Arktista osaamista Antarktikselle

Astma yleistyy

Elämäntavat uusiksi

VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA • 3/2012

rAtkAistAvissA

Kaivosten ympäristöongelmat

Julkaisija: Oulun yliopisto Päätoimittaja: Tapio Mäkinen toimituspäällikkö: Tiina Pistokoski Graafinen suunnittelu: Petri Ovaskainen toimitusneuvosto: Erkki Alasaarela, Sakari Jussi-Pekka, Sanna Järvelä, Erkki Karvonen, Karoliina Kekki, Olli Silvén, Tapio Mäkinen, Tiina Pistokoski

Alumniverkostoon rekisteröityneiden osoitteenmuutokset: alumnirekisteriin https://alumni.oulu.fi. Muut osoitteenmuutokset: sähköpostilla

Yhteystiedot: sähköposti: | www.oulu.fi/aktuumi | Puhelin 0294 48 4091 Painatus: Painos 7000 | Joutsen Median Painotalo kannen kuva: Talvivaara

Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, otsikoida ja käsitellä lähetettyjä kirjoituksia. ISSN 0788-7132

VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA • NrO 3 kESÄkUU 2012 • 22. VSk

Juh

A SA

rK

KIN

EN

TAlv

IvAA

rA

Toimitusjohtaja, filosofian tohto-ri Tony Manninen valittiin Oulun yliopiston 14. vuoden Alumnik-si. Oulun yliopistoseura perus-teli valintaa hänen ansiokkaal-la työllään oululaisen pelitekno-logian ja alan yritystoiminnan kehittämisessä.

Mannisen yritys ludocraft Oy tekee pääasiassa koulutus- ja hyötypelejä. Manninen uskoo pe-lien voivan auttaa ihmistä eri yh-teyksissä, kuten lääketieteessä terveydenhoidon virtuaalisimu-laattoreina tai mielenterveyden hoidossa.

ArtikkElit:

Arktista osaamista Antarktikselle........................... 14

Astma yleistyy ..................................................................... 16

robottien tutkija ................................................................ 18

Oikealla ohjauksella terveempiin elämäntapoihin ......................................20

Syrjäytyminen – jopa sosiaalinen kuolema ........26

lyhyet .......................... 3Kommentti ............... 3Pääkirjoitus .............. 6Puheenvuoro.......... 8

Nimitykset .............28väitökset .................28Karvonen ............... 30Oulu.fi .......................31

vAkiot:

osaamisella kaivosten ongelmat hallintaan | 10

Kaivosala eli vuosia hiljaiseloa kunnes läh-ti uuteen nousuun muutama vuosi sitten. Tämä on syynä viime aikoina julkisuuteen nousseisiin ympäristöongelmiin, arvioivat asi-antuntijat. heidän mukaansa alan koulutuk-seen ei panostettu eikä uusinta tutkimustie-toa osattu heti soveltaa käytäntöön.

Kaivosalan koulutus on nyt aloitettu Ou-lun yliopistossa ja tutkimusta tehdään useil-la aloilla. Tutkijat uskovat, että vahvistamalla osaamista ja tutkimusta kaivosten ympäris-töongelmat pystytään ratkaisemaan.

Pelialan pioneeri vuoden Alumniksi | 24

2 Aktuumi | 3/2012

KuvA

T: MIK

A SIITO

SEN Pr

O g

rA

du

-Tu

TK

IElMA

SSA T

uO

TET

uSTA

vId

EOSTA

.

Jokapaikan tietotekniikkaa tut-kiva uBI-ohjelma tarkastelee kaupunkitilaa ”älykkäänä ym-päristönä” keskittyen erityises-ti ihminen-kaupunki -vuorovai-kutukseen. Siinä missä mobiili-en ja henkilökohtaisten laittei-den vaikutus ihmisten elämään tunnetaan jo hyvin, älykkäät ympäristöt ovat vielä avoin tutkimusongelma.

Tutkimuksen tekemistä varten olemme rakentaneet yhteis-työssä Oulun kaupungin kans-sa Oulun ydinkeskustasta älyk-kään ympäristön, avoimen ja julkisen kaupunkilaboratorion, jonka monipuolinen tietotekni-nen infrastruktuuri mahdollis-taa erilaisten palvelujen tarjoa-misen suurelle yleisölle aidossa kaupunkiympäristössä. Näin luomme pidemmän ajan kulu-essa teknisen ja kulttuurillisen valmiuden ja kriittisen massan aitoja käyttäjiä.

Kun ihmiset käyttävät infra-struktuureja ja palveluja itse-näisesti omas-ta vapaasta tahdostaan, toivottavasti pitämättä itseään minään koe-kaniineina, niin saamme laadu-kasta tutkimusaineistoa ja tie-toa infrastruktuurin ja palvelu-jen toimivuudesta ja ihminen-kaupunki -vuorovaikutuksesta.

TIETOTEkNIIkAN PrOfESSOrI

TIMO OJALA, OULUN YLIOPISTO

PrOfESSOrILUENNOSSAAN 9.5.2012

vanhusten turvaopastin -konsepti on voitta-nut eurooppalaisen design For All -kilpailun. Se palkittiin parhaana living labs -kategori-assa. voitto julkistettiin Barcelonassa 19.4.

Turvaopastin on lievistä muistihäiriöstä kärsiville vanhuksille suunnattu opastus- ja turvajärjestelmä. Se tukee vanhusten itse-näistä selviytymistä kotona ja kodin lähiym-päristössä, esimerkiksi kauppa-asioinnissa. Järjestelmä helpottaa yhteydenpitoa vanhuk-sen, lähiomaisten ja tarvittaessa kuljetus- ja turvapalvelun välillä. Teknisesti järjestelmä on uudenlainen älypuhelinsovelluksen, älykotiva-rustuksen ja internet- ja mobiiliverkkopalve-lun yhdistelmä.

Turvaopastin-konseptia on kehitetty pro-

vanhusten turvaopastin menestyi kilpailussa

fessori Petri Pullin johdolla Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen, arkkiteh-tuurin osaston, lääketieteen tekniikan yksi-kön, vTT:n ja Odl:n yhteistyönä Suomen Akatemian rahoittamassa vanhusten äly-käs elinympäristö -tutkimusprojektissa. Kon-septia on jatkokehitetty TEKESin TulI-oh-jelman ja rakennettu ympäristö -ohjelman ryhti-projektissa.

design for All on tuotteiden ja palvelui-den esteettömyyteen ja saavutettavuuteen pyrkivä konsepti, johon liittyvät innovaati-ot eri tieteenaloilla edistävät helppokäyttöi-syyttä. Kilpailussa oli mukana 60 kilpailutyö-tä 17 eri maasta. Palkintoja jaettiin neljässä kategoriassa.

3

Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammatti-korkeakoulu (Oamk) perustavat Business Kit-chen -kasvuyrittäjyyskeskuksen. Alkusyksyllä Oulun kaupungin keskustaan avattava Busi-ness Kitchen tulee toimimaan avoimena in-novaatioympäristönä, jossa järjestetään kas-vuyrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille säännöllisesti hyödyllisiä tapahtumia, kilpailuja ja seminaareja. Keskus vä-littää lisäksi yritysten toi-meksiantoja opiskelijoille.

Yhteiset tilat helpottavat yrittäjyyshenkis-ten ihmisten kohtaamista, ideointia ja koke-musten vaihtoa. Keskeistä toiminnassa on Oulun alueella olevan osaamisen hyödyntä-minen ja aidon elinkeinoelämäyhteistyön li-sääminen. Business Kitchenin asiakkaita ovat yrittäjyyttä suunnittelevat ja yrityksen perus-taneet startup-yrittäjät, kasvuun tähtäävät pk-yritykset sekä alueen korkeakoulut.

Business Kitchen -yrittäjyyskeskus liittyy Oulu growth venturing (Ogv) -hankkee-seen, jonka taustalla ovat Oulun innovaatio-allianssi, Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjan-

MediaTeam Oulu -tutkimusryhmä on kehit-tänyt uutta teknologiaa verkosta katsottavi-en tv-ohjelmien löytämiseen ja sisällön seu-rantaan. Mediaseinä-verkkopalvelu ja siihen liittyvä tv-ohjelmien hakupalvelu auttavat katsojia löytämään tehokkaasti heitä kiinnos-tavia ohjelmasisältöjä digitaalisesta tv-lähetys-virrasta ja verkkopalveluista.

Mediaseinä-palvelussa tietokone tunnistaa automaattisesti ohjelmien sisältöä parhaiten kuvaavia asiasanoja. Palvelu seuraa seitsemän digitaalisen televisiokanavan tarjontaa. Asia-sanojen kautta pääsee tarkastelemaan ohjel-masta muodostettuja kuvallisia lainauksia.

Palvelu on kehitetty uusien teknologioiden tutkimukseen ja kehitykseen. Sen toiminta perustuu laskennallisen älykkyyden menetel-miin: digitaalisessa lähetysverkossa esitettyjä tv-ohjelmia analysoidaan tekstitystiedon pe-rusteella ja niistä luodaan koosteita palvelun verkkosivuille.

tehohoitopotilas tarvitsee psyykkistä tukea

Suomessa hoidetaan vuosittain yli 30000 potilasta aikuisten te-ho-osastoilla. Suurin osa potilais-ta on työikäisiä ja perusterveitä, joiden toipumista vaikeasta sai-raudesta tulisi tukea kaikilla mah-dollisilla tavoilla.

Tehohoitopotilaan psyykkinen elämänlaatu on tehohoidon jäl-keen heikko. Tehohoidon aikai-set kokemukset ovat potilaille yleensä ahdistavia ja pelottavia. he muun muassa näkevät nuk-kuessaan painajaisia. Potilaiden kokemuksiin vaikuttaa erityisesti hoitoympäristö.

Kokemus elämänlaadusta pa-rantuu psyykkisen tuen avul-la, totesi väitöstutkimuksessaan terveystieteiden maisteri Merja Meriläinen. Tehohoitopotilaiden toipumisessa avainasemassa on jälkiseurantapoliklinikka, jonka kautta potilaat ja heidän omai-sensa saavat tietoa sairaudesta ja sen hoidosta.

väitöstutkimus koostuu teho-hoitoympäristöä, potilaiden ko-kemuksia ja psyykkistä elämän-laatua sekä tehohoidon jälkiseu-rantaa koskevista osatutkimuk-sista. Tutkimus pohjautuu teho-hoitopotilaan hoitovuorokausien tarkkailuun ja tehohoidon jäl-keisiin haastatteluihin. Tulok-sia voidaan hyödyntää tehohoi-don ja tehohoitotyön opetuksen kehittämisessä.

Mediaseinä hyödyntää tutkimuksessa kehi-tettyjä videon haku- ja selailutekniikoita oh-jelmasisällön käsittelyssä. MediaTeam on yli kymmenen vuoden ajan tutkinut digitaalisia hakujärjestelmiä ja kehittänyt niiden sovelluk-sia. ryhmä toimii Oulun yliopiston tietotek-niikan osastossa.

Palvelu ja haku verkossa: www.kuukkelitv.fi/mediaseina

maan liitto. Tavoitteena on luoda uusi yhteis-työhön perustuva toimintamalli yrittäjyyden, kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi.

hankkeessa jalostetaan liikeideoita ja ke-hitetään kasvuun tähtääviä yrityksiä yhteis-kehittelyllä eli niin sanotulla co-creation -periaatteella ja tuomalla yliopiston ja am-

mattikorkeakoulun osaa-minen yritysten saata-ville. Yrityskehityksessä hyödynnetään Oulun yli-opistossa ja Oulun am-

mattikorkeakoulussa kehitettyjä tuotteistet-tuja palvelukonsepteja muun muassa kan-sainvälistymisessä, myynnissä ja erilaisissa kehittämisprojekteissa.

Business Kitchenin toimitiloihin sijoittu-vat muun muassa Oamkin yrityshautomo, Ogv-hankkeen yrityskehitystoiminnot, TIP-PI-hankkeen opiskelijatoimeksiantojen väli-tyspalvelut, BusinessOulun toimintoja, opis-kelijoiden yrittäjyysyhteisö OuluSES ja useita startup-yrityksiä. Yhteistyössä ovat mukana myös Oulun Yritystakomo ja startup-keskus Starttaamo.

Uutta teknologiaa tv-ohjelmien seurantaan

Uusi kasvuyrittäjyyskeskus ouluun

4 Aktuumi | 3/2012

Pää

kir

Joit

Us

Tavoitteet hyvät – panostus riittämätön

Horisontti 2020 on EUrooPAn koMission ehdotus Eu:n tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan uudeksi puite-ohjelmaksi vuosille 2014–2020. Sen keskeisenä tavoit-teena on korkeaan laatuun pohjautuvan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen ja huippuosaami-sen levittäminen kaikkialle Eurooppaan. lisäksi painot-tuu korkeakoulujen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö.

huipputason tiedettä tuetaan kaksinkertaistamalla Euroopan tutkimusneuvoston ErC:n ra-hoitusosuus 7 miljardista 13 miljardiin euroon. Tutkimuksen infrastruktuureihin ehdotetaan 2,4 miljardia euroa, uusiin ja kehitteillä oleviin teknologioihin 3,1 miljardia euroa ja Marie Curie -liikkuvuusohjelmaan 5,75 miljardia euroa.

ErC-rAHoitUksEn kAksinkErtAistAMinEn on erinomainen ehdotus. Sen sijaan huoles-tuttavaa on, että Marie Curie -ohjelman osuus kokonaisbudjetissa laskee. Tämä ei ole lin-jassa kansainvälistymisen ja tohtoreiden liikkuvuuden edistämisen kanssa. Myöskään komis-sion suunnitelma kaksinkertaistaa tutkimusinfrastruktuurien määrä ilman vastaavaa mää-rärahojen korotusta ei edistä kokonaistavoitetta nostaa Eurooppa maailman tutkimuksen kärkeen.

Oulun yliopiston näkökulmasta olisi toivottavaa, että Eu:n jo aloittamat hyvät tutkimusta tukevat hankkeet, ErC, ESFrI-infrastruktuuriohjelma ja Marie Curie -ohjelma, saisivat riit-tävän tuen ja niiden hallinnointi tehtäisiin tutkijoille houkuttelevaksi.

kAnsAllisEn innovAAtiostrAtEGiAn toimeenpanosta on laadittu selonteko eduskun-nalle. Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa korkeakoulut ovat keskeisiä toimijoita ja niille asetetaan erityisiä tavoitteita. Niiden odotetaan muun muassa koulutuksessaan otta-van huomioon työelämän osaamistarpeiden muutokset sekä lisäävän alueiden kilpailukykyä parantamalla koulutuksen ja tutkimuksen laatua. uusia innovaatioita odotetaan syntyvän korkeakoulujen, yritysten ja tutkimuslaitosten välisessä yhteistyössä.

Selonteossa esitetty tavoite nostaa tki-toiminnan rahoitus neljään prosenttiin BKT:sta ei näillä näkymin tule toteutumaan. vuosina 2012–2015 yliopistojen rahoitus tulee asettumaan vuoden 2012 tasolle, ja Suomen Akatemian sekä Tekesin kautta tuleva tutkimusrahoitus laskee.

JUlkinEn tUtkiMUsrAHoitUs lAskEE tämän hetken tiedon perusteella reaalisesti kaikki-aan 120 miljoonaa euroa vuoden 2011 tasoon verrattuna. lisäksi uuden yliopistolain mukai-nen yliopistoindeksi puolitettiin tälle vuodelle ja jäädytetään kokonaan vuodeksi 2013. Tä-mä tietää yliopistoille ensi vuonna 40 miljoonan euron leikkausta määrärahoihin.

Selonteossa on runsaasti hyviä tavoitteita, jotka ovat myös linjassa yliopistojen omien ta-voitteiden kanssa. Yliopistoindeksin jäädyttäminen ja julkisen tutkimusrahoituksen leikka-ukset eivät niitä tue. Yliopistot ovat sitoutuneet rakenteelliseen kehittämiseen ja niillä on myös täysi syy odottaa, että poliittiset päätöksentekijät tukevat hallitusohjelman ja yliopis-tojen omien linjausten mukaisia rakenteellisia uudistuksia.

lauri lajunenrehtori

Juh

A SA

rK

KIN

EN

Metsämyyrä osoittaa saastuneen maa-alueen

Metsämyyrä toimii hyvin diok-siineilla saastuneen maa-alueen osoittajana. dioksiinin vaikutus metsämyyriin näkyy erityisesti niiden hampaiden kehityksessä. Samalla alueella elävistä pelto-myyristä mitatut dioksiinipitoi-suudet ovat huomattavasti met-sämyyrien pitoisuuksia pienem-mät. Myyrälajien välillä on eroja aineenvaihdunnasta vastaavien entsyymien toiminnassa dioksii-neille altistumisen jälkeen.

Kahden luonnonvaraisen pik-kunisäkkään, metsämyyrän ja peltomyyrän, käyttöä ympäris-tön kemikaalitason arvioinnissa tarkasteli väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Mari Murto-maa-Hautala. Työssä tutkittiin yhdisteiden kertymistä myyriin kahdessa ympäristössä: voimak-kaasti dioksiineilla saastuneella maa-alueella ja kaukana ihmistoi-minnasta sijaitsevassa erämaassa.

väitöstutkimus antaa uutta tietoa myös vierasaineiden ai-neenvaihdunnasta ja sen sää-telystä luonnonvaraisilla la-jeilla. luonnonvaraisten lajien tutkiminen antaa kokonaisuu-dessaan laajemman ja toden-mukaisemman kuvan ympäris-tön kemikaalialtistuksesta kuin laboratorio-olosuhteet.

rO

dEO

/ BAr

Br

O W

ICK

STr

öM

5

useiden eurooppalaisten yliopistojen ja yri-tysten yhteisessä EArTh-projektissa on on-nistuttu tuloksellisella optimoinnilla laske-maan langattomien 4g-tukiasemien ener-giankulutusta merkittävästi. langattomien verkkojen suurimpia energiankuluttajia ovat 4g/lTE-tukiasemat. Projektissa kehitetyillä ratkaisuilla verkkojen energiatehokkuutta on saatu parannettua yli 50 prosenttia.

Tulevaisuudessa internetiä käytetään pää-asiassa langattomilla matkapuhelimilla ja tableteilla. Esimerkiksi mobiilit videopalvelut kuluttavat energiaa moninkertaisesti verrat-tuna puheluihin ja tekstiviesteihin. Tällä het-kellä maailmassa on 1,2 miljardia langattoman laajakaistan käyttäjää ja lukumäärä kasvaa sa-doilla miljoonilla vuosittain.

Nykyvauhdin mukainen kasvu edellyttää kapasiteetin tuhatkertaistamista seuraavien kymmenen vuoden aikana. Nykyisellä ener-giankulutuksella tietoliikenteen hiilijalanjäl-ki olisi kolminkertaistumassa vuoteen 2020 mennessä.

”Tämä on suurin yksittäinen haaste langat-tomien verkkojen tutkimuksessa lähivuosina. Siihen vastaaminen on ratkaisevaa koko toi-mialan tulevaisuuden kannalta”, toteaa pro-

Akkukemikaa-lien tutkimus-laboratorio kokkolaan

Kokkolan yliopistokeskus Chy-deniuksessa on otettu käyttöön akkukemikaalien tutkimuslabora-torio. Se on Suomen ainoa alan julkinen laboratorio, ja vastaa-vantasoisia yksiköitä on muualla-kin Euroopassa vain muutamia. Oulun yliopisto on mukana Chy-deniuksen koulutus- ja tutkimus-työssä yhdessä Jyväskylän ja vaa-san yliopistojen kanssa.

laboratorion erikoisuutena on litiumioniakkujen valmistus-prosessissa välttämätön kuiva-tila. huipputason tutkimusolo-suhteiden toivotaan johtavan kansainvälisesti kilpailukykyi-seen akkukemikaalien tutki-mus- ja tuotekehitystoimintaan Keski-Pohjanmaalla.

laboratorio on rakennet-tu Keski-Pohjanmaan ammat-tikorkeakoulun tiloihin. Se on sekä ammattikorkeakoulun, yli-opistokeskuksen että yritysten käytettävissä.

Yliopistokeskuksen sovelta-van kemian yksikössä on tutkittu akkukemikaaleja vuodesta 2007 alkaen pääasiassa Tekesin rahoi-tuksella. uusi laboratorio paran-taa tutkimusedellytyksiä, sillä se mahdollistaa valmistettujen ak-kukemikaalien sähkökemiallisen testaamisen. Soveltavan kemian tutkimusryhmää johtaa profes-sori Ulla Lassi, ja ryhmässä työs-kentelee sekä Oulun että Jyväs-kylän yliopiston tutkijoita. jektiin Oulun yliopistosta osallistunut pro-

fessori Matti Latva-aho Centre for Wireless Communications -tutkimuskeskuksesta.

EArTh-projekti palkittiin Future Inter-net Award -palkinnolla toukokuussa. Pal-kinnon perusteluissa sen ansioiksi mainittiin muun muassa laaja tutkimuksen vaikutta-vuus ja tulosten suora hyödynnettävyys. Tu-losten tuotteistaminen teollisuudessa on jo käynnistynyt.

4G-verkon energiankulutus puoleen uudella innovaatiolla

Martti Ahtisaari Instituutti käyn-nistää uuden kauppatieteiden alan kansainvälisen tohtorikoulutusoh-jelman Martti Ahtisaari Interna-tional doctoral Programme.

Koulutusohjelma edistää kor-keatasoista kansainvälisen lii-ketoiminnan ja kestävän ta-louden tutkimusta ja ope-tusta Oulun yliopiston vai-kutusalueella sekä tukee osaltaan yliopiston kansainvä-listymiskehitystä. Samalla se laa-jentaa yliopiston englanninkielistä koulutustarjontaa kansainvälisissä tutkinto-ohjelmissa.

Martti Ahtisaari instituuttiin kansainvälinen tohtoriohjelma

KA

TI lEIN

ON

EN

rO

dEO

/ Juh

A T

uO

MI

6 Aktuumi | 3/2012

tuotantotalouden alumneista kirjaTuotantotalouden opetuksen 30-vuo-tisen taipaleen johdosta julkaistiin tou-kokuussa kirja 30 tarinaa. Teoksessa kolmekymmentä Oulun yliopistosta tuotantotalouden yksiköstä diplomi-insinöörin papereilla maailmalle lähte-nyttä kertoo oman uratarinansa. dip-lomi-insinöörit kuvaavat omaa alaansa ammattina ja oppialana.

Kirja on koostettu tuotantotalou-den opiskelijoiden tekemistä alumnien haastatteluista ja siinä kerrotaan kulu-neiden vuosikymmenien kehityksestä koulutusohjelman suorittaneiden nä-kökulmasta. Kirjan taustalla on Oulus-sa järjestetty TIIM 2011 -konferenssi, jossa esiteltiin Oklahoma State uni-versityn vastaavanlaista teosta.

Monissa Pohjois-Pohjanmaan kirkonkylissä kulttuuriympäristölle on nykyään tyypillis-tä epäyhtenäisyys ja keskeneräisyys, ja uusi ja vanha rakentaminen ovat usein ristiriidassa keskenään. Kirkonkylissä näkyvät muutokset niiden kehityksessä erityisesti viimeisten 50 vuoden aikana.

Maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristön muutosta 1800-luvulta nykypäivään on väi-töskirjatyössään tutkinut arkkitehti kaisa Mä-kiniemi. Esimerkkikuntina ovat rantsila, Kär-sämäki, Tyrnävä ja haapavesi. Kirkonkylien kulttuuriympäristössä näkyvät ennen muuta taajamarakenteessa, rakennuksissa, tiealueil-la ja katutilassa sekä rakennettujen alueiden, viheralueiden ja viljelysalueiden välisissä suh-teissa tapahtuneet muutokset.

Suurimmat muutokset kirkonkylien kult-tuuriympäristössä tapahtuivat 1960–70 -lu-vuilla. Tuolloin keskustojen rakennuskanta uusiutui lähes kokonaan ja liikenne sai enem-män tilaa. Perinteinen taajamarakenne ha-josi. Taustalla oli kirkonkylien asukasmäärän voimakas kasvu sekä palvelujen ja liikenteen lisääntyminen.

Monien kirkonkylien kasvu kääntyi hiljai-seksi taantumiseksi 1980–90 -luvuilla. Asu-kasmäärän väheneminen ja taloudellisen ti-lanteen heikentyminen näkyvät kulttuuriym-päristössä uudisrakentamisen vähentymise-nä, tyhjinä rakennuksina, rakentamattomina tontteina ja hoitamattomana ympäristönä.

Kulttuuriympäristössä näkyy myös viimeis-ten 20 vuoden aikana tapahtunut voima-kas alueellinen eriarvoistuminen. Kasvavat ja taantuvat kuntakeskukset erottuvat selkeästi toisistaan.

Taantuma ja sen vaikutukset korostavat osaltaan kasvun aikana toteutettujen muu-tosten merkitystä. Kulttuuriympäristön ha-janaisuus ja rakennusten keskinäinen ristirii-taisuus ovat seurausta paitsi kasvun aikana tehdyistä kulttuuriympäristön kokonaisvaltai-seen uudistamiseen tähtäävistä suunnitelmis-ta myös kehittämisen pysähtymisestä taantu-man myötä, toteaa Mäkiniemi.

Kaavoitus vaikutti huomattavasti kirkonky-lien kulttuuriympäristön kehittymiseen kas-vun kaudella. Kasvun käännyttyä taantumaksi sen merkitys on vähentynyt.

ouluun toinen harjoittelukoulu

Oulun yliopiston harjoittelukou-lu avaa uuden toimipisteen Ou-lussa. uudeksi harjoittelukouluk-si suunnitellaan Koskelan koulua, jolla on jo pitkä perinne yhteis-työstä yliopiston opettajankoulu-tuksen kanssa.

Ouluun tarvitaan lisää har-joittelupaikkoja, koska Kajaa-nin normaalikoulun lopettaa toimintansa 31.7.2013, ja opis-kelijamäärät kasvavat Oulun opettajankoulutuksessa.

kirkonkylien kulttuuriympäristöt hajanaisia ja ristiriitaisia

Haapaveden kirkonkylän keskusta 1920-luvun alussa ja vuonna 2008.

KA

ISA M

äK

INIEM

I

7

PU

HE

En

vU

or

o

uuden Oulun uusi ihme on tekemistä vaille valmisAloitin Oulu Business Schoolissa opettajan ja asiantuntijan tehtäväs-sä viime vuoden lopulla. Tunnelma linnanmaalle matkatessani on jo-ka kerta kuin olisin menossa kotiin. Ihmekös tuo, niin paljon mukavia muistoja liittyy alueeseen sinne 1975 opiskelemaan muuttaneena ja monessa muodossa vuosikymmenien ajan toimineena.

Ensimmäinen yritykseni vakote Oy käynnistyi linnanmaalla PSOAS:in opiskelijaboxissa rakentajantie 5 E:ssä ajatuksena tarjota teknillises-sä tiedekunnassa saatua osaamista yrityksille. Yhtiö käynnistyi kolmen opiskeluvuoden jälkeen ja ottaen huomioon sen, että osa noista opis-keluajan alkuvuosista meni nk. elämän opiskeluun, uskoa yliopiston antamaan tietotaitoon ainakin riitti!

Yritykseni yhteys yliopistoon oli sijaintia ja arvomaailmaa myöten hy-vin aito. Käytännössä vakote toimi saman katon alla yliopiston kans-sa. Työntekijöiden oli ajoittain valittava, mennäkö kuuntelemaan lu-entoa koneautomaation innovaatioista vai ryhtyäkö piirtämään taa-sen liian lyhyellä toimitusajalla luvattuja suunnitelmia asiakkaalle. To-sin monesti luennolla tuli bonuksena ratkaisu päässä pyörineeseen asiakasongelmaan.

Kun teknologiakylä alkoi siirtyä aloituspaikastaan heinäpäästä linnan-maalle vuonna 1985, olin siirtynyt sen toimitusjohtajaksi. Kotiinpaluun tunnelma oli vahva, myös monien muiden alueella opiskelleiden mie-lissä Teknologiantielle tultaessa. Ainut harmitus oli havainto, että kaa-voituksessa teknologiakylän ja yliopiston väliin oli jätetty kahdensadan metrin levyinen ”ei kenenkään maa”, soinen metsävyöhyke, joka esti näkemästä yliopistoa. Metsään yritettiin myöhemmin sijoittaa muun muassa Nokian t&k-yksikkö, mutta ”valtion maaherrat” pitivät ”py-hästä maastaan” niin kovaa hintaa, että tilat lopulta sijoitettiin Pohjan-tien länsipuolelle.

Tästä ja muutamasta muusta kaavoitushölmöilystä huolimatta alu-eesta kokonaisuutena on muodostunut kansainvälisestikin arvioitu-na ainutlaatuinen kokonaisuus huippuluokan tutkimusta, koulutusta ja

Pertti HuuskonenDI, teollisuusneuvos

monipuolista yritystoimintaa. linnanmaan merkitys koko Suomen tu-levalle kehitykselle on erittäin tärkeä, sillä maamme menestyy ja säi-lyttää hyvinvointinsa vain, jos pystymme muuntamaan osaamisemme markkinoitaviksi tuotteiksi.

”uuden Oulun uusi ihme” syntyy ainoastaan näiden edellä mainittu-jen tahojen todellisella yhteistyöllä. Koulutus ja tutkimus luovat perus-tan, ja yritykset toimivat markkinatarpeiden ja tämän osaamisen vä-lisenä kytkimenä. Keskiössä ovat korkeakoulujen opetus ja tutkimus sekä yritysten t&k-toiminta ja liiketoimintapäätökset. Tämä yhtälö on edelleen voimassa eikä sitä millään Eu- ja muulla ”humppahankkeel-la” muuksi muuteta!

Työskentelyni taloustieteiden tiedekunnassa fiksujen oppilaiden ja lai-toksen vireän henkilökunnan parissa on vakuuttanut minut siitä, et-tä on hyvin tärkeää nostaa ihmisten verkostoituminen ja vuorovai-kutus täysin uudelle tasolle. Korostan nimenomaan ihmisten välistä yhteyttä, sillä sitä verkostoituminen on. linnanmaan ”ei kenenkään maan” molemmin puolin on valtavaa osaamista, jotka yhdistämäl-lä kaikki hyötyvät. Tämä tukee tahojen menestykselle keskeistä kan-sainvälistymistä, rahoitusta, laatua, kasvua ja imagoa – kaikenpuolista onnistumista.

uuden Oulun ihmeen peruskomponentit ovat olemassa. Tarvitaan ainoastaan konkreettiset päätökset ja toimenpiteet. homma on teke-mistä vaille valmis!

Oululaiset arkkitehtiylioppilaat voittivat kol-mannen kerran peräkkäin vuosittaisen Saint-gobain-konsernin järjestämän kansainvälisen, arkkitehtiopiskelijoille suunnatun suunnittelu-kilpailun Suomen vaiheen.

Kilpailun aiheena oli energiatehokas, kes-tävän kehityksen periaatteiden mukainen rakentaminen. Opiskelijoiden tehtävänä oli

ideoida uusi käyttö hylätylle varasto- ja teol-lisuusalueelle Nottinghamissa Isossa-Britan-niassa ja suunnitella alueen rakennukset ide-oinnin pohjalta.

Parhaana ehdotuksena palkittiin Saija Sik-kilän suunnitelma, toisen palkinnon saivat Ee-mil Luukka ja Sampo Ojala ja kolmanneksi arvioitiin hannu Kankaanpään ehdotus. Kaik-

ki työt on tehty Oulun yliopiston arkkiteh-tuurin osaston rakennusopin ammattikurssin harjoitustöinä.

Kilpailu oli suunnattu Aalto-yliopiston, Oulun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoille.

kolmas voitto oululaisille arkkitehtiopiskelijoille

8 Aktuumi | 3/2012

AN

NA

-MA

rIA

rA

ud

ASKO

SKI

Oulun yliopistoon opiskelemaan hakeneiden määrä kasvoi tänä keväänä tuntuvasti. valta-kunnallisessa yhteishaussa Ouluun haki yh-teensä 9541 hakijaa, mikä on 8,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Keskimäärin yliopistoihin hakeneiden määrä kasvoi viime vuodesta 2,5 prosenttia.

hakijamäärän kasvua selittää osaltaan sa-manaikaisesti toteutettu kandidaattivaiheen haku lääketieteelliselle alalle. Oulun yliopis-tossa alalle hakeneita oli 19,21 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kaikkiaan lää-ketieteelliseen tiedekuntaan pyrki 1576 ha-kijaa, kun opiskelupaikkaa edellisenä vuonna

Matematiikassa olympia valmennusta

Oulun yliopiston matemaattisten tietei-den laitos ja OuluMA-keskus ovat jär-jestäneet kevään aikana eteville lukiolai-sille ja erityisen eteville peruskoululaisil-le matematiikkavalmennusta.

Tavoitteena on tarjota paitsi mate-maattisia haasteita niille nuorille, joilta ne tavallisessa koulunkäynnissä puut-tuvat, myös valmentaa eteviä nuoria kansallisiin ja kansainvälisiin matematiik-kakilpailuihin. Matematiikkakilpailujen tarkoituksena on kannustaa lahjakkaita nuoria harrastamaan matematiikkaa ja kehittämään omaa osaamistaan.

Suomessa on annettu tämän tyyp-pistä valmennusta vapaaehtoisvoimin jo kymmeniä vuosia, mutta toiminta on toistaiseksi keskittynyt Etelä-Suomeen.

Oulun yliopiston le-gendaarisen ”orto-topologian dosen-tin” Aapo Heikkilän muistoksi julkaistiin kirja toukokuussa. Aapo heikkilä (1931–1993) ilmaantui vuo-den 1960 paikkeil-la Oulun yliopistoon matematiikan ja fysii-

kan luennoille. vuosien aikana heikkilästä tu-li värikäs persoona ja osa yliopistoa. hän ei kuitenkaan koskaan ollut yliopiston kirjoilla oleva opiskelija tai työntekijä.

heikkilä kehitteli omaa ”tieteenalaansa” ja luennoi sen pohjalta yliopistossa yli 30 vuot-ta. Erityisen suosittuja opiskelijoiden keskuu-dessa olivat heikkilän joukkoluennot orto-topologiasta, jonka avainsanoja olivat muun muassa para-avaruus, dimensiot, ultrafiltterit ja aksioomat.

Teoksen Aapo Heikkilä, Varjotutkija ja täh-tiluennoitsija kirjoittanut emeritusprofesso-ri Olavi Heikkinen kertoo, että heikkilän kanssa ja hänen kauttaan yliopistoväki pys-tyi nauramaan myös itselleen ja tieteelle. Teoksen ovat kustantaneet Oulun yliopis-to, Oulun yliopistoseura ja Oulun yliopiston ylioppilaskunta.

Aapo Heikkilän tarina tallennettiin kirjaan

Mikko Puhakka suomalaisen tiede-akatemian jäseneksi

Professori Mikko Puhakka Oulun yli-opiston taloustie-teiden tiedekun-nasta on valittu Suomalaisen Tie-deakatemian hu-manistisen osaston jäseneksi. Puhak-ka on tiedekunnan ensimmäinen Suomalaiseen Tiedeaka-temiaan valittu jäsen.

Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita suomalaisia ja ulkomaisia tieteenharjoittajia.

havitteli 1322 hakijaa.Myös muut koulutusalat kasvattivat suo-

siotaan luonnontieteellistä alaa lukuun otta-matta. humanistiseen tiedekuntaan hakijoita oli 12,2 prosenttia edellisvuotta enemmän, kasvatustieteiden tiedekuntaan 11,97 pro-senttia, teknilliseen 9,90 prosenttia ja talous-tieteiden tiedekuntaan 7,92 prosenttia viime vuotta enemmän.

lukumääräisesti suosituin koulutusohjelma oli luokanopettajakoulutus, johon haki 1450 hakijaa. Markkinointiin haki 955 ja lääketie-teen koulutusohjelmaan 940 hakijaa.

Aloituspaikkoja Oulun yliopistossa oli 1924.

opiskelemaan hakeneita lähes 10 000

Juh

A SA

rK

KIN

EN

9

Tutkijat uskovat:

kAivostEn onGElMAt sAAdAAn rAtkAistUATalvivaaran kaivos on pysytellyt koko kevään otsikoissa ympäristöongelmien vuoksi. Tutkijoiden mukaan ongelmat johtuvat pääasiassa siitä, että tietotaito ehti hiipua kaivostoiminnan ollessa pysähdyksissä. Entistä parempia rikastusmenetelmiä ja uusia mittaus- ja puhdistusmenetelmiä kehitetään kuitenkin koko ajan.

TEKSTI rAIJA TuOMINENKuvAT: O.W. KINNuNEN / STudIO P.S.v. JA TAlvIvAArA

10 Aktuumi | 3/2012

Tutkijat uskovat:

kAivostEn onGElMAt sAAdAAn rAtkAistUA

11

kaivosteollisuus on lähtenyt Suo-messa uuteen nousuun sen jäl-keen, kun toiminta oli vuositu-hannen vaihteessa lähes täysin

pysähdyksissä kymmenkunta vuotta. Tal-vivaara on yksi esimerkki siitä, ettei täysin ongelmitta alan uudelleenherättämisessä päästy: asukkaat valittavat järvien huonos-ta kunnosta, lintuja on kuollut, jopa yksi ihmishenki on menetetty.

Kuolemantapauksen aiheutti rikkivety. Rikki onkin yksi kaivosten isoimmista on-gelmista. Sitä vapautuu maaperästä malmin louhinnan yhteydessä, ja lisäksi rikkiä käy-tetään malmin rikastuksessa eli arvometal-lin erottamisessa muusta maa-aineksesta.

Ilmaan rikki vapautuu esimerkiksi rikki-vetynä, joka on ihmiselle tappava kaasu, tai rikkidioksidina ja muina haisevina yhdistei-nä. Rikki happamoittaa vesistöjä ja jää maa-perään, jolloin se voi aiheuttaa esimerkiksi kalakuolemia ja kasvien ruskistumista.

Prosessi- ja ympäristötekniikan pro-fessori Riitta Keiski Oulun yliopistosta ei tunne tarkemmin Talvivaaran ikävää kuo-lemantapausta. Hän arvelee sen johtuneen paikallisesta häiriötilanteesta, ja vaara olisi kenties vältetty oikeilla turvatoimilla. Hän muistuttaa, että rikkipäästöjen hallintaan on vuosien varrella kehitetty runsaasti me-netelmiä, ja ongelma on oikealla suunnitte-lulla hallittavissa.

Kalvomenetelmällä haluttu kaasu, myös rikki, voidaan erottaa kaasuseoksesta. Ka-talyysin avulla haitalliset kaasut muute-taan vähemmän haitalliseen muotoon tai uusiksi tuotteiksi. Rikkiyhdisteitä hapetta-malla saadaan aikaan rikkidioksidia, joka on mahdollista poistaa.

Haitallinen rikki voidaan kerätä talteen myös niin sanotulla adsortiomenetelmällä, jossa rikkidioksidi kiinnittyy molekyylei-nä erikoisvalmisteisen materiaalin pintaan. Pinnasta rikki saadaan talteen esimerkiksi lämpötilaa nostamalla.

”Jatkossa toivomme, että saamme kehi-tettyä entistä parempia ja tehokkaampia menetelmiä, joissa rikki saadaan poistet-tua ja muutettua uudeksi tuotteeksi. Mui-

denkin ilmaa ja vesiä pilaavien haitallisten komponenttien poistomenetelmiä kehite-tään”, Keiski kertoo. Hänen tutkimusryh-mänsä tutkii myös uusia, entistä parempia rikastusmenetelmiä.

Järvien suolautuminen estettävä

Kun rikkihappoa käytetään malmin rikas-tuksessa, siitä syntyy sulfaattia, joka järvi-vesiin kulkeutuessaan suolaa makean ve-den. Ympäristögeologi Ilkka Haataja Kai-nuun ELY-keskuksesta kertoo, että Talvi-vaarassa vesistöihin on päässyt runsaasti arvioitua enemmän sulfaattia ja natriumia.

Järviveden suolapitoisuutta lisää myös jä-tevesien puhdistus: ”Jätevesien puhdistus perustuu selkeytykseen eli jätevedestä saos-tetaan metalleja kalkin avulla. Kalkki suolaa vettä”, erikoissuunnittelija Marja-Liisa Räi-sänen Kainuun ELY-keskuksesta kertoo.

Räisänen on tutkinut vuosikymmenen kaivosten ympäristöasioita. ”Talvivaara on opettanut meille sen, että suolojen poistamis-ta juoksutettavista jätevesistä pitää tehostaa.”

Ongelmaa pyritään välttämään kasvatta-malla allaskokoja ja altaiden jakoa. Maail-malla kaivoksissa kierrätetään kaivosvesiä, mikä on Räisäsen mukaan yksi keskeinen kehityskeino myös Suomessa. Räisänen us-koo, että kaivosten prosessi- ja kuivatus-vesiongelmat saataisiin kuriin, jos vesien kiertosysteemiin ja vedenpuhdistamoihin tarvittavat investoinnit olisivat kaivoksille kannattavia.

”Tutkimusta ja rahoitusta vesiongelmiin tarvitaan kovasti lisää”, Räisänen painot-taa. Hän muistuttaa, että merivedestäkin voidaan tehdä juomakelpoista, miksei siis kaivosten jätevesiä saataisi kuntoon.

Kaivosvesiin kulkeutuu louhinnassa ja ri-kastuksessa myös metalleja, joista vaaralli-simpia ovat kadmium ja lyijy, sillä ne rikastu-vat eliöketjussa. Aquaminerals Oy ja Oulun yliopiston geotieteiden laitos ovat kehittäneet järjestelmän, jolla pystytään poistamaan ve-destä muun muassa fosforia, arseenia, nikke-liä, kuparia, mangaania ja kadmiumia.

Professori Kauko Kujala muistuttaa, että kaivoksesta louhitussa maa-aineksessa on vain pieni osa arvometallia. Loppu on jätemaata, joka kerätään läjitysaltaisiin. Hänen mukaansa läjitysaltaat ovat rakenteiltaan kunnossa, mutta lisätutkimusta tarvitaan altaiden peittämisestä kaivostoiminnan loputtua.

12 Aktuumi | 3/2012

Professori Riitta Keiski iloitsee työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymästä 1,45 miljoonan euron aiehakemuksesta, jolla on tarkoitus tutkia lisää rikin yhdisteitä kaivostoiminnassa. Mikäli rahoitus saadaan, laaja yhteistyöhanke, jossa on mukana myös kaivoksia, alkaa heinäkuussa.

Puhdistuksessa käytetään apuna mine-raalipellettejä, jotka sitovat metalleja pin-taansa. Vedenpuhdistusmineraalien koetuo-tanto käynnistyy Paltamossa syksyllä 2012.

Pohjarakenteet kunnossa

Kaivoksesta louhitussa maa-aineksessa on vain pieni osa arvometallia. Kun arvome-talli otetaan talteen, jäljelle jää niin sanot-tua rikastushiekkaa, nesteen ja hiekan se-koitusta, joka pumpataan läjitysaltaisiin. Arvometallista ja rikastusmenetelmistä riippuu, mitä haitta-aineita rikastushiek-kaan jää. Hiekkaan jää jäämiä myös räjäh-dysaineista.

Lait ja asetukset ohjeistavat sitä, miten lä-jitysaltaat tulee rakentaa, jotta haitalliset ai-neet eivät päätyisi luontoon. Professori Kau-ko Kujala Oulun yliopiston vesi- ja ympäris-tötekniikan laboratoriosta on vakuuttunut siitä, että ohjeistus on riittävän tiukka: ”Al-taiden pohjarakenteet tehdään nykylainsää-

dännön mukaan tiiviiksi”, hän sanoo.Haitta-aineiden pääsyyn läjitysaltaas-

ta luontoon vaikuttaa oleellisesti myös al-taan ympärillä olevan padon rakenne sekä se, miten allas peitetään kaivostoiminnan loputtua. Kujalan mukaan etenkin peitera-kenteista tarvitaan lisätutkimusta:

”Sitä pitäisi tutkia lisää, miten vesi, läm-pö ja happi menevät erilaisten peiteraken-teiden läpi, ja mikä olisi paras ratkaisu.”

Altaiden pato- ja peiterakenteiden ra-kentamista rajoittaa se, että ne tehdään ai-na paikallisista materiaaleista. Rakennus-materiaalia tarvitaan niin paljon, ettei niitä ole kannattavaa kuljettaa muualta.

osaavaa henkilökuntaa tarvitaan

Sekä professori Riitta Keiski että erikois-suunnittelija Marja-Liisa Räisänen ovat sitä mieltä, että kaivoksissa esiin tulleet ongel-mat johtuvat kaivostoiminnan hiipumises-

ta 1990-luvulla. Tuolloin ei alan koulutuk-seenkaan panostettu.

”Lisäksi kaivosbuumin alkaessa ei uusin-ta tutkimustietoa kaivosten ympäristökäy-täntöihin ole riittävästi osattu soveltaa, ja vieläkin tiedon leviämisessä ja ymmärtä-misessä on ongelmia”, Räisänen lisää.

Nyt koulutus on käynnistynyt Oulun yli-opistossa uudelleen, viime vuonna valmis-tuivat ensimmäiset alan asiantuntijat. Keis-kin mukaan kaivoshenkilökunnan osaa-misen taso ratkaisee paljon:

”Esimerkiksi Kevitsan kaivoksessa on hyvät kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti laaditut ohjelmat. Olen ollut ai-na sitä mieltä, että kaivosten ongelmat voi-daan ratkaista.”

Kaivosalan koulutus ja suuri osa tutki-muksesta toteutetaan Oulun yliopistossa vii-si vuotta toimineessa verkostossa Oulu Mi-ning School. Se on osa alan tutkimuslaitos-ten ja yritysten perustamaa Suomen Vuo-riklusteria, joka tähtää huippuosaamiseen.

13

thule-instituutti on erikoistunut ympäristöön, luonnonvaroihin ja pohjoisuuteen liittyviin kan-sallisiin ja kansainvälisiin kysy-

myksiin. Sen johtaja, professori Kari Laine vieraili helmi-maaliskuun vaihteessa ka-rulla Antarktiksella.

”Chilen valtio otti yhteyttä ja pyysi vie-railulle tutkimuskeskukseensa Etelämante-reelle. Ei tarvinnut kauaa harkita lähtemis-tä”, Kari Laine paljastaa. Suomen Akatemi-an tukemalla kaksiviikkoisella matkalla oli tarkoitus esitellä Thulea ja tuoda arktista huippuosaamista Antarktikselle.

Vierailullaan Laine korosti Thule-ins-tituutissa harjoitettavaa monitieteisyyt-tä. Erilaiset tutkimusohjelmat kiinnostivat kuuntelijoita kovasti. ”Kaivosteollisuuden mahdollisuudet ja ympäristökysymykset herättivät vilkasta keskustelua.”

Yhteistyötä on tarkoitus ulottaa Etelä-

mannerta laajemmalle. Etelä-Chilen Pa-tagonian alue muistuttaa ilmastoltaan su-barktista Pohjolaamme. ”Thule-instituutin osaamisella Chilen äärialueita voidaan ke-hittää”, Laine kertoo. Kiinnostus Suomea kohtaan on hänen mukaansa kova.

Suomella on Antarktiksella oma Aboa-tutkimusasema, ja yhteistyötä on tehty esi-merkiksi ilmastotutkimuksen saralla Ar-gentiinan kanssa. Chilen tutkimusasema Prof. Julio Escudero Base sijaitsee Etelä-Shetlannin saarilla, jonne Laine lennätet-tiin parikymmenpäisen opiskelija- ja tutki-jaryhmän kanssa.

Kansainvälisen Etelämanner-sopimuk-sen mukaan alue on tarkoitettu vain rau-hanomaiseen ja tieteelliseen käyttöön. Chi-len tutkimusaseman päällikön johdolla Lai-ne vieraili myös läheisillä tutkimusasemilla.

Muiden muassa Kiina, Venäjä, Uruguay ja Etelä-Korea tutkivat ainutlaatuista ym-

päristöä naapureina sulassa sovussa. Tutki-musasemien yhteistyö on aktiivista ja naa-puria autetaan pulassa. ”Kaikki ovat hyvin vieraanvaraisia, sillä vierailijoita ei kovin paljon käy.”

Suurimman vaikutuksen Laineeseen teki Kiinan tutkimusasema. ”Se oli uskomaton. Tilat olivat kunnossa ja laboratoriot puh-toisia ja hyvin varusteltuja. Tutkijoita ei to-sin juurikaan näkynyt”, Laine naurahtaa.

tutkimusta ääriolosuhteissa

Ympärivuotisilla tutkimusasemilla henki-lökunta sitoutuu olemaan paikalla vähin-tään vuoden. Kotona ei päästä käymään edes joulupöydässä. Miehistön viihtymi-seen on panostettu mittavin DVD-koko-elmin ja urheilumahdollisuuksin. Erikoi-suuksiakin löytyy. ”Etelä-Korean tutki-musasemalla tutkijat esittelivät innoissaan

Arktista osaamista

AntArktiksEllEThule-instituutin arktisen alueen asiantuntemusta viedään Oulun yliopistosta aktiivisesti maailmalle. Instituutin johtaja Kari Laine vieraili talvella Antarktiksella avaamassa uutta yhteistyötä Chileen.

TEKSTI: JuhO KArJAlAINENKuvAT: KArI lAINE

14 Aktuumi | 3/2012

uutta golfsimulaattoriaan”, Laine hymyilee.Vuosittain noin 1000–5000 ihmistä käy

tekemässä tutkimusta Etelämantereel-la. Äärimmäisen karu tutkimusympäristö kiehtoo tieteen tekemisen näkökulmasta, mutta erityistä huomiota on kiinnitettävä turvallisuuteen. Palokuntaa ja poliisia saa hätätilanteessa tovin odotella.

Paras aika tutkimukselle on joulu-hel-mikuu, jolloin Antarktiksella vietetään kesää. Helteistä ei voi puhua, mutta ulko-na tarkenee. Lainetta mahdollisuus viettää vuosi Antarktiksella tutkimusasemalla ei kiinnosta. ”Joskus nuorempana olisin voi-nut innostuakin”, hän pohtii.

Tutustumisen lomassa Laine piti useita esitelmiä ja loi suhteita.”Minulla oli loista-va mahdollisuus verrata tutkimusasemien toimintaa kotimaisiin vastaaviin”, hän ker-too. Arktisen ja antarktisen tutkimuksen tekemisessä samojen metodien käyttö on mahdollista ja tutkimusyhteistyön kannal-ta matka oli hyvin arvokas.

”Chilen kautta voimme avata yhteistyö-tä muun muassa fysiikan, geotieteiden ja biologian saralla.” Useat chileläiset opis-kelijat ovat jo ottaneen Laineeseen sähkö-postitse yhteyttä opiskelumahdollisuuksi-en tiimoilta. ”Opiskelijarekrytoinnin kan-nalta Chile on hyvin mielenkiintoinen ava-us”, hän innostuu.

Uutta kansainvälistä yhteistyötä

Chilen antarktinen instituutti kiinnostui Laineen esitelmistä niin, että yhteistyötä on alustavasti suunniteltu. Suomen Akate-mialle juuri lähetetty hakemus koskee An-tarktiksen niemimaan jäätiköiden dyna-miikkaa. Tarkoituksena on tutkia ilmaston lämpenemisen myötä kiihtyvästi vetäyty-vää jäätikköä.

Chile on luvannut tukea muun muassa logistiikkaan. ”Tutkijamme voivat majoit-tua Chilen tutkimusasemalla ja apua löy-tyy kaikenlaisiin kuljetuksiin”, Laine se-littää. Chilen aseman sijainti mahdollistaa

Arktista osaamista

AntArktiksEllE

Chilen tutkimusasema Etelämantereella on uusi mahdollinen tukikohta oululaistutkijoille. Johtaja Kari Laine (vas.), johtaja Jose Retamales ja professori Enn Kaupp näkevät yhteistyömahdollisuuksia useilla tieteenaloilla.

monipuolisemman tutkimuksen verrat-tuna Suomen omaan asemaan Kuningatar Maudin maalla.

Laineella oli ryhmineen etuoikeus vie-railla maailman syrjäisimmillä jäätiköillä, mutta samalla häntä huolettaa Etelä-Chilen ja Antarktiksen kasvava turismi. ”Ekosys-teemin kannalta on huolettavaa, jos turis-tien mukana herkkä ympäristö altistuu sin-ne kuulumattomille eliöille”, hän miettii.

Seuraavaksi Thule-instituutti valmistau-tui vastaanottamaan Chilen suurlähetys-tön johtaman delegaation Suomeen touko-kuussa. Seurue tutustui Laineen johdolla Suomen arktisiin alueisiin.

Vieraat otetaan eri maiden tutkimusase-milla ystävällisesti vastaan, koska heitä käy vähän. Uruguayn tutkimusaseman tun-nistaa kauempaakin.

15

Astman kaikkia syitä ei tunneta, ja nyt tutkitaan erityisesti geenien ja ympäristöte-kijöiden, kuten sisäilman yhteisvaikutuksia, kertoo professori Maritta Jaakkola.

Astma on keuhkoputkien lima-kalvojen tulehdussairaus, jota sairastaa länsimaissa 7-10 pro-senttia väestöstä. Se on lisään-

tynyt voimakkaasti monissa länsimaissa viimeisten vuosikymmenien aikana.

Joissakin maissa sairastuneiden mää-rä on alkanut saavuttaa huippunsa, mutta suomalaisilla aikuisilla se edelleen lisään-tyy. Kehittyvien maiden astmatilastoissa on myös alettu nähdä selvää nousua.

Suomessa astma oli viime vuonna eri-tyiskorvattavien lääkkeiden tilastossa si-jalla kolme verenpainetaudin ja diabetek-sen jälkeen. Lääkehoitoa sai lähes 240 000 henkilöä.

Tautitapausten määrän nousu johtuu osittain siitä, että sairaus tunnistetaan en-tistä paremmin. Mutta yleistymisen taustal-la ovat todennäköisesti myös muutokset se-kä elintavoissamme että ympäristössämme.

”Ilmastonmuutos on tämän vuosisadan suurin haaste ihmisten terveydelle” pro-fessori Maritta Jaakkola Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta korostaa.

Tutkimuskeskuksen fokuksena on tut-kia ympäristön muutoksen vaikutusta niin hengityselinsairauksiin kuin muihin kan-santerveydellisesti keskeisiin sairauksiin. Tutkimuksen kohteena ovat elämäntavat, geenit ja ympäristötekijät, kuten esimerkik-si lämpötila sekä sisä- ja ulkoilman saasteet.

Tutkimuksessa pyritään muun muassa selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat ast-man syntyyn ja mitkä huonontavat tai pa-rantavat potilaan elämänlaatua. ”Astman lääkehoito on jo aika hyvällä tasolla, mut-ta sairauteen voitaisiin vaikuttaa nykyis-

tä enemmän myös lääkkeettömän omahoi-don kautta”, Jaakkola huomauttaa.

Avuksi liikuntaa ja teknologiaa

Elämäntapatekijöiden tutkiminen on kes-keisessä asemassa, jotta astmaatikoille voi-daan laatia oireita hillitseviä ohjeita. Yksi tärkeä tekijä on liikunnan määrä.

Perinteisesti astmaatikkoja on kehotettu välttämään liikuntaa, jotta oireet pysyisivät kurissa. Tutkimuksissa onkin havaittu, että tautia sairastavilla on keskimäärin alentu-nut kunto terveisiin verrattuna.

Nyt kuitenkin katsotaan, että liikunnal-la voi olla astmaa ennaltaehkäisevä vaiku-tus. Aerobisen liikunnan vaikutuksesta tauti saattaa pysyä paremmin tasapainossa ja astmalle tyypillisiä oireiden lisääntymis-vaiheita voi esiintyä vähemmän.

Jaakkola mainitsee, että parhaillaan on menossa nuorten aikuisten, kuten opiskeli-joiden, rekrytointi tutkimukseen, jossa sel-vitetään, millainen liikunta on astmaati-koille hyväksi.

Astmaatikoille liikkuminen kylmässä on haaste. ”Tutkimme sekä astmaatikoilla et-tä terveillä, miten altistus kylmälle ja tuu-lelle kylmäkammiossa vaikuttaa hengitys-tie-elimiin. Pyrimme löytämään vastauk-sia siihen, miten astmaatikot voisivat liik-kua paremmin myös talvisin.”

Tutkimusprojekteissa kehitetään myös yritysten kanssa teknologiaa, joka auttaa astmaatikkoja heidän jokapäiväisessä elä-mässään. Yhtenä tavoitteena on kehittää kannettava spirometri, joka lähettää puhe-limen välityksellä suoraan terveydenhoito-henkilökunnalle tiedot keuhkojen hengi-

tyskapasiteetista.”Tämä on tärkeä osa potilaiden omahoi-

toa”, Jaakkola kiteyttää. Spirometrimitta-usten avulla voidaan hoito säätää etänä oi-kealle tasolle. ”On tärkeää, että lääkkeiden määrää myös vähennetään, jos potilaan oi-reet sen sallivat”, Jaakkola muistuttaa.

Useita altistavia tekijöitä

Useimmat krooniset sairaudet esiintyvät vanhemmilla ihmisillä, mutta astma on tästä poikkeus. Se on yleisin lasten krooni-

TEKSTI: MAArIT JOKElAKuvAT: O.W. KINNuNEN / STudIO P.S.v. JA PIxMAC

AstMA YlEISTYY

16 Aktuumi | 3/2012

Astma ja infektiot � Infektioiden vaikutus astman syntyyn

on jo pitkään ollut tapetilla. On ollut epäselvää, aiheuttavatko lapsena sairas-tetut infektiot astmaa vai onko niillä pe-räti suojaava vaikutus.

”Olemme pyrkineet selvittämään, kum-pi on syy ja kumpi seuraus”, lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri, lT Teija Dunder Oulun yliopistollisen sairaa-lan lasten ja nuorten klinikasta kertoo.

Tutkimuksissa selvitettiin imeväisikäi-sillä ilmenevien rS-virusinfektioiden vai-kutusta astman puhkeamiseen. rS-virus on yleisin keuhkoputkentulehduksen ja keuhkokuumeen aiheuttaja alle yksivuo-tiailla lapsilla.

”havaitsimme, että herkkyys astmaan oli jo olemassa ennen virusinfektiota”, dunder huomauttaa. Tutkimuksen perus-teella näytti kuitenkin siltä, että virus poi-mii astmalle alttiit yksilöt, joten infektion vaikutuksesta astmasta voi tulla vaikeam-pi, useammin sairaalahoitoa vaativa. Tutki-mukseen on parhaillaan tulossa jatkoa, sil-lä samat lapset on nyt kutsuttu jälkitarkas-tukseen kahdeksan vuoden ikäisinä.

Ympäristöterveyden ja keuhkosairauk-sien tutkimuskeskuksen professoreiden Maritta ja Jouni Jaakkolan tutkimuksessa selvitettiin puolestaan infektioiden vaiku-tusta astman puhkeamiseen aikuisilla.

Tutkimuksessa havaittiin, että äsket-täin sairastetut alahengitystieinfektiot moninkertaistivat riskin sairastua ast-maan. Näin ollen on tärkeää, että pieniä nuhakuumeita ei päästetä kehittymään vakavimmiksi keuhkoputkentulehduksik-si. Tärkeää on, että työikäiset malttaisi-vat sairastuessaan levätä tarpeeksi ja et-tä infektioiden leviämisen estämiseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

nen sairaus. Se voi puhjeta vauvasta vaariin eli missään vaiheessa ei voi sanoa olevan-sa turvassa. Siksi on tärkeää tutkia astman ennusteeseen positiivisesti vaikuttavia te-kijöitä jo nuorilla.

”Yleisyydestä huolimatta tiedämme yl-lättävän vähän astman syistä”, Jaakko-la huomauttaa. Tänä päivänä tunnetaan jo useita astmalle altistavia tekijöitä. Niistä selkein on tupakansavu, mutta myös sisäil-man homeet ja perinnöllinen alttius ovat merkittäviä riskitekijöitä.

Astman taustalla ei ole yhtä yksittäistä altistavaa geenimuutosta, vaan kyse on mo-nen eri geenin vaikutuksesta. Lisäksi pelk-kä perinnöllinen alttius ei riitä sairauden puhkeamiseen, vaan tarvitaan myös ym-päristötekijöitä. ”Geenien ja ympäristöte-kijöiden yhteisvaikutuksen tutkiminen on nyt hot topic”, Jaakkola valaisee.

Astma on myös yleinen työn aiheuttama sairaus. Nykyään tunnetaan noin 300 bio-logista tai kemiallista ammattiastman ai-heuttajaa. Työperäisten sairauksien rekiste-riin ilmoitetaan vuosittain noin 600 uutta ammattiastmaa tai epäilyä.

Töiden siirtymisellä ulkoa toimistoihin on suuri vaikutus nykyihmisiin. Sisäilman laatu on hyvin tärkeässä asemassa. Toisaal-ta ulkoilmassa työskentelevät saattavat al-tistua hyvin alhaisille lämpötiloille, min-kä merkitystä astmassa ei tarkoin tunneta. Vaikka astma ei yleensä parane kokonaan, niin ammattiastmojen kohdalla tauti voi hävitä, jos altistava tekijä eliminoidaan riit-tävän aikaisessa vaiheessa.

17

robotiikan kehitys on tuonut ku-luttajien tietoisuuteen itsestään liikkuvat pölynimurit ja opetuk-selliset lemmikkieläimet, esimer-

kiksi robottikoiran. Parhaillaan tutkitaan robotiikan mahdollisuuksia vanhusten ja mielenterveyden hoidossa.

”On olemassa terapeuttisia leikkihylkei-tä, joita vanhus voi silittää. Karvalla peitet-ty leikkikuutti vastaa silitykseen liikahtele-malla ja ääntelyllä. Myös autismin hoidos-sa on käytetty robotiikkaa. Yksi Oulun yli-opiston tutkimusalueista on konenäkö eli miten robottia pystyy ohjaamaan puheil-la ja eleillä”, valaisee Oulun yliopiston tie-totekniikan osaston johtaja, professori Ju-ha Röning.

Yksi Röningin päätutkimusalueista on ollut jo opiskeluajoista lähtien juuri liikku-vat ja älykkäät robotit eli älykkäät järjestel-mät. Ihmisen ja teknologian välinen suhde on myös yksi Oulun yliopiston tutkimuk-sen painopistealueista.

Röning on tutkinut muun muassa ro-bottien soveltuvuutta energiatehokkaaseen asumiseen. Erilaiset sensorit välittävät pa-laute- ja ohjausjärjestelmän kautta asuk-kaalle tietoa esimerkiksi sähkön ja veden kulutuksesta.

”Kodin näyttöpäätteeseen saattaa ilmes-tyä vaikkapa metsän kuva ilmaisemaan sitä, että nyt sähköä tai vettä kuluu liikaa. Robo-tiikka voi tulevaisuudessa suojata myös ih-mistä, esimerkiksi ydinvoimateollisuudes-sa. Japanin tsunamin jälkeen tehtaaseen oli-si voinut mennä robotti, mutta tutkimus ei ole vielä sinne asti ehtinyt. Tutkittavaa siis riittää, vaikka erilaisia robottisovelluksia on

jo käytössä”, Röning kartoittaa.Professori iloitsee siitä, että tietoteknii-

kan osaston älykkäiden järjestelmien ryh-mästä (Intelligent Systems Group) on syn-tynyt jo seitsemän spinoff-yritystä.

tiedonkaivuusta hyötyä eri aloilla

Pyhäjoelta, Oulun eteläpuolelta kotoisin oleva Juha Röning kuuli lapsena sanotta-van, että ”diplomi-insinööri on iso herra ja tienaa hyvin”. Tämä ei silti ollut Röningin motivaattori alan valinnassa. ”Matema-tiikka on aina ollut minulle hyvä työkalu, myös fysiikka, eli se miten jutut toimivat.”

Röning kävi lukionsa Raahessa. Hän val-mistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopis-tosta vuonna 1983 ja tekniikan lisensiaatik-si vuonna 1985. ”Olen aina halunnut ottaa askeleen eteenpäin ja yrittää. Informaatio-teknologian professori Matti Pietikäiselle sanoin konenäöstä diplomityötä aloittaes-sani, että menen eteenpäin niin kauan kuin pää kestää”, hän hymyilee.

Röning on tutkinut paljon myös tiedon-kaivuuta eli datalouhintaa, mikä tarkoittaa merkityksellisen informaation keräämis-tä suurista tietomääristä. Tiedonkaivuu-ta Oulun yliopisto on hyödyntänyt esimer-kiksi kehittäessään sykemittareiden ma-kuulla tehtäviä kuntotestejä.

”Sama tekniikka on käytössä puhtaim-massa muodossa esimerkiksi rasituskun-totesteissä juoksumatolla. Itsekin olen tes-tannut näin kuntotasoni. Toki se on myös raskain tapa”, Röning huomauttaa.

Myös raskasteollisuus käyttää tiedonkai-

vuuta kuumanauhavalssauksessa tehdes-sään tuotteita asiakkailleen. Erilaiset an-turit mittaavat valmistuksen aikana synty-viä lämpötiloja, paineita ja nopeuksia, joilla pystytään huomaamaan esimerkiksi väärät seossuhteet.

tietoturvan iso merkitys

Tällä hetkellä yksi Juha Röningin tärkeim-mistä tutkimusaiheista on tietoturva eli tietokoneohjelmistojen haavoittuvaisuu-det. Röningin johtama, vuonna 1996 pe-rustettu Oulun yliopiston tietoturvaryhmä OUSPG (Oulu University Secure Program-ming Group) on löytänyt useita haavoittu-vaisuuksia tunnetuista ohjelmistoista. Se on kansainvälisesti tunnettu ja palkittu, jo-pa Yhdysvaltain Valkoisessa talossa kiitel-ty ryhmä.

”Tutkimme protokollia eli tietokoneoh-jelmistojen kielioppia ja standardeja, tapaa millä järjestelmät viestivät keskenään. Kun huomaamme protokollassa haavoittuvai-suuden, kerromme tästä yritykselle, joka voi sitten tehdä ohjelmistoon korjauskoodin. Tutkimuksestamme on lähtenyt liikkeel-le ainakin kaksi oululaista spinoff-yritystä.”

Tällä hetkellä ryhmä tutkii sitä, miten testauksen käsityövaihe jäisi mahdollisim-man lyhyeksi. Tietoturvalla on Röningin mukaan maailmanlaajuisesti iso merkitys tänä päivänä. ”Koko kriittinen infrastruk-tuuri on säädetty tietokoneilla ja sulaute-tuilla ohjelmistoilla. Jos nämä eivät toimi, meillä ei ole energiaa eikä vettä, junat eivät liiku eikä käteisautomaateista saa rahaa”, hän muistuttaa.

robottiEn tutkijaUrheilullinen sulautettujen järjestelmien professori Juha Röning on mittauttanut omankin sydämensä kuntoa Oulun yliopiston tutkimilla tiedonkeruumenetelmillä. Lähinnä tutkijan sydäntä ovat robotit ja niiden yhteiskunnalle antama hyöty.

TEKSTI: MINNA PElTOlAKuvA: JuhA SArKKINEN JA PIxMAC

18 Aktuumi | 3/2012

lenkillä työasiat unohtuvat

Kysymykseen, miten kiireinen Röning ja-kaa työaikansa tutkimuksen, opetuksen ja hallinnon kesken, vastaus on ”harkinnan mukaan”. Työaika on arkisin keskimäärin 8–18 eikä tutkija pidä pitkiä kesälomia.

”Työni painopisteet muuttuvat dynaami-sesti sinne, missä kulloinkin on suurin tar-ve. Esimerkiksi viime kuukausi on men-nyt pitkälti EU-hankkeiden valmistelus-sa. Myös yliopiston organisaatiomuutokset ovat vieneet osastonjohtajan aikaa. Työssä jaksamista tukee paljon se, jos työtä pystyy itse organisoimaan.”

Kestävyyttä vaativat urheilulajit ovat ol-leet Röningille aina sydämen asia. Hiihto- tai uintilenkki on edelleen paras tapa ren-toutua; iltalenkin jälkeen unikin maittaa hyvin. Himourheilijaksi Röning ei osaa itseään nimittää, koska ”ei siinä ole mitään hi-moa”, kommentoi hän humo-ristiseen tyyliinsä.

”Tekee hyvää purkaa työasiat ladulle ja hiek-si. Urheilu on aina ollut osa minua. Puoliso on to-dennut, että ainoa syyni ot-taa työmatkoille matkalauk-ku on se, että saan pistää sinne lenkkarit.”

Professori Juha Röningin ja hänen ryhmänsä tutkimuksista on jo syntynyt useampi sukupolvi älykkäitä liikkuvia robotteja.

JUHA röninG

syntynyt: 1957 Pyhäjoella

koulutus: tekniikan tohtori Oulun yliopistosta 1992

työ: Sulautettujen järjestelmien professori, Oulun yliopiston tietotekniikan osaston johtaja

luottamustoimet: EurON (European robotics research Network), ElrOB (European robot Trials, NATOn työryhmä)

perhe: vaimo ja kaksi lasta

harrastukset: rantalentopallo, avantouinti, uinti, pyöräily, juoksu, hiihto

Aiemmin lentopalloa kilpatasolla pelannut Röning rakensi aikanaan myös rantalentopallokenttää yli-opiston viereen Oulun yliopiston urheiluseuran kanssa. ”Itse ran-ta tästä kampusalueelta puuttuu, mutta hiekkaa riittää.”

19

oikEAllA oHJAUksEllA tErvEEMPiin

EläMäntAPoiHinTunteet ja mieli mukaan laihduttamiseen

Laihduttamisen ”ammattilaiset” osaavat kaloritaulukkonsa ulkoa, tuntevat terveellisen lautasmallin ja tietävät, mikä määrä liikuntaa olisi tarpeen. Siltikin paino sahaa ylös alas. Tukemalla näitä ihmisiä oikein ja riittävän kauan saadaan aikaan pysyviä tuloksia.

TEKSTI: rAIJA TuOMINENKuvAT: O.W. KINNuNEN / STudIO P.S.v. JA rOdEO

20 Aktuumi | 3/2012

21

keski-ikäinen ylipainoinen mies suostui menemään lääkärin tar-kastukseen. Laboratorioarvot hälyttivät tulevasta vaarasta, ja

tohtori kehotti miestä muuttamaan elinta-pojaan. Mies jatkoi kuitenkin entiseen mal-liin, ja lopulta hän sai sydänkohtauksen.

”Tämä on tavallinen tarina”, sisätauti-opin professori Markku Savolainen kom-mentoi. ”Kun olemme tottuneet toimi-maan vuosikymmenet tietyllä tavalla, on elintapojen radikaali muuttaminen yh-den kehotuksen perusteella hyvin vaikeaa, vaikka saisimmekin asianmukaista tietoa elintapojen vaikutuksesta terveyteen.”

Filosofian tohtori, ravitsemusterapeutti Anna-Maria Keränen korostaa, että ihmi-nen on psykofyysinen kokonaisuus: ”Syö-minen on seurausta fysiologiasta, mutta siihen vaikuttaa henkilön sosiaalinen ym-päristö, tunteet, ajatukset, kokemukset ja elämäntilanne. Tiedon osuus on vain kuu-desosa kaikesta siitä, joka vaikuttaa toi-mintaamme.”

Laihduttamisesta tohtorinväitöksensä tehnyt Keränen painottaa, että lihomiseen vaikuttaa ruuan laadun lisäksi se, miten ja miksi ihminen syö. Väitöstutkimuksessaan hän löysi ylipainoisista kaksi pääryhmää: tunnesyöjät ja impulsiiviset syöjät. Naiset sortuvat helpommin tunnesyömiseen, ja miehet taas lihovat pääasiassa impulsiivi-sen syömisen vuoksi.

Etenkin impulsiivisesti syövillä on riski epäonnistua laihduttamisessa.

”Esimerkiksi jonkin ruuan näkeminen tai haistaminen aiheuttaa niin voimakkaita tunteita, ettei järki pärjää sille asialle ollen-kaan. On myös ihmisiä, jotka eivät jostain syystä kykene kokemaan mielihyvää muil-la elämänalueilla, jolloin he lohduttavat it-seään ruualla”, Keränen pohtii syitä siihen, miksi hyvinkin terveystietoiset laihduttajat epäonnistuvat.

”Kun ihminen laihduttaa, hän skarppaa syömisensä kanssa. Meillä on kapasiteettia skarpata, mutta jos tuleekin jokin äkillinen tilanne, sattuu jotakin epämiellyttävää, kapasiteetti pienenee. Ei pystykään enää

skarppaamaan ja rupeaa syömään.”Masennus on yksi ongelma, joka vai-

keuttaa elämänmuutoksen onnistumista. ”Lihavuus aiheuttaa masennusta ja päin-vastoin”, Keränen kertoo.

kaloritaulukko ei riitä

Tähän asti julkinen terveydenhoito on tarjonnut ylipainoi-sille ja metabolisesta oireyhtymästä kärsi-ville avuksi pääasias-sa terveystietoa: hen-kilöä neuvotaan noudattamaan tiettyä ruo-kavaliota ja lisäämään liikuntaa.

”Näin meillä on terveydenhuoltohenki-lökunta ja ravitsemusterapeutit koulutet-tu. Pohjana on annosajattelu ja kaloritaulu-

kot”, ravitsemusterapeutin koulutuksen it-sekin saanut Keränen kertoo.

”Huonoista elintavoista on vaikea op-pia pois, mutta se onnistuu harjoittelemal-la”, Keränen rohkaisee. ”Kun lapsi opettelee ajamaan pyörällä, hän välillä kaatuu, nousee ylös ja jatkaa harjoittelua. Jos ei ole kahteen-

kymmeneen vuo-teen esimerkiksi syö-nyt aamupalaa, sen-kin oppii harjoittele-malla.”

”Sitäkin voi ope-tella tunnistamaan, minkälaisia ajatuk-

sia ja tunteita liittyy syömiseen ja liikkumi-seen, tai siihen ettei liiku. Mitkä asiat eh-käisevät hyvien pyrkimysten toteutumis-ta? Estääkö lenkille lähtemistä jatkuvasti se, että on kurja ilma, lonkkaan koskee, ei

Sisätautiopin profes-sori Markku Savo-lainen ja filosofian tohtori Anna-Maria Keränen hakevat tut-kimustyöllään keinoja laihduttajien tukemi-seen. Oikeanlaisella tuella laihduttaja saa aikaan pysyvän elä-mäntapamuutoksen, joka ennaltaehkäisee muun muassa sydän- ja verisuonitauteja. Pelkkä terveystieto harvoin riittää.

Naiset sortuvat helpommin tunnesyömiseen, ja miehet taas lihovat pääasiassa impulsiivisen

syömisen vuoksi.

22 Aktuumi | 3/2012

tullut nastoja kenkiin, väsyttää, tympäisee tai oli tylsä päivä? Ajattelua on mahdollista oppia muuttamaan.”

Koska laihduttaminen on median kestoai-he, aiheesta liikkuu tutkijoiden mukaan pal-jon myös virheellistä ja ristiriistaista tietoa, joka hämmentää ihmisiä. Laihduttajilla on paljon myös uskomuksia, jotka aiheuttavat turhaa huolta. Keränen toppuuttelee myös äärimmäisyyksiin meneviä laihduttajia.

Pysyvät elämäntapamuutokset vaativat tutkijoiden mukaan aikaa. Yksinkin hom-ma voi onnistua, mutta useimpia auttaa toimiva ja säännöllinen ohjaussuhde.

käyttäytymistieteet avuksi

Markku Savolainen on jo neljän vuoden ajan vetänyt Suomen Akatemian tutkimus-ta, jossa selvitetään ohjauksen merkitystä metabolisen oireyhtymän ja sepelvaltimo-taudin ennaltaehkäisyssä. Tutkijat selvit-tävät muun muassa si-tä, miten terveydenhoi-tohenkilökuntaa tulisi kouluttaa, jotta ylipai-noisia ihmisiä osattai-siin tukea oikealla ta-valla elämäntapamuu-toksen aikaansaamises-sa. Myös erilaisten tieto-teknisten apuvälineiden merkitystä muutoksen tukena tutkitaan.

Anna-Maria Keränen vetää parhaillaan KognObe-tutkimusta. Siinä selvitetään, voi-daanko kognitiivisen psykoterapian ohjaus-menetelmiä soveltaa lihavuuden hoidossa ja voidaanko niiden avulla vaikuttaa ihmisten syömiskäyttäytymiseen ja laihtumiseen se-

Laihduttajilla on paljon myös uskomuksia, jotka

aiheuttavat turhaa huolta. Keränen toppuuttelee myös äärimmäisyyksiin meneviä laihduttajia.

kä diabetes- ja valtimotautiriskiin.Jo tähänastiset tulokset kertovat, että oh-

jauksella on merkitystä. ”Perinteisillä keinoilla saavutetaan noin

viiden prosentin painonpudotus. Kun hoi-dossa on käytetty ohjausmalleja, joiden pohjalla on käyttäytymistieteen viitekehys, on saatu tutkituilla henkilöillä aikaan jo-

pa kymmenen prosentin pysyvä painonpudotus. Tulokset kertovat, että sillä on merkitystä, mi-ten henkilöä ohjataan”, Savolainen kertoo ja jat-kaa: ”Tieto vie ihmistä eteenpäin, mutta pelkän tiedon tarjoaminen on kohtuullisen tehotonta.”

Savolainen muistut-taa, että ylipaino aiheuttaa sydän- ja veri-suonitautien lisäksi muun muassa nivelten kulumista, närästystä sekä tappavaa kak-kostyypin diabetesta. Siksi ylipainon en-naltaehkäisy on oleellisen tärkeää yksilön elämänlaadun ja terveyden vuoksi.

Sekä Savolainen että Keränen korostavat

myös lihavuuden ennaltaehkäisyn kansan-taloudellista merkitystä: ylipainon aiheut-tamien sairauksien hoito, etenkin kirurgia, on kallista.

”Esimerkiksi yhden lihavuusleikkauk-sen hinnalla ravitsemusterapeutti auttai-si pitkään monia ihmisiä”, Keränen vertaa, vaikka pitääkin leikkausta yhtenä hyvänä vaihtoehtona lihavuuden hoidossa. ”Ra-haa pitää olla konservatiiviseen hoitoon ja sen kehittämiseen. Ennaltaehkäisevä terve-ydenhoito tuo yhteiskunnalle säästöjä.”

23

oulujoen rannalla sijaitsevan LudoCraft-peliyrityksen tilat ovat yhtä nuorekkaat kuin 30 työntekijän yhteisönsä. Avo-

konttorihuoneet ja pitkät pelihyllyt vievät palaverihuoneeseen, joka on täynnä värik-käitä säkkituoleja.

”On meillä myös virallisemman nä-köinen neuvotteluhuone, mutta menem-me sinne vasta, jos liikeneuvottelut eivät edisty”, nauraa Oulun yliopiston Vuoden alumni 2012 Tony Manninen.

Työyhteisö kuvaa hyvin toimitusjohta-jan luonnetta. Tony Manninen sanoo miet-tineensä koko uransa ajan, miten yrityk-set ja yhteisöt toimisivat mahdollisimman tehokkaasti. Siihen tarvitaan hänen mu-kaansa oikeat välineet, olot ja ihmiset eli oikea työyhteisöergonomia.

”Hieman yllättävä ympäristö toimii asi-akkaidemme kanssa toivoakseni samal-la tavalla kuin uudet, yllättävät harrastuk-set vaikuttavat meihin työntekijöihin. Vii-me syksynä kudoin työkaverin opastamana elämäni ensimmäisen kaulaliinan. Heittäy-

tyminen uuteen asiaan rikkoo ajattelun ra-joja ja asenneilmapiiriä”, Manninen selittää.

”Työ pelimaailmassa on usein kovin ai-neetonta, siinä ei välttämättä näe mitään konkreettista. Käsillä askaroidessa voi sa-malla löytää jonkin analogian, yhteyden omaan työhön”, hän jatkaa.

luomisen tiellä

Pelialan pioneeri oli jo poikaiässä 1970-lu-vun lopussa kova pelaamaan tv-pelejä, esi-merkiksi tennistä. Manninen muistaa, mi-ten hämmentävää oli kokea vuorovaiku-tusta television kanssa.

”Naapurissamme sattui asumaan kodin-koneyrittäjä, jolta sain aina tietokoneita ja pelejä kahdeksi viikoksi testattavaksi. En-simmäisen oman tietokoneeni sain 14-vuo-tiaana vuonna 1983. Se oli tietenkin Com-modore 64”, hän muistelee.

Pelaamisen lisäksi Manninen opette-li myös ohjelmointia. Hän arvelee sen ol-leen luomisen tarvetta. ”Legoilla rakensin myös aina jotain, ne ovat edelleen suosik-

kini. Ajatukset lähtevät huomattavasti pa-remmin liikkeelle, jos teen käsillä jotain”, sanoo toimitusjohtaja, jonka yrityksen pa-laverihuoneista yksi on täynnä legoja.

Manninen kirjoitti ylioppilaaksi Kalajo-en lukiosta magnan paperein ja luki 90-lu-vun alussa insinööriksi Raahen tietoko-nealan oppilaitoksessa, nykyisessä Oulun ammattikorkeakoulun Raahen yksikössä. Hän jatkoi työskentelyä samassa oppilai-toksessa kehittäen koulutusteknologiajär-jestelmiä ja opiskeli samalla Oulun yliopis-ton diplomi-insinöörin tutkinnon.

”Vuonna 1999 olin vierailulla Oulun yli-opiston Pesti-päivillä ja sain tietojenkäsit-telytieteiden laitokselta (TOL) pyynnön tulla tekemään peliväitöskirjaa. Asia oli jo mielessäni kangastellutkin.”

Yliopistosta uskottavuutta

Tony Manninen aloitti TOL:lla yliassistent-tina elokuussa 1999. Hän koki aluksi yli-opistolla olevansa virtuaali- ja pelimaail-man yksinäinen susi, mutta alkoi vähitel-

Vuoden alumni 2012 Tony Manninen

innostAvA MotivAAttori”Luonteeni mukaisesti yritän saada työyhteisön toimivaksi”, kuvaa LudoCraft -peliyrityksen toimitusjohtaja Tony Manninen. Innovatiivi-nen pelialan edistäjä nimettiin Oulun yliopiston Vuoden alumniksi.

TEKSTI: MINNA PElTOlAKuvA: JuhA SArKKINEN

24 Aktuumi | 3/2012

len kasvattaa alan tutkimustoimintaa.Näin sai alkunsa myös tietojenkäsittely-

tieteen laitoksen pelitutkimusyksikkö Lu-doCraft, joka siirtyi spinoff-yritykseksi vuonna 2006. Tuolloin pelitietoutta oli jo kertynyt tuotteistamista varten.

”Huippuvuotena voinee pitää vuotta 2005, jolloin meillä oli yliopistossa kymme-nen työntekijää. Olin määräaikaisesti tieto-jenkäsittelytieteen professorina. Oli hienoa toimia riippumattomassa akateemisessa yh-teisössä. Nyt yritysmuodossa analyyttinen tutkimus jää ajan puutteessa vähemmälle.”

Analyyttinen tausta on ollut myös Ludo-Craftin voimavara. Jotkut isot asiakkaat ei-vät Mannisen mukaan todennäköisesti oli-si muuten ryhtyneet peliyrityksen asiak-kaaksi. ”Yliopistotausta antaa meille uskot-tavuutta ja toimintaan pitkäjänteisyyttä.”

Tällä hetkellä LudoCraft tekee yhteistyö-tä Oulun yliopiston kanssa projekteissa ja toimii ulkoisena asiantuntijana. Manninen uskoo, että LudoCraft on ollut Oulun yli-opistolle myönteinen signaali. Yhteiskun-

Käsillä tekeminen saa ajatukset liikkeelle, sanoo Tony Manninen, jonka yrityksen yksi palaveri-huone on täynnä legoja.

syntynyt: gustavsberg, ruotsi, 1969

koulutus: diplomi-insinööri Oulun yliopistosta 1999, filosofian tohtori Oulun yliopistosta 2004

työ: oululaisen ludoCraft-peliyrityksen toimitusjohtaja

nallinen vuorovaikutus on kirjattu myös yrityksen strategiaan.

”LudoCraft haluaa olla vahva pohjois-suomalainen vaikuttaja. Toivomme, että Oulu saisi näkyvyyttä myös kulttuuri-, ei pelkkänä teknologiakaupunkina. Peliala kun tarkoittaa ohjelmoinnin lisäksi luo-vuutta ja taidetta”, Manninen muistuttaa.

Peleistä apua ihmiselle

LudoCraft tekee tällä hetkellä pääasiassa koulutus- ja hyötypelejä ja räätälöityjä asia-kasprojekteja. Viihdepelit ovat kuitenkin tuoteliiketoiminnan keihäänkärki ja jat-kossa yritys tekee niitä enemmän. Ludo-Craftin vaatimaton tavoite on pelastaa pe-leillä maailma.

”Pyrimme saamaan Nobelin palkinnon: perustelemme pelillisten ratkaisujen käyt-tökelpoisuutta, sitä, miten pelit voivat aut-taa ihmisen erilaisessa toiminnassa. Pe-leistä voi olla apua myös esimerkiksi lääke-tieteessä, myös mielenterveyden hoidossa.

tonY MAnninEn

Olemme jo tehneet yksityiselle toimijalle terveydenhoitoon liittyviä virtuaalisimu-laattoreita.”

Esimerkiksi suomalaisen Angry Birds -pelin suosio on Mannisen mielestä vas-ta kalpea aavistus siitä, mitä tapahtuu, kun maailma löytää esimerkiksi hyötypelit.

Luonteeltaan Manninen naurahtaa ole-vansa ’hieman persoonallisuushäiriöinen’: hän kyllästyy helposti ja motivaatiota täy-tyy löytää. ”Toisaalta olen jääräpäinen: en pohjoissuomalaiseen tapaan anna periksi. Minulla on lisäksi ollut ilo päästä työsken-telemään loistavien ihmisten kanssa; en siis ole yksinpuurtaja”, hän kuvailee menesty-misen syitä.

”Vuoden alumnin titteli antaa voimaa työhön. Oulun yliopisto näkee pelialan merkityksen ja mahdollisuudet”, Tony Manninen kiittää.

25

TEKSTI: ANNI JYrINKIKuvA: rOdEO

sYrJäYtYMinEn – jopa sosiaalinen kuolemaNuorten syrjäytyminen jo koulussa tai työelämästä puhuttaa. Aiheen pitkän linjan tutkijat toivovat tilanteeseen yksilöllisiä ratkaisuja nuorten omilla ehdoilla.

Mitä syrjäytyminen on? Mis-tä poliitikot puhuvat, kun he ovat huolissaan syrjäytymis-vaarassa olevista nuorista?

”Tuohon ei ole yksiselitteistä vastausta. Eri yhteyksissä syrjäytymisellä tarkoitetaan hieman eri asioita”, Oulun yliopiston Elä-mänkulku ja syrjäytyminen -tutkimusryh-män johtaja, kasvatustieteiden tohtori Veli-Matti Ulvinen kuvaa. Tutkimusryhmä on pian 20 vuoden ajan tutkinut syrjäytymis-tä ja sen syntyä etenkin kouluissa ja kou-lutuksessa. Nyt vuonna 2012 aihe on ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin.

Veli-Matti Ulvisen ja psykologian ylias-sistentti Timo Latomaan johtama tutki-musryhmä on tutkinut syrjäytymiseen joh-tavia tekijöitä etenkin koulumaailmassa. Ulvisen ja Latomaan päätelmä on, että syr-jäytyminen alkaa usein jo päiväkodista.

”Tuolloin on kyse pedagogisesta syrjäy-tymisestä. Pedagogiikan kautta tarkastel-laan, millaisen kuvan päiväkoti tai koulu rakentaa lapsen ja nuoren mahdollisuuk-sista myöhemmässä elämässä ja yhteiskun-taan integroitumisessa”, Ulvinen selventää.

Julkisesta keskustelusta tuttua on juu-ri tuo yhteiskuntaan integroituminen. Eni-ten syrjäytymiseen kiinnitetään huomiota,

kun nuoren olisi aika siirtyä koulunpenkil-tä jatko-opintoihin tai työelämään.

vieraantunut vai syrjäytynyt

Jopa 100 000 nuorta on vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta. Tässä yhteydessä syrjäyty-minen tarkoittaa tipahtamista pois työelä-mästä. ”Noin suuren massan kohdalla voi-daan puhua jo kansantaloudellisesta on-gelmasta, mutta me tutkimme enemmän syrjäytymistä yksilön kannalta. Tarkaste-lemme sitä, mitä syrjäytyminen tarkoittaa tunteena ja tilana”, Ulvinen kertoo.

Laveasti määriteltynä syrjäytyminen on ulkona olemista. Psykologian määritelmi-en mukaan syrjäytynyt ihminen ei koe ole-vansa autonominen omassa kokemusmaa-ilmassaan, esimerkkinä psyykkinen häiriö, eikä osa sosiaalista maailmaa. ”Äärimmil-lään voidaan puhua jopa sosiaalisesta kuo-lemasta”, Ulvinen kiteyttää.

Onko työtön nuori siis välttämättä syr-jäytynyt? ”Yhteiskunnan kannalta vastaus on kyllä, yksilön kannalta se ei ole noin yk-sinkertaista”, korostaa Latomaa ja pohtii, olisiko vieraantuminen tässä yhteydessä syrjäytymistä parempi termi.

”Nuori on siis vieraantunut työmarkki-

26 Aktuumi | 3/2012

� Tärkeä tavoite koululaisten syrjäyty-mistä tutkittaessa on kehitellä käytän-nön toimintaprojekteja, joilla nuoret saa-daan pysymään mukana yhteisössä.

”Jokaisen oppilaan soisi löytävän olemi-sen ja tekemisen ilon. Oppilaat pitäisi ot-taa mukaan opetussuunnitelman laatimi-seen. Ei se ole sen vaikeampaa kuin istua yhdessä pöydän ääreen ja kysyä oppilailta, mitä he haluaisivat tehdä ja millaisia oppi-mismenetelmiä he itse pitävät mielekkäi-nä”, veli-Matti ulvinen hahmottelee.

Kaikki oppilaat eivät koskaan mahdu samaan muottiin. Osa on enemmän te-kijöitä, osa oppii lukemalla. Joillakin on oppimisvaikeuksia ja toiset eivät malta pysyä tuolillaan paria minuuttia kauem-paa. Kaikille heille on ulvisen ja Timo la-tomaan mukaan oma paikkansa myös koulumaailmassa.

”Tässä tulevat kuvaan esimerkiksi jous-tava perusopetus ja pajakoulut. Pajakou-lussa peruskoulun yläkoululaiset opiskele-vat asioita pienessä ryhmässä ja välillä ol-laan töissä erilaisissa työpajoissa tai käy-tännön kursseilla ammattikouluissa. Tällai-nen sopii monelle levottomalle nuorelle. Peruskoulu tulee suoritettua ja samalla saattaa löytyä se tuleva ammattikin”.

Näyttötutkinnot puolestaan ovat tut-tuja aikuiskoulutuksen puolelta. ulvinen toivoo, että niitä tuotaisiin mukaan myös peruskoulun taito- ja taideaineisiin sekä ammattikouluun.

Latomaa on Ulvisen kanssa samoilla lin-joilla mutta muistuttaa, ettei työelämän rattaisiin mukaan hyppääminen välttä-mättä psykologisessa mielessä auta yksilön tunteeseen syrjäytymisestä.

tulevaisuuden koulua kehittämässä

Vuonna 1993 toimintansa aloittanut tutki-musryhmä lähti liikkeelle kasvatustieteen opiskelijoiden omista mielenkiinnon koh-teista. ”Silloisen käyttäytymistieteen lai-toksen opiskelijoita alkoi askarruttaa, mit-kä tekijät koulussa sysäävät lapsen syrjään kouluelämästä. Lyhyesti sanottuna aloim-me tutkia sitä, mikä koululaisten elämässä mättää”, Ulvinen kertoo.

Timo Latomaa liittyi mukaan vuonna 2008 ja toi tutkimukseen lisää psykologi-sempaa näkökulmaa ja ymmärrystä. Tällä hetkellä ryhmään kuuluu johtajien lisäksi noin 30 perus- ja jatko-opiskelijaa.

Syksystä 2008 Elämänkulku ja syrjäyty-minen -tutkimusryhmän painopisteet ovat olleet muun muassa seuraavia: syrjäytymi-sen sosiaaliset uhat yhteiskunnan konteks-

tissa, koulu kasvun ja syrjäytymisen paik-kana sekä käytännön tukitoimien kehit-tely. Tutkimusryhmässä tehdään myös psykologiseen ja sosiaalitutkimukseen liittyvää ymmärtävien ja kvalitatiivis-ten menetelmien kehittämistyötä.

Syksystä 2008 alkaen tutkimusryh-mässä on ollut kiinnostusta olla mu-kana Oulun kaupungin ja KASOPEN yhteisessä Future School Research

-hankkeessa. ”Tuon hankkeen tiimoilta pohdimme, millainen tulevaisuuden kou-

lu voisi olla, että se tukisi mahdollisimman hyvin lapsen ja nuoren kasvamista osaksi sosiaalista maailmaa. Tarkastelemme kou-lua usealta eri kantilta, esimerkiksi koulu-rakentamisen mahdollistamien sosiaalis-ten tilojen näkökulmasta sekä didaktisten metodien valossa”, Ulvinen valottaa.

Pajakoulua ja näyttötutkintoja

noilta, muttei välttämättä syrjäytynyt so-siaalisesta ympäristöstään. Voihan kotona päivänsä viettävä työtön olla vaikka kuin-ka aktiivinen harrastuksissaan ja hänel-lä voi olla vaikka millä mitalla sosiaalisia kontakteja.”

”Työmarkkinoilta syrjäytyminen on selkeä konteksti, siitä poliitikkojenkin pi-täisi puhua, kun he kertovat halustaan taistella syrjäytymistä vastaan”, painottaa Veli-Matti Ulvinen ja mainitsee tästä esi-merkkinä yhteiskuntatakuun, jonka pyr-kimys on ratkaista yhteiskuntaa painavan nuorten massatyöttömyyden ongelmia.

”Yhteiskuntatakuu kuulostaa kyllä lu-paavalta, kunhan työ- ja opiskelupaikat osattaisiin järjestää nuoren itsensä ehdoil-la. Nuorelta olisi kysyttävä, mitä tämä it-se haluaa ja mistä hän on kiinnostunut.”

27

Oulun yliopiston väitökset 1.4.2012 – 8.6.2012

kauko kujala maa- ja pohjarakennustekniikan professoriksi

Tekniikan tohto-ri, dosentti Kauko Kujala on nimitet-ty maa- ja pohja-rakennusteknii-kan professoriksi 1.1.2012–31.12.2016. Kujalan tutki-mus kohdistuu muun muassa hei-kosti kantavan maapohjan vahvis-tamiseen, kylmän ilmaston geotek-niikkaan ja geoympäristötekniik-kaan painottuen erityisesti teollisuu-den sivutuotteiden hyötykäyttöön maarakentamisessa ja kaivosten ympäristökysymyksiin.

Kujala on väitellyt tekniikan tohto-riksi 1992 ja työskennellyt 1970-lu-vun loppupuolelta alkaen useissa tutkimustehtävissä Oulun yliopistos-sa. Suomen Akatemian tutkijana hän on toiminut kaksi kautta. vuodesta 1998 hän on toiminut yli-insinöörinä Oulun yliopiston prosessi- ja ympä-ristötekniikan osastossa.

uusiin tehtäviin Oulun yliopistossa

ovat usein vaarattomia löydöksiä. Kari Tol-jamo on syntynyt Oulussa 1956 ja valmis-tunut ylioppilaaksi Pulkkilan lukiosta 1976.

FM Piia Markkasen 31.5.2012 tarkaste-tussa solubiologian alan väitöstutkimuk-sessa tutkittiin delta-opioidireseptorin bio-synteesiä ja solunsisäistä kuljetusta. Piia Markkanen on syntynyt Oulussa 1975 ja valmistunut ylioppilaaksi Kuusamon luki-osta 1994.

LL Liisa Laation 1.6.2012 tarkastettu synnytysten ja naistentautien alan väitös-tutkimus osoittaa verisuonten uudismuo-dostukseen ja reaktiivisten happiyhdistei-den aiheuttamiin vaurioihin liittyvillä te-kijöillä olevan ennusteellista merkitystä munasarjasyövässä. Liisa Laatio on synty-nyt Oulussa 1976 ja valmistunut ylioppi-laaksi Madetojan musiikkilukiosta 1995.

LL Annukka Hannulan 8.6.2012 tarkas-tetun lastentautien alan väitöstutkimuksen perusteella virtsatietulehduksen sairastanei-den lasten kuvantamistutkimuksia on syy-tä vähentää. Annukka Hannula on syntynyt Vantaalla 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun normaalikoulun lukiosta 1993.

FK, HLK Marjo Hyryn 8.6.2012 tarkas-tetussa lääketieteellisen biokemian ja mo-lekyylibiologian alan väitöstutkimuksessa todetaan, että lysyylihydroksylaasi 1:n puu-te ja lysyylihydroksylaasi 2:n aktiivisuuden lasku aiheuttavat merkittäviä muutoksia si-dekudoksessa ja täydellinen lysyylihydrok-sylaasi 2:n puutos johtaa hiirten kuolemaan sikiönkehityksen aikana. Marjo Hyry on syntynyt Kuivaniemellä 1979 ja valmistu-nut ylioppilaaksi Kastellin lukiosta 1999.

FM Johanna Korvalan 8.6.2012 tarkas-tetussa lääketieteellisen biokemian ja mole-kyylibiologian alan väitöskirjassa havaittiin perinnöllisten tekijöiden altistavan kahdel-le luunmurtumina ilmenevälle sairaudelle: reisiluunkaulan rasitusmurtumille ja lasten primaariselle osteoporoosille. Johanna Kor-vala on syntynyt Oulussa 1980 ja valmistu-nut ylioppilaaksi Laanilan lukiosta 1999.

LL Janne Liisanantin 8.6.2012 tarkaste-tun lääketieteen alan väitöskirjatutkimuk-sen mukaan akuuttien myrkytyspotilaiden

lääketieteellinen tiedekunta

LääketiedeFM Mari Murtomaa-Hautalan 4.4.2012 tarkastetussa farmakologian ja toksikologi-an alan väitöstutkimuksessa todetaan, et-tä metsämyyrä toimii hyvin dioksiineilla saastuneen maa-alueen indikaattorilajina. Mari Murtomaa-Hautala on syntynyt Ro-vaniemen maalaiskunnassa 1978 ja valmis-tunut ylioppilaaksi Lyseonpuiston lukiosta Rovaniemeltä 1997.

LL, erikoislääkäri Outi Jauholan 4.5.2012 tarkastettu lääketieteen alan väi-töstutkimus osoittaa, että Henoch-Schön-leinin purppuraan sairastuneiden lasten virtsanäytteiden seuranta-aikaa tulee pi-dentää yli kuuden kuukauden, jos potilaal-la todetaan munuaiskerästulehdus tai tau-din iho-oireet uusiutuvat. Outi Jauhola on syntynyt Lahdessa 1978 ja valmistunut yli-oppilaaksi Lyseonpuiston lukiosta Rova-niemeltä 1998.

LL Kari Toljamon 25.5.2012 tarkastetus-sa gastroenterologian alan väitöstutkimuk-sessa todetaan, että mahalaukun eroosiot

28 Aktuumi | 3/2012

vä

itö

ks

Et

ennuste on hyvä sairaalahoitojakson ai-kana, mutta pitkäaikaiskuolleisuus on yli kaksi kertaa suurempi kuin vertailuväes-tön. Janne Liisanantti on syntynyt Tornios-sa 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Putaan lukiosta 1996.

TerveystieteetTTM Merja Meriläisen 20.4.2012 tarkas-tetun hoitotieteen alan väitöstutkimuksen mukaan potilaan psyykkinen elämänlaa-tu on tehohoidon jälkeen matalampi kuin samanikäisellä terveellä henkilöllä ja pa-lautuu fyysistä elämänlaatua hitaammin. Merja Meriläinen on syntynyt Oulussa ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 1987.

luonnontieteellinen tiedekunta

FL, KTM Marjo Tiikkajan 11.5.2012 tar-kastettu tietojenkäsittelytieteen alan väi-töstutkimus käsittelee arvontuotantoa oh-jelmistoliiketoimintakontekstissa. Marjo Tiikkaja on syntynyt Oulussa ja valmistu-nut ylioppilaaksi Vaalan lukiosta 1991.

FM Päivi Parviaisen 25.5.2012 tarkas-tetussa tietojenkäsittelytieteen alan väitös-työssä esitetään globaalin ohjelmistokehi-tyksen kehikko, joka kokoaa yhteen glo-baalin ohjelmistokehityksen haasteita ja niiden ratkaisuja. Päivi Parviainen on syn-tynyt Kemijärvellä 1972 ja valmistunut yli-oppilaaksi Kemijärven lukiosta 1991.

FM Timo Rousun 8.6.2012 tarkastetus-sa farmakologiaa sivuavassa rakennetut-kimuksen kemian alan väitöskirjatyössä kehitettiin uusia analyysimenetelmiä lää-keainemetabolian tutkimiseen käyttäen nestekromatografiaa yhdistettynä massa-spektrometriaan. Timo Rousu on syntynyt Torniossa 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Tornion yhteislyseon lukiosta 1998.

teknillinen tiedekunta

DI Ville Isoherrasen 27.4.2012 tarkastetun tuotantotalouden alan väitöstutkimuksen tuloksena syntyi kokoelma strategian ana-

lyysikehikoita, joista jokainen rakennet-tu analyysikehikko vastaa erilliseen tutki-muskysymykseen tutkimustavoitteen si-sällä. Ville Isoherranen on syntynyt Pihti-putaalla 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Haapajärven lukiosta 1998.

DI Hanna Kropsu-Vehkaperän 4.5.2012 tarkastetussa tuotantotalouden alan väi-töstutkimuksessa tarkastellaan tuotetie-toa eri toimijoiden näkökulmista sekä etsi-tään edellytyksiä, joiden avulla tuotetiedon hallintaa voidaan kehittää huomioiden pa-remmin yrityksen kaikki tuotetietoa hyö-dyntävät toiminnot ja sidosryhmät. Han-na Kropsu-Vehkaperä on syntynyt Oulussa 1980 ja valmistunut ylioppilaaksi Haukipu-taan lukiosta 1999.

DI Jari Ruuskan 11.5.2012 tarkastetus-sa prosessitekniikan alan väitöskirjatyössä tutkittiin teräskonvertterin erikoismitta-uksia ja niiden soveltuvuutta ohjaustarkoi-tuksiin sekä kehitettiin malli ennustamaan teräksen lämpötilaa happipuhalluksen lo-pussa. Jari Ruuska on syntynyt Ulvilassa 1970 ja valmistunut ylioppilaaksi Ulvilan lukiosta 1989.

Arkkitehti Kaisa Mäkiniemen 25.5.2012 tarkastettu arkkitehtuurin alan väitöstut-kimus tarkastelee maaseutukirkonkyli-en kulttuuriympäristölle eri aikoina omi-naisia piirteitä sekä kulttuuriympäristös-sä aikojen kuluessa tapahtuneita muutok-sia. Kaisa Mäkiniemi on syntynyt Kemin-maassa 1970 ja valmistunut ylioppilaaksi Keminmaan lukiosta 1989.

Arkkitehti Emilia Rönkön 1.6.2012 tar-kastetussa arkkitehtuurin alan väitöstutki-muksessa selvitettiin, miten lainsäädäntöä ja sen tueksi laadittuja ympäristöhallinnon ohjeita on sovellettu maankäytön suun-nittelussa ja selvitystiedon tuottamises-sa. Emilia Rönkkö on syntynyt Iisalmes-sa 1980 ja valmistunut ylioppilaaksi Lapin-lahden taidelukiosta 1999.

MSc (Tech) Oleg Davidyukin 8.6.2012 tarkastettu tietotekniikan alan väitöstutki-mus osoittaa jokapaikan tietotekniikan so-vellusten tukevan käyttäjän tarpeita arjessa. Oleg Davidyuk on syntynyt Pietarissa 1981

ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 1998.DI Simo Hietakankaan 8.6.2012 tarkas-

tetun elektroniikan alan väitöstyön loppu-tuloksena on suunnitteluehdotuksia, jotka helpottavat hyvän hyötysuhteen omaavien RF-kytkinvahvistimien suunnittelua ja si-ten niiden yleistymistä tulevaisuudessa. Si-mo Hietakangas on syntynyt Alahärmässä 1980 ja valmistunut ylioppilaaksi Alahär-män lukiosta 1999.

taloustieteiden tiedekunta

KTM Lauri Vilmin 13.4.2012 tarkastetus-sa kansantaloustieteen alan väitöskirjassa perehdytään yritysten markkinoilletulon ja markkinoilta poistumisen taloudellisiin vaikutuksiin. Lauri Vilmi on syntynyt Ou-lussa 1983 ja valmistunut ylioppilaaksi Me-rikosken lukiosta 2002.

KTM Seppo Orjasniemen 11.5.2012 tar-kastetussa kansantaloustieteen alan väi-töskirjatyössä on tutkittu rahaliiton mai-den välisiä makrotaloudellisia riippuvuus-suhteita, keskittyen erityisesti kansainvä-liseen kauppaan liittyviin ilmiöihin. Sep-po Orjasniemi on syntynyt Tervolassa 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Kemin Lyseon lukiosta 1998.

Humanistinen tiedekunta

FM Riika-Leena Juntusen 12.5.2012 tar-kastettu historian alan väitöstyö tarkastelee lähetysasemaa paikallisesta näkökulmas-ta Luoteis-Hunanissa Kiinassa 1900-luvun alkupuolella ja havainnoi uuden tilan eri yhteiskuntaluokissa nostattamia reaktioita. Riika-Leena Juntunen on syntynyt Oulussa 1973 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun ai-kuislukiosta 1994.

Oulun yliopistossa tarkastetut väitöskirjat luettavissa verkossa: http://jultika.oulu.fi/Search/Results/

29

Erkki karvonen informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori, Oulun yliopisto

YlioPistollA on kolME tEHtävää: opet-taminen, tutkiminen ja ns. kolmas tehtävä eli ympäröivän yhteiskunnan kehityksen tukemi-nen, vuorovaikutus muun yhteiskunnan kans-sa. Tässä järjestyksessä yliopiston tehtävät ovat kehittyneet myös historiallisesti.

Syntyessään sydänkeskiajalla tuhat vuotta sit-ten yliopisto oli lähinnä skolastinen opetus-laitos. Silloin tulkittiin antiikin auktoriteetti-en kirjoituksia kristillisen teologian silmälasi-en läpi. Empiirinen luonnontutkimus kehittyi-kin aluksi yliopistojen ulkopuolella tiedeseu-roissa ja akatemioissa, kuten galileo galilein ”ilvessilmäisten akatemiassa” (Accademia dei lincei). Mutta 1700-luvun loppua kohden mentäessä toinen tehtävä kuului jo yliopis-ton toimenkuvaan. vuonna 1809 perustettu Berliinin yliopisto toimi esikuvana tutkivalle ja opettavalle yliopistolle. 1800-luvun lopulla johtavissa länsimaissa to-teutui tieteellis-tekninen vallankumous, jossa tieteen vaikutus teknologiseen kehitykseen kävi ilmeiseksi. Tieteen ja teollisuuden liittou-tumaan tunkivat sittemmin mukaan myös hal-litukset, koska huomattiin, että valtion kilpai-lukyky sodassa ja rauhassa riippuu tieteellis-

teknisestä osaamisesta.

kAnsAllisiA innovAAtioJärJEstElMiä synnytettiin vaiheittain 1900-luvun lop-

pupuolella. Niissä tiede, teollisuus ja val-tio liittoutuivat. Tieteen tutkija Henry Etz-

kowitzin sanoin muodostui ns. kolmoiskier-re (triple helix), jossa valtion, teollisuuden ja tieteen rajat hämärtyivät. Etzkowitz käyttää myös sanaa ”yritysyliopisto” (entrepreneurial university).

Yliopiston kolmas tehtävä oli käsitettävissä suppeassa mielessä maan teollisen kilpai-lukyvyn palvelemiseksi. Maininta kolman-nesta tehtävästä tuli ruotsin yliopistola-kiin 1997 ja se on Suomen uudessa yli-opistolaissa vuodelta 2010.

Toisella tapaa aihetta lähestyen voidaan huomauttaa, että yliopistot ovat aina

auttaneet yhteiskuntaa esimerkik-si tuottamalla tarpeellista virka-

mieskuntaa ja papistoa. Kolmas tehtävä voi-daankin ymmärtää konstruktivistiseksi tai toi-mintatutkimukselliseksi näkökulmaksi opetuk-seen ja tutkimukseen. Tiede ei vain kuvaa to-dellisuutta, vaan se myös rakentaa sitä.

Kolmas tehtävä liitetään yleisimmin paikalli-seen ja alueelliseen kehittämiseen. Yliopis-tolla ja korkeakoululla onkin valtava suora ja epäsuora vaikutus oman alueensa elinvoimai-suuteen.

kolMAttA tEHtävää Ei tArvitsE tUlkitA suppeasti vain yritysmaailman auttamisek-si. laajemmassa mielessä se on yhteiskunnan kaikinpuolista auttamista. Ja kaikkein laajim-massa mielessä se on maailman parantamista tai pelastamista. Yliopistolaki puhuukin ”isän-maan ja ihmiskunnan palvelemisesta”. Muis-tettakoon, että yliopistojen suomenmieliset käytännössä loivat tämän maan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.

Erilaisten kolmansien tehtävien välillä voi ol-la ristiriitaakin. vastakkain voivat olla yrityk-sen pikavoittojen teon avustaminen ja koko maailman kestävän kehityksen tukeminen. Yritysmäisessä yliopistossa tutkijoiden sanan-vapauskin voi kärsiä, kun Pr-viestinnän käy-täntöjä matkitaan turhan innokkaasti pörssi-yrityksistä.

YlEistAJUinEn tiEdEviEstintä liittyy myös kolmanteen tehtävään. Jos halutaan, että tie-de vaikuttaa tehokkaasti yhteiskunnassa, on viestittävä kumppanin ymmärtämällä kielel-lä. Englanninkielinen jargon ei Suomessa sovi, vaan yhteiskuntaan on tehokkainta vaikuttaa kotimaisilla kielillä. Yliopistolla on myös vas-tuunsa suomen kielen elävänä säilyttämisessä.

Kunpa valtiovaltakin ymmärtäisi palkita tut-kijoita ja opettajia myös kolmannen tehtävän ansioista, eikä vain kansainvälisistä, spesialis-teille suunnatuista artikkeleista.

AN

Nu

hA

TT

uN

EN

kA

rv

on

En Yliopiston kolmannet tehtävät

30 Aktuumi | 3/2012

File Message Developer

from: Jari Sivonen

Suomea opettamassa unkarissaSuomen kieltä ja kulttuuria opetetaan yli sadassa yliopistossa eri puolilla maailmaa. Yksi näistä opetuspisteistä on unkarin pääkau-pungissa Budapestissa. Tulin syksyllä 2008 Budapestin ElTE-yli-opiston suomalais-ugrilaisten kielten laitokseen vierailevaksi suo-men kielen ja kulttuurin professoriksi. laitoksemme on sikäli poikkeuksellisessa asemassa, että meillä on kaksi Suomesta lä-hetettyä opettajaa, eli professorin lisäksi unkarilaisia suomen-lukijoita opettaa suomalainen lehtori.

unkari on viime aikoina näkynyt kansainvälisessä mediassa lähinnä kielteisessä valossa. Ensin tuli lehdistönvapautta ra-justi rajoittava medialaki ja sitten nippu muita lakeja, joilla valtaa pitä-vä puolue vahvisti omaa asemaansa. Seuraavaksi unkarin presidentti jäi kiinni väitös-kirjansa plagioinnista, ja lopulta unkarilainen lentoyhtiö Malév ilmoitti lopettavansa toimintansa talo-usvaikeuksien takia. huonoja uutisia tuntuu siis tulevan yksi toisensa perään, mutta on unkarissa toki paljon hyvääkin.

unkarilaiset ovat keskimäärin hyvin ystävällistä kansaa. hississä tervehditään tuntematontakin, ja esimerkiksi bussia odo-tellessa joku paikallinen saattaa alkaa viritellä keskustelua. valitettavasti minun kanssani virittelyn asteelle se jääkin, sillä en puhu unkaria kovinkaan hyvin.

Olen kuitenkin opetellut lausumaan sujuvasti muutaman tärkeän lauseen: Nem értem. Nem beszélek magyarul. Külföl-di vagyok. (En ymmärrä. En puhu unkaria. Olen ulkomaalainen.) Tämän osaan sanoa jo niin sujuvasti, että usein minua puhutteleva unkarilainen ei suostu uskomaan, etten tosiaan oikeasti osaa kieltä. Osaan kuitenkin kuunnella ja nyökytellä sujuvasti, jolloin voitonriemuinen unkarilainen luulee olleensa oikeassa ja minun ymmärtävän. Suunvuoroa minulle har-voin edes tarjotaan, joten pelkällä nyökyttelyllä pärjään suurimmassa osassa tilanteita oikein mainiosti.

unkarin hyviä puolia on ruoka. vaikka perinteinen unkarilainen ruoka on toisinaan suolaista, mausteista ja rasvaista, ko-tona kokkaamista helpottaa tuoreen lihan ja kasvisten hyvä saatavuus. Joka kadunkulmassa on liha- ja vihanneskauppo-ja, joista saa tuoretta unkarilaista ruokaa – ja vieläpä paljon edullisemmin kuin supermarketeista. lihakaupassa suoma-lainen saattaa hieraista silmiään, sillä myynnissä on tarjaa eli sian kylkeä. Presidentti Tarja halosen nimen mainitsemi-nen saakin unkarilaisissa aikaan kutakuinkin samanlaisen reaktion kuin Slovakian parlamentin entisen puhemiehen Pavol Paškan nimen mainitseminen suomalaisissa.

välillä tuntuu siltä, ettei länsimaisen markkinatalouden periaatteita ole vielä ihan täysin täkäläisessä kaupanteossa sisäis-tetty. Kun suomalainen tuttavani halusi ostaa lähikaupastaan palan sijasta kokonaisen juuston, ei myyjä millään suostunut myymään sitä, vaan närkästyneenä tokaisi: ”Jos sinä ostat koko juuston, mitä sitten jää muille?”

Jari sivonen

Kirjoittaja on yliopistonlehtori Oulun yliopistossa ja työskentelee Budapestissa suomen kielen ja kulttuurin vierailevana professorina.

.5302

tAPAHtUMAt tAPAHtUMAt

Yliopiston avajaiset uudistuvatOulun yliopiston lukuvuoden avajaispäivän ohjelma uudistuu ensi syksynä. 54. lukuvuoden avajaispäivä on maanantai 3.9.2012.

Päivän ohjelma: � klo 10.30–12.00: Yliopistolaisten eli henkilökunnan ja opiskelijoiden tapahtuma, rotuaarin aukio

� klo 14.00 Avajaisjumalanpalvelus, Pyhän luukkaan kappeli, linnanmaa

� klo 15.15 Avajaisten pääjuhla, Saalastinsali, linnanmaa

Yliopiston ystävät ja yhteistyökumppanit kutsutaan avajaisiin entiseen tapaan.

Avajaisviikolla myös: � 4.9.2012: Student Centerin avajaiset ja avoimet ovet sekä ylioppilaskunnan Etupäivä, linnanmaa

� 5.9.2012: Ylioppilaskunnan järjestömessut, linnanmaa, sekä vulcanalia-iltatilaisuus, Toppilan Möljä

oulun yliopiston 9. tohtoripromootio 17.–19.5.2013Oulun yliopiston yhdeksäs kaikkien tiedekuntien yhteinen toh-toripromootio järjestetään 17.–19.5.2013. Siihen voivat osallistua kaikki Oulun yliopistossa väitelleet, joita ei ole aiemmin vihitty tohtoreiksi. lisäksi vihitään yliopiston nimeämät kunniatohtorit.

Promootion perinteiset tilaisuudet:17.5.2013 Miekanhiojaiset18.5.2013 Pääjuhla, tohtoreiden vihkiminen Tohtorikulkue Oulun keskustassa,

juhlajumalanpalvelus Promootiopäivälliset ja -tanssiaiset19.5.2013 Promootiopurjehdus

Promootioon kutsutaan sähköpostikirjeellä vuoden 2002 jälkeen väitelleet nuoret tohtorit, joita ei ole aiemmin vihitty. Siihen voi-vat osallistua myös aiemmin väitelleet, joita ei ole promovoitu. Mukaan voivat tulla tohtorit, jotka väittelevät hyväksytysti tam-mikuun 2013 loppuun mennessä.

Nuorten tohtoreiden ilmoittautuminen verkkosivujen kautta alkaa syyskauden alussa. Promootio verkossa: www.oulu.fi/promootio2013

Xii kansallinen hoitotieteellinen konferenssi 27.–28.9.2012xII Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi teemalla ”Alakko nää mua? Yhteistyöllä vaikuttavaa hoitotieteellistä tutkimusta” järjestetään 27.–28.9.2012 Oulun yliopistossa. Konferenssi on tarkoitettu kaikille alan tutkijoille, opettajille, klii-nisessä työssä toimiville, opiskelijoille ja muille aiheesta kiinnos-tuneille. Konferenssin järjestävät hoitotieteiden tutkimusseura hTTS ry. ja Oulun yliopiston terveystieteiden laitos.

Konferenssi verkossa: www.oulu.fi/hoitotiede/konferenssiTiedustelut: hoitotiede2012@oulu.fi

Hydrologian nordic Water -konferenssi 13.–15.8.2012

27. Nordic Water -konferenssi järjestetään 13.–15.8.2012 Oulun yliopistossa. Sen kohderyhmänä ovat hydrologian ja sen lähialo-jen asiantuntijat ja tutkijat.

Konferenssissa esitellään uusinta hydrologista tutkimusta ja käy-täntöjä, kuten nykyiset hydrologian tutkimuksen painopisteet, menetelmät ja tulokset. Konferenssin tavoitteena on myös pa-rantaa hydrologisten ilmiöiden ymmärtämistä ja vesivarojen hallintaa.

Pääteeman alla toteutetaan useita alateemoja omina sessioina, työpajoina ja posteriesityksinä. Konferenssin yhteydessä järjeste-tään kaksi aiheeseen liittyvää ekskursiota.

Konferenssi verkossa: http://nhc2012.oulu.fi/