kansainvälisten yhteistutkintojen kehittäminen

w w w . h a m k . f i

Kansainvälisten yhteistutkintojen kehittäminen

Antti IsoviitaInternational Business -koulutusohjelma, Valkeakoski

HAMK University of Applied SciencesBolognan vanavedessä -seminaari

Kansainvälisyys korkeakoulujen tutkinnoissa – monta reittiä samaan päämäärään

Tiistai 21.3.3006Turun yliopisto, Educarium, Sali Edu 1, Assistentinkatu 5

Yhteistutkintojen eurooppalainen tausta

• Yhteistutkintojen (joint degrees) kehittäminen asetettiin yhdeksi eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tavoitteeksi Prahan julkilausumassa toukokuussa 2001.

• Bolognan prosessiin osallistuvien maiden opetusministerit päättivät Berliinin kommunikeassa 19.9.2003 tukea ”aktiivisesti yhteisiin tutkintoihin johtavien opinto-ohjelmien kehittämistä ja niiden laadun asianmukaista varmistamista”.

Yhteistutkintojen eurooppalainen tausta…

• Myös Euroopan komissio tukee yhteistutkintoihin johtavia yhteisiä opinto-ohjelmia.

• Lukuvuonna 2004-05 käynnistettiin Erasmus Mundus –maisteriohjelmat, joiden on määrä johtaa – yhteistutkintoon– kaksoistutkintoon tai– useampaan tutkintoon

Yhteistutkintojen eurooppalainen tausta…

• Yhteistutkinto-ohjelmista on laadittu kansainvälinen selvitys.

• Ohjelmia on jo useimmissa Euroopan maissa, mutta määrä ei vielä ole kovin suuri.

• Eniten ohjelmia on kauppatieteissä, oikeustieteissä ja hallintotieteissä.

• Maiden sisällä ja välillä on eroja siinä, montako tutkintotodistusta opiskelija saa.

Määritelmät• Kaksoistutkinto (double degree) tarkoittaa

vähintään kahden korkeakoulun yhdessä kehittämää ja järjestämää koulutusohjelmaa, joka johtaa vähintään kahteen tutkinto-todistukseen – käytännössä yhteen jokaisessa yhteistyökorkeakoulussa.

• Yhteistutkinto-sana (joint degree) tarkoittaa vähintään kahden korkeakoulun yhdessä kehittämää ja järjestämää koulutusohjelmaa, joka johtaa yhteen tutkintotodistukseen.– Käytännössä eurooppalaisessa keskustelussa

kattaa kummankin koulutusohjelmatyypin.

Ajankohtainen tilanne Suomessa

• Suomalaisissa korkeakouluissa on yhteistutkinto-ohjelmia vielä varsin vähän.

• Muutamat tiede- ja ammattikorkeakoulut ovat mukana kansainvälisissä ohjelmissa, jotka johtavat kaksoistutkintoihin (double degrees).

• Ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmä kattaa ainoastaan suomalaiseen korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen.

Opetusministeriön suositukset

• Opetusministeriö pitää yhteistutkintojen kehittämistä tärkeänä osana korkeakoulujen kansainvälistymistä.

• Ministeriö pitää tärkeänä, että suomalaiset korkeakoulut kehittävät aktiivisesti yhteistutkinto-ohjelmia virallisesti tunnustettujen, laadukkaiden ulkomaisten korkeakoulujen kanssa.

Opetusministeriön suositukset…

• Minkään maan viralliseen tutkintojärjestelmään kuulumattomien yhteistutkintojen asema on kansallisella ja kansainvälisellä tasolla epäselvä.

• Opiskelijan oikeusturvan varmistamiseksi yhteistutkinnot pitää järjestää siten, että opiskelijan saama tutkinto kuuluu ainakin yhden maan viralliseen tutkintojärjestelmään.

• Jos ohjelma ei johda virallisesti tunnustettuun tutkintoon, se on ilmoitettava ennakolta selvästi opiskelijoille ennakkomateriaalissa.

Opetusministeriön suositukset…Korkeakoulujen on varmistettava yhteistutkinto- ohjelmia kehittäessään seuraavat asiat:

1. Tarkat kirjalliset sopimukset - koulutusohjelman laajuus- opiskelijaksi ottaminen- opiskelijan asema siihen liittyvine

oikeuksineen- tutkintotodistuksen myöntäminen- kunkin korkeakoulun velvollisuudet- ohjelman rahoitus

2. Yhteistutkinnot perustuvat korkeakoulujen yhdessä tekemään huolelliseen OPS-työhön.

3. Kaikki yhteistutkinto-ohjelmaan osallistuvat korkeakoulut ovat oman maansa asianomaisten viranomaisten virallisesti tunnustamia tai akkreditoimia.

4. Asianmukaisesta laadunvarmistuksesta huolehditaan ja laatukriteereistä sovitaan ennakolta kirjallisesti korkeakoulujen välillä.

Opetusministeriön suositukset…5. Varsinaisesta tutkintotodistuksesta käy selvästi

ilmi, että opiskelija on osallistunut yhteistutkinto- ohjelmaan. Suoritetut opinnot kirjataan selkeästi tutkintotodistuksen liitteeseen.

6. Tutkintotodistuksen myöntävä korkeakoulu vastaa tutkinnon laadusta ja siitä, että tutkinto täyttää sille asetetut kriteerit.

7. Kaikki yhteistutkinto-opiskelijat suorittavat merkittävän osan opinnoistaan ainakin yhdessä ulkomaisessa yhteistyökorkeakoulussa.

8. Ulkomaisissa yhteistyökorkeakouluissa suoritetut opinnot tunnustetaan täysimääräisesti osaksi kotimaassa suoritettavaa tutkintoa.

9. Jokainen osallistuva suomalainen korkeakoulu antaa tutkintotodistuksen niille opiskelijoille, joille se on myöntänyt tutkinnonsuoritusoikeuden.

Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon

1. Miksi yhteistutkinto?

• yhteistutkinnon ja koulutuksen tarve• lisäarvo olemassa oleviin tutkintoihin• muu yhteys olemassa oleviin tutkintoihin• yhteistutkinnon tavoitteet • yhteydet opetukseen, tutkimukseen ja

työelämään • hyöty yksikölle/korkeakoululle• ohjelman kesto ja jatkuvuus

Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…

2. Yhteistyökumppanit ja yhteistyö konsortion ja korkeakoulun sisällä

• tunnustetut/viralliset/akkreditoidut korkeakoulut; korkeakoulun/yksikön oikeus myöntää tavoitellun yhteistutkinnon tasoisia (ja/tai ammatillisesti /akateemisesti suuntautuneita) tutkintoja

• yhteistyökumppaneiden määrä

• yhteistyökumppaneiden laatu (kunkin vahvuus, osaamisalueet ja erikoistuminen; opetustarjonta)

• kokemukset aiemmasta yhteistyöstä

• yhteistyön, vastuiden ja viestinnän organisointi

• yhteistyö suomalaisen korkeakoulun sisällä (esim. laitos/tiedekunta/opintohallinto/kv. asiat: varmista tarvittava tuki ohjelmalle ja sen akateemiset ja hallinnolliset resurssit)

• oman korkeakoulun säännöksiä ja määräyksiä

tulee noudattaa esim. OPS, opiskelijavalinta, tutkintojen suorittaminen ja tutkintohallinto

• ohjelman kieli ja yhteistyön hallintokieli

• varmistettava korkeakoulun sisäinen yhteistyö myös yhteistyökorkeakouluissa (yhteistyön ei tule olla ”yhden kontaktin varassa”)

• ohjelmalla on yhteinen johto-/ohjausryhmä tai vastaava, jonka asemasta, tehtävistä, oikeuksista ja kokoonpanosta sovitaan

Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…3. Ohjelman resurssit• rahoitus ja sen jatkuvuus

• ulkopuolinen rahoitus ja kunkin korkeakoulun vastuu ulkopuolisen tai erillisrahoituksen päätyttyä

• budjetointi (mm. opetus, koordinointi, hallinto, kokoukset, matkat, markkinointi, rekrytointi, tilojen ja laitteiden käyttö, opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus)

• opetuksen ja tutkimuksen (henkilö)resurssit

• opiskelun ja opetuksen tukipalvelut, hallinnon ja ohjauksen (henkilö)resurssit

• opiskelijavalinnan ja rekrytoinnin (henkilö)resurssit

• ohjelman kehittämisen ja arvioinnin (henkilö)resurssit

• muut resurssit: esim. kirjastot, välineet, tilat

• opiskelijoilta mahdollisesti kerättävät maksut; avoin ja yhtenäinen käytäntö konsortion sisällä

4. Sopimukset • ohjelman laajuus• opiskelijaksi ottaminen, opiskelijan asema ja oikeudet• tutkintotodistuksen myöntäminen • kunkin korkeakoulun velvollisuudet • ohjelman rahoitus ja rahaliikenteen hoito• yhteinen johto-/ohjausryhmä• laadunvarmistus• irtisanomismenettely (ehdot, aikataulu ja opintonsa

aloittaneiden oikeuksien turvaaminen) • minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan riitatapauksissa.

5. Opiskelijavalinta

5.1. Valintaperusteet

• yleiset ja erityiset kelpoisuusvaatimukset (pohjakoulutus, kielitaito, työ- tai harjoittelukokemus)

• muut vaatimukset ja valintatavat (hakulomake, suositukset, motivaatiokirjeet, haastattelu, valintakoe)

• koskevatko kaikki valintaperusteet kaikkia ohjelmaan hakevia vai ovatko valintaperusteet korkeakoulu-/yksikkökohtaiset

5.2. Valintamenettely

• haku- ja valintamateriaali

• haku- ja valintaprosessin organisointi (sovittava ja sovitettava eri korkeakoulujen aikataulut)

• sovittava kuka valitsee opiskelijat

• opiskelijakiintiö kussakin korkeakoulussa

5.3. Opiskelijan ”status”

• opiskelijan kotikorkeakoulun määrittäminen

• opiskelijan asema oikeuksineen muissa ohjelmaan osallistuvissa korkeakouluissa

• oikeus kuulua ylioppilas-/opiskelijakuntaan

• opiskelijoilla oltava tieto omasta ”statuksestaan” kussakin osallistuvassa korkeakoulussa

6. Tutkintoon johtavan koulutusohjelman sisältö ja rakenne

• Yhteistutkintoon johtavan koulutusohjelman järjestäjillä tulee olla riittävästi tietoa osallistuvien maiden – korkea-asteen koulutuksesta– säädöksistä – tutkintorakenteesta

6.1. Opetussuunnitelmaan liittyviä kysymyksiä

• kuinka paljon olemassa olevaa ja uutta opetusta

• ohjelman sisältö, kaikille yhteinen pakollinen osuus; valinnaisuus

• ohjelman laajuus, opintopisteet

• ohjelman tuottama jatko-opintokelpoisuus

• ohjelman mahdollisesti tuottama ammatillinen kelpoisuus/ammattipätevyys kussakin maassa

• ulkomaiset opinnot ja niiden hyväksilukeminen; paljonko tutkintoon voi/pitää sisältyä ulkomailla suoritettuja opintoja ja missä vaiheessa opintoja

• kaikkien yhteistutkinto-opiskelijoiden tulee suorittaa merkittävä osa opinnoistaan ainakin yhdessä ulkomaisessa yhteistyökorkeakoulussa ja siellä suoritetut opinnot tunnustetaan täysi-määräisesti osaksi kotikorkeakoulun tutkintoa.

• ohjelman tavoitteet; määritellyt oppimistulokset ja niiden yhteys kansallisiin ja eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen; tietojen, taitojen ja kompetenssien määrittely

• millä tavalla varmistetaan oppimistulosten saavuttaminen

• mahdollisuus opiskella kansallisia kieliä, kieliopinnot

• ohjelmaan sisältyvästä työharjoittelusta sopiminen (kesto, missä, ohjaus, opintopisteet)

• opinnäytetyön laajuus, ohjaus ja arviointi; säädökset osallistuvissa maissa ja korkeakouluissa

7. Opetuksen ja oppimisen järjestäminen

• Akateeminen ja hallinnollinen vastuutaho ja –henkilö.

7.1. Liikkuvuuteen liittyvät kysymykset

• opettajaliikkuvuus ja opiskelijaliikkuvuus

• organisointi, dokumentointi, rahoitus, kolmansien maiden opiskelijoiden viisumi- ja oleskelulupa-asiat

• opiskelijoiden ja opettajien vastaanottoon, asumiseen, orientaatioon ym. liittyvät kysymykset

7.2. Opetusmuodot ja -tavat, opiskelija-arviointi

• monimuoto, virtuaali, luennot, seminaarit, harjoittelu.

• opettajien kielitaidon tason varmennus

• korvaavat tavat suorittaa opintoja, tenttien uusintamahdollisuudet

• opiskelijoiden arvioinnin kriteerit ja arviointi-asteikko (kansalliset tai korkeakoulu-/ yksikkökohtaiset säännöt

7.3. Opintojen ohjaus

• opintojen suorittaminen ja valinnaisuus

• opiskelijoiden etenemisen seuranta

• sopimus ja tiedotus, kauanko ohjelmassa voi opiskella

• HOPS (henkilökohtainen opintosuunnitelma)

8. Tutkinto, tutkintotodistus ja sen liite (Diploma Supplement)

• tutkinnon asema kunkin maan kansallisessa koulutusjärjestelmässä

• tutkinto kuuluu ainakin yhden ohjelman järjestämiseen osallistuvan maan viralliseen tutkintojärjestelmään

• yksi vai useita todistuksia; allekirjoittajat

• tutkintotodistuksen sisältö: oleellisimpien asioiden (mm. yhteistutkinto-ohjelmaan osallistumisen) tulisi käydä ilmi tutkintotodistuksesta; suoritetut opinnot ja lisä-informaatio kirjataan tutkintotodistuksen liitteeseen

• tutkintotodistuksen myöntävä korkeakoulu vastaa tutkinnon laadusta ja siitä, että tutkinto täyttää sille asetetut kriteerit

• jokainen suomalainen korkeakoulu antaa tutkintotodistuksen niille opiskelijoilleen, joille se on antanut tutkinnonsuoritusoikeuden

• tutkintotodistuksen voi antaa vain sellaisesta tutkinnosta, jonka myöntämiseen ko. korkeakoululla on oikeus

9. Ohjelmaa koskeva informaatio ja ohjelman markkinointi: esitemateriaali, www-sivut

• osallistuvien korkeakoulujen yhteinen ja kunkin korkeakoulun oma markkinointi

• kenelle informaatio ja markkinointi suunnataan

• opiskelijarekrytointipohja; halutaanko tietynlaisia opiskelijoita, esim. pääsääntöisesti yhteistyökorkeakouluista ja/tai tietyiltä alueilta

• informaation oikeellisuuden varmistaminen

10. Laadunvarmistus, ohjelman seuranta ja arviointi

• kaikki osapuolet kattava laadunvarmistus-järjestelmä (sis. itsearvioinnin ja mahdollisesti tähän listaan (kohdat 1-9) sisällytettyjä asioita

• opiskelija- ja työelämäpalautejärjestelmä

• ENQA-raportti: Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area (www.enqa.net) -- sis. suositukset korkeakouluille, joita voi hyödyntää myös yhteistutkintojen laadunvarmistuksessa

HAMKin yhteistutkintokumppanit

• IB:llä on sopimuksia 5 oppilaitoksen kanssa:– IT Tralee, Irlanti (vuodesta 1999)– FH Deggendorf, Saksa (vuodesta 2003)– ESC Saint-Etienne, Ranska (vuodesta 1999)– University of Derby, UK (vuodesta 1999)– Beijing Technology and Business University

(BTBU), Kiina (vuodesta 2004)

• Puutarhatalous: HAS den Bosch University of Professional Education, Hollanti (vuodesta 2000)

• Rakennustekniikka: Vitus Bering, Tanska (vuodesta 2000)

Miksi HAMKilla on yhteistutkinto näiden yliopistojen kanssa?

• yhteistyöyliopistot sijaitsevat Suomelle tärkeissä kauppakumppanimaissa

• ennestään pitkä, hyvä yhteistyö ja hyvät henkilökohtaiset suhteet– luonnollinen kehitysaskel syventää

yhteistyötä

• yhteneväiset opetussuunnitelmat– myös näillä yhteistyöyliopistoilla on

englanninkielinen koulutusohjelma

Yhteistutkintojen lisäarvo HAMKissa

• syventää kansainvälistymistä

• kilpailuetu muihin vastaaviin koulutusohjelmiin

• mahdollisuus hyvään urakehitykseen– opiskelijalla on mahdollisuus parantaa

kilpailukykyään työmarkkinoilla– monipuoliset työnsaantimahdollisuudet – usean maan kieli- ja kulttuuriosaaminen– usean maan yritys- ja muut yhteistyökontaktit– eri maissa erilaiset opetusmetodit– helppo löytää töitä, kun saa kaksi tutkintoa

Yhteistutkintojen lisäarvo HAMKissa…

• tavanomaista vaihtoa pidempi, laajempi, syvempi ja antoisampi oppi ja kokemus

• osittain paremmat jatkokoulutusmahdollisuudet– esim. partnerin maisteri- ja MBA-ohjelmissa

• opintojen monipuolistuminen– useita vaihtoehtoja opiskelijalle– eri korkeakouluissa erilaisia vahvuuksia

• kaksi tutkintoa eri maissa nopeasti

Yhteistutkintojen periaatteet HAMKissa

• noin kahden vuoden opinnot (sis. työharjoittelu) kotikorkeakoulussa

• 3. opiskeluvuosi toisessa oppilaitoksessa– suurin osa pääaine- ja sivuaineopinnoista tällöin

• vastaanottava oppilaitos hyväksilukee kotikorkea-koulun opinnot ja ohjaa opiskelijan opintojaksoille

• vain yksi päättötyö/opinnäytetyö – aihe ja vaatimustaso hyväksytään molemmissa

• molemmista korkeakouluista tutkintotodistus

Yhteistutkintojen haasteita HAMKissa• vaativa: opiskelija, henkilöstö, yhteistyö (sis./ulk.)

• tunnetaan perusteellisesti partnerit ja OPSit– luottamus ja yhteensovittaminen– jatkuva yhteydenpito – useat toimijat– Learning Agreement ja siitä poikkeamiset– opiskelijat eivät aina tiedä, mitä heiltä vaaditaan

• sopimuksissa otetaan ennakolta huomioon– pedagogiset seikat (opintojaksot, opetustavat..)– hallinnolliset, organisatoriset ja juridiset seikat– taloudelliset seikat– kulttuurilliset seikat

Yhteistutkintojen kehittämiskohteita• opiskelijavalinta (määrä, markkinointi, tapa…)• erilainen opiskelukulttuuri eri kouluissa• hyväksiluku- ja korvaavuuskäytänteet• korvaavat tavat suorittaa opintoja• opinnäytetyön arviointi ja kypsyysnäyte• opettajien liikkuvuus ja sen kustannukset• kolmansien maiden opiskelijoiden liikkuvuus• opiskelijoiden ja opettajien osaaminen• henkilöresurssit (opetus, ohjaus, yhteydenpito)• eri toimijoiden yhteistyö korkeakoulun sisällä• arviointi ja laadunvarmistusThink Globally, Act Locally – Together we’re strong

kansainvälisten yhteistutkintojen kehittäminen

Documents

suomi kansainvälisten kulttuurivaikutteiden kohtauspaikkana

liikelahjojen markkinoinnin kehittÄminen

joukkoruokailun kehittäminen suomessa

arviointi ja kehittäminen

kylien kehittäminen

jaetun johtajuuden kehittäminen 06032014

suorituskykymittariston kehittäminen

kirjastot.fi:n kehittäminen

kokouskulttuurin kehittäminen: jussi holopainen

arviointikäytäntöjen kehittäminen ammattikorkeakoulussa

etäkuntoutuspalveluiden kehittäminen kelassa

työkäytäntöjen kehittäminen

oppimisratkaisut: kansainvälisten oppimisverkostojen...

laivahyttien välivarastoinnin kehittäminen

graafisen toimintajärjestelmän kehittäminen

hÄrmÄlÄn liikennejÄrjestelyjen kehittÄminen

innovaatiokompetenssien kehittäminen

kks-signaalitunnusjärjestelmän kehittäminen

ammattilaisen ympÄristÖosaamisen kehittÄminen … ·...

järjestön kokeilemalla kehittäminen