aikuiskoulutus rikki? – kymmenen koulutuksen epäkohtaa
TRANSCRIPT
Aikuiskoulutus rikki? - Kymmenen
koulutuksen epäkohtaa
Aapo Hiilamo 23.5.2016
TARINA ON TUTTU
Työn muutos puhuttaa: digitalisaatio ja globalisaatio tuhoaa vanhoja ja synnyttää uusia työpaikkoja
Muutosten alla ovat etenkin SAK:n alojen työpaikat
Palkansaajille uhkana on alakohtaisten supistumisten lisäksi laajempi epävarmuuden kasvu
Yhä useampi kohtaa olosuhteiden pakosta uranvaihdostilanteita
Kurjistavat muutokset saaneet paljon näkyvyyttä – entä ratkaisut?
SISÄLTÖ
Miten aikuiskoulutus vastaa työelämän muutosten haasteisiin?
Nostetaan esille epäkohtia, jotka estävät tai hankaloittavat työväestön osaamisen kehittämistä
On tarve avata keskustelu aikuiskoulutuksen tilasta
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
1100
TYÖLLISTEN MÄÄRÄN KEHITYS 2000-LUVULLA
Korkea-asteen koulutus
Ei peruskoulun jälkeistäkoulutusta
Määrät tuhansina (Työvoimatutkimus)
TYÖELÄMÄ MUUTOSTEN MYÖTÄ TYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖPANOS YHÄ ENEMMISSÄ MÄÄRIN TIETO JA OSAAMINEN
AIKUISVÄESTÖN KOULUTUKSELLA VALTAVA MERKITYS Aikuiskoulutus valmistaa tuleviin muutosvoimiin niin yhteiskunnan
kuin yksilön kannalta
Kasvavien epävarmuuksien vastapainoksi tarvitaan yksilöille koulutuksellisia ponnahduslautoja
Työhön ja tuottavuuden kasvuun pääse tulevaisuudessa kiinni ne, joilla on ajankohtaista osaamista ja mahdollisuus osaamisen päivittämiseen
Väestön korkea ja tasainen osaaminen auttaa mm. digitalisaationliittyvien ideoiden syntymisessä
MIKÄ ON JULKISESTI RAHOITETUN JÄRJESTELMÄN TEHTÄVÄ? Julkisten väliintulojen on taattava sen koulutuksen syntyminen, mikä
jäisi vapailla markkinoilla syntymättä ”markkinaepäonnistumisten” vuoksi
Käytännössä tehtävänä on taata siis niiden koulutusmahdollisuudet, jotka ovat työnantajan tarjoaman koulutuksen ulkopuolella
Tehtävä osaamistalouden aikakaudella ehkä tärkeämpi kuin koskaan
Mikäli tätä tehtävää ei täytetä, uhkana on mm. työelämän polarisaatiokehityksen vahvistuminen
MARKKINAEPÄONNISTUMISIA AIKUISKOULUTUKSESSA (ESIMERKKEJÄ)
Koulutuksen ulkoisvaikutukset
➤ Työnantajat eivät panosta tarpeeksi kouluttamiseen kun osa koulutuksen hyödyistä valuu työnantajan ulkopuolelle
Rahoituksen epäonnistuminen
➤ Vaikka kouluttaminen olisi yksilölle tai työnantajalle kustannustehokasta, ongelmaksi muodostuu rahoituksen saaminen koulutukseen (suuret vs. pienet yritykset)
Informaation puute ja sen epäsymmetria
➤ Työnantajan ja yksittäisten henkilöiden on mahdotonta tietää etukäteen tarkkaa kannattaako kouluttaminen yksittäistapauksissa
Miksi kymmenen epäkohtaa ?
EPÄKOHTA 1: TYÖVÄESTÖN OSAAMINEN KORKEAA MUTTA EPÄTASAISTA Syntyvien työpaikkojen osaamisvaatimukset ovat kovin erilaiset kun
katoavien
Supistuvilla aloilla työskentelevillä haasteita lisää puutteet perustaidoissa
Vaikka suomalaisen työväestön osaaminen on keskimäärin korkeaa, osaamiskuopissa ovat etenkin
➤ Ikääntyneet
➤Maahanmuuttajat
➤Matalasti koulutetut
Ongelmallista, että samat henkilöt ovat yliedustettuina rakennemuutosten riskiryhmissä
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
EPÄKOHTA 2: OMAEHTOISEN AIKUISKOULUTUKSEN MERKITYSTÄ EI YMMÄRRETÄ Aikuiskoulutustuki yhdessä opintovapaan kanssa mahdollistaa
subjektiivisen uudelleen kouluttautumisen työuran aikana ilman työttömyysjaksoja
Noin 60 % tuen saajista arvioi, että uuden työpaikan saaminen tai kokonaan uudelle toimialalle siirtyminen helpottui aikuiskoulutustuen ansiosta
Sipilän hallitus esitti leikattavaksi aikuiskoulutustukea siten, että valtion rahoittama aikuiskoulutustuen perusosa (n. 705,20 euroa/kk) olisi muutettu valtion takaamaksi opintolainaksi
Kehitys menossa juuri päinvastaiseen suuntaan mihin on tarve: supistuvilla aloilla työskentelevillä kasvava kysyntä omaehtoiseen alanvaihtoon
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
EPÄKOHTA 3: TYÖVOIMAKOULUTUKSEN NIUKENNETUT RESURSSIT Monet kokevat olosuhteiden pakosta eripituisia työttömyysjaksoja
Näiden jaksojen koulutuksellinen hyödyntäminen on tärkeää niin yksilölle kuin laajemmin työmarkkinoiden toiminnalle
Työttömyys on riskialtista aikaa osaamisella koska
➤Ollaan henkilöstökoulutuksen ulkopuolella (määrällisesti suurin aikuiskoulutuksen muoto)
➤Osaamista ei voida soveltaa työtehtävissä
Työvoimakoulutukseen on ollut entistä vähemmän varoja käytettävänä samanaikaisesti, kun työttömyys on lisääntynyt
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
YHÄ USEAMPI EI SIIS SAA TARVITSEMIAAN TYÖVOIMAPALVELUITA
4
9
14
19
24
29
34
2012
Tam
mik
uu20
12 T
ouko
kuu
2012
Syy
skuu
2013
Tam
mik
uu20
13 T
ouko
kuu
2013
Syy
skuu
2014
Tam
mik
uu20
14 T
ouko
kuu
2014
Syy
skuu
2015
Tam
mik
uu20
15 T
ouko
kuu
2015
Syy
skuu
2016
Tam
mik
uu
TEM tilastot
Työvoimapalveluidensaantiaste ("aktivointiaste")
Työvoimakoulutuksessaolleet / kaikki työttömättyönhakijat
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
TYÖVOIMAKOULUTUKSEEN TEHTÄVÄT LEIKKAUKSET VAHVISTAVAT OSAAMISEN EPÄTASAISTA JAKAUTUMISTA JA PITKITTÄVÄT TYÖTTÖMYYSJAKSOJA.
• Työvoimakoulutuksen niukennetut resurssit voivat• kasvattaa osaamiseroja entisestään
• vahvistaa työttömyyden syrjäytymisvaikutusta
• Niukentuneet resurssit uhkaavat myös työttömyyspäivärahalla tuettua omaehtoista opiskelua
• Opiskelusta omaehtoisesti työttömyyspäivärahalla on hyviä tuloksia
• Pulmana ovat olleet TE-toimistojen vaihtelevat käytänteet ja henkilökunnan vähentyminen vaativassa koulutustarpeen arvioinnissa
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
EPÄKOHTA 4: HENKILÖSTÖKOULUTUS ON ALTIS ERIARVOISUUDELLE Työnantajan kannattaa kouluttaa lisää niitä työntekijöitä, joiden
tuottavuuden muutoksen oletetaan olevan merkityksellistä työnantajan toiminalle
Ylimmälle johdolle saatetaan tarjota hyvinkin kalliita täydennyskoulutuksia kun taas työntekijätasolla koulutukseen panostaminen vähäisempää
Eriarvoisuutta on henkilöstökoulutuksessa työntekijäryhmien ja pohjakoulutuksen lisäksi työnantajan koolla
Henkilöstökoulutus on usein sidottu siihen alaan, jolla jo toimitaan eikä näin ollen tue ammatinvaihdosta pois supistuvilta aloilta
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
24%
37%
44%
28%31%
41%
27% 29%
40%
TYÖ
NTE
KIJÄ
T
ALEM
MAT
TO
IMIH
ENKI
LÖT
YLEM
MÄT
TO
IMIH
ENKI
LÖT
PERU
SAST
E
KESK
IAST
E
KORK
EA-A
STE
1–49
HEN
KEÄ
100–
249
HEN
KEÄ
250
HEN
KEÄ
TAI E
NEM
MÄN
TYÖNTEKIJÄRYHMÄ KOULUTUSASTE TYÖNANTAJAN KOKO
Koetaan hyvät mahdollisuudet saadatyönantajan tukemaa ammattitaitoa kehittävää
tai uraa edistävää koulutusta
Aikuiskoulutustutkimus 2012
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
HENKILÖSTÖKOULUTUKSEN ERIARVOISUUTTA VAIKEA PAIKATA ILMAN SUBJEKTIIVISIA KOULUTUSELEMENTTEJÄ Henkilöstökoulutukseen osallistumista yritettiin parantaa osaamisen
kehittämisen toimintamalli lailla vuonna 2014
Tulokset olivat kuitenkin pettymys
Työntekijöiden koulutukseen osallistumista ja sen tasa-arvoa vaikea edistää ilman subjektiivisia elementtejä
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLIN VAIKUTUKSET OLIVAT PETTYMYS LUOTTAMUSMIEHILLE (N=809)
29%33%
12% 14%
0%5%
10%15%20%25%30%35%
Osaamisen kehittämisen toimintamalli on lisännyt
työntekijöiden osallistumista koulutukseen
Osaamisen kehittämisen toimintamalli on lisännyt niiden
työntekijöiden osallistumista koulutukseen, joilla ei ole aiempaa koulutustaustaa
Vuoden 2014 arvio / odotus 2015 (toteutunut)
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
EPÄKOHTA 5: JULKINEN JÄRJESTELMÄ EI TAKAA TASAVERTAISIA KOULUTUSMAHDOLLISUUKSIA Julkiset väliintulot eivät oikaise koulutuksen eriarvoisuutta
Aikuiskoulutuksen eriarvoisuus on pysynyt ennallaan koko 2000-luvun
Eroja ei vain koulutukseen osallistumisessa vaan myös koulutuspäivissä, joissa erot vielä suuremmat
Matalasti koulututut ja työntekijätason palkansaajat osallistuvat radikaalista muita vähemmän kaiken muotoiseen ammattiin liittyvään koulutukseen
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
30%
35%
40%
45%
50%
55%
60%
65%
70%
75%
80%
2000 2006 2012
Osa
llist
unut
aik
uisk
oulu
tuks
een
sam
ana
vuon
na
Työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen osallistuminen 2000-luvulla (Aikuiskoulutustutkimus)
Työntekijäryhmä: ylemmättoimihenkilöt
Koulutusaste: korkea-aste
Työntekijäryhmä: alemmattoimihenkilöt
Koulutusaste: keskiaste
Työntekijäryhmä:työntekijät
Koulutusaste: perusaste
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
EPÄKOHTA 6: ERIARVOISUUDEN TAUSTALLA RAKENTEELLISIA JA KULTTUURILLISIA SYITÄ
Aikuiskoulutusjärjestelmä on regressiivinen eli se jakaa koulutuksellisia resursseja niille, joilla jo aikaisemmin on koulutusta
Syynä osin joustavien subjektiivisten elementtien puute sekä painotus henkilöstökoulutuksessa, joka on altis eriarvoisuudelle
Taustalla myös eroja halukkuudessa kouluttautua, johon vaikuttavataikaisemmat oppimiskokemukset, oppimisvaikeudet ja identiteettikysymykset
Aikuiskoulutusta ei välttämättä koeta houkuttelevaksi työntekijätasolla, mikä aiheuttaa osaltaan uudistamistarvetta koulutuksen sisällölle
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
EPÄKOHTA 7: OSAAMISKUOPISSA OLEVIA EI HUOMIOIDA Osaamiskuopissa olevat osallistuvat selvästi muita
epätodennäköisemmin kaiken muotoiseen aikuiskoulutukseen. Erot OECD-maiden suurimpia
Julkisesta järjestelmästä puuttuu systemaattinen ote ja näkemys osaamiskuopissa olevien tarpeisiin vastaamiseen
Harva itse pystyy arvioimaan ja tiedostamaan omia taitojaan tai oppimisvaikeuksiaan
Tärkeä elementti heikkojen perustaitojen aiheuttamassa haasteessa on myös systemaattinen tiedon kerääminen aikuiskoulutuksesta ja osaamiskuopissa olevien sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
EPÄKOHTA 8: PERUSTAIDOT PUUTTUVAT KOULUTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Perustaidot (esim. ICT-taidot) korostuvat kun tulevaisuudessa
tarvittava spesifi osaaminen on vaikeasti ennakoitavissa
Yleisten työelämävalmiuksien taidot ovat läsnä perustutkinnoissa mutta poissa ammattitutkinnoista ja muusta aikuiskoulutuksesta
Kapea asiakohtainen osaaminen voi parantaa työllistymistä lyhyellä aikavälillä mutta pitkällä aikavälillä ilman muuttuneiden perustaitojen hallintaa on vaikeaa edetä työuralla tai jatkaa opintoja
Usealla ongelmana, että aikaisemmat perustaidot vanhentuneet
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
EPÄKOHTA 9: AMMATINVAIHTOA EI TUETA TARPEEKSI
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
40
37
34
20
49
33
36
20
52
31
40
16
0 10 20 30 40 50 60
Saanut säilytettyä työpaikkansa
Saanut lisää palkkaa
Ollut apuna vakituisen työpaikansaamisessa
Vaihtanut työpaikkaa tai ammattia
AIKUISKOULUTUKSEEN OSALLISTUMISEN VAIKUTUKSET ERI PALKANSAAJARYHMILLE (KYLLÄ %, AIKUISKOULUTUSTUTKIMUS
2012)
Työntekijät Alemmat toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt
MITEN AIKUISKOULUTUS AUTTAA PALKANSAAJIA TILANTEISSA, JOISSA KOETAAN EPÄVARMUUTTA?
Vain 16 prosenttia aikuiskoulutustutkimuksen vastaajista työntekijätasolla raportoi koulutuksen auttaneen vaihtamaan työpaikkaa tai ammattia
On puute sellaisista koulutusrakenteista, jotka tukevat joustavaa ammatinvaihtoa
Uhkana jähmettyminen supistuvalle alalle
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
EPÄKOHTA 10: LEIKKAUKSET UHKAAVAT AIKUISKOULUTUSTA Keskeisin uhkaava tekijä on sopeuttamistoimet opetus- ja
kulttuuriministeriön hallinnonalalle
Vuoteen 2019 mennessä koulutuksen menotaso on noin miljardi euroa alemmalla tasolla kuin hallituskauden alussa vuonna 2015
Koulutusjärjestelmään kohdistetut leikkaukset ovat erittäin suuria ja vaikeuttavat myös osaltaan aikuiskoulutuksen saatavuutta
Niukkenevia resursseja täytyy käyttää entistä tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
AIKUISKOULUTUKSEEN OSALLISTUVAT KAIKKEIN VÄHITEN NE, JOTKA SITÄ ENITEN TARVITSEVAT Samalla porukalla kolminkertaisia haasteita selviytyä tulevista
muutosvoimista:
➤ Työskentely supistuvilla aloilla ja tehtävissä, joihin kasvava epävarmuus kohdistuu
➤ Puutteelliset perustaidot, jotka heikentävät kykyä siirtyä joustavasti kasvaville aloille
➤ Vähäinen osallistuminen aikuiskoulutukseen, joka auttaisi pysymään mukana muuttuvassa työelämässä
Olisiko aika aloittaa julkinen keskustelu tasa-arvosta aikuiskoulutuksessa?
Siellä ovat koulutuksellisen tasa-arvon todelliset ongelmat
JOHTOPÄÄTÖKSET
Suomessa ei ole tällä hetkellä sellaista aikuiskoulutusjärjestelmää, joka mahdollistaisi elinikäisen osaamisen kehittämisen kaikille
Tämä on suuri uhka sekä palkansaajien muutoskyvylle että koko Suomen selviytymiselle rakennemuutosten haasteista
SAK:n alojen työntekijät ovat yliedustettuina osaamiskuopissa ja rakennemuutosten riskiryhmissä
Mutta samat henkilöt ovat aliedustettuina aikuiskoulutuksessa, joka auttaisi selviytymään näistä haasteista
Kohdennetaanko aikuiskoulutusta oikeille ryhmille?
RATKAISUT SYKSYLLÄ 2016
SAK esittelee syksyllä ehdotukset, miten aikuiskoulutus ja julkinen rahoitus saataisiin nykyistä paremmin
➤ nostamaan suomalaisten osaamistasoa
➤ tasaamaan koulutuksellisia eroja
➤ auttamaan ihmisiä rakennemuutoksissa löytämään uusi työura koulutuksen kautta