kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi (kl.2011) - harjoitukset pääaineopiskelijoille
Post on 06-Jan-2016
34 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
•Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi (kl.2011)-harjoitukset pääaineopiskelijoille
Mira Kalalahti Käyttäytymistieteiden laitos
Mira.kalalahti@helsinki.fiTeollisuuskatu 23 (PL26)00014 Helsingin yliopisto
Selittävä eli tilastolliseen päättelyyn perustuva tutkimus
Muuttujien välisten suhteiden analysointi:
Tutkitaan kahden tai useamman muuttujan yhteisvaihtelua
Usein sisältää kausaalisia oletuksia (esim. regressioanalyysi)
Joskus toimii kuvailevana analyysina (esim. eksploratiivinen faktorianalyysi)
Selittävä (kausaalinen) tutkimus
Miksi? Muuttujien välisten suhteiden analysoiminen
riippuvuuksien tutkiminen: korrelaatiokerroin /
ristiintaulukointi
syy-seuraussuhteet, selitysmallit muuttujille
tunnistetaan tekijöitä, joilla voidaan luonnehtia
ilmiössä olevia piirteitä
määritetään tekijöitä, jotka esiintyvät vertailtavissa
aineistoissa
Selittävä (kausaalinen) tutkimus
Edellytyksinä yhteisvaihtelu, ajallinen seuraaminen,
ei kolmatta selittäjää, looginen riippumattomuus,
suhteen taustalla yleinen teoria
A on B:n syy, B on A:n syy, A ja B johtuvat C:stä, A:n
ja B:n yhteisvaihtelu johtuu sattumasta
Heikkous: selittävien muuttujien kontrollin puute,
vaihtoehtoisten selitysmallien esittäminen
Selittävä (kausaalinen) tutkimus ja korrelaatio
Korrelatiivisissa asetelmissa johtopäätökset
muuttujien välisistä vaikutussuhteista ja
kausaalisuudesta ovat rajoitetut.
Asetelmilla voidaan kuitenkin saada tukea
teoreettisesti mielekkäille ja oletetuille
syyseuraussuhteille.
Voidaan myös saada tukea sille, että joidenkin
muuttujien välillä EI ole kausaalisuhdetta.
Summamuuttujat
summamuuttujalla kuvataan usein abstraktia
käsitettä, johon lasketaan yhteen keskenään
korreloivia indikaattoreita eli yhdistetään samaa
ominaisuutta kuvaavat muuttujat
(esim. syrjäytymisen mittarina työ, terveys,
asuminen, sosiaaliset suhteet)
saattaa parantaa validiutta; kysyttyä asiaa halutaan
kysyä useammalla kysymyksellä, jotka yhdistetään
kokonaismittariksi
saattaa kohentaa myös reliaabeliutta;
summamuuttujassa satunnaisvirheet kumoavat
toisensa
Summamuuttujat
Likert-asteikollisten muuttujien
järjestysasteikkoluonnetta loivennetaan tulkitsemalla
se välimatka-asteikolliseksi
Tulkintaa tukee summamuuttujan teko
Korrelaatio
● korrelaatiokerroin kertoo kahden muuttujan välisestä riippuvuudesta
● miten tarkoin kahden muuttujan välinen tilastollinen yhteys muistuttaa lineaarista riippuvuutta
● mittaustason mukaan täytyy valita oikea korrelaatiokerroin
● positiivinen, negatiivinen tai puuttuva korrelaatio● (”täydellinen” korrelaatio +1 / -1, 0 = muuttujat eivät
korreloi)● korkea korrelaatio = 1-0.6, kohtuullinen = 0.6-0.4
(Metsämuuronen)● testattava● usein analyysin lähtöpiste
Korrelaatio
● Pearsonin korrelaatiokerroin, r
● Yleisin käytetty korrelaatiota kuvaava tunnusluku on Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerroin (r). Se on vähintään kahden intervalliasteikollisen muuttujan keskinäisen lineaarisen riippuvuuden voimakkuutta kuvaava tilastollinen tunnusluku.
● Spearmanin rho,
● Spearmanin on useimmin käytetty järjestyskorrelaatiokerroin vähintään järjestysasteikollisten muuttujien välillä.
● (Menetelmäopetuksen tietovaranto)
Reliabiliteetti
● Paljon käytetty tunnusluku reliabiliteetin mittaamiseksi on Cronbachin (alfa). Sillä mitataan nimenomaan mittarin konsistenssia eli yhtenäisyyttä. Cronbachin alfa lasketaan muuttujien välisten keskimääräisten korrelaatioiden ja väittämien lukumäärän perusteella.
● Mitä suurempi alfan arvo on, sitä yhtenäisempi mittarin voidaan katsoa olevan. Käytännössä kannattaa kokeilla, mikäli mahdollista, eri muuttujakombinaatioita ja verrata saatuja alfan arvoja.
● (Menetelmäopetuksen tietovaranto)
Reliabiliteetti
● Reliabiliteetista ollaan yleensä kiinnostuneita sen vuoksi, että väittämäpatteriston muuttujat halutaan tiivistää summamuuttujaksi. Reliabiliteettia kuvaava tunnusluku lasketaan niille muuttujille, joita on tarkoitus yhdistää. Tällöin väittämien koodaus tulee olla sama, kuin se on summamuuttujaa laskettaessa. Joskus joidenkin muuttujien koodaus pitää kääntää.
● Teknisesti reliabiliteettia saadaan parannettua, kun jätetään alfa-kertoimen arvoa alentavia muuttujia pois. Tällöin voi kuitenkin mittarin validiteetti kärsiä eli mittari ei enää olekaan kattava. On siis mietittävä myös sisällöllisesti, mitä poistetaan. Ainakin monitulkintaiset väittämät on syytä jättää pois.
● (Menetelmäopetuksen tietovaranto)
top related