asumisneuvonnan perustaminen kaupungin palvelujÄrjestelmÄÄn
Post on 30-Jan-2016
47 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
ASUMISNEUVONTAKOULUTUSARA 16.10 2012
Anne Kinni
ASUMISNEUVONNAN PERUSTAMINEN KAUPUNGIN
PALVELUJÄRJESTELMÄÄN
• Asumisneuvonta on Helsingin Sosiaaliviraston asunnottomuutta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan erilaisiin asumissosiaalisiin ongelmiin
• Toimintaa tukee myös ARA• Asuntoyhtiöissä voi olla ongelmia
vuokravelkojen, häiritsevän elämän tai asunnon huonon hoidon kanssa
• Häätötilanteet ovat haasteellisia, aikaa vieviä ja taloudellisesti raskaita prosesseja
HELSINGIN ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI
• Asumisneuvonta on Helsingin Sosiaaliviraston asunnottomuutta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan erilaisiin asumissosiaalisiin ongelmiin
• Toimintaa tukee myös ARA• Asuntoyhtiöissä voi olla ongelmia
vuokravelkojen, häiritsevän elämän tai asunnon huonon hoidon kanssa
• Häätötilanteet ovat haasteellisia, aikaa vieviä ja taloudellisesti raskaita prosesseja
• Asumisneuvonnan avulla voidaan vaikuttaa naapurisopuun ja järjestyshäiriöihin akuutisti ja parantaa asuinympäristön viihtyvyyteen
• Asumisneuvojalla on kanavat ja valtuudet hoitaa vaikeitakin asioita
• Asukkaiden asuminen voidaan turvata ja toisaalta tarvittaessa tukea asukasta pakollisissa häätöprosessissa saamaan tarvitsevansa hoito- tai muun palvelupaikan/tuetun asumispaikan
ASUMISNEUVONTA
ASUMISNEUVONTA
Hanke kehitettiin vastaamaan Helsingin alueellisia erityispiirteitä ja tarpeita
Nykyisessä laajuudessaan toiminut vuodesta 2009
Asumisneuvonta vakinaistettiin 2011 lopussaAsumisneuvojia yhteensä 14
Työskentely tapahtuu joko kiinteistöyhtiössä tai sosiaaliasemalla
Pysyvät alueelliset yhteistyörakenteet luotuMukaan tulleet myös yksityiset ja
yleishyödylliset yhteisöt
ASUMISNEUVONNAN STRATEGINEN TOIMINTAMALLI
Toimintaym -päristö
Yhteiskun-nalliset tekijät
Toiminta-Ajatus, visioAsumis-sosiaalinen työ, kriisi-luonteinen työ,palvelu-ohjaus
Strategia: asumisneu-vonta kiinteistöyhtiöissä, sosiaaliasemilla
ARVIOINTITilastointi, raportointiverkosto-yhteistyöko-kokoukset
Arvioin-nin yhteis-kunnalli-nen merkitys:Nostaa esiin asumisso-siaalisia ilmiöitä
Asiakastyö,parityö,
välittömät interventio
t,verkostoty
ö
Organisaatio:
Sosiaalivirasto
Kiinteistövi-rasto(ARA)
Tavoite: häätöjen jasyrjäytymi-
sen ennaltaehkäi-seminen
TULOSTEN ARVIOINTIKustannus-laskelmat
Ilmiöiden tarpeisiin
vastaaminen, työmenetelmi
en kehittäminen
Asumisneuvonnan toimintamalli on keskeinen pitkäaikaisasunnottomuutta ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevä toimintamuoto
Asumisneuvonnalla voidaan vaikuttaa useisiin asumissosiaalisiin ongelmiin varhaisessa vaiheessa ja tehokkaasti tekemällä yhteistyötä kiinteistöyhtiöiden, viranomaisverkoston ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa
Asumisneuvonta vaikuttaa yksittäisen henkilön, perheiden ja asuinyhteisöjen hyvinvointiin ja ehkäisee segregaatiokehitystä
ASUMISNEUVONTA
ASUMISNEUVONNAN KUSTANNUSHYÖDYTKiinteistöyhtiössä toimiva asumisneuvoja
tekee asiakkaan kanssa ennaltaehkäisevää työtä asuntojen huonoon hoitoon, vuokrarästeihin ja asumishäiriöihin.
Tällöin yhtiö säästää häätöprosesseihin liittyvissä hallinto- kustannuksissa, mahdollisissa vuokratappioissa ja korjauskustannuksissa.
Lisäksi varhainen puuttuminen ennaltaehkäisee vakavia naapuruusriitoja ja lisää yleistä asumisviihtyvyyttä. Kiinteistöyhtiö hyötyy selvästi myös sosiaalialan ammattilaisen tuomasta ammatillisesta osaamisesta ja verkostokontakteista.
ASUMISNEUVONNAN KUSTANNUSHYÖDYTAsumisneuvonnan hankkeen kahden
vuoden seurannassa merkittävimpänä tuloksena nousevat Helsingin kaupungin häätöjen vähentymiset ja tätä kautta asunnottomuuden väheneminen määrällisesti. Syrjäytymisen ja asunnottomuuden ehkäisemisestä hyötyvät ennen kaikkea asiakkaat itse, mutta laskennallisesti siitä hyötyy myös sosiaali- ja terveystoimi ja muu julkistalous, sekä kiinteistöyhtiöt.
ASUMISNEUVONNAN KUSTANNUSHYÖDYT KIINTEISTÖYHTIÖLLE
Yhden häätöprosessin kustannukset voi olla 5000–20 000 euroa riippuen tapauksesta. Asumisneuvojien seurantaraportissa oikeudesta peruuntuneiden häätöjen määrä oli kahden vuoden aikana 148 kpl. Häätökustannukset ovat yleisemmin n. 5000 euroa. Kiinteistöyhtiöt ovat tänä aikana säästäneet kustannuksista keskimäärin (5000 x 148) yhteensä 740 000 euroa.
Maksusuunnitelmia on ollut yhteensä 3682 kpl. Ilman sopimuksia asukas olisi mahdollisesti ajautunut vaikeaan vuokravelkatilanteeseen ja mahdollisesti häätötilanteeseen. Näin ollen peruuntuneita häätöprosesseja voi olla tuhansia.
KUSTANNUSSÄÄSTÖT SOSIAALITOIMEENHelsingin sosiaalivirastolle koituu
häätöprosessista huomattavia kuluja. Häätökustannuksiin tulevat mahdollisten vuokrarästien lisäksi raivaussiivouskuluja, muuttokuluja ja tilapäismajoituskustannuksia.
Vuoden 2011 loppuun mennessä sosiaalitoimi oli maksanut kriisimajoituksista yhteensä 4 654 448 miljoonaa euroa. Asunnottomuuden seuratessa tulevat kustannuksiksi mahdollisesti myös asuttaminen asuntoloihin tai hoitokoteihin.
KUSTANNUSSÄÄSTÖT SOSIAALITOIMEEN
Yhden perheen kriisimajoituskustannukset ovat n. 2500/kk (Forenom). Asumisneuvojien oikeudesta
peruuntuneita häätöjä oli 148. Asumisen jatkuessa sosiaalitoimen ei ole tarvinnut
sijoittaa asukasta/perhettä tilapäismajoitukseen ja siitä tulleita säästöjä on keskimäärin tullut yhteensä 148 x 2500= 370 000/kk (vuodessa 4 440000)
Usein perheet asuvat enemmän kuin kuukauden tilapäismajoituksessa.
ASIAKKAAN KOULUTUSTAUSTA (N= 3694)
PÄÄASIALLINEN TULONLÄHDE
ASIAKASRYHMÄ
ALKUVAIHEEN INTERVENTIO
VERKOSTOTYÖ
ASIAKASPROSESSI
HALLINNOINTI JA ORGANISOITUMINEN VERKOSTOON
Helsingin asumisneuvonta kuuluu hallinnollisesti Sosiaaliviraston aikuisten palveluiden vastuualueeseen
Asumisneuvoja ja esimies sosiaaliviraston vakituista henkilökuntaa
Kaupungin kiinteistöyhtiöiden (9) kanssa laadittu toimeksiantosopimus, jossa keskeiset työnkuvat ja roolit määritelty. Kiinteistöyhtiöt maksavat asumisneuvojan henkilöstökustannuksista 5- 20 %
riippuen asumisneuvojan työpanoksesta yhtiössä
Asumisneuvontatyön suunnittelu ja työn käynnistäminen
1. Asumisneuvonnan tarvekartoitus:Miksi kunta tarvitsee asumisneuvontaa?Onko tarvekenttä sosiaalitoimessa,
kiinteistöyhtiöissä, järjestöissä, vai näissä kaikissa? ( Alustavat suunnitelmat )
Kuka järjestää?Mistä rahoitus?Olemassa olevat toimintatavat, palvelut,
käytännötStrateginen toimintasuunnitelmaRekrytointi ja asumisneuvojan toimenkuvaAsumisneuvojan tiimi/esimiehen tuki ?
Hallinnointi ja organisoituminen verkostoon: rakenteetToimintamuotoja kehitetty Helsingin
alueellisia tarpeita huomioon ottaenJokaisella asumisneuvojalla on alueellaan
muodostettu pysyvät yhteistyöryhmät, joihin osallistuvat alueen verkostot:
Sosiaaliaseman johtavat sosiaalityöntekijät
Lastensuojelun/vartun työntekijäKotihoidon työntekijätVammais- ja vanhustyön johtavat st:tAlueen kiinteistöyhtiöiden
Tj/isännöitsijä/vuokravalvojatPsykiatrian/päihdepalveluiden työntekijä
Hallinnointi ja organisoituminen verkostoonAlueellisten yhteistyökokousten
työmuodot ja tavoite:
MARKKINOINTI JA ASIAKASSEGMENTIT
Segmentointi asumisneuvonnassa:Eri alueilla ja asiakasryhmillä on erilaisia tarpeita:Helsingissä alue-erot näkyvät asiakasryhmien
sosioekonomisessa taustassa, asuntokannan iässä ja kokoeroissa (perheasunnot/pienet asunnot)
Tausta määrittelee myös asumisneuvojan työnkuvaa
Ja yhteistyörakenteitaAsumisneuvonnan tarvekartoituksessa erot hyvä
ottaa huomioon – tämä mahdollistaa tehokkaan työmuodon ja voimavarojen kohdentamisen oikeaan palvelukohtaan
MARKKINOINTIMarkkinointi asumisneuvonnan
tarvekartoituksen yhteydessäKeskustelutilaisuudet
asumisneuvontapalveluistaJo olemassa olevien tutkimusten ja kokemusten hyödyntäminen tiedottamistilanteissaAlueellinen markkinointi: jalkautuminen
palvelujärjestelmään ja kiinteistöyhtiöihinMedian hyödyntäminenAsumisneuvojien tietojen jakaminen alueellaHallinnon sisäinen markkinointi (johtoryhmät,
tiimit, seminaarit)
Asumisneuvontaa koskevat laitLaki asuinhuoneiston vuokrauksesta
(481/1995)Perustuslaki (731/1999)Ulosottolaki (371/1895,kumottu säädöksellä
705/2007)Asumistukilaki (408/1975)Sosiaalihuoltolaki (710/1982)Asunto-osakeyhtiölaki (809/1991,kumottu
säädöksellä 1600/2009)Lastensuojelulaki
TIETOSUOJA JA LAKIKYSYMYKSETI
LainsäädäntöOlennaisia lakeja asumisneuvonnan työn
kannalta:Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta
(481/1991), jossa määritellään vuokralaisen keskeiset oikeudet ja velvollisuudet
Sosiaalihuoltolaki (710/1982), jossa määritellään, miten ja mitä sosiaalipalveluja kunnan on tuotettava. Esim. häädön uhatessa kunnan on järjestettävä asumispalveluja
TIETOSUOJA JA LAKIKYSYMYKSET
Lastensuojelulaki (417/2007)Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata
lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Turvattu asumistilanne katsotaan kuuluvaksi osaksi turvallista kasvuympäristöä.
TIETOSUOJA- JA LAINSÄÄDÄNTÖ
TYÖYHTEISÖN TIIMIYTTÄMINENAsumisneuvojan ammatti-identiteetin
luominen:Keskeistä uutta toimintatapaa luodessaHelsingin asumisneuvonnassa on oppivan
organisaation kulttuuri; Luodaan olosuhteet, jossa oppiminen mahdollistetaan ja jokainen voi vaikuttaa toimintaan ja tuloksiin:
Yhteinen visio ja tavoite
Avoin toimintakulttu
uriTiimioppimine
n
Tiimitapaamiset
Yksilökeskustelut
TyönohjausPerehdytys
Kollegiaalinen tuki
Kehittämispäivät
TyömenetelmätAsumiseen liittyvä yksilö- ja
perhekohtainen palveluohjausAsumisen ongelmien kartoittaminen ja
tarvittavien toimenpiteiden suorittaminen koko asiakasprosessin ajan yhdessä asiakkaan ja verkostotoimijoiden kanssa
Asukkaan kriisiluonteinen auttaminen ja ohjaaminen tarvitsemiinsa palveluihin
Kotikäynnit, vuokravelkaseuranta, kannatteleva työote
Asumisviihtyvyyteen liittyvä riskien ennaltaehkäisy, kulttuurikonfliktien ja naapuririitojen sovittelu
Häädön saaneiden auttaminen (hallittu häätöprosessi)
Asumisneuvojien työ sisältää vaativia asiakasprosesseja. Työntekijältä vaaditaan ammatillista moniosaamista, kykyä tehdä ratkaisuja ja nopeita interventioita. Työ on myös kriisiluonteista ja psyykkisesti kuormittavaa lähityötä. Asiakasprosessit saattavat olla pitkäkestoisia ja tilanteet voivat muuttua äkillisesti. Tämä saattaa altistaa myötätuntouupumukselle (sijaistraumatisoituminen), joka voi johtaa pitkäaikaisena oireena työkyvyttömyyteen .
TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI
Itsenäinen työskentely ja laajan viranomaisverkoston kanssa tehtävä työ asettaa haasteita, jotka tarvitsevat vahvan työyhteisön, tiimin, mukanaoloa.
Työyhteisössä tulee olla vankat rakenteet yhteistyölle ja työyhteisön kehittämiselle. Työyhteisön kehittäminen tulisi olla jatkuvaa ja uusiin tilanteisiin reagoivaa.
Turvallisuus asiakastapaamisessa arvioidaan etukäteen (riskiarviointi) ja käytetään työparia aina, kun asiakasta ei tunneta
Kaikista vaara- ja uhkatilanteista raportoidaan
TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI
Työyhteisön hyvinvointi on kaiken työn
lähtökohta. Voimaannuttavan (empowerment) työyhteisön kehittämisessä on huomioitava seuraavia asioita:
työntekijän osaamisen tunteen kokeminentyön merkityksen näkeminenarvostuksen kokeminenyhteisöllisyystyön tärkeyden kokemus
TYÖYHTEISÖN VOIMAANNUTTAMINEN
Menetelmiä työyhteisön kehittämisessä ovat säännölliset tiimipalaverit, tarvittaessa yksilökeskustelut esimiehen kanssa, kehityskeskustelut ja kouluttautuminen.
Työnohjauksen on oltava jatkuvaa ja tarpeeseen vastaavaa. Arviointi ja palaute tulisi olla ammatillista osaamista tukevaa ja reflektoivaa dialogia.
Menetelmät asumisneuvojan työn tukemiseen
Dokumentointi ja arviointiAsumisneuvojat tilastoivat asiakasprosesseja
ja laativat tarvittaessa lyhytraportteja (Digium)
Käytössä on myös sosiaaliviraston ATJ-järjestelmä (sosiaalityöntekijän laajat oikeudet)
Kela-oikeudetKiinteistöyhtiössä myös mahdollista käyttää
vuokranseurantaohjelmaaEsimies tekee säännölliset raportit johdolle ja
ARA:lleTyöntekijän tilastoja käytetään
yhteistyökokouksissa
KIITOS!
top related