avaa ovi metsääsi! - metsakeskus.fi · lämpöä ja vettä. valo: kasvukauden aikana valoa...

AVAA OVI METSÄÄSI!Perustietoa uusille metsänomistajille

Motit liikkeelle -hanke

Lisää metsänomistajien tietoisuutta

omistamiensa metsien

mahdollisuuksista

Kannustaa yrittäjämäiseen

metsätalouden harjoittamiseen

Luo edellytyksiä päätöksentekoon, joka

johtaa metsien monipuoliseen käyttöön,

hyvään metsänhoitoon ja metsäluonnon

monimuotoisuudesta huolehtimiseen.

Toteutusaika: 1.11.2015-31.10.2018

Kumppanit: Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistys

Keskipohja, Koulutuskeskus Sedu ja Keski-

Pohjanmaan koulutusyhtymä

Rahoitus: Julkinen rahoitus tulee Manner-

Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-

keskusten kautta.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Metsien kasvatuksen periaatteet

Termejä ja käsitteitä

Kuvio

Puustoltaan ja kasvupaikaltaan yhtenäinen alue

Metsälö

Yhden tilan metsäalue, joka muodostuu

kuvioista

Leimikko

Kartalle ja maastoon rajattu hakkuu tai muuten

käsiteltävä alue

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Termejä ja käsitteitä

Rinnankorkeusläpimitta

Yksittäisen puun läpimitta 1,3 metrin

korkeudelta

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Keskiläpimitta

Keskimääräinen rinnankorkeusläpimitta

hehtaarilla

Termejä ja käsitteitä

Pohjapinta-ala

Puiden yhteenlaskettu poikkileikkausten pinta-ala

1,3 metrin korkeudelta hehtaarilla, yksikkö m2

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Relaskooppikoeala

Mitataan pohjapinta-alaa relaskoopilla,

lasketaan koealaan kuuluvien puiden lukumäärä

Termejä ja käsitteitä

Runkoluku

Lasketaan puiden kappalemäärä hehtaarilla esim.

ympyräkoealoilla

Keskipituus

Puuston pituuden keskiarvo

Valtapituus

100 paksuimman puun keskipituus hehtaarilla

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Puun osat

Ainespuu

Kooltaan ja laadultaan saha- tai

paperiteollisuuden raaka-aineeksi soveltuvaa

puutavaraa

Apteeraus

Puutavaran hakkuussa mitta- ja laatuvaatimusten

mukaisesti tapahtuva puun rungon

katkaisukohtien määrittely

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Kasvupaikkatyypit

Kasvupaikkatyyppiluokitus kuvaa metsien viljavuutta

ja puuntuotoskykyä kuuteen kasvupaikkatyyppiin

jakaantuva luokitus.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

K i v e n n ä i s m a a t T u r v e m a a tLehdot

Lehtomaiset kankaat Ruohoturvekangas

Tuoreet kankaat Mustikkaturvekangas

Kuivahkot kankaat Puolukkaturvekangas

Kuivat kankaat Varputurvekangas

Karukkokankaat

Kasvupaikat

Kasvupaikat perustuvat Cajanderin metsätyyppioppiin

Kasvupaikat on kehitetty kuvaamaan metsän puuntuotoskykyä

Kasvupaikkojen määritys tapahtuu opaskasvien avulla

Kasvupaikan voi päätellä myös puustosta ja alueen

ominaisuuksista

Puuntuotoskykyyn vaikuttavat:

• ravinteisuus

• vesitalous

• ilmatilavuus

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Kasvupaikat

Kasvupaikan ravinteisuus ja puuntuotoskyky ovat

kehittyneet fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten

kasvupaikkatekijöiden yhteisvaikutuksesta jääkauden

jälkeisenä aikana

Kasvupaikan ravinteisuudella tarkoitetaan maan kykyä

luovuttaa ja varastoida kasvien kasvulle tarpeelliset määrät

ravinteita

Ravinteisuutta on hankala mitata tai päätellä sitä puuston

kasvusta, koska kasvuun vaikuttaa mm. aiemmat käsittelyt

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Kasvupaikat

Kasveille käyttökelpoisia ravinteita vapautuu

maaperään/veteen:

Kivennäisaineksen rapautumisen kautta

Orgaanisen aineksen hajoamisen kautta

Biologisen typen sidonnan kautta

Kuiva- ja märkälaskeuman kautta

Ihmisen toiminnan kautta (lannoitus, kalkitus)

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Kasvutekijät

Kasvien kasvuun tarvitaan ravinteiden lisäksi valoa,

lämpöä ja vettä.

Valo:

kasvukauden aikana valoa riittävästi

puulajeilla erilaiset valovaatimukset

mänty ja koivu valopuita

kuusi puolivarjopuu

metsähoitotyöt vaikuttavat valon määrään

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Kasvutekijät

Lämpö:

• Kasvukauden aikana lämpösumma on kasveille

tärkeämpi kuin vuorokautinen lämpötila.

• Lämpösumma = kasvukauden aikana +5 astetta

ylittävien vuorokausien keskilämpötilojen summa.

Vesi:

• Suomessa vettä sataa enemmän kuin haihtuu.

• Vesi liikkuu maakerrosten välillä, pohjavesi ja

kapillaari-ilmiö.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Lehto (OMaT)

Lehdoille ominaisia piirteitä ovat mm. puuston

monilajisuus ja monikerroksellisuus sekä kenttäkerros,

jossa esiintyy useita vaateliaita ruohoja ja heiniä.

Jäkäliä lehdoissa esiintyy tavallisesti vain puiden

pinnalla. Lehdoissa esiintyy enemmän uhanalaisia

lajeja kuin millään muulla metsätyypillä. Lehdot

jaotellaan kuiviin, tuoreisiin ja kosteisiin lehtoihin.

Opaskasveja:

• Lehto-orvokki

• Lehtoruusukesammal

• Lehtokuusama

• Koiranheisi

• Lehtotähtimö

• Näsiä

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Lehtomainen kangas (OMT)Lehtomaisia kankaita tavataan viljavilla mailla ja pääpuulaji on

kuusi, rauduskoivu, mänty tai haapa. Pensaskerros on tiheämpi

kuin tuoreella kankaalla ja mustikkavarvusto ei ole enää

yhtenäinen peite, vaan kenttäkerroksessa esiintyy yleisesti myös

heiniä ja ruohoja.

Opaskasveja:

• Metsäorvokki

• Metsäliekosammal

• Sormisara

• Ketunlieko

• Käenkaali

• Vuohenputki

• Nuokkuhelmikkä

• Kevätlinnunherne

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Tuore kangas (MT)

Tuoreita kankaita esiintyy keskiravinteisilla moreeni- ja

hietamailla. Tuoreen kankaan pääpuulaji voi olla mänty, kuusi,

rauduskoivu, hieskoivu tai haapa. Pensaista pihlaja, raita ja

harmaaleppä ovat tavallisimmat. Kenttäkerrokselle on

tyypillistä melko yhtenäinen mustikanvarpupeite.

Opaskasveja:

• Metsäkurjenpolvi

• Ahomansikka

• Vadelma

• Metsäimarre

• Metsäkorte

• Metsäkerrossammal

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Kuivahko kangas (VT)

Kuivahkoja kankaita esiintyy vähäravinteisilla moreeni- ja

hiekkamailla. Pääpuulaji on lähes aina mänty. Sekapuustona

tavataan kuusta ja rauduskoivua. Kuivahkot kankaat soveltuvat

erittäin hyvin männyn kasvattamiseen. Pensaskerroksessa on

pihlajia sekä lehtipuiden vesoja. Kenttäkerros koostuu pääosin

puolukasta. Heiniä ja ruohoja esiintyy jonkin verran. Jäkäliä

esiintyy laikuittain mm. kannoilla ja kivien päällä.

Opaskasveja:

• Metsätähti

• Lillukka

• Nuokkutalvikki

• Oravanmarja

• Kevätpiippo

• Vanamo

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Kuiva kangas (CT)

Kuivia kankaita tavataan erityisesti hiekkaisilla mailla.

Pääpuulaji on aina mänty. Pensaskerros on erittäin harva, ja

muodostuu lähinnä rauduskoivun vesoista ja kitukasvuisista

pihlajista. Kenttäkerros muodostuu lähes yksinomaan varvuista

ja valtalaji on yleensä kanerva. Pohjakerroksessa jäkälät ja

sammalet ovat suunnilleen yhtä yleisiä.

Opaskasveja:

• Palleroporonjäkälä

• Isohirvenjäkälä

• Kultapiisku

• Kissankäpälä

• Hietakastikka

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Karukkokangas (CIT)

Karukkokangas on hyvin harvinainen metsätyyppi ja niitä

tavataan vain kaikkein karuimmilla hiekkamailla. Ainoa

tavattava puulaji on mänty. Kenttäkerros on erittäin harva ja

koostuu lähinnä kituliaista varvuista ja muutamista heinistä.

Pohjakerroksen tyypillisin piirre on poronjäkälien

muodostama yhtenäinen matto.

Opaskasveja:

• Poronjäkälät

• Torvijäkälät

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Korpi

Korvet ovat puustoisia soita, joiden pääpuulaji on

yleensä kuusi.

Korvissa esiintyy sekä suolajeja (esim. karhun- ja

rahkasammalia) että ravinteisuudeltaan vastaavan

metsätyypin lajistoa.

Siten esimerkiksi lehtokorvessa esiintyy kostean

lehdon kasvillisuutta ja vastaavasti mustikkakorvessa

tavataan tuoreen kankaan kasvillisuutta.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Räme

Rämeet ovat puustoisia soita, joiden pääpuulaji on

lähes poikkeuksetta mänty. Ravinteisuudeltaan ne

vastaavat kuivahkoa kangasta ja sitä karumpia

metsätyyppejä.

Rämeelle ominaisia kenttäkerroksen kasveja ovat

mm. suopursu, juolukka, vaivaiskoivu, suokukka sekä

vaivero.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Kehitysluokat

Metsikön luontaisessa kehityksessä pioneeri-

puulajit valtaavat alueet (haapa, harmaaleppä,

hieskoivu), kunnes lopulta päätemetsä eli

kliimaksilajit ilmestyvät paikalle (kuusi, mänty)

Kehitysluokka ilmaisee puuston kehitysvaiheen

määrätyllä hetkellä

Metsälöistä määritettyjen kuvioiden

kehitysluokkajakaumaa käytetään metsätalouden

suunnittelussa

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Kehitysluokat

A0 Aukea

S0 Siemenpuumetsikkö

T1 Pieni taimikko (alle 1,3m)

T2 Varttunut taimikko (yli 1,3m)

Y1 Ylispuustoinen taimikko

02 Nuori kasvatusmetsikkö (d1,3 8-16 cm)

03 Varttunut kasvatusmetsikkö (d1,3 yli 16 cm)

04 Uudistuskypsä metsikkö (d1,3 22-30 cm)

05 Suojuspuumetsikkö

(06) Vajaatuottoinen metsikkö

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Kehitysluokat

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

KehitysluokatA0 Aukko

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

KehitysluokatS0 Siemenpuumetsä

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

KehitysluokatT1 Taimikko, alle 1,3 m

T2 Taimikko, yli 1,3 m

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

KehitysluokatO2 Nuori kasvatusmetsä

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

KehitysluokatO3 Varttunut kasvatusmetsä

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

KehitysluokatO4 Uudistuskypsä metsä

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

KehitysluokatO5 Suojuspuumetsä

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

KehitysluokatEri-ikäisrakenteinen metsä

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Metsänhoidon työlajit

Metsänhoidon työlajit

Maanmuokkaus

Metsänviljely:

• Luontainen uudistaminen

• Kylvö

• Istutus

Taimikon varhaishoito

Varsinainen taimikonhoito

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Metsän uudistaminen

Hakatun metsän tilalle perustettava taimikko

• Poikkeuksena alle 0,3 ha pienaukko

Hakkuusta pitää tehdä metsänkäyttöilmoitus

• Ilmoitetaan suunniteltu uudistamismenetelmä

• https://www.metsakeskus.fi/lomakkeet

Tavoitteena uusi tuottava puusukupolvi

• Nopeasti ja varmasti

• Kustannustehokkaasti

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Metsän uudistaminen

Tavoittele uudistamisessa toimivia kokonaisuuksia

• Pienialaisten kuvioiden yhdistäminen

• Metsänkasvatuksen kustannustehokkuus jatkossa

• Maanmuokkaus

• Viljely

• Taimikonhoito

• Harvennukset

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Maanmuokkaus

Tavoitteena on turvata metsänuudistamisen

onnistuminen.

Parantaa myös taimikon alkukehitystä.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Maanmuokkauksen vaikutus

Parantaa siementen itämisen ja taimien

alkukehityksen kannalta oleellisia maan

ominaisuuksia (lämpö- ja ravinneolot, vesitalous)

Vähentää pintakasvillisuuden kilpailua

Vähentää tuhoja (erityisesti tukkimiehentäituhot)

Helpottaa viljelytyötä

Muokkauksessa paljastuva kivennäismaan pinta-ala

vaikuttaa suoraan luontaiseen havupuiden

taimettumiseen, uudistusalalle syntyvän

lehtipuuston määrään ja edelleen taimikonhoidon

tarpeeseen ja ajoitukseen

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Maanmuokkauksen vaikutus

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Maalaji

Ves

ital

ou

stila

nn

e

KeskikarkeaHieno Karkea

Kuiva

Märkä

äestyslaikutus

kääntö-mätästys

laikku-mätästys

ojitus-mätästys

navero-mätästys

Metsänviljely kylväen tai istuttamalla

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Äesjälki

Metsänviljely kylväen tai istuttamalla

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Laikku

Metsänviljely kylväen tai istuttamalla

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Ojamätäs

Metsänviljely kylväen tai istuttamalla

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Taimen istutus laikkumättääseen

Metsänviljely kylväen tai istuttamalla

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Taimen istutus ojamättääseen

Metsänviljely kylväen tai istuttamalla

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Taimen istutus kääntömättääseen

Metsänviljely kylväen tai istuttamalla

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Taimen istutus laikkuun

Metsänviljely kylväen tai istuttamalla

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Taimen istutus äesjälkeen

Taimikon varhaishoito

Heinäntorjunta

Mitä rehevämpi maa, sitä tärkeämpi toimenpide.

Heinäntorjunnan tarvetta on seurattava useamman

vuoden ajan.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Varhaisperkaus

Taimikon perustaminen on iso sijoitus.

Oikein ajoitettu taimikon varhaisperkaus on tärkeä

osa uudistamisketjua.

Lehtipuut kasvavat nuorena havupuita nopeammin.

Lehtipuiden varjossa arvokkaiden havupuiden kasvu

taantuu ja latvusten piiskautuessa taimia vioittuu ja

kuolee.

Varhaisperkaus on tarpeen 4-6 vuoden päästä

viljelystä valtaosalla uudistusaloista.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Varhaisperkaus, mäntyvaltainen taimikko

Kylvömänniköissä varhaisperkaus on yleensä tarpeen

jo alle metrin pituudessa, istutustaimikoissa 1 – 2

metrin pituudessa

Jos vesottuminen on lievää, varhaisperkausta

voidaan viivästyttää 2-3 metrin pituusvaiheeseen

asti (perkaus tällöin kuitenkin työläämpää)

Tiheimpiä mäntytaimituppaita voidaan myös

harventaa ja poistaa huonolaatuisia puita.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Varhaisperkaus, kuusivaltainen taimikko

Varhaisperkaus on yleensä tarpeen jo noin metrin

pituusvaiheessa, varsinkin viljavilla kasvupaikoilla

Voidaan harkita reikäperkausta, jossa lehtipuusto

poistetaan noin metrin säteellä kuusentaimen

ympäriltä.

Etukasvuinen vesasyntyinen lehtipuusto on syytä

poistaa kokonaan.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Varhaisperkaus, koivuvaltainen taimikko

Etukasvuinen, vesasyntyinen lehtipuusto poistetaan.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Taimikonhoito, mäntyvaltainen taimikko

Pyritään harventamaan 3-6 metrin

valtapituudessa.

Harvennetaan tiheyteen 2000-3000 puuta

hehtaarilla.

Mitä varhaisemmin taimikko hoidetaan, sitä

suuremmaksi tiheys jätetään.

Turvemailla taimikonhoitotiheys voi olla em.

tiheyksiä hieman alhaisempi.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Taimikonhoito, kuusivaltainen taimikko

Pyritään harventamaan 3-5 metrin

valtapituudessa.

Harvennetaan tiheyteen 1800-2200 puuta

hehtaarilla (mutta ei istutustiheyttä

harvemmaksi).

Taimikonhoitoa aikaistetaan jos taimikko on

selvästi ylitiheä.

Verhopuut poistetaan hallanaroilla

kasvupaikoilla taimikon ollessa 4-5 -metrinen.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Taimikonhoito, koivuvaltainen taimikko

Rauduskoivikot

Harvennetaan yleensä 4-7 metrin valtapituudessa.

Harvennetaan tiheyteen 1600-1800 puuta hehtaarilla.

Hieskoivikot

Harvennetaan yleensä 5-8 metrin valtapituudessa

Harvennetaan tiheyteen 2000-2500 puuta hehtaarilla.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Taimitiheyden määrittäminen

Ympyräkoeala muodostetaan käyttäen 3,99 m

mittakeppiä.

Ympyräkoealan pinta-alaksi muodostuu noin 50 m2

Lasketaan koealalla olevat taimet.

Kerrotaan koealalla olevien taimien lukumäärä 200:llä,

niin saadaan hehtaarikohtainen taimimäärä.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Kuva:

9 * 200 = 1 800 taimea / hehtaari

Puukauppa ja hakkuut

Suomen puuvaranto

Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin

(VMI) mukaan:

Suomen metsien puuvaranto on 2305 milj. m3

Puuston vuotuinen kasvu 104,0 milj. m3

Puustosta on:

• 50 % mäntyä

• 30 % kuusta

• 12 % hieskoivua

• 4 % rauduskoivua

• 4 % muuta lehti- ja havupuuta

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Suomen metsien puuston tilavuus 1922-2011

Hakkuukertymä ja puuston poistuma

Hakkuukertymä, eli Suomen metsistä hakatun runkopuun

kokonaismäärä oli vuonna 2014 yhteensä 65 milj. m3 ja

vuonna 2015 68 milj. m3.

Hakkuukertymästä:

86 % oli kotimaisen teollisuuden raaka-aineeksi tai

vientiin hakattua tukki- ja kuitupuuta

14 % oli energiapuuta (runkopuuta).

Luonnonvarakeskuksen mukaan suurin kestävä teollisuus-

ja energiapuun hakkuumahdollisuus on tällä hetkellä noin

81 milj. m3 runkopuuta vuodessa, joten siitä oli vuonna

2015 koko maan tasolla käytössä 84 %.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Hakkuukertymä ja puuston poistuma

Puuston poistuma oli vuonna:

• 2014: 79 milj. m3

• 2015: 82 milj. m3

• Määrät sisältävät hakkuukertymän lisäksi myös metsään jäävän

hakkuutähteen runkopuun sekä luontaisesti kuolleen runkopuun.

Jos metsien hakkuumahdollisuudet haluttaisiin hyödyntää

täysimääräisesti, tulisi metsämaan pinta-alasta harventaa 3,5 % ja

uudistaa 1,0-1,1 % vuodessa.

Nyt vastaavat prosenttiluvut ovat Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla 2,42 ja 0,73.

Eli alueen yksityismetsistä on mahdollista lähivuosina hakata 30-40 %

enemmän puuta kuin mitä edellisellä viisivuotiskaudella on hakattu.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Hakkuukertymä puutavaralajeittain ja puuston poistuma

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma 1922-2011

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Puukauppa ja sen suunnittelu

Puukaupan suunnittelu kannattaa aloittaa yhteydenotolla

asiantuntijaan, joka kanssa yhdessä selvitetään:

• Metsän hakkuumahdollisuudet

• Sovitaan hakkuualueen (myyntierän) koosta

• Rajataan alue kartalle ja tarvittavin osin myös maastoon

• Selvitetään alueella mahdollisesti olevat arvokkaat

luontokohteet, jotka vaativat erityiskohtelun

• Selvitetään alueen kaavoitustilanne

Metsänhoitoyhdistyksessäsi tiedetään paikallinen

puumarkkinatilanne ja ajankohtainen puun tarve ostajittain.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Puukauppa ja sen suunnittelu

Metsäteollisuustuotteiden markkinatilanne ohjaa myyntikohteen

sijoittelua niille metsikkökuvioille, joista voidaan hakata kulloisenkin

markkinatilanteen mukaisia kysytyimpiä puutavaralajeja.

Metsäteollisuus elää kvartaalitaloudessa, puiden kiertoikä on 70-90

vuotta. Metsänhakkuusopimuksissa 2 vuoden korjuuaika, mutta

pystyvaranto pyritään pitämään mahdollisimman pienenä.

Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa hyvän perustan

myyntikohteen valinnalle.

Metsänkäyttöilmoitus on tehtävä 10 päivää ennen hakkuun

aloittamista. Ilmoitus on voimassa 3 vuotta.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Pystykauppa vai hankintakauppa?

Pystykauppa

Pystykaupassa luovutetaan metsänhakkuuoikeus puunostajalle.

Puun hinta määritellään siten, että se sisältää pystyssä olevan puun

arvon.

Ostajan kanssa solmitaan hakkuusopimus ja metsänomistajalle

maksetaan puusta kantohintaa. Ostaja hoitaa hakkuun ja

metsäkuljetuksen sekä vastaa korjuun toteutuksesta ja korjuujäljen

laadusta.

Hankintakauppa

Metsänomistaja tekee (tai teetättää) hakkuutyön itse, solmii

hankintasopimuksen ja puusta maksetaan hankintahintaa.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Tarjousten pyytäminen ja hintavertailu

Pyydetään ostotarjoukset ja niiden perusteella

tehdään hintavertailu, jossa otetaan huomioon eri

puunostajien

• Laatutekijät

• Minimiläpimitat

• Katkonta ja tukkipituudet

Sähköinen puumarkkinapaikka, johon ollaan

siirtymässä, parantaa myös erikoispuutavaralajien

myyntimahdollisuuksia.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Metsänhakkuusopimus

Puun määrä, hinta, mittausmenetelmä,

maksuaikataulu ja muut puukaupan ehdot

kirjataan metsänhakkuusopimukseen.

Myyjä ja ostaja allekirjoittavat sopimuksen.

Kauppakirjassa sovitaan mitta- ja

laatuvaatimuksista, korjuumenetelmistä,

ennakkorahoituksesta ja maksuaikataulusta

sekä mahdollisesta puun

menekinedistämismaksusta.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Korjuun valvonta

Valvo että puut korjataan sovitusti.

• Mitta ja laatuvaatimukset

• Mittalaitteen tarkkuus

• Varastopaikat, ojat, painumat, säästöpuut

• Tilitys

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Puukauppatoimijoita

Puunostajia:

Metsäliitto

UPM

Stora Enso

Junnikkalan Saha

Keitele-Forest

Puun välittäjiä:

Metsänhoitoyhdistys

Biowatti

EPM- metsä

Otso

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Toimituskohteita:

Lapuan saha

JET-puu

Hasa

Kohiwood

Akonkoski

Lämpölaitokset

- + kaikki paikalliset puunostajat

Metsäluonnonhoito ja metsien monikäyttö

Metsäluonnonhoito ja metsien monikäyttö

Metsä on taloudellisuuden lisäksi virkistys- ja

ulkoilupaikka, hiihtäen, kävellen, pyöräillen,

metsästäen, marjastaen, sienestäen ym.

rentoutumispaikka arjen kiireiden keskellä.

Luontomatkailun suosio kasvaa (metsästys,

patikointi, kelkkasafarit, koiravaljakot ym.).

Metsästä voidaan myydä puun lisäksi mm.

maata, turvetta ja pintakasvillisuutta.

Metsäluonnonhoidolla pyritään turvaamaan

luonnon tasapaino sekä eläimistön että

kasvilajiston kannalta.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Metsäluonnonhoito ja metsien monikäyttö

Metsäluonnonhoidolla turvataan metsien monimuotoisuutta ja

arvokkaita luontokohteita.

Metsäsertifiointijärjestelmien tavoitteena on turvata metsien

kestävä käyttö. Suomessa käytössä olevat järjestelmät ovat PEFC

(85 % Suomen metsistä) ja FSC (10 % Suomen metsistä).

Monimuotoisuutta lisääviä tekijöitä metsässä ovat mm.:

• Eri puulajien sekoitus

• Lehtipuustoa (etenkin haavat, raidat ja jalot lehtipuut)

• Kolopuut, kelopuut, kääpäiset puut yms. maahan kaatuneet

yksittäiset puut.

Lisäksi huomioidaan vesistöt, riista ja maisema.

Näiden seikkojen avulla edistetään mm. monien uhanalaisten lajien

säilymistä!

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Metsäluonnonhoito ja metsien monikäyttö

Metsäluonnon hoitohankkeisiin voi saada tukea, jos toimenpiteillä on

tavallista laajempi merkitys. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm.:

Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus

Metsäojituksesta aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen tai

korjaaminen (jos toimenpiteellä voidaan osoittaa olevan tavallista

laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta, eikä

kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle)

Metsäluonnon haitallisten vieraskasvilajien hävittämiseen ja niiden

leviämisen estämiseen metsätalousmaalla

Metsä ja suoelinympäristöjen ennallistamiseen

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Jokamiehenoikeus

Jokamiehenoikeus koskee kaikkia Suomessa olevia ihmisiä,

mutta se ei ole voimassa tiukasti suojelluilla

luonnonsuojelualueilla.

Jokainen saa liikkua metsässä ja luonnossa jalan, hiihtäen,

polkupyörällä tai ratsastaen.

Luonnossa saa myös leiriytyä ja kerätä luonnonvaraisia

kukkia, marjoja ja sieniä. Rauhoitettuja kasveja ei saa kerätä.

Hakkuutähteitä ei saa kerätä, eikä puista taittaa oksia tai

ottaa käpyjä.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Jokamiehenoikeus

Jokamiehenoikeuksissa on myös rajoituksia:

• Maanomistajalle tai luonnolle ei saa aiheuttaa vahinkoa

eikä haittaa.

• Moottoriajoneuvoilla liikkuminen ja tulen teko ilman

maanomistajan lupaa on kielletty.

Metsänhoitotöiden lisäksi metsä on oiva ulkoilupaikka,

marjastus- ja sienestyspaikka puhumattakaan riistan

metsästysmahdollisuuksista.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Metsäalan organisaatiot

Metsäalan

organisaatiot

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Viranomaiset

Tutkimus

ja

kehitys

Koulutus

Metsien monikäyttö

Palvelut

Edunvalvonta

Metsänomistaja

Metsäpalveluyrittäjät

Metsäalan organisaatiot - Viranomaisia

Maa- ja metsätalousministeriö (www.mmm.fi)

Johtaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaa. Toimii lainsäädäntötyössä osana valtioneuvostoa ja Euroopan

unionin päätöksentekoa. Hallinnonala kattaa mm. maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden,

eläinlääkintähuollon, riista- ja porotalouden, vesivarojen käytön ja maanmittauksen.

Ohjaa Suomen Metsäkeskuksen toimintaa.

Suomen metsäkeskus (www.metsakeskus.fi)

Suomen metsäkeskus hoitaa metsien kestävään hoitoon ja käyttöön, metsien monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä metsiin

perustuvien elinkeinojen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Metsäkeskus myös valvoo metsälakia.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tehtäviä ovat mm.: yrityspalvelut, maaseutuasiat, ympäristön- ja luonnonsuojelu, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus,

ympäristön tilan seuranta, vesivarojen käyttö ja hoito ja EU:n rakennerahastohankkeet

ELY-keskukset toimivat yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa.

Maanmittauslaitos (www.maanmittauslaitos.fi)

Tekee erilaisia maanmittaustoimituksia, esimerkiksi lohkomisia ja tilusjärjestelyjä sekä tuottaa kartta-aineistoja ja edistää

niiden yhteiskäyttöä. Ylläpitää lisäksi erilaisia kiinteistörekisterejä ja tekee paikkatietotutkimusta.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Metsäalan organisaatiot – Tutkimus ja kehitys

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Luonnonvarakeskus (www.luke.fi)

Luken tutkijat ja asiantuntijat tuottavat uusia ratkaisuja suomalaisen biotalouden kestävään kehittämiseen ja uusien

elinkeinojen edistämiseen.

Lukella on myös lakisääteisiä viranomaistehtäviä: luonnonvarojen seurannat, taimituotanto, torjunta-aineiden tarkastus,

geenivarojen säilytys, kasvihuonekaasujen laskenta, Suomen virallisten ruoka- ja luonnonvaratilastojen tuottaminen.

Helsingin yliopisto (www.helsinki.fi) ja Itä-Suomen yliopisto (www.uef.fi)

Suomessa metsätieteellistä tutkimusta tehdään Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa (Joensuu).

Tapio (www.tapio.fi)

Tapiolla on yli 100 vuoden kokemus tehokkaan ja kestävän metsien hoidon, käytön ja metsäsuunnittelun kehittämisessä sekä

metsiin liittyvissä talous- ja politiikkakysymyksissä. Konsernin toiminta kattaa asiantuntijapalvelut ja koulutuksen, viestinnän ja

kustannustoiminnan sekä laadukkaan metsänuudistamismateriaalin tuotannon.

Metsäalan organisaatiot – Koulutus ja monikäyttö

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Metsäalan koulutus (www.metsaopetus.fi)

Metsäalan ammatteihin voi opiskella ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa.

Metsäkoulutus-sivuilta löydät keskitettyä tietoa metsäalan ammateista ja linkkejä oppilaitosten sivuille.

Suomen riistakeskus (www.riista.fi)

Suomen riistakeskus hoitaa julkisia hallintotehtäviä ja muita riistahallintolaissa määrättyjä tehtäviä. Riistakeskus

toimii maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla ja on osa julkista riistakonsernia.

Riistahallinnolle on asetettu yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, jossa tasapainossa ovat elinvoimaiset

riistakannat, eettinen ja vastuullinen metsästys sekä hallinnassa olevat riistakonfliktit ja riistan aiheuttamat

vahingot. Uusin lisäys vaikuttavuustavoitteisiin on, että riistatalous luo hyvinvointia.

Suomen luonnonsuojeluliitto (www.sll.fi)

Luonnonsuojeluliitto toimii luonnon ja kansalaisten edunvalvojana luonnon- ja ympäristönsuojeluasioissa ja antaa

lausuntoja mm. lainsäädäntöhankkeissa. Liitto tekee myös kansainvälistä yhteistyötä ja vaikuttaa Euroopan unionin

ympäristöpolitiikkaan. Toiminta on puolueista ja muista eturyhmistä riippumatonta.

Metsäalan organisaatiot – Palvelut

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Metsäpalveluyrittäjät

OTSO Metsäpalvelut Oy (www.otso.fi)

Otso Metsäpalvelut Oy on aloittanut toimintansa v. 2016 ja on entinen

metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö.

Yritys tarjoaa valtakunnallisesti mm. metsäsuunnitteluun, metsänhoitoon,

puukauppaan, luonnon- ja ympäristön hoitoon sekä yksityisteihin liittyviä palveluita.

Metsäpalveluyrittäjät (www.sll.fi)

Suomessa toimii useita itsenäisiä metsäpalveluyrittäjiä, joiden toimenkuvat ja palvelut

vaihtelevat paljon.

Metsäkeskus on koonnut karttapalvelun, josta löytyvät Suomessa toimivat

metsäpalveluyrittäjät:

https://www.metsakeskus.fi/metsapalveluyrittajat-kartalla

Metsäalan organisaatiot – Edunvalvonta

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e

Metsänhoitoyhdistykset (www.mhy.fi)

Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien yhdistyksiä ja etujärjestöjä. Jäsenet saavat tietoa ajankohtaisista

metsäasioista ja voit osallistua erilaisiin koulutuksiin. Jäsenet voivat kysyä neuvoja liittyen esim. puukauppaan,

metsänhoitoon, metsäverotukseen tai ympäristön suojeluun. Metsänhoitoyhdistykset ovat jäseniä MTK ry:ssä.

Löydä oman alueesi yhdistys: https://www.mhy.fi/metsanhoitoyhdistykset/yhdistykset-suomen-kartalla

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK (www.mtk.fi)

MTK on ammatti- ja etujärjestö maanviljelijöille, metsänomistajille ja maaseutuyrittäjille. Kaikki ammatit ja elinkeinot

perustuvat uusiutuviin luonnonvaroihin ja niiden kestävään ja taloudelliseen hyödyntämiseen.

MTK on merkittävä ja aktiivinen markkina- ja yhteiskuntavaikuttaja, joka koostuu MTK-liitoista ja yhdistyksistä ja

metsänhoitoyhdistyksistä. Jäseniä ovat myös Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry, ProAgria Keskusten Liitto ja

Suomen Yhteismetsät ry.

Metsäteollisuus ry (www.metsateollisuus.fi) ja Sahateollisuus ry (www.sahateollisuus.com)

Metsäteollisuus ry on metsäteollisuutta harjoittavien yritysten edunvalvontajärjestö, joka edistää metsäteollisuuden

kilpailukykyä ja kannattavuutta vahvistamalla alan toimintaedellytyksiä ja myönteistä julkisuuskuvaa Suomessa ja

kansainvälisesti. Kotisivuilta löytyy paljon tilastotietoa Suomen metsäteollisuuteen liittyen.

Sahateollisuus ry on itsenäisen sahateollisuuden etujärjestö, joka edistää jäsenyhtiöidensä liiketoimintaa näiden

etuja valvomalla.

Kysy lisää!

Kyösti Sipilä, Metsäkeskus ( projektipäällikkö)

kyosti.sipila@metsakeskus.fi / 040 775 1719

Johanna Salla-Uitto, Koulutuskeskus Sedu

johanna.salla-uitto@sedu.fi / 040 680 7054

Katri Pelto-Arvo, Mhy Keskipohja

katri.pelto-arvo@mhy.fi / 040 825 3350

Katri Kulkki, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

katri.kulkki@kpedu.fi / 044 725 0633

Hankkeen yhteyshenkilöiltä voit kysyä lisää metsätalouteen tai Motit liikkeelle -hankkeeseen liittyvistä asioista.

w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e

w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e