näkyvillä ja kevytrakenteisesti koteloitujen viemäreiden uusiminen uusin putkin on kustan-
nuksiltaan järkevää, koska uuden asennetun viemärin hinta ilman raskaita rakenneavauksia
on huomattavasti edullisempaa kuin vastaavan viemärin sukittaminen.
Pystyhormeissa, välipohjissa ja alapohjassa sijaitsevat viemärit voidaan yleensä sukittaa. Tä-
mä edellyttää, että nykyisissä viemäreissä ei ole painaumia tai muita jäteveden virtausta
haittaavia tekijöitä.
Tässä selvityksessä suositellaan kellarin alapohjan viemäreiden uusimista uusilla viemäriput-
killa, jolloin kellarikerroksen viemäripisteille saadaan rakennettua oma erillisviemäröinti ja
padotuskorkeuden alapuoliset tilat suojattua asianmukaisesti jätevesipumppaamolla. Tämä
vaatii kellaritiloissa lattioiden aukaisua sekä kellarikerroksessa märkätilojen uusimista. Näitä
tiloja ovat yhteissaunatilat sekä talopesulan tilat. Sähkötoimisella padotusventtiilillä voidaan
kiinteistön padotussuojaus tehdä, kuten kohdassa 1.2 on esitetty, mutta ko. suojaus ei ole
suositeltava venttiilin toimintavarmuuden vuoksi, jonka vuoksi emme sitä suosittele.
Uuden jätevesipumppaamolaitteiston asennus on perusteltua, juuri sen toimintavarmuuden
vuoksi. Lisäksi erillisviemäröinnin rakentaminen on perusteltua kellarikerroksen viemäripis-
teille syystä, että ylempien kerrosten jätevesiä on turha johtaa jätevesipumppaamolle, koska
ylemmät kerrokset eivät tarvitse suojausta padotustilannetta vastaan. Ylimääräisten jäteve-
sien pumppaaminen aiheuttaa kiinteistölle turhia kuluja jätevesipumpun käynnin vuoksi.
Myös jätevesipumppaamon mitoituksessa päästään pienempiin laitteistoihin ja sähkönkulu-
tuksiin, kun pumppaamon kautta ei johdeta turhaan ylempien kerrosten jätevesiä.
Mikäli erillisviemäröintiä ei kellarikerrokselle rakenneta ja nykyiset kellarikerroksen lattian
alapuoliset viemärit päätetään kunnostaa sukittamalla jää vaihtoehdoksi sähkötoimisen pa-
dotusventtiilin asennus tai jätevesipumppaamolaitteisto, joka pumppaa myös ylempien ker-
rosten jätevedet ulos rakennuksesta.
Sähkötoimista padotusventtiiliä käytettäessä tulee päävesijohto varustaa magneettiventtiilil-
lä, joka padotustilanteen tapahtuessa katkaisee vedentulon kokonaan kiinteistössä vesipis-
teille. Tämä siitä syystä, että padotusventtiilin sulkeutuessa ei tapahtuisi viemärin sisäpuolis-
ta padotusta.
Ulkopuolinen betoninen jätevesiviemäri ns. tonttiviemäri suositellaan uusittavaksi uudella
muovisella viemäriputkella. Betoniviemäriputkien iän ottaen huomioon betoniputken voi-
daan olettaa olevan haurastunut vuosien saatossa, jolloin jo viemärin mekaaninen puhdistus
voi vaurioittaa viemärin seinämiä. Lisäksi uuden sadevesiviemäriputken rakentaminen sekä
tonttivesijohdon uusiminen tulee toteuttaa uusin putkin, jolloin samaa kaivantoa hyväksi
17 (51)
käyttäen voidaan ulkopuolisen jätevesiviemärin uusimista uudella putkella pitää perusteltu-
na. Lisäksi samalla saadaan kaivuutöiden yhteydessä pihan pintavesien viemäröinti korjattua
sekä poistettua vanha öljysäiliö maasta. Rakennuksen salaojat tulee varustaa perus-
vesipumppaamolaitteistolla.
Viemäreiden vaihtoehtoista menetelmää käytettäessä kalusteita uusitaan lähes samoin peri-
aattein kuin perinteistä viemärisaneerausta käytettäessä. Kuitenkin valurautaiset lattiakaivot
pinnoitetaan uusimisen sijasta, mikäli asunnon kylpyhuonetta ei remontoida ja vesieristeitä
uusita nykyajan vaatimalle tasolle. Alla olevassa vaihtoehtoisessa viemärisaneerauksen kus-
tannusarviossa on laskettu asuinhuoneistojen kylpyhuoneiden jäävän nykytasolleen pintojen
ja vesieristeiden osalta sekä lattiakaivoille tehdään vain pinnoitus eikä suuria rakenteiden
avauksia tehdä. Tämä vaihtoehto voi jättää epävarmuuden asuinhuoneistojen kylpyhuonei-
den vesieristeiden toimivuuteen, mikäli alkuperäiskuntoisia kylpyhuoneita ei uusita ja tule-
vaisuudessa taloyhtiö joutuu osallistumaan kylpyhuoneiden peruskorjauksiin.
Viemäreiden uusimisessa vaihtoehtoista menetelmää käytettäessä tulee huomioida, että
vanhojen muurattujen kylpyammeiden kupariset DN25 viemärit jäävät kunnostamatta, mi-
käli näissä asunnoissa ei tehdä märkätilan remonttia. Kylpyammeiden viemäreitä ei voida
sukittaa niiden pienten putkikojen vuoksi. Pienin viemärikoko, joka voidaan kunnostaa suki-
tustekniikalla on DN50. Näitä ammeellisia kylpyhuoneita on hankeselvityksen teko hetkellä
seitsemän kappaletta.
Kuva 10: Alkuperäiskuntoinen märkätila, jossa muurattu amme. Vesivahinkokorjaustyöt
aloitettu, jonka johdosta wc-istuin ja laattoja irroitettu.
Vanhat WC-istuimet uusitaan vähemmän vettä kuluttaviksi malleiksi ja vanhat altaiden vesi-
lukot uusitaan.
Autotallien betoniset hiekan-/öljynerotuskaivot uusitaan muovisiksi. Näitä kaivoja ei voida
pinnoittaa tavallisten valurautaisten lattiakaivojen tapaan.
18 (51)
Rakennusteknisiä aputöitä aiheutuu kellarikerroksen lattioiden avauksista, kalusteiden irti-
käytöistä ja ulkopuolisista maankaivuutöistä. Lattioiden avauksen laajuus on esitetty alla
olevassa kustannusarviossa kahtena eri vaihtoehtona. Ensimmäisessä vaihtoehdossa lattioi-
den avaus käsittää mahdolliset sukitusaukot alapohjaan sekä sähkötoimisen padotusventtii-
lin asennuksen vaatiman lattian aukaisun. Toisessa vaihtoehdossa on arvioitu kellarin lattioi-
den aukaisut uusien viemäri- ja jäteveden pumppaamon asennusten vaatimassa laajuudessa
sekä huomioitu myös kellarin märkätilojen uusimisen aiheuttamia kustannuksia.
Sähköteknisiä aputöitä ovat mm. valaisimien ja sähköjohdotusten mahdolliset siirrot, jäte- ja
perusvesipumppaamoiden sähköistykset ja hälytykset, päävesijohdon magneettiventtiilin
sähköistys, sähkötoimisen padotusventtiilin sähköistys ja hälytykset sekä ulkopuolisten sa-
devesiviemäreiden lämmityskaapeleiden asentaminen. Sähköaputöiden suuruusluokka on
vertailun vuoksi esitetty myös kahtena eri vaihtoehtona, kuten yllä rakennustekniset apu-
työt.
Vaihtoehtoisen menetelmän hyviä puolia ovat
- rakennustekniset aputyöt jäävät viemärikorjauksen osalta pienemmiksi
- ääni- ja pölyongelmat ovat pienemmät
- remontin kesto on hiukan lyhyempi kuin perinteisessä menetelmässä
- asunnoissa voi asua remontin ajan, mutta viemäröinnissä on käyttökatkoja ja re-
montin ajaksi joudutaan järjestämään asukkaiden käyttöön esim. pihalle tilapäi-
nen wc-kontti.
Vaihtoehtoisen menetelmän huonoja puolia ovat
- vesikalusteiden sijainnit pysyvät nykyisellään, esim. nykyinen pinnoitettava latti-
kaivo määrää lattiakaivon ja suihkun sijoituksen paikan.
- halkaisijaltaan alle 50 mm viemäriputkia ei yleensä voi sukittaa, jolloin esim. am-
meen poistoputket jäävät kunnostamatta ja vuotoriski jää edelleen näiden putki-
en osalle
- vesikalusteiden viemäriliittymät ovat yleensä epäsiistimpiä, koska vanha viemäri
jää näkyviin ja sukituksen ja kalusteen liitos tiivistetään massalla
- lattiakaivojen rungot jäävät nykyiselleen ja sisus varustetaan korjaussarjalla, jol-
loin pesuhuoneiden lattioiden vesieristysten toimivuus jää epävarmaksi
- mikäli työnaikana ilmenee viemärissä painaumia, joudutaan rakenteet
aukaisemaan ja painauman osalta uusimaan putki. Tästä voi aiheutua yllättäviä li-
säkustannuksia
- Sähkötoimisen padotusventtiilin toimintavarmuus huonompi kuin jätevesipump-
paamon
- vakuutusyhtiöt eivät katso sukitettuja viemäreitä uusiksi, jolloin vakuutusmaksut
ja –korvaukset eivät ole uuden putken mukaisia. Vakuutusyhtiöiden suhtautumi-
set sukitettujen putkien kestävyyteen ovat hyvinkin toisistaan poikkeavia, jolloin
19 (51)
taloyhtiö voi joutua sitoutumaan yhteen vakuutusyhtiöön eikä voi kilpailuttaa va-
kuutusyhtiöitä. Vakuutusyhtiöt luokittelevat sukitetut viemärit 15-25 vuotta van-
hoiksi putkiksi sukitushetkestä alkaen
- työn suorituksen valvonta vaatii enemmän aikaa ja aiheuttaa kustannuksia
Vaihtoehto 1.4 A
Viemäreiden ns. vaihtoehtoisen uusimisen kustannusarvio, jossa asuin- ja liikehuoneistojen sekä
kellarin viemärit sukitetaan ja padotussuojaus toteutetaan sähkötoimisella padotusventtiilillä. Kel-
larikerroksen näkyvät viemäriasennukset uusitaan uusilla viemäriputkilla. Ulkopuolinen tontti-
viemäri uusitaan uudella putkella ja rakennetaan sadevesille oma liittymä NEVEn hulevesiverkos-
toon. WC-laitteet ja vesilukot uusitaan, valurautaiset lattiakaivot pinnoitetaan. Autotallien kaivot
uusitaan. Öljysäiliö poistetaan maasta. Märkätilat jäävät entiselleen:
- asuin- ja liikehuoneistojen jätevesiviemäreiden sukitus 170.000 €
- sukitettavat tuuletusviemärit hormeissa, vesikatolla 25.000 €
- kellarin alapohjan sukitettavat viemärit 50.000 €
- uusittavat näkyvät viemäriasennukset kellarikerroksessa 4.000 €
- ulkopuoliset Jätevesiviemärit kaivoineen 3.000 €
- ulkopuoliset sadevesiviemärit kaivoineen 5.000 €
- sähkötoiminen padotusventtiili ja
päävesijohtoon magneettiventtiili 2.000 €
- perusvesipumppaamo 6.000 €
- lattiakaivojen saneeraus 18.000 €
- uudet wc-istuimet, vesilukot, autotallien kaivot 21.000 €
- sadevesiviemärin liittymäkustannus (NEVE Oy) 2.700 €
- öljysäiliön maasta poistaminen 5.000 €
- LVI-purkutyöt 3.500 €
- rakennustekniset aputyöt 35.000 €
- maanrakennustyöt (maankaivuu-, täyttö ja asfaltointi) 20.000 €
- sähkötekniset aputyöt 10.000 €
380.200 €
ALV 24 % 91.248 €
Kustannusnousuvaraus 5 % 23.574 €
Kustannukset yhteensä 495.062 €
20 (51)
Vaihtoehto 1.4 B
Viemäreiden ns. vaihtoehtoisen uusimisen kustannusarvio, jossa asuin- ja liikehuoneistojen
viemärit sukitetaan ja kellarin lattian alapuoliset viemärit uusitaan ja rakennetaan erillis-
viemäröinti kellarin viemäripisteille. Kellarikerroksen näkyvät viemäriasennukset uusitaan
uusilla viemäriputkilla. Padotussuojaus toteutetaan kellarin tiloille jätevesipumppaamolla.
Ulkopuolinen tonttiviemäri uusitaan uudella putkella ja rakennetaan sadevesille oma liittymä
NEVEn hulevesiverkostoon. WC-laitteet ja vesilukot uusitaan, asuinhuoneistojen valurautai-
set lattiakaivot pinnoitetaan. Kellarin märkätilat peruskorjataan ja lattiakaivot uusitaan.
Asuntojen ja liikehuoneistojen märkätilat jäävät entiselleen. Autotallien kaivot uusitaan. Öl-
jysäiliö poistetaan maasta:
- asuin- ja liikehuoneistojen jätevesiviemäreiden sukitus 170.000 €
- sukitettavat tuuletusviemärit hormeissa, vesikatolla 25.000 €
- kellarin alapohjan uudet viemäriasennukset 5.000 €
- uusittavat näkyvät viemäriasennukset kellarikerroksessa 4.000 €
- ulkopuoliset Jätevesiviemärit kaivoineen 3.000 €
- ulkopuoliset sadevesiviemärit kaivoineen 5.000 €
- Jäteveden pumppaamo ja magneettiventtiiliasennukset 8.000 €
- perusvesipumppaamo 6.000 €
- lattiakaivojen saneeraus 15.000 €
- uudet wc-istuimet, vesilukot, kellarin lattiakaivot,
autotallien kaivot 22.000 €
- kellarikerroksen yhteissaunatilan, pesuhuoneen ja
wc-tilan sekä pesutuvan uusiminen (märkätilasaneeraus) 50.000 €
- sadevesiviemärin liittymäkustannus (NEVE Oy) 2.700 €
- öljysäiliön maasta poistaminen 5.000 €
- LVI-purkutyöt 3.500 €
- rakennustekniset aputyöt 85.000 €
- maanrakennustyöt (maankaivuu-, täyttö ja asfaltointi) 20.000 €
- sähkötekniset aputyöt 10.000 €
439.200 €
ALV 24 % 105.408 €
Kustannusnousuvaraus 5 % 27.230€
Kustannukset yhteensä 571.838 €
21 (51)
2 VESIJOHDOT
2.1 VESIJOHTOJEN NYKYTILANNE
Vesijohdot ovat pääasiassa alkuperäisiä eli 58 vuotta vanhoja. Kellarin näkyvillä olevat run-
kovesijohdot on uusittu komposiittiputkilla vuonna 2016, mutta osa runkoon liitetyistä jako-
ja kytkentäjohdoista on edelleen alkuperäisiä putkiasennuksia. Alkuperäisten kylmävesijoh-
tojen putkimateriaalina on sinkittyä teräsputkea kierreliitoksin ja Lämminvesijohdot ovat ku-
paria juotosliitoksin.
Kellarikerroksessa runkovesijohdot sijaitsevat pääosin näkyvillä katon rajassa ja alkuperäis-
putkiasennusten osalla putkistoeristeinä on käytetty asbestipitoisia putkieristeitä. Uusitut
runkolinjaosuudet on eristetty villakourueristein. Lämmönjakohuoneessa uusitut vesijohto-
asennukset on eristetty villakouruin. Villakourueristeiden pinnoitteena on pvc-muovilevy.
Pystyrunkolinjat asuntoihin sijaitsevat viemäreiden kanssa samoissa pystyhormeissa. Vesika-
lusteiden kytkentäjohdot ovat seinä- ja lattiarakenteissa. Pystyhormeissa ja seinä-
/lattiarakenteissa olevat vesijohdot ovat vaikeammin valvottavia ns. piiloasenteisia vesijoh-
toja. Vesijohtojen teknisenä käyttöikänä pidetään yleisesti noin 30-40 vuotta.
kuva 11: vesijohtojen runkojohdot kellarikerroksen katossa näkyvillä
Vesijohtojen sulku- ja linjasäätöventtiilit on uusittu vuonna 2016 kellarin runkovesijohtojen
uusimisen yhteydessä. Pyykinkuivaushuoneen käyttövesiliitännäisen kuivauspuhaltimen sul-
kuventtiilit ovat alkuperäisiä karasulkuventtiileitä.
Ulkopuolinen tonttivesijohto on alkuperäinen alkuperäisten suunnitelmapiirustusten mu-
kaan valurautainen DN80 vesijohto. Päävesimittari sijaitsee yhdessä autotalleista. Tontti-
vesijohto on käyttöikänsä puolesta uusimisen tarpeessa. Tonttivesijohto suositellaan uusit-
tavaksi tonttiviemärin uusimisen yhteydessä.
22 (51)
Vesijohtojen vuodot aiheuttavat yleensä suuria korjauskustannuksia, varsinkin piiloasentei-
sen vesijohdon vuotaessa. Putki voi vuotaa kauan aikaa rakenteisiin ennen kuin vuoto tulee
esille ja vuotokohdan paikantaminen voi vaatia paljon työtä ja vuotojen korjaaminen on
yleensä kallista ja vakuutuskorvaukset alhaisia. Tämän vuoksi vesijohtojen korjaaminen on
taloudellisinta suorittaa kokonaishankkeena kaikkien vanhojen vesijohtojen osalla ennen,
kuin vesijohtojen vuotoja pääsee syntymään.
Vesijohtojen uusiminen voidaan toteuttaa vain uusilla putkituksilla. Vesijohtoja ei voida su-
kittaa pienten putkikokojen vuoksi. Vesijohtojen pinnoittamisesta on puolestaan huonoja
kokemuksia pinnoitteen irtoamisen vuoksi. Irronnut pinnoite voi aiheuttaa terveysvaaroja.
Lisäksi pinnoitustyö on huomattavasti kalliimpaa kuin uusien putkien asennus.
Vesijohtojen uusiminen voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla. Uudet vesijohdot voidaan si-
joittaa nykyisiin pystyhormeihin viemäreiden kanssa, jolloin rakennetaan useita pystyrunko-
linjoja ja haaroitukset asuinhuoneistoihin toteutetaan yläjakoisina alakattotiloihin tai kote-
lointeihin asennettuna. Toisena vaihtoehtona nousulinjat asennetaan porrashuoneeseen
pinta-asenteisina, jolloin vesijohdot jaetaan jokaisen kerroksen porrashuoneen katossa ko.
kerroksen huoneistoihin. Tämä vaatii kotelointeja porrashuoneisiin sekä uusien reikien tekoa
porrashuoneen ja asuntojen välisiin seinärakenteisiin.
Rakennusmääräyskokoelman (RakMK D1/2010 kohta 2.4.2) mukaisesti vesijohtoremontin
yhteydessä tulee huoneistot varustaa kylmä- ja lämminkäyttövesimittareilla.
Mikäli kiinteistössä on käytössä lattialämmitteisiä tiloja, jotka on liitetty lämpimään käyttö-
vesiverkostoon, tulee ko. lattialämmitykset poistaa käytöstä määräysteknisistä syistä. Mää-
räysten mukaan (RakMK D1/2007 kohta 2.3.8) lattialämmitystä ei saa toteuttaa lämpimällä
käyttövedellä, koska ko. lämmityksessä veden lämpötila jäähtyy niin paljon, että lämpimän
käyttöveden lämpötila jäähtyy putkistoissa liiaksi ja mahdollistaa Legionella-bakteereiden
syntymisen. Tämä sama koskee myös pyykinkuivaushuoneen puhallinta, joka on liitetty läm-
pimän käyttöveden piiriin. Pyykinkuivaushuoneen puhallin tulee uusia lämpöpumpputoimi-
seksi ilmakuivaajaksi, jolla on alhainen energiankulutus.
23 (51)
kuva 12: Kuivaushuoneen kuivauspuhallin, joka on liitetty lämpimään käyttövesiverkos-
toon.
Taloudellisinta on suorittaa vesijohtojen ja viemäreiden korjaaminen yhtä aikaa, koska silloin
ei tule päällekkäisiä työsuorituksia (esim. samojen rakenteiden aukaisuja) verrattuna eri ai-
kaan toteutettavissa korjaushankkeissa.
2.2 VESIJOHTOJEN UUSIMINEN NYKYISIIN PYSTYHORMEIHIN
Vesijohtojen uusiminen nykyisiin pystyhormeihin vaatii rakenneaineisten pystyhormien au-
kaisemisen. Tämän vuoksi tämä vaihtoehto kannattaa toteuttaa vain, kun viemäri uusitaan
perinteisellä menetelmällä (kohta 1.3). Aukaistavat pystyhormit sijaitsevat asuntojen pesu-
huoneiden ja keittiöiden yhteydessä. Asunnoissa, joissa ei ole huoneistokohtaista hormitilaa
vesi- ja viemärijohdoille, tulee hormitilat rakentaa uudelleen ja mitoittaa ne uusien asennus-
ten vaatimille mitoille.
Hormitiloihin eli rakenteiden sisään asennettuina vesijohdot tulee varustaa vuodonil-
maisimin, jotka tehdään yleensä muovisista kaukaloista joista johdetaan letku hormin ulko-
puolelle. Pystyhormit varustetaan vuodonilmaisimien kohdalla tarkastusluukuilla, jolloin
mahdollisia vuotoja voidaan tarkkailla. Luukut tulee sijoittaa kuivan tilan puolelle (ei pesu-
huoneisiin) vesijohtojen kohdalle lattian rajaan tai kellarikerroksen kattoon.
Kellarikerroksessa uusittuja runkovesijohtoja voidaan periaatteessa käyttää hyväksi, mutta
niiden putkikoot tulee tarkistaa toteutettavan suunnitelmaan soveltuvaksi. Lähinnä tämä
tarkoittaa mm. lämpimän käyttöveden kiertojohdon putkikoon tarkastelua, koska yleisesti
vesijohtoremontissa kiertojohdon virtaamat kasvavat alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna.
Virtaamien kasvu johtuu märkätiloihin asennettavien lämpimään käyttövesiverkkoon liitet-
tävien pattereiden/kuivaustelineiden vuoksi. Käyttövesipattereiden asennus on suositelta-
vaa märkätilojen kesäaikaisen kuivumisen varmistamiseksi. Lisäksi uusien ja olemassa olevi-
en vesijohtoasennusten rajapinnat vastuu- ja takuu kysymyksissä voivat aiheuttaa erimieli-
24 (51)
syyksiä mahdollisissa vahinkotapauksissa. Kustannusarviossa on laskettu kaikki vesijohto-
asennukset uusina asennuksina. Kellarin runkovesijohtojen uusimisen kustannus on kuiten-
kin suhteellisen pieni osuus perinteisen vesi- ja viemärijohtosaneerauksen kokonaiskustan-
nuksista.
Runkovesijohdot voidaan tehdä joko kupariputkesta tai komposiittiputkesta (komposiittiput-
ki=muoviputki), jossa on välikerros alumiinista putkirakenteen jäykistämiseksi). Komposiitti-
putkien liitostapana käytetään pääasiallisesti puristusliitoksia. Pystyhormien osalla vesijoh-
dot tehdään kupariputkesta juotosliitoksin, koska hormiasennus käsitellään ”ei vaihdettava-
na” – asennustapana ja liitokset tulee tehdä pitkäikäisiksi.
Asuinhuoneistojen pesuhuoneissa vesijohdot asennetaan alakattojen sisään. Näkyville jäävät
pienet jako- ja kytkentäjohdot tehdään kromatusta kupariputkesta kromin värisin kannak-
kein.
Huoneistokohtaiset vesimittarit asennetaan pesuhuoneiden alakattoihin avattavan luukun
taakse. Vesimittareilla mitataan huoneiston kylmän sekä lämpimän veden kulutukset. Vesi-
mittarit voidaan toteuttaa paikan päällä luettavilla mittareilla tai etäluettavilla mittareilla.
Paikan päällä luettavat mittarit edellyttävät vesimittarin lukua suoraan mittaritaulusta. Etä-
luettavien vesimittareiden mittauskeskus voidaan sijoittaa esimerkiksi lämmönjakohuonee-
seen, jolloin vesimittarin lukemia ei tarvitse luetuttaa tai lukea itse laskutusta varten.
Vesimittareiden vuoksi huoneiston sisäisiä vesijohtoja joudutaan asentamaan vesipisteellis-
ten tilojen välille katon rajaan, esim. pesuhuoneen ja keittiön välille, jolloin joudutaan raken-
tamaan koteloita vesijohdoille mm. eteisiin ja keittiöihin.
Pesuhuoneet varustetaan uusin käyttövesipatterein ja nykyiset patteriverkkoon liitetyt teräs-
levypatterit puretaan pois ja lämpöjohdot tulpataan.
Vanhat ja huonokuntoiset hanat vaihdetaan uusiin. Keittiöt ja käsienpesualtaat varustetaan
1-otehanoilla, wc-tilat bideesuihkuilla ja suihkut termostaattisekoittajilla. Myös huonokun-
toiset ja ilman hanareikää olevat pesualtaat vaihdetaan uusiin.
Porrashuoneet varustetaan pikapalopostikaapeilla. Kuivaushuoneesta vanha lämpimään
käyttövesiverkostoon liitetty kuivauspuhallin puretaan pois ja tilalle asennetaan uusi lämpö-
pumpputoiminen kuivauspuhallin, jolla on alhainen energiankulutus.
Rakennusteknisiä töitä aiheutuu mm. vesijohtojen läpivientien tekemisestä, vesijohtojen ko-
teloinneista, pesuhuoneiden alakattojen luukkujen rakentaminen vesimittareiden kohdalle
sekä nousuhormien alaosaan tarkastusluukkujen rakentaminen . Lisäksi asbestipurkutyötä
tulee nykyisten kellarikerroksessa olevien uusimattomien runkovesijohto-osuuksien eristei-
den purkamisesta.
Pystyhormien aukaisut, pesuhuoneiden alakatot ja keittiöiden kaapistojen irtikäytöt sekä
sähkötekniset työt on huomioitu kohdan 1.3 kustannuslaskelmassa.
25 (51)
Nykyisiin pystyhormeihin vesijohtojen uusimisen hyviä puolia ovat
- runkovesijohdot sijaitsevat mahdollisimman lähellä huoneistovesimittareita, jol-
loin putkitukset jäävät lyhyemmiksi ja kylmän/lämpimän veden odotusaika on
mahdollisimman lyhyt
- mikäli viemärit uusitaan perinteisesti, vesijohdot voidaan asentaa pystyhormeihin
”samalla rahalla” eli rakennustekniset työt eivät lisäänny vesijohtojen vuoksi
- huoneistokohtaisella vedenmittauksella kukin asukas maksaa vain kuluttamansa
veden kustannuksista
- porrashuoneet säilyvät nykyisellään siisteinä, kun niihin ei tarvitse rakentaa vesi-
johtojen kotelointeja seinustoille ja asuinhuoneistojen ovien yläpuolelle
Nykyisiin pystyhormeihin vesijohtojen uusimisen huonoja puolia ovat:
- remontista aiheutuu paljon rakennusaputöitä ja sen vuoksi nostaa kustannuksia
- remontin aiheuttama haitta-aika asukkaille on pidempi ns. perinteisessä putkire-
montissa, missä putket uusitaan uusilla putkilla
- remontista aiheutuu melu- ja pölyhaittoja eikä työn aikana ole toimivia vesijohto-
ja asunnoissa. Tämän vuoksi remontin aikana ei huoneistoissa voida asua
- vesijohdot ovat ns. ”ei vaihdettavia” hormiasennuksen vuoksi. Vuotojen ilmaan-
tuessa korjaustyöt ovat kalliita, koska pystyhormeja joudutaan aukaisemaan
Pystyhormeihin uusittavien vesijohtojen kustannusarvio on:
- runkovesijohdot kellarikerrokseen 12.000 €
- vesijohdot nousuhormeihin ja vuodonilmaisimet 24.000 €
- huoneistojen vesijohdot 48.000 €
- sulku- ja linjasäätöventtiilit 2.500 €
- vesimittarit 5.000 €
- uudet pesualtaat bidee-hanoin, keittiöhanat, suihkut ja
pyykinpesukoneiden hanat ja viemäröintiliittimet 31.000 €
- pikapalopostikaapit porrashuoneisiin 2.500 €
- uusi ilmankuivain kuivaushuoneeseen 5.000 €
- pesuhuoneiden käyttövesipatterit 9.000 €
- LVI-purkutyöt 8.000 €
- rakennustekniset aputyöt 25.000 €
172.000 €
ALV 24 % 41.280 €
Kustannusnousuvaraus 5 % 20.664 €
Kustannukset yhteensä 233.944 €
26 (51)
2.3 VESIJOHTOJEN UUSIMINEN PORRASHUONEISIIN
Mikäli vesijohtojen nousulinjat asennetaan porrashuoneisiin, ei tällöin jouduta aukaisemaan
asuntojen rakenneaineisia pystyhormeja. Tämä vaihtoehto toteutetaan yleensä kun asuin-
huoneistojen viemärit sukitetaan ja märkätilat jäävät entiselleen. (kohta 1.4) kanssa.
Kun pystylinja asennetaan porrashuoneeseen, joudutaan vesijohtojen haaroitukset asuntoi-
hin tekemään porrashuoneen katon rajaan jokaisessa kerroksessa. Vesijohdot koteloidaan
esimerkiksi tehdasvalmisteisilla peltikoteloilla pysty- ja vaakajohtojen osalla. Pystylinjat va-
rustetaan vuodonilmaisimin ja kotelon etukansi on avattavissa vuotojen tarkistamiseksi. Py-
stylinjat voidaan rakentaa kupariputkilla tai komposiittiputkilla, koska avattavat koteloinnit
käsitellään ”vaihdettavana” –asennustapana.
Asuntojen osalla kotelointeja rakennetaan katon rajaan pesuhuoneiden keittiöiden välille.
Muilta osin vesijohdot toteutetaan kohdan 2.2 mukaisesti.
kuva 13: Esimerkki vesijohtojen sijoituksesta porrashuoneisiin tehdasvalmisteisia koteloin-
teja käytettäessä (kuva Pipe-Modul Oy)
27 (51)
Rakennusteknisiä töitä aiheutuu mm. vesijohtojen läpivientien tekemisestä, vesijohtojen ko-
teloinneista kauempana oleville vesikalusteille sekä eteistiloihin, pesuhuoneiden alakattojen
ja luukkujen rakentaminen vesimittareiden kohdalle sekä läpivientien tekeminen porrashuo-
neissa. Lisäksi asbestipurkutyötä tulee nykyisten kellarikerroksessa olevien vanhojen runko-
vesijohto-osuuksien eristeiden purkamisesta.
Sähköteknisiä töitä aiheutuu mahdollisista valaisimien ja sähköjohtojen siirroista sekä ilman-
kuivaimen sähköistyksestä.
Porrashuoneisiin asennettavien vesijohtojen uusimisen hyviä puolia ovat
- vesijohdot ovat helposti valvottavia ja korjattavia aukaistavien kotelointien vuoksi
- huoneistoissa voidaan asua remontin aikana
- mikäli viemärit uusitaan vaihtoehtoisella menetelmällä, rakenneavaukset ovat
minimissään
- huoneistoissa voidaan asua remontin aikana, mutta asumishaittana ovat vesikat-
kot sekä huoneistojen sisällä tehtävät työt
- Remontin kesto on hiukan lyhyempi, kuin kohdan 2.2 mukaan toteutettuna
Porrashuoneisiin asennettavien vesijohtojen uusimisen huonoja puolia ovat
- vesijohtoasennukset ovat pitkiä porrashuoneesta asuntoihin, jolloin putkitukset
pitenevät ja kylmän/lämpimän veden odotusaika kasvaa
- porrashuoneisiin ja asuntoihin tulee kotelointeja ja eivät ehkä miellytä kaikkia
- äänieristävyys heikkenee kun asunnon ja porrashuoneen väliseen seinään joudu-
taan tekemään läpivientejä
- jos märkätiloja ei peruskorjata vesi- ja viemärijohtojen uusimisen yhteydessä, jää
pesuhuoneen seiniin näkyville nykyisten vesijohtojen tulppauksia
28 (51)
Porrashuoneisiin uusittavien vesijohtojen kustannusarvio on
- runkovesijohdot kellarikerrokseen 9.000 €
- vesijohdot porrashuoneisiin 19.000 €
- huoneistojen vesijohdot 60.000 €
- sulku- ja linjasäätöventtiilit 1.500 €
- asennuselementit vesijohdoille 21.000 €
- vesimittarit 5.000 €
- uudet pesualtaat bidee-hanoin, keittiöhanat, suihkut ja
pyykinpesukoneiden hanat ja viemäröintiliittimet 31.000 €
- pikapalopostit sammuttimin 2.500 €
- uusi ilmankuivain kuivaushuoneeseen 5.000 €
- pesuhuoneiden käyttövesipatterit 9.000 €
- LVI-purkutyöt 3.500 €
- rakennustekniset aputyöt 95.000 €
- sähkötekniset aputyöt 4.000 €
265.500 €
ALV 24 % 63.720 €
Kustannusnousuvaraus 5 % 16.461 €
Kustannukset yhteensä 345.681 €
29 (51)
3 ILMANVAIHTOLAITTEET
3.1 ILMANVAIHTOLAITTEIDEN NYKYTILANNE
Rakennuksen ilmanvaihto on toteutettu pääosin painovoimaisella ilmanvaihdolla rakenneai-
neisin kanavin. Korvausilma asuntoihin tulee ikkunatiivisteiden ja rakennevuotojen kautta.
Ikkunoissa ei ole korvausilmaventtiileitä.
Yhden liiketilan ilmanvaihto on toteutettu koneellisella poistoilmanvaihdolla. Liiketilan pois-
topuhaltimet sijaitsevat vesikatolla rakenneaineisten piippujen päällä. Kaikki pystyhormien
ilmanvaihtokanavat ovat tiilimuurattuja kanavia. Liiketilan ilmamäärät eivät todennäköisesti
vastaa tämän päivän määräyksiä ilmanvaihtuvuuden osalta. Osa kyseisen liiketilan päätelait-
teista puuttui tai niissä ei ole ilmamäärän säätömahdollisuutta. Muualla asuin- ja liiketilojen
Ilmanvaihdon poistoilmaventtiilit ovat suurimmaksi osaksi painovoimaiseen ilmanvaihtoon
soveltuvia lautasventtiileitä. Ilmanvaihtokanavat tulisi puhdistaa 10 vuoden välein.
Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta perustuu lämpötilan ja tuulen aiheuttamiin paine-
eroihin sisä- ja ulkoilman välillä. Tehokkaimmillaan painovoimainen ilmanvaihto on talvella,
jolloin sisä- ja ulkolämpötilan lämpötilaero on suurimmillaan. Kesällä taas sisä- ja ulkolämpö-
tilan välinen lämpötilaero on pienimillään, jolloin ilmanvaihto toimii huonommin.
kuva 14: Liiketilassa ilmanvaihdon poistoventtiileitä puuttuu
Ilmanvaihdon peruskorjaukseen liittyen on vuonna 2013 astunut voimaan ympäristöministe-
riön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä.
Tämä asetus velvoittaa mm. teknisiä järjestelmiä uusittaessa parantamaan näiden järjestel-
mien energiatehokkuutta.
30 (51)
Mikäli rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä peruskorjataan, asetuksen mukainen vaatimus
on: ”Ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen lämpömäärä, joka vastaa vähin-
tään 45 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä eli lämmöntalteenoton
vuosihyötysuhteen on oltava vähintään 45%”.
Tämä tarkoittaa sitä, että jos rakennusten ilmanvaihdon runkokanavat puretaan ja tilalle ra-
kennetaan uudet kanavat, tämä korjaustyö käsitellään ilmanvaihdon peruskorjaukseksi ja
em. vaatimus astuu voimaan. Tämä vaatimus voidaan saavuttaa huoneistokohtaisella läm-
mön talteenotolla varustetulla ilmanvaihdolla, keskitetyllä lämmön talteenotollisella ilman-
vaihdolla, tai lämmön talteenottojärjestelmällä, jossa poistoilmanvaihdosta talteen otettu
lämpö siirretään lämpimän käyttöveden lämmittämiseen lämpöpumpputekniikkaa hyväksi-
käyttäen.
kuva 15: Rakenneaineiset Ilmanvaihtokanavat hormitiloissa on tehty tiilimuurauksella
Mikäli nykyiset ilmanvaihtokanavat jäävät pääosin ennalleen, ei asetus velvoita ilmanvaihto-
järjestelmän energiatehokkuuden parantamista lämmön talteenotolla.
Tässä selvityksessä on vertailtu seuraavien ilmanvaihdolle tehtävien muutoksien kustannuk-
sia ja hyviä sekä huonoja puolia.
- koneellinen tulo/poistoilmanvaihto huoneistokohtaisilla iv-koneilla
- Koneellinen poistoilmanvaihto lämmön talteenottojärjestelmällä uusilla runko-
kanavilla
- koneellinen poistoilmanvaihto nykyisillä rakenneaineisilla pystykanavilla ja ulko-
lämpötilaohjatuilla huippuimureilla
Keskitetty koneellinen tulo/poistoilmanvaihto talokohtaisella iv-koneella on jätetty selvityk-
sen ulkopuolelle, muutostyön kalleuden vuoksi. Tässä vaihtoehdossa joudutaan rakenta-
31 (51)
maan ilmanvaihtokonehuoneet vesikatolle ja tulo- ja poistoilmakanavisto huoneistoihin, jol-
loin vaadittava hormitila kasvaa niin paljon, että siihen joudutaan käyttämään huomattavan
paljon huoneistojen asuinpinta-alaa. Mikäli taloyhtiötä kiinnostaa tämä vaihtoehto, voidaan
tätäkin järjestelmää selvittää tarkemmin.
3.2 HUONEISTOKOHTAINEN TULO/POISTOILMANVAIHTO
Huoneistokohtainen tulo/poistoilmanvaihto toteutetaan lämmöntalteenotolla varustetuilla
ilmanvaihtokojeilla, jotka sijoitettaisiin jokaiseen huoneistoon / liiketilaan joko märkätilaan
tai keittiöön lieden päälle. Koneen lämmöntalteenotto-osassa tuloilma lämpenee poistoil-
malla, jolloin sähköistä jälkilämmityspatteria pitää käyttää tuloilman lämmitykseen vain pak-
kaskeleillä.
Huoneistokohtainen ilmanvaihto on taloudellisinta toteuttaa, kun viemärit uusitaan perin-
teisellä menetelmällä (kohta 1.3). Näin rakennusteknisissä töissä saadaan säästöjä.
Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan D2 ”asetus rakennuksen sisäilmastosta ja il-
manvaihdosta” on tulossa muutoksia vuoden 2018 alussa. Muutoksessa esitetään mm. jä-
teilman ulospuhalluksen sallimista rakennuksen seinästä ulos tietyin ehdoin. Tällöin jäteil-
makanavia ei tarvitsisi rakentaa vesikatolle asti, jolloin hormit voisivat säilyä entisellään. Täl-
löin ilmanvaihtosaneeraus huoneistokohtaisilla iv-kojeilla olisi helpompi ja edullisempi to-
teuttaa, kun rakenneavaukset jäisivät pois ja märkätiloja ei tarvitsisi peruskorjata muutoksen
yhteydessä. Tätä muutosta ja sen mahdollisia vaikutuksia voidaan käsitellä tarvittaessa myö-
hemmin, kun mahdollinen muutos on saanut lainvoiman. Tässä selvityksessä kustannusvai-
kutukset ja periaatteet on esitetty nykyisten voimassa olevien määräysten pohjalta.
Asunnoissa tuloilmakanavat rakennetaan makuu- ja olohuoneisiin. Poistoilmakanavat raken-
netaan pesu- ja vaatehuoneisiin, keittiöihin ja wc-tiloihin. Ulkoilma otetaan ulkoseiniin sijoi-
tettavien ulkosäleikköjen kautta. Kanavistojen vuoksi joudutaan rakentamaan alakattoja tai
kotelointeja katon rajaan eteis- ja käytävätiloihin.
Ilmanvaihtokoneita ohjataan joko liesikuvussa olevasta säätimestä tai erillisestä ohjausyksi-
köstä, joka voidaan sijoittaa esimerkiksi eteiseen. Huoneiston käyttäjät säätävät omaa ko-
nettaan omien tarpeidensa mukaan.
Jäteilmakanavat eli asunnon likainen ilma johdetaan vesikatolle kojekohtaisesti. Jäteilma-
kanavat asennetaan nykyisten pystykanavien tilalle, jolloin nykyiset pystykanavat joudutaan
purkamaan. Tällä osin pitää varautua siihen, etteivät nykyiset hormikoot riitä, vaan hormeja
joudutaan jonkin verran suurentamaan.
Rakennuksen yhteiset tilat kellarikerroksissa sekä porrashuoneen ilmanvaihto varustetaan
koneellisella poistoilmanvaihdolla. Uudet huippuimurit sijoitetaan vesikatolle. Nykyiset liike-
tilojen huippuimurit puretaan vesikatolta pois. Yhteisten tilojen huippuimureita ohjataan
32 (51)
kiinteistöautomaatiolla ulkolämpötilan mukaan portaattomasti siten, että ulkoilman kylme-
tessä ilmanvaihto pienenee. Tällä ohjauksella säästetään lämmitysenergiaa. Yhteisten tilojen
ilmanvaihtokanavat uusitaan kierresaumakanaviksi. Nykyiset peltiset suorakaidekanavat pu-
retaan pois ja päätelaitteet uusitaan.
Saunaosasto varustetaan tulo-/poistoilmanvaihdolla. Kone sijoitetaan esimerkiksi toiseen
pukuhuoneeseen ja jäteilmakanava johdetaan vesikatolle. Tulo- ja poistoilmakanavat asen-
netaan saunaosastolla alakaton sisään tai kotelointeihin. Saunaosaston koneiden tehostusta
voidaan ohjata esimerkiksi automaattisesti erillisen pesuhuoneeseen asennettavan kosteus-
anturin avulla.
Rakennusteknisiä töitä aiheutuu ilmanvaihtokanavien koteloinneista ja alakatoista sekä läpi-
vientien tekemisistä kanavia varten, pintojen korjauksista ja nousuhormien nykyisten iv-
kanavien purkamisesta. Lisäksi keittiön yläkaapistoja joudutaan irtikäyttämään. Vesikatolla
joudutaan aukomaan rakenteita huoneistojen jäteilmakanaville rakennettavien kattopiippu-
jen vuoksi.
Pesuhuoneiden alakattojen rakentaminen sekä pesuhuoneiden hormin vastaisen seinän ve-
sieristykset pinnoituksineen on huomioitu kohdan 1.3 kustannuslaskelmassa. Sähköteknisiä
töitä aiheutuu huoneistokohtaisten iv-koneiden ja liesikupujen sähköistyksestä, mahdollisis-
ta valaisimien siirrosta kotelointien ja alakattojen vuoksi sekä huippuimureiden ja automaa-
tiolaitteiden sähköistyksestä. Huomioitavaa on, että tämä vaihtoehto voidaan toteuttaa tä-
män hetkisten määräysten mukaan vain, jos viemärit uusitaan perinteistä menetelmää käyt-
täen.
Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon hyviä puolia ovat
- ilmanvaihtoa voidaan säätää huoneistokohtaisesti asukkaan tarpeiden mukaisesti
- märkätilojen kuivuminen käytön jälkeen on tehokkaampaa, kun ilma oikeasti
vaihtuu
- lämmöntalteenotto säästää lämmitysenergiaa
- tuloilma on suodatettua ja lämmintä ilmaa, jolloin asumismukavuus lisääntyy
- kanavien uusiminen varmistaa, että ne ovat helposti puhdistettavissa sekä tiiviitä
- huoneistokohtainen iv-kone omilla kanavistoillaan varmistaa, ettei ääniä kuulu
huoneistojen välillä
Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon huonoja puolia ovat
- remontista aiheutuu paljon rakennusaputöitä ja sen vuoksi nostaa kustannuksia
- remontista aiheutuu melu- ja pölyhaittoja eikä työn aikana ole toimivaa ilman-
vaihtoa asunnoissa. Tämän vuoksi remontin aikana ei huoneistoissa voida asua
- huoneistoissa kanavien rakentaminen jokaiseen huonetilaan kasvattaa koteloin-
teja ja alakattoja, jonka johdosta huoneistojen tilat matalenevat eteistilojen osal-
ta.
33 (51)
- tuloilman lämmittäminen kasvattaa huoneiston sähkönkulutusta, jos tuloilman
lämpötilan asetus asetetaan kohtuuttoman korkeaksi
- asuinhuoneistojen pinta-alat mahdollisesti pienenevät hormikokojen kasvaessa
Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon kustannusarvio on
- huoneistojen iv-kojeet 85.000 €
- huoneistojen liesikuvut 6.000 €
- huoneistojen iv-kanavat varusteineen 90.000 €
- huoneistojen jäteilmakanavat vesikatolle 10.000 €
- yhteisten tilojen huippuimurit vesikatolle 6.000 €
- yhteisten tilojen iv-poistoilmaventtiilit 1.000 €
- saunaosastojen iv-laitteet varusteineen 5.000 €
- huippuimureiden automaatiolaitteet 2.000 €
- LVI-purkutyöt 5.000 €
- rakennustekniset aputyöt 40.000 €
- sähkötekniset aputyöt 25.000 €
275.000 €
ALV 24 % 66.000 €
Kustannusnousuvaraus 5 % 17.050 €
Kustannukset yhteensä 358.050 €
34 (51)
3.3 KONEELLINEN POISTOILMANVAIHTO LTO:lla UUSIN RUNKOKANAVIN
Järjestelmässä poistoilmapuhaltimet varustetaan lämpökeräimin (LTO=lämmöntalteenotto)
ja suodattimin sekä lämmönjakohuoneissa lämpöpumpuin ja lämminvesivaraajin. Lämpöke-
räimen ja lämpöpumpun välille rakennetaan lämmönkeruuputkisto, jolla poistoilmasta tal-
teenotettu energia siirretään kiinteistön käyttöön. Talteenotettu lämpö voidaan siirtää ra-
kennuksen lämmitykseen tai lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Tämä vaatii muutoksia
kiinteistön kaukolämpölaitteistoihin. Lisäksi nykyisen kiinteistön sähköverkoston soveltuvuus
tulee varmentaa. Virransyötön riittävyys ja mm. pääsulakeiden kokoa voidaan joutua suu-
rentamaan. Järjestelmää voidaan pitää kohtuullisen kalliina ja tällä hetkellä takaisinmaksu-
ajat ovat noin 10 vuotta ja ylikin kiinteistöstä riippuen.
Lämmöntalteenotto pienentää kiinteistön lämmitysenergian kulutusta ja vaikuttaa suoraan
kaukolämmön energian ja mahdollisesti jopa perusmaksun suuruuteen. Poistoilman läm-
möntalteenotolla ei voida kattaa koko kiinteistön lämmitystarvetta vaan kaukolämpöä jou-
dutaan käyttämään päälämmönlähteenä. Kaukolämmön tuottajan kannalta kaikki lisäener-
gian lähteet kiinteistöihin kaukolämmön rinnalle ovat negatiivinen asia lämmön myynnin ja
heikentyvän kaukolämmön jäähtymän muodossa. Tulevaisuudessa kaukolämmön laskutus
voi osaksi perustua kaukolämpöveden jäähtymän suuruuteen, jolloin heikentyneestä kauko-
lämmön jäähtymästä voidaan periä suurempaa maksua. Tämä ei ole vielä todellisuutta, mut-
ta tämä tulisi ottaa huomioon ilmanvaihdon korjausvaihtoehtoja suunniteltaessa.
Runkokanavat uusitaan nykyisiin pystyhormeihin, jolloin nykyiset rakenneainekanavat pure-
taan tieltä. Tällä osin pitää myös varautua siihen, etteivät nykyiset hormikoot riitä, vaan
hormeja joudutaan jonkin verran suurentamaan, ja sitä myöten asuntojen pinta-alat hiukan
pienenevät.
Runkokanavien uusiminen ja uusien LTO-putkilinjojen rakentaminen on taloudellisinta to-
teuttaa, kun viemärit uusitaan perinteisellä menetelmällä (kohta 1.3). Näin rakennustekni-
sissä töissä saadaan säästöjä.
Nykyiset päätelaitteet uusitaan säädettäviin poistoilmaventtiileihin. Pesuhuoneisiin, keittiöi-
hin yms. tiloihin rakennetaan koteloinnit tai alakatot kanavointien vuoksi. Keittiöiden nykyi-
set liesikuvut uusitaan.
Kellarikerroksen yhteiset tilat myös saunaosasto liitetään asuntojen LTO-huippuimureille.
Runkokanavat uusitaan kokonaisuudessaan vesikatolle saakka sekä ilmamäärät säädetään.
Uudet kanavat rakennetaan ullakkotilaan palo- ja lämpöeristettyinä ja vesikattoa joudutaan
aukaisemaan muutostyön vaatimassa laajuudessa. Ullakkokerroksen varastotiloja voidaan
joutua käyttämään tekniikka-asennuksille, jolloin varastointitilat vähenevät. Asuntojen pois-
toilmakanavat kerätään yhteen ja johdetaan lämpökeräimelle. Vesikattoa aukaistaan uudis-
asennusten vaatimassa laajuudessa.
35 (51)
Poistoilmapuhaltimia voidaan ohjata kiinteistöautomaatiolla portaattomasti ulkolämpötilan
ja kelloajan mukaisesti. Ulkolämpötilan laskiessa puhallin ohjautuu pienemmälle teholle. Ai-
kaohjauksella voidaan tehostaa ilmanvaihtoa haluttuina vuorokauden aikoina, esim. ruuan-
laiton aikaan. Ulkolämpötila- ja aikaohjausta voidaan muutella myöhemminkin automaation
avulla, jos siihen on tarvetta. Lämmöntalteenotto poistoilmasta talviaikaan, jolloin lämmön-
tarve kiinteistössä on suurimmillaan on hiukan ongelmallista, koska kylmillä talvipakkasilla
ilmanvaihtoa yleisesti pienennetään. Tällä vähennetään kylmän korvausilman aiheuttamia
vedontunteita huoneistojen sisällä. Tämä vaikuttaa suoraan poistoilmamääriin ja siitä tal-
teen otettavaan energiamäärään. Kesäaikaan poistoilmasta voidaan huoletta ottaa lämpöä
talteen ja pitää ilmanvaihtuvuutta huoneistossa suurena, mutta talteenotettua lämpöä voi-
daan hyödyntää kesäaikaa ainoastaan lämpimän käyttöveden valmistukseen. Lämpimän
käyttöveden osuus koko kiinteistön lämmitysenergiasta on vain noin 20 %.
Monirappuisessa kiinteistössä kustannuksia voi nostaa asuntojen poistoilmojen kasaaminen
yhdelle lämmönkeräimelle. Tämä tarkoittaa mittavia uudiskanava-asennuksia sekä näiden
palo- ja lämmöneristystöitä kiinteistön ylimmässä ullakkotilassa. Kiinteistön varustaminen
useammalla esimerkiksi porrashuonekohtaisella poistoilman lämmönkeräimellä heikentää
investoinnin kannattavuutta laitehankintojen sekä laitteistojen hyötysuhteen pienentymisen
vuoksi.
Korvausilman riittävyys tulee varmistaa asuin- ja liiketiloihin erillisten korvausilmaventtiilien
kautta. Korvausilmaventtiilien asennus voidaan hoitaa ikkunaremontin yhteydessä tai jäl-
kiasennuksena nykyiseen ikkunakarmiin.
Rakennusteknisiä töitä aiheutuu ilmanvaihtokanavien koteloinneista, läpivientien tekemisis-
tä kanavia varten, vesikaton aukaisuista, iv-kattoläpivientien rakentamisista, pintojen korja-
uksista, nousuhormien nykyisten iv-kanavien purkamisesta sekä keittiöiden yläkaapistojen ir-
tikäyttämisestä.
Pesuhuoneiden alakattojen rakentaminen sekä pesuhuoneiden hormin vastaisen seinän ve-
sieristykset pinnoituksineen on huomioitu kohdan 1.3 kustannuslaskelmassa.
Sähköteknisiä töitä aiheutuu valaisimien ja sähköjohtojen siirroista, liesikupujen sähköistyk-
sestä sekä LTO-huippuimureiden, lämpöpumppulaitteistojen ja automaatiolaitteiden säh-
köistyksestä.
Koneellisen poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla ja uusilla runkokanavilla hyviä puolia
ovat
- uudet kanavat varmistavat, ettei mahdollisesti asbestipitoisia raken-
neainekanavia jää käyttöön
- kanavien uusiminen varmistaa, että ne ovat helposti puhdistettavissa sekä tiiviitä
- energiatehokkuus paranee (poistoilmanvaihdon lämmöntalteenotto)
36 (51)
- poistoilmaventtiilit säädettäviä, joka mahdollistaa ilmamäärien säädön tilakohtai-
sesti oikeaksi
- mikäli viemärit uusitaan perinteisellä menetelmällä, rakennusaputyöt eivät li-
säänny kohtuuttomasti
Koneellinen poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla ja uusilla runkokanavilla huonoja puolia
ovat
- remontista aiheutuu paljon rakennusaputöitä ja sen vuoksi nostaa kustannuksia
- remontista aiheutuu melu- ja pölyhaittoja eikä työn aikana ole toimivaa ilman-
vaihtoa asunnoissa. Tämän vuoksi remontin aikana ei huoneistoissa voida asua
- korvausilma on kylmää suodattamatonta ulkoilmaa, voi aiheuttaa vedon tunnetta
huoneistoissa kylminä ajanjaksoina
- määräyksistä johtuen poistoilmanvaihtoon asennettava lämmöntalteenottolait-
teisto nostaa kustannuksia huomattavasti
- Kiinteistön sähkönkulutus kasvaa nykyisestä
- asuntojen pinta-alat hiukan pienenevät hormikokojen kasvaessa.
- ilmanvaihtoa ei voida säätää huoneistokohtaisesti
Koneellisen poistoilmanvaihto LTO:lla uusin runkokanavin kustannusarvio on
- Poistopuhaltimet ja lämpökeräimet ja automatiikka 15.000 €
- uudet runkokanavat hormeihin 20.000 €
- huoneistojen sisäiset vaakakanavistot ja korvausilmaventtiilit 25.000 €
- poistoilmakanavat ullakolle 25.000 €
- uudet liesikuvut 6.000 €
- lämmöntalteenoton putkitukset 8.000 €
- LTO-lämpöpumppulaitteisto varusteineen ja muutokset
kaukolämpölaitteistoihin sekä automatiikka 30.000 €
- LVI-purkutyöt 5.000 €
- rakennustekniset aputyöt 40.000 €
- sähkötekniset aputyöt 25.000 €
199.000 €
ALV 24 % 47.760 €
Kustannusnousuvaraus 5 % 12.338 €
Kustannukset yhteensä 259.098 €
37 (51)
3.4 KONEELLINEN POISTOILMANVAIHTO NYKYISIN RUNKOKANAVIN
Tässä vaihtoehdossa nykyiset tiilimuuratut asuin- ja liikehuoneistojen pystykanavat säilyvät
nykyisellään ja vesikatolle asennetaan uudet poistoilmapuhaltimet uusien kattopiippujen
päälle. Nykyiset pystykanavistot nuohotaan ja ilmanvaihdon päätelaitteet uusitaan kokonai-
suudessaan, jotta ilmavirtojen säätö oikeisiin arvoihin on mahdollista. Massiivisia raken-
neavauksia ei huoneistojen puolella tehdä tässä vaihtoehdossa. Huoneistoissa uudet haara-
kanavat tehdään peltisin kierresaumakanavin, jotka liitetään nykyisiin rakenneaineisiin pys-
tyhormeihin katon rajassa. Uudet kanava-asennukset koteloidaan tai asennetaan alakattoi-
hin piiloon, mikäli esimerkiksi vesijohdot uusitaan samalla kertaa.
Ullakolla nykyiset rakenneainekanavat poistetaan käytöstä ja puretaan. Uudet kierresauma-
kanavat rakennetaan ullakkotilaan palo- ja lämpöeristettyinä. Näin saadaan asennettua uu-
siin kanaviin säätöpellit sekä äänenvaimentimet ullakkotilassa, jolloin ilmanvaihdon säätötyö
on helpompi suorittaa ja puhaltimien ääni saadaan minimoitua asuntoihin.
Asuntojen ja liiketilojen korvausilman riittävä saanti varmistetaan uusilla korvausilmaventtii-
leillä. Korvausilmaventtiilit tulee mitoittaa tämän päivän ilmanvaihtuvuus vaatimuksien mu-
kaisiksi. Osassa liiketiloista on nykyiset korvausilmaventtiilit, joita voidaan hyödyntää.
Uudet vesikatolle asennettavat poistoilmapuhaltimet ovat EC-moottoreilla varustettuja. Täl-
löin huippuimurien ohjaus voidaan toteuttaa ulkolämpötilan mukaan, jolloin ulkolämpötilan
laskiessa ilmanvaihto säätyy automaattisesti pienemmälle teholle. Lisäksi automatiikan avul-
la voidaan puhaltimien tehostuskäyttö ohjelmoida päälle eri kellonaikoina vuorokaudessa.
Ulkolämpötilan mukaan ohjautuvat poistoilmapuhaltimet säästävät lämmitysenergiaa ver-
rattuna perinteiseen 2-nopeuskäyttöisiin puhaltimiin.
Kellarikerroksen suorakaidekanavat uusitaan pyöreisiin kierresaumakanaviin. Nykyiset van-
hat suorakaidekanavat eivät todennäköisesti ole riittävän tiiviitä sekä lisäksi kellaritilojen il-
manvaihdon säätö saadaan toteutettua paremmin. Myös ilmanvaihdon nykyiset päätelait-
teet uusitaan kellarin yhteistilojen osalla.
Asuntojen liesikuvut uusitaan soveltuviksi koneelliseen poistoilmanvaihtojärjestelmään.
Rakennusteknisiä töitä aiheutuu ilmanvaihtokanavien koteloinneista, läpivientien tekemisis-
tä ja paikkauksista kanavia varten lähinnä kellarikerroksessa, vesikaton aukaisuista ja iv-
kattoläpiviennin rakentamisesta.
Sähköteknisiä töitä aiheutuu liesikupujen sähköistyksestä, poistopuhaltimien ja automaa-
tiolaitteiden sähköistyksestä.
38 (51)
Koneellisen poistoilmanvaihdon uusiminen nykyisin runkokanavin hyviä puolia ovat
- rakennusaputyöt ovat huomattavasti vähäisemmät kuin kohdassa 3.2 ja 3.3
- poistoilmaventtiileiden muuttaminen säädettäviin malleihin mahdollistaa ilma-
määrien säädön tilakohtaisesti oikeaksi
- Ilmanvaihtuvuus huoneistoissa paranee
Koneellisen poistoilmanvaihdon uusiminen nykyisin runkokanavin huonoja puolia ovat
- liitokset nykyisiin rakenneainekanaviin eivät ole 100 % tiiviitä
- nykyiset rakenneainekanavat eivät ole sileitä pinnoiltaan, jolloin puhdistaminen
ei ole helppoa
- työnaikana voi tulla ilmi, että nykyisissä pystykanavissa on käytetty asbestipitoisia
rakenneaineita, ja näin aiheuttaa lisäkustannuksia
- korvausilma on kylmää, voi aiheuttaa vedontunnetta huoneistoissa
- tehokas ilmanvaihto lisää lämmitysenergian kulutusta
- ilmanvaihtoa ei voida säätää huoneistokohtaisesti
Koneellisen poistoilmanvaihdon nykyisin runkokanavin kustannusarvio on
- uudet poistopuhaltimet vesikatolle 10.000 €
- Ilmanvaihdon automaatiolaitteet 2.000 €
- nykyisten runkokanavien nuohous 3.000 €
- vaakakanavistot ja päätelaitteet 8.000 €
- ullakon poistoilmakanavat 15.000 €
- uudet liesikuvut 6.000 €
- LVI-purkutyöt 3.000 €
- rakennustekniset aputyöt 15.000 €
- sähkötekniset aputyöt 7.000 €
69.000 €
ALV 24 % 16.560 €
Kustannusnousuvaraus 5 % 4.278 €
Kustannukset yhteensä 89.838€
39 (51)
4 LÄMPÖJOHDOT
4.1 LÄMPÖJOHTOJEN NYKYTILANNE
Rakennus on liitetty kaukolämpöön. Kaukolämmön alajakokeskus sijaitsee B-rapun kellari-
kerroksessa lämmönjakohuoneessa. Lämmönjakohuoneen yhteydessä sijaitsevat vanhat öl-
jylämmityskattilat sekä vesivaraaja. Nämä on poistettu käytöstä ja jätetty paikoilleen.
Kaukolämmön alajakokeskus on vuodelta 2011 ja on noin 6 vuotta vanha. KL-
alajakokokeskus sisältää lämmityksen ja käyttöveden siirtimet, pumput ja säätölaitteet sekä
paisunta- ja varolaitteet. Lisäksi lämmitysverkosto on varustettu kemikaalittomalla puhdis-
tuslaitteistolla, jonka tarkoitus on poistaa epäpuhtauksia pattereissa kiertävästä vedestä.
Kaukolämmön alajakokeskuksen säätöautomatiikkana Ouman. Päällisin puolin kaukolämpö-
laitteet ovat toimivia ja hyväkuntoisia. Keskuksella vielä käyttöikää jäljellä noin 20 vuotta.
Tyypillisesti kaukolämmön alajakokeskuksen teknisenä käyttöikänä on pidetty 20-25 vuotta.
Lämpöjohdot ovat pääosin alkuperäisiä noin 58 vuotta vanhoja. Lämpöjohdot on rakennettu
teräsputkista ja runkojohdot on sijoitettu kellarikerrokseen katon rajaan näkyville. Lämpö-
johtojen pystyrungot ovat kerroksissa näkyvillä ulkoseinillä. Rakenteissa, kuten maanvastai-
sessa alapohjassa olevia lämpöjohtoasennuksia ei kiinteistön tarkastuskierrolla havaittu.
Lämmityspatterit ovat pääosin alkuperäisiä teräslevypattereita ja huoneistoissa sijoitettu ik-
kunoiden alle.
Silmämääräisesti tarkasteltuna lämpöjohdot ja patterit ovat hyväkuntoisia ikäisekseen, eikä
vuotoja kiinteistön kierrolla havaittu. Vuonna 2014 VTT Expert Services Oy:n tekemässä put-
kistojen ja pattereiden kuntoa tutkittiin pistokokein röntgenkuvauksella. Lämpöjohtolaitteis-
sa ei suuria syöpymävaurioita ollut havaittavissa. Lämpöjohtojen ja teräslevypattereiden
teknisenä käyttöikänä pidetään yleisesti noin 50 vuotta. VTT Expert Services Oy:n kuntotut-
kimuksessa lämpöjohtojen käyttöiäksi arvioitiin 15-20 vuotta ja pattereiden käyttöiäksi en-
nustettiin 10-15 vuotta. Kuntotutkimuksesta tulee kuluneeksi 4 vuotta vuoden 2018 aikana.
Taloyhtiön tulee varautua lämpöjohtojen ja pattereiden uusimiseen arviolta 10-15 vuoden
sisään.
Lämpöjohtojen putkieristykset ovat kellarin tiloissa pääosin alkuperäisiä ja sisältävät mahdol-
lisesti asbestia. Lämmönjakohuoneessa putkieristeitä on uusittu kaukolämmön alajakokes-
kuksen uusimisen yhteydessä. Osa vanhoista putkieristeistä on huonokuntoisia ja rikkonai-
sia. Vanhat lämpöjohtojen putkieristeet tulee uusia esimerkiksi vesijohtojen uusimisen yh-
teydessä.
40 (51)
kuva 16: Lämpöjohtoeristeissä reikä C-rapun pyörävarastossa
Kiinteistöön on vuosien saatossa uusittu lämpöjohtojen sulku- ja linjasäätöventtiilit. Sulku-
venttiilit ovat pallosulkuventtiileitä, joissa ei havaittu akuutteja vuotoja. Kiinteistön lämpö-
johtoverkoston perussäädön toimivuudesta ei ole varmuutta. Linjasäätöventtiileissä ei ole
varusteena vesivirtojen mittausyhteitä, joista vesivirtojen oikeellisuuden voisi mitata. Vent-
tiilien uusiminen arvioidaan tehdyksi 1970-luvun lopulla. Jolloin mittausyhteet eivät kuulu-
neet vakiovarustukseen. Sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat kohtalaisessa kunnossa ja ne alka-
vat olla käyttöikänsä päässä. Osassa linjasäätöventtiileistä oli havaittavissa messinkiosan sin-
kinkatoa ja tihkuvuotojälkiä, jotka olivat kuivuneet. Sulku- ja linjasäätöventtiilien tekninen
käyttöikä on noin 25-30 vuotta.
kuva 17: Linjasäätöventtiilissä sinkinkatoa ja kuivunutta tihkuvuotoa
41 (51)
Patteriventtiilit arvioidaan ulkonäönsä vuoksi saman ikäisiksi, kuin sulku- ja linjasäätöventtii-
lit. Patteriventtiilien ja termostaattien teknisenä käyttöikänä on pidetty noin 15-20 vuotta.
Pattereiden paluupuolen liittimet ja ilmaruuvit ovat alkuperäisiä.
Rakennuksen lämpöenergiankulutusta voidaan vähentää merkittävästi lämpötilan säädöllä
huoneistoissa. Yleensä monissa kerrostaloissa huonelämpötilat ovat turhaan korkeita ja
lämmitysverkoston perussäädöllä voidaan lämpöenergiakulutusta vähentää jopa 10-15%.
Lämmitysverkoston perussäätö on toimenpiteenä myös hyvin edullinen toteuttaa. Lämmi-
tysverkoston perussäädöllä varmistetaan, että verkoston vesi kiertää jokaisen patterin kaut-
ta ja lämmitys jakaantuu tasaisesti talon eri osissa.
Kun ilmanvaihtoon tehdään muutoksia, tulee huonelämpötilat säätää uuden ilmanvaihdon
mitoituksen mukaisesti.
Mikäli halutaan niin saunaosaston lämmityksen muuttaminen lattialämmitteiseksi on mah-
dollista, mutta vaatii lämpöjohtojen rakentamisen lämmönjakohuoneesta saunaosastolle ja
lattialämmitysjakotukkien asentamista esimerkiksi pukuhuonetiloihin.
Lattialämmitykselle tulee rakentaa oma säätöryhmä pumppuineen, jotta lattian pintalämpö-
tila ei nouse turhan korkeaksi ja lämmitys saadaan käyttöön märkätilojen kuivaamisen vuoksi
myös lämmityskauden ulkopuolisena aikana. Lattialämmityksen rakentaminen saunaosastol-
le on perusteltu vaihtoehto, mikäli viemärit uusitaan perinteistä menetelmää käyttäen ja lat-
tiarakenteita joudutaan avaamaan muutenkin. Saunaosaston peruskorjaus ja lattialämmitys
lisäävät käyttömukavuutta ja samalla käyttöastetta saadaan mahdollisesti parannettua.
42 (51)
4.2 LÄMPÖJOHTOJEN KORJAUSEHDOTUKSET
Vaihtoehto 4.2 A
Kiinteistön lämpöjohdot ja patterit uusitaan kokonaisuudessaan. Patteriventtiilit, sulku- ja
linjasäätöventtiilit ovat uusia. Vanhat mahdollisesti asbestia sisältävät lämpöjohtoeristeet
puretaan. Patteriverkostolle tehdään perussäätötyö. Saunaosaston pukuhuoneiden, pesu-
huoneen ja löylyhuoneeseen rakennetaan lattialämmitys. Tämä vaihtoehto voidaan toteut-
taa mikäli pesuhuoneet peruskorjataan ja viemärit uusitaan perinteisesti. Pesuhuoneen kor-
jauksen kustannukset on laskettu kohdan 1.3 kustannuslaskelmassa.
Lämpöjohtojen vaihtoehto A:n kustannusarvio
- Uudet patterit 70.000 €
- Uudet lämpöjohdot ja eristeet 46.000 €
- Uudet patteriventtiilit, paluuyhdistäjät, termostaatit 26.000 €
- Uudet sulku- ja linjasäätöventtiilit 3.200 €
- Lattialämmityksen rakentaminen saunaosastolle 7.000 €
- Vesivirtojen ja huonelämpötilojen säätö (perussäätö) 1.500 €
- LVI-purkutyöt 4.000 €
- Asbestipurkutyö (vanhat putkieristeet) 2.000 €
- Rakennustekniset aputyöt 10.000 €
- Sähkötekniset aputyöt 5.000 €
174.700 €
ALV 24 % 41.928 €
Kustannusnousuvaraus 5 % 10.831 €
Kustannukset yhteensä 227.459
43 (51)
Vaihtoehto 4.2 B
Lämpöjohdot ja patterit säilyvät ennallaan. Patteriventtiilit ja niiden varusteet uusitaan. Kel-
larikerroksen sulku- ja linjasäätöventtiilit uusitaan. Vanhat mahdollisesti asbestia sisältävät
lämpöjohtoeristeet puretaan ja eristetään uudelleen. Patteriverkostolle suoritetaan perus-
säätötyö.
- Uudet patteriventtiilit, paluuyhdistäjät, termostaatit 26.000 €
- Uudet sulku- ja linjasäätöventtiilit 3.200 €
- Kellarikerroksen lämpöjohtoeristeiden uusiminen 2.500 €
- Vesivirtojen ja huonelämpötilojen säätö (perussäätö) 1.500 €
- LVI-purkutyöt 1.000 €
- Asbestipurkutyö (vanhat putkieristeet) 2.000 €
36.200 €
ALV 24 % 8.688 €
Kustannusnousuvaraus 5 % 2.244 €
Kustannukset yhteensä 47.132 €
Vaihtoehto 4.2 C
Lämpöjohdot ja patterit säilyvät pääosin ennallaan. Saunaosastolle rakennetaan vesikiertoi-
nen lattialämmitys, näistä tiloista vanhat patterit puretaan. Vanhat mahdollisesti asbestia si-
sältävät lämpöjohtoeristeet puretaan ja eristetään uudelleen. Tämä vaihtoehto on perustel-
tu jos kellarin viemärit uusitaan uusilla putkilla. Kellarin märkätilojen uusimisen kustannukset
huomioitu kohdan 1.4 B vaihtohdossa.
- Lattialämmityksen rakentaminen saunaosastolle 7.000 €
- Kellarikerroksen lämpöjohtoeristeiden uusiminen 2.500 €
- Vesivirtojen säätö (lattialämmitys) 500 €
- LVI-purkutyöt 1.000 €
- Asbestipurkutyö (vanhat putkieristeet) 2.000 €
13.000 €
ALV 24 % 3.120 €
Kustannusnousuvaraus 5 % 806 €
Kustannukset yhteensä 16.926 €
44 (51)
5 ASBESTILAINSÄÄDÄNTO KORJAUSRAKENTAMISESSA
Vuoden 2016 alussa voimaan tullut uusi asbestilaki velvoittaa mm. taloyhtiön teettämään asbesti-
kartoituksen kiinteistöön kaikissa ennen vuotta 1994 rakennetuissa taloissa, kun vanhoja rakentei-
ta puretaan. Talojen rakenteita purettaessa asbestista hengitysilmaan irtoavat ainesosat ovat ter-
veydelle vaarallisia.
Asbestin käyttö rakentamisessa on ollut erittäin runsasta vuosina 1963-1979. Asbestia on käytetty
rakentamisessa mm. putkieristeissä ja muissa eristemateriaaleissa, maaleissa, kiinnityslaasteissa,
ilmanvaihtokanavissa, muovimatoissa jne.
Vaikka asbestin käyttö rakentamisessa on tätä nykyä kiellettyä niin altistumista asbestille tapahtuu
juuri vanhojen kiinteistöjen peruskorjausten yhteydessä. Kylpyhuoneremontit ovatkin yleinen syy
asbestialtistukselle, jolloin purkuvaiheessa asbestipölyä saattaa levitä tahattomasti asuinhuoneis-
toon.
Kun taloyhtiö on suunnittelemassa esimerkiksi putkiremonttia, jossa rakenteita joudutaan purka-
maan ja tekemään läpivientejä rakenteiden lävitse, tulee taloyhtiön palkata riittävän pätevöitynyt
asiantuntija selvittämään purettavien rakenteiden sisältämän asbestin määrän, laadun, sijainnin
sekä sen pölyävyyden purettaessa.
Ennen uutta lakia remontit ja peruskorjaukset voitiin toteuttaa suoraan asbestipurkutyönä, jolloin
rakenteiden asbestipitoisuuksia ei tarvinnut kartoittaa. Uuden lain myötä purettavien rakennus-
materiaalien asbestipitoisuudet on aina mitattava ja kartoitettava. Kartoitus tehdään pääsääntöi-
sesti silmämääräisesti sekä näytteitä ottamalla. Kartoituksen tekijältä edellytetään riittävää pereh-
tyneisyyttä ja pätevyyttä kartoituksen tekoon. Jos asbestia löytyy rakenteista, niin purkutyön saa
suorittaa vain ainoastaan asbestipurkutyörekisterissä oleva toimija. Remontin teettäjä vastaa siitä,
että purkutyöt tehdään aluehallintoviraston määräysten ja ohjeiden mukaan.
Taloyhtiön kannattaakin huomioida uuden asbestilain vaatimukset jo suunnitteluvaiheessa, jolloin
voidaan ennaltaehkäistä ikäviä yllätyksiä peruskorjaushankkeessa.
45 (51)
6 YHTEENVETO TOTEUTETTAVASTA LVI-PERUSKORJAUKSESTA
As Oy Ruokaman LVI-tekniikan kannalta oleellisimmat järjestelmät uusimisen/peruskorjauksen
kannalta ovat käyttövesijohdot sekä jätevesiviemärit. Vesi- ja viemärijohtojen uusiminen tulee
taloyhtiölle yleensä edullisemmaksi toteuttaa kokonaisuutena, jolloin vesi- ja viemärijohdot
korjataan samalla kertaa. Näiden remonttien siirtäminen yhä pidemmälle tulevaisuuteen ai-
heuttaa ylimääräisiä kuluja taloyhtiölle ikääntyvien putkistojen vuotovahinkojen vuoksi.
As Oy Ruokamassa märkätilat on suurimmaksi osaksi korjattu 10 vuoden sisällä ja niillä on
käyttöikää jäljellä vielä useita vuosia. Viemäreiden uusimisen menetelmää tuleekin pohtia
märkätilojen uusimisen tarpeellisuudella. Mikäli asuntojen märkätilat päätetään jättää ennal-
leen, voidaan viemärit kunnostaa sukittamalla ja uusimalla vesijohdot porrashuoneisiin. Täl-
löin taloyhtiön tulee huomioida, että huonokuntoiset märkätilat jäävät ennalleen ja tulevai-
suudessa niiden korjauskustannuksiin joudutaan osallistumaan. Perinteisellä menetelmällä
kaikki märkätilat joudutaan uusimaan, joka taas nostaa kustannuksia ja asumishaitta ja re-
montin kesto on pidempi. Toisaalta perinteinen menetelmä antaa aidosti uudet putkistot sekä
enemmän mahdollisuuksia parantaa samalla muita LVIS-tekniikan osa-alueita mikäli näin halu-
taan.
Yhteenvedossa on tarkasteltu neljää LVI-peruskorjauksen toteutusvaihtoehtoa. Toteutusvaih-
toehtoja voi olla muitakin ja niitä voidaan käsitellä tarkemmin taloyhtiön niin halutessa.
- Vaihtoehto 1: viemäreiden uusiminen perinteisesti, kellariin rakennetaan erillis-
viemäröinti ja padotussuojaus toteutetaan pumppaamoin, vesijohtojen uusimi-
nen pystyhormeihin, salaojien uusiminen, sadevesiviemäröinnin rakentaminen,
huoneistokohtainen ilmanvaihto, lämpöjohtojen muutostyöt vaihtoehto 4.2 A:n
mukaan ja märkätilojen peruskorjaus
- Vaihtoehto 2: viemäreiden sukitus vaihtoehdon 1.4 A mukaan, padotussuojaus
toteutetaan sähkötoimisin venttiilein, vesijohtojen uusiminen porrashuoneisiin,
sadevesiviemäröinnin rakentaminen, koneellinen poistoilmanvaihto nykyisin run-
kokanavin sekä lämpöjohdoille tehdään muutostyöt vaihtoehto 4.2 B:n mukaan.
- Vaihtoehto 3: Huoneistojen viemäreiden sukitus vaihtoehdon 1.4 B mukaan, kel-
lariin rakennetaan erillisviemäröinti ja padotussuojaus toteutetaan pumppaa-
moin, vesijohtojen uusiminen porrashuoneisiin, sadevesiviemäröinnin rakenta-
minen, ilmanvaihto jää nykyiselleen, lämpöjohdoille tehdään muutostyöt vaihto-
ehto 4.2 C:n mukaan.
- Vaihtoehto 4: viemäreiden sukitus vaihtoehdon 1.4 A mukaan, padotussuojaus
toteutetaan sähkötoimisin venttiilein, vesijohtojen uusiminen porrashuoneisiin,
sadevesiviemäröinnin rakentaminen, ilmanvaihto jää nykyiselleen. Lämpöjohdoil-
le ei tehdä muutoksia
46 (51)
TOIMENPIDE EDUT (+) HAITAT (-) SUORITUSAIKA
KUSTANNUSARVIO
(alv 24 %)
Vaihtoehto 1:
- viemärit uusitaan (1.3)
- vesijohdot uusitaan pysty-
hormeihin (2.2)
-salaojat uusitaan
- rakennetaan huoneisto-
kohtainen tu-
lo/poistoilmanvaihto (3.2)
-saunaosasto varustetaan
tulo/poistoilmanvaihdolla
(3.2)
-lämpöjohtojen muutokset
vaihtoehto (4.2 A)
-märkätilat peruskorjataan
+vesi- ja viemärijohdot
sekä lämpöjohtolaitteet
ovat uusia
+viemäreiden uusimi-
nen antaa mahdolli-
suuden kalusteiden
sijaintien muutoksille ja
pesuhuoneet saadaan
nykymääräysten mukai-
siksi
+pesukoneen viemä-
röinti ja pesuhuoneen
sähköistys saadaan
toteutettua
+vesimittarit määrittä-
vät vesilaskut todellisen
käytön mukaisesti
+ilmanvaihto on huo-
neistokohtaisesti sää-
dettävä
+tuloilma on suodatet-
tua ja lämmitettyä
+asuinhuoneistojen ja
saunaosastojen ilman-
vaihtokojeet säästävät
lämmitysenergiaa ja
lisäävät asumisviihty-
vyyttä
+saunaosaston lattia-
lämmitys lisää käyttö-
mukavuutta
+osakkeen arvo nousee
-työnsuoritus aiheuttaa
melua ja pölyä
-rakenteita avataan
paljon
-asuinhuoneistoihin ja
liiketiloihin tulee kote-
lointeja sekä alakattoja
-asuinhuoneistojen
pinta-alat voivat pie-
nentyä hormitilojen
kasvaessa
-huoneistokohtainen
sähkönkulutus kasvaa
iv-koneen jälkilämmi-
tyksen vuoksi
-remontin aikana ei
huoneistoissa voi asua
-kallis vaihtoehto
noin 7-9 kk
1. 746 656 €
(687 €/h-m²)
47 (51)
TOIMENPIDE EDUT (+) HAITAT (-) SUORITUSAIKA
KUSTANNUSARVIO
(alv 24 %)
Vaihtoehto 2:
- nykyiset viemärit sukite-
taan vaihtoehto (1.4 A)
-jätevesiviemärin padotus-
suojaus sähkötoimisin vent-
tiilein
- uudet vesijohdot asenne-
taan porrashuoneisiin (2.3)
-asuinhuoneistot ja yhteiset
tilat ulkolämpötilaohjattu
koneellinen poistoilman-
vaihto nyk. kanavin (3.4)
-lämpöjohtojen muutokset
vaihtoehto (4.2 B)
+käyttökatkokset ovat
lyhyitä
+rakenteita ei aukaista
laajalti
+asuminen remontin
aikana on mahdollista,
joskaan ei mukavaa
eikä suotavaa
+vesimittarit määrittä-
vät vesilaskut todellisen
käytön mukaisesti
+ilmanvaihto tiloissa
tehostuu verrattuna
painovoimaiseen il-
manvaihtoon
+ilmanvaihto saadaan
parannettua ja tasapai-
notettua, jotta kaikilla
olisi parempi sisäilma
+patteriverkoston pe-
russäädöllä tilojen
lämmitys saadaan tasa-
painoon
- märkätilat jäävät ny-
kyiselleen, jolloin talo-
yhtiö joutuu osallistu-
maan niiden korjauksiin
myöhemmin
-ammeiden poistoput-
ket jäävät kunnosta-
matta
-sähkötoiminen pado-
tusventtiilin toiminta-
varmuus, vaatii sään-
nöllistä huoltoa ja tes-
tausta
- vakuutusyhtiöt käsit-
televät sukitettuja vie-
märeitä vanhoina put-
kina
- porrashuoneisiin tulee
kotelointeja vesijohto-
jen vuoksi
- koneellinen poistoil-
manvaihto ei lisää asu-
mismukavuutta kylmän
korvausilman vuoksi
- rakenneaineiset il-
manvaihtokanavat eivät
ole tiiviitä
-ilmanvaihtuvuuden
parantaminen lisää
energiankulutusta
noin 5 kk
977.713 €
(385 €/h-m²)
48 (51)
TOIMENPIDE EDUT (+) HAITAT (-) SUORITUSAIKA
KUSTANNUSARVIO
(alv 24 %)
Vaihtoehto 3:
- huoneistojen viemärit
sukitetaan (1.4 B)
- kellarin runkoviemärit
uusitaan uusilla putkilla
- kellarin viemäröinti
erillisviemäröintinä ja
padotussuojaus toteute-
taan pumpaamolla
- uudet vesijohdot
asennetaan porrashuo-
neisiin (2.3)
-ilmanvaihto jää ennal-
leen
-kellarin märkätilat uusi-
taan
- lämpöjohtojen muu-
tokset vaihtoehto (4.2
C)
+käyttökatkokset ovat lyhyitä
+rakenteita ei aukaista laajalti
huoneistoissa
+asuminen remontin aikana on
mahdollista, joskaan ei muka-
vaa eikä suotavaa
+vesimittarit määrittävät vesi-
laskut todellisen käytön mukai-
sesti
+ padotussuojaus saadaan to-
teutettua pumppaamol-
la/pumppaamoilla
+saunaosaston lattialämmitys
lisää käyttömukavuutta
- asuntojen märkäti-
lat jäävät nykyisel-
leen, jolloin taloyhtiö
joutuu osallistumaan
niiden korjauksiin
myöhemmin
-ammeiden poisto-
putket jäävät kun-
nostamatta
- ilmanvaihto asun-
noissa voi tuntua
riittämättömältä,
varsinkin kesäisin
- vakuutusyhtiöt
käsittelevät sukitet-
tuja viemäreitä van-
hoina putkina
- porrashuoneisiin
tulee kotelointeja
vesijohtojen vuoksi
- kellarissa lattioita
joudutaan avaamaan
laajalti viemärien
uusimisen vuoksi
noin 5-6 kk
964.651 €
(380 €/h-m²)
49 (51)
TOIMENPIDE EDUT (+) HAITAT (-) SUORITUSAIKA
KUSTANNUSARVIO
(alv 24 %)
Vaihtoehto 4:
- huoneistojen viemärit
sukitetaan (1.4 A)
-jätevesiviemärin padotus-
suojaus sähkötoimisin vent-
tiilein
- uudet vesijohdot asenne-
taan porrashuoneisiin (2.3)
- ilmanvaihdolle ei tehdä
muutoksia
- lämpöjohdoille ei tehdä
muutoksia
+käyttökatkokset ovat
lyhyitä
+rakenteita ei aukaista
laajalti
+asuminen remontin
aikana on mahdollista,
joskaan ei mukavaa
eikä suotavaa
+vesimittarit määrittä-
vät vesilaskut todellisen
käytön mukaisesti
- märkätilat jäävät ny-
kyiselleen, jolloin talo-
yhtiö joutuu osallistu-
maan niiden korjauksiin
myöhemmin
-ammeiden poistoput-
ket jäävät kunnosta-
matta
- ilmanvaihto asunnois-
sa voi tuntua riittämät-
tömältä, varsinkin ke-
säisin
- vakuutusyhtiöt käsit-
televät sukitettuja vie-
märeitä vanhoina put-
kina
- porrashuoneisiin tulee
kotelointeja vesijohto-
jen vuoksi
noin 4 kk
840.743 €
(331 €/h-m²)
50 (51)
Vaihtoehdolla 1 taloyhtiö saa uudet vesi- ja viemärijohdot, salaojat, lämpöjohdot sekä patte-
rit. Lisäksi kaikki märkätilat tulevat peruskorjatuiksi ja vesieristeet saadaan varmasti tämän
päivän vaatimusten tasolle. Ilmanvaihto on huoneistokohtaisesti säädettävä, joka on nykyai-
kainen ja energiaa säästävä.
Vaihtoehto 4 puolestaan käsittää ns. kevyemmän vaihtoehdon putkistojen saneeraukseen, jol-
la taloyhtiö vähentää piileviä riskitekijöitä merkittävästi vesi- ja viemärijohtojen osalla . Huo-
mioitavaa on, että tämä vaihtoehto jättää vielä korjaustarpeita myöhempään tulevaisuuteen
peruskorjaamattomien märkätilojen sekä lämpöjohtoverkoston osalle.
Taloyhtiön päätettyä peruskorjauksen laajuuden, käynnistetään varsinainen suunnittelutyö.
Tähän työhön tarvitaan LVI-, sähkö- ja rakennesuunnittelija. Myös arkkitehti on hyvä palkata
tarvittaessa pesuhuoneiden suunnitteluun ja pintamateriaalien perustason määrittämiseen.
Suunnittelun aikana peruskorjaustyö tarkentuu ja kustannukset tulee määritellä suunnitelmi-
en mukaisiksi.
Kustannukset on laskettu esimerkinomaisesti huoneistoneliöiden mukaan. Kustannusten to-
dellinen jakautuminen asuinhuoneistojen ja liiketilojen osalla tulee kuitenkin vastikeperustei-
sesti yhtiöjärjestyksen mukaan.
51 (51)
7 AIKATAULU JA ASUMISHAITTA
LVI-peruskorjaus on talon valmistumisen jälkeen merkittävin investointi. Valittiinpa korjausta-
vaksi mikä vaihtoehto vain, remontista on merkittävää haittaa asukkaiden normaaliin asumi-
seen.
Toteutussuunnitteluun ja urakkakilpailuun tulee aikaa varata n. 4 kk. Urakkakilpailun jälkeen
taloyhtiön lopulliseen päätöksen tekoon tulee varata vähintään 1 kk.
Peruskorjaus on käytännöllisintä suorittaa vaiheittain valittiin korjausvaihtoehdoksi mikä vain.
Vaiheistus voidaan toteuttaa porrashuonekohtaisesti, jolloin työn alla on vain yhden por-
rashuoneen asuinhuoneistot ja asukkaat joutuvat asumaan muualla noin 6-9 viikkoa, mikäli
peruskorjauksessa on mukana huoneistojen märkätilat (vaihtoehto 1). Myös liiketilojen toi-
mintaan korjausvaihtoehto 1 vaikuttaa huomattavasti, jolloin muutto korvaaviin tiloihin on
suositeltavaa.
Urakoitsijan työmaa-aluetta korjausvaihtoehdossa 1 tulee olemaan yleisten tilojen lisäksi
asuntojen eteiset, keittiöt, pesuhuoneet ja wc-tilat. Asuntojen sisällä työmaa-alue eristetään
muusta asunnosta suojaseinin. Mikäli asuntojen ilmanvaihto uusitaan huoneistokohtaiseksi,
tulee myös muut huonetilat ainakin osin työmaa-alueeksi. Kaikki irtain tavara on poistettava
työmaa-alueelta, samoin häkkivarastot tulee tyhjentää.
Mikäli huoneisto on vuokrattu, tulee osakkeenomistajan huolehtia hyvissä ajoin vuokrasopi-
muksen muutoksesta/irtisanomisesta, jotta huoneisto on tyhjillään tarvittavan ajan.
Vaihtoehdoissa 2, 3 ja 4 talosta ei tarvitse välttämättä muuttaa väliaikaisesti pois, koska re-
montin kesto on vähäisempi ja rakennusteknisiä töitä on vähemmän kuin vaihtoehdossa 1.
Kuitenkin remontin aikana tulee olemaan vesi- ja viemärikatkoja jolloin asukkaiden tulee käyt-
tää esim. pihalle hankittavaa työmaa-aikaista wc-konttia. Koko remontin ajan normaalia asu-
mista ja käyttöä häiritsee mm. työmaaliikenne, työmaatarvikkeet porrashuoneissa, yhteisissä
tiloissa, liiketiloissa sekä asunnoissa ja pihalla. Lisäksi seinien ja lattioiden porauksista johtuvat
äänet ja pöly ovat haittana työmaan ajan. Kun asukkaat asuvat työmaalla, urakkahintaa nos-
tavat mm. tilapäiset kytkennät, laajemmat työmaa-suojaukset ja asukkaiden ja muiden käyttä-
jien turvallisuus.
top related